Sähkövene plaanaus teho kw? KOKEMUKSIA?

Rautaakku

Kun vene pysyy kevyesti plaanissa 10 hv moottorin teholla niin vaatiiko myös Sähkövene vastaavan tehon? Liuku alkaa kyllä hieman vajaallakin kaasulla pidemmän vauhdin keräys matkan aikana kenties arviolta 7hv ja silloin ei voi pudottaa tehoa kuin hyvin vähän että pysyy plaanissa. Paino lisääntyy 48v akkupaketin 200ah48v vuoksi vaikka itse moottori on hieman kevyempi. Moottorilla tankkeineen noin 45 kg vs 130 kg eli 85 kg lisää painoa. Painon voi tosin jakaa optimaalisesti mutta painon on kuitenkin riesana.
Tuumin 6kw sähköperä moottoria. Setin hinta on n 8000€. Harrastukset maksaa.
Jotku ovat vahvasti täysin saman vastaavan tehon puolestapuhujia mutta erilaisen vääntötehon takia voi olla erilaistakin tietoa. Tuo lisäpaino kyllä on huono asia.
Sähköveneily on hienoa paljon alentuneen melun tähden. Ei kyllä sovellu jos on pakko päästellä täysiä koko ajan hermostuksissaan. Itseä ei nykyisin hiljaisempi meno enää haittaa ,en lähde vesille jos on kiire.

27

1494

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ja-taas-

      Tehon kannalta ei ole merkitystä tuotetaanko se ' momentilla tai kierroksilla'. Jos tiettyyn suorituskykyyn tarvitaan tietty teho, niin tarve on sama tuleeko teho sähkö-poltto-, turbiini- tai kameliveto- tai muusta voimalähteestä.
      Ilmoitettu työntövoima sähkömoottoreiden kohdalla kuvaa vain potkurin ominaisuutta, tavoitteena suuri työntövoima pienellä nopeudella.

      • Ei-taas

        Ja näin kirjoittaa veneilypalstalle automies, jolla ei ole mitään tietoa asiasta. Voivoi.

        Autossa jossa on vaihteet, ja lentokoneessa jossa saadaan täyden tehon kierrokset heti paikallaan, tällä ei ole mitään väliä. Onko Ja-taassin veneessä vaihteet? Jokainen joka on joskus käynyt liukuvassa veneessä tai edes nähnyt sellaisen maista käsin tietää, että suurin tehontarve on liukukynnyksen kierroksilla, joka voi olla esim. puolet täyden tehon kierroksista. Tällöin väännöllä on kaikki merkitys maailmassa. Ahtamaton bensa tuottaa vain pienen osatehon noilla kierroksilla kun taas sähkömoottori tuottaa täystehon. Väittävät että 2-tahtinen vääntäisi hiukan paremmin kuin 4-t.

        Jos ero on kuitenkin 12hv/7hv niin voi olla että sähköllä jää puoliliukuvaksi.

        Esimerkiksi 320 hv V8 bensa oli testeissä 3 solmua hitaampi kuin 260 hv kompressoridieseli, koska portkurin pitää olla sellainen että vene pääsee plaaniin. Sitten plaanissa bensakasilla on paljonkin tehoa, eli se teho tulee väärillä kierroksilla. Kiihtyvyys 260 hv dieselillä oli kymmeniä% nopeampi kuitenkin, koska se runttaa paljon enemmän vääntöä liukukynnyksellä. Tämä siis huolimatta vähemmästä tehosta.


      • sähkövoimaa

        Karkeasti ottaen näin juuri. Mutta polttomoottorissa ja sähkömoottorissa on selkeä luonne-ero, missä polttomoottori saavuttaa maksimi vääntönsä noin 2/3 max kierroksilla ja sähkömoottorilla maksimi vääntö on usein tarjolla alkaen 0 kierroksista. Tämän takia sähkömoottori tuntuu tehoaan "väkevämmältä".

        Nyt on enää kyse millä nopeudella ja millä voimalla vene lähteen liukumaan ja verrattava voimaa moottorien antamiin arvoihin.


      • Joakim1
        Ei-taas kirjoitti:

        Ja näin kirjoittaa veneilypalstalle automies, jolla ei ole mitään tietoa asiasta. Voivoi.

        Autossa jossa on vaihteet, ja lentokoneessa jossa saadaan täyden tehon kierrokset heti paikallaan, tällä ei ole mitään väliä. Onko Ja-taassin veneessä vaihteet? Jokainen joka on joskus käynyt liukuvassa veneessä tai edes nähnyt sellaisen maista käsin tietää, että suurin tehontarve on liukukynnyksen kierroksilla, joka voi olla esim. puolet täyden tehon kierroksista. Tällöin väännöllä on kaikki merkitys maailmassa. Ahtamaton bensa tuottaa vain pienen osatehon noilla kierroksilla kun taas sähkömoottori tuottaa täystehon. Väittävät että 2-tahtinen vääntäisi hiukan paremmin kuin 4-t.

        Jos ero on kuitenkin 12hv/7hv niin voi olla että sähköllä jää puoliliukuvaksi.

        Esimerkiksi 320 hv V8 bensa oli testeissä 3 solmua hitaampi kuin 260 hv kompressoridieseli, koska portkurin pitää olla sellainen että vene pääsee plaaniin. Sitten plaanissa bensakasilla on paljonkin tehoa, eli se teho tulee väärillä kierroksilla. Kiihtyvyys 260 hv dieselillä oli kymmeniä% nopeampi kuitenkin, koska se runttaa paljon enemmän vääntöä liukukynnyksellä. Tämä siis huolimatta vähemmästä tehosta.

        Ei sähkömoottori suinkaan tuota täyttä tehoa pienillä kierroksilla. Sehän tarkoittaisi sitä, että kierrosluvun puolittuessa vääntömomentin pitäisi kaksinkertaistua. Saattaa kyllä ottaa vakiovirran, jolloin vakiojännitteellä sähköteho pysyy samana, mutta akseliteho romahtaa kierrosten tippuessa.

        Yleensä näissä käytetään BLDC-moottoreita, jotka tuottavaat kutakuinkin vakio vääntömomentin paikaltaan aina melko suuriin kierroksiin ja sen jälkeen vääntömomentti alkaa laskea. Koska teho on kierrosluvun ja vääntömomentin funktio, on suurin teho ja selvästi laskeneen vääntömomentin kohdalla.

        Ehkä monelle yllätyksenä tulee se, että polttomoottorin teho ja vääntökäyrät ovat erittäin lähelle samanlaisia kuin BLDC-sähkömoottoreiden. Selkein ero on hyvin pienillä kierroksilla, jolloin sähkömoottori tuottaa suuren vääntömomentin, mutta polttomoottori ei. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä vesillä, koska potkuria on kevyt pyörrittää pienillä kierroksilla, vaikka vene olisi paikallaan.

        Edellisen lisäksi sähkömoottorilla saattaa tulla ongelmia ylikuumenemisen kanssa pienillä kierroksilla ja suurilla vääntömomenteilla.

        Ahdetttu moottori voidaan venekäyttöön tehdä sellaiseksi, että se antaa huipputehonsa tai lähelle sitä jo keskikierroksilla. Tällöin siis ahtopaine on selvästi suurempi kuin kovemmilla kierroksilla ja vääntömomentti sen mukana.

        Siis ei ole mitenkään selvää, että sähkömoottorilla liukuunlähtö samalla huipputeholla sujuisi paremmin.


    • Joakim1

      Useimmissa 10 hv perämoottoreissa on 12-13 hv potkuriakselitehoa, joissain jopa 16 hv. Toisaalt joissain 80-luvun koneissa vain 9-10 hv. Mikä moottori sinulla on? Painon vaikutusta on helppo kokeilla ottamalla joku n. 85 kg matkustaja kyytiin sen kuorman lisäksi, jolla toivot plaaniin pääseväsi.

      Mikä sitten on 6 kW sähkömoottorin teho? Tuossa pitää olla tarkkana. 6 kW on hiukan yli 8 hv, mutta se on todennäköisesti sähkötehoa, jolloin potkuriakselitehoa on hyvällä tuurilla 7hv.

    • seonvihreäkone

      Mun honda menee tuntitolkulla limupullollisella bensaa, siinä on 1,8 heppaa.

      • hidasmikähidas

        Sun honda kulkee kyllä tuntitolkulla, muttei koskaa pääse plaaniin....


    • Ja-taas-

      Kuten tavallista, asiaan puuttuvat nämä "muka jotain tietävät" (jätän Joakimin tämän ulkopuolelle), jotka eivät ymmärrä propulsion toiminnasta mitään.
      Jos veneen huiput on 30 kn ja liukukynnys 15 kn, niin moottori ei kierrä ½ huipputehon kierroksilla kynnystä ylitettäessä !
      Liukukynnyksen ylitykseen tarvitaan työntövoimaa ja potkurin työntövoima on sitä suurempi, mitä nopeammin se pyörii suhteessa venenopeuteen.
      Kyllä kai kaikki liukuveneellä joskus ajaneet ovat huomanneet että liukukynnyksen ylityksen jälkeen moottorin kierroslukua voi laskea ja vene pysyy liu'ussa, tämä propulsion ominaisuus näyttää edelleen olevan täysin vieras ilmiö näille " alavääntömiehille" ja heidän käsitykselleen että veto vedessä olisi verrattavissa kiinteään vetoon , kuten aitoissa.

      Fysiikan ilmiöt ovat kiehtovia, kannattaa kuitenkin perehtyä niihin edes hieman , ennen kuin yhtyy opettamaan omasta mielestään tietämättömiä.

      • Joakim1

        Erityisesti hitaissa plaanaavissa veneissä kierrokset ovat varsin suuret plaaniin lähdettäessä. Tässä 20 hv koneiden vertailun tiedot eri kierroksilla: https://venelehti.fi/wp-content/uploads/2016/01/20-hv-Taloudellisuus.jpg

        Kaikilla koneilla huonoin taloudellisuus oli n. 4000 rpm kohdalla, jolloin nopeus n. 6,5 solmua. Tuossa kohtaaa siis kone joutui kovimmille. Tuo kierrosluku on tietysti vakionopeudella. Jos olisi kiihdytetty kaasu pohjassa, olisi kierrokset olleet suuremmat ko. nopeudella.

        Tuo 4000 rpm on n. 2/3 huippukierroksista, jossa nopeus taas oli melkein 3-kertainen. Hyvin kaukana lineaarisesti kierrosluku/nopeus -riippuvuudesta. Juuri tuolla kohtaa on yleensä suurin vääntömomentti. Mitatuista kulutuksista voi huomata, että polttoainetta kuluu tuossa 6,5 solmussa n. puolet täyden kierroksen kulutuksesta. Tästä voi päätellä että tehontarvekin on n. puolet. Koska kierrokset ovat 2/3 ja vääntömomenttia on enemmän, 4000 rpm:llä lienee n. 80% huipputehosta käytettävissä tarpeen vaatiessa.

        Mitä nopeampi vene on, sitä jyrkempi potkuri siihen laitetaan. Silloin liukuunlähdössä kierrokset laskevat. Tässä esimerkiksi n. 30 solmun vauhtiin yltäviä 50 hv koneita: https://kipparilehti.fi/wp-content/uploads/kip/Linkitettavat/409yhtveto.pdf
        Niillä tuo vastaava piste on jo 3000 rpm paikkeilla. Toisaalta suurempi nopeus tarkoittaa myös suurempaa tehoreserviä. Noilla kulutus on ko. kierroksilla vain n. 1/3 täyden kaasun tilanteesta.

        Sitten Buster SuperMagnum F300 yhdistelmällä (huiput 49 solmua 5500 rpm) tuo piste on jo 1500 rpm kohdalla (7,3 solmua) ja 2000 rpm:llä ollaan jo jonkinlaisessa liu'ussa (14,4 solmua, huomaa nopeuden tuplaantuminen 30% kierroslukumuutoksesta). Tehoreserviä on taas hurjasti enemmän ja kulutus on alle 1/10 huipuista 1500 rpm ja alle 1/6 huipuista 2000 rpm. Toisin sanoen 1500 rpm:llä tarvittava vääntömomentti on n. 1/3 5500 rpm:llä käytetystä ja 2000 rpm:llä vajaa puolet.


      • Turha-vaiva
        Joakim1 kirjoitti:

        Erityisesti hitaissa plaanaavissa veneissä kierrokset ovat varsin suuret plaaniin lähdettäessä. Tässä 20 hv koneiden vertailun tiedot eri kierroksilla: https://venelehti.fi/wp-content/uploads/2016/01/20-hv-Taloudellisuus.jpg

        Kaikilla koneilla huonoin taloudellisuus oli n. 4000 rpm kohdalla, jolloin nopeus n. 6,5 solmua. Tuossa kohtaaa siis kone joutui kovimmille. Tuo kierrosluku on tietysti vakionopeudella. Jos olisi kiihdytetty kaasu pohjassa, olisi kierrokset olleet suuremmat ko. nopeudella.

        Tuo 4000 rpm on n. 2/3 huippukierroksista, jossa nopeus taas oli melkein 3-kertainen. Hyvin kaukana lineaarisesti kierrosluku/nopeus -riippuvuudesta. Juuri tuolla kohtaa on yleensä suurin vääntömomentti. Mitatuista kulutuksista voi huomata, että polttoainetta kuluu tuossa 6,5 solmussa n. puolet täyden kierroksen kulutuksesta. Tästä voi päätellä että tehontarvekin on n. puolet. Koska kierrokset ovat 2/3 ja vääntömomenttia on enemmän, 4000 rpm:llä lienee n. 80% huipputehosta käytettävissä tarpeen vaatiessa.

        Mitä nopeampi vene on, sitä jyrkempi potkuri siihen laitetaan. Silloin liukuunlähdössä kierrokset laskevat. Tässä esimerkiksi n. 30 solmun vauhtiin yltäviä 50 hv koneita: https://kipparilehti.fi/wp-content/uploads/kip/Linkitettavat/409yhtveto.pdf
        Niillä tuo vastaava piste on jo 3000 rpm paikkeilla. Toisaalta suurempi nopeus tarkoittaa myös suurempaa tehoreserviä. Noilla kulutus on ko. kierroksilla vain n. 1/3 täyden kaasun tilanteesta.

        Sitten Buster SuperMagnum F300 yhdistelmällä (huiput 49 solmua 5500 rpm) tuo piste on jo 1500 rpm kohdalla (7,3 solmua) ja 2000 rpm:llä ollaan jo jonkinlaisessa liu'ussa (14,4 solmua, huomaa nopeuden tuplaantuminen 30% kierroslukumuutoksesta). Tehoreserviä on taas hurjasti enemmän ja kulutus on alle 1/10 huipuista 1500 rpm ja alle 1/6 huipuista 2000 rpm. Toisin sanoen 1500 rpm:llä tarvittava vääntömomentti on n. 1/3 5500 rpm:llä käytetystä ja 2000 rpm:llä vajaa puolet.

        Selittely ja faktojen esittely menee tässä hukkaan.
        Jos moottoreiden esitteissä yleensä tehokäyrän lisäksi olevan potkurikäyrän " sanoma" ei aukea, on aivan turha yrittää selittää asiaa mitään muuta kautta.
        Yksinkertainen juttu, mutta edelleen joillekin tuntematon.


      • Joakim1
        Turha-vaiva kirjoitti:

        Selittely ja faktojen esittely menee tässä hukkaan.
        Jos moottoreiden esitteissä yleensä tehokäyrän lisäksi olevan potkurikäyrän " sanoma" ei aukea, on aivan turha yrittää selittää asiaa mitään muuta kautta.
        Yksinkertainen juttu, mutta edelleen joillekin tuntematon.

        Ehkä. Perämoottoreista tosin en ole koskaan nähnyt valmistajan julkaisemaa tehokäyrää tai potkurikäyrää. Vene-lehtien mittauksissa niitä aikanaan oli. Perämoottorille tuo potkurikäyrä ei ole kovinkaan validi, koska perämoottoreita käytetään lähinnä liukuvissa veneissä, joissa käyrän muoto on monimutkaisempi.

        Potkurikäyrän yleisimmin käytetty muoto on akselitehon kasvaminen kierrosluvun kolmannessa potenssissa. Se pätee tarkasti paaluvedossa ja vielä oikein hyvin uppoumarunkoisilla veneillä. Puoliliukuvilla ja varsinkin liukuvilla sitten veneen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi käyrään.


    • ÄläPlaanaa

      Paalaa.

    • Rautaakku
      • Rautakku

      • He-He

        Joku meinaa ilmeisesti yrittää hyötyä buumista ja tehdä helppoa rahaa.
        5 kW sähkömoottoria myydään 10 heppasena ja 10 kW moottoria 20 hepasena ! !
        ;Muutenkin yritys näyttää liian läpinäkyvältä, polttomoottorin tilalle on vain vaihdettu sähkömoottori, edes potkurin pakokaasukanavia jäähdytysveden ottoa tai muita bensakoneeseen kuuluvia osia ei ole viitsitty fiksata.

        Kova usko edelleen kauppiailla, että kaikista kansanosista veneilijät ovat helpoimmin huijattavia.


      • Kappas-vaan
        Rautakku kirjoitti:

        No nythän se löytyi!

        http://www.epropulsion.fi/navy-6.0.html

        Taitaapa olla ensimmäinen silmiin osunut esite, jossa ei ole spekseissä mitään liioittelua, ainoa kauneusvirhe on nopeus, joka on potkurivirran max nopeus, ei veneen.
        Haaveilijoiden huomion kiinnittäisin tuon pienen nopeuden lisäksi siihen että potkuriteho on rehellisesti ilmoitettu (laskettavissa myös työntövoimasta) ja on 3.3 kW eli 4.5 hv .

        Saa olla todellinen optimisti kuvitellessaan tuota 10 heppaisen plaanarin korvaajaksi.


      • Näinpitää
        Kappas-vaan kirjoitti:

        Taitaapa olla ensimmäinen silmiin osunut esite, jossa ei ole spekseissä mitään liioittelua, ainoa kauneusvirhe on nopeus, joka on potkurivirran max nopeus, ei veneen.
        Haaveilijoiden huomion kiinnittäisin tuon pienen nopeuden lisäksi siihen että potkuriteho on rehellisesti ilmoitettu (laskettavissa myös työntövoimasta) ja on 3.3 kW eli 4.5 hv .

        Saa olla todellinen optimisti kuvitellessaan tuota 10 heppaisen plaanarin korvaajaksi.

        "Tarjoaa ratkaisun saastuttamiseen"

        Siinä on rehellinen mainos. Meillä sähkö jauhetaan venäläisellä hiilellä.


      • Joakim1
        Kappas-vaan kirjoitti:

        Taitaapa olla ensimmäinen silmiin osunut esite, jossa ei ole spekseissä mitään liioittelua, ainoa kauneusvirhe on nopeus, joka on potkurivirran max nopeus, ei veneen.
        Haaveilijoiden huomion kiinnittäisin tuon pienen nopeuden lisäksi siihen että potkuriteho on rehellisesti ilmoitettu (laskettavissa myös työntövoimasta) ja on 3.3 kW eli 4.5 hv .

        Saa olla todellinen optimisti kuvitellessaan tuota 10 heppaisen plaanarin korvaajaksi.

        No eihän tuo täysin rehellinen ole, kun sanovat "verrattavat bensamoottorit 9,9 hp", mikä on täysin ristiriidassa muiden tietojen kanssa. 6 kW ottoteho tarkoittaa sähkömoottorin akselitehona enintään 7,5 hv. Tuossa on moottori ylhäällä, joten perän rattaista ja laakereista tulee vielä ainakin muutaman prosentin häviö.

        Hiukan rehellisempi tuo kuitenkin on kuin Torqeedo, joka väittää 4 kW ottoteholla jo moottoria 8 hv (propulsioteho) tai 10 hv (työntövoima) vastaavaksi. Tässä vielä heidän täysin päivänvaloa kestämätön perustelu: http://www.torqeedo.com/en/technology-and-environment/performance-and-efficiency.html

        Torqeedo myös ilmoittaa propulsive powerin, joka on heillä 56% ottotehosta. Tuokin on vain ja ainoastaan jossain optimaalisessa tilanteessa, jos silloinkaan.


      • plaaniliuku

        280lbs staattinen onko se nyt se kuuluisa paalunveto? minkähän kokoinen bensa kone antaa tuon staattisen vedon / paalunvedon? Onko tuolla teoriassa mahdollisuus mennä mainoksen 18 ~ 21 km/h? edes yli 10km/h oikeasti?


      • Iskeekuin1500000volttia
        Joakim1 kirjoitti:

        No eihän tuo täysin rehellinen ole, kun sanovat "verrattavat bensamoottorit 9,9 hp", mikä on täysin ristiriidassa muiden tietojen kanssa. 6 kW ottoteho tarkoittaa sähkömoottorin akselitehona enintään 7,5 hv. Tuossa on moottori ylhäällä, joten perän rattaista ja laakereista tulee vielä ainakin muutaman prosentin häviö.

        Hiukan rehellisempi tuo kuitenkin on kuin Torqeedo, joka väittää 4 kW ottoteholla jo moottoria 8 hv (propulsioteho) tai 10 hv (työntövoima) vastaavaksi. Tässä vielä heidän täysin päivänvaloa kestämätön perustelu: http://www.torqeedo.com/en/technology-and-environment/performance-and-efficiency.html

        Torqeedo myös ilmoittaa propulsive powerin, joka on heillä 56% ottotehosta. Tuokin on vain ja ainoastaan jossain optimaalisessa tilanteessa, jos silloinkaan.

        6kw x 1,36 = 8,1 hv.
        Moottori on alhaalla .
        Jäähdytys on elektroniikalle ylhäällä.


      • Joakim1
        Iskeekuin1500000volttia kirjoitti:

        6kw x 1,36 = 8,1 hv.
        Moottori on alhaalla .
        Jäähdytys on elektroniikalle ylhäällä.

        Kyllä 8,1 hv on ottoteho eli sähkökulutus. Ohjaimen ja moottorin hyötysuhde yhteensä on enintään n. 90%. Kaapeleista voi tulla vielä merkittäviä lisähäviötä, joten akselitehoa todennäköisesti n. 7 hv.

        Onko varma tieto, että moottori on alhaalla tuossa ePropulsionissa? Torqeedossa moottori on alhaalla, mutta siinä onkin huomattavasti paksumpi mötikkä potkurin edessä ja toisaalta selvästi pienempi "koppa".


      • Joakim1
        Joakim1 kirjoitti:

        Kyllä 8,1 hv on ottoteho eli sähkökulutus. Ohjaimen ja moottorin hyötysuhde yhteensä on enintään n. 90%. Kaapeleista voi tulla vielä merkittäviä lisähäviötä, joten akselitehoa todennäköisesti n. 7 hv.

        Onko varma tieto, että moottori on alhaalla tuossa ePropulsionissa? Torqeedossa moottori on alhaalla, mutta siinä onkin huomattavasti paksumpi mötikkä potkurin edessä ja toisaalta selvästi pienempi "koppa".

        Kyllä tuossa moottori on ylhäällä! Manuaalissa alaosa on "grearbox", johon pitää vaihtaa öljytkin ja koppa avattuna näkyy selvästi moottorin näköinen sylinteri: http://www.epropulsion.com/assets/navy-6.0-user-manual.pdf


      • Joakim1
        plaaniliuku kirjoitti:

        280lbs staattinen onko se nyt se kuuluisa paalunveto? minkähän kokoinen bensa kone antaa tuon staattisen vedon / paalunvedon? Onko tuolla teoriassa mahdollisuus mennä mainoksen 18 ~ 21 km/h? edes yli 10km/h oikeasti?

        Paaluveto on varsin epäoleellinen luku ellei ole tarkoitus käyttää venettä hinaajana paljon isommalle veneelle. 280 lbs on 127 kp. Sellaiseen pystyy 10 hv suuren työntövoiman mallit, esimerkiksi Yamaha T9.9. Niissä on tiheämpi perävälitys ja isompi potkuri.

        Tässä muutamia paaluvetomittauksia (katso Sailart):
        http://batberge.no/Portals/0/03Buster/04BusterM/YamahaKjorefakta.pdf

        Tässä on mukana myös Torqeedo 4 kW: media.torqeedo.com/downloads/tests/sailing_today_072012.pdf

        Torqeedolla oli suurin paaluveto, mutta huippunopeus vaatimaton 12 solmua. Tuollainen kumivene plaanaa jo 3-4 perämoottorilla eli kulkee 10-12 solmua. 10 hv koneella nopeus lienee jo 20 solmun paikkeilla. Valitettavasti tuosta linkistä ei näy muiden koneiden nopeuksia.


      • Iskeekuin1pilikku5voltti
        Joakim1 kirjoitti:

        Kyllä tuossa moottori on ylhäällä! Manuaalissa alaosa on "grearbox", johon pitää vaihtaa öljytkin ja koppa avattuna näkyy selvästi moottorin näköinen sylinteri: http://www.epropulsion.com/assets/navy-6.0-user-manual.pdf

        Jovain on moottori ylhäällä, oikein katsoit , itse katsoin näemmä 3 kw mallin kohtaa,siinä on moottori alhaalla.
        Onkohan tuommoinen 6kw laadukaskin perämoottori? Toimiikohan tuo 6kw malli itse tehdyllä akkupakalla inforuutujen laskiessa oikein arvonsa? Joku oli tehnyt salkkuun oman akkupaketin oletettavasti kohtuullisemmin kustannuksin kuin nuo valmiit miljonäärimiesten setit. Youtubesta löytyi pikaisesti vain pikku kumiveneisiin noita istutetun .Luulisi nyt isompikin liikkuvan .


    • Rautakku

      Erehdyin laittamaan kaiuttimet päälle tuon navy 6 videossa. Siitähän lähtee saatanallinen meteli! Onkohan nyt migrofoni joka poimii juuri meteöitaajuuden korostuneesti eteen. Sähköveneilyn idea on juuri liki täydellinen äänettömyys. Siinä meni sekin moottori. Parsun oli äänettömämpi. Akku on täysi ulappa kutsuu.

    • Rautaakku

      Hondan iskutilavuus onkin 280cm3 ja teho lienee oikeasti jotain 12-13 hv ,se siitä 9,9hv. Nyt onkin vaikeampaