Ihminen rakastuu vain kerran

Lemmen liekki leimahtaa vain kerran oikein kunnolla. Kaikki muut suhteet ovat sen jälkeen vähäpätöisempiä, eikä rakkaus ole niin sitovaa, ikuista.
1
Ilmianna
Jaa

330 Vastausta


Nuoruuden rakkaus on aito, silloin ihminen on aidosti rakastunu, myöhemmin ihminen etsii vain elämän nautintoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Sen oikean rakkauden voi kokea myös vanhempana, ei tarvitse olla aina nuoruuden aitoa rakkautta. Monasti tulee verrattua niitä rakkauksia keskenään ja ne todellakin ovat erilaisia.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Jotkut eivät tunne rakastuneensa koskaan, jos ihmisistä puhutaan!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Monelle sekaisin sanojen ihastua, rakastua ja rakastaa merkitykset. Joku voi rakastua lukemattomia kertoja elämänsä aikana ja jäädä täysin vaille tietoa siitä, mitä merkitsee oikeasti itse rakastaa ja olla rakastettu. Surullista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Onko normit, milloin oikeaa. Itsehän sen tietää. Joskus vasta jälkeenpäin.
Osata rakastaa toista - on tärkeintä elämässä mielestäni. Mieluusti enemmän kuin itseään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nimenomaan ihastuminen ja rakastuminen menevät helposti sekaisin. Sitten taas on ihmisiä, jotka ovat yhdessä, koska ovat suht'koht sopivia toisilleen tai etteivät halua erota ja pelko yksin jäämisestä suurempi kuin rakastavan henkilön löytyminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
höpön pöppöä, ei rakastumisten määrää ole rajattu,
eikä niitä voi mihinkään paremmuusjärjestykseen normittaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Minä pystyn helposti luettelemaan järjestyksen kuinka paljon olen elämäni naisia rakastanut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Minä pystyn helposti luettelemaan järjestyksen kuinka paljon olen elämäni naisia rakastanut.
Avauksessa luki: Ihminen, eikä mennäporvooseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
MonestiJaLujasti kirjoitti:
Avauksessa luki: Ihminen, eikä mennäporvooseen.
Sorry, ehkä yleistin taas kerran liikaa, mutta tietysti on helpompi puhua omasta puolesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Voi olla ettei sitä suurta rakkautta löytynytkään vaan tyytyi valittuun, vähän hypoteettinen asettelu kun siihen ei oikein löydy vastausta, itselleni sattui ensi rakkaus sattuman kautta oliko se paras mistä sen tiedän.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ei kaikki koskaan varmaan löydäkään suurta rakkautta, mutta se mitä mina hain oli, että sen suurenkin jälkeen tyydytään vaan johonkin valittuun. Minusta tuntuu joskus, että kaikki tapahtumat elämässä ovat sattumia. Myöhemmin kun miettii mitkä kaikki asiat olisivat voineet mennä toisin, niin emme olisikaan koskaan kohdanneet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kuka voi sanoa toisten puolesta, että rakastua voi vai kerran?
Joku rakastuu vain kerran, toinen useammankin, kolmas ei ehkä koskaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Liekki voi leimahtaa mikä hetki tahansa, sillä ei ole kysymys ajasta millään tasolla vaan tasosta siitä mistä on kysymys, siis rakkaudesta toista kohtaan ja 60 yleensä naisilla se on hidasta olen huomannut ja en etsi harhaa, ....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Vanhemmiten tullaan varmaan varovaisemmaksi, nuorena sitä vaan heittäydytään suhteisiin sen paremmin miettimättä edes sitä, voisiko tämä onnistua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Näin kai se kuitenkin on!!! Aina kun tuo juttu tuntuu pelaavan, tulee pelko tuon saavutetun vapauden menettämisestä... Ehkä nuo "tyttöset" etenee liian nopeasti... Sitten vaan pyristellään eroon mahdollisimman hienovaraisesti!!! Niin, niin ja niin... Siitähän seuraakin... Miten lopetat suhteen toista luokkaamatta, kun syy on vain minussa, ja vain minussa itsessäni...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Oma vapaus on tärkeä asia, eikä sitä halua menettää ei nyt ainakaan välttävän rakkauden tai vielä vähemmän huonon suhteen vuoksi. En usko, että nykyaikana ihmiset pyristelevät huonoissa suhteissa sen vuoksi, että ei ole ketään muuta. Mutta sitoutuminen voi olla vaikeampaa, jos on pidempään ollut yksikseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
että nainen haluaa melko pian sitoutua, jopa muodollisesti eli pitää mennä ainakin kihloihin? Meillä oli alunperin selvät pelisäännöt. Miesystävä ilmoitti, että ei tule koskaan menemään kihloihin, ei avioidu. Meillä kumpikin hoitaa oman kotinsa, omat raha-asiansa. Emme myöskään aio hoivata toisiamme, kun se aika tulee. Miesystäväni ei ole kanssani siksi, että olisin hoitamassa. Hän luultavasti toivoisi, etten ota edes yhteyttä, jos joutuu toisten hoidettavaksi. Antaa minulle vapauden elää omaa elämääni. Niin minäkin hänelle. Elämme hyviä hetkiä, mutta emme vahdi toisiamme. Aviomiehen kanssa meillä oli sama juttu. Esikoinen syntyi pari vuotta ennen kuin avioiduimme. Kyllä mies silti hoiti velvollisuutensa. Nykytilanteessa ei ole vannottu mitään uskollisuuden valoja, hyvä näin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Etkö pelkää tautejakaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Varsinkin miehille on myöhemmällä ijällä syvä rakkaus mahdottomuus, rakkaus muodostuu pinnalliseksi seksin perässä juoksemiseksi, siis kukasta toiseen. Naiset tekee poikkeuksen he voi rakastua aidosti useampaan mieheen aikuis ijällä. Naisen rakkaus on syvällisempää kuin miesten.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Vastalause! Tässä asiassa naiset eivät ole yhtään miehiä parempia, vaikka monessa asiassa ovatkin. Olen keskustellu monen miehen kanssa syvällisesti ja voin vakuuttaa miehillä olevan syvimmät tunteet siinä missä naaraillakin. Taitaa jopa olla yleisin itsemurhan syy Suomessa, kun nainen jättää miehen. Siinä naiset eivät ole yhtä itsetuhoisia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Lemmen liekki leimahtaa vain kerran oikein kunnolla"

Mistä sen voit tietää, milloin on "oikein kunnolla" leimahtaminen? Eihän sulla ole selkeää määritelmää sille "oikein kunnolla" leimahtamiselle.
Todennäköisesti olisi paaaaljon suurempi roihahdus tyrkyllä mutta sä jämähdät siihen surkean pikku tuikkusi lämpöön, koska olet vakuuttunut, että se on parasta, mitä elämällä on sulle tarjota.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Minun kokemani rakkaus on roihu, eikä mikään pikku tuikku. Sen tuntee munaskuissa saakka, kun se tapahtuu oikein kunnolla. Sen tietää...paino sanalla tietää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Minun kokemani rakkaus on roihu, eikä mikään pikku tuikku. Sen tuntee munaskuissa saakka, kun se tapahtuu oikein kunnolla. Sen tietää...paino sanalla tietää.
Saahan sitä luulla tietävänsä hehehehee
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hehehehee kirjoitti:
Saahan sitä luulla tietävänsä hehehehee
Eikö olekin mahtavaa, kun voi elää omassa tietämättömyydessään. Silloin ei edes tavoittele sitä paljooon suurempaa roihahdusta, kun kotilieden lämpö riittää mainiosti omasta takaa, hehee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Minun kokemani rakkaus on roihu, eikä mikään pikku tuikku. Sen tuntee munaskuissa saakka, kun se tapahtuu oikein kunnolla. Sen tietää...paino sanalla tietää.
Joko miehesi tietää siitä? Kauanko aiot salata sen häneltä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Joko miehesi tietää siitä? Kauanko aiot salata sen häneltä?
Sinä voisit sitten vähitellen lopettaa tuon paskanjauhamisen. Tuollainen panettelu ja minun mustamaalaaminen ei ole normaalin ihmisen tekosia. Täällä on useampia kirjoittajia, jotka tietävät minun kirjoitelleen jo 40+ palstalla ja olen ihan takuuvarmasti mursunnahkainen mies. Joten pidä mölyt mahassasi ja lopeta jonninjoutava nälviminen.

En usko kenenkään täällä olevan mieleltään niin sairas, että saa jotain tyydytystä huutelemalla toisen keskusteluihin asiattomuuksia. Olet minulle suuren anteeksi pyynnön velkaa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Sinä voisit sitten vähitellen lopettaa tuon paskanjauhamisen. Tuollainen panettelu ja minun mustamaalaaminen ei ole normaalin ihmisen tekosia. Täällä on useampia kirjoittajia, jotka tietävät minun kirjoitelleen jo 40+ palstalla ja olen ihan takuuvarmasti mursunnahkainen mies. Joten pidä mölyt mahassasi ja lopeta jonninjoutava nälviminen.

En usko kenenkään täällä olevan mieleltään niin sairas, että saa jotain tyydytystä huutelemalla toisen keskusteluihin asiattomuuksia. Olet minulle suuren anteeksi pyynnön velkaa.
Mur-huh-huh-hu-sunnahkainen ja mies!!
Ei sinulta ainakaan huumoria puutu.

https://www.youtube.com/watch?v=deL7ArdPv_U
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei se mitään, minäkin luin Reginaa varhaisnuorena. Oli jätepapereitten joukossa, mitä isä toi kotiin, että saadaan pakata taimia niihin.
Jostain kirpparilta tai antikvaarista aloittajakin niitä kai on saanut käsiinsä, sillä eikös se lehti jo lopettanut ilmestymisen menekin puutteessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
14 VASTAUSTA:
Yli kuuskymppiset ei ole enään lisääntymis kelpoisia, kaiken järjen mukaan seksuaaliset halut vähenee ja katoaa miksi emme hyväksy vanhenemista , vaikka se on vääjäämätöntä meidän jokaisen kohdalla ?
Yli seksuaaliset halut vanhalla ijällä on sairautta, lähinnä neurologista, siitä on tutkimustuoksia.
Sinä olet hyväksynyt haluttomuutesi ja luultavasti olet jo täysi umpivittu!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kyynikki kirjoitti:
Yli kuuskymppiset ei ole enään lisääntymis kelpoisia, kaiken järjen mukaan seksuaaliset halut vähenee ja katoaa miksi emme hyväksy vanhenemista , vaikka se on vääjäämätöntä meidän jokaisen kohdalla ?
Yli seksuaaliset halut vanhalla ijällä on sairautta, lähinnä neurologista, siitä on tutkimustuoksia.
Sinä olet hyväksynyt haluttomuutesi ja luultavasti olet jo täysi umpivittu!
Nythän sinä sekoitat pahasti pelkät seksuaaliset halut ja rakkauden/rakastumisen.
Rakastunut raiskaaja? Miltäs sellainen kuulostaisi?

Sinut voin melkein uskoa mieheksi, mutta en aloittajaa. Tai noh, pelkästään munaskuillaanhan hänkin tosin tuolla kertoi "rakastuneensa".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kyynikki kirjoitti:
Yli kuuskymppiset ei ole enään lisääntymis kelpoisia, kaiken järjen mukaan seksuaaliset halut vähenee ja katoaa miksi emme hyväksy vanhenemista , vaikka se on vääjäämätöntä meidän jokaisen kohdalla ?
Yli seksuaaliset halut vanhalla ijällä on sairautta, lähinnä neurologista, siitä on tutkimustuoksia.
Sinä olet hyväksynyt haluttomuutesi ja luultavasti olet jo täysi umpivittu!
umpivittu....hmff... hahaaa, ihan oikein häirikölle :)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hmmpf kirjoitti:
umpivittu....hmff... hahaaa, ihan oikein häirikölle :)
Aivan oikeassa hän on. En ole vielä ainakaan tarvinuut Tenaa. Älä sinäkään naura liikaa, jos sinulla valskaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Aivan oikeassa hän on. En ole vielä ainakaan tarvinuut Tenaa. Älä sinäkään naura liikaa, jos sinulla valskaa.
Tena-Tellukka istuu yksin yössä ja odottaa viestiä Suomesta suoli-24 keskusteluista. Älä vaan väitä onnistuneesi elämässä, se olisi falskia. ;)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hmmpf kirjoitti:
Tena-Tellukka istuu yksin yössä ja odottaa viestiä Suomesta suoli-24 keskusteluista. Älä vaan väitä onnistuneesi elämässä, se olisi falskia. ;)
Totta sekin, että yksin tässä istun. Mutta älä kuvittelekaan niin isoja itsestäsi, että sinun viestejäsi odotellakseni tässä istuisin.
Vieläkin olen niin umpinainen, etten tarvitse sinulta Tenoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmmpf kirjoitti:
Tena-Tellukka istuu yksin yössä ja odottaa viestiä Suomesta suoli-24 keskusteluista. Älä vaan väitä onnistuneesi elämässä, se olisi falskia. ;)
Jotenkin tuntuu kummalta kun 60 vuotias lässyttää jotain Tena juttuja. Onko tuo tellukka ihan järjissään? Eihän se ole.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Totta sekin, että yksin tässä istun. Mutta älä kuvittelekaan niin isoja itsestäsi, että sinun viestejäsi odotellakseni tässä istuisin.
Vieläkin olen niin umpinainen, etten tarvitse sinulta Tenoja.
En ole sinulle mitään tenoja jakamassa, ihan itse ne jostain otit mukaan....umpivittu
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Kummaksuuhän kirjoitti:
Jotenkin tuntuu kummalta kun 60 vuotias lässyttää jotain Tena juttuja. Onko tuo tellukka ihan järjissään? Eihän se ole.
Mistä olet saanut päähäsi, että olisin 60 vuotias? Oletko ihan järjissäsi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi, että olisin 60 vuotias? Oletko ihan järjissäsi?
Tellukasta tulee mieleen pittbull terrieri.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
pureelujaa kirjoitti:
Tellukasta tulee mieleen pittbull terrieri.
Nekö elää niin vanhaksi? Vai miksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Nekö elää niin vanhaksi? Vai miksi?
Yhtä ärhäkkä ja herkkä käymään toisten kimppuun.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
jotenkin.nuin kirjoitti:
Yhtä ärhäkkä ja herkkä käymään toisten kimppuun.
Tässä on hieno kannanotto, pidin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Tässä on hieno kannanotto, pidin.
Olihan tuo kiva oppia tietämään minkälaisista kommenteista sinä pidät.

Miksi toiset sinulle sitten lällyttelevät? Mahtaa sinua ärsyttää?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä se liekki leimahtaa useamminkin, ei niitä voi vertailla.
Joskus suhde voi olla todella vakaa ja kestävä vaikka ensi hullaantumista ei olisi kovin voimakkaana ollutkaan.
Rakastuminen ja hullaantuminen ovat eri asia. Kun kuluu aikaa ja kiihko laantuu, voi ihmetellä mitä tuossa oikein näin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Varmaan jokaiseen rakkauteen tarvitaan jonkinlainen leimahdus, mutta siinä suurimmassa on kyse enemmästä. Isäukkoni rakastui vielä 7-kymppisenä ja luulen hänen olleen onnellisempi mitä hän oli koskaan äitini kanssa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Noh, kyl mie rakastin kaik tytöt, mut sit mie jäin nalkkiin :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Murteella kirjoittaessa on se hankaluus, että vastapuoli ei ymmärrä sitä samalla tavalla. Itse juutuin tuhon nalkkiin sanaan, hehee.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kysymys ei siis ensi rakkaudesta siis hetken ihastuksesta, ( niitä on kaikilla ja niitä kuuluu jokaisen nuoruuteen ) vaan nuoruuden ensimmäisestä rakkaidesta joka johtaa avioliittoon, joka on kestäny kymmeniä vuosia, josta on syntyneet lapset , sen yli ei kukaan pääse , se on aidoin ja todellisin, sen jälkeiset rakkaudet on pinnallisia lähinnä elämän nautinnon etsintää, niistä on helppo erota jopa uusio avioliitoista.
En ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään.
Uusio rakkaudet on pinnallista elämän nautintoa, nautinto on kyllä huumaavaa, moni tyytyy elämään nautinnon voimalla, niistä voi helposti loikata uuteen suhteeseen ja nautintoon,, uusi aina viehättää, mutta niistä ei muodostu syvällistä rakkaustta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Ei ole minunkaan kohdalla kyse ensirakkaudesta, vaan nimenomaan siitä oikeasta ja aidoimmasta mitä kohtaan olen tuntenut järisyttävimmät nautinnot ja johon muiden vertaaminen tuntuu melkein vääryydeltä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
"n ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään."

No nyt "tapaat". Ensimmäistä miestäni en ole koskaan jälkeen päin kaivannut sillä ero tuli vakaan harkinnan jälkeen ja siinä liitossa ei ollut alunalkaenkaan rakkautta. Hyvä mies mutta ei mulle enkä minä hälle se oikea. Sattumalta osuttiin vaan yhteen tietyssä elämänvaiheessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Ei ole minunkaan kohdalla kyse ensirakkaudesta, vaan nimenomaan siitä oikeasta ja aidoimmasta mitä kohtaan olen tuntenut järisyttävimmät nautinnot ja johon muiden vertaaminen tuntuu melkein vääryydeltä.
Tohtiiko kysyä onkos hää sun nykyinen puoliskos?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Tohtiiko kysyä onkos hää sun nykyinen puoliskos?
Toki, kyllä kyseessä on vaimoni. Hän on sairastellut ja vakavasta taudista kyse, joka sai miettimään kaikenlaista.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Toki, kyllä kyseessä on vaimoni. Hän on sairastellut ja vakavasta taudista kyse, joka sai miettimään kaikenlaista.
Aivan. Varmaan raskasta ajatella että vakava sairaus voi viedä sen elämän suuren rakkauden. Eikä kysy lupaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
En ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään.<<<<<<<<<<<
Tässä näet sellaisen joka ei kaipaa. Painajaismainen nuorena solmittu liitto kesti kauan, en muista yhtään hyvää hetkeä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
rakkaus aito on vain kerran, se on tosi, muuta rakkaudet on vain himoa
hymmmmm,,,,, niin no onhan himonki toteuttaminen nautintoa,
mutta sen jälkeen ei enään haluakkaa rakastua, hioitsee vaan ikuista nautintoa,

https://www.youtube.com/watch?v=RhxkNGlFk8M
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Hieno nainen ja erittäin hieno kappale tuossa laulussa.

Rakkaus ei ole pelkästään himoa, eikä rakkaus myöskään ole vain nautintoa. Vaan kaiken se kärsii ja kaiken se kestää...
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Hieno nainen ja erittäin hieno kappale tuossa laulussa.

Rakkaus ei ole pelkästään himoa, eikä rakkaus myöskään ole vain nautintoa. Vaan kaiken se kärsii ja kaiken se kestää...
https://youtu.be/rp7mamCpdcc Hyvää Yötä !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
”Ihminen rakastuu vain kerran” Sisältää ajatusvirheen. Minusta miehetkin ovat ihmisiä.
Nainen rakastuu vain kerran, mutta mies voi rakastua useampaan naiseen ja vaikka samanaikaisesti. Perillisten turvaamiseksi evoluutio on kehittänyt miehiä ja naisia hieman eri suuntiin
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Uteliaisuuttani kysyn kumpaa sukupuolta oleva esittää tällaisen suuren ideologian? Miehenä en ole huomannut vilkuilevani koko ajan seuraavaa naarasta, jonka voisin kaataa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"kunnolla"

niinkö luulet,
mitäs sanot
kato ku nainenki voi rakstua useampaan mieheen samaan aikaan ,
se muuten on tosi myös naisen puolelta,
mutta me sivistyneet naiset ja miehet pidämme tunteet aisoissa järjem avulla,
joten yksiavioisuus onnistuu suomessa vielä oikein hyvin,
siis järki on joka voi ohjata tunteita ja ihmisen käytöstä
ettei tee tyhmyyksiä eikä loukkaa ympärilla olevaa yhteiskuntaa tyhmällä käytöksellään
ja hiojensa tyydyttämisellä,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Rakkaus on ikuista.
Monimuotoista ja eri asteista.
Nuoruudenrakkaus, se ensimmäinen ja oikea, joka on suuri ja vahva, eikä mikään teinitytön ihastus, on se minkä muistamme koko elämämme.
Rakkaus on suuri lahja elämältä jota emme aina osaa arvostaa ja vaalia.
Rakastua voi missä iässä tahansa, useampaan kertaan ja moneen ihmiseen.
Jos rakkaus ei ole molemminpuolista ja joutuisit valitsemaan niin olisko parempi rakastaa vai olla rakastettu? (Jos ei saisi olla molempia yhtäaikaa, mikä on tieteenkin ihanteellista)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Rakkaus on ainutlaatuinen tunne, jonka tietää vain sellainen ihminen, joka sen on kokenut. En epäile sitä etteikö elämässä voi rakastua useampaa kertaan ja moneen ihmiseen. Mielestäni luonnollista ettei ihminen halua olla yksin ja etsii siksi uutta kumppani menetetyään rakkaampansa.

