Jos perheen isä kuolee, niin ovatko perheen alaikäiset lapset myös perillisiä ja kuolinpesän osakkaita? Jos perivät, niin miten käytännössä?
Vai periikö äiti kaiken?
Onko lainsäädännössä tapahtunut joitain muutoksia 50-60 luvulta lähtien tässä asiassa?
Ovatko alaikäiset myös kuolinpesän osakkait
alaikäisetlapset
34
1729
Vastaukset
- UrpoLehtinen
Äiti ei peri mitään ellei ole testamenttia tehty hänen hyväksi,lapset perivät oli ne sitten alaikäisiä tai täysikäisiä,ei merkitystä.Alaikäiset ovat myös kuolinpesän osakkaita,eloonjäänyt vanhempi ei voi edustaa lapsia kuolinpesän asioissa vaan tilalle pitää hommata maistraatista edunvalvojan sijainen joka sitten edustaa näitä alaikäisiä lapsia,edunvalvojan sijaisia voi olla myös useampi jos lasten edut ovat ristiriidassa keskenään.
- Onnibonni
Urpo on oikeassa. Lapset perivät tasan kaiken, olivat he täysikäisiä, alaikäisiä tai syntymättömiä. Äiti ei peri mitään. Jos äiti oli isän kanssa naimisissa, hän voi saada isän kuolinpesältä tasinkoa, samalla tavalla kun jos äiti ja isä olisi eronnut avioeron takia.
On muuten tapahtunut aika paljon muutoksia sitten 50-60 -luvun. Mutta pääpiirteet ovat samat (paitsi jos olet adoptiolapsi).
- UrpoLehtinen
edunvalvojan sijainen ei ole pakollinen jos "äiti" ei ole kuolinpesän osakas.
- 00530
Äiti ei ole kuolinpesän osakas, jos hänellä ei ole avio-oikeutta miehensä omaisuuteen.
- puuroovelliii
"äiti", tarkoittanee muuta kuin biologista äitiä. oli äiti tai lainausmerkkiäiti, ei peri mitään ilman testamenttia, jos perittävällä on omia lapsia, joita kutsutaan rintaperillisiksi. Ajatustyötä voi tehdä. Otetaan esimerkiksi Kalle niminen mies. Seija on hänen lastensa oikea äiti, ja samalla Kallen aviovaimo.
Seija perii jos on testamentti hänen hyväkseen. Mikäli testamentti loukkaa lakiosaa, joka on puolet siitä mitä kukin perisi ilman testamenttia, perilliset voivat vaatia lakiosaa, tietyssä ajassa- elleivät ole sitoutuneet olemaan vaatimatta lakiosaansa. Ellei mitään testamenttia ei Kalleen nähden vieraasta suvusta, ihminen mitenkään peri häntä. Seijahan ei ole Kallelle sukua (ainakaan niin läheistä että vaikuttaisi perimisiin, sisarukset ja etenevä, takeneva polvi eivät saa mennä avioliittoon)
Avio-oikeus on eri asia. Mikäli avioliitto päättyy, puolison kuolemaan, eroon. Niin Kallen ja seijan omaisuus lasketaan erikseen-velat, ja näin saatu luku jaetaan kahdella, eli lesken avio-osa, ja vainajalta jäävä perintö, että puntit ovat tasan. Mikäli leski on varakkaampi, ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille. Mikäli vainaja on varakkaampi, perilliset ovat tasingonsuoritusvelvollisia.
- Todellisuudesta_vähän
Leski voi olla täysin lastensa huoltaja ja edunvalvoja kaikessa muussa paitsi perinnönjakoon liittyvissä asioissa.
Eli kaikessa sellaisessa missä tulee eturistiriitaa joudutaan hommaamaan väliaikainen edunvalvoja.
Tuollainen eturistiriita tulee oikeastaan vain perinnönjaossa, edes perunkirjoituksessa ei tarvitse olla edunvalvojan sijaista.
Tietenkin on poikkeuksia kuten omassa tilanteessani yritykseni muuttaminen osakeyhtiöksi jossa edesmennyt oli äänetön yhtiömies.
Nämä ovat kuitenkin harvinaisia tapauksia.
Niin ja 8v toimin täysin edunvalvojana alaikäisille lapsilleni kunnes nuoriinkin täytti 18v. - tietystitietysti
Totta kai ovat. Onpas ihan outo kysymys!
- aivanaivan
Ilmeisesti kysyjä on testamentinsaaja, leski, tai lasten edesmenneen isän uusi puoliso. Mutta silti vaikka testamentti olisi, ovat lapset isänsä kuolinpesän osakkaita ikään katsomatta- jopa vielä syntymätön on.
Edunvalvonnan kannalta testamentilla saava leski on sikäli hankalassa asemassa, että ei voi edustaa lapsia- lasten etuhan on saada vaatia lakiosaansa isänsä perinnöstä.
On ollut ihan isän päätettävissä, saavatko lapset koko hänen tulevan jäämistönsä, vai saako jälkeenjäävä puolisokin jotain. - törkeäteko
Ei ole vaan lapsi.
Kysyn täällä siksi kun isäpuoli salaa poistatti törkeästi isäni nimen hautakivestä.
Olin silloin kuolinpesän osakas ja hautakivi maksettiin kuolinpesän varoilla. Eikös se hautakivi ole tavallaan minun "omaisuutta" ja ei kai kukaan saa mennä tärvelemään sitä omin luvin? - ihmettelenvähän
Eikö siis puoliso peri mitään, jos on alaikäisiä lapsia?
- LW-
Puoliso ei peri mitään, jos perinnönjättäjällä on yksikin rintaperillinen (eli lapsi, lapsenlapsi jne.).
Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso perii kaiken, mutta hänen kuoltuaan hänen kuolinpesänsä varat jaetaan molempien sukujen kesken.
- pieneneekövaisuurenee
Miten vaikuttaisi perinnönjakoon ja lakiosuuden suuruuteen sitten äidin kuoleman jälkeen, jos isän jättämää perintöä olisi ollut vaikkapa 10 000 euroa.
Pieneneekö silloin jo nyt aikuisen lapsen lakiosuus vai suureneeko se?
Äiti oli siis mennyt uusiin naimisiin ja perinnönjaossa olisi nyt uusi aviomies ja jo aikuinen lapsi - hiffi
Noilla tiedoilla kauheasti voi vastata. Millainen testamentti oli lapsen isällä ja äidillä? Jos testamenttia ei ollut niin se isän jättämä kymppitonni kuului lapselle jo silloin heti isän kuoltua Jos isä testamenttasi omaisuutensa äidille niin lakiosuus olisi ollut puolet tästä. Äidin kuoleman jälkeen lakiosuus on puolet äidin perinnöstä jos äiti on testamentannu6t omaisuutensa muille.
- innotwetrust
Kunkaan kuolema ei korjaa maksuhalukkuutta. Lain ja lainsäädättämättömyys on eri asiaa, kuin luonnollisuus.
- lapsuusajanvalokuvat
Entäs sellainen pikkujuttu, (mutta tunnearvolta suuri) kuin valokuvat?
Kun isä kuoli, niin kaikki lapsuusajan valokuvat ym "muistoesineet" jäivät äidin haltuun.
Eikös ne tavallaan olleet alaikäisen lapsenkin omaisuutta?
Entäs kun äiti kuolee?
Saako lapsi vaatia ne nyt omakseen?
Kävi näin, että halusin saada vanhat valokuvat itselleni, mutta äidin uusi puoliso/isäpuoli/leski sanoikin että en saa. Ja että hän pitää ne, koska heillä oli testamentti.- ZXCzx
Äitisi leskenä on saanut pitää hallussaan tavanomaisen koti-irtaimiston, riippumatta kumpi (vaiko yhdessä) puolisoista mitäkin omisti. Kysymyksessä on kuitenkin vain hallinta-oikeus, joten todennäköisesti ainakin osan koti-irtaimistosta omistavat edesmenneen puolison (isäsi) perilliset, joten senkin perusteella perillisillä on usein oikeus saada ainakin ensin kuolleen puolison (isänsi) osuus koti-irtaimistosta haltuusi (nyt äitinne kuoltua, paitsi jos isänne ei todellakaan omistanut mitään ja vanhemmillanne oli kaiken avio-oikeuden pois sulkeva avioehto). Kaiken järjen mukaan tavalliset perhevalokuvat nyt kuolleen ensimmäisen avioliiton ajalta pitäisi luovuttaa perillisille, eikä tätä oikeutta irtaimistoon voi leski (äitisi) testamentillaan kieltää.
