Miksi myyjät haluavat tuhota PC-markkinat?

"Harvemmin tietokoneita kasataan osista. Valmiinakin saa. "

Mitäköhän sinä silloin teit kun minä tinasin ensimmäisen koneen itselleni?

Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa.

M-Karin olisi hyvä muistaa: Älä jätä laskua maksamatta. Jos et pysty maksamaan laskua eräpäivänä, neuvottele maksun saajan kanssa.

M-Kar-rahaongelmat kirjoitti:

Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa.

M-Karin olisi hyvä muistaa: Älä jätä laskua maksamatta. Jos et pysty maksamaan laskua eräpäivänä, neuvottele maksun saajan kanssa.

Lue lisää

"Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa."

Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma. Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa.

M-Kar kirjoitti:

"Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa."

Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma. Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa.

Lue lisää

Hinta on ongelma silloin kun myyjä pyytää kohtuuttoman suurta hintaa ilman mitään perusteita kuten suomessa valitettavan usein tapahtuu, silloin ei kannata ostaa suomalaiselta idioottikauppiaalta vaan tilata suoraan ulkomailta josta saman tuotteen saa huomattavasti halvemmalla (ulkomaisen liikkeen hinta rahti tulli = reilusti alle suomalaisen liikeen hinta).

Kyse ei ole rahan riittävyydestä vaan siitä ettei kukaan normaaliälyinen maksa perusteetonta ylihintaa. Sinä ilmeisesti maksat mielelläsi tuplahinnan ilman että saat mitään vastinetta sille ?

M-Kar kirjoitti:

"Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa."

Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma. Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa.

Lue lisää

Hinta on ongelma silloin kun myyjä pyytää kohtuuttoman suurta hintaa ilman mitään perusteita kuten suomessa valitettavan usein tapahtuu, silloin ei kannata ostaa suomalaiselta idioottikauppiaalta vaan tilata suoraan ulkomailta josta saman tuotteen saa huomattavasti halvemmalla (ulkomaisen liikkeen hinta rahti tulli = reilusti alle suomalaisen liikeen hinta).

Kyse ei ole rahan riittävyydestä vaan siitä ettei kukaan normaaliälyinen maksa perusteetonta ylihintaa. Sinä ilmeisesti maksat mielelläsi tuplahinnan ilman että saat mitään vastinetta sille ?

M-Kar kirjoitti:

"Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa."

Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma. Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa.

Lue lisää

"Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma."

Google ja hintaseuranta eivät löydä yhtään osumaa Suomesta. Yksikään suomalainen kodinelektroniikka tai tietokoneliike ei listaa kotisivuillaan mihinkään hintaan. Ruotsista löytyy heti.

Jotain parempia malleja löytyy, mutta niissä hinta on täysin kohtuuton verrattuna hintatasoon ulkomailla. Erilliskomponentit ja halpisläppärit ovat melko samanhintaisia Suomessa ja muualla, joten veroja tai tulleja ei voi syyttää hinnoista.

Miksi myyjät haalivat viisikymmentä hieman eri tavalla huonoa mallia varastoonsa, kun voisi valita kymmenen eri tarkoituksiin soveltuvaa hyvää mallia ja pari huonoa niille jotka eivät laadusta välitä.

M-Kar kirjoitti:

"Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa."

Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma. Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa.

Lue lisää

"Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma."

Google ja hintaseuranta eivät löydä yhtään osumaa Suomesta. Yksikään suomalainen kodinelektroniikka tai tietokoneliike ei listaa kotisivuillaan mihinkään hintaan. Ruotsista löytyy heti.

Jotain parempia malleja löytyy, mutta niissä hinta on täysin kohtuuton verrattuna hintatasoon ulkomailla. Erilliskomponentit ja halpisläppärit ovat melko samanhintaisia Suomessa ja muualla, joten veroja tai tulleja ei voi syyttää hinnoista.

Miksi myyjät haalivat viisikymmentä hieman eri tavalla huonoa mallia varastoonsa, kun voisi valita kymmenen eri tarkoituksiin soveltuvaa hyvää mallia ja pari huonoa niille jotka eivät laadusta välitä.

M-Kar kirjoitti:

"Siitä puhe mistä puute, M-Kar ei sitten ikinä opi rahan käyttöä, Jatkuvasti rahaongelmat esillä, vaikka keskustelun katekoria käsittelee tietotekniikkaa."

Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma. Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa.

Lue lisää

"Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa."

Ongelma ei ole se ettei olisi rahaa, vaan se että ei ole järkevää maksaa ylihintaa.

Pitänee tämäkin ostaa sitten ulkomailta, kun ei raha kotimaisille yrittäjille kelpaa.

Hämmentävää kirjoitti:

"Aivan varmasti on saatavuutta suomessa. Jos hinta on ongelma, kyseessä on joku rahaongelma."

Google ja hintaseuranta eivät löydä yhtään osumaa Suomesta. Yksikään suomalainen kodinelektroniikka tai tietokoneliike ei listaa kotisivuillaan mihinkään hintaan. Ruotsista löytyy heti.

Jotain parempia malleja löytyy, mutta niissä hinta on täysin kohtuuton verrattuna hintatasoon ulkomailla. Erilliskomponentit ja halpisläppärit ovat melko samanhintaisia Suomessa ja muualla, joten veroja tai tulleja ei voi syyttää hinnoista.

Miksi myyjät haalivat viisikymmentä hieman eri tavalla huonoa mallia varastoonsa, kun voisi valita kymmenen eri tarkoituksiin soveltuvaa hyvää mallia ja pari huonoa niille jotka eivät laadusta välitä.

Lue lisää

Kannettavia on kymmeniä malleja, mutta kaikissa suunnilleen samat pienet tehot ja 2-ytimisiä, tehokkaammat 4-ytimiset heti paljon kalliimpai ja vain muutama malli. Ilmeisesti imiset menee halpaan kun prosessorissa numerot muuttuu isommiksi, mutta tehot ei, 2-ytimisissä ei kerrota edes ydinten määrää yleensä.

Eipä täällä ole paljon kilpailuakaan, power ja gigantti, samat tuotteet, samat hinnat, molemmat norjalaisia, pari suomalaista pikkuketjua ja verkkokauppaa. Pienissä tietokonealan kaupoissa taas koneet kalliita, jotain pienempää roinaa saattaa saada joskus halvemmalla, mutta yleensä kaiken saa halvemmalla ulkomailta.

"Harvemmin tietokoneita kasataan osista. Valmiinakin saa. "

Pöytäkoneissa itsekasattujen osuus kotikäytössä on kyllä melko suuri. Ne jotka eivät kasaa, ostavat yleensä läppärin. Yrityskäytössä on eri tilanne, kun tarvitaan vakioitu paketti.

Ja kyllä monet tietokoneliikkeet pitävät omia merkkejään ja tietysti myös kasaavat koneita asiakkaiden tilauksesta.

Hulluahan se on, että miljardiluokan yritykset eivät osaa laittaa sellaisia komponentteja samaan koteloon, joita asiakkaiden kannattaa ostaa. Huvittavimpia esimerkkejä ovat vaikkapa pelikäyttöön markkinoitu pöytäkone, jossa oli 32 gigaa muistia ja i7 prosessori, valtava mekaaninen kiintolevy ja näytönohjain oli joku OEM-viriviri viritys, jolla ei tee pelaamiskäytössä mitään. Pelikäyttöön hyödyttömän suuri muisti, hidas mutta valtava kiintolevy ja olematon näytönohjain. Siinäpä fiksu paketti pelaajalle.

Entä sitten peruskäyttäjälle suunnatut tietokoneet: Jälleen muistia voi olla 16 gigaa, levy jostain syystä mekaaninen tai hybridi ja jostain kumman syystä office-käyttöön ja netin selaamiseen on ollut pakko asentaa erillinen näytönohjain, jossa 4 gigaa olematonta 64 bittistä DDR3 muistia ja niin hidas GPU, että prosessoriin integroitu olisi ollut parempi vaihtoehto. Taas kerran kuluttajalle tyrkytetään hajoilevaa roskaa, joka näyttää osaamattoman silmin paperilla hyvältä mutta joka on käytännössä huono vaihtoehto.

Tietokonevalmistajat eivät kunnioita ollenkaan asiakkaita ja ihmettelevät sitten, miksi myynti takkuaa samalla kun Apple saa myytyä puolet kalliimmalla hitaampaa rautaa.

Ei ole vaikeaa laatia hyvän peruskoneen reseptiä:

- otetaan asiallisen näköinen kotelo ilman vilkkuvia ledejä
- asennetaan hiljainen virtalähde luotettavalta OEM-valmistajalta, vaikka 650W niin riittää lähes kaikille vaikka kotikäyttä päivittäisikin koneensa pelikoneeksi.
- asennetaan laadultaan kunnollinen emolevy jossa kohtuullinen määrä nykyaikaisia liittimiä
- asennetaan hintatasosta riippuen i3, i5 tai i7 prosessori
- tarjotaan vaihtoehtoina 2x4 tai 2x8Gt muistia Dual Channelissa (vaikuttaa iGPU:n suorituskykyyn - joka kannattaa huomioida kun ostaa läppärin jossa integroitu - mutta emolevyyn kolvattu vain single-channeliin muistit että on säästetty ehkä 30 senttiä kuluissa..)
- asennetaan asiallisen hiljainen jäähdytin prosessoriin
- asennetaan asiakkaan valinnan mukaan 128, 256 tai 512gt flash-asema
- asennetaan Win10 ilman ylimääräistä bloatwarea
- annetaan mukaan Win10 asennusmedia, vaikka logitechin valmistama, roikeita kestävä (mutta omalla brändillä leimattu) näppis ja hiiri.

Ei ole vaikeaa

Yksi peruspaketti hieman muokattuna riittää lähes joka käyttöön sen sijaan että on 15 eri koteloa, 15 eri emolevyä ja loputon määrä jatkuvasti vaihtuvia kokoonpanoja, joiden nimeämiseen tarvitaan ties mitä n0003w12-no-c koodeja kun ei kukaan enää tiedä, millainen mikäkin malli on vaikka merkki ja mallinimi olisi sama

Hämmentävää kirjoitti:

"Sitä voi sitten hankkia riittävästi rahaa että saa sen mitä haluaa."

Ongelma ei ole se ettei olisi rahaa, vaan se että ei ole järkevää maksaa ylihintaa.

Pitänee tämäkin ostaa sitten ulkomailta, kun ei raha kotimaisille yrittäjille kelpaa.

Lue lisää

"Ongelma ei ole se ettei olisi rahaa, vaan se että ei ole järkevää maksaa ylihintaa."

Missähän se ylihinta nyt sitten on?

Bersel kirjoitti:

"Harvemmin tietokoneita kasataan osista. Valmiinakin saa. "

Pöytäkoneissa itsekasattujen osuus kotikäytössä on kyllä melko suuri. Ne jotka eivät kasaa, ostavat yleensä läppärin. Yrityskäytössä on eri tilanne, kun tarvitaan vakioitu paketti.

Ja kyllä monet tietokoneliikkeet pitävät omia merkkejään ja tietysti myös kasaavat koneita asiakkaiden tilauksesta.

Hulluahan se on, että miljardiluokan yritykset eivät osaa laittaa sellaisia komponentteja samaan koteloon, joita asiakkaiden kannattaa ostaa. Huvittavimpia esimerkkejä ovat vaikkapa pelikäyttöön markkinoitu pöytäkone, jossa oli 32 gigaa muistia ja i7 prosessori, valtava mekaaninen kiintolevy ja näytönohjain oli joku OEM-viriviri viritys, jolla ei tee pelaamiskäytössä mitään. Pelikäyttöön hyödyttömän suuri muisti, hidas mutta valtava kiintolevy ja olematon näytönohjain. Siinäpä fiksu paketti pelaajalle.

Entä sitten peruskäyttäjälle suunnatut tietokoneet: Jälleen muistia voi olla 16 gigaa, levy jostain syystä mekaaninen tai hybridi ja jostain kumman syystä office-käyttöön ja netin selaamiseen on ollut pakko asentaa erillinen näytönohjain, jossa 4 gigaa olematonta 64 bittistä DDR3 muistia ja niin hidas GPU, että prosessoriin integroitu olisi ollut parempi vaihtoehto. Taas kerran kuluttajalle tyrkytetään hajoilevaa roskaa, joka näyttää osaamattoman silmin paperilla hyvältä mutta joka on käytännössä huono vaihtoehto.

Tietokonevalmistajat eivät kunnioita ollenkaan asiakkaita ja ihmettelevät sitten, miksi myynti takkuaa samalla kun Apple saa myytyä puolet kalliimmalla hitaampaa rautaa.

Ei ole vaikeaa laatia hyvän peruskoneen reseptiä:

- otetaan asiallisen näköinen kotelo ilman vilkkuvia ledejä
- asennetaan hiljainen virtalähde luotettavalta OEM-valmistajalta, vaikka 650W niin riittää lähes kaikille vaikka kotikäyttä päivittäisikin koneensa pelikoneeksi.
- asennetaan laadultaan kunnollinen emolevy jossa kohtuullinen määrä nykyaikaisia liittimiä
- asennetaan hintatasosta riippuen i3, i5 tai i7 prosessori
- tarjotaan vaihtoehtoina 2x4 tai 2x8Gt muistia Dual Channelissa (vaikuttaa iGPU:n suorituskykyyn - joka kannattaa huomioida kun ostaa läppärin jossa integroitu - mutta emolevyyn kolvattu vain single-channeliin muistit että on säästetty ehkä 30 senttiä kuluissa..)
- asennetaan asiallisen hiljainen jäähdytin prosessoriin
- asennetaan asiakkaan valinnan mukaan 128, 256 tai 512gt flash-asema
- asennetaan Win10 ilman ylimääräistä bloatwarea
- annetaan mukaan Win10 asennusmedia, vaikka logitechin valmistama, roikeita kestävä (mutta omalla brändillä leimattu) näppis ja hiiri.

Ei ole vaikeaa

Yksi peruspaketti hieman muokattuna riittää lähes joka käyttöön sen sijaan että on 15 eri koteloa, 15 eri emolevyä ja loputon määrä jatkuvasti vaihtuvia kokoonpanoja, joiden nimeämiseen tarvitaan ties mitä n0003w12-no-c koodeja kun ei kukaan enää tiedä, millainen mikäkin malli on vaikka merkki ja mallinimi olisi sama

Lue lisää

"Hulluahan se on, että miljardiluokan yritykset eivät osaa laittaa sellaisia komponentteja samaan koteloon, joita asiakkaiden kannattaa ostaa."

Tottakai saa.

"Huvittavimpia esimerkkejä ovat vaikkapa pelikäyttöön markkinoitu pöytäkone, jossa oli 32 gigaa muistia ja i7 prosessori, valtava mekaaninen kiintolevy ja näytönohjain oli joku OEM-viriviri viritys, jolla ei tee pelaamiskäytössä mitään."

Kattelin noita pelikoneita mitä Dellillä on Alienware brändin alla eikä ollut mitään tuollaista.

"lähes kaikille vaikka kotikäyttä päivittäisikin koneensa pelikoneeksi."

Suuntaus on kylläkin ollut se, että integraation lisääntyessä päivitysmahdollisuudet poistuvat. Ei ole oikein päivitettäviä osia kun tietokoneen piirien määrä vähenee.

Esimerkiksi oletko muka nähnyt milloin viimeeksi L2 päivitystä tai FPU päivitystä?

Voin vastata aloittajan puolesta ihan omasta kokemuksesta, että ylihintaa on se kun sama tuote maksaa Suomessa esimerkiksi 50% enemmän. Ylihintaa on myös se, kun tavara jää hyllyyn liian korkean hinnan takia ja näinhän kävi ainakin omassa tapauksessani ja ilmeisesti myös tuon aloittajan. Emme varmaan ole ainoat. Useimmiten käy tietenkin niin päin, että asiakas ostaa sitten vaan sen edullisemman, josta jää myyjälle vähemmän katetta. Jos asiakas kokee, että voi saada paremman laitteen kun maksaa enemmän, moni voi sen valinnan tehdä. Tämä ei kuitenkaan toimi jos vaihtoehdot ovat halpa ja huono tai parempi, mutta aivan järjettömän kallis. Siksi liikkeet sahaavat tässä omaa oksaansa.

Bersel kirjoitti:

Voin vastata aloittajan puolesta ihan omasta kokemuksesta, että ylihintaa on se kun sama tuote maksaa Suomessa esimerkiksi 50% enemmän. Ylihintaa on myös se, kun tavara jää hyllyyn liian korkean hinnan takia ja näinhän kävi ainakin omassa tapauksessani ja ilmeisesti myös tuon aloittajan. Emme varmaan ole ainoat. Useimmiten käy tietenkin niin päin, että asiakas ostaa sitten vaan sen edullisemman, josta jää myyjälle vähemmän katetta. Jos asiakas kokee, että voi saada paremman laitteen kun maksaa enemmän, moni voi sen valinnan tehdä. Tämä ei kuitenkaan toimi jos vaihtoehdot ovat halpa ja huono tai parempi, mutta aivan järjettömän kallis. Siksi liikkeet sahaavat tässä omaa oksaansa.

Lue lisää

"Voin vastata aloittajan puolesta ihan omasta kokemuksesta, että ylihintaa on se kun sama tuote maksaa Suomessa esimerkiksi 50% enemmän."

Jos tuntuu että on liikaa hintaa niin saa vapaasti itse tuoda maahan niitä laitteita ja myydä halvemmalla. Luulen kyllä että jää nuo ylihinta puheet vain puheiksi etkä ole naputellut laskinta että tietäisit niitä kuluja.

Se että kiinasta saa satasella ei tarkoita sitä, että suomesta pitäisi saada. Sitä saa itse mennä kiinasta hakemaan tietokoneen satasella. Saman tien kun meet niin tuo mulle myös kolme, samaan hintaan.

"Emme varmaan ole ainoat. Useimmiten käy tietenkin niin päin, että asiakas ostaa sitten vaan sen edullisemman, josta jää myyjälle vähemmän katetta."

Ja ehkä myös vähemmän riskiä jos on semmoinen malli jonka uusiminen on vikatilanteissa halpaa.

Siitä on hyvä lähteä, että ihmiset ihan itse ostokäyttäytymisellään ohjaavat sitä mitä on tarjolla.

M-Kar kirjoitti:

"Hulluahan se on, että miljardiluokan yritykset eivät osaa laittaa sellaisia komponentteja samaan koteloon, joita asiakkaiden kannattaa ostaa."

Tottakai saa.

"Huvittavimpia esimerkkejä ovat vaikkapa pelikäyttöön markkinoitu pöytäkone, jossa oli 32 gigaa muistia ja i7 prosessori, valtava mekaaninen kiintolevy ja näytönohjain oli joku OEM-viriviri viritys, jolla ei tee pelaamiskäytössä mitään."

Kattelin noita pelikoneita mitä Dellillä on Alienware brändin alla eikä ollut mitään tuollaista.

"lähes kaikille vaikka kotikäyttä päivittäisikin koneensa pelikoneeksi."

Suuntaus on kylläkin ollut se, että integraation lisääntyessä päivitysmahdollisuudet poistuvat. Ei ole oikein päivitettäviä osia kun tietokoneen piirien määrä vähenee.

Esimerkiksi oletko muka nähnyt milloin viimeeksi L2 päivitystä tai FPU päivitystä?

Lue lisää

"Tottakai saa."

En puhunut saamisesta, vaan Osaamisesta. Ilmeisesti osaamista ei vaan ole, kun eivät tee sellaisia koneita joita asiakkaat haluaisivat. Ei ole järkevää, että liikeyritykset tahallaan tekisivät koneita joita asiakkaat eivät halua, joten Osaamisen puutteesta täytyy olla kyse. Ehkä yritysten tuotteista päättävät markkinointiosaston tyypit, jotka luulevat että riittävällä mainontaprässillä saadaan halpakin kura myytyä, mutta niin vain on PC-myynti laskenut lukuunottamatta itsekasattuja ja erillisosista kasattuja, joiden myynti on tainnut jopa kasvaa.

"Kattelin noita pelikoneita mitä Dellillä on Alienware brändin alla eikä ollut mitään tuollaista."

Laitahan linkkiä johonkin suomalaiseen liikkeeseen, joka myy mielestäsi asiallista Alienwaren pyötäkonetta

"Suuntaus on kylläkin ollut se, että integraation lisääntyessä päivitysmahdollisuudet poistuvat. Ei ole oikein päivitettäviä osia kun tietokoneen piirien määrä vähenee."

"Esimerkiksi oletko muka nähnyt milloin viimeeksi L2 päivitystä tai FPU päivitystä?"

Ne vuosikymmenet, mitä minä koneita olen kasannut, ei muutoksia ole juurikaan tapahtunut sen jälkeen kun kauan, siis KAUAN sitten verkkokortit ja äänikortit integroituivat osaksi emolevyä ja näytönohjaimet osaksi prosessoria. Nämäkään muutokset eivät poistaneet erillisten näytönohjainten, erillisten äänikorttien tai erillisten verkkokorttien myyntiä, eikä tällaista ole näköpiirissä, koska esimerkiksi erillisen näytönohjaimet ovat vielä hyvin, hyvin kaukana erillisten suorituskyvystä, eikä olisi mitään järkeäkään rakentaa toimisto tai peruskäyttöä varten joka koneeseen huipputehokasta näytönohjainta, joten komponenttien erillisyys tulee ennakoitavissa olevan tulevaisuuden ajan säilymään aivan nykyisen kaltaisena.

Sinusta ei oikein ota selvää, että oletko aivan uskomaton jääräpää vai verrattain menestyksekäs trolli.

"Jos tuntuu että on liikaa hintaa niin saa vapaasti itse tuoda maahan niitä laitteita ja myydä halvemmalla."

Premium-tuote pitää myydä asiakkaalle, eli saada hänet ymmärtämään miksi maksaa enemmän toisesta laitteesta. Tämä onnistuu käytännössä vain myymälän avulla ja koska Suomi on harvaan asuttu maa, pitäisi asua Helsingissä tai sitten olla kokonainen myymäläketju käytössä. Toki muutamia kymmeniä voisi saada nettisivujen kautta myytyä, mutta se ei ole taloudellisesti niin kannattavaa että olisi järkeä lopettaa päivätyönsä.

"Ja ehkä myös vähemmän riskiä jos on semmoinen malli jonka uusiminen on vikatilanteissa halpaa."

Tämä on ehkä typerin kommentti, mitä olen vähään aikaan lukenut. Onneksi olkoon, voitto tuli! :)

"Siitä on hyvä lähteä, että ihmiset ihan itse ostokäyttäytymisellään ohjaavat sitä mitä on tarjolla. "

Niin että mainonta ja markkinointi on täysin merkityksetöntä ihmisten ostokäyttäytymisessä ja se ei vaikuta millään tavalla myyntiin, onko jokin tuote myymälässä esillä ja välittömästi saatavilla verrattuna siihen että pitäisi ostaa pelkän valokuvan perusteella tuote jonka saa ehkä kuukauden päästä tilattuna ja josta liike ei edes kerro, että se pitää vain itse tietää että sellainekin malli on olemassa ja tietenkään ostopäätökseen M-Kar maailmassa vaikuta mitenkään se, jos tuote on täysin ylihinnoiteltu verrattuna siihen mitä se muualla maksaa :)

Oliko sinulla lisää aivopieruja illan iloksi?

Bersel kirjoitti:

"Tottakai saa."

En puhunut saamisesta, vaan Osaamisesta. Ilmeisesti osaamista ei vaan ole, kun eivät tee sellaisia koneita joita asiakkaat haluaisivat. Ei ole järkevää, että liikeyritykset tahallaan tekisivät koneita joita asiakkaat eivät halua, joten Osaamisen puutteesta täytyy olla kyse. Ehkä yritysten tuotteista päättävät markkinointiosaston tyypit, jotka luulevat että riittävällä mainontaprässillä saadaan halpakin kura myytyä, mutta niin vain on PC-myynti laskenut lukuunottamatta itsekasattuja ja erillisosista kasattuja, joiden myynti on tainnut jopa kasvaa.

"Kattelin noita pelikoneita mitä Dellillä on Alienware brändin alla eikä ollut mitään tuollaista."

Laitahan linkkiä johonkin suomalaiseen liikkeeseen, joka myy mielestäsi asiallista Alienwaren pyötäkonetta

"Suuntaus on kylläkin ollut se, että integraation lisääntyessä päivitysmahdollisuudet poistuvat. Ei ole oikein päivitettäviä osia kun tietokoneen piirien määrä vähenee."

"Esimerkiksi oletko muka nähnyt milloin viimeeksi L2 päivitystä tai FPU päivitystä?"

Ne vuosikymmenet, mitä minä koneita olen kasannut, ei muutoksia ole juurikaan tapahtunut sen jälkeen kun kauan, siis KAUAN sitten verkkokortit ja äänikortit integroituivat osaksi emolevyä ja näytönohjaimet osaksi prosessoria. Nämäkään muutokset eivät poistaneet erillisten näytönohjainten, erillisten äänikorttien tai erillisten verkkokorttien myyntiä, eikä tällaista ole näköpiirissä, koska esimerkiksi erillisen näytönohjaimet ovat vielä hyvin, hyvin kaukana erillisten suorituskyvystä, eikä olisi mitään järkeäkään rakentaa toimisto tai peruskäyttöä varten joka koneeseen huipputehokasta näytönohjainta, joten komponenttien erillisyys tulee ennakoitavissa olevan tulevaisuuden ajan säilymään aivan nykyisen kaltaisena.

Sinusta ei oikein ota selvää, että oletko aivan uskomaton jääräpää vai verrattain menestyksekäs trolli.

"Jos tuntuu että on liikaa hintaa niin saa vapaasti itse tuoda maahan niitä laitteita ja myydä halvemmalla."

Premium-tuote pitää myydä asiakkaalle, eli saada hänet ymmärtämään miksi maksaa enemmän toisesta laitteesta. Tämä onnistuu käytännössä vain myymälän avulla ja koska Suomi on harvaan asuttu maa, pitäisi asua Helsingissä tai sitten olla kokonainen myymäläketju käytössä. Toki muutamia kymmeniä voisi saada nettisivujen kautta myytyä, mutta se ei ole taloudellisesti niin kannattavaa että olisi järkeä lopettaa päivätyönsä.

"Ja ehkä myös vähemmän riskiä jos on semmoinen malli jonka uusiminen on vikatilanteissa halpaa."

Tämä on ehkä typerin kommentti, mitä olen vähään aikaan lukenut. Onneksi olkoon, voitto tuli! :)

"Siitä on hyvä lähteä, että ihmiset ihan itse ostokäyttäytymisellään ohjaavat sitä mitä on tarjolla. "

Niin että mainonta ja markkinointi on täysin merkityksetöntä ihmisten ostokäyttäytymisessä ja se ei vaikuta millään tavalla myyntiin, onko jokin tuote myymälässä esillä ja välittömästi saatavilla verrattuna siihen että pitäisi ostaa pelkän valokuvan perusteella tuote jonka saa ehkä kuukauden päästä tilattuna ja josta liike ei edes kerro, että se pitää vain itse tietää että sellainekin malli on olemassa ja tietenkään ostopäätökseen M-Kar maailmassa vaikuta mitenkään se, jos tuote on täysin ylihinnoiteltu verrattuna siihen mitä se muualla maksaa :)

Oliko sinulla lisää aivopieruja illan iloksi?

Lue lisää

"Ilmeisesti osaamista ei vaan ole, kun eivät tee sellaisia koneita joita asiakkaat haluaisivat."

Onhan niitä. Itse ainakin onnistunut hyvin ostamaan sellaisen mitä halunnut.

"Laitahan linkkiä johonkin suomalaiseen liikkeeseen, joka myy mielestäsi asiallista Alienwaren pyötäkonetta"

Kai sinun kannattaa kysyä tarjous. Ei näihin useinkaan mitään linkkejä ole.

"Ne vuosikymmenet, mitä minä koneita olen kasannut, ei muutoksia ole juurikaan tapahtunut sen jälkeen kun kauan, siis KAUAN sitten verkkokortit ja äänikortit integroituivat osaksi emolevyä"

Onhan sieltä hävinnyt north bridge, RAID-ohjain ja GPU on lähes aina integroitu myös.

Nyt on myös pidemmän aikaa ollut sellaisia tietokoneita, että kaikki komponentit on integroitu yhdelle sirulle.

" ja näytönohjaimet osaksi prosessoria. Nämäkään muutokset eivät poistaneet erillisten näytönohjainten, erillisten äänikorttien tai erillisten verkkokorttien myyntiä"

Erilliset verkkokortit ovat käytännössä kadonneet. Erillisiä äänikortteja on äärimmäisen harvoin missään. GPU:ta vielä löytyy erillisenä mutta 95%:sti on integroitu ja harvinaisemmaksi menee.

"eikä tällaista ole näköpiirissä, koska esimerkiksi erillisen näytönohjaimet ovat vielä hyvin, hyvin kaukana erillisten suorituskyvystä"

Sitä suorituskykyä on jo riittävästi lähes kaikkeen että ovat siksi harvinaisia.

"Niin että mainonta ja markkinointi on täysin merkityksetöntä ihmisten ostokäyttäytymisessä ja se ei vaikuta millään tavalla myyntiin, onko jokin tuote myymälässä esillä ja välittömästi saatavilla verrattuna siihen että pitäisi ostaa pelkän valokuvan perusteella tuote jonka saa ehkä kuukauden päästä tilattuna"

Ihan tavallisesti tietokoneet tilataan. Jotkut Gigantin ja vastaavan halpisvehkeet on hyllyssä mutta ei useinkaan ole järkeä pitää hyllyssä arvoaan menettämässä mitään kalliimpia.

"Onhan niitä. Itse ainakin onnistunut hyvin ostamaan sellaisen mitä halunnut."

Tehdaskoneiden hiipuvat myyntiluvut kertovat, että asiakkaat yleisemmällä tasolla eivät ole saaneet, mitä olisivat halunneet.

"Kai sinun kannattaa kysyä tarjous. Ei näihin useinkaan mitään linkkejä ole."

Mutta juurihan sinä sellaisia väitit löytäneesi. Rohkeasti nyt sitä linkkiä tai myönnä olevasi väärässä.

"Onhan sieltä hävinnyt north bridge, RAID-ohjain ja GPU on lähes aina integroitu myös."

GPU:t eivät ole hävinneet, ainoastaan integroidut ja ne mainitsinkin. RAID ohjain on ollut piirisarjassa niin kauan kuin muistan, mutta tietenkin hyvät RAID-ohjaimet ovat edelleen erilliskortteja. Edelleenkään mitään mainittavia muutoksia ei ole tapahtunut pitkään, pitkään aikaan, siis sellaisia jotka viittaisivat siihen että ennustettavissa olevassa lähitulevaisuudessa erillisosat tulisivat katoamaan.

"harvinaisemmaksi menee"

Ne häipyy sieltä kuolevasta tehdas-pc segmentistä, eikä siinä ole tähänkään mennessä ollut järkeä, että tehdas-puucee koneisiin on asenneltu asiakkaiden huijaamiseksi jopa samassa koneessa olevia integroituja näytönohjaimia heikompia lisäkortteja vain että saadaan mainostekstiin lisärivi jossa puhutaan 4 gigan muistista ja "korkealaatuisesta" grafiikasta tai "tehoista", monikossa vieläpä, vaikka eihän näytönohjaimet vaikuta kuvanlaatuun mitenkään kun käytössä on digitaalinen liitin, eikä noissa mitään korkeammalla värimäärällä olevia ammattikortteja ole, että ei sitä voi silläkään perustella.

"Sitä suorituskykyä on jo riittävästi lähes kaikkeen että ovat siksi harvinaisia."

Paitsi pelikäyttöön, raskaaseen suunnitteluun tai laskentaan ja nämä segmentit riittävät ylläpitämään sen alan bisnestä pystyssä - ovat pitäneet tähänkin asti. Virtul Reality tulee olemaan seuraava asia, jossa näytönohjaimet tulevat olemaan merkittävässä roolissa ja niihin eivät integroidut pysty, ellei haluta katsoa jotain 90-luvun tikku-ukko grafiikkaa.

"Ihan tavallisesti tietokoneet tilataan."

Ei tilata. Suurin osa kävelee kauppaan ja ostaa mitä tarjolla on tai mainoslehtisessä mainostettiin. Varsinkin jos on kalliimpi malli, niin harva uskaltaa ostaa näkemättä laitetta liikkeessä, vielä harvempi jaksaa odottaa kun suurin osa ei tiedä eikä välitä. Juuri siksi pitäisi olla valittu valikoima premium tuotteita nähtävissä ja kokeiltavissa, sekä myyjä joka tietää tietokoneista, että myytyä paremman tuotteen asiakkaalle (ja tehtyä liikkeelle enemmän rahaa). Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi Apple myy enemmän. Applen tuotteita on melkein aina esillä, PC-puolen premiumia ei tahdo saada tilaamallakaan, eikä asiakkaan niistä yleensä edes tiedä.

"ei useinkaan ole järkeä pitää hyllyssä arvoaan menettämässä"

Ne on ne romuraudat, mitä myydään heti alennuksella. Ei laaturaudan hinta siitä laske, että se on vähän aikaa hyllyssä. Tietysti jos myynti on yksi kone vuodessa, niin sitten kannattaa miettiä onko väärällä alalla.

Bersel kirjoitti:

"Onhan niitä. Itse ainakin onnistunut hyvin ostamaan sellaisen mitä halunnut."

Tehdaskoneiden hiipuvat myyntiluvut kertovat, että asiakkaat yleisemmällä tasolla eivät ole saaneet, mitä olisivat halunneet.

"Kai sinun kannattaa kysyä tarjous. Ei näihin useinkaan mitään linkkejä ole."

Mutta juurihan sinä sellaisia väitit löytäneesi. Rohkeasti nyt sitä linkkiä tai myönnä olevasi väärässä.

"Onhan sieltä hävinnyt north bridge, RAID-ohjain ja GPU on lähes aina integroitu myös."

GPU:t eivät ole hävinneet, ainoastaan integroidut ja ne mainitsinkin. RAID ohjain on ollut piirisarjassa niin kauan kuin muistan, mutta tietenkin hyvät RAID-ohjaimet ovat edelleen erilliskortteja. Edelleenkään mitään mainittavia muutoksia ei ole tapahtunut pitkään, pitkään aikaan, siis sellaisia jotka viittaisivat siihen että ennustettavissa olevassa lähitulevaisuudessa erillisosat tulisivat katoamaan.

"harvinaisemmaksi menee"

Ne häipyy sieltä kuolevasta tehdas-pc segmentistä, eikä siinä ole tähänkään mennessä ollut järkeä, että tehdas-puucee koneisiin on asenneltu asiakkaiden huijaamiseksi jopa samassa koneessa olevia integroituja näytönohjaimia heikompia lisäkortteja vain että saadaan mainostekstiin lisärivi jossa puhutaan 4 gigan muistista ja "korkealaatuisesta" grafiikasta tai "tehoista", monikossa vieläpä, vaikka eihän näytönohjaimet vaikuta kuvanlaatuun mitenkään kun käytössä on digitaalinen liitin, eikä noissa mitään korkeammalla värimäärällä olevia ammattikortteja ole, että ei sitä voi silläkään perustella.

"Sitä suorituskykyä on jo riittävästi lähes kaikkeen että ovat siksi harvinaisia."

Paitsi pelikäyttöön, raskaaseen suunnitteluun tai laskentaan ja nämä segmentit riittävät ylläpitämään sen alan bisnestä pystyssä - ovat pitäneet tähänkin asti. Virtul Reality tulee olemaan seuraava asia, jossa näytönohjaimet tulevat olemaan merkittävässä roolissa ja niihin eivät integroidut pysty, ellei haluta katsoa jotain 90-luvun tikku-ukko grafiikkaa.

"Ihan tavallisesti tietokoneet tilataan."

Ei tilata. Suurin osa kävelee kauppaan ja ostaa mitä tarjolla on tai mainoslehtisessä mainostettiin. Varsinkin jos on kalliimpi malli, niin harva uskaltaa ostaa näkemättä laitetta liikkeessä, vielä harvempi jaksaa odottaa kun suurin osa ei tiedä eikä välitä. Juuri siksi pitäisi olla valittu valikoima premium tuotteita nähtävissä ja kokeiltavissa, sekä myyjä joka tietää tietokoneista, että myytyä paremman tuotteen asiakkaalle (ja tehtyä liikkeelle enemmän rahaa). Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi Apple myy enemmän. Applen tuotteita on melkein aina esillä, PC-puolen premiumia ei tahdo saada tilaamallakaan, eikä asiakkaan niistä yleensä edes tiedä.

"ei useinkaan ole järkeä pitää hyllyssä arvoaan menettämässä"

Ne on ne romuraudat, mitä myydään heti alennuksella. Ei laaturaudan hinta siitä laske, että se on vähän aikaa hyllyssä. Tietysti jos myynti on yksi kone vuodessa, niin sitten kannattaa miettiä onko väärällä alalla.

Lue lisää

"Tehdaskoneiden hiipuvat myyntiluvut kertovat, että asiakkaat yleisemmällä tasolla eivät ole saaneet, mitä olisivat halunneet."

Taidat rajata pois jotain form factoreita.

"Mutta juurihan sinä sellaisia väitit löytäneesi. Rohkeasti nyt sitä linkkiä tai myönnä olevasi väärässä."

Niin olen löytänyt, aina kun olen ostanut koneen niin olen löytänyt. Viimeeksi tilasin Delliltä: http://dell.fi/

Siinä nyt on yksi linkki.

"Edelleenkään mitään mainittavia muutoksia ei ole tapahtunut pitkään, pitkään aikaan, siis sellaisia jotka viittaisivat siihen että ennustettavissa olevassa lähitulevaisuudessa erillisosat tulisivat katoamaan."

Erillisosat ovat jo nyt häviävän pienessä osassa kotitietokoneita. Pöytäkoneita esimerkiksi on aika pieni osa myydyistä kotitietokoneista.

"Ei tilata. Suurin osa kävelee kauppaan ja ostaa mitä tarjolla on tai mainoslehtisessä mainostettiin."

Ne on niitä halpisrihkamaa. Ihan oma vika jos ei ymmärrä miten kauppaa normaalisti käydään. On täysin normaalia pyytää tarjous ja tilata mitä haluaa.

"pitäisi olla valittu valikoima premium tuotteita nähtävissä ja kokeiltavissa, sekä myyjä joka tietää tietokoneista"

Saat vapaasti tehdä niin jos näet siinä mahdollisuuden tehdä rahaa.

Saattaa tämäkin olla taas paskapuhetta ilman totuuden häivääkään.

"En nyt välttämättä ymmärrä miksi läppärissä pitäisi ylipäätään olla PC-pohjaisia komponentteja. Markkinat ovat siirtyneet jo puhelinten ja tablettien suuntaan ja näistä löytyy yllättävän tehokkaita prosessoreja, joiden virrankulutus on murto-osa PC-arkkitehtuurin vastaavasta."

PC-tekniikassa virrankulutus on vähentynyt tuntuvasti ja jatkaa laskuaan. Samoin ainakin Windows käyttöjärjestelmät ovat aiempaa virtapihimmiksi suunniteltuja, eikä virrankulutus ole enää niinkään ongelma. Ongelma on se, että aina kun Intel tuo markkinoille jotain aiempaa vähävirtaisempaa ja lupaa kuluttajille pidempää toiminta-aikaa, tietokonevalmistajat pienentävät akkujen kapasiteettia. Tyypillistä on myös jättää kertomatta akkujen kapasiteetti. Asiakkaan kannalta on täysin merkityksetön tieto, onko läppärissä kahden, kolmen vai vaikka kuuden kennon akku. Valitettavasti tällaisia kiertoilmaisuja asiakkaiden huijaamiseen käytetään.

Toinen helposti väärän kuvan antava juttu on se, että tabletit ja puhelimet käyttävät esimerkiksi nettisivuista mobiiliversiota, joka on kevyempi. Virrankulutukseen taas vaikuttaa huomattavasti näyttö. Suurempikokoisia vähävirtaisia näyttöjä ei hirveästi PC-puolella näe.

Esimerkiksi Asusilla ja Lenovolla on vähävirtaisia läppäreitä, jotka eivät tarvitse jäähdytystä ollenkaan. Ikävä kyllä valmistajat ovat raiskanneet laitteet alikokoisilla akuilla ja virtaa tuhlaavilla näytöillä, ja siksi niiden käyttöaika on aivan olematon. Pelkkä asiallisen kokoinen akkukin riittäisi nostamaan käyttöajan sellaiseksi, ettei siitä tarvitsisi enää välittää.

Bersel kirjoitti:

"En nyt välttämättä ymmärrä miksi läppärissä pitäisi ylipäätään olla PC-pohjaisia komponentteja. Markkinat ovat siirtyneet jo puhelinten ja tablettien suuntaan ja näistä löytyy yllättävän tehokkaita prosessoreja, joiden virrankulutus on murto-osa PC-arkkitehtuurin vastaavasta."

PC-tekniikassa virrankulutus on vähentynyt tuntuvasti ja jatkaa laskuaan. Samoin ainakin Windows käyttöjärjestelmät ovat aiempaa virtapihimmiksi suunniteltuja, eikä virrankulutus ole enää niinkään ongelma. Ongelma on se, että aina kun Intel tuo markkinoille jotain aiempaa vähävirtaisempaa ja lupaa kuluttajille pidempää toiminta-aikaa, tietokonevalmistajat pienentävät akkujen kapasiteettia. Tyypillistä on myös jättää kertomatta akkujen kapasiteetti. Asiakkaan kannalta on täysin merkityksetön tieto, onko läppärissä kahden, kolmen vai vaikka kuuden kennon akku. Valitettavasti tällaisia kiertoilmaisuja asiakkaiden huijaamiseen käytetään.

Toinen helposti väärän kuvan antava juttu on se, että tabletit ja puhelimet käyttävät esimerkiksi nettisivuista mobiiliversiota, joka on kevyempi. Virrankulutukseen taas vaikuttaa huomattavasti näyttö. Suurempikokoisia vähävirtaisia näyttöjä ei hirveästi PC-puolella näe.

Esimerkiksi Asusilla ja Lenovolla on vähävirtaisia läppäreitä, jotka eivät tarvitse jäähdytystä ollenkaan. Ikävä kyllä valmistajat ovat raiskanneet laitteet alikokoisilla akuilla ja virtaa tuhlaavilla näytöillä, ja siksi niiden käyttöaika on aivan olematon. Pelkkä asiallisen kokoinen akkukin riittäisi nostamaan käyttöajan sellaiseksi, ettei siitä tarvitsisi enää välittää.

Lue lisää

"Ongelma on se, että aina kun Intel tuo markkinoille jotain aiempaa vähävirtaisempaa ja lupaa kuluttajille pidempää toiminta-aikaa, tietokonevalmistajat pienentävät akkujen kapasiteettia."

Tietysti.

Akkujen valmistaminen maksaa.
Jokainen piiri tietokoneessa maksaa.

Akkuja siis kutistetaan ja piirien määrää vähennetään. Tähän perustuu se kuinka tietotekniikka on nykyisin niin halpaa. Ei tästä nyt ole pitkä aika kun pöytäkoneen hinta oli nykyrahassa esim. 20000€.

Kokonaisen akun jälleenmyyntihinta ei ole kuin joitain kymmeniä euroja, valmistuskulut tätä pienemmät. On siis päätöntä väittää että akkukapasiteetin kohtuullinen kasvattaminen maksaisi niin paljon, että sillä olisi merkittävä vaikutus jälleenmyyntihintaan. Tietokoneiden hinnat eivät ole moneen vuoteen muuttuneet juuri miksikään. On turha puhua mistään 30 vuotta vanhoista hinnoista.

Piirit eivät maksa juuri mitään. Prosessori on melkein ainoa mainitsemisen arvoinen ellei ole erillistä GPU:ta, eikä tässä puhuttu prosessorin tehosta tai koosta, vaan akun. Emolevyn muut osat maksavat joitakin euroja. Muisti maksaa jonkin verran, mutta senkään määrästä ei ollut puhetta eikä pulaa, eli se on tässä keskustelussa vakio.

Bersel kirjoitti:

Kokonaisen akun jälleenmyyntihinta ei ole kuin joitain kymmeniä euroja, valmistuskulut tätä pienemmät. On siis päätöntä väittää että akkukapasiteetin kohtuullinen kasvattaminen maksaisi niin paljon, että sillä olisi merkittävä vaikutus jälleenmyyntihintaan. Tietokoneiden hinnat eivät ole moneen vuoteen muuttuneet juuri miksikään. On turha puhua mistään 30 vuotta vanhoista hinnoista.

Piirit eivät maksa juuri mitään. Prosessori on melkein ainoa mainitsemisen arvoinen ellei ole erillistä GPU:ta, eikä tässä puhuttu prosessorin tehosta tai koosta, vaan akun. Emolevyn muut osat maksavat joitakin euroja. Muisti maksaa jonkin verran, mutta senkään määrästä ei ollut puhetta eikä pulaa, eli se on tässä keskustelussa vakio.

Lue lisää

"Kokonaisen akun jälleenmyyntihinta ei ole kuin joitain kymmeniä euroja, valmistuskulut tätä pienemmät. On siis päätöntä väittää että akkukapasiteetin kohtuullinen kasvattaminen maksaisi niin paljon, että sillä olisi merkittävä vaikutus jälleenmyyntihintaan."

Onhan siinä muitakin kuluja. Akku vie tilaa ja painaa ja siinä tulee logistisia kuluja kun rahti alkaa painaa enemmän ja vie tilaa.

"Tietokoneiden hinnat eivät ole moneen vuoteen muuttuneet juuri miksikään."

Mooren laki alkoi hyytyä 2013, että se hidastanut hintakehitystä.

"Piirit eivät maksa juuri mitään."

Pitäisi ehkä ennemminkin puhua transistorin, muistin määrän tai muun vastaavan hinnasta. Suurempi määrä erillisiä piirejä voi tulla halvemmaksi kuin yksi iso. Suuntaus on ollut aina se että sitä kustannusta on laskettu.

Ennen tietokoneissa oli paljon enemmän piirejä ja se näkyi hinnassa selvästi. Yhden piirin tietokoneet ovat edullisia.

Suurempi määrä piirejä tuo myös kompleksisuutta mikä voi näkyä suurempana määränä vikaantuneita laitteita joita joutuu sitten hyvittämään asiakkaille. Sekin maksaa ja nostaa hintoja.

"Onhan siinä muitakin kuluja. Akku vie tilaa ja painaa ja siinä tulee logistisia kuluja kun rahti alkaa painaa enemmän ja vie tilaa."

Läppärin fyysinen koko ei välttämättä kasva ollenkaan, vaikka sen sisällä olisi suurempi akku. Samoin jos se jossain mallissa kasvaisi, kasvanutkin läppäri mahtuisi edelleen myyntipakkaukseen ilman että sen koko kasvaisi. Eli höpinäsi on täysin tuulesta temmattua. Rahtikulut siinäkin tapauksessa, että myyntipakkaus olisi hieman suurempi, ei muuttuisi kuin parilla sentillä.

"Mooren laki alkoi hyytyä 2013, että se hidastanut hintakehitystä."

Eli myönnät itsekin ettei osien integraatio ole juurikaan edennyt - hyvä!

"Suuntaus on ollut aina se että sitä kustannusta on laskettu."

Ei vaan se, että kustannukset ovat laskeneet sarjatuotannon, parantuneen tuotantotekniikan, kovan kilpailun yms. kautta. Valmis-PC puoli ottaa nyt kovasti takkiinsa, kun yritykset ovat myyneet asiakkaille bloatwarella tukahdutettua ja heikkolaatuista kuraa niin kauan, että ihmiset ostavat mieluummin Applen tuotteita ja tabletteja. Itse PC-tekniikassahan ei ole mitään vikaa, vaan se on ennennäkemättömän monipuolista, muuntumiskykyistä, edullista ja laadultaan hyvää, kunhan jättää roskaohjelmilla hidastetut ja vääristä komponenteista kasatut tehdaskoneet hyllyyn.

"Pitäisi ehkä ennemminkin puhua transistorin, muistin määrän tai muun vastaavan hinnasta."

Transistoreja on yhä enemmän ja enemmän ja niiden hinta vain laskee ja laskee. Yleinen muistin määrä on pysynyt samana jo pitkään. Emolevyjen kondensaattorit eivät maksa juuri mitään, mahtaako olla kahta euroa, tuskin ja loppujen lopuksi mikään näistä ei muuta sitä tosiasiaa, että ei ole mitään pakottavaa tai taloudellista syytä asentaa läppäreihin alikokoisia akkuja käyttäjien kiusaksi.

Pitäisi olla laki, joka määrää että tietokoneista ja läppäreistä ei saa tehdä korjauskelvottomia kertakäyttötuotteita ja varaosien saatavuus pitää varmistaa vähintään viideksi vuodeksi.

Bersel kirjoitti:

"Onhan siinä muitakin kuluja. Akku vie tilaa ja painaa ja siinä tulee logistisia kuluja kun rahti alkaa painaa enemmän ja vie tilaa."

Läppärin fyysinen koko ei välttämättä kasva ollenkaan, vaikka sen sisällä olisi suurempi akku. Samoin jos se jossain mallissa kasvaisi, kasvanutkin läppäri mahtuisi edelleen myyntipakkaukseen ilman että sen koko kasvaisi. Eli höpinäsi on täysin tuulesta temmattua. Rahtikulut siinäkin tapauksessa, että myyntipakkaus olisi hieman suurempi, ei muuttuisi kuin parilla sentillä.

"Mooren laki alkoi hyytyä 2013, että se hidastanut hintakehitystä."

Eli myönnät itsekin ettei osien integraatio ole juurikaan edennyt - hyvä!

"Suuntaus on ollut aina se että sitä kustannusta on laskettu."

Ei vaan se, että kustannukset ovat laskeneet sarjatuotannon, parantuneen tuotantotekniikan, kovan kilpailun yms. kautta. Valmis-PC puoli ottaa nyt kovasti takkiinsa, kun yritykset ovat myyneet asiakkaille bloatwarella tukahdutettua ja heikkolaatuista kuraa niin kauan, että ihmiset ostavat mieluummin Applen tuotteita ja tabletteja. Itse PC-tekniikassahan ei ole mitään vikaa, vaan se on ennennäkemättömän monipuolista, muuntumiskykyistä, edullista ja laadultaan hyvää, kunhan jättää roskaohjelmilla hidastetut ja vääristä komponenteista kasatut tehdaskoneet hyllyyn.

"Pitäisi ehkä ennemminkin puhua transistorin, muistin määrän tai muun vastaavan hinnasta."

Transistoreja on yhä enemmän ja enemmän ja niiden hinta vain laskee ja laskee. Yleinen muistin määrä on pysynyt samana jo pitkään. Emolevyjen kondensaattorit eivät maksa juuri mitään, mahtaako olla kahta euroa, tuskin ja loppujen lopuksi mikään näistä ei muuta sitä tosiasiaa, että ei ole mitään pakottavaa tai taloudellista syytä asentaa läppäreihin alikokoisia akkuja käyttäjien kiusaksi.

Pitäisi olla laki, joka määrää että tietokoneista ja läppäreistä ei saa tehdä korjauskelvottomia kertakäyttötuotteita ja varaosien saatavuus pitää varmistaa vähintään viideksi vuodeksi.

Lue lisää

"Eli höpinäsi on täysin tuulesta temmattua. Rahtikulut siinäkin tapauksessa, että myyntipakkaus olisi hieman suurempi, ei muuttuisi kuin parilla sentillä."

Ne kaikki pitääkin kertoa vaikka sadalla tuhannella ja oho, alkaa tulla kuluja.

Kokoajan noita optimoidaan, Fordin oppien mukaan heikentämällä aina vahvinta osaa.

"Eli myönnät itsekin ettei osien integraatio ole juurikaan edennyt - hyvä!"

Onhan se, hurjaa vauhtia eteni 50-luvulta vuoteen 2013 saakka, nyt alkanut hidastua mutta tapahtuu edelleen.

"Pitäisi olla laki, joka määrää että tietokoneista ja läppäreistä ei saa tehdä korjauskelvottomia kertakäyttötuotteita"

On jo. Kuluttajansuojalaki semmoinen, että pari vuotta kestää ja myyjä vastaa. 2-4v välillä jos hajoaa niin pitää olla korjattavissa. Korjauskulut silloin toki asiakkaan piikkiin. Jos on korjauskelvoton, voi hakea hyvitystä niin että korvaava tuote saadaan vaikka -50% hinnalla. Lisäksi on myyjän/valmistajan takuut.

"ja varaosien saatavuus pitää varmistaa vähintään viideksi vuodeksi. "

Rahalla saa.

"Ne kaikki pitääkin kertoa vaikka sadalla tuhannella ja oho, alkaa tulla kuluja."

Tai sitten nostaa läppärin hintaa viidellä sentillä per kappale tai parilla kymmenellä eurolla, niin tekee jo voittoa pari senttiä tai pari kymppiä kappale ja voi kertoa sen "vaikka sadalla tuhannella"...

"Onhan se, hurjaa vauhtia eteni 50-luvulta vuoteen 2013 saakka"

Et sentään muinaisia roomalaisia ottanut tähän mukaan? Pitkään, pitkään aikaan, ei ole tapahtunut mainittaa integroitumista.

"Kuluttajansuojalaki semmoinen, että pari vuotta kestää ja myyjä vastaa. 2-4v välillä jos hajoaa niin pitää olla korjattavissa."

Siis sellainen laki, joka oikeasti toimii. Ei riitä että on teoriassa mahdollista korjata, vaan sellainen että laite voidaan kohtuullisella vaivalla ja kustannuksilla korjata. Siis aivan samalla tavalla kuin EU määräsi, että auton ajovalojen polttimot pitää voida vaihtaa kohtuullisella työmäärällä ilman että puolta auton keulasta puretaan irti.

"Rahalla saa."

Ei sellaisella rahalla, että se olisi tämän ketjun osalta relevantti vaihtoehto.

Etsin joskus pari vuotta sitten itselleni hyvää läppäriä kakkoskoneeksi ja tunnistan aloittajan tuskan hyvin. Päädyin itse aivan samaan tulokseen. Hyvää läppäriä ei vaan saa Suomesta ja ulkomailta ei voi noin vain tilata, kun näppäinasettelu on erilainen. Ruotsi jääkin sitten melkein ainoaksi vaihtoehdoksi. Sieltä niitä saakin selvästi edullisemmin, mutta päädyin siihen että jos valmistajia, maahantuojia ja myyjiä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta minuakaan.

Bersel kirjoitti:

Etsin joskus pari vuotta sitten itselleni hyvää läppäriä kakkoskoneeksi ja tunnistan aloittajan tuskan hyvin. Päädyin itse aivan samaan tulokseen. Hyvää läppäriä ei vaan saa Suomesta ja ulkomailta ei voi noin vain tilata, kun näppäinasettelu on erilainen. Ruotsi jääkin sitten melkein ainoaksi vaihtoehdoksi. Sieltä niitä saakin selvästi edullisemmin, mutta päädyin siihen että jos valmistajia, maahantuojia ja myyjiä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta minuakaan.

Lue lisää

Kyllä saa suomesta. Rahaa vaan tiskiin niin saa mitä haluaa.

Juu rahalla saa vaikka vessapaperia jossa keskimmäinen kerros on tehty 500€ seteleistä, mutta jos puhutaan järkevällä tasolla, niin ei saa.

Bersel kirjoitti:

Juu rahalla saa vaikka vessapaperia jossa keskimmäinen kerros on tehty 500€ seteleistä, mutta jos puhutaan järkevällä tasolla, niin ei saa.

Koskaan ei ole saanut halvemmalla tietokoneita kuin nyt. Että riippuu ihan siitä mitä haluaa.

M-Kar kirjoitti:

Koskaan ei ole saanut halvemmalla tietokoneita kuin nyt. Että riippuu ihan siitä mitä haluaa.

Jos haluaa asiallista rautaa asialliseen hintaan ja puhutaan tehdasvalmisteisista koneista, niin ei vaan saa Suomesta. Muualta saa.

Bersel kirjoitti:

Etsin joskus pari vuotta sitten itselleni hyvää läppäriä kakkoskoneeksi ja tunnistan aloittajan tuskan hyvin. Päädyin itse aivan samaan tulokseen. Hyvää läppäriä ei vaan saa Suomesta ja ulkomailta ei voi noin vain tilata, kun näppäinasettelu on erilainen. Ruotsi jääkin sitten melkein ainoaksi vaihtoehdoksi. Sieltä niitä saakin selvästi edullisemmin, mutta päädyin siihen että jos valmistajia, maahantuojia ja myyjiä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta minuakaan.

Lue lisää

"..ei voi noin vain tilata, kun näppäinasettelu on erilainen. "
Ihan varmasti saa qwerty näppäimistöjä esim.saksasta ja melko varmasti ihan mistä tahansa.
"... niin ei kiinnosta minuakaan."
No, onhan tämäkin yksi tapa sanoa "pitäkää tunkkinne" eli olen PA
"... jos puhutaan järkevällä tasolla..." Silloin sinä olet ihan hipihiljaa.

"Ihan varmasti saa qwerty näppäimistöjä esim.saksasta"

Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä

"melko varmasti ihan mistä tahansa."

Niissä ei ole ääkkösiä

"No, onhan tämäkin yksi tapa sanoa "pitäkää tunkkinne""

Juuri näinhän minä siinä pohjimmiltaan tein ja teen.

""... jos puhutaan järkevällä tasolla..." Silloin sinä olet ihan hipihiljaa. "

Eli näkemyksesi järkevästä rahankäytöstä on, että Suomessa jo valmiiksi ylihintaisesta tuotteesta kannattaa maksaa vielä ekstraa, että toimitetaan itselle sellainen malli jota jälleenmyyjät eivät ole myyntiin ottaneet tai maahantuoja ei sivuillaan listaa - maksoi mitä maksoi, koska kulutuselektroniikkahan on niin hyvä sijoituskohde? :)

Bersel kirjoitti:

Jos haluaa asiallista rautaa asialliseen hintaan ja puhutaan tehdasvalmisteisista koneista, niin ei vaan saa Suomesta. Muualta saa.

No aloitetaan vaikka Raspberry Pi 3:sta. Halpa kun mikä ja hyvälaatuinen, Jos haluaa lisää suorituskykyä niin sitten voi miettiä olisiko NUC sopiva. Ja jos haluaa järeää ja jossa on niitä erillisosia enemmänkin niin joku PowerEdge VRTX:n kun ostaa niin saa aika järeän koneen.

Jos persaukinen ja joku ei pidä PowerEdge VRTX:ää hyllyssä valmiina niin ei se sitä tarkoita etteikö sellaista voi ostaa helposti suomesta.

"No aloitetaan vaikka Raspberry Pi 3:sta" Ei ole tehdasvalmisteinen pöytäkone, eikä läppäri, joten ei liity asiaan mitenkään.
" jos haluaa järeää ja jossa on niitä erillisosia enemmänkin" Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään.

"jos haluaa lisää suorituskykyä niin sitten voi miettiä olisiko NUC sopiva." Ei, ei ole ja hinta/suorituskyky/laatusuhde aivan surkea ja sen ovat varmaan asiakkaatkin huomanneet, koska eipä noita paljon myydä.

Bersel kirjoitti:

"No aloitetaan vaikka Raspberry Pi 3:sta" Ei ole tehdasvalmisteinen pöytäkone, eikä läppäri, joten ei liity asiaan mitenkään.
" jos haluaa järeää ja jossa on niitä erillisosia enemmänkin" Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään.

"jos haluaa lisää suorituskykyä niin sitten voi miettiä olisiko NUC sopiva." Ei, ei ole ja hinta/suorituskyky/laatusuhde aivan surkea ja sen ovat varmaan asiakkaatkin huomanneet, koska eipä noita paljon myydä.

Lue lisää

"Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään."

Raspberry Pi 3 on pöytäkoneen keskusyksikkö ilman kotelointia ja massamuistia.

"Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään."

PowerEdge VRTX:n ajatus on nimenomaan tuoda järeä, integroitu kone jota voi pitää vaikka toimistossa.

" Ei, ei ole ja hinta/suorituskyky/laatusuhde aivan surkea"

NUC on varsin tehokas ja laadukas. Sekoilet nyt jotain jos kuvittelet, että tietokoneen pitäisi olla saman aikaisesti tehokas, halpa ja laadukas. Noista voit valita vain kaksi.

" ja sen ovat varmaan asiakkaatkin huomanneet, koska eipä noita paljon myydä."

Erehdyt, NUC on varsin suosittu.

Bersel kirjoitti:

"No aloitetaan vaikka Raspberry Pi 3:sta" Ei ole tehdasvalmisteinen pöytäkone, eikä läppäri, joten ei liity asiaan mitenkään.
" jos haluaa järeää ja jossa on niitä erillisosia enemmänkin" Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään.

"jos haluaa lisää suorituskykyä niin sitten voi miettiä olisiko NUC sopiva." Ei, ei ole ja hinta/suorituskyky/laatusuhde aivan surkea ja sen ovat varmaan asiakkaatkin huomanneet, koska eipä noita paljon myydä.

Lue lisää

NUC:n liittyen, tämmöinenkin löytyy joka perustuu NUC:n tekniikkaan: http://www.zdnet.com/article/canonicals-cloud-in-a-box-the-ubuntu-orange-box/

Tuossa on kohtuu mukavasti tehoja.

Bersel kirjoitti:

"Ihan varmasti saa qwerty näppäimistöjä esim.saksasta"

Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä

"melko varmasti ihan mistä tahansa."

Niissä ei ole ääkkösiä

"No, onhan tämäkin yksi tapa sanoa "pitäkää tunkkinne""

Juuri näinhän minä siinä pohjimmiltaan tein ja teen.

""... jos puhutaan järkevällä tasolla..." Silloin sinä olet ihan hipihiljaa. "

Eli näkemyksesi järkevästä rahankäytöstä on, että Suomessa jo valmiiksi ylihintaisesta tuotteesta kannattaa maksaa vielä ekstraa, että toimitetaan itselle sellainen malli jota jälleenmyyjät eivät ole myyntiin ottaneet tai maahantuoja ei sivuillaan listaa - maksoi mitä maksoi, koska kulutuselektroniikkahan on niin hyvä sijoituskohde? :)

Lue lisää

"Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä"
Oletko informoinut saksalaisia ?
"Niissä ei ole ääkkösiä"
Saksankielessä ainakin on.


Rauma, jumalan hylkäämä risukasa Selkämeren rannalla.

M-Kar kirjoitti:

Koskaan ei ole saanut halvemmalla tietokoneita kuin nyt. Että riippuu ihan siitä mitä haluaa.

Ja höpö höpö, saman tasoiset keskihintaiset pöytäkoneet maksaa nyt satasen ja kannettavat parisataa enemmän kuin muutama vuosi sitten. Ennen mainostivat tasaisemmin eri tehosia koneita, nyt lähes kaikki pienitehoisia kahdella ytimellä. 4-ytimisten i5 ja i7 koneiden hinnat nousseet paljon, samoin AMD-prosessoreilla. Kaikkein tehokkaimmissa hinnat nousseet vielä enemmän.

Kai se nyt kun marginaalisempaa haluaa. Melkein kaikki tietokoneet ovat tasku, tablet tai läppäri muodossa.

porinaa kirjoitti:

"Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä"
Oletko informoinut saksalaisia ?
"Niissä ei ole ääkkösiä"
Saksankielessä ainakin on.


Rauma, jumalan hylkäämä risukasa Selkämeren rannalla.

Lue lisää

""Ihan varmasti saa qwerty näppäimistöjä esim.saksasta""

"Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä"

"Oletko informoinut saksalaisia ?"

En. He tietävät sen itsekin.

""melko varmasti ihan mistä tahansa.""

"Niissä ei ole ääkkösiä"

"Saksankielessä ainakin on."

Kerroin jo, että Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä ja "melko varmasti ihan mistä tahansa" ei löydy ääkkösellisiä näppäimistöjä.

M-Kar kirjoitti:

"Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään."

Raspberry Pi 3 on pöytäkoneen keskusyksikkö ilman kotelointia ja massamuistia.

"Ei ole läppäri, eikä ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön sopiva, ei liity aiheeseen mitenkään."

PowerEdge VRTX:n ajatus on nimenomaan tuoda järeä, integroitu kone jota voi pitää vaikka toimistossa.

" Ei, ei ole ja hinta/suorituskyky/laatusuhde aivan surkea"

NUC on varsin tehokas ja laadukas. Sekoilet nyt jotain jos kuvittelet, että tietokoneen pitäisi olla saman aikaisesti tehokas, halpa ja laadukas. Noista voit valita vain kaksi.

" ja sen ovat varmaan asiakkaatkin huomanneet, koska eipä noita paljon myydä."

Erehdyt, NUC on varsin suosittu.

Lue lisää

"Raspberry Pi 3 on pöytäkoneen keskusyksikkö ilman kotelointia ja massamuistia."

Ei ole tehdasvalmisteinen pöytätietokone tai läppäri, eli ei liity asiaan. Suorituskyky kuraa, mutta sillä ei ole merkitystä, koska koko laite ei liity tähän ketjuun mitenkään.

"PowerEdge VRTX:n ajatus on nimenomaan tuoda järeä, integroitu kone jota voi pitää vaikka toimistossa."

Ei ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön tarkoitettu tehdasvalmisteinen tietokone, eikä läppäri, eli ei liity asiaan.

"Erehdyt, NUC on varsin suosittu. "

Erehdyt, ei ole markkinaosuuden perusteella.

M-Kar kirjoitti:

Kai se nyt kun marginaalisempaa haluaa. Melkein kaikki tietokoneet ovat tasku, tablet tai läppäri muodossa.

"Research and consulting firm Jon Peddie Research (JPR) released three reports regarding the state of PC gaming hardware on Monday, each addressing one tier of the market: high-end (enthusiast), midrange (performance), and entry-level (mainstream). One key piece of news is a welcome bit of fresh air in the storm of trouble swirling around the global PC market. The PC gaming hardware market, it seems, is seeing all rainbows and flowers.

According to the reports, the global PC gaming hardware market actually broke through the $30 billion mark for the very first time in 2016. This market consists of pre-built PC gaming machines, processors, graphics cards, memory, and other upgrade components. It also includes PC gaming peripherals (mice, mechanical keyboards, headphones, and related devices), monitors, and other accessories."

30 miljardin marginaali-ilmiö, joka jatkaa kasvuaan siinä kun muut hiipuu.

Bersel kirjoitti:

"Raspberry Pi 3 on pöytäkoneen keskusyksikkö ilman kotelointia ja massamuistia."

Ei ole tehdasvalmisteinen pöytätietokone tai läppäri, eli ei liity asiaan. Suorituskyky kuraa, mutta sillä ei ole merkitystä, koska koko laite ei liity tähän ketjuun mitenkään.

"PowerEdge VRTX:n ajatus on nimenomaan tuoda järeä, integroitu kone jota voi pitää vaikka toimistossa."

Ei ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön tarkoitettu tehdasvalmisteinen tietokone, eikä läppäri, eli ei liity asiaan.

"Erehdyt, NUC on varsin suosittu. "

Erehdyt, ei ole markkinaosuuden perusteella.

Lue lisää

"Ei ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön tarkoitettu tehdasvalmisteinen tietokone, eikä läppäri, eli ei liity asiaan."

PowerEdge VRTX on juurikin toimistoon: https://i.ytimg.com/vi/Am0eMK4D0-o/maxresdefault.jpg

"Erehdyt, ei ole markkinaosuuden perusteella."

Ei se markkinaosuus voi olla suuri millään pöytäkonemallilla kun kakku on jaettu niin moneen osaan.

Bersel kirjoitti:

""Ihan varmasti saa qwerty näppäimistöjä esim.saksasta""

"Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä"

"Oletko informoinut saksalaisia ?"

En. He tietävät sen itsekin.

""melko varmasti ihan mistä tahansa.""

"Niissä ei ole ääkkösiä"

"Saksankielessä ainakin on."

Kerroin jo, että Saksassa ei käytetä qwerty-näppäimistöjä ja "melko varmasti ihan mistä tahansa" ei löydy ääkkösellisiä näppäimistöjä.

Lue lisää

Ja kännissä heti aamusta:))))))))))))))))))))))

Bersel kirjoitti:

"Research and consulting firm Jon Peddie Research (JPR) released three reports regarding the state of PC gaming hardware on Monday, each addressing one tier of the market: high-end (enthusiast), midrange (performance), and entry-level (mainstream). One key piece of news is a welcome bit of fresh air in the storm of trouble swirling around the global PC market. The PC gaming hardware market, it seems, is seeing all rainbows and flowers.

According to the reports, the global PC gaming hardware market actually broke through the $30 billion mark for the very first time in 2016. This market consists of pre-built PC gaming machines, processors, graphics cards, memory, and other upgrade components. It also includes PC gaming peripherals (mice, mechanical keyboards, headphones, and related devices), monitors, and other accessories."

30 miljardin marginaali-ilmiö, joka jatkaa kasvuaan siinä kun muut hiipuu.

Lue lisää

Pelikoneet ovat äärimmäistä marginaalia ja ei kovinkaan suosittua markkinaosuuksien perusteella.

M-Kar kirjoitti:

"Ei ole koti-, toimisto- tai pelikäyttöön tarkoitettu tehdasvalmisteinen tietokone, eikä läppäri, eli ei liity asiaan."

PowerEdge VRTX on juurikin toimistoon: https://i.ytimg.com/vi/Am0eMK4D0-o/maxresdefault.jpg

"Erehdyt, ei ole markkinaosuuden perusteella."

Ei se markkinaosuus voi olla suuri millään pöytäkonemallilla kun kakku on jaettu niin moneen osaan.

Lue lisää

"PowerEdge"

Ei ole. Lapsellinen väite.

"Ei se markkinaosuus voi olla suuri millään pöytäkonemallilla"

MiniPC koneiden markkinaosuus kaikista PC-koneista (poislukien tabletit ja kännykät) on pienen pieni, yksinumeroinen prosenttiluku. Intelin omien minikoneiden prosenttiosuus tuosta kärpäsen jätöksestä voi olla suuri, mutta se on sama kuin kutsuisi veden pinnalla seisovan hyönteisen jalkojen aiheuttamia väreitä suuriksi aalloiksi.

"Pelikoneet ovat äärimmäistä marginaalia ja ei kovinkaan suosittua markkinaosuuksien perusteella."

Kuitenkin ehdottamiesi viritelmien osuus markkinoilla on olematon verrattuna pelikoneisiin....

Bersel kirjoitti:

"PowerEdge"

Ei ole. Lapsellinen väite.

"Ei se markkinaosuus voi olla suuri millään pöytäkonemallilla"

MiniPC koneiden markkinaosuus kaikista PC-koneista (poislukien tabletit ja kännykät) on pienen pieni, yksinumeroinen prosenttiluku. Intelin omien minikoneiden prosenttiosuus tuosta kärpäsen jätöksestä voi olla suuri, mutta se on sama kuin kutsuisi veden pinnalla seisovan hyönteisen jalkojen aiheuttamia väreitä suuriksi aalloiksi.

"Pelikoneet ovat äärimmäistä marginaalia ja ei kovinkaan suosittua markkinaosuuksien perusteella."

Kuitenkin ehdottamiesi viritelmien osuus markkinoilla on olematon verrattuna pelikoneisiin....

Lue lisää

"Ei ole. Lapsellinen väite."

Olen nähnyt tuosta myyntimateriaalia missä sitä käytetään jossain toimistopöydän alla kuin mitä tahansa tornikoteloista konetta. Tuossa kyllä on toki räkkiasennus mahdollinen myös.

"MiniPC koneiden markkinaosuus kaikista PC-koneista (poislukien tabletit ja kännykät) on pienen pieni"

Minkä takia pitää alkaa tekemään typeriä rajauksia ja siirtää maaleja? PC-kone on PC-kone formfactorista riippumatta. Johan sitä pelkkää Raspberry Pi:tä on myyty jotain 13 miljoonaa ja NUC:lla on omat osuutensa.

"Kuitenkin ehdottamiesi viritelmien osuus markkinoilla on olematon verrattuna pelikoneisiin.... "

Samoissa määrissä menevät. Ei vaikuttaisi olevan mitään yli 10x heittoja mutta tarkkoja lukuja nyt ei ole tiedossa.

M-Kar kirjoitti:

"Ei ole. Lapsellinen väite."

Olen nähnyt tuosta myyntimateriaalia missä sitä käytetään jossain toimistopöydän alla kuin mitä tahansa tornikoteloista konetta. Tuossa kyllä on toki räkkiasennus mahdollinen myös.

"MiniPC koneiden markkinaosuus kaikista PC-koneista (poislukien tabletit ja kännykät) on pienen pieni"

Minkä takia pitää alkaa tekemään typeriä rajauksia ja siirtää maaleja? PC-kone on PC-kone formfactorista riippumatta. Johan sitä pelkkää Raspberry Pi:tä on myyty jotain 13 miljoonaa ja NUC:lla on omat osuutensa.

"Kuitenkin ehdottamiesi viritelmien osuus markkinoilla on olematon verrattuna pelikoneisiin.... "

Samoissa määrissä menevät. Ei vaikuttaisi olevan mitään yli 10x heittoja mutta tarkkoja lukuja nyt ei ole tiedossa.

Lue lisää

Miten pelikoneet voi olla marginaalia kun peliteollisuus kasvaa kaikkein eniten ja pelit vaativat tehokkaat koneet? Ilmeisesti suuri osa kasaa itse koneet kun niitä ei ole saatavilla ainakaan kohtiuulliseen hintaan.

Minua ei pelit kiinnosta, mutta haluan silti tehokkaan koneen moneen muuhun tarkoitukseen, mutta tarjonta on erittäin heikkoa, tabletit ja älykännykät ei minusta sovellu tietokonekäyttöön kuin tilapäisesti ellei parempaa ole tarjolla. Kotona pöytäkone on ehdoton, ilman kannettavaa pärjää hyvin, mutta voisi olla toisena. Älykännykkä ja tablettikin on, mutta harvoin käytössä, nuoret tyhjänpäiväiseen fp-selaamiseen, kuvaamiseen ja päivittelyyn käyttävät varmasti paljonkin.

mari-karita kirjoitti:

Miten pelikoneet voi olla marginaalia kun peliteollisuus kasvaa kaikkein eniten ja pelit vaativat tehokkaat koneet? Ilmeisesti suuri osa kasaa itse koneet kun niitä ei ole saatavilla ainakaan kohtiuulliseen hintaan.

Minua ei pelit kiinnosta, mutta haluan silti tehokkaan koneen moneen muuhun tarkoitukseen, mutta tarjonta on erittäin heikkoa, tabletit ja älykännykät ei minusta sovellu tietokonekäyttöön kuin tilapäisesti ellei parempaa ole tarjolla. Kotona pöytäkone on ehdoton, ilman kannettavaa pärjää hyvin, mutta voisi olla toisena. Älykännykkä ja tablettikin on, mutta harvoin käytössä, nuoret tyhjänpäiväiseen fp-selaamiseen, kuvaamiseen ja päivittelyyn käyttävät varmasti paljonkin.

Lue lisää

"Miten pelikoneet voi olla marginaalia kun peliteollisuus kasvaa kaikkein eniten ja pelit vaativat tehokkaat koneet?"

Pelikoneet on suhteellisen kalliita ja samalla rahamäärällä saa lukemattomasti muita koneita.

Eniten kylläkin on kasvanut tasku- ja tablet tietokoneiden määrät, ei pöytäkoneet. Kannettavia myydään myös valtavasti enemmän kuin pöytäkoneita.

Hyvän käsityksen siitä kuinka marginaalipuuhasta on kyse, että 10v sitten jo 90% näytönohjaimista oli integroituja. Sen jälkeen alkoi yleistymään taskukoneet, taulukoneet ja integroitujen määrä myös kaikissa muissa vehkeissä on vain yleistynyt joten nyt varmaan puhutaan 1%:sta tms.

Pieni marginaalinen kalliita pelikoneita ostava porukka on täysin eri asia kuin se enemmistö PC-markkinoista. Pieni marginaaliporukka kun haluaa maksaa paljon niin heiltä voi myös ottaa rahat pois.

Se on tunnettua, että massatuotteita saa halvalla, harvinaisemmat erikoisvekottimet maksaa sitten.

Suurin osa kotitietokoneista tietokoneista on todella halpoja nykyään ja niissä on tyypillisesti quad core prossu, 4Gt muistia, integroitu mutta tehokas GPU. Jotkut haluaa tuosta järeämpää ja siitä sitten maksetaan lisähintaa.

M-Kar kirjoitti:

"Ei ole. Lapsellinen väite."

Olen nähnyt tuosta myyntimateriaalia missä sitä käytetään jossain toimistopöydän alla kuin mitä tahansa tornikoteloista konetta. Tuossa kyllä on toki räkkiasennus mahdollinen myös.

"MiniPC koneiden markkinaosuus kaikista PC-koneista (poislukien tabletit ja kännykät) on pienen pieni"

Minkä takia pitää alkaa tekemään typeriä rajauksia ja siirtää maaleja? PC-kone on PC-kone formfactorista riippumatta. Johan sitä pelkkää Raspberry Pi:tä on myyty jotain 13 miljoonaa ja NUC:lla on omat osuutensa.

"Kuitenkin ehdottamiesi viritelmien osuus markkinoilla on olematon verrattuna pelikoneisiin.... "

Samoissa määrissä menevät. Ei vaikuttaisi olevan mitään yli 10x heittoja mutta tarkkoja lukuja nyt ei ole tiedossa.

Lue lisää

Peli-PC-markkinoiden pelkkä high-end pääty on myynniltään noin seitsemänkymmentä kertainen verrattuna raspberryyn ja tässä ei ole mukana kuin vasta noin kolmannes peli-pc myynnistä, eikä tähän lasketa mukaan softia tai muuta sellaista. Kannattaa ensin tarkastaa luvut ja vasta sitten esittää väite.

Vuosikymmen sitten tuli näytönohjaimilla huomattua vähän sama ilmiö. Olivat ilmeisesti myyjät saaneet kiinni kehityksen ja piti vähän aikaa "heikentää" laatua. Tämän huomasi, kun päivitti 5-vuotta uudempaan ohjaimeen tyyppinumeron perusteella: Tehot laskivat silti! Vielä nykyäänkään tehomäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia - vain enenmmän prosessointiyksiköitä/chip.

tehot_myyty kirjoitti:

Vuosikymmen sitten tuli näytönohjaimilla huomattua vähän sama ilmiö. Olivat ilmeisesti myyjät saaneet kiinni kehityksen ja piti vähän aikaa "heikentää" laatua. Tämän huomasi, kun päivitti 5-vuotta uudempaan ohjaimeen tyyppinumeron perusteella: Tehot laskivat silti! Vielä nykyäänkään tehomäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia - vain enenmmän prosessointiyksiköitä/chip.

Lue lisää

Ei suurempi tyyppinumero ole tähänkään mennessä kertonut suorituskykyä.

Esim. nVidialla systeemi ollut se, että ensimmäinen numero antaa vihiä minkä sukupolven valmistustekniikalla/arkkitehtuurilla on tehty, seuraava kertoo suorituskyvystä kyseisellä valmistustekniikalla/arkkitehtuurilla ja viimeinen numero sitten varattu jos on eri versioita. Yleensä nolla. Tarkoittaa sitä, että GeForce 560 jos päivittää 720 niin varmasti saa hitaamman.

"Vielä nykyäänkään tehomäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia - vain enenmmän prosessointiyksiköitä/chip."

Eli voi tehdä enemmän samanaikaisesti ja kun ongelman jakaa pienempiin osiin se saadaan lyhyemmässä ajassa tehtyä.

Eli onhan siinä muutosta. Kyse nyt on siitä miten käytät sitä lisääntynyttä tehoa.

tehot_myyty kirjoitti:

Vuosikymmen sitten tuli näytönohjaimilla huomattua vähän sama ilmiö. Olivat ilmeisesti myyjät saaneet kiinni kehityksen ja piti vähän aikaa "heikentää" laatua. Tämän huomasi, kun päivitti 5-vuotta uudempaan ohjaimeen tyyppinumeron perusteella: Tehot laskivat silti! Vielä nykyäänkään tehomäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia - vain enenmmän prosessointiyksiköitä/chip.

Lue lisää

Tästähän tulee hyvin mieleen se Raspberry Pi 3. Onhan siinäkin tehoja vaikka kuinka, että enemmän kiinni siitä käytetäänkö sitä oikein. Esimerkiksi: https://www.youtube.com/watch?v=-dSJRzdj1rw

tehot_myyty kirjoitti:

Vuosikymmen sitten tuli näytönohjaimilla huomattua vähän sama ilmiö. Olivat ilmeisesti myyjät saaneet kiinni kehityksen ja piti vähän aikaa "heikentää" laatua. Tämän huomasi, kun päivitti 5-vuotta uudempaan ohjaimeen tyyppinumeron perusteella: Tehot laskivat silti! Vielä nykyäänkään tehomäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia - vain enenmmän prosessointiyksiköitä/chip.

Lue lisää

Nojaa. Rinnakkaisuus on päivän sana tietojenkäsittelyssä. Tosiaan, transistoreiden koko piillä on vedetty niin pieneksi, että sitä kautta nopeutta ei voida enää hakea. Laskentaa pitää siis hajauttaa useammalle yksikölle. Lisäksi, se "laskentalinja" ja arkkitehtuuri itsessään on muuttunut.

Jos kuitenkin testaa näytönohjaimia noilla testiohjelmilla, niin kyllähän niissä selvä ero on havaittavissa uudemman ja vanhemman sukupolven välillä. Nykyisellään monet peleistä ovat todella komeaa katsottavaa, kun 200 x antialiasingit, shaderit ja sun muut pyörivät renderöinnin ohessa.

KehitysKehittyy kirjoitti:

Nojaa. Rinnakkaisuus on päivän sana tietojenkäsittelyssä. Tosiaan, transistoreiden koko piillä on vedetty niin pieneksi, että sitä kautta nopeutta ei voida enää hakea. Laskentaa pitää siis hajauttaa useammalle yksikölle. Lisäksi, se "laskentalinja" ja arkkitehtuuri itsessään on muuttunut.

Jos kuitenkin testaa näytönohjaimia noilla testiohjelmilla, niin kyllähän niissä selvä ero on havaittavissa uudemman ja vanhemman sukupolven välillä. Nykyisellään monet peleistä ovat todella komeaa katsottavaa, kun 200 x antialiasingit, shaderit ja sun muut pyörivät renderöinnin ohessa.

Lue lisää

Kehityksen suunta ollut tiedossa jo 40-luvun puolivälistä saakka.

Järjestys on tämä:

Ylläpidettävyys ja käytettävyys->tietoliikenne tapahtumat ja siirrot->häviämättömän muistin haut ja siirrot->häviöllisen muistin haut ja siirrot->prosessointi

Tuolla järjestyksellä tarkoitetaan sitä, että kun on vaatimusmäärittely niin ensisijaisesti optimoidaan asioita tuossa järjestyksessä. Siirtoajat merkitsee vähemmän mitä lähemmäksi mennään sitä prosessointia koska sitähän laskentaan sekunteina ja menee niin nopeaksi, että merkitsee vähemmän.

Toinen huomioitava asia on käsiteltävän datan koko, sillä tuolla on eri paikoissa välimuistia ja kun tieto välimuistissa, ei kuormiteta sitä hitaampaa paikkaa. Tiedon sijainti missä tahansa voidaan käsittää samalla mekanismilla kuin välimuisti, että jos saadaan sopimaan niin saadaan poistettua tuosta ketjusta hitaampia asioita.

Tuo näkyy selkeästi vaikka siinä Raspberry Pi:ssä jossa grafiikkasuorituskyky on hyvä mutta siitä rangaistaan heti suorituskyvyssä jos käsiteltävät datat ei sovi välimuistiin. Vastaavasti järjestelmä toimii nopeasti kaikin puolin mutta häviämättömän muistin tapahtumat ovat todella hitaita, että siinä sitten tosiaankin pyrkii pitämään tiedon häviöllisessä muistissa.

Ylläpito ja käyttö on hitain asia. Siinä hidasteena on ihminen ja se onkin ensisijainen optimointikohde.

M-Kar kirjoitti:

Kehityksen suunta ollut tiedossa jo 40-luvun puolivälistä saakka.

Järjestys on tämä:

Ylläpidettävyys ja käytettävyys->tietoliikenne tapahtumat ja siirrot->häviämättömän muistin haut ja siirrot->häviöllisen muistin haut ja siirrot->prosessointi

Tuolla järjestyksellä tarkoitetaan sitä, että kun on vaatimusmäärittely niin ensisijaisesti optimoidaan asioita tuossa järjestyksessä. Siirtoajat merkitsee vähemmän mitä lähemmäksi mennään sitä prosessointia koska sitähän laskentaan sekunteina ja menee niin nopeaksi, että merkitsee vähemmän.

Toinen huomioitava asia on käsiteltävän datan koko, sillä tuolla on eri paikoissa välimuistia ja kun tieto välimuistissa, ei kuormiteta sitä hitaampaa paikkaa. Tiedon sijainti missä tahansa voidaan käsittää samalla mekanismilla kuin välimuisti, että jos saadaan sopimaan niin saadaan poistettua tuosta ketjusta hitaampia asioita.

Tuo näkyy selkeästi vaikka siinä Raspberry Pi:ssä jossa grafiikkasuorituskyky on hyvä mutta siitä rangaistaan heti suorituskyvyssä jos käsiteltävät datat ei sovi välimuistiin. Vastaavasti järjestelmä toimii nopeasti kaikin puolin mutta häviämättömän muistin tapahtumat ovat todella hitaita, että siinä sitten tosiaankin pyrkii pitämään tiedon häviöllisessä muistissa.

Ylläpito ja käyttö on hitain asia. Siinä hidasteena on ihminen ja se onkin ensisijainen optimointikohde.

Lue lisää

Niinpä niin, ei todellakaan ole pienintäkään järkeä käyttää pilvipalveluita joissa tiedensiirto paljon hitaampaa kuin kotikoneella/kotiverkossa, puhumattakaan kaikista muista haitoista ja ettei itse pysty valvomaan tiedostojen pysymistä salassa. Hienoa että sinäkin olet palannut pilvistä maanpinnalle.

mari-karita kirjoitti:

Niinpä niin, ei todellakaan ole pienintäkään järkeä käyttää pilvipalveluita joissa tiedensiirto paljon hitaampaa kuin kotikoneella/kotiverkossa, puhumattakaan kaikista muista haitoista ja ettei itse pysty valvomaan tiedostojen pysymistä salassa. Hienoa että sinäkin olet palannut pilvistä maanpinnalle.

Lue lisää

"Niinpä niin, ei todellakaan ole pienintäkään järkeä käyttää pilvipalveluita joissa tiedensiirto paljon hitaampaa kuin kotikoneella/kotiverkossa"

No sehän on oma valinta ulkoistaako vai ostaako oman. Ei minulla ole mitään preferenssiä tuon asian suhteen. Vain jos valitsee Microsoftin tai Googlen niin sitten on itsestään selvästi valittu jonkun muun pilvi.

Sitä saa jokainen ihan vapaasti hankkia oman palvelimen, niinhän minullakin on.

Se ei muuta tietenkään sitä ensisijaista asiaa, että ylläpitoa optimoidaan ensiksi, eli tiedon pitää olla YHDESSÄ PAIKASSA. Ei siis levällään missään usb-tikuilla, kiintolevyillä tai eri laitteissa. Keskitetty tallennuspaikka jossain palvelimessa, nasissa tms. mistä varmistetaan ja mistä päätelaitteet lukee paikallisten levyjen välimuisteihin tiedon.

Tietysti jos on omassa lähiverkossa se keskitetty tallennus ja tietoa haetaan sieltä välimuistin sijasta niin onhan siinä latenssit pienemmät ja on vähän vikasietoisempi kun WAN yhteydet saattaa toisinaan pätkäistä.

M-Kar kirjoitti:

Kehityksen suunta ollut tiedossa jo 40-luvun puolivälistä saakka.

Järjestys on tämä:

Ylläpidettävyys ja käytettävyys->tietoliikenne tapahtumat ja siirrot->häviämättömän muistin haut ja siirrot->häviöllisen muistin haut ja siirrot->prosessointi

Tuolla järjestyksellä tarkoitetaan sitä, että kun on vaatimusmäärittely niin ensisijaisesti optimoidaan asioita tuossa järjestyksessä. Siirtoajat merkitsee vähemmän mitä lähemmäksi mennään sitä prosessointia koska sitähän laskentaan sekunteina ja menee niin nopeaksi, että merkitsee vähemmän.

Toinen huomioitava asia on käsiteltävän datan koko, sillä tuolla on eri paikoissa välimuistia ja kun tieto välimuistissa, ei kuormiteta sitä hitaampaa paikkaa. Tiedon sijainti missä tahansa voidaan käsittää samalla mekanismilla kuin välimuisti, että jos saadaan sopimaan niin saadaan poistettua tuosta ketjusta hitaampia asioita.

Tuo näkyy selkeästi vaikka siinä Raspberry Pi:ssä jossa grafiikkasuorituskyky on hyvä mutta siitä rangaistaan heti suorituskyvyssä jos käsiteltävät datat ei sovi välimuistiin. Vastaavasti järjestelmä toimii nopeasti kaikin puolin mutta häviämättömän muistin tapahtumat ovat todella hitaita, että siinä sitten tosiaankin pyrkii pitämään tiedon häviöllisessä muistissa.

Ylläpito ja käyttö on hitain asia. Siinä hidasteena on ihminen ja se onkin ensisijainen optimointikohde.

Lue lisää

Mitähän mahdat höpistä. Transistorit keksittiin vasta 50-luvulla. 40-luvulla ei ollut muuta kuin radio- ja katodiputkia.

Ensimmäiset käyttöjärjestelmät tulivat nekin myöhemmin ja olivat aina 70-luvun lopulle saakka eräajojärjestelmiä. Muistiarkkitehtuuri ja siihen liittyvät trade offit muistin hinnan ja suorituskyvyn välillä eivät liity asiaan mitenkään.

Rinnakkaisuus ja siihen liittyvät algoritmit ja fyysiset ratkaisut tulivat 60-luvulla mm. Dijkstran matematiikkaan liittyvien tutkimusten myötä lähinnä teoreettisessa muodossa esille. Käyttöön ne otettiin myöhemmin, kun nykyiset käyttöjärjestelmät otettiin käyttöön, joissa on useita prosesseja ja threadeja, mutta vain yksi prosessori niiden suorittamiseen.

Dijkstran algoritmeja hyödynnetään edelleen, kun käytössä on useampi laskennallinen yksikkö, joille voidaan jakaa kuormaa. Muisti ei ole tässä se pointti, vaan loogis-aritmeettisen yksikön, ALU:n, kyky "murskata" numeroita. 70-luvulla yleistyneillä integroiduilla piireillä tai VDHD-piireillä ALU:ja on valtavasti. Jossain vaiheessa niitä vain ei voida enempää sinne laittaa, koska kvanttimekaniikkaan liittyvät ilmiöt aiheuttavat laskuvirheitä, joten seuraava looginen askel on siirtyä käyttämään useita ytimiä. Ongelmaksi muodostuu se, miten homma organisoidaan tehokkaasti.

Jollekin 40-luvulla eläneelle ensimmäisiä tietokoneita suunnitelleelle taholle nämä nykyiset tietokoneet olisivat täyttä hepreaa. Täysin erilaiset periaatteet ja tavat käsitellä tietoa. Rinnakkaisuus? - hepreaa. Kvanttimekaniikka? - hepreaa. ALU? -hepreaa. Ei ole olemassa mitään 40-luvulta lähtevää "järjestystä" tai kehityslinjaa.

Graafisissa suorittimissa rinnakkaisuus on kuitenkin käytössä 100%:sti ja nykyisellään graafiset suorittimet ovatkin varsinaisia prosessoreita nopeampia, koska suurin osa laskennasta, eli renderöinnistä, on siirretty niiden harteille. Oli kyseessä 3D koordinaattien laskenta, varjostukset, antialiasointi suodatus ja sun muut operaatiot, ne tapahtuvat nykyisellään kaikki graafisissa suorittimissa.

Joskus 90-luvulla laskennan teki vielä koneen oma yksi mikroprosessori ja näyttömuisti oli sitten se, johon kirjoitettiin vain laskennan tulokset ja sieltä ne siirtyivät näytölle. Edes tuolloin muistiväylän nopeus tai näyttömuistin koko ei ollut ongelma vaan se, kuinka nopeasti sitä laskentaa tehtiin. Jos prosessorin kyky laskea 3D koordinaatteja ei riittänyt, niin sitten tuli nykivää kuvaa. Ei siksi, että muistiväylä tai muistin päivitys olisi ollut hidasta, vaan koska prosessori ei kyennyt suorittamaan tarpeeksi monta laskua tietyssä ajassa.

KehitysKehittyy kirjoitti:

Mitähän mahdat höpistä. Transistorit keksittiin vasta 50-luvulla. 40-luvulla ei ollut muuta kuin radio- ja katodiputkia.

Ensimmäiset käyttöjärjestelmät tulivat nekin myöhemmin ja olivat aina 70-luvun lopulle saakka eräajojärjestelmiä. Muistiarkkitehtuuri ja siihen liittyvät trade offit muistin hinnan ja suorituskyvyn välillä eivät liity asiaan mitenkään.

Rinnakkaisuus ja siihen liittyvät algoritmit ja fyysiset ratkaisut tulivat 60-luvulla mm. Dijkstran matematiikkaan liittyvien tutkimusten myötä lähinnä teoreettisessa muodossa esille. Käyttöön ne otettiin myöhemmin, kun nykyiset käyttöjärjestelmät otettiin käyttöön, joissa on useita prosesseja ja threadeja, mutta vain yksi prosessori niiden suorittamiseen.

Dijkstran algoritmeja hyödynnetään edelleen, kun käytössä on useampi laskennallinen yksikkö, joille voidaan jakaa kuormaa. Muisti ei ole tässä se pointti, vaan loogis-aritmeettisen yksikön, ALU:n, kyky "murskata" numeroita. 70-luvulla yleistyneillä integroiduilla piireillä tai VDHD-piireillä ALU:ja on valtavasti. Jossain vaiheessa niitä vain ei voida enempää sinne laittaa, koska kvanttimekaniikkaan liittyvät ilmiöt aiheuttavat laskuvirheitä, joten seuraava looginen askel on siirtyä käyttämään useita ytimiä. Ongelmaksi muodostuu se, miten homma organisoidaan tehokkaasti.

Jollekin 40-luvulla eläneelle ensimmäisiä tietokoneita suunnitelleelle taholle nämä nykyiset tietokoneet olisivat täyttä hepreaa. Täysin erilaiset periaatteet ja tavat käsitellä tietoa. Rinnakkaisuus? - hepreaa. Kvanttimekaniikka? - hepreaa. ALU? -hepreaa. Ei ole olemassa mitään 40-luvulta lähtevää "järjestystä" tai kehityslinjaa.

Graafisissa suorittimissa rinnakkaisuus on kuitenkin käytössä 100%:sti ja nykyisellään graafiset suorittimet ovatkin varsinaisia prosessoreita nopeampia, koska suurin osa laskennasta, eli renderöinnistä, on siirretty niiden harteille. Oli kyseessä 3D koordinaattien laskenta, varjostukset, antialiasointi suodatus ja sun muut operaatiot, ne tapahtuvat nykyisellään kaikki graafisissa suorittimissa.

Joskus 90-luvulla laskennan teki vielä koneen oma yksi mikroprosessori ja näyttömuisti oli sitten se, johon kirjoitettiin vain laskennan tulokset ja sieltä ne siirtyivät näytölle. Edes tuolloin muistiväylän nopeus tai näyttömuistin koko ei ollut ongelma vaan se, kuinka nopeasti sitä laskentaa tehtiin. Jos prosessorin kyky laskea 3D koordinaatteja ei riittänyt, niin sitten tuli nykivää kuvaa. Ei siksi, että muistiväylä tai muistin päivitys olisi ollut hidasta, vaan koska prosessori ei kyennyt suorittamaan tarpeeksi monta laskua tietyssä ajassa.

Lue lisää

"Mitähän mahdat höpistä. Transistorit keksittiin vasta 50-luvulla. 40-luvulla ei ollut muuta kuin radio- ja katodiputkia."

Kyllä, ja silloin tiedettiin jo ylläpidettävyyden olevan tärkein ominaisuus. 40-luvun tietokoneissa vikaantui radioputki parin päivän välein ja pisin uptime oli jotain 5 päivää, ja sitten insinööri taas etsi mikä osa hajosi.

Von Neumannin arkkitehtuuri 40-luvulta on se mihin nuo edelleen perustuu ja siitä tulee suoraan pullonkaula laskentayksikön ja muistin välille.

Tästä voidaan päätellä, että noista ajoista saakka prioriteettinä on helpottaa ylläpidettävyyttä ja että optimointikohteet lähtevät ylläpidon helpottamisesta ja vähiten merkitsee laskenta-ajan optimointi. Algoritmitason optimoinnit toki hyödyllisiä.

"koska suurin osa laskennasta, eli renderöinnistä"

Renderöinti on vain yhdenlaista laskentaa ja liittyy vain kuvan tuottamiseen. Suurin osa asioista mitä tietokoneilla tehdään ei liity mitenkään renderöintiin.

"Joskus 90-luvulla laskennan teki vielä koneen oma yksi mikroprosessori ja näyttömuisti oli sitten se, johon kirjoitettiin vain laskennan tulokset ja sieltä ne siirtyivät näytölle."

Niin ja ei sinne näyttömuistiin tavallisesti tarvinnut enimmän aikaa kirjoittaa yhtään mitään ja monissa koneissa ei ollut eikä edelleenkään ole muuta kuin tekstikonsoli.

"Edes tuolloin muistiväylän nopeus tai näyttömuistin koko ei ollut ongelma vaan se, kuinka nopeasti sitä laskentaa tehtiin. Jos prosessorin kyky laskea 3D koordinaatteja ei riittänyt, niin sitten tuli nykivää kuvaa."

Edelleenkään suurin osa asioista mitä tietokoneilla tehdään ei liity mitenkään renderöintiin ja se mitä tehdään ei tarvitse useinkaan olla millään tasolla reaaliaikaista. Reaaliaikaisuudet liittyvät lähinnä käyttöliittymiin tai johonkin aikakriittiseen toimintaan kuten vaikka mittalaitteisiin.

"Ei siksi, että muistiväylä tai muistin päivitys olisi ollut hidasta, vaan koska prosessori ei kyennyt suorittamaan tarpeeksi monta laskua tietyssä ajassa.

Tyypillisempi hidaste esim. 90-luvun alussa kotitietokoneilla oli se, että tietoliikenne ei ollut pakettipohjaista ja UART-piirin puskuri oli pieni. Se teki sen, että kun käyttäjä ei voinut käyttää kuin yhtä ainoata tietoliikenneyhteyttä kerrallaan ja käyttöjärjestelmän moniajo kun ei ollut keskeyttävä niin samaan aikaan ei oikein tehty muutakaan. Sitä vaan odoteltiin kun tietokone ottaa yhteyden modeemin ulistessa ja vaihdetaan tietoja.

90-luvun loppupuolella tietoliikenneyhteys hidasti WWW:n käyttöä valtavasti kun tyypillinen kaista oli 3kt/s joten sivulatauksia sai odotella. ISDN:llä sai toki vauhtia mutta myös palvelimen puolella oli kaistoissa rajoitteita. 1Mt sähköpostin lähetyskin kesti jotain 6 minuuttia mutta pakettipohjaisuus, keskeyttävä moniajo ja lisääntyneet kellojaksot teki sen, että tiedostot siirtyi jo kivasti taustalla.

Pakettipohjaisuus ja keskeyttävä moniajo siis olivat selkeästi merkittävimmät optimoinnit tuolloin.

KehitysKehittyy kirjoitti:

Mitähän mahdat höpistä. Transistorit keksittiin vasta 50-luvulla. 40-luvulla ei ollut muuta kuin radio- ja katodiputkia.

Ensimmäiset käyttöjärjestelmät tulivat nekin myöhemmin ja olivat aina 70-luvun lopulle saakka eräajojärjestelmiä. Muistiarkkitehtuuri ja siihen liittyvät trade offit muistin hinnan ja suorituskyvyn välillä eivät liity asiaan mitenkään.

Rinnakkaisuus ja siihen liittyvät algoritmit ja fyysiset ratkaisut tulivat 60-luvulla mm. Dijkstran matematiikkaan liittyvien tutkimusten myötä lähinnä teoreettisessa muodossa esille. Käyttöön ne otettiin myöhemmin, kun nykyiset käyttöjärjestelmät otettiin käyttöön, joissa on useita prosesseja ja threadeja, mutta vain yksi prosessori niiden suorittamiseen.

Dijkstran algoritmeja hyödynnetään edelleen, kun käytössä on useampi laskennallinen yksikkö, joille voidaan jakaa kuormaa. Muisti ei ole tässä se pointti, vaan loogis-aritmeettisen yksikön, ALU:n, kyky "murskata" numeroita. 70-luvulla yleistyneillä integroiduilla piireillä tai VDHD-piireillä ALU:ja on valtavasti. Jossain vaiheessa niitä vain ei voida enempää sinne laittaa, koska kvanttimekaniikkaan liittyvät ilmiöt aiheuttavat laskuvirheitä, joten seuraava looginen askel on siirtyä käyttämään useita ytimiä. Ongelmaksi muodostuu se, miten homma organisoidaan tehokkaasti.

Jollekin 40-luvulla eläneelle ensimmäisiä tietokoneita suunnitelleelle taholle nämä nykyiset tietokoneet olisivat täyttä hepreaa. Täysin erilaiset periaatteet ja tavat käsitellä tietoa. Rinnakkaisuus? - hepreaa. Kvanttimekaniikka? - hepreaa. ALU? -hepreaa. Ei ole olemassa mitään 40-luvulta lähtevää "järjestystä" tai kehityslinjaa.

Graafisissa suorittimissa rinnakkaisuus on kuitenkin käytössä 100%:sti ja nykyisellään graafiset suorittimet ovatkin varsinaisia prosessoreita nopeampia, koska suurin osa laskennasta, eli renderöinnistä, on siirretty niiden harteille. Oli kyseessä 3D koordinaattien laskenta, varjostukset, antialiasointi suodatus ja sun muut operaatiot, ne tapahtuvat nykyisellään kaikki graafisissa suorittimissa.

Joskus 90-luvulla laskennan teki vielä koneen oma yksi mikroprosessori ja näyttömuisti oli sitten se, johon kirjoitettiin vain laskennan tulokset ja sieltä ne siirtyivät näytölle. Edes tuolloin muistiväylän nopeus tai näyttömuistin koko ei ollut ongelma vaan se, kuinka nopeasti sitä laskentaa tehtiin. Jos prosessorin kyky laskea 3D koordinaatteja ei riittänyt, niin sitten tuli nykivää kuvaa. Ei siksi, että muistiväylä tai muistin päivitys olisi ollut hidasta, vaan koska prosessori ei kyennyt suorittamaan tarpeeksi monta laskua tietyssä ajassa.

Lue lisää

Sieltä reikäkorteista asti kehittyneet ja monet periaatteet edelleen käytössä. USA:ssa käyttivät reikäkortteja presidentinvaaleissa vielä vuonna 2000.
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001948763.html

KehitysKehittyy kirjoitti:

Mitähän mahdat höpistä. Transistorit keksittiin vasta 50-luvulla. 40-luvulla ei ollut muuta kuin radio- ja katodiputkia.

Ensimmäiset käyttöjärjestelmät tulivat nekin myöhemmin ja olivat aina 70-luvun lopulle saakka eräajojärjestelmiä. Muistiarkkitehtuuri ja siihen liittyvät trade offit muistin hinnan ja suorituskyvyn välillä eivät liity asiaan mitenkään.

Rinnakkaisuus ja siihen liittyvät algoritmit ja fyysiset ratkaisut tulivat 60-luvulla mm. Dijkstran matematiikkaan liittyvien tutkimusten myötä lähinnä teoreettisessa muodossa esille. Käyttöön ne otettiin myöhemmin, kun nykyiset käyttöjärjestelmät otettiin käyttöön, joissa on useita prosesseja ja threadeja, mutta vain yksi prosessori niiden suorittamiseen.

Dijkstran algoritmeja hyödynnetään edelleen, kun käytössä on useampi laskennallinen yksikkö, joille voidaan jakaa kuormaa. Muisti ei ole tässä se pointti, vaan loogis-aritmeettisen yksikön, ALU:n, kyky "murskata" numeroita. 70-luvulla yleistyneillä integroiduilla piireillä tai VDHD-piireillä ALU:ja on valtavasti. Jossain vaiheessa niitä vain ei voida enempää sinne laittaa, koska kvanttimekaniikkaan liittyvät ilmiöt aiheuttavat laskuvirheitä, joten seuraava looginen askel on siirtyä käyttämään useita ytimiä. Ongelmaksi muodostuu se, miten homma organisoidaan tehokkaasti.

Jollekin 40-luvulla eläneelle ensimmäisiä tietokoneita suunnitelleelle taholle nämä nykyiset tietokoneet olisivat täyttä hepreaa. Täysin erilaiset periaatteet ja tavat käsitellä tietoa. Rinnakkaisuus? - hepreaa. Kvanttimekaniikka? - hepreaa. ALU? -hepreaa. Ei ole olemassa mitään 40-luvulta lähtevää "järjestystä" tai kehityslinjaa.

Graafisissa suorittimissa rinnakkaisuus on kuitenkin käytössä 100%:sti ja nykyisellään graafiset suorittimet ovatkin varsinaisia prosessoreita nopeampia, koska suurin osa laskennasta, eli renderöinnistä, on siirretty niiden harteille. Oli kyseessä 3D koordinaattien laskenta, varjostukset, antialiasointi suodatus ja sun muut operaatiot, ne tapahtuvat nykyisellään kaikki graafisissa suorittimissa.

Joskus 90-luvulla laskennan teki vielä koneen oma yksi mikroprosessori ja näyttömuisti oli sitten se, johon kirjoitettiin vain laskennan tulokset ja sieltä ne siirtyivät näytölle. Edes tuolloin muistiväylän nopeus tai näyttömuistin koko ei ollut ongelma vaan se, kuinka nopeasti sitä laskentaa tehtiin. Jos prosessorin kyky laskea 3D koordinaatteja ei riittänyt, niin sitten tuli nykivää kuvaa. Ei siksi, että muistiväylä tai muistin päivitys olisi ollut hidasta, vaan koska prosessori ei kyennyt suorittamaan tarpeeksi monta laskua tietyssä ajassa.

Lue lisää

Lisäksi tietotekniikan hyötysuhdetta on mitattu, että on huomattu semmoisia asioita että paras hyötysuhde saadaan käytännössä sillä, että asioiden toiminta tapahtuu suhteellisen nopeasti eikä niin, että odotellaan.

Hyötysuhdetta on myös mitattu miten paljon energiaa eri asiat vievät ja joskus silloin kun tuli 200 megahertziset ARM prosessorit, mitattiin että bitin siirtäminen langattomasti vie 1000x enemmän energiaa kuin yksi laskutoimitus ja keskusmuistiin siirto oli 200x enemmän energiaa kuluttavaa kuin yksinkertaiset laskut, ja että hyötysuhde paranee kokoajan enemmän laskentatapahtumissa verrattuna tiedon siirtoon.

Eli vaikka suorituskyky olisi kunnossa, on optimaalisempaa optimoida sitä kaistan käyttöä ja vaikka muistin käyttöä ja siirtää kuormaa laskentaan. Tuo trendi huomattiin viimeistään 80-luvulla.

Ylläpidon optimointi on sitten aina tehokkainta koska siinähän sitä energiaa ja aikaa vasta menee kun asioita tehdä käsin tai kuljetetaan fyysisesti vaikka.

sieltäne kirjoitti:

Sieltä reikäkorteista asti kehittyneet ja monet periaatteet edelleen käytössä. USA:ssa käyttivät reikäkortteja presidentinvaaleissa vielä vuonna 2000.
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001948763.html

Lue lisää

Suomessa jouduttaisiin vastaavassa tapauksessa pitämään varmaan parit kymmenet erilliset vaalit koska täällä äänestetään vain yhdestä asiasta kerrallaan.