Tosi hienon kysymyksen esitit kummanko osan valitsisin. Rakastettu henkilö ei varmaan joutuisi kärsimään samalla tavalla rakkauden päättymistä, mutta rehellisesti sanottuna mieluummin rakastaisin, vaikka se onkin joskus vaikeaa ja siihen liittyy negatiivisia asioita esim. pelko menettämisestä ja luopumisen tuskasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Sodan jälkeen syntyneillä ikäisilläni näyttää olevan koko elämän mittaiset avioliitot, hyvin harva on eronnu tuttavapiirissäni, lehtien palstoilla lapset onnittelee vanhempaan 40 -50v avioliittoa takana.
Olen ollut huomaavina nyky nuoret on alkaneet suhtautua avioliittoon vakavasti, käyvät perheen perustamis kursseilla, heillä tuntuu olevan kypsempi suhtauminen avioliittoon kuin ennen, ennen ei ollut kuin kylä yhteisöt joissa puitiin perheen huolia.
On ilo nähdä onnellisia nuoria perheen perustamis puuhisa lapsineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Pitää paikkansa, että vanhempien avioliitot kestivät, osa tavallaan väkisin pitämällä. Ei tämä nykykäytäntö hyvä ole, että yli puolet liitoista päättyy eroon. Se on aina mukava seurata nuoria pariskuntia ja nuorta lempeä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Juu, ken ristin ottaa hän ristin kantakoon sanoi joku.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Joillaki on jo lapsia mennessään vihille, vannomaan ikuista rakkauttaan.
ja tätä ennen - siis meidän nuoruudessakin vielä - kiireesti mentiin naimisiin maha pömpöllä, ettei menisi maine. Ja se mainehan meni vain naiselta. Kuinkahan moni tytteli tästäkin joukosta on ollut sinne päin kun on valkoisissaan vihkipallille astunut, vieläpä kirkossa???

Mielestäni nykytilanne on parempi. Susipareiksi ei kukaan enää nimittele - tai taitaahan jopa täälläkin näitä vanhakantaisia löytyä, mutta vähemmistö? Jos on asuttu vuosia yhdessä, saatu jopa lapsia ja talot rakennettu, niin eikö ole erittäin tarkkaan harkittu paikka mennä vielä vanhaan tapaan kauniisti naimisiin? Siinä on jo ehditty punnita, onko tämä nyt se "oikea". Vihkiperinne on ihana kirkkoineen häävalsseineen kaikkineen, mutta ei todellakaan välttämätön jos ei sellaisia asioita arvosta.

Maailman onnellisinkin pari voi kuitenkin vuosien mittaan kasvaa eri suuntiin, ja tielle voi tulla mutkia ja joskus on jopa fiksuinta erota. Ennen nainen jäi vaikeassakin suhteessa "nakeliin" hellan ja pöydän väliin pelkästään taloudellisista syistä. Onneksi tällaisia elämänkohtaloita ei paljon enää ole, kiitos pikkuhiljaa kehittyneen lainsäädännön. Yksinhuoltajana voi nykyisin elää mielekästä elämää, vaikka usein tiukkaa tekeekin.

Nuorena rakastuminen ja jopa hullaantuminen ovat ihmisen sisäänrakennettu ominaisuus. Ilman sitä ei ihmissuku jatkuisi. Vanhempana ehtii ja osaa jo eritellä ja punnita tunteitaan, mutta yhtäkaikki; vanhanakin voi rakastua toiseen ihmiseen. Ja se nuoruuden ensirakkaus voi tuntua pelkästään naurettavalta hömpötykseltä. Yhtä kaavaa ei ole, koska ei ole kahta samanlaista ihmistä eikä elämääkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Se on hyvä ettei naimisiin pakoteta enää lapsen syntymän vuoksi, vaan avoliitossa voi olla vaikka kuinka kauan. Tuota erisuuntaan kasvamista paljon, aletaan arvostamaan eri asioita, työtehtävät saattavat aiheuttaa erossa oloa puolisosta tai muuten vaan ei enää tykätäkkään niinkuin ennen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Monella kai näin - minulla ei! Kolmas suhde (toinen avioliitto) kestänyt jo 20v. Aiempi kaatui lamavuosina 10v:n jälkeen ja liittojen välissä oli vain vuoristoratasuhde. Suurin elämäni rakkaus on nykyinen aviosiippani - en todellakaan haikaile menneisiin - itsehän niistä pois lähdinkin. Onnea ja hyvää kesää kaikille rakastaville ja rakkauteen uskoville!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Ehkä miehet jäävät enemmän kiinni naiseen ja saattavat jumittua vuosikausiksi saamattomaksi ja haluttomaksi aloittamaan uutta suhdetta? Minä uskon rakkauteen, kiitos vaan kesän toivotteluista ja kaikkea hyvää sinulle. Muistan sinut vuosien takaa, terv tomppa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hei, Tomppa!
Sydäntäni lämmitti, kun minut muistit - nyt minäkin Sinut!
Tässä on kulunut jokunen vuosi ilman aktiivista osallistumista kohdallani...en edes pääse enää minea 44 profiiliini...
Oikein hyvää Jussia ja loppukesää - säästä riippumatta kaltaisesi positiivinen ihminen on aina voittaja!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
minea60 kirjoitti:
Hei, Tomppa!
Sydäntäni lämmitti, kun minut muistit - nyt minäkin Sinut!
Tässä on kulunut jokunen vuosi ilman aktiivista osallistumista kohdallani...en edes pääse enää minea 44 profiiliini...
Oikein hyvää Jussia ja loppukesää - säästä riippumatta kaltaisesi positiivinen ihminen on aina voittaja!
Hei minea,

Nyt lämmittää minun sydäntäni ja oikein kunnolla juhannuksen kunniaksi. Tottakai sinut muistan, ei ole enää kovinkaan montaa jäljellä, jotka olisivat kirjoittaneet lähes parikymmentä vuotta. En minäkään joka vuosi jaksa tänne kirjoittaa, joskus tulee vaan olo tarinoida ja siihen palsta on hyvä. Mukava oli nähdä sinun nimesi, paljon tuli muistoja mieleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Parisuhde on aina parempi , kuin yksin eläminen, elämä tuntuu elämisen arvoiselta, on virikeellisesti antoisempaa, luulen suurinpiirtein saman ikäisten viihtyvän parhaiten keskenään, vaikka moni mainostaa ikäerojen aiheuttamasta viriliteetistä. Pitkän avioliiton jälkeen, "vanha" siis iäkkäämpi ihminen ei osaa eikä välttämättä tahdokkaan enään uutta parisuhdetta, vaikka se olis terveen elämän kannalta suositeltavaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Parisuhde voi olla sukulaisten ja tuttavien mielestä hyvä ratkaisu iäkkäämmälle ihmiselle, mutta ei sitä pelkän parisuhteen kannalta kannata harkita. Pitää olla sitä mannapuuroa ja mansikkaa, juuri oikeanlaista kemiaa, että kaksi ihmistä viihtyy keskenään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
On sellaisiakin jotka rakastuvat rakkauden tunteeseen, ei itse kohteeseen. Ja kun alkuhuuuma haihtuu, ei kun uutta matoa koukkuun. Tai jotkut rakastuvat siihen kun joku rakastuu häneen itseensä. Siis on otettu siitä kun kelpaa jollekin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Jopa virtuaalisesti saatetaan rakastua ihmistä näkemättä ja tuntematta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kuviteltu.rakkaus kirjoitti:
Jopa virtuaalisesti saatetaan rakastua ihmistä näkemättä ja tuntematta.
Mahdollista varmaan sekin mutta kai siinä joku kontaktipinta pitää olla? Vai tarkoitatko et rakastuu teksteihin, jotka voi olla vaikka toisilta kopioituja :).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Mahdollista varmaan sekin mutta kai siinä joku kontaktipinta pitää olla? Vai tarkoitatko et rakastuu teksteihin, jotka voi olla vaikka toisilta kopioituja :).
Taikka löpöhöpö riimeihin 😜😜 tai niitten kirjottajaan 😝😝
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sitäki.näkkee kirjoitti:
Taikka löpöhöpö riimeihin 😜😜 tai niitten kirjottajaan 😝😝
Niin. Pitäiskös tuossa kohti aatella et aika yksinäinen pitää olla ja rakkaudennälkäinenkin jos tuntemattoman riimit saapi rakastumaan kirjoittajaan? En tiedä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mennäänporvooseen kirjoitti sattuman. Kuvitellaanpa, että nainen tai mies tapaa vaikkapa keskustellen 100 henkilöä, miten käy? Valintaan täytyy olla kiinnostus, ihmisestä. Elämässä tapahtuu omituisia asioita. Järkikultakaan ei aina toimi. Seksuaalisuus on osa, ei kaikki. Sekin toimii meidän ikäisillä.
Jos kotona ei pelitä, alkaako vilkuilu muualle. Kaikkihan i t s e määrittelevät osioiden merkityksen. On torjuntaa, jos väittää, ettei seksi merkitse. Ei järjellä sitä voi korvata. Järkeä vain tulee käyttää. Ei niinkään mirlikuvitusta, kun kyse on suhteesta. Se on, mikä on. Monet sairaudet pysäyttävät ihmiset rajoittavat. S i l l o i n on kysyttävä itseltä, mikä on tärkeintä. Vakava sairaus kumppanilla haastaakin sitä oikeaa välittämistä, rakastamista. Omat t a r p e e t ovat taka-alalla. Tiedostaa ne, mutta halu rakastaa toista enemmän kuin itseään.
Kannattaa lukea, mitä diabetes ja sen lääkitys saattaa saada miehelle aikaan. Vaikka nainen kiehuisi halusta ja mies ei pysty, niin kuvitelkaapa tilannetta. Noin voi käydä nuorella iällä jo, 30 - 40 vuotiaana. Mikä silloin merkitsee enemmän, vietti vai rakkaus? Diabeteksestakaan ei puhuta tässä mielessä riittävästi. Tai naisen rintasyöpä tai muu syöpä hoitoineen. Jospa sanoisi niin, että sairaus voi jättää ihmisen, ei välttämättä se kumppani, joka osaa rakastaa isosti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Mennäänporvooseen kirjoitti sattuman. Kuvitellaanpa, että nainen tai mies tapaa vaikkapa keskustellen 100 henkilöä, miten käy? Valintaan täytyy olla kiinnostus, ihmisestä. Elämässä tapahtuu omituisia asioita. Järkikultakaan ei aina toimi. Seksuaalisuus on osa, ei kaikki. Sekin toimii meidän ikäisillä.
Jos kotona ei pelitä, alkaako vilkuilu muualle. Kaikkihan i t s e määrittelevät osioiden merkityksen. On torjuntaa, jos väittää, ettei seksi merkitse. Ei järjellä sitä voi korvata. Järkeä vain tulee käyttää. Ei niinkään mirlikuvitusta, kun kyse on suhteesta. Se on, mikä on. Monet sairaudet pysäyttävät ihmiset rajoittavat. S i l l o i n on kysyttävä itseltä, mikä on tärkeintä. Vakava sairaus kumppanilla haastaakin sitä oikeaa välittämistä, rakastamista. Omat t a r p e e t ovat taka-alalla. Tiedostaa ne, mutta halu rakastaa toista enemmän kuin itseään.
Kannattaa lukea, mitä diabetes ja sen lääkitys saattaa saada miehelle aikaan. Vaikka nainen kiehuisi halusta ja mies ei pysty, niin kuvitelkaapa tilannetta. Noin voi käydä nuorella iällä jo, 30 - 40 vuotiaana. Mikä silloin merkitsee enemmän, vietti vai rakkaus? Diabeteksestakaan ei puhuta tässä mielessä riittävästi. Tai naisen rintasyöpä tai muu syöpä hoitoineen. Jospa sanoisi niin, että sairaus voi jättää ihmisen, ei välttämättä se kumppani, joka osaa rakastaa isosti.
No tuohon voisi sanoa lyhyesti että jos tahtoa löytyy annattaa käyttää mielikuvitusta. Ei se kaikki ole yhdestä kepistä kiinni.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joo, joo ymmärrän, mihin viittaat. Mutta kirjoitan aloittajan teksteihin viitaten. Mies/nainen - voi tunteen kokea samoin. Elämän rajoitteet voivat tulla samoin, mutta erimuotoisina. Ne tekevät kipeää niille, jotka sellaista kokevat.
Rakkaus ei ole vain elimellistä; tässä on sydämeni ja piparini tai piippuni - ei voi olla näin köyhää..täytyy olla suuri rakkaus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Joo, joo ymmärrän, mihin viittaat. Mutta kirjoitan aloittajan teksteihin viitaten. Mies/nainen - voi tunteen kokea samoin. Elämän rajoitteet voivat tulla samoin, mutta erimuotoisina. Ne tekevät kipeää niille, jotka sellaista kokevat.
Rakkaus ei ole vain elimellistä; tässä on sydämeni ja piparini tai piippuni - ei voi olla näin köyhää..täytyy olla suuri rakkaus.
No sitähän minnäi. Siis jos rakkautta on, elämä ei ole elimistä kiinni. Eri aia on, jos sitä ei ole joko toisella tai molemmila.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lisään vielä: kun päivitellään nuorten eroja, syyt voivat olla monet.
Nuori isä voi diabeteslääkityksen takia jäädä yksin, jos nainen kaipaa sitä jotakin. Lapset eivät ole syy enää pysyä yhdessä. Naiseus? Mieheys?
Väkinäinen yhteiselokaan ei ole hyvä.
Yritän siis selittää sitä, ettemme tuomitsisi niitä, jotka ratkaisevat asioita toisin tai jotka kokevat vaikeuksia. En siis heristele sormea.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä

Olet niin oikeassa. Myönnän että on ihmisiä, jotka ovat lähes aina ensirakastuneen tilassa. He suorastaan hehkuvat ulospäin ja ovat aina onnensa kukkuloilla, kun ovat löytäneet uuden rakkauden. He ovat mielestäni niitä rakkauden kerjäläisiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Niin. Pitäiskös tuossa kohti aatella et aika yksinäinen pitää olla ja rakkaudennälkäinenkin jos tuntemattoman riimit saapi rakastumaan kirjoittajaan? En tiedä.
No noihin riimiväitteisiin sanoisin, että höhhöh - aikuisten oikeesti. Leikkiä.

Mutta nettilähentelyä voi rikollinen käyttää hyväksi. Tässä tuli norjalainen dokumentti ja siitä ilmeni, miten esim. nigerialaiset huijasivat rahaa.
Samaa on tapahtunut Suomessa. Ei ole kyse mistään tunteista, vaan hyväksikäytöstä. 20 000 €, 80 000 € meni joiltain suomalaisnaisiltakin lehtiuutisoinnin mukaan. Ja poliisit kirjaavat näitä. Kuinkahan moni jättää
rikosilmoituksen tekemättä. En käsitä, miten nainen tai mies voi mennä noin halpaan!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Rakastuin ensimmäisen kerran neljätoistavuotiaana, kun sain ensimmäisen oikean palkan. Tiesin heti, että rakkaus rahaan on ikuista ja pysyvää. Niin on ollutkin! Toisen kerran rakastuin, kun astuin kotini ovesta sisään ja tiesin, että tämä se on ja tulen tekemään kaikkeni, että tämä rakkaus pysyy.

Rakkautta on niin monenlaista❤️
Kommentoi
4
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Samanikäisenä koin ensirakkauden ja mietin häntä usein vieläkin. Hän ei kuitenkaan ollut elämäni rakkaus, mutta sain maistaa esimakua suuresta tunteesta, joka muodostuu ihmisten välille.
Tottakai tiettyyn taloon tai asuntoon voi rakastua silmittömästi. Ja kotieläimeen.
Mutta on vielä yksi rakkaus, jolle ei löydy vertaa. Nimittäin omaan lapseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En jaksa moiseen uskoa, että vain kerran.
Tosin en voi, halua tai uskalla muitten rakkauksia arvostella, saatikka lytätä tai tuomita, koska se kulkee jokaisen sisällä,
Jokaisella on onni ja ilo elää omanlaatuinen elämänsä ja siihen omanlaisensa rakkauden.

On kyllä aika kohtuutonta, jos olen nuoruudessani elänyt hapuilevat rakkauteni ja sitten elämäni rakkauden kanssa elänyt perheen ja lapset, ja sitten kun tämä elämäni rakkaus kuoli, niin siinä se elämä ja rakkaus olisi sitten ollut. Ja että se sen jälkeen muka vain nautintoa ja muuta höpön höpöä, Joo, joo, uskokoon moiseen ken haluaa, mutta en ainakaan minä.

Jokainen rakkaus on erilainen, rakkaus elää mukanani , ei se mikään kerta tunne, tai pahimmassa tapauksessa yksi tietäminen ja tunnistaminen ole. Iän myötä osaa erottaa rakastumisen, ihastumisen tunteen ja tosirakkauden toisistaan ja myös tuo ' tosi' on jokaisella omanlaisensa. ja toisen ihmisen kokemaa rakkautta haluan vain kunnioittaa.

Rakkaus on elämän kantavin voima ja ikuista, jokainen paaluttaa erilailla niin rakkauden kuin ikuisuudenkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Sinulla on selvästi enemmän elämänkokemusta ja näkemystä. En ole kokenut elämän rakkauden kuolemaa, mutta kuvittelen siinä hautautuvan suuren osan itseäni. En tietenkään kannata mitään ihmispalvontaa, mutta tunnen suurta kunnioitusta toista kohtaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Pakko" vastata tähänkin aloitukseen.
Melkein kaikki kommentit luin, vaan myönnän, etten ihan kaikkia.

"Ihminen rakastuu vain kerran".
Noku ei. Siis tarkoitan, että olen eri mieltä.
En ymmärrä, miksei voisi rakastua yhä ja yhä uudestaan, mikäli alkais rakastututtamaan:)
Olisi oikeastaan kurjaa, jos ihmiselle suotaisiin vain yksi oikein kunnolla leimahtava rakkaus.
Mä en ainakaan alkaisi tommoseen systeemiin:) Vaikken nyt olekaan sen tyyppinen tyyppi, että rakastuilisin alvariin ja helposti, niin kuitenkin annan itselleni valtuudet rakastua jos siltä alkaisi tuntumaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Arvelenkin, että kyseessä on käänteinen kysymys.
Minusta ihmisessä on rakkausvarasto, josta vapautuu paljon hyvää, kun
Se Oikea tulee kuvioihin. Vähän lällyä, mutta olkoot. Eihän romantikko mitään voi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinulle Heikunkeikku ylimääräinen erikoiskysymys. Voiko ihminen rakastua lukemattoman monta kertaa? Eikö se olisi jotenkin väärin sitä yhtä ja oikeata kohtaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Sinulle Heikunkeikku ylimääräinen erikoiskysymys. Voiko ihminen rakastua lukemattoman monta kertaa? Eikö se olisi jotenkin väärin sitä yhtä ja oikeata kohtaan?
Sinulle mennäporvooseen vastaan ylimääräisen erikoisvastauksen, koska ylimääräisen erikoiskysymyksen minulle tälläsit.

No periaatteessa voisi rakastua lukemattomia kertoja, vaan käytännössä se ei kaiketi olisi mahdollista.

Kysyit, että eikö se olisi väärin sitä yhtä ja oikeaa kohtaan.
Jos se yksi ja oikea olisi, niin eihän sitä sitten rakastuisi kehenkään muuhun, koska siinähän se oma kultamurunen olisi lähellä.
Mutta jos toinen kuolisi, niin minusta on hyvä antaa itselleen luvan rakastua johonkun toiseen ihmiseen. Jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin.
Eikä uusi rakkaus poistaisi rakkautta, eikä vähentäisi rakkautta edesmenneeseen puolisoon, vaikka uuteen ihmiseen rakastuisikin. Edesmenneeseen kohdistuvat rakkaudet vaipuvat omaan "muistotilaan". Se on minusta luonnollista. On hyvä päästää irti jos muuta ei voi, esim. juuri puolison poismenon takia.
Rakkaudet ovat erilaisia keskenään. Kahdenkeskisiä. En ajattele, että rakkaus olisi aivan samanlaista tämän tyypin ja tuon toisen tyypin kanssa. Kummankin on hyvä olla ainutlaatuisia rakkauksia.

Minä en ole diplomi-rakkauspuhuja, koska ei ole tarpeeksi kokemuksia monista rakkauksista.
Olin lähes 30-vuotta yhden ja saman rakkaan kanssa, kunnes kuolema erotti.
Mutta jos-jos vaikkapa huonenna yhtäkkiä rakastuisin johonkin mieheen, niin en tuntisi, että se olisi väärin edesmennyttä miestäni kohtaan, vaikka hän olikin minulle hyvin-hyvin rakas ja oikea ihminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heikunkeikku kirjoitti:
Sinulle mennäporvooseen vastaan ylimääräisen erikoisvastauksen, koska ylimääräisen erikoiskysymyksen minulle tälläsit.

No periaatteessa voisi rakastua lukemattomia kertoja, vaan käytännössä se ei kaiketi olisi mahdollista.

Kysyit, että eikö se olisi väärin sitä yhtä ja oikeaa kohtaan.
Jos se yksi ja oikea olisi, niin eihän sitä sitten rakastuisi kehenkään muuhun, koska siinähän se oma kultamurunen olisi lähellä.
Mutta jos toinen kuolisi, niin minusta on hyvä antaa itselleen luvan rakastua johonkun toiseen ihmiseen. Jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin.
Eikä uusi rakkaus poistaisi rakkautta, eikä vähentäisi rakkautta edesmenneeseen puolisoon, vaikka uuteen ihmiseen rakastuisikin. Edesmenneeseen kohdistuvat rakkaudet vaipuvat omaan "muistotilaan". Se on minusta luonnollista. On hyvä päästää irti jos muuta ei voi, esim. juuri puolison poismenon takia.
Rakkaudet ovat erilaisia keskenään. Kahdenkeskisiä. En ajattele, että rakkaus olisi aivan samanlaista tämän tyypin ja tuon toisen tyypin kanssa. Kummankin on hyvä olla ainutlaatuisia rakkauksia.

Minä en ole diplomi-rakkauspuhuja, koska ei ole tarpeeksi kokemuksia monista rakkauksista.
Olin lähes 30-vuotta yhden ja saman rakkaan kanssa, kunnes kuolema erotti.
Mutta jos-jos vaikkapa huonenna yhtäkkiä rakastuisin johonkin mieheen, niin en tuntisi, että se olisi väärin edesmennyttä miestäni kohtaan, vaikka hän olikin minulle hyvin-hyvin rakas ja oikea ihminen.
Ei, ei se uusi rakkaus olisi millään muotoa väärin, vaan jopa monasti ihan suositeltavaa. Mieleeni tuli oma isäni, kun hän oli jo lähes 70-vuotias ja hän oli alkanut treffaamaan ikäistään naisihmistä ja heillä tuntui menevän hyvin. Isäni kysyi minulta, enkai tykkää huonoa siitä, että hän on tuonut uuden naisen minun syntymäkotiini? Vastasin olevani hyvin iloinen hänen puolestaan, enkä muutenkaan voisi ottaa ikinä päätäntävaltaa hänen asioistaan. Hymyilimme niin kuin miehet hymyilevät toisilleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heikunkeikku kirjoitti:
Sinulle mennäporvooseen vastaan ylimääräisen erikoisvastauksen, koska ylimääräisen erikoiskysymyksen minulle tälläsit.

No periaatteessa voisi rakastua lukemattomia kertoja, vaan käytännössä se ei kaiketi olisi mahdollista.

Kysyit, että eikö se olisi väärin sitä yhtä ja oikeaa kohtaan.
Jos se yksi ja oikea olisi, niin eihän sitä sitten rakastuisi kehenkään muuhun, koska siinähän se oma kultamurunen olisi lähellä.
Mutta jos toinen kuolisi, niin minusta on hyvä antaa itselleen luvan rakastua johonkun toiseen ihmiseen. Jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin.
Eikä uusi rakkaus poistaisi rakkautta, eikä vähentäisi rakkautta edesmenneeseen puolisoon, vaikka uuteen ihmiseen rakastuisikin. Edesmenneeseen kohdistuvat rakkaudet vaipuvat omaan "muistotilaan". Se on minusta luonnollista. On hyvä päästää irti jos muuta ei voi, esim. juuri puolison poismenon takia.
Rakkaudet ovat erilaisia keskenään. Kahdenkeskisiä. En ajattele, että rakkaus olisi aivan samanlaista tämän tyypin ja tuon toisen tyypin kanssa. Kummankin on hyvä olla ainutlaatuisia rakkauksia.

Minä en ole diplomi-rakkauspuhuja, koska ei ole tarpeeksi kokemuksia monista rakkauksista.
Olin lähes 30-vuotta yhden ja saman rakkaan kanssa, kunnes kuolema erotti.
Mutta jos-jos vaikkapa huonenna yhtäkkiä rakastuisin johonkin mieheen, niin en tuntisi, että se olisi väärin edesmennyttä miestäni kohtaan, vaikka hän olikin minulle hyvin-hyvin rakas ja oikea ihminen.
Heikku kuoliko miehesi sairauteen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kymysys.vain kirjoitti:
Heikku kuoliko miehesi sairauteen?
Hää on jo saaressa häärimäs.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"On sellaisiakin jotka rakastuvat rakkauden tunteeseen, ei itse kohteeseen. Ja kun alkuhuuuma haihtuu, ei kun uutta matoa koukkuun. Tai jotkut rakastuvat siihen kun joku rakastuu häneen itseensä. Siis on otettu siitä kun kelpaa jollekin." kirjoittaa Siilenä.

Hyvä ja realistinen analyysi rakkaudesta. Itse palaan aina Erich Frommin esittämään
rakastumisen määritelmään: "se tunnemyrsky, mihin ihminen rakastuessaan joutuu ei ole niinkään merkki tunteiden määrästä vaan ihmisen aikaisemmasta yksinäisyydestä".
Rakkaudessa hän korostaa tahtoa ja sitoutumista, koska "tunteet tulevat ja menevät", yksinomaan niiden varaan ei voi yhteiseloa rakentaa.
Rakkaudessa painottaisin itse myös luottamusta ja toisen kunnioittamista. Eihän niistä välttämättä isoa roihua saa, mutta jos niitä on, ne yleensä kestävät,

Vähän olisin eri mieltä siitä, ettei ihminen voisi elää hyvää ja merkityksellistä elämää yksinään. Täälläkin on moni yksin elävä vakuutellut tyytyväisyyttään ja oikeastaan kukaan tuntemistani eronneista/leski-naisista ei halua solmia uutta liittoa. Miehillä näyttäisi olevan toisin. Heillä on helpommin haku päällä, kuten aloittajakin kirjoitti...
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
13 VASTAUSTA:
Samaa mieltä tuosta luottamuksesta ja kunnioittamisesta pitkän yhdessäolon aikana. Kun alkuhuuma haihtuu ja arki astuu kuvioon riittänee se että yhdessäelo sujuu ja yhdessä on hyvä olla. Ihan vieras nimi mulle tuo Erich Fromm. Häytyypä pistää korvan taa, jos vaikka törmäisin kirjoituksiinsa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Samaa mieltä tuosta luottamuksesta ja kunnioittamisesta pitkän yhdessäolon aikana. Kun alkuhuuma haihtuu ja arki astuu kuvioon riittänee se että yhdessäelo sujuu ja yhdessä on hyvä olla. Ihan vieras nimi mulle tuo Erich Fromm. Häytyypä pistää korvan taa, jos vaikka törmäisin kirjoituksiinsa.
Tuli myös mieleen et joillekin ei mikään riitä, siis aina on haku päällä et jos sittenkin löytäisi vielä paremman ja sopivamman ja sitä yhtä ainoaa oikeaa parasta ei koskaan löydy :).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Samaa mieltä tuosta luottamuksesta ja kunnioittamisesta pitkän yhdessäolon aikana. Kun alkuhuuma haihtuu ja arki astuu kuvioon riittänee se että yhdessäelo sujuu ja yhdessä on hyvä olla. Ihan vieras nimi mulle tuo Erich Fromm. Häytyypä pistää korvan taa, jos vaikka törmäisin kirjoituksiinsa.
Erich Frommilta ainakin kaksi merkittävää teosta on jäänyt mieleeni: Rakkauden vaikea taito ja Pako vapaudesta. Ne olivat aika suosittuja silloin kauan sitten...
-70/-80- luvulla, mutta ovat minusta kestäneet aikaa hyvin, vaikka näitä uusia "rakkausprofessoreitakin" on tarjolla: Kaarina Määttä, Tony Dunderfelt (ei professori) ja keitä muita vielä ?
Minua on kiinnostanut rakastumisteoria epävakaan tunne-elämän vuoksi ..)) Onhan rakastuminen jotenkin hallitsematon prosessi, enkä tykkää siitä, etten ymmärrä mitä minulle tapahtuu..))
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Erich Frommilta ainakin kaksi merkittävää teosta on jäänyt mieleeni: Rakkauden vaikea taito ja Pako vapaudesta. Ne olivat aika suosittuja silloin kauan sitten...
-70/-80- luvulla, mutta ovat minusta kestäneet aikaa hyvin, vaikka näitä uusia "rakkausprofessoreitakin" on tarjolla: Kaarina Määttä, Tony Dunderfelt (ei professori) ja keitä muita vielä ?
Minua on kiinnostanut rakastumisteoria epävakaan tunne-elämän vuoksi ..)) Onhan rakastuminen jotenkin hallitsematon prosessi, enkä tykkää siitä, etten ymmärrä mitä minulle tapahtuu..))
Minua rakkaudessa kiinnostaa se jumalattoman suuri voima, jolla se ihmisen iskee ja pitää otteessaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Minua rakkaudessa kiinnostaa se jumalattoman suuri voima, jolla se ihmisen iskee ja pitää otteessaan.
Mietipä, aloittaja, missä elämäntilanteessa se suuri rakkaus sinut tavoitti ? Olitko ollut yksin (henkisesti tai fyysisesti) pitkään ?
En epäile tunteittesi voimaa, mutta tuo kysymys on käsittääkseni noussut pintaan, kun näitä asioita on tutkittu ja siltä pohjalta on katsottu, että toiveet ja todellisuus sekoittuvat keskenään. Vaan mitä väliä ? Tuskin kukaan tuollaista kokemusta poiskaan antaisi.
Muistui vielä mieleen eräs "alan" teos: Hannele Törrönen: Hullu rakkaus. En ole kyllä lukenut, mutta kuullut selostuksen siitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter

Varmaan on jopa niitä, jotka ovat otettuja jos kelpaa jollekin. Mutta uson useimmiten rakkauden olevan tasaraha ja puolisoiden kunnioittavan toisiaan yhtä paljon ja olevan samasta syystä toistensa kanssa, ihan puhtaasta rakkaudesta toiseen.

Toisen luottaminen ja kunnioittaminen ovat sitä peruskivijalkaa, jonka ympärille sitä rakkauden taloa rakennetaan. Se on usein hyvin kestävä ja ihmiset saavat muuttua sen sisällä rauhassa vuosien saatossa. En minäkään ole enää se sama ihminen, mutta silti ollaan yhdessä jatkettu. Vaikea kuvitella alkavansa kaiken alusta uuden ihmisen kanssa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Erich Frommilta ainakin kaksi merkittävää teosta on jäänyt mieleeni: Rakkauden vaikea taito ja Pako vapaudesta. Ne olivat aika suosittuja silloin kauan sitten...
-70/-80- luvulla, mutta ovat minusta kestäneet aikaa hyvin, vaikka näitä uusia "rakkausprofessoreitakin" on tarjolla: Kaarina Määttä, Tony Dunderfelt (ei professori) ja keitä muita vielä ?
Minua on kiinnostanut rakastumisteoria epävakaan tunne-elämän vuoksi ..)) Onhan rakastuminen jotenkin hallitsematon prosessi, enkä tykkää siitä, etten ymmärrä mitä minulle tapahtuu..))
Kiitos teosten nimistä. Eihän rakastumisen tunne pelkkää euforiaa ole,vaan myös tuskaa ja epätoivoa. Mulla voi olla päinvastoin. En ole auheasti hurmoksessa ollut. Taidon puute vissiin😁.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Minua rakkaudessa kiinnostaa se jumalattoman suuri voima, jolla se ihmisen iskee ja pitää otteessaan.
Minä en koskaan oikeastaan ole antautunut sen voiman vietäväksi. Siinä pitää uskaltaa asettua alttiiksi ja avoimeksi..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
demeter

Varmaan on jopa niitä, jotka ovat otettuja jos kelpaa jollekin. Mutta uson useimmiten rakkauden olevan tasaraha ja puolisoiden kunnioittavan toisiaan yhtä paljon ja olevan samasta syystä toistensa kanssa, ihan puhtaasta rakkaudesta toiseen.

Toisen luottaminen ja kunnioittaminen ovat sitä peruskivijalkaa, jonka ympärille sitä rakkauden taloa rakennetaan. Se on usein hyvin kestävä ja ihmiset saavat muuttua sen sisällä rauhassa vuosien saatossa. En minäkään ole enää se sama ihminen, mutta silti ollaan yhdessä jatkettu. Vaikea kuvitella alkavansa kaiken alusta uuden ihmisen kanssa?
Hienosti kirjoitat, aloittaja, toisen kappaleen sisältöön on helppo yhtyä.

Tuosta "tasapelistä" Kaarina Määttä kirjoitti jotenkin niin, että ihmisellä on sisäänrakennetuna jonkinlainen koneisto, jolla hän - yleensä tiedostamatta - punnitsee suhdetta: mitä se antaa ja mitä se ottaa, ja jos puntit ovat tasan, niin suhde kestää.
Tuntuisi järkeen käyvältä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Mietipä, aloittaja, missä elämäntilanteessa se suuri rakkaus sinut tavoitti ? Olitko ollut yksin (henkisesti tai fyysisesti) pitkään ?
En epäile tunteittesi voimaa, mutta tuo kysymys on käsittääkseni noussut pintaan, kun näitä asioita on tutkittu ja siltä pohjalta on katsottu, että toiveet ja todellisuus sekoittuvat keskenään. Vaan mitä väliä ? Tuskin kukaan tuollaista kokemusta poiskaan antaisi.
Muistui vielä mieleen eräs "alan" teos: Hannele Törrönen: Hullu rakkaus. En ole kyllä lukenut, mutta kuullut selostuksen siitä.
demeter

Mietein elämäntilannetta rakastumisen hetkellä ja vastaukseni on kyllä. Kyllä minä oli ollut jo jonkin aikaa yksin ja rakkaus saapui aivan kuin kreivin aikaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Kiitos teosten nimistä. Eihän rakastumisen tunne pelkkää euforiaa ole,vaan myös tuskaa ja epätoivoa. Mulla voi olla päinvastoin. En ole auheasti hurmoksessa ollut. Taidon puute vissiin😁.
Juuri näin siilenä. Ei rakkaus tosiaankaan ole pelkkää euforiaa - jos nyt mitään rakkaudesta ymmärrän..)) Ehkäpä se mitataan juuri noilla kärsimyksillä. "Joka tuskalta, joka vaivalta, sinä käyt mulle rakkaammaksi" (Eino Leino).
Ja olemmehan me Gibranimme lukeneet: "samoin kuin rakkaus kruunaa teidät, se myös ristiinnaulitsee teidät jne...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
demeter

Mietein elämäntilannetta rakastumisen hetkellä ja vastaukseni on kyllä. Kyllä minä oli ollut jo jonkin aikaa yksin ja rakkaus saapui aivan kuin kreivin aikaan.
Et sitten ollut tilastollinen poikkeus, aloittaja..)) Maaperä oli otollinen.
Mutta eihän se sulje pois sitä, että jotain kestävää voi syntyä. Ja voihan ajatella, että Elämä tahtoi palkita sinut - jos oli välillä kohdellut kaltoin..))
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Et sitten ollut tilastollinen poikkeus, aloittaja..)) Maaperä oli otollinen.
Mutta eihän se sulje pois sitä, että jotain kestävää voi syntyä. Ja voihan ajatella, että Elämä tahtoi palkita sinut - jos oli välillä kohdellut kaltoin..))
Enkä koskaan lakannut uskomasta etteikö näin voisi käydä. Lähdin iltavuoron jälkeen kaupungille ihan hetken mielijohteesta menin naisten tansseihin ja Pang! Siinä hän seisoi edessäni ja kysyi lähdenkö tanssimaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kuu saa valoa vain yhdestä auringosta, mutta entäs auringot? Ne voi valaista enemmän kuin yhden kuun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Voiko valita, kumpaa on?
Oman valinnan jälkeen muutun likinäköiseksi: näen vain valintani, ei ole muita. Pää ei pyöri kuin langaton tutkain tai silmät kuin hedelmäpeli, jos ympärillä on uroksia. Muut muuttuvat veljiksi. Näin on käynyt.
Jokin lukko napsahtaa kiinni. Ja olen ollut turha iskukohde. Yritystä on ollut. Haastetta. Minusta ikuinen etsintä olisi energian tuhlausta. Oishan kivaa kehittyä ihmisenä muutoinkin eikä olla saalistamassa tai saaliina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Voiko valita, kumpaa on?
Oman valinnan jälkeen muutun likinäköiseksi: näen vain valintani, ei ole muita. Pää ei pyöri kuin langaton tutkain tai silmät kuin hedelmäpeli, jos ympärillä on uroksia. Muut muuttuvat veljiksi. Näin on käynyt.
Jokin lukko napsahtaa kiinni. Ja olen ollut turha iskukohde. Yritystä on ollut. Haastetta. Minusta ikuinen etsintä olisi energian tuhlausta. Oishan kivaa kehittyä ihmisenä muutoinkin eikä olla saalistamassa tai saaliina.
Tuo mun juttu oli vähän tuulesta temmattu, en tarkoittanut että samaan aikaan pitäisi rakastaa monia. Vaikka oikeastaanhan niin tekeekin? Mutta yhtä vain kerrallaan kuin kumppania. Hulluksi sitä ihminen muuten menisi.

Tarkoitus oli näyttää että vaikka yksi toimii yhdellä tavalla, niin ei sen perusteella mitään sääntöjä voi kirjoittaa. Rakkaus on vuorovaikutus, hyvin pitkälti. Ilman ruokintaa se kuolee, joten hyvin tärkeää "valaistumiseen" on myös se, keneen rakastuu. Se määrittää jatkoajan. Joten ottaen huomioon että rakkauden yhdistelmiäkin on näin ollen loputon määrä, niin sitä vähemmän voi vetää mitään pikalinjaa, että näin tämä toimii.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nyt laitoit vaikean kysymyksen, olen aina ollut huono tähtitieteessä. En tosiaan tiennyt, että meitä luomakunnan kruunuja verrataan jopa aurinkoon?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Voiko valita, kumpaa on?
Oman valinnan jälkeen muutun likinäköiseksi: näen vain valintani, ei ole muita. Pää ei pyöri kuin langaton tutkain tai silmät kuin hedelmäpeli, jos ympärillä on uroksia. Muut muuttuvat veljiksi. Näin on käynyt.
Jokin lukko napsahtaa kiinni. Ja olen ollut turha iskukohde. Yritystä on ollut. Haastetta. Minusta ikuinen etsintä olisi energian tuhlausta. Oishan kivaa kehittyä ihmisenä muutoinkin eikä olla saalistamassa tai saaliina.
Hyvin kuvatttu New-Age. Lieko sitten kyseessä "se oikea", että noin tapahtuu.
"Veljiä" ilmestyy, mutta puoliso pysyy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olen vahvasti sitä mieltä, että vahvin rakkaudeksi kutsuttu tunnereaktio, jossa koko ihminen värisee siis lähinnä hormoonit tekevät tehtäväänsä on järki sokaistuu koetaan siinä todellisessa ensirakkaudessa nuorena.

Mikä oli sitten se ensirakkaus sekin vaihtelee. Useinhan nuoruudessamme ekä ihastukset jäivät platooniseksi vikinäksi toisen perään itkemiseksi, siksi sitä tunnetta kaipaa vieläkin. Täyttymätöntä seksuaalista tyydytystä niin romanttista niin ihanaa.

He jotka menivät naimisiin sen ensimmäisen tunnekuohun herättäjän kanssa ovat uskoakseni onnistuneet parisuhteenssaan hyvin.

Esikoiseni anoppi ja appi viettivät viikonlopulla 50-vuotishääpäiväjuhlaa. Onnellisen tuntuinen pari.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Totta, ensirakkaudessa järki sokaistuu, eikä välttämättä tiedä oikein miten käyttäytyä. Ehkä siksi hyvin harvoin ensirakkaudet kestävät, vaan tulee tehtyä virheitä, joiden jälkeen kuljetaan eri suuntiin. Vasta myöhemmin tavataan sellainen tosirakkaus, jonka eteen on valmis tekemään paljon.

Pakko myöntää rakkauden voimakkaaseen tunnekuohuun, kun katselee vanhoja valokuvia ensirakkaudesta ja huomaa joutuneen hyvin sanoinkuvaamattoman liikuttuneeseen tilaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mietin myös näin, että ensirakkauden myötä ihminen saa t i e t o a, että on olemassa tällainenkin tunne, tunnetila. Mielestäni tämän tietonsa kanssa ja rakkausvarastonsa kanssa hän, ihminen täällä liikkuu. Omat odotukset ja vastapuolen odotukset jos natsaavat, voi syntyä parisuhde. Tekeehän rakkaus sokeaksikin. Monet merkit ja pikkujutut voivat aikojen myötä siilautua päällimmäiseksi. Tästähän on alussa ollut tietoa, mutta torjunta putsaa ne pois. Viat. Rosot. Tavallaan kaiken epätäydellisen. Rakastava tunne paikkaa ja täydentää.
P.S. en ole mikään apostoli. Mutta meillä täällä on perspektiiviä, siksi luotan, että, mitä kirjoittaa, niin toiset ymmärtää. Ei tarvitse ajatella tai arvottaa samoin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Totta, ensirakkaudessa järki sokaistuu, eikä välttämättä tiedä oikein miten käyttäytyä. Ehkä siksi hyvin harvoin ensirakkaudet kestävät, vaan tulee tehtyä virheitä, joiden jälkeen kuljetaan eri suuntiin. Vasta myöhemmin tavataan sellainen tosirakkaus, jonka eteen on valmis tekemään paljon.

Pakko myöntää rakkauden voimakkaaseen tunnekuohuun, kun katselee vanhoja valokuvia ensirakkaudesta ja huomaa joutuneen hyvin sanoinkuvaamattoman liikuttuneeseen tilaan.
Olen toista mieltä. Jos sokaistuu vasta täysi-ikäisenä. Ei nuorena tarvitse huumautua mistää, ennättää vanhanakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Mietin myös näin, että ensirakkauden myötä ihminen saa t i e t o a, että on olemassa tällainenkin tunne, tunnetila. Mielestäni tämän tietonsa kanssa ja rakkausvarastonsa kanssa hän, ihminen täällä liikkuu. Omat odotukset ja vastapuolen odotukset jos natsaavat, voi syntyä parisuhde. Tekeehän rakkaus sokeaksikin. Monet merkit ja pikkujutut voivat aikojen myötä siilautua päällimmäiseksi. Tästähän on alussa ollut tietoa, mutta torjunta putsaa ne pois. Viat. Rosot. Tavallaan kaiken epätäydellisen. Rakastava tunne paikkaa ja täydentää.
P.S. en ole mikään apostoli. Mutta meillä täällä on perspektiiviä, siksi luotan, että, mitä kirjoittaa, niin toiset ymmärtää. Ei tarvitse ajatella tai arvottaa samoin.
Hienosti ajateltu, New-age. Että ensirakkaudesta ihminen saa tietoa. Jotakin varastoa hän tietysti on kerännyt jo lapsuudenkin aikana, mutta ehkä hän aikuistuessa vihkiytyy uuden typpiselle rakkaudelle ja täydentää varastoaan sillä...
Tuosta rakkauden vaikutuksesta ihmisen kasvuun olen ajatellut samansuuntaisesti. Joku lienee sanonut niinkin, ettei rakkaus ole sokea vaan hyvinkin näkevä, koska se näkee myös rakastetun mahdollisuudet ja auttaa häntä toteuttamaan ne - juuri tuon prosessin avulla, mitä kuvasit...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
evidenssi kirjoitti:
Olen toista mieltä. Jos sokaistuu vasta täysi-ikäisenä. Ei nuorena tarvitse huumautua mistää, ennättää vanhanakin.
Eikö mahdollisesti vanhemmiten voisi rakastua vieläkin tulisemmin mitä rakastui nuorena?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mielestäni voisi. Ehkä myös joitain estoja ja turhaa ujoutta on rapissut pois, mitkä ovat voineet olla esteitä tai hidasteita. Tuliseenkaan rakkauteen ei liene normeja, yli 20v, 30v, 40v jne. kielletty tulinen rakkaus,
Tekisipä mieli sanoa, että anna palaa. (Järjen käyttö on tosin sallittua, mikä ei sammuttane tulta.)
Demeter1: ...... rakkaus on hyvinkin näkevä - on kaunis ajatus ja toiminee paremmin myöhäisemmällä iällä. Tälle tarvitaan perusteeksi kokemus (mielestäni).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä rakastuin minuun rakastuneeseen mieheeni 22-vuotiaana, opiskelijoina. Se rakkaus oli aitoa ja kestävää, ja ulkoisissa olosuhteissa kestämistä riittikin.

...
Kun mieheni menehtyi syöpäänsä, (samaan, johon ukkinsa oli kuollut aikoinaan), 64-vuotiaana, olin sokissa ja siinä tilassa minuun alkoi osoittaa innostustaan eräs ikäiseni liikuntaharrastuskaveri. Hän kertoi, että monet avioliitonsa ja suhteensa ovat päättyneet siihen, että nainen on hänet jättänyt. Ajattelin että kauheita naisia!

Kun hän golffasi tosi taitavasti, oli herrasmies viimeistä piirtoa myöten ja ajoi valkoisella Mersulla, en voinut olla vähitellen vaikuttumatta.
Rakastuin aivan kuin nuorena.

Kun sitten alkoi selvitä hänen kontrollitarpeensa minuun nähden, kaupassa viipymisen tarkkailu jne... silloin aloin vähitellen tajuta, että en ollut rakastunut tähän henkilöön, vaan vain hänen terveeseen puoleensa.
Onnekssi hän ei ollut rahojen perässä, se hyväpuoli hänellä oli .
Lopetin suhteen. -
Lopettaminen ja uusi pieni asunto sekä oven turvalukko toivat helpotuksen ja rauhan.

Hän soitti usein vielä , puhelimessa juttelin hänen kanssaan, - hän äänitti omia joululaulujaan ja lähetti seuraavana jouluna, mutta en ole vieläkään avannut sitä pakettia. Puhelimessa olen jutellut ja siitä tiedän paketin sisällön.

Varovaisuus on sen jälkeen lisääntynyt.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
En tosiaan tiedä, mikä miehessä saa hänet kohtelemaan naista aivan kuin omistaisi tämän ja voisi päättää asioita tämän puolesta. Hyvä että pääsit kunnialla eroon, tiedän tällaisten luonnevammaisten olevan tosi rasittavia. Heidän kanssaan ei voi mennä kapakkaan ilman, että saa kuunnella koko illan sitä surullista tarinaa kuinka väärinkohdeltu tämä mies onkaan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä on laihat kokemukset sulla. Rakastuin tulisesti nuorena, mutta vastapuolen tunteet eivät olleet yhtä tulisia. Surin monta vuotta, mutta kokemus antoi pohjan seuraaville suhteille, jotka päättyivät vastapuolen lentoon pilvien päälle. Viikolla juhlimme nykyisen suhteen 1-vuotisjuhlaa. Ns pettymyskin on joskus tarpeellinen. Ensirakkauteni surin pois, välimme ovat edelleen asialliset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Vai on minulla laihat kokemukset?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Meinaat niin kuin ihminen ihmiseen, ettei esim. elukkaan, sapuskaan tai kukkaseen ym.

Jos vanhaksi elää, niin niin jouituisa kerkiää useampaankin kertaan rakastumaan.
Tilanteiden mukaan, ei taida mitään sääntöjä olla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Kyllä minä omaa kissaani rakastan, mutta muuten eläimiä vähemmän, siksi kohdensin avauksen koskemaan ihmisiä, hehee.

Hyvähän se on, jos rakkautesi on riittoisaa kuin Fairy ja vielä vanhainkodissakin avoimin mielin flirttaillaan vanhemmille herrasmiehille.

Kaikki keinot ovat sallittuja sodassa ja rakkaudessa, ei mitään sääntöjä siis.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Kyllä minä omaa kissaani rakastan, mutta muuten eläimiä vähemmän, siksi kohdensin avauksen koskemaan ihmisiä, hehee.

Hyvähän se on, jos rakkautesi on riittoisaa kuin Fairy ja vielä vanhainkodissakin avoimin mielin flirttaillaan vanhemmille herrasmiehille.

Kaikki keinot ovat sallittuja sodassa ja rakkaudessa, ei mitään sääntöjä siis.
No et aloituksessa sanonut mihin ihminen tunteensa kohdentaa.

En kirjoittanut itsestäni, vaan yleisluontoisen hajatelman.
Vanhainkotiin menoon on toivottavasti vielä aikaa, sen näkee sitten, mikä on tilanne.

Mutta ensi viikolla on 37-vuotishääpäivä, eikä minua hurmattu valkoisella Mersulla tai hevosella, vaan keltaisella Valmetilla ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ancelina kirjoitti:
No et aloituksessa sanonut mihin ihminen tunteensa kohdentaa.

En kirjoittanut itsestäni, vaan yleisluontoisen hajatelman.
Vanhainkotiin menoon on toivottavasti vielä aikaa, sen näkee sitten, mikä on tilanne.

Mutta ensi viikolla on 37-vuotishääpäivä, eikä minua hurmattu valkoisella Mersulla tai hevosella, vaan keltaisella Valmetilla ;)
En minäkään mikään rakkauden ruhtinas ole, joka tietäisi muka muita paremmin. Herkkä ja hieno aihe on ja mukavan keskustelun olette tehneet kanssani.

Hmnn...keltainen Valmet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tapasin ensirakkauteni viidenkymmenen vuoden jälkeen. Juttelimme, hän kertoi elämästään, minä omastani. Molemmilla on ollut hyvä elämä ja on ainoastaan sattumien summa että tiemme eivät kohdanneet heti koulun jälkeen uudelleen, kun hän tuli asumaan opiskelukaupunkiini. Olemme edelleen ystäviä, nyt somessa, mutta luonnollisestikin, tunteet ovat haalistuneet vain muistoksi rakkaudesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Tämä oli mukava tieto, viestisi luettuasi aloin miettimään omaa neljänkymmenen vuoden takaista eroa ja siihen liittyviä kummallisia tapahtumia. Uskon että jos kohtaan tuon tytön vielä joskus, olisi hienoa jutella elämästä ja kaikesta, jopa menneistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Tämä oli mukava tieto, viestisi luettuasi aloin miettimään omaa neljänkymmenen vuoden takaista eroa ja siihen liittyviä kummallisia tapahtumia. Uskon että jos kohtaan tuon tytön vielä joskus, olisi hienoa jutella elämästä ja kaikesta, jopa menneistä.
Huomasin että henkilökemia toimi edelleen; tapaamisessamme oli lämpöä ja todellista kiinnostusta tietää toisen elämästä. Molemminpuolisesti. Jonkinlaista tilintekoa siitä miten ja miksi siinä sitten kävi näin. Hienovaraisesti, kypsyneen aikuisen asenteella, valiten sanoja jotka eivät haavoita, vaan rakentavat hellävaraisesti sortunutta kommunikaation siltaa. Eikä missään tapauksessa vaarantaa mitään nykyisiä ihmissuhteitamme.
Juttelemme (jatkamme kesken jääneitä keskusteluja) nyt mesessä, mutta kiireettömästi, ilman mitään paineita, vanhoina ystävinä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Huomasin että henkilökemia toimi edelleen; tapaamisessamme oli lämpöä ja todellista kiinnostusta tietää toisen elämästä. Molemminpuolisesti. Jonkinlaista tilintekoa siitä miten ja miksi siinä sitten kävi näin. Hienovaraisesti, kypsyneen aikuisen asenteella, valiten sanoja jotka eivät haavoita, vaan rakentavat hellävaraisesti sortunutta kommunikaation siltaa. Eikä missään tapauksessa vaarantaa mitään nykyisiä ihmissuhteitamme.
Juttelemme (jatkamme kesken jääneitä keskusteluja) nyt mesessä, mutta kiireettömästi, ilman mitään paineita, vanhoina ystävinä.
Tuo henkilökemia ei varmaan muutu miksikään vuosien saatossa, ihan siitäkin tiedän kun tapaa vuosikymmenten takaa vanhoja tuttuja, niin jatketaan jutustelua siitä mihin viimeksi ollaan jääty. Aivan kuin ei näitä kaikkia vuosia olisi ollutkaan. Hienovaraisuus on lisääntynyt iän myötä ja ylpeys on jääny matkan varrelle. Kuulostaa onnistuneen teidän kohdallanne, harkitsen vakavasti omalla sarallani, että ehkä voisi tehdä hyvää itsetunnolle saada selväksi jotain mieltä painavaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Tuo henkilökemia ei varmaan muutu miksikään vuosien saatossa, ihan siitäkin tiedän kun tapaa vuosikymmenten takaa vanhoja tuttuja, niin jatketaan jutustelua siitä mihin viimeksi ollaan jääty. Aivan kuin ei näitä kaikkia vuosia olisi ollutkaan. Hienovaraisuus on lisääntynyt iän myötä ja ylpeys on jääny matkan varrelle. Kuulostaa onnistuneen teidän kohdallanne, harkitsen vakavasti omalla sarallani, että ehkä voisi tehdä hyvää itsetunnolle saada selväksi jotain mieltä painavaa.
Minä voin suositella. Se oli vapauttava, itsetuntoa kohottava, eheyttävä ja nostalginen tapaaminen: ei minusta sittenkään tainnut jäädä pahaa muistoa vaikka en aina niin tehnyt niin hyviä ratkaisuja. Hyvä näin: sinä olet hyvä, minä olen hyvä, hymyillään ja halitaan, kun tavataan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miehet on erilaisia kuin naiset. "TÄRKEÄ HUOMIO ", juu, mutta vanhemlla miehellä tulee olla noin 10 v nuorempi vaimo, vanhemilla naisilla samoin nuorempi mies. Onko joku eri mieltä ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Miehenä olen erimieltä. Mitä huolenpitoa, mitä yhteisiä muistoja, samoilta vuosikymmeniltä, mikä vireystila, ynm, olisi nuoremman kanssa?
Pah, empä jaksaisi, liikkua kissanristiäisissä, nuoren menevän, vaativan naisen kanssa. Musiikkimakukin erilaista, ja, ne pienet lapsenlapset, omat kun on jo isoja.
Kyllä samanikäisillä menee paremmin, olen huomioinut, kokenut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Päivänokosia olen jo harrastanut nuoresta pitäen (kas, kun opiskelin tai minulla on aina ollut vuorotyö). Ja mikä ihaninta; parasta mitä tiedän oli käpertyä rakkaan kanssa saman peiton alle. Hmmm ja kyllä päiväunet virkistävät edelleen, vaikka kainaloiseni on vaihtunut muutaman kerran elämäni varrella. Joka kerta rakastuessani rakastan täydestä sydämestäni. Kas kyllähän elämäkin edetessään laajenee ja mieli avartuu sen mukaan. Ei aito rakastaminen mitään helppoa ole, kyllä jokainen suhde jättää jälkensä, eikä mitään tarinaa voi pinnallisesti käsitellä. Rakkaus on suuri sydän.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Yxpohtija kirjoitti:
Päivänokosia olen jo harrastanut nuoresta pitäen (kas, kun opiskelin tai minulla on aina ollut vuorotyö). Ja mikä ihaninta; parasta mitä tiedän oli käpertyä rakkaan kanssa saman peiton alle. Hmmm ja kyllä päiväunet virkistävät edelleen, vaikka kainaloiseni on vaihtunut muutaman kerran elämäni varrella. Joka kerta rakastuessani rakastan täydestä sydämestäni. Kas kyllähän elämäkin edetessään laajenee ja mieli avartuu sen mukaan. Ei aito rakastaminen mitään helppoa ole, kyllä jokainen suhde jättää jälkensä, eikä mitään tarinaa voi pinnallisesti käsitellä. Rakkaus on suuri sydän.
Näiden levollisten päivänokosten aikana sulaudutaan yhteen, eikä tarvita sanoja. Pelkkää kosketusta ja läheisyyttä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tottakai miehet ovat erilaisia kuin naiset, mutta erimieltä olen 10 vuotta nuoremmasta emännästä. Ei ole mun juttu, olen ihan onnellinen ikäisestäni seurasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Totta ainakin minun kohdalla, perustelen sen niin, että nuori ja kokematon ihminen sitoutuu , kun ne yhteiset kokemukset ovat niin uusia ja voimakkaita, intohimoisia.
Näin vanhemmiten en olisi mustasukkainen, antaisin toisen olla oma itsensä, mutta keskusteluyhteys pitäisi olla hyvä ja se yhteensitova kemia, mistä tietäisin että olemme me.
Ehkä sittenkin paljolti samaa, rikastettuna elämänkokemuksella......
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Nimenomaan, se uusi ja voimakas tunnemyrsky repii ja muuttaa ihmistä ja ajattelua. Vamhemmiten särmät hioituvat eikä enää ole niin hiton kriittinen ja kuten kirjoitit mustasukkainen. Pystyy antamaan toiselle ihmiselle tilaa elää omaa elämää ja on ikäänkuin enemmän rinnallakulkija kuin yhdessäeläjä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Luin joskus, kauan sitten, erään aforismin. Ikävä kyllä, en muista enää kirjoittajaa, sanoman kylläkin.

Todellisessa rakkaudessa
ihminen haluaa toiselle hyvää.
Romanttisessa rakkaudessa
hän haluaa tätä toista ihmistä.

Kiva kun taas poikkeat palstalla. Ilo lukea kirjoituksiasi, edelleen.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Tuosta aforismista: minusta rakkaus on tuo coctail. Valinta on tuota romanttisuutta ja pysyvyys saa ihmisen haluamaan toiselle hyvää.

Lukekaapa joskus suhdepalstaa ja miten meitä puolet nuoremmat asioista ajattelee. Mielestäni täällä tämä ikäryhmä kirjoittaa asioista kauniisti.
Kokemuksia ja pettymyksiäkin on voinut olla, mutta nätisti kirjoitettuja kommentteja. Kiitos aloittajalle. Aikamoinen urakka oli kommentoida.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Tuosta aforismista: minusta rakkaus on tuo coctail. Valinta on tuota romanttisuutta ja pysyvyys saa ihmisen haluamaan toiselle hyvää.

Lukekaapa joskus suhdepalstaa ja miten meitä puolet nuoremmat asioista ajattelee. Mielestäni täällä tämä ikäryhmä kirjoittaa asioista kauniisti.
Kokemuksia ja pettymyksiäkin on voinut olla, mutta nätisti kirjoitettuja kommentteja. Kiitos aloittajalle. Aikamoinen urakka oli kommentoida.
New-age

Kiitos hyvästä ja kannustavasta palautteesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Niin varmaan. Noin muistakseni ajattelin, kun olin noin 15 vuoden ikäinen ja luin ah niin romanttisia sarjakuvalehtiä. Sittemmin on ikävä todellisuus tuonut uusia näkökulmia asiaan. Tai ikäviä ja ikäviä, totuushan on, että elämä yllättää aina. Siis oikea elämä, ei sarjakuvalehtien.