Jos olisi kyse rahallisesti tai taiteellisesti tms. arvokkaista valokuvista, siis ei tavallisista perhekuvista, ne voitaisiin laskea joko äitisi tai isäsi henkilökohtaiseen omaisuuteen, ei koti-irtaimistoon kuuluviksi, jolloin äitisi voisi omat kuvansa testamentata kenelle tahtoo, joko omistus- tai vain hallintaoikeudella, mutta siitähän ei ole tässä kyse. Täytyy sanoa, etten ymmärrä äitisi lesken ajattelutapaa, enkä löydä sille lakiin perustuvaa puolustustakaan. Mielestäni äitisi lesken pitäisi luovuttaa ainakin äitisi ensimmäisen avioliiton aikaiset kuvat äitisi lapsille.
Uusia puolisoita on monenlaisia, toiset hävittävät ajattelemattomasti edesmenneen puolisonsa perheen muistoja, toiset taas vaalivat ja säästävät niitä, kunnes puolison perilliset osaavat itse antaa niille arvon.
- 63736
Lapset perivät aina lakiosan. Ilman testamenttia kaiken muunkin. Aika paljon on muuttunut 50-luvun alusta... esimerkiksi lesken hallintaoikeus ja juuri lakiosat ovat tulleet.
- 00530
1950-luvun alusta laki todella on muuttunut. Lesken hallintaoikeus, kuten myös puolison perintöoikeus rintaperillisettä kuolleen aviopuolisonsa jälkeen, tulivat perintökaareen vuonna 1983 annetulla lailla.
Mutta sitä vastoin lakiosan osalta laki ei ole juurikaan muuttunut 1950-luvulta. 5.9.1951 annetulla lailla tuolloisen perintökaaren 17 luku muutettiin siten, että siihen sisältyi jokseenkin nykyistä vastaava lakiosasäännöstö. Mutta jo sitä ennen rintaperillisen oikeus perintöön oli hyvin - jopa osin nykyistä paremmin - turvattu.
Vuoden 1734 lain perintökaaressa lakiosajärjestelmä kuitenkin oli käytössä vain kaupunkioikeudessa. Suvun oikeuksia maaseudulla suojeltiin edelleen germaanista perää olevalla suvun yhteisomistukseen perustuvalla perimysmaan testamenttauskiellolla.
Vuoden 1734 perintökaaressa testamenttausvapautta kaupunkioikeudessa rajoitettiin seuraavasti:
PK 17:5
"Kaupunkilaisoikeuden mukaan älköön kukaan peritystä taikka ansaitusta, irtaimesta taikka kiinteästä omaisuudesta antako testamentilla enempää kuin kuudennen osan, jos lapsia tahi rintaperillisiä on elossa [joten rintaperillisen lakiosa 5/6]. Jos lapsia ei ole, vaan muita kotimaisia perillisiä, olkoon valta antaa puolet kaikesta omaisuudesta [joten lakiosa oli muillakin perillisillä]. Jos ei ole lapsia eikä kotimaisia perillisä, vaan ainoastaan ulkomaisia, olkoon valta antaa kaikki tyyni kotimaan miehelle. /.../"
PK 17:7
"Jos joku antaa enemmän kuin laki sallii, oikaistakoon testamentti lain mukaan ja olkoon kaikilta muilta kohdin voimassaan. Älköön myöskään testamenttiin pantako sellaista määräystä, että se, joka testamenttia moittii, menettää perintöoikeutensa."
Lesken asemaa on 1950-luvulta parannettu paitsi perintökaaren, myös avioliittolain säännöksillä. Viimeksi mainittuun lisättiin 1991 säännös, jonka mukaan "osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille" (ns. lesken tasinkoprivilegi, AL 103.2). - 88989
Mistä olet ottanut nuo lesken perintöoikeuden ja tasinkoprivilegin vuosiluvut? Ne menevät sinulla kumpikin pari vuosikymmentä pieleen.
Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja nimenomaan silloin leski sai perintöoikeuden lapsettoman puolisonsa jälkeen.
Tasinkoprivilegin leski taas sai vuonna 1976, isyyslain säätämisen yhteydessä. - Paha_moka
00530 kirjoitti:
1950-luvun alusta laki todella on muuttunut. Lesken hallintaoikeus, kuten myös puolison perintöoikeus rintaperillisettä kuolleen aviopuolisonsa jälkeen, tulivat perintökaareen vuonna 1983 annetulla lailla.
Mutta sitä vastoin lakiosan osalta laki ei ole juurikaan muuttunut 1950-luvulta. 5.9.1951 annetulla lailla tuolloisen perintökaaren 17 luku muutettiin siten, että siihen sisältyi jokseenkin nykyistä vastaava lakiosasäännöstö. Mutta jo sitä ennen rintaperillisen oikeus perintöön oli hyvin - jopa osin nykyistä paremmin - turvattu.
Vuoden 1734 lain perintökaaressa lakiosajärjestelmä kuitenkin oli käytössä vain kaupunkioikeudessa. Suvun oikeuksia maaseudulla suojeltiin edelleen germaanista perää olevalla suvun yhteisomistukseen perustuvalla perimysmaan testamenttauskiellolla.
Vuoden 1734 perintökaaressa testamenttausvapautta kaupunkioikeudessa rajoitettiin seuraavasti:
PK 17:5
"Kaupunkilaisoikeuden mukaan älköön kukaan peritystä taikka ansaitusta, irtaimesta taikka kiinteästä omaisuudesta antako testamentilla enempää kuin kuudennen osan, jos lapsia tahi rintaperillisiä on elossa [joten rintaperillisen lakiosa 5/6]. Jos lapsia ei ole, vaan muita kotimaisia perillisiä, olkoon valta antaa puolet kaikesta omaisuudesta [joten lakiosa oli muillakin perillisillä]. Jos ei ole lapsia eikä kotimaisia perillisä, vaan ainoastaan ulkomaisia, olkoon valta antaa kaikki tyyni kotimaan miehelle. /.../"
PK 17:7
"Jos joku antaa enemmän kuin laki sallii, oikaistakoon testamentti lain mukaan ja olkoon kaikilta muilta kohdin voimassaan. Älköön myöskään testamenttiin pantako sellaista määräystä, että se, joka testamenttia moittii, menettää perintöoikeutensa."
Lesken asemaa on 1950-luvulta parannettu paitsi perintökaaren, myös avioliittolain säännöksillä. Viimeksi mainittuun lisättiin 1991 säännös, jonka mukaan "osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille" (ns. lesken tasinkoprivilegi, AL 103.2).NO HUHHUH! Ja sinä 00530/nixnax olet siis hoidellut perintöasioita ihan työksesi?!?! Toivon todellakin, että nyt on vain dementia iskenyt, sillä jollet ole tiennyt lesken tasinkoprivilegin ja perintöoikeuden olleen voimassa jo iät ja ajat, niin olet kyllä mokannut pahasti ja taatusti aiheuttanut vahinkoa asiakkaillesi.
- 00530
88989 kirjoitti:
Mistä olet ottanut nuo lesken perintöoikeuden ja tasinkoprivilegin vuosiluvut? Ne menevät sinulla kumpikin pari vuosikymmentä pieleen.
Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja nimenomaan silloin leski sai perintöoikeuden lapsettoman puolisonsa jälkeen.
Tasinkoprivilegin leski taas sai vuonna 1976, isyyslain säätämisen yhteydessä.Niinpä tosiaan on. Katsoin vain Finlexistä ko. säännösten kohdalta ilmenevät päivämäärät. Olisi pitänyt vielä vilkaista hyllystä Suomen Laki I:n painosta 1977, niin siitähän noiden säännösten alkuperäiset antoajat olisivat käyneet ilmi.
Toisin kuin joku innokas takkinsa repäissyt ihailijani riemuitsee, vuosiluvuilla ei itse asiaan ole merkitystä; 1950-luvun alun jälkeenhän mainitut muutokset ovat tapahtuneet. Voimassa olevan lain mukaan toki olen aikanaan toiminut - jo ennen nykyisen perintökaaren säätämistä. Siksipä nuo viittaamani vuoden 1734 perintökaaren säännöksetkin on tullut aikanaan professori Matti Ylöstalon luennoilla opiskeltua.
- lapsuusajanvalokuvat
Eli kun isäni kuoli 60-luvulla, niin minä siis perin ne lapsuusajan valokuvat ja muut muistoesineet, ja voin vaatia ne itselleni ne nyt äidin kuoleman jälkeen?
Ei ollut mitään testamenttia.
Onko tämmöisestä jonkinlaista pykälää jossain olemassa?- 63736
Lakiosaa isän perinnöstä olisi pitänyt vaatia isän kuoltua. Äidin perinnöstä on toki oma lakiosansa. Pykälät ovat perintökaaren 7 luvussa.
- 00530
63736 kirjoitti:
Lakiosaa isän perinnöstä olisi pitänyt vaatia isän kuoltua. Äidin perinnöstä on toki oma lakiosansa. Pykälät ovat perintökaaren 7 luvussa.
Lakiosaa isän perinnöstä ei tarvinnut vaatia, koska - kun isältä ei jäänyt testamenttia - lapsi peri isänsä koko jäämistön.
- mitenlakiosaan
Entäs jos jäi perintöä (ennen vuotta 1966) ja sen arvon saisi jotenkin selville, niin mitenkä se vaikuttaisi äidin kuoleman jälkeen?
Lisäisikö se lakiosan suuruutta jotenkin? Suurenisiko se lakiosa?
Nähtävästi äitini käytti (jos sitä jotain oli) uuden talon hankkimiseen.
Isäpuolelta/leskeltä on turha kysyä, ei varmaan "muista".- Onnibonni
Isältä saama perintö ei vaikuta lakiosaan tai perintöön äidin jälkeen ollenkaan.
- mitenkälakiosaan
Miksikähän sitten pitäisi saattaa tietoon ne isän pesänjakopaperit ja kauppakirjan tiedot, jos ei vaikuta mitenkään?
Sen kohdanhan voisi pyyhkiä kokonaan pois silloin perukirjatilaisuudessa.- lakiosalisääntyy
Vaikuttaa siten että äidin jälkeinen lakiosa lisääntyy sillä määrällä mikä oli isän perintö.
- Onnibonni
lakiosalisääntyy kirjoitti:
Vaikuttaa siten että äidin jälkeinen lakiosa lisääntyy sillä määrällä mikä oli isän perintö.
Mitä ihmettä sinä selität?
- kuneitiedäniinkysyn
No jos sitä pesänjakoa ei tehty, eikä lakiosaa heti isän kuoleman jälkeen.
Kun oli lapsi vielä silloin, niin eihän sitä itse älynnyt kysellä eikä kukaan kertonut.
Kai se joskus on silti tehtävä, eli nyt viimeistään äidin kuoleman jälkeen?
Ainakin perukirjaa tehdessä asia otettiin esille.
sitä tässä kyselen, että vaikuttaako miten lakiosan suuruuteen, jos vaikka olisi jäänyt silloin jotain? - MiksiVäärääTieto
Ei noin mene kuin täälä kirjoitus.
Nainen ei voi peri. Vain mies voi.
Nainen aina mies omaisuus joko isän tai aviomiesn.
Isä peri tai vanhin veli peri.
Kaikki muu vastoin Sharia-laki joka mene yli suomi laki. - luesuomenlakikirjaa
Lue Suomen lakikirjasta miten menee.
Suomessa ei pidä Arabian ja Afrikan ym maitten lait, vaan Suomen lait!
Onneksi. - tätäihmettelen
Tää kohta ihmetyttää Onnibonnin vastauksessa:
"Isältä saama perintö ei vaikuta lakiosaan tai perintöön äidin jälkeen ollenkaan (siis äidin kuoleman jälkeen?)"
Onko niin tosiaan?
Jotkut väittää että lapset perivät isän.
Entä jos pesänjakoa ei tehty isän kuoleman jälkeen? Tietysti pitäisi, mutta jospa ei siis tehtykään?
Pitäisikö se tehdä viimeistään äidin kuoleman jälkeen.
Äidin kuolemisen jälkeisessä Perukirjatilaisuudessa oli esillä perukirja isän kuolemisen jälkeen ja sitten todettiin vain että Pesänjakoa isän kuoleman jälkeen ei tehty. Ei muuta.
Onko jossain luettavissa tästä tilanteesta selkokielellä?- perimys
Molempien vanhempien kuolinpesien välillä pitää tehdä ensin omaisuuden ositus. Sen jälkeen tiedetään, mitä kuuluu isän pesään ja mitä äidin pesään.
Kun testamenttia ei isälläsi ollut, perillisellä ei ole mitään lakiosaakaan.
Lapset perivät isän ja äidin. Äiti ei peri yhteisten lasten isältä mitään.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä542946Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille5432798- 321947
- 491912
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1191778SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3041717Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap91422Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.901186Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,631178Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221132