Kyyläys ??

Aihe on varmasti ikuisuusjuttu jo,mutta silti kaipaan tajuamista,näkökulmia. Minulla on ihana mies johon luotan, en epäile pettämistä, eikä ole siihen ollut aihettakaan. Mies on kiltti ja rehti.Olemme kolmekymppinen pari, mukavan näköisiä normi-ihmisiä kumpikin, ei alko- ym. ongelmaa....mutta sitten se MUTTA!!! Kun olemme yhdessä ulokona, tanssimassa, syömässä, elokuvissa..ihan missä tahansa, miehellä on tyyli pongata joku nainen, jonka kanssa hän aloittaa intensiivisen tuijottelun, eikä se lopu ennen kuin me tai se vieras ihminen poistuu paikalta. Minua hävettää, surettaa ja se on alkanut vaikuttaa seksielämäämme, en tunne sitä suurta himoa jota tahtoisin, en suurta lämpöä jota kaipaisin, ne ovat pikkuhiljaa jokaisen pettymykseni ja pahanmielen kautta hiipuneet. Mieheni arvostaa minua ,kehuu kauniiksi ja kertoo rakastavansa..mutta koen että myös uskottavuus tuosta kaikesta hyvästä on pikkihiljaa katoamassa.Olen sanonut miehelle asiasta, perustellut tuntemuksiani jne. Olen sanonut ettei minua haittaa jos en ole paikalla, se tuijottelu hävettää vain jos minun on istuttava siinä vierellä typerysta leikkien , eli etten muka tajuaisi,mutta kun tajuan ja mieheni tuijottaa kulloinkin kohdettaan niin intensiivisesti ettei muu kuin umpi sokea voisi olla sitä hoksaamatta ja se hoksaaminen on kai se tavoitekkin. Tästä kärrpäsestä on siis toisin sanoen tullut minulle ja suhteellemme härkänen, enkä tiedä kuuluuko minun tuota kestää koska mies on ihana muuten ja miten oppisin sen kestämään koska järkeni sanoo et suhteessamme on paljon enemmöän hyvää kuin huonoa, mutta tunteet ovat mitä ovat niitä ei voi pakottaa pois.Pahinta on että mies kiletää ilmiön, sellaiseksi kai sitä on kutsuttava ..... ja se tekee asiasta vielä pahemman koska en voi hänelle kertoa mitä tunnen ja miten asia minuun vaikuttaa, kun se on vain "kuvitelmaa"!En ole muuten mustasukkainen, mies voi mennä rauhassa yksin minne tahtoo,olla pois viikonlopun harrastuksissaan jne. Ja olen todella hänelle sanonut että minua ei haittaa vaikka häne istuyisi koko päivän jossain ja tuijottaisi ketä tahtoisi,kunhan minun ei tarvitse olla paikalla sitä todistamassa.En nyt puhu vilkuilusta jota harrastaa jokainen, naiset myös varsinkin jos tarjolla on silmää hivelevää nais/mieskauneutta..vaan puhun typerästä koko yhteisen ajan kestävästä pakkomieletiselötä näyttävästä tuyijottelusta jota mies harrastaa koko ajan ja yrittää sitä peitellä,mutta varsinkin ravintolassa kun alkoholia on nautiskeltu se kontrolli klirpoaa ja se peittely ei onnistu, en yleensä riitele asiasta mutta surulliseksi tulemista en voi välttää ja harmittaa jos jo etukäteen lähtiessään tietää et sama käytös alkaa jossain vaiheessa.Ne kerrat kuntuota tuijottelua ei ole tapahtunut opvat 4 vuotta kestäneessä suhteessamme yhden käden sormilla laskettavissa! Eli mihet kertokaa, avatkaa mistä on kysymys? Ja naiset kertokaa kuinka olette tällaisesta selvinneet, onko niksia asiaa muuttaa jotekin, tai vaikuttaa siihen.Erota en haluaisi!