Kyllä olisi ollut ankeata, jos tähän ikään mennessä koko rakkaus-kuvio (mikä nyt lieneekään, kuten prinssi Charles aikoinaan sanoi) olisi jäänyt yhteen ainoaan ihmiseen roikkumaan. Luultavasti usiampi palstalainen on ihastunut ja rakastunut lukuisia kertoja vaikka aina se ei ehkä ole ollut molemminpuolista. Niin se rakas aloittaja todellisuudessa on, ei jää yhteen kertaan ja hyvä niin. Muutenhan kokemuksia olisi itsekullakin kovin vähän, suorastaan olemattomasti ja sitä kautta tylsempi elämä. Menepä aloittaja juhannuksen tullessa raitille rakastumaan vielä kerran. Se voi muuttaa elämääsi enemmän kuin lottovoitto. Uso pois melkein kaiken kokenutta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
En missään vaiheessa väittänyt, että olen ihastunut ja rakastunut vain yhden kerran.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Järjetön ajatus aloituksessa. Oikea rakkaus ei sido koskaan mihinkään eikä mitenkään, koska mikään rakkaus ei asu vankilassa vaan ainoastaan ja vain vapaudessa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Kiitos mielipiteestäsi, joka on ainakin päinvastainen Pelle Miljoonan sanoitukseen;

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Kiitos mielipiteestäsi, joka on ainakin päinvastainen Pelle Miljoonan sanoitukseen;

Vapaus on suuri vankila
rakkaus vain pelkkää unelmaa
ystävyys joskus vaikeampaa kuin yksinäisyys
Kun näitä sinun rakkauslässytyksiäsi luin niin rupesin syvästi epäilemään että olet aivan väärän ikäisten palstalla. Kirjoituksissasi on teini-ikäisille sopivia pohdintoja . Tuo Pelle Miljoonan tekstien fanitus taas viittaa punk-henkiseen teinityttöön.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
punko kirjoitti:
Kun näitä sinun rakkauslässytyksiäsi luin niin rupesin syvästi epäilemään että olet aivan väärän ikäisten palstalla. Kirjoituksissasi on teini-ikäisille sopivia pohdintoja . Tuo Pelle Miljoonan tekstien fanitus taas viittaa punk-henkiseen teinityttöön.
Toivottavasti sait sisällä oleva patoutunutta vihaa poistumaan. Suosittelen menemään johonkin vihanhallinta kurssille tai terapeutille. Tuollainen ei vanhenevan ihmisen arvokasta käyttäytymistä.

Jos sinä et tiedä mitään rakkaudesta, kaikki tätä palstaa lukevat tietävät syyn!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
punko kirjoitti:
Kun näitä sinun rakkauslässytyksiäsi luin niin rupesin syvästi epäilemään että olet aivan väärän ikäisten palstalla. Kirjoituksissasi on teini-ikäisille sopivia pohdintoja . Tuo Pelle Miljoonan tekstien fanitus taas viittaa punk-henkiseen teinityttöön.
Tulipa surullinen olo. Etkö koskaan ole rakastanut ketään, ollut valmis antamaan kaikkesi, tehdäksesi jonkun onnelliseksi?

Varmaan on tempperamentti erojakin ihmisillä, mutta tuohan on tunne, jonka voi kokea oli sitten millainen tempperamentti hyvänsä. Pelle on OK, myös miehille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Minkähän ikäinen Miljoonan Pelle on ollut kun on tuon biisin tehnyt? Arvelisin että aika nuori, koska ajatukset voisivat sopia sellaiselle jolla on vielä korvan taukset märkinä. Itse kääntäisin värssyn näin: vapaus on suuri unelma, rakkaus pelkkä vankila ...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mutta ensirakkauden jälkeen voi kokea aidon ja syvän rakkauden. Tietysti kokemus minulle oli elämäni suuren rakkauden kohtaaminen. Sain energialatauksen, jonka vaikutus kestää läpi elämän. Ensirakkaus hälveni saman tien yhdeksi kokemukseksi elämän polulla. Kun on saanut rakkautta, voi sitä myös antaa. Tällä tavalla vaikutus ulottuu tämän iän parisuhteisiin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Kaikki muuttuu rakkauden myötä, että elä enää pelkästään itseäsi varten. Valtava piristysruiske yksinäisen ihmisen elämään, elämä saa uuden tarkoituksen.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Varmaankin, kunnes arki astuu kuvaan ja se astuu, väistämättä. Mutta hetkittäistähän tämä elämä on, nauti tuosta tunteesta niin kauan kuin sitä on. Ihailen kyllä tuota kovin romanttista suhtautumistasi, se tuntuu hiukan oudolta yli kuusikymppisen maailmaksi, mutta meitä on joka lähtöön.

Ikävää tämä järjen ääni, mutta ystävä hyvä, me elämme kyllä oikeasti kaikki aina ja juuri nyt lähinnä itseämme varten. Muu on valehtelua. Kuka muu sinun kehossasi päätöksiä tekee kuin sinä itse. Voimme toki huolehtia ja huolehdimme muistakin, lähinnä läheisistä, mutta tosiasiassa elämä on omamme ja lähin omainen olet sinä itse. Itsekkyys ei ole sama asia kuin itsekseen eläminen. Tuon yksinäisyydenkin kanssa sietää olla varovainen eli ettei rakastu rakkauteen. Kirjoitat kovin pelkistetysti, mutta tämä asia ei ole mitenkään pelkistetty eikä yksinkertainen. Kaikki voi muuttua mielestäsi rakkauden myötä - toki, mutta vain, jos itse annat luvan. Niiden päätösten kanssa on elettävä senkin jälkeen, kun ns. rakkaus on muisto vainen.

Tunnekuohut ovat vamaan mukavia, jos vastapainona on yksinäisyyden kokeminen niin, että ollakseen onnellinen siihen tarvitaan aina toinen ihminen. Mutta milloin olet sitten omillasi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kokolle kirjoitti:
Varmaankin, kunnes arki astuu kuvaan ja se astuu, väistämättä. Mutta hetkittäistähän tämä elämä on, nauti tuosta tunteesta niin kauan kuin sitä on. Ihailen kyllä tuota kovin romanttista suhtautumistasi, se tuntuu hiukan oudolta yli kuusikymppisen maailmaksi, mutta meitä on joka lähtöön.

Ikävää tämä järjen ääni, mutta ystävä hyvä, me elämme kyllä oikeasti kaikki aina ja juuri nyt lähinnä itseämme varten. Muu on valehtelua. Kuka muu sinun kehossasi päätöksiä tekee kuin sinä itse. Voimme toki huolehtia ja huolehdimme muistakin, lähinnä läheisistä, mutta tosiasiassa elämä on omamme ja lähin omainen olet sinä itse. Itsekkyys ei ole sama asia kuin itsekseen eläminen. Tuon yksinäisyydenkin kanssa sietää olla varovainen eli ettei rakastu rakkauteen. Kirjoitat kovin pelkistetysti, mutta tämä asia ei ole mitenkään pelkistetty eikä yksinkertainen. Kaikki voi muuttua mielestäsi rakkauden myötä - toki, mutta vain, jos itse annat luvan. Niiden päätösten kanssa on elettävä senkin jälkeen, kun ns. rakkaus on muisto vainen.

Tunnekuohut ovat vamaan mukavia, jos vastapainona on yksinäisyyden kokeminen niin, että ollakseen onnellinen siihen tarvitaan aina toinen ihminen. Mutta milloin olet sitten omillasi?
"Kokolle"

Valitettavasti.
Kommentissasi ei ole järjen ääntä.
Siinä on järjettömyytesi luinen ranka.
Sinä et tunne enää tunnetta oikein.

H.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Kaikki muuttuu rakkauden myötä, että elä enää pelkästään itseäsi varten. Valtava piristysruiske yksinäisen ihmisen elämään, elämä saa uuden tarkoituksen.
Minä olen rakastunut 60 vuoden aikana muutaman kerran. Nyt tuntuu, että enää en. Saa olla aika ihmeellinen tyyppi, jos minut saa itseensä rakastumaan. Son myähästä ny! Tykkään olla omassa rauhassani ja ihmissuhteissa muutaman ystävän ja sukulaisen kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei pidä paikkaansa,että yleensä ihminen rakastuu vain kerran. minä ainakin olen rakastunut yhtä tulisesti monta kertaa ja rakkaus on myös kestänyt 1-2 v.Olen kyllä vanhanaikaisesti avioliitossa sen ensirakkauden kanssa,mutta nämä myöhemmät rakastumiset ovat olleet yhtä voimakkaita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
"rakastunut yhtä tulisesti monta kertaa ja rakkaus on myös kestänyt 1-2 v."
- 2 v. kidutusta , yksin.
https://www.youtube.com/watch?v=ALJDbl49zas
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Pitkässä kymmeniä vuosia elämän mittaisessa liitossa voi kokea oikeaa aikuisten välistä rakkautta, se voi olla hetkellisiä heliä tunteita omaa puolisoa kohtaan, sen tuntee jossain alitajunnassa.
Arki tulee kaikiin ihmis -suhteisiin aikanaan, suhde kypsyy ja kehityy vuosien varrella ymmärtämään elämää sen hyvinä ja huonoina aikoina, suhde kestää kolhuja.
1
Ilmianna
Jaa
Kyllä niin voi olla!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Varsinkin miehille on myöhemmällä ijällä syvä rakkaus mahdottomuus, rakkaus muodostuu pinnalliseksi. Naiset voivat rakastua helpommin syvällisesti. Moni mies on valmis tekemään mitä vain, jotta rakastamansa nainen olisi onnellinen. Naisen pitää ilmaista, että on onnellinen parisuhteessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Ilmianna
Jaa
Minä olen yksi niistä joka en kaipaa ensimmäistä puolisoani, lasteni isää.
Kun menin nuorena naimisiin, ei ollut mitään rakkautta. Kun elää ja kokee niin senkin tietää.
Kaikilla ei ole yhtä hyyvää tuuria että löytäisi jo nuorena sen oikean.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Kaikki eivät tule koskaan kokemaan rakkautta, täälläkin niitä useita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Yritin laitta punaisen, mutta tökkäsin vahingossa vihreän.

Täällä ei saa muutettua.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
12345- kirjoitti:
Yritin laitta punaisen, mutta tökkäsin vahingossa vihreän.

Täällä ei saa muutettua.
Miksi olisi pitänyt laittaa punainen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tykännyt.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei kai ihmisen kyky ihastua, rakastua ja rakastaa mihinkään katoa vuosien varrella? Äkkiä ajatellen voisi luulla, että elämänkokemuksen myötä oppii jotain rakkaudesta , rakastamisesta ja suhteen hoitamisesta.
Toki olemme erilaisia tässäkin asiassa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä rakastua, tälläkin palstalla on useampia sellaisia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eedwardd kirjoitti:
Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä rakastua, tälläkin palstalla on useampia sellaisia.
Varmasti on niinkin. Pääsääntöisesti kai kuitenkin meillä on kyky rakastua ja rakastaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Ihan yleisesti ihmiset luulevat että ihastuminen on rakastumista. Siksi rakastaminen ei ikinä onnistu, koska siihen vaaditaan toisen läpikotainen tunteminen ja silti hyväksyminen ja välittäminen eli kyky rakastaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Kaikestahuolimatta-kin kirjoitti:
Ihan yleisesti ihmiset luulevat että ihastuminen on rakastumista. Siksi rakastaminen ei ikinä onnistu, koska siihen vaaditaan toisen läpikotainen tunteminen ja silti hyväksyminen ja välittäminen eli kyky rakastaa.
Ihastuminen voi kasvaa rakastumiseksi ja rakastuminen muuttua rakastamiseksi. Kyllä se tunteminen ja hyväksyminen on ihan ydinjuttu, olen samaa mieltä kanssasi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä tuo sana mahtanee tarkoittaa. Minä luulen, että en ole sitä ikinä kokenut, siis aikuisten välistä rakkautta. Äidin ja lapsen välisen olen kokenut, omia lapsiaan kyllä rakastaa. En vain tiedä, miltä tuntuu se oikea RAKKAUS aikuisten kesken. Onko se erilaista tunnetta eri ihmisillä? Kaiketi vaihtelee persoonallisuuden mukaankin?
Jotenkin olen välillä surullinen, kun en tiedä mitä se maailmoja syleilevä kahden ihmisen välinen rakkaus on. En taida olla kykenevä sitä koskaan kokemaan ja eipä ole sitä ihmistäkään lähettyvillä ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä epätodennäköisempää on hänen löytymisensä, kun osaa oikein etsiäkään
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Tulipa surullinen olo. Etkö koskaan ole rakastanut ketään, ollut valmis antamaan kaikkesi, tehdäksesi jonkun onnelliseksi?

Varmaan on tempperamentti erojakin ihmisillä, mutta tuohan on tunne, jonka voi kokea oli sitten millainen tempperamentti hyvänsä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Q.Q kirjoitti:
Tulipa surullinen olo. Etkö koskaan ole rakastanut ketään, ollut valmis antamaan kaikkesi, tehdäksesi jonkun onnelliseksi?

Varmaan on tempperamentti erojakin ihmisillä, mutta tuohan on tunne, jonka voi kokea oli sitten millainen tempperamentti hyvänsä.
Vastaan näin sinulle, että en ole mielestäni kokenut. Tai olen kokenut vain yksipuolista rakkautta. Tunnen, että minua ei ole koskaan rakastettu. Niinpä mietin, onko minunkaan rakkauteni lasteni isään ollut aitoa. Ei se ole sellaista ollut, että olisin tuntenut oloni turvalliseksi kuten kuvittelen rakkaudessa olevan, jos on "oikeaa" rakkautta.
Nämä käsitteet ovat niin monitahoisia. Älä suotta pahoita mieltäsi tämän perusteella. Elämä nyt vain on niin vaikeaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
YksEx kirjoitti:
Vastaan näin sinulle, että en ole mielestäni kokenut. Tai olen kokenut vain yksipuolista rakkautta. Tunnen, että minua ei ole koskaan rakastettu. Niinpä mietin, onko minunkaan rakkauteni lasteni isään ollut aitoa. Ei se ole sellaista ollut, että olisin tuntenut oloni turvalliseksi kuten kuvittelen rakkaudessa olevan, jos on "oikeaa" rakkautta.
Nämä käsitteet ovat niin monitahoisia. Älä suotta pahoita mieltäsi tämän perusteella. Elämä nyt vain on niin vaikeaa.
Onhan se varmasti niinkin, että ilman vastarakkautta, omakaan rakkaus ei kasva
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Aikuisten rakkaus on kuin Newtonin laki-yhtelö.
Kaksi kappaletta vetää toisiaan kuin etäisyyksien neliön.
Ei kannata Wikistä, tämä ei ole tieto-viikko.
-
Eli, jos ihminen tuntee jostain syttyneen lämpimän tunteen joka on lähes sietämätön.
Sitten hänen lähelleen saapuu toinen, lähes saman-moinen.
Sietämättömät lämmöt alkavat hylkimään toisiaan potenssiin neljä tms.
Tuloksena on kahden yksilön tasa-lämpöinen molekyyli, jonka kemiallinen reaktio ei kuulu toisille ihmisille hevon-Elektroniakaan.

H.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
17 VASTAUSTA:
Mä taas uskon Platoniin, että etsitään sitä navasta revennyttä puoliskoa.
Siksi kait ihmiset tuijottaa omaan napaansa.
Spuh!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kommenttinne naurattivat ja saattaavat pitää paikkansakin mutta parisuhe ei kuitenkaan omaan napaan tuijottamalla onnaa. Joten silloin ei rakkauskaan ...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Mä taas uskon Platoniin, että etsitään sitä navasta revennyttä puoliskoa.
Siksi kait ihmiset tuijottaa omaan napaansa.
Spuh!
Tässä iässä ne ovatkin jo aika pinnallisia. Onnellinen se, jolla on vielä seksiä päiväjärjestyksessä
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dr.Feelwell kirjoitti:
Tässä iässä ne ovatkin jo aika pinnallisia. Onnellinen se, jolla on vielä seksiä päiväjärjestyksessä
Rakkaus ei ole sama kuin seksi, vaan paljon laajempi asia.Ei ihme, että suhteet kariutuvat, kun tuijotetaan seksiin. Muuten joku väitti, että nuoruuden rakkauden jälkeen ollaan vain kiimaisia. Minusta tuo kiimavaihe kuuluu enemmän nuoruuteen. Elämänkokemus tuo parisuhteisiin uusia vivahteita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jos "tri" vastaa "new-agen" kommenttiin niin mitkä ovat "aika pinnallisia tässä iässä"?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Enummarra kirjoitti:
Jos "tri" vastaa "new-agen" kommenttiin niin mitkä ovat "aika pinnallisia tässä iässä"?
Rakkaudet
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dr.Feelwell kirjoitti:
Rakkaudet
Rakkaushan on sisäistä kutinaa jota ei voi raapia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vanha lapsellinen fraasi.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Tuo-on-vain kirjoitti:
vanha lapsellinen fraasi.
Rakastakaa toisianne,
mutta älkää sitoko toisianne rakkaudella.

Aito rakkaus ei synny omistamisen halusta,
vaan tarpeeksi suuresta tilasta, ja etäisyydestä.

Toinen ainakin on Kahtil Gibranin, toisesta en ole varma.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tuo-on-vain kirjoitti:
vanha lapsellinen fraasi.
Minun mielestä osuva fraasi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
KeskiMyy kirjoitti:
Rakkaus ei ole sama kuin seksi, vaan paljon laajempi asia.Ei ihme, että suhteet kariutuvat, kun tuijotetaan seksiin. Muuten joku väitti, että nuoruuden rakkauden jälkeen ollaan vain kiimaisia. Minusta tuo kiimavaihe kuuluu enemmän nuoruuteen. Elämänkokemus tuo parisuhteisiin uusia vivahteita.
Ruoka, puhdaspaita ja seksi.Nämä kun pelaa niin avioonni kukoistaa. Hellyys, huolenpito ja ihailu kuuluvat sille salarakkalle. Mitä enemmän miehelle tule ikää sen kiihkeämmin nousee pintaan ne nuoruudessa koetut ihastukset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eikö ihmisen pitäisi ikääntyessään henkistyä ja sisällöllistyä, miten rakkaudesta voi silloin tulla "pinnallista"? Mitä tekemistä seksillä on aiheen kanssa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tässäparempia kirjoitti:
Rakastakaa toisianne,
mutta älkää sitoko toisianne rakkaudella.

Aito rakkaus ei synny omistamisen halusta,
vaan tarpeeksi suuresta tilasta, ja etäisyydestä.

Toinen ainakin on Kahtil Gibranin, toisesta en ole varma.
Itserakkaus pitää aina vain omaa etuaan tärkeimpänä, hänelle ei todennäköisesti koskaan selviä mitä rakastaminen tarkoittaa. Kaikki hyvä kasvaa ja lisääntyy jakamalla. Kitsaat oman edun tavoittelijat/valvojat voivat loppujen lopuksi jäädä kokonaan osattomiksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Valetohtori kirjoitti:
Eikö ihmisen pitäisi ikääntyessään henkistyä ja sisällöllistyä, miten rakkaudesta voi silloin tulla "pinnallista"? Mitä tekemistä seksillä on aiheen kanssa?
Rakkaaus on monitahoinen juttu. Fyysinen rakkaus on helpompi
löytää mutta sattua kohalle ihminen ,jolla henkiset asiat ovat
rakkautta myöten samalla viivalla. Fyysisesti voi rakastua joka kerta uudelleen kun sitä fyysistä rakkautta sattuu lähelle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jotenkin jos itse rakkautta rupeaa määrittelemään, se kutistuu. Ja kuten yllä kirjoitin, ei se ole pelkästään elimellistäkään. Mielestäni meidän ikäiset voivat kokea samanlaisia tunteita tai tuntemuksia kuin nuorna. Jostain ihmisestä vaan tulee ylitse muiden. Sydänhän on ihan retuperällä, kun rakastuu.
P.S. en ole lukenut Nyyrikkiä, Reginaa tai kioskiromantiikkaa, mutta romanttiikka on kyllä asia, mitä pitäisi viljellä enemmän, mielestäni.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dr.Feelwell kirjoitti:
Rakkaudet
Nyt sanon kuin englantilaisissa leffoissa tuomioistuinkäsittelyssä: objection!
Ei rakkaus voi olla pinnallista, sillä silloin tämä tunne ei ole rakkautta. Kyse on jostain muusta kivasta tunteesta. Se on napanöyhtää!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sitä ei kutsuta rakkaudeksi, "Nikolai". Ihastuminen ja intohimo ovat jotain vallan muuta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Varmaan on väitteesi tieteellisesti oikeaksi todistettu? Olen onneksi poikkeus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Nämä tieteellistä tutkimusta haluavat vat typeryksiä. Usimmiten on parempi uskoa mitä kokea, kuin odottaa tutkimustulosta, että näin todellakin on. Rakkautta ei pysty tutkimaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä uskon, että yhdesti. Ihastua ja hullaantua voi vaikka kuinka monesti mutta rakastua oikeasti vain kerran Silloin tiedät sen kun kohdallesi osuu ihminen, joka on se oikea, ihminen , joka kelpaa. Sellainen ihminen, jota haluat rakastaa ilman rajoituksia, odotuksia ja kahleita. Annat hänelle tilaa ja hän antaa sinulle. Mutta osoite on sama aina päivän päätyttyä. Silloin kun rakastat häntä 150% ja hän sinua. Silloin olet oikeasti rakastunut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Mielestäni vain yhden kerran voi rakastua oikeesti Sen jälkeen kaikki tunteet voi olla pitämistä, tykkäämistä yms. Oikea rakkaus ei kuole koskaan, eikä sen tilalle voi tulla uutta sitä aitoa oikeaa rakkautta. Oikea rakkaus ei kuole koskaan, sillä muut ovat vain jäljitelmiä. Eri asia sitten, jos oikea rakkaus loppuu avioeroon tai johonkin vastaavaan pettymykseen. Se on sitten jo ihan oma juttunsa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ihastua toki voi todella vahvasti vaikka 10 kertaa, mutta todellista isoa rakkautta kukaan ei mielestäni voi kokea kuin kerran. Silloin kun oikeasti rakastaa toista, se rakkaus ei noin vain pala loppuun.
Kaikki eivät välttämättä koe sitä koskaan.

Silloin kun ihminen löytää "sen oikean" eli rakastuu täysin johonkin ihmiseen, se suhde kestä isot ylä- ja alamäet. Puolisonsa vuoksi on valmis uhraamaan melkein kaiken ja välittäminen jatkuu aina.

Monissa suhteissa saattaa olla niin, että vain toinen on todella aidosti täysin rakastunut ja toinen ei ole samalla tavalla. Siksi varmasti monet erot tulevat niin helposti, koska toisen rakkaus sammuu (eli ei ole ollut koskaan täydellistä rakkautta).

Tosissaan kun rakastutaan, toisista ihmisistä ei kykene kiinnostumaan muuten kuin kaveri/ystävämielessä.

Toki voi tulla suuria ihastumisia, jotka tuntuvat rakastumiselta, mutta se on mielestäni todellisuudessa vain vahvaa ihastumista.
Ilmianna
Jaa
Aina vaan tämä ketju jatkuilee. Näköjään mieluinen aihe.
Kovasti on pohdintaa, mimmonen se rakkaus on, miltä tuntuu ja miltä se ei saisi tuntua.

Taidan olla vähä "pöljä", kun en oikein osaa tuota rakkautta tarkalleen pohtia.
Tiedänkö Oikeasta rakkaudesta yhtään mitään?

Minä ajattelen vaan niin yksinkertaisesti, että jos kumppanin kanssa on Hyvä olla, tuntee turvallisuutta ja kun hän käsillään hipasee tai peppua taputtaa tai syliin kaapasee, niin tulee vietävän hyvä olo.

Odottelee toisen työstä kotiin tuloa ja kun ulko-ovi aukenee, niin kumma kiva klumpsahdus käy jossakin sisuksessa. Kotiintulopusu ja lepponen jutustelu, miten kumpaisenkin päivä on mennyt, niin se on jo jotakin.

Umpisolmunukkuminen ja jos toinen omaa lämpöpatterimaisen ihon, kuten minun miehelläni oli, niin tottavie kyllä kelpas lykätä kehon hänen kehoon kiinni.

Monet sanovat, että alkuhuuman jälkeen arki astuu esiin ja "ongelmat alkavat".
En allekirjoita tuota väitettä. Minusta se on aivan päinvastoin. Mitä kauemman aikaa on toisen kanssa, sitä paremmalta tuntuu. Oppii tuntemaan toisen aina vain paremmin. Tulee NIIN kotoinen olo, että en edes löydä sanoja varastosta, joka voisi kuvailla sitä, mitä tarkoitan.

Se tuntui hyvältä, kun Tiesi satavarmasti, että se toinen tykkäs musta.
Olen kiitollinen, että avioliittoni oli senkaltainen kuin oli.

Tämmöstä se mun rakkausajatteluni on. Pientä mutta suurta. Mulle kelpaavaa.

Amen.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Aina vaan jatkuu, nimittäin tama ketju.

Tuo hyvän olon tunne kuuluu takuuvarmasti rakkauteen, kuten myös ei kaipaa koko ajan toisen luo.

Jälleennäkemisen ovat mukavia tapahtumia ja ihmisellä on ikävä toista tämän poissaollessa.

Olen ollut yli 20 vuotta saman naisen kanssa ja kuvailisin yhdessä oloamme yhdellä sanalla...helppoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Rakkaus on kumulatiivista. Mitä useammin sen kokee, sitä enemmän voi antaa. Kuinkahan moni täällä on pannut sen viimeisen liinan kumppaninsa kasvoille? Minulle tuo on toistaiseksi osunut 2 kertaa. Kyllä rakkaus nykyiseen kumppaniin syttyi kuin salamanisku kuten aikaisempiinkin. Eli en ole samaa mieltä aloittajan kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei minun kanssasi tarvitsekaan olla samaa mieltä, olisi aika yksipuolista keskustelua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olen tehnyt elämässäni todella suuren virheen rakastumalla aivan väärään henkilöön ja nyt yli 35 vuoden jälkeen olen todella rikki tästä ihmissuhteesta. Kuitenkin toivon, että voisin joskus rakastua oikeaan ihmiseen ja löytää onnen sitä kautta. Aito rakkaus on todella arvokas ja kaunis asia, jota ei pitäisi koskaan unohtaa, vaikka monesti siltä tuntuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Aito rakkaus" on pelkkää chaissea parisuhteissa, joissain aivan muissa ihmissuhteissa sitä voi olla olemassa - aidosti, pyyteettömästi, vailla vaateita ja vastapalveluksia. Ns. rakkaussuhteissa ei juuri koskaan. Siksi kannattaa etsiä sitä tunnetta itsestään, ei jota kuta toista, joka sen toisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aika monetkin ovat rakastuneet väärään henkilöön, mutta niin kauan kuin on elämää on toivoa aidosta rakkaudesta. Joskus tuntuu, että koko elämä on vain täynnä sattumia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Nuorena rakastuminen on kiihkeää ja intohimoista,vanhempana rakastuminen on hillitympää ja ilman suurempaa intohimoa.Tunnen vieläkin aitoa rakkautta exääni kohtaan,joka oli ensirakkauteni.Toiset voi rakastua monta kertaa, minä vain kerran.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Aito rakkaus ei koskaan kuole.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kerran olen rakastunut ja se oli ensirakkaus. Nykyistä naistani en rakasta vaan pidän hänestä, en ole edes ihastunut mutta semmoisiin johon ihastun päivittäin en voi saada :( Tai ehkä voin mutta kun olen niin ujo etten uskalla sanoa kauniille naisille mitään. Komea kyllä olen kuin mikäkin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
14 VASTAUSTA:
Miksi olet tuon nykyisen naisesi kanssa. Senkö takia vain että olisi joku nainen? Ihatt päivittäin naisiin joita et voi saada. Hitsi että kuulostat unelmakumppanilta ;). Vai ajateleeko nykyinen kumppanisi sinusta samoin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Miksi olet tuon nykyisen naisesi kanssa. Senkö takia vain että olisi joku nainen? Ihatt päivittäin naisiin joita et voi saada. Hitsi että kuulostat unelmakumppanilta ;). Vai ajateleeko nykyinen kumppanisi sinusta samoin?
Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Itsekehuhaisee kirjoitti:
Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.
Yksinkertainen emäntä sulla jos nuo riittää. Vai hakeeko sen muun sisällön muualta
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Yksinkertainen emäntä sulla jos nuo riittää. Vai hakeeko sen muun sisällön muualta
Nykyaika on viemässä naisia koko ajan kaueammas suomalaisesta naisesta.Mies ei halua mitään puuma- tai uranaista. Ihan tavallinen ja yksinkertainen riittää. Mutta kun se ei riitä monelle hienostelijalle,vaan yritetään olla niin modernia että :( Siksi ne akat jäävät ilman miestä, yli puolet pääkaupunkiseudun naisista on yksineläjiä.Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Itsekehuhaisee kirjoitti:
Nykyaika on viemässä naisia koko ajan kaueammas suomalaisesta naisesta.Mies ei halua mitään puuma- tai uranaista. Ihan tavallinen ja yksinkertainen riittää. Mutta kun se ei riitä monelle hienostelijalle,vaan yritetään olla niin modernia että :( Siksi ne akat jäävät ilman miestä, yli puolet pääkaupunkiseudun naisista on yksineläjiä.Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista.
"Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista."

Niin tai ei halua suomalaista vaan juuri ulkomaalaisen :D.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Siis, anteeksi, kummat ovat hienostelijoita, miehet vai naiset vai kummatkin?
Sulla on aika jännä kumppaninvalintatyyli. No ehkä vakka ja kansi toimii. En arvostele. Miksi ihmiset ylistävät ensirakkauttaan? Viattomuus? Koskemattomuus? Joku kirjoitti väärästä valinnastaan. Mutta kun aina on kaksi. Kaksi ihmistä tekee valinnan. Ja silloinhan täytyy verrata johonkin.
Toisten valintoihin? Onko se viisasta? Aidat ja ruohot? En tiedä...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Itsekehuhaisee kirjoitti:
Nykyaika on viemässä naisia koko ajan kaueammas suomalaisesta naisesta.Mies ei halua mitään puuma- tai uranaista. Ihan tavallinen ja yksinkertainen riittää. Mutta kun se ei riitä monelle hienostelijalle,vaan yritetään olla niin modernia että :( Siksi ne akat jäävät ilman miestä, yli puolet pääkaupunkiseudun naisista on yksineläjiä.Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista.
Vähän outo lause, mutta tarkoitit varmaan jotain muuta.
Sinä puhu vain itsestäsi, älä yleistä, koska yleistykset ilman faktapohjaa ja vedenpitävää statistiikkaa ovat vain mielipiteitä.
Osa jättää ja ottaa, jää ja lähtee, saa tai on saamatta kansalaisuuteen tai passinkansiin katsomatta.
Ei suomalainen mies ole mikään lottovoitto sinänänsä; tosin passaa samassa kulttuurissa kasvaneelle ja samat arvot omistavalle naiselle yleensä paremmin kuin joku toisesta kulttuurista, toisesta uskonnosta tullut mies (lika barn leka bäst-periaate) mutta koska vastakohdatkin vetävät puoleensa niin eri kulttureista (etninen tausta) kotoisin oleva puoliso voi olla myös hyvin onnistunut valinta. Kaikki riippuu itsestä, omasta kyvystä rakastaa, olla empaattinen, arvostaa toista ihmisenä jne. myös sopeutumiskyvystä.
Eikä se ulkomaalaisen miehen kanssa avioituminen ole mitään hienostelua; kyllä niissä ulkomaan elävissäkin on ihan samanlaisia maanläheisiä tyyppejä jos on pintaliitäjiäkin, ihan kuin koti-Suomessakin,
(kokemuksen syvällä rintaäänellä)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Vähän outo lause, mutta tarkoitit varmaan jotain muuta.
Sinä puhu vain itsestäsi, älä yleistä, koska yleistykset ilman faktapohjaa ja vedenpitävää statistiikkaa ovat vain mielipiteitä.
Osa jättää ja ottaa, jää ja lähtee, saa tai on saamatta kansalaisuuteen tai passinkansiin katsomatta.
Ei suomalainen mies ole mikään lottovoitto sinänänsä; tosin passaa samassa kulttuurissa kasvaneelle ja samat arvot omistavalle naiselle yleensä paremmin kuin joku toisesta kulttuurista, toisesta uskonnosta tullut mies (lika barn leka bäst-periaate) mutta koska vastakohdatkin vetävät puoleensa niin eri kulttureista (etninen tausta) kotoisin oleva puoliso voi olla myös hyvin onnistunut valinta. Kaikki riippuu itsestä, omasta kyvystä rakastaa, olla empaattinen, arvostaa toista ihmisenä jne. myös sopeutumiskyvystä.
Eikä se ulkomaalaisen miehen kanssa avioituminen ole mitään hienostelua; kyllä niissä ulkomaan elävissäkin on ihan samanlaisia maanläheisiä tyyppejä jos on pintaliitäjiäkin, ihan kuin koti-Suomessakin,
(kokemuksen syvällä rintaäänellä)
Haksahdin nuorempana pariin turkkilaiseen, mutta otin nopeasti opiksi virheistäni. Suomi-mies on paras.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
"Osa ottaa ulkomaalaisen, kun ei saa suomalaista."

Niin tai ei halua suomalaista vaan juuri ulkomaalaisen :D.
Kaipaan kovasti 1. vaimoni lämpimään syliin. Monesti kun olemme "sillain" nykyisen kanssa niin ajettelen entisen vaimoni ihanaa vaaleeta puutarhaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
Siis, anteeksi, kummat ovat hienostelijoita, miehet vai naiset vai kummatkin?
Sulla on aika jännä kumppaninvalintatyyli. No ehkä vakka ja kansi toimii. En arvostele. Miksi ihmiset ylistävät ensirakkauttaan? Viattomuus? Koskemattomuus? Joku kirjoitti väärästä valinnastaan. Mutta kun aina on kaksi. Kaksi ihmistä tekee valinnan. Ja silloinhan täytyy verrata johonkin.
Toisten valintoihin? Onko se viisasta? Aidat ja ruohot? En tiedä...
Selvennös: tää oli siis itsekehuhaiseelle.....
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Itsekehuhaisee kirjoitti:
Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.
Rakkaus on yliarvostettua ja epätotta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EinoMMies kirjoitti:
Kaipaan kovasti 1. vaimoni lämpimään syliin. Monesti kun olemme "sillain" nykyisen kanssa niin ajettelen entisen vaimoni ihanaa vaaleeta puutarhaa.
Varmaan nyksäsi ihastuis jos tietäis.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Itsekehuhaisee kirjoitti:
Nainen osaa kaittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.Itse en viitsi ruveta, samoin nainen siivoaa ja kaupassa. Tuo mitä pyydän. Luulen hänen ajattelevan minun olevan harmiton, komea ja hyvä rakastaja. Lisäksi olen hyvin toimeentuleva.
Sinähän vasta veijari olet ja sait kirjoituksillasi suupieleni nousemaan ylöspäin.

Näin kauniin naisen näkövinkkelistä ajatellen, en voisi kuvitellakaan ottavani rinnalleni miestä, joka ei täyttäisi edesmenneen mieheni hyveitä.

Hän laittoi maittavat ruuat, pesi pyykit, siivosi, teki ostokset ja palveli minua kuin kuningatarta konsanaan. Ei minun koskaan tarvinnut häneltä mitään sanallisesti pyytää, vaan hän tiesi jo pelkästä sielukkaasta katseestani, mitä hänen kullanmurunsa toivoi.
Tietysti hän hallitsi täydellisesti myös ns. miesten työt.

Hänellä oli myös loistava tanssi-ja keskustelutaito.
Älykkyydessään hän oli lähes vertaiseni. Huumorintajuakin löytyi ja se olikin ehdoton edellytys sille, että kanssani asiat sujuivat mutkattomasti.

Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan ja hänelle kävi samoin kuin laulun kalliille Elmerille.

Voi, voi, mistähän löytäisin uuden Elmerin?!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kylmätotuus kirjoitti:
Sinähän vasta veijari olet ja sait kirjoituksillasi suupieleni nousemaan ylöspäin.

Näin kauniin naisen näkövinkkelistä ajatellen, en voisi kuvitellakaan ottavani rinnalleni miestä, joka ei täyttäisi edesmenneen mieheni hyveitä.

Hän laittoi maittavat ruuat, pesi pyykit, siivosi, teki ostokset ja palveli minua kuin kuningatarta konsanaan. Ei minun koskaan tarvinnut häneltä mitään sanallisesti pyytää, vaan hän tiesi jo pelkästä sielukkaasta katseestani, mitä hänen kullanmurunsa toivoi.
Tietysti hän hallitsi täydellisesti myös ns. miesten työt.

Hänellä oli myös loistava tanssi-ja keskustelutaito.
Älykkyydessään hän oli lähes vertaiseni. Huumorintajuakin löytyi ja se olikin ehdoton edellytys sille, että kanssani asiat sujuivat mutkattomasti.

Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan ja hänelle kävi samoin kuin laulun kalliille Elmerille.

Voi, voi, mistähän löytäisin uuden Elmerin?!
Höysteeksi kappale "Unohtumaton Elmeri".

https://www.youtube.com/watch?v=Y0KGAmGrA98
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Rakastunut olen kerran, kun se meni rikki, olen vain ihastunut, enkä ole kokenut enää samaa tunnetta. Etsin kuitenkin, mutta ikä tulee jo vastaan, liikunta vähenee ja sitten se siitä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei kannata lopettaa etsimistä. Rakkautta heitetään aivan liiaksi hukkaan ja toiset jäävät jopa kokonaan ilman. Ottajia olisi, mutta vaatimukset taitavat olla osalla liiankin suuret.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Pariskunnat usein jakavat samat mielenkiinnon kohteet, päättävät toistensa lauseet ja nauravat samoille vitseille. Tätä on pidetty parisuhteen äärimmäisenä muotona. Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pitkään yhdessä olleitten pariskuntien sydämet sykkivät samaan tahtiin. Tutkijat ovat todenneet, että naisen sydän mukautuu miehen sydämen rytmiin. Syy tähän on epäselvä, mutta erään tutkijan mukaan naisilla on vahva side kumppaniinsa ja ehkä enemmän empatiaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Ilmankos vuosikymmneiä aviossa olleet ikäihmiset lähtevät monta kertaa peräkanaa taivasmatkalle. Eihän se jääneen sydän jaksa jatkaa jos on mukautunut toisen tahtiin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Pitkään toistensa kanssa yhdessä eläneet tuntevat toisensa niin hyvin, että tietävät usein mitä toinen aikoo sanoa ja millaisista asioista toinen tykkää. Tuota sydämen sykkimistä en oikein usko, mutta sen tiedän lähipiiristäni, että kun toinen puolisoista kuolee, niin hyvin nopeasti nukkuu myös toinen pois.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Niiih, sehän johtuu juuri siitä että kahdesta eri ihmisestä on tullut yksi sama. Mikseivät syrämetkin silloin ole voineen yhtyä takomaan samaan tahtiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Lempiä voi monta kertaa, rakastaa voi kerran vain.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hyvä totuus toimii jopa afosrismina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä olen rakastunut 50 vuoden aikana muutaman kerran. Nyt tuntuu, että enää en. Saa olla aika ihmeellinen tyyppi, jos minut saa itseensä rakastumaan. Son myähästä ny! Tykkään olla omassa rauhassani ja ihmissuhteissa muutaman ystävän ja sukulaisen kanssa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jossain tapauksissa se oma kulta antaa tilaa ihan sopivasti ja saa sitä rauhaa riittävästi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vain kerran...silloin nuorena kun kaikki oli ruusunpunaista. Silloin ei näe toisessa mitään vikaa kun on niin lapsellinen itsekin ja se lapsellisuus saa luulemaan että se on rakkautta kun muusta ei ymmärrä...
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Täyskymppikommnetti! Juuri noin se menee, sanoo toinen 'sini'silmäinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Onneksi myös vanhempana voi toki kokea ruusunpunaista rakkautta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Sekin on totta, valitettavasti. Järki ei auta yhtään kun tunne alkaa jyllätä. Tarvitaan Pohojanmaan kautta prkl:itten manaamista ja muuta itsensä kiduttamista ennen kuin alkaa helpottamaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ehkä olin viisas kun nuorena ei tullut tehtyä sitä ratkaisevaa, hyviä naisia oli paljon muutamia hyvin rikkaita.
Oli kai onni kun muuttaessa pois Suomesta oli nainen matkassa, vihkiminen oli kirkossa vanhaan ruotsalaiseen tapaan pitkät lorut papin perässä. Ensimmäinen lapsi tuli 4 vuoden päästä omaan taloon.
Rakkaudesta- on kai niin kuin aikaisemmissa kirjoituksissa. Näin vanhana jäädessä yksin kai rakastuin ja luotin liikaa pari kertaa, tänään kyllä voin luottaa ja rakastaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Näin on hyvä elää, ilman suomalaisia!!!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
xx9 kirjoitti:
Näin on hyvä elää, ilman suomalaisia!!!
Miksi sitten käyt suomalaisten palstoilla kirjoittamassa !!!
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hyvä.elää kirjoitti:
Miksi sitten käyt suomalaisten palstoilla kirjoittamassa !!!
Koska syvällä sisimmässään Hän on suomalainen, joka rakastaa isänmaataan ja kansaansa. Tämä on maa, joka ei koskaan irtoa hänestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei minullakaan ollut mikään kiire sitoutua, onneksi tuli ensin kierrettyä ja nähtyä maailmaa. Silti riittävän ajoissa jarrut kiinni ja ryhtyminen perheenisäksi pysäytti suurimmat seikkailuhalut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Leskirouva kirjoitukseen:
Ylempänä kirjoitin sairaalloisesta mustasukkaisuudesta, jossa mies syytti naista esimerkiksi siitä,
että ravintolassa joku mies, jolla on mukanaan lapsi, katselee sinua.
Hänen mielettömät väitteensä olivat kuin pakkomielteitä, vaikka sanoin, että hänhän on nuori ja minä olen 60 täyttänyt, niin ei se häneen tai hänen väitteeseensä mitään vaikuttanut. Se oli sietämättömän vaikeaa.

Ja kun sanoin lopettavani suhteen hänen kanssaan, hän istu sohvassa täysin liikkumaatta kokonaisen päivän.

Laitan pienen sitaatin tähän:

"Narsistisiin piirteisiin kuuluu kuitenkin usein myös se, että ongelmien syyt ovat aina ulkoisia: ne johtuvat jostakin muusta, kuin omasta toiminnasta, ei siis koskaan hänestä itsestään. Narsistinen henkilö ei välttämättä ymmärrä vastaan sanomista ja saattaa elää käsityksessä, jonka mukaan hänen ongelmansa ovat aina isompia kuin muiden.

Mitä tästä siis opimme? Epäonnistunut ja stressaantunut narsisti tuskin alkaa raivota kuten moni meistä ongelman sattuessa. Sen sijaan, persoonallisuudesta ja narsismin laadusta riippuen narsisti on ongelmatilanteessa joko kuin kala vedessä tai menettää toimintakykynsä lähes kokonaan."

Lähteet: Psychologytoday.com

Narsistienuhrientuki.fi

PAULA KOSKI

Iltalehti kirjoitti tästä. Ja vaikka minun esimerkissäni oli mies-narsisti, myöskin naisissa voi olla narsisteja

http://www.iltalehti.fi/pinnalla/201706212200223816_iq.shtml
1
Ilmianna
Jaa
THL.n sivulta lainattua tutkimustietoa:

Rakastumisen kemialliset reaktiot
Rakastuminen on stressin kaltainen olotila. Se johtaa lisämunuaisten kortisolin tuotannon voimistumiseen niin naisilla kuin miehillä. Rakastuneet naiset ja miehet lisäävät kortisolin tuotantoaan noin 40 prosentilla. Muutos vahvistaa valppautta, auttaa suuntaamaan enemmän huomiota tärkeäksi koettuun asiaan ja lisää valmiuksia toimia yllättävienkin käänteiden vaatimalla tavalla.

Stressi tekee rakastuneen myös aika ajoin unettomaksi. Rakastumisen seurauksena testosteronin tuotanto miehillä laimenee, naisilla vahvistuu. Rakastuneet naiset kaksinkertaistavat testosteronin tuotantonsa, kun taas miehet vähentävät tuotantoa 40 prosentilla. Nämä toisilleen vastakkaiset muutokset lähentävät sukupuolia kemiallisella tasolla toisiinsa.

Testosteronin hiipuessa miesten käytös saattaa pehmentyä, kun sitä vastoin vaikutuksen vahvistuessa naisten käyttäytyminen saattaa muuttua mukautuvammaksi toisen ehdotuksille.

Rakastuneista miehistä tulee toisen tahtoon paremmin mukautuvia, naisista suhteen jatkamiseen määrätietoisemmin suhtautuvia. Sukupuolten tasoittuva kemia auttaa rakastunutta paria myös paremmin keskittymään toisiinsa.

Lisämunuaisten ja sukurauhasten herättyä aivot alkavat hallita rakastumisen kemiaa. Serotoniinin voimakas purkaus hermosolujen varastorakkuloista saa aikaan ekstaasin kaltaisen läheisyyden ja hyvänolon tunteen. Empatia kasvaa. Aikaa ja tilaa annetaan omien tunteiden lisäksi myös toisen tunteille.

Onnen tunteen vallassa myös aiemmin tuntemattomat kasvot alkavat viehättää. Olotila saa rakastuneen paitsi himokkaaksi myös samalla alttiiksi syrjähypyille.

Aivot rakastumisen tilassa
Aivokuvista nähdään, että rakastuneella hermosolujen toiminta syttyy aivosaaressa ja pihtipoimun etuosassa. Näillä aivoalueilla solut käyttävät kemialliseen viestinsiirtoon serotoniinia. Aivojen mantelitumakkeen toiminta säätelee tunnevaltaista oppimista. Mantelitumake toimii mustavalkoisten tunteiden tulkkina, aivokuori antaa tunteille sävyt.

Rakastuneella mantelitumakkeen toiminta hiipuu, ja sen seurauksena pelon, surun ja vihan tunteet väistyvät. Rakastunut on peloton. Rakastumisessa ei ole tilaa surulle tai vihalle. Niiden aika koittaa vasta myöhemmin.

Sokeasti rakastunut ei opi suhteen herättämistä tunteista vastaisen varalle.

Dopamiinin aineenvaihdunta aivoissa vilkastuu kohdatessamme uusia kokemuksia tai kun tarpeidemme välitön tyydytys lykkääntyy. Dopamiinin vaikutus aivoissa voimistuu esimerkiksi videopelin aikana, joka vaikeuksien kautta päättyy lopulta onnistumiseen.

Voimakas dopamiinivälitteinen viestinsiirto vahvistaa valppautta mutta johtaa huomion keskittymiseen ja kapeutumiseen. Rakastunut kiinnittää huomionsa toisen myönteisiin ominaisuuksiin ja jättää kielteiset seikat huomiotta. Rakastunut näkee rakastettunsa ainutlaatuisena. Hän saa rakastuneen ajatuksissa keskeisen sisällön ja erityisen merkityksen.

Rakastuneen ajatukset täyttyvät tapahtumista, esineistä tai ilmiöistä, jotka liittyvät tavalla tai toisella rakastettuun. Rakastuneen aivoissa häntätumake ja aivokuorukka syttyvät, jälkimmäinen kuin pelin aikana. Rakastuminen muistuttaa peliä myös hermosolujen kemian perusteella. Oikeassa aivopuoliskossa prefrontaalisella aivokuorella hermosolujen toiminta kiihtyy surun aikana ja masentuneilla. Kun rakastumme, tapahtuu päinvastoin. Samoin manian aikana toiminta tällä aivoalueella vaimenee.

Rakastunut on kaikkivoipa
Elimistön itsensä tuottamat morfiinin kaltaiset aineet tuovat hyvän olon ja onnen tunteen. Rakastuminen sytyttää liki samat aivoalueet kuin morfiini. Sisäsyntyiset morfiinit sammuttavat nälän ja kivun tunteet.

Rakastunut ei tunne nälkää. Rakastunut myös uhmaa kipua.

Surun ja masennuksen tunteet pysyvät siten loitolla rakastumisen tai manian aikana noustakseen jälleen esille suhteen katketessa tai manian vaihtuessa masennustilaksi.

Vahvan opioidituotannon seurauksena dopamiinin vaikutukset voimistuvat sekä rakastuneen miehen follitropiinin tuotanto heikkenee kaksi kolmasosaa, mikä testosteronin hiipumisen ohella lamaa edelleen kivesten toimintaa. Aivokuvissa rakastuminen muistuttaakin enemmän riemua kuin seksiä. Kaikki nämä muutokset kehossa ja aivoissa luovat hedelmällisen kemian, jotta suhde pysyisi ja jatkuisi rakastumisesta rakkauteen. Henkilöiden välinen kemia kuitenkin ratkaisee, miten suhde jatkuu.

Rakastuminen on monimutkaista
Rakastumisen taustalta on erotettavissa biologisia lainalaisuuksia ja kemiallisia kaavoja. Rakastuminen herättää toisissa vahvemmat kemialliset reaktiot, toisissa laimeammat. Toiset rakastuvat tulisemmin, toiset maltillisemmin. Toiset rakastuvat monta kertaa, toiset eivät lainkaan.

Tieto rakastumisen kemiasta ei mitätöi tunnetta eikä pyri oikomaan rakastumisen monimutkaisuutta. Rakastumista ei myöskään tarvitse analysoida tieteen keinoin tai selittää millään. Tunteesta voi aina halutessaan pelkästään nauttia.

Teksti: Timo Partonen

Päiv
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
Rakkaus on todellista!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tutkimustulos vastaa mielestäni erittäin hyvin kokemusta, jonka itse omin aistein olen havainnut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Tutkimustulos vastaa mielestäni erittäin hyvin kokemusta, jonka itse omin aistein olen havainnut.
@mennäporvooseen

Tutkimustulos toteaa "Toiset rakastuvat monta kertaa, toiset eivät lainkaan."

Tämänkö olet itse omin aistein havainnut?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
toksia paljon viestistäsi!

Iloista juhannusta!

Leskirouva.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hehehehee kirjoitti:
@mennäporvooseen

Tutkimustulos toteaa "Toiset rakastuvat monta kertaa, toiset eivät lainkaan."

Tämänkö olet itse omin aistein havainnut?
Juu, ihan itse olen huomannut kuinka toiset ihmiset eivät rakastu koskaan, toisaalta myös jotkut rakastuvat lähes joka päivä, hehee.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
" Rakkaus on todellista! " - Kyllä se on pelkästään suuri pluffi, uni- ja harhakuva.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Onpa surullista, että et ole saanut itse kokea rakkautta.
Olisit todennäköisesti muuttanut mieltäsi, jos olisit saanut kokea ja saanut myös vastarakkautta. - Toivotaan, että ehdit vielä kokea sellaista sekä unelmissa että myös valvetilassa - ja vaikka vähän hupsuuntuneenakin. ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mitä hemmetin surullista siinä on? Ihan arki- tai inhorealismia vain - suurimmalle osalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Useimmiten ihminen unohtaa rakstaa itseään. Ja jos ei osaa itseään rakastaa ei osaa kastaa myös muita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Kunhan ei vaan liikaa rakastaa, siinä on se vaara, sillä itserakkaita tyyppejähän ei siedä kukaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Kunhan ei vaan liikaa rakastaa, siinä on se vaara, sillä itserakkaita tyyppejähän ei siedä kukaan.
Oho, edelliseen kommenttiini oikaisu, ei kastaa vaan rakastaa :).

Totta tuokin et liika itserakkaus on pahasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Oho, edelliseen kommenttiini oikaisu, ei kastaa vaan rakastaa :).

Totta tuokin et liika itserakkaus on pahasta.
Kirjoitusvirheet eivät haittaa, niitä tulee kaikille enemmän kirjoittaville. Itseäni häiritsee tällä hetkellä enemmän, kun kestää hiton pitkään ennen kuin pääsee vastaamaan tähän ketjuun. Liekö liian pitkä ja ylittää maksimirajoja tjn *hymyilee*
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Kirjoitusvirheet eivät haittaa, niitä tulee kaikille enemmän kirjoittaville. Itseäni häiritsee tällä hetkellä enemmän, kun kestää hiton pitkään ennen kuin pääsee vastaamaan tähän ketjuun. Liekö liian pitkä ja ylittää maksimirajoja tjn *hymyilee*
Juu mut kastaa ja rakastaa tarkoittaa pikkasen eri asioita :). Minä kyllä pääsen tänne suhta nopeesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kun ei ole kyse ensi rakkaudesta siis hetken ihastuksesta, ( niitä on kaikilla ja niitä kuuluu jokaisen nuoruuteen ) vaan nuoruuden ensimmäisestä rakkaidesta joka johtaa avioliittoon, joka on kestäny kymmeniä vuosia, josta on syntyneet lapset , sen yli ei kukaan pääse , se on aidoin ja todellisin, sen jälkeiset rakkaudet on pinnallisia lähinnä elämän nautinnon etsintää, niistä on helppo erota jopa uusio avioliitoista.
En ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään.
Uusio rakkaudet on pinnallista elämän nautintoa, nautinto on kyllä huumaavaa, moni tyytyy elämään nautinnon voimalla, niistä voi helposti loikata uuteen suhteeseen ja nautintoon,, uusi aina viehättää, mutta niistä ei muodostu syvällistä rakkaustta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
@Kylmätotuus
"En ole tavannut ainuttakaan ihmistä joka ei ensimmäistä puolisoaan ( lastensa äiti tai isää ) kaipaa myöhemmässä elämässään."

Kerro paikka ja aika, jossa tapaamme! Niin pääset tapaamaan ihmisen, jonka elämässä ovat kumoutuneet kaikki kommenttisi väitteet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jokaiselle ensirakkaus on tärkeä, mutta usein koettu niin nuorena, ettei mahdollisuutta jatkua. Vasta se todellinen ensimmäinen ihan oikea rakkaus roihahtaa kuin juuri sytetty juhannuskokko.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Minäkään en ihan allekirjoita tuota: että uusioliitot olisivat pinnallisia ja niissä haettaisiin vain elämän nautintoja. Ajattelen enemmänkin, että kierros kierroksella voi kasvaa, oppia tuntemaan itseään ja puutteitaan ja toistaalta myös vahvuuksiaan parisuhteessa. Melkein uskoisin, että uusi kumppani antaa tähän jopa paremmat mahdollisuudet kuin se tuttu ja turvallinen, jonka kanssa on jo opittu tuntemaan, eikä suhde välttämättä enää tarjoa uusia haasteita.

En ole samaa mieltä siitäkään, että kaipaisin lasteni isää lopun ikääni. Lämpoä voin tuntea, mutta en kaipausta.
Myös hänellä on uusi puoliso ja meillä reilu kumppanuus ja jaettu isovanhemmuus on toiminut hyvin. Se ei tietenkään sulje pois sitä tosiasiaa, että hajonnut liitto jättää aina jälkensä, eikä välttämättä anna kovin hyvää toimintamallia omille lapsille eikä
muillekaan ulkopuolisille. Siihen tosiasiaan voi kuitenkin suhtautua rakentavasti: osoittaa, että ihmiset voivat tulla toimeen keskenään ja rakentaa uutta, vaikka alkuperäinen hanke kariutui.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tunteet ovat kyllä varsin tuore juttu avioliiton perustana ja sukupuolineutraalit rakkaudet ja avioliitot vielä tuoreempia.

Eivätkä tunteet mikään luja perusta olekaan. On tutkittu, että sukujen järjestämät avioliitot ovat ainakin yhtä onnellisia kuin tunteiden vuoksi solmitut.

Perhe historian myllerryksessä http://www.otelehti.fi/perhe-historian-myllerryksessa/
"Entä jos palautettaisiin järjestetyt avioliitot? Olisimmeko valmiita antamaan sukulaisille vallan päättää avioliitoistamme? Eihän niin tärkeää asiaa kuin loppuelämästä päättämistä voi jättää sattuman ja nuorten ailahtelevaisten mielten varaan. Nuoretparit kuitenkin eroavat, kun rakastumisen tunne hiipuu ja arki astuu parisuhteeseen. Suomessa asuva bangladeshilainen nuori aviopari kertoo, että heidän järjestetty avioliittonsa on sopuisa ja onnellinen (Me Naiset 1.4.2013). "

Romanttinen rakkaus onkin koko maailman juttu!
Tiede tietää. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/romanttinen_rakkaus_onkin_koko_maailman_juttu
Laitan lainauksen artikkelin lopusta, jos joku ei jaksa lukea koko artikkelia ☺
"Meillä sukulaisuus ei enää merkitse paljonkaan ja yksityisyyttä kunnioitetaan syvästi. Länsimainen perhe ja nykyään myös parisuhde muodostavat kuin valtion valtiossa: niiden rajojen sisällä yksilöt ovat vapaita ja tasa-arvoisia ilmaisemaan tunteitaan.

Kun suvun asettamat velvoitteet ovat kadonneet, kenelläkään ei ole oikeutta puuttua siihen, mitä kaksi aikuista ihmistä tekevät keskenään tai perheen sisällä.

Jankowiak arvelee, että suvun merkityksen katoaminen ja individualismin nousu selittävät myös sen, miksi rakkaudesta on tullut meille niin tärkeää.

Monissa muissa kulttuureissa eletään sosiaalisten suhteiden rikkaassa verkossa, mikä antaa elämään sisältöä ja merkitystä. Meiltä tämä sosiaalinen kudos on pitkälti kadonnut. Sosiaalisista soluistamme on jäljellä rakkaus, joka antaa meille mahdollisuuden tuntea sulautumisen ja syvän yhteenkuulumisen tunteita. Monet rakastavaiset kokevat olevansa yhtä kumppaninsa kanssa.

Intohimon kohtalo on kuihtua
Länsimaiden sosiaalinen järjestelmä näyttää siis olevan varsin otollinen romanttisen rakkauden kukoistukselle. Sillä on kuitenkin varjopuolensa: sosiaalisuuden kaipuumme kanavoituu aivan liiaksi romanttiseen rakkauteen. Siitä on tullut meille liian tärkeä. Avioerojen lisääntyminen voi kertoa siitä, että asetamme romanttiselle rakkaudelle kohtuuttomia vaatimuksia. Odotamme, että rakkaus ylläpitäisi suhdetta, mutta romanttisen intohimon kohtalo on kuihtua.

Monissa kulttuureissa, esimerkiksi Mangaiassa, romanttisen intohimon ja seksuaalisten kokeilujen ajatellaan kuuluvan nuoruuteen. Avioliitossa ihmisten odotetaan astuvan uuteen sosiaaliseen rooliin, jolle ovat ominaisia toisenlaiset tavoitteet ja velvoitteet. Rakkaus ei siis niinkään ylläpidä suhdetta, mutta suhde voi ylläpitää rakkautta."
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Mielenkiintoista luettavaa, hehehee, samoin kuin tuo Optimisti-Orvokin siteeraaama tutkimustieto (THL). Tekee ainakin varovaiseksi oman määrittelyn kanssa - ettei pidä oma rakkauskäsitystään "ainoana oikeana".
Tietysti tuo oli mielenkiintoista, että romanttinen rakkaus tunnetaan kaikkialla...
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Mielenkiintoista luettavaa, hehehee, samoin kuin tuo Optimisti-Orvokin siteeraaama tutkimustieto (THL). Tekee ainakin varovaiseksi oman määrittelyn kanssa - ettei pidä oma rakkauskäsitystään "ainoana oikeana".
Tietysti tuo oli mielenkiintoista, että romanttinen rakkaus tunnetaan kaikkialla...
En minäkään millään muotoa oikeana pidä väitettäni , että ihminen rakastuisi vain kerran. Tässä keskustelussa, jos jossakin se on tullut hyvin esiin. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu on pysynyt hyvänä koko ajan.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
En minäkään millään muotoa oikeana pidä väitettäni , että ihminen rakastuisi vain kerran. Tässä keskustelussa, jos jossakin se on tullut hyvin esiin. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu on pysynyt hyvänä koko ajan.
"mennäporvooseen"

Tämän aloitus EI ole mielenkiintoinen.
Aloitus on parin tyypin yritys.
-
1-3 tyypin, nimmariaan vaihdellen venyttämä aloitus, ei typeryyksiksi muuttuneine jankutuksineen ei ole kunniakas saavutus.
Siksi tästä puuttuvat fiksujen terävät heitot.

