Tilanne on mennyt varmaan pahemmaksi kuin koskaan

En pysty enempää kirjoittamaan kun ei kykene tuijottamaan kauaa tietokoneen ruutuakaan.

Tai sen verran on vielä pakko sanoa että kaikkien päivittäisten asioiden hoitaminenkin on käynyt hirveän raskaaksi, miltei mahdottomaksi ja tuntuu etten selviä enää.

Itse olen lamaantunut toistaiseksi. En jaksa edes itseänikään tappaa, koska lihakset ovat jo surkastuneet niin, enkä jaksa nähdä vaivaa. Noh, vettä ja suolaa olen tässä syönyt. Ulos en kehtaa lähteä, koska en halua järkyttää naapureita riutuneella ulkonäölläni. Olen suunnitellut että yöllä hakisin postinkin, kun päivällä niin hankalaa. Noh, katotaan miten keho kestää, vesi ja suola tosiaan ihan ok. Oikeastaan ihan tyytyväinen olo vaikka vähän nälkä.

Hei sinä Moniongelmainen ! Et ole yksin maailmassa, tässä sinua lähestyy toinen ihminen !

Sinulla on tosiaankin pitkään jatkuneesta tilanteesta jonkinlainen henkinen ylirasitustila ja stressihäirötila päällä.
Olen kokenut samaa. Luulee sekoavansa lopullisesti, menevänsä psykoosiin, nukkuun vähän ja huonosti, katkonaista unta, pää tuntuu olevan "sirpaleina" ja pelkää versisuonien katkeavan päästä. Tuntuu myös, ettei selviydy enää arkirutiineista. Ei jaksa. Keskittymiskyky on huono.
"Kiertää kehää".

Tarvitsisit apua. Keskusteluapua. Onko terveyskeskuksessasi psykiatrista hoitajaa ?
Ne ei ole lähellekään psykiatrin taitoisia tietenkään, mutta itse jutteleminen jollekin helpottaa jo
vähän olotilaa. Harkitse asiaa. Tosin juuri juhannuksen alla ei sitä apua ehkä saa. Kysy kuitenkin.
Soita. Jos saa ajan juhannuksen jälkeen, tieto siitä, että pääset puhumaan jonkun kanssa asioistasi voi jo sinänsä helpottaa oloasi. Onko sinulla mitään lääkitystä ? Rauhoittavaa ?
En suosittele alkaa syömään, jos vain ilman tulisit vielä toimeen. Lääke ei kuitenkaan paranna mitään, se vain "puuduttaa" oireita. Lisäksi niihin koukuttuu. Sekin ahdistaa ja vieroitusoireet ovat monissa lääkkeissä vaikeat.

Olisiko sun paikkakunnalla mitään juhannusjuhlaa, kokonpolttoa, jonne ihmisiä kerääntyisi ?
Voisitko kuvitella pystyväsi menemään sekaan ? Olet ollut varmaankin liian yksin, eristäytynyt.
Ihmisten seura tekisi hyvää. Olisit mukana, vaikka sivusta seuraten juhannuksen viettoa, jos sinulla nyt ei ole rohkeutta eikä voimia osallistua aktiivisemmin mihinkään. Aivot kuitenkin "tuulettuisivat" vähän. Muuten ajattelet vain niitä samoja asioita yksin kotona, kierrät kehää ajatuksissasi.

Onko sulla ketää kaveria, jota kävisit morjenstamassa tai joka tuli sinun luoksesi ?
Aina silloin tällöin.
Onko seudullasi, jossa asut mitään yhteisöllistä toimintaa, mihin voi kuka vaan mennä mukaan ?
Olen itse mennyt kirkkoonkin istumaan, yllätys se rauhoitti, vaikka en kuulu kirkkoon enkä ole uskonnollinen. Olin tulla ihan pöpiksi yksinäni. Jotain piti yrittää.
En tiennyt mihin (helkkariin) menisin. Kävin myös työttömien kahvilassa.
Kävin kirjastossa usein, siellä saa jutellakin, ei ole "hiljaisuus" nykyaikana.
Koska asun kaupungissa, niin lorvin myös ihan kiinnostuksesta ilmais taidenäyttelyissä, museoissa, toreilla, välillä kuljeskelin vaan ilman sen kummempaa päämäärä ja usein kävelin lähiömetsissä. Metsäkävely on erittäin rauhoittavaa myös. Luonto ei moiti. Luonto ei vaadi mitään. Luonto voimistaa, pyyteettä. Luonnossa unohtaa ainakin hetkeksi ahdistuksensa.
Kun käy usein, vaikutus tehostuu.

Mutta sinä tarvitset nyt varmaan ihmisiä eniten ?
Olisiko sellaista ihmistä tavotettavissa ? Tai paikkaa, jossa ihmisiä on mahdollisuus tavata ?
Yksinolossa ainakin minulta katosi suhteellisuudentaju. Ongelmat kasvoivat valtavaksi.
Kun lähdin liikkeelle ja joskus sain ruaptella jonkun kanssa, palasin vähitellen maanpinnalle ahdistuksestani ja aloin tajuta, etteivät ongelmani olekaan ylitsepääsemättömiä !
Et sinä sekoa, tilanteesi on nyt sillä lailla ratkaisematon, että se vaan stressaa sinua liikaa !

Herättikö tämä mitään mietteitä sinussa ?

Kerropas, mitä työtä tekisit mieluiten !
Tai mieluummin parikin vaihtoehtoa, mitä työtä haluaisit tehdä, jos saisit ihan vapaasti valita ?

Nyt sain jo vähän syötyäkin. Auttaa oloon. Uskon että tämä moniongelmainen halusi vain tulla purkamaan pahan olonsa, kuten minä. Helpottaa oloa kun puhuu jossain.

No hyvä kun sait syötyä toivottavasti muuta kuin vettä ja suolaa,
ja niinhän se voi olla, että monikin kirjoitus on vain pahan olon purkamista.
Eikös kommunkointikin olisi kuitenkin mukavaa - ajatustenvaihto - parempi kun"heittää tyhjyyteen" paha olonsa ?

Oon nyt niin huonossa jamassa etten oikein jaksa muuta vastata kuin että olen kyllä vuosien varrella kokeillut käytännössä kaikkia mahdollisia apukeinoja mutta mikään ei ole auttanut. Terapiassakin käyminen tuntui melkein ennemmin vain pahentavan asioita kun joutui jatkuvasti käsittelemään omia ongelmiaan.

On mulla kavereita mutta ei asuta enää samalla paikkakunnalla eikä nähdä melkeinpä koskaan. Olen Juhannuksena menossa vanhempieni luo jos nyt jaksan ja ajattelin vain lepäillä etten kuormita itseäni millään ylimääräisellä.

Otin nyt ensi hätään yhden rivatrilin kun mulle sellaisia on määrätty että helpottais tää ahdistus, sais nukuttua ja pitäis sen lihaksiakin rentouttaa jos auttais yhtään tuohon niskajumiin.

Itellä kans niskat paljon jumissa ollut ja huomasin, että kun vähentää puhelimen käyttöä, niin helpottaa. Ja sauvakävely on hyvää reeniä kipeisiin niskoihin joskus tuli sitä tehtyä. Mutta niskojen venyttely auttaa ja niiden reenaaminen. ( Aina ei vaan jaksa reenata, mutta kannattaa koittaa )

Okei, kiitos, kun vastasit !

Ei nyt sen enempää, mutta:
Omasta kokemuksestakin tiedän, että ahdistunut ihminen jännittää fyysisesti kroppaansa, varsinkin niska-hartiaseutua. Ei löydy tyynyä, ei mitään asentoa, joka olisi hyvä. Aina on se jännitys tiedostamatta päällä. Istuessakin.
Kun niskat jännittyy, veri ei kierrä päässä ja päätä alkaa särkeä ja kivistää. Niskat voi mennä niin jumiin, että tuntuu kuin luut naksuisi siellä ja olisi hiekkaa niskanikamien välissä kun päätä kääntää.

Inhoan kaikenlaista voimistelua, mutta olkapäitten rentouttamisliikkeet tarpeeksi usein tehtynä helpottaa lihasjännitystä ja myöskin kylmägeelit. Kun mulla päätä särkee ja kiristää, teen kahta pikarentoutumisliikettä useamman kerran päivässä:
1) Nouse seisomaan. "Nosta" olkapäät korviin, pudota olkapäät (ja kädet) sitten ihan velttona alas, toista noin 5-10 kertaa, tai kunnes tunnet että hartiajäykkyys alkaa hävitä.
2) Nosta kädet sivulle, vedä kämmenet vartalosi eteen ala pyöritellä vatvoa olkapäitäsi.
Voi tuntea kuumotukseen niskassaan, kun veri lähtee kiertämään.
Tätä liikettä voi hyvin tehdä istuenkin keittiöntuolissa kädet sylissä rentona. Se on oikein hyvä olkapäitten rentoutusvatvomisasento, pyöritellä olkapäitä taaksepäin. Tehoaa.
Voi yrittää eteenkin päin…mutta taaksepäin sujuu paremmin.

Tulee oikeasti rennompi olo, veri lähtee kiertämään, päänsärky hellittää eikä tule niin helposti uudestaan

Mahdollisimman rentoa iltaa sinulle !

Bongasin tämän keskustelun ja ajattelin kirjoittaa omasta kokemuksestani. Olen tosiaan 4 viikkoa ollut ilman ruokahalua, 2 viikkoa meni suht ok, sitten iski paniikki et missä mun ruokahalu on. Guuglasin kaikki mahdolliset sairaudet ym. Terveystalolla, terveyskeskuksessa ravannut jne.. Tänään soitin jopa ambulanssin itelleni kun oli niin ahistunut olo.. Toivoisin vaan et pääsisin ees muutamaks päiväks johonki hoitoon ja saisin elämäni aluille. Ruokahaluttomuuden lisäks olen kärsinyt mitä ihmeellisimmistä oireista (lievä kuume, ripuli, hengenahistus, kurkku/korva kipu...) päätä särkeny välillä. Välillä polttanu mahasta. Vielä ois tähystysaika edessä ja siihen asti pitäis vaan keksiä muuta ajateltavaa. (mikä on erityisen haasteellista) ja ku ei tiedä onko paha masennus vai mikä, niin pahentaa vaa oloa. Jaksan jonkinverran tehdä kevyitä kotitöitä, mutta se on tosi kovan työn takana. Töissä olen tehnyt nyt parina päivänä lyhyempää päivää ku en jaksa keskittyä :(

Eniten kyllä huolestuttaa tuo tunne kuin jotain ainetta virtais pään sisällä mutta en ole mennyt lääkäriin sen takia. Tuollaista on ollut nyt ajoittain jo jostain viime syksystä lähtien.

Vastaan vanhaan ketjuun, josko sitä joku vielä lukisi. Itselläni amoja oireita kun moniongelmaisella eli niska rutisee ja jotain tuntuu valuvan päästä tai esim kuolaa suusta mutta se on vain tunne eli oikeasti ei valu mitään. Myös erilaiset kivut ja jäykkyydet ova tyypillisiä vieroituksessa. Itse olen vieroittumassa Rivatrillistä ja vieroitukseni on loppusuoralla. Lääkettä käytin noin vuoden.

Liitteenä lista vieroitusoireista englanniksi.
https://baylissa.com/symptoms-a-to-z-list/