H.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Tämä on siksi ollut niin suosittu ja siitä tuli niin fiksu ja hyvä, kun sinä et ollut mukana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Soo-soo, onhan Hunkszilla oskus hyviä runojakin.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
En minäkään millään muotoa oikeana pidä väitettäni , että ihminen rakastuisi vain kerran. Tässä keskustelussa, jos jossakin se on tullut hyvin esiin. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu on pysynyt hyvänä koko ajan.
Väitehän oli hyvä siinä mielessä, että se herätti monipuolista ja rakentavaa keskustelua, mielestäni.
Kiitokset sinulle hyvästä aiheesta ja omasta aktiivisuudestasi.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Väitehän oli hyvä siinä mielessä, että se herätti monipuolista ja rakentavaa keskustelua, mielestäni.
Kiitokset sinulle hyvästä aiheesta ja omasta aktiivisuudestasi.
"Monipuolista ja rakentavaa keskustelua"?

Löysitkö todellakin tästä ketjusta jotain uutta, mitä et ole jo teini-ikäisenä lukenut nuorten lehdistä?
Minä en löytänyt mitään, mitä ei tämän ikäinen ihminen olisi jo kuullut niin tuhannet kerrat (ymmärtänyt itsekin mistään kuulematta tai lukematta) ja jokainen siinä sitten oikein tosissaan selittää päivänselviä asioita kuin juuri olisi tullut sellaiseen syvälliseen oivallukseen, mikä on tärkeää jakaa toisillekin. Seuraava sitten taas kiittelee, kuin olisi saanut hyvinkin erikoista ja ennenkuulematonta tietoa.
Kuulostaa niin nuorelta ja elämää kokemattomalta koko ketju vaikka ikää pitäisi olla jo reilut 60v.

Just tällaiset nuorten pohdiskeluketjut, niinkuin tämä, saavat minut tuntemaan itseni ihan liian vanhaksi jo tälle palstalle.

Mitä sanot esimerkiksi tällaisesta erikoisesta lällystä: """Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.""" Oletkos koskaan aikaisemmin kuullut (tälläkään palstalla) noin syvällistä (nuorten) pohdintaa?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
"Monipuolista ja rakentavaa keskustelua"?

Löysitkö todellakin tästä ketjusta jotain uutta, mitä et ole jo teini-ikäisenä lukenut nuorten lehdistä?
Minä en löytänyt mitään, mitä ei tämän ikäinen ihminen olisi jo kuullut niin tuhannet kerrat (ymmärtänyt itsekin mistään kuulematta tai lukematta) ja jokainen siinä sitten oikein tosissaan selittää päivänselviä asioita kuin juuri olisi tullut sellaiseen syvälliseen oivallukseen, mikä on tärkeää jakaa toisillekin. Seuraava sitten taas kiittelee, kuin olisi saanut hyvinkin erikoista ja ennenkuulematonta tietoa.
Kuulostaa niin nuorelta ja elämää kokemattomalta koko ketju vaikka ikää pitäisi olla jo reilut 60v.

Just tällaiset nuorten pohdiskeluketjut, niinkuin tämä, saavat minut tuntemaan itseni ihan liian vanhaksi jo tälle palstalle.

Mitä sanot esimerkiksi tällaisesta erikoisesta lällystä: """Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.""" Oletkos koskaan aikaisemmin kuullut (tälläkään palstalla) noin syvällistä (nuorten) pohdintaa?
Varmasti näinkin, Tellukka, hienosti analysoitu. Asiat on koettu, kuultu, niistä on luettu. Silti minusta oli mielenkiintoista kuulla, mitä täällä, kuuskymppisissä, rakkaudesta ajatellaan.
Kuulemma ei sitten sen kummempaa kuin kaksikymppisissäkään..))
Eikös tästä voisi päätellä, että rakkaus tasoittaa ikäpolvien välistä kuilua, kun kaikkia
se kiinnostaa, puhuttaa, ja kaikki (?) tunnustavat sen arvon ja merkityksen ?..))
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Väitehän oli hyvä siinä mielessä, että se herätti monipuolista ja rakentavaa keskustelua, mielestäni.
Kiitokset sinulle hyvästä aiheesta ja omasta aktiivisuudestasi.
Demeter

Kiitos hyvästä kriitiikistä, tuntui mukavalta lukea kannustavaa palautetta. On vaikeata esittää väitettä, jossa olisi totta toinen puoli, mutta siten, että saisi lukijat kommentoimaan jopa väittelemään asiasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Demeter

Kiitos hyvästä kriitiikistä, tuntui mukavalta lukea kannustavaa palautetta. On vaikeata esittää väitettä, jossa olisi totta toinen puoli, mutta siten, että saisi lukijat kommentoimaan jopa väittelemään asiasta.
Aivan näin. aloittaja. Itse oikeastaan mielsinkin otsikon kysymykseksi, haasteeksi ja kutsuksi pohdiskeluun, en niinkään lopulliseksi totuudeksi.
Ja kutsuun vastattiin, hyvä sinä, hyvä me..))
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ensirakkaus ei tietenkäänaina johda avioliittoon. Minun kohdallani tunsin vahvemmin kuin toinen osapuoli, mutta opin tuon tunteen ja maltoin odottaa, että rakastuisin. Se olikin menoa ensi tapaamisesta lähtien. Jotkut luultavasti etsivät koko elämänsä kokematta rakkauden tunnetta. Rakkaus tarkoittaa tosiaan, että haluaa toiselle hyvää, ei toisen omistamista.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Kohtelee toista lempeästi ja samalla tavoin mitä toivoisi itseään huomioitavan.
Lässyn lässyn lässyn lässyn ...
Pitkäksikö tämä lässyketju venytetään?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Lässyn lässyn lässyn lässyn ...
Pitkäksikö tämä lässyketju venytetään?
Sinua taitaa ihan oikeasti pattiin, kun kaveri keskustelee tyylipuhtaasti kaikkia ihmisiä koskettavasta aiheesta. No, on joitakin poikkeuksia, jotka kertovat mitä tuttavat ovat sinulle kertoneet.:))
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Tellutar kirjoitti:
Sinua taitaa ihan oikeasti pattiin, kun kaveri keskustelee tyylipuhtaasti kaikkia ihmisiä koskettavasta aiheesta. No, on joitakin poikkeuksia, jotka kertovat mitä tuttavat ovat sinulle kertoneet.:))
Vaikka itse kehutkin ...
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Vaikka itse kehutkin ...
Harhainen taas vauhdissa.:)
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vaikka olin niin rakastunut, niin rukoilin Taivaan Isää, ettei hän antaisi avioliiton toteutua, jos siitä seuraisi jotain epäonnistumista.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kuuntelikos hän sinua?
Yksi tuttavani aikoinaan valitti, että miestä minä Jumalalta rukoilin ja tuommosen se sitten minulle antoi ristinä kannettavakseni.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
hyvä.elää
21.6.2017 23:15
xx9 kirjoitti:
Näin on hyvä elää, ilman suomalaisia!!!
Miksi sitten käyt suomalaisten palstoilla kirjoittamassa !!!
Haluan pitää taidon kirjoittaa suomeksi---Tämä vastaus ei muuta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tuli aivolle valmiiksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miten määritellään ero ihstumisen ja rakastumisen välillä? Jos rakastuminen on hullaantumista, joka menee ohi noin 500 päivän kuluessa, voi sen tunteen kokea monta kertaa. Ainakin jos on avoin ja vastaanottavainen mieli. Rakastaminen on pysyvämpi tunne ja se on kuvailtu melko osuvasti Uudessa testamentissa Korinttolaiskirjeessä. Pitkän elämän aikana senkin voi ehkä kokea useammin kuin vain kerran, mutta tämä on teoreettistä tarkastelua eikä pohjaudu omakohtaisesiin kokemuksiin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ihastuminen on vähän sellaista tykkäämistä vaan ja rakastuminen paljon kovempaa kamaa. Huumaava tunne joka sekoittaa koko elämän.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minusta ihminen voi rakastua vain kerran elämässään. Ihastua toki voi todella vahvasti vaikka 10 kertaa, mutta todellista isoa rakkautta kukaan ei mielestäni voi kokea kuin kerran. Silloin kun oikeasti rakastaa toista, se rakkaus ei noin vain pala loppuun.
Kaikki eivät välttämättä koe sitä koskaan.

Silloin kun ihminen löytää "sen oikean" eli rakastuu täysin johonkin ihmiseen, se suhde kestä isot ylä- ja alamäet. Puolisonsa vuoksi on valmis uhraamaan melkein kaiken ja välittäminen jatkuu aina.

Monissa suhteissa saattaa olla niin, että vain toinen on todella aidosti täysin rakastunut ja toinen ei ole samalla tavalla. Siksi varmasti monet erot tulevat niin helposti, koska toisen rakkaus sammuu (eli ei ole ollut koskaan täydellistä rakkautta).

Tosissaan kun rakastutaan, toisista ihmisistä ei kykene kiinnostumaan muuten kuin kaveri/ystävämielessä.
Toki voi tulla suuria ihastumisia, jotka tuntuvat rakastumiselta, mutta se on mielestäni todellisuudessa vain vahvaa ihastumista.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kommentistasi päätellen et ole kokenut kumppanisi kuolemaa. Koettuani sen ensimmäisen kerran luulin, etten enää rakastuisi. Niin vain on käynyt ja kolmas onnellinen suhde on menossa. Rakkaus ei vaadi koko ajan yhdessäolemista, riittää, kun tietää toisen olevan ja tuntevan samoin. Minulla on enemmän vipinää kuin nuorena.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, Tinturella. Ihastumisia tapahtuu useinkin, joskus useita jopa saman päivän aikana, niitä tulee ja menee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ihminen on luotu rakastumaan nuorena, jolloin sen tarkoituksena on perheen perustaminen ja lastenteko. Vanhemmuuten tunteet haalistuvat ja kiihko. Ehkä hakee enempiki sellaista rauhallista kumppanuutta ja seuraa, vai?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
16 VASTAUSTA:
Mukava seurata nuorta lempeä sivusta, kun poikani vasta harjoittelee rakkauden aakkosia. Omalla kohdalla enemmän rutiinia, mutta mukavaa toki sekin. Vanhempana sitä arvostaa paljon enemmän, nuorena kuvittelee rakkautta riittävän kuinka ja paljon, senkun vaan ottaa. Se ei mene niin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Mukava seurata nuorta lempeä sivusta, kun poikani vasta harjoittelee rakkauden aakkosia. Omalla kohdalla enemmän rutiinia, mutta mukavaa toki sekin. Vanhempana sitä arvostaa paljon enemmän, nuorena kuvittelee rakkautta riittävän kuinka ja paljon, senkun vaan ottaa. Se ei mene niin.
Totta. Meilläkin on tuossa lähipirissä viisi nuorta jotka harjoittelee. Kiva elää mukana iloissa ja suruissa.

Eipä nuorena tiennyt itä keski-ikä tuo tulessaan :). Haaveet ei aina toteudu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tässä taannoin oli tilanne, että nuoreni totesivat äidin olevan todennäköisesti suvun seuraava morsian
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!
Kiintymys kohdistuu paremminkin eläimiin ja tässä keskusteltiin immeisist :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!
Kiintymys ja tottumus lienevät sisartunteita keskenään😀
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
New-age kirjoitti:
O-O:n tutkimustiedot/THL oli mielenkiintoinen juttu ja voi verrata, mitäs tulin ajatelleeksi.
Nytpäs haluaisin kysyä, onko kiintymys samaa kuin rakkaus? Onko kiintymys sukua rakkaudelle vai onko se jokin muu tunne? Voiko se olla vahvempi tunne kuin rakkaus? Mystisempikin?
Ei haittaa vaikka mentäisiin neljännelle sadalle, koska olemme tutkitusti onnellista ikäryhmää. Juhannus siis jatkukoon!
Minun mielestäni kiintymys ei ole sama asia kuin rakkaus. Kiintymys on miedompaa. Olen hyvin kiintynyt Mercedes-Benz henkilöautooni, mutta en suinkaan rakasta sitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ikäeiratkaise kirjoitti:
Tässä taannoin oli tilanne, että nuoreni totesivat äidin olevan todennäköisesti suvun seuraava morsian
Ei lainkaan mahdotonta nykyaikana, isäukko alkoi seurustelemaan 69-vuotiaana, eikä tiedä mihin tarina olisi päättynyt, jos ei olisi äijä kuollut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Ei lainkaan mahdotonta nykyaikana, isäukko alkoi seurustelemaan 69-vuotiaana, eikä tiedä mihin tarina olisi päättynyt, jos ei olisi äijä kuollut.
onhan niitä vihitty 80 vuotiaitakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
onhan niitä vihitty 80 vuotiaitakin.
Joo, kyllä on ja minun isoisäni teki vielä lapsenkin 65-vuotiaana, joten kyllä lähtee...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mennäporvooseen kirjoitti:
Joo, kyllä on ja minun isoisäni teki vielä lapsenkin 65-vuotiaana, joten kyllä lähtee...
Nainen ei pysty tuohon, siis lapsentekoo 65-vuotiaana, voisin sanoa että onneksi :).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
Nainen ei pysty tuohon, siis lapsentekoo 65-vuotiaana, voisin sanoa että onneksi :).
Kyllä se on onneksi, että ei pysty ja onneksi Luoja on määrittänyt jonkin ikärajan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
siilenä kirjoitti:
onhan niitä vihitty 80 vuotiaitakin.
Miksi mennä vihille? Asiat voi ratkaista toisinkin. Avioliitto on tarpeellinen vain taloudellisista syistä. Yksinkertaisempaa esim. jälkikasvun vuoksi on myös asua erillään, joskin melko lähellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tunnevain kirjoitti:
Miksi mennä vihille? Asiat voi ratkaista toisinkin. Avioliitto on tarpeellinen vain taloudellisista syistä. Yksinkertaisempaa esim. jälkikasvun vuoksi on myös asua erillään, joskin melko lähellä.
No ehkä tuo taloudellisista syistä on se avainsana. Yksinkertaisinta on asua lasten kanssa samassa osoitteessa, niin lapset saavat pitää yhden kodin eikä taritse reissailla kotien välillä niin että mikää ei oikeasti ole koti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tämän ikäisten lapset asuvat toivottavasti jo omillaan ties missä ja voivat jopa nauttia siitä, että on monta kotia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tunnevain kirjoitti:
Tämän ikäisten lapset asuvat toivottavasti jo omillaan ties missä ja voivat jopa nauttia siitä, että on monta kotia.
Ai sinä tarkoitit et aikuisen jälkikasvun takia hyvä asua erillään, miksi? Mitä se aikuisille lapsille kuuluu asuuko yhdessä vai erikseen vaan pelkäävätkö perintönsä puolesta?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitähän sitä keksis ajankuluks eläkkeellä kun ei enää kiinnosta rakastuminen, ihastuminen eikä jaksa koko aikaa höpötelläkkään, vihoviimeisenä riidellä kenenkään kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ajattelin itse tehdä perusteellisen sukututkimustyön oman perheeni historiasta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Meiläkin on tehty sukututkimustyö 1600-luvulle saakka, ja sukujulkaisu on hankittu.

Valokuvia kaukaakin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mistään ei tiedä että ensirakkaus olisi se kaikkein paras /oikea . Mielikuvitus vain maustaa sen ja kokemattomuus . Ihastua ja rakastua voi läpi elämänsä ja se on suotavaa sillä siinä on positiivinen vire parhaaseen .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Sen verran haluan tarkentaa, että missään ei ollut mainintaa ensirakkauden olevan se paras tai oikea. Yhdestä elämän rakkauksista vaan muotoutuu se paras.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kiintymyksestä
En voi kiintyä esineisiin, siis elottomiin olioihin; ne ovat joko kauniita tai tarpeellisia -> esteettisyys tai funktio.
En omista lemmikkiä, joten suhdetta eläimeen en osaa määritellä.
Löysin vertailun rakkaus - kiintymys
Rakkaus on intohimoista - kiintymys apaattista
Rakkaus on epäitsekästä, kiintymys itsekästä
Rakkaus on vaikeaa, kiintymys vakeaa erossa oltaessa
Rakkaus on vapauttavaa, kiintymys on hallitsevaa
Rakkaus on voimauttavaa, kiintymyksessä on kyse voimasta
Rakkaus on ajatonta, kiintymys on rajoitettua
Lähde Elite Daily onko edes tieteellistä?

Studio55 on käsitellyt näin: kumpi on parempi salamarakastuminen vai hidas kiintyminen?
Keijo Markova: Kiintymyssuhdeteoria aikuistakkauden teoreettisena perustana <- löysin tämän, kun tuo kiintymys-sana pälähti päähäni
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä voi rakastua useammin,mutta,mutta, minun täytyy sanoa. Olen ollut kaksi kertaa avioliitossa ,ensin 19v solmittu lapsellisuuksissa solmittu nuoruuden hölmöin teko. sitten yksin jos ei lasketa joitakin lyhyitä suhteita .sitten 39v toiseen avioliittoon. jonka ajatteli kestävän lopun ikään, mutta se kaatui miehen alkoholin käyttöön. sitten näin 57v yhden miehen johon rakastuin korviani myöten, mutta se loppui miehen ollessa toisessa suhteessa ,vaikka hän sanoi olevansa sinkku, nyt on kulunut 2v olemme viestitelleet silloin tällöin, mutta ei muuta. ja voin sanoa että en ole kyllä edellisiä miehiäni rakastanut yhtään kun vertaa tätä tunnetta joka ei ole vieläkään viilennyt. kaipaan häntä joka päivä ja odotan että ihme tapahtuisi. ja hän tulisi luokseni,tämä tunne on niin voimakas jota en ole voinut kuvitellakaan olemassa. tämä on sitä oikeaa rakkautta. mutta kannan tätä lopun ikääni mukanani vaikka hän ei olekkaan kanssani. en halua luopua tästä tunteesta saan siitä niin paljon voimaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kuulostaa tutulta. Rakastuin nuorena yhtä tulisesti, mutta vastapuoli ei tuntenut samoin. Oli rehellinen ja sanoi suoraan. Surin niin, että elämä oli mennä ihan sekaisin. Kului muutama vuosi ja tapasin tulevan mieheni. Tunne oli vahva ja liittomme kesti 36 vuotta, päättyi hänen kuolemaansa. Vuosi sitten tapasin nykyisen miesystäväni ja rakastuimme tulisesti.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
ennen miestani kerran, oli pitka-aikainen poikaystava ja kihlattu myoskin. MUtta yhta vahvaa rakastumista kuin mieheeni, ei ole todellakaan ollut.
Ilmianna
Jaa
Ei ap tainnut tarkoittaa etteikö rakkautta saisi tavoitella montakin kertaa, vaan että se ei hänen mielestään ehkä vain ole niin voimakasta kuin yhden kerran elämässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Olet oikeassa, voi olla useitakin, mutta yksi ylitse muiden.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
https://youtu.be/nARegxaf6Y8....Löysin rakkaani tois puol maapalloa 40 v. sitten:-*
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Minulle-----404 Not Found, kuinka muille????

Tämä webbläsare on mielestäni nolla, koska on kai maailman suurin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
xx9 kirjoitti:
Minulle-----404 Not Found, kuinka muille????

Tämä webbläsare on mielestäni nolla, koska on kai maailman suurin.
Ihan samalla tavalla, eihän se aukea.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Onnetontakunei kirjoitti:
Ihan samalla tavalla, eihän se aukea.
Kiitos.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ihmeitä tapahtuu, tai olisko vanhuuden höperyyttä,
tänään ensikerran tunsin tunteitteni loiskahtavan hetken , kuin meren aalto ,
kuuntelin seniori musiikkia
joku Kalle lauloi jotain vanhaa kaunista haikeeta musiikkia,
hetken oli tunne olisipa ihana rakastua oikeesti,
painautua toista ihmistä vasten ,
puolison kuolemasta on noin viisivuotta,
olen tehny itse kuolemaa jo kauan mennyttä elämää surien,
-- olisiko tämä hetken leimahdus, kaipuun tunne sittenki vielä elämän merkki,
hymmm, empä tiedä,
toiveet ei ole suuret,
vanha mikä vanha,
elämä oli ja meni luulen niin,

joskus leimahtaa, olisi vaan kohde johon käpertyisi,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Toivoisin Sinulle tuollaista hetkeä, mutta kokemuksesta tiedän, ettei tule tilauksesta. En asu yhdessä rakkaani kanssa, mutta kun olemme yhdessä on ihana käpertyä kainaloon ja tuntea rakas ihminen lähellään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Ihminen rakastuu vain kerran

Lemmen liekki leimahtaa vain kerran oikein kunnolla. Kaikki muut suhteet ovat sen jälkeen vähäpätöisempiä, eikä rakkaus ole niin sitovaa, ikuista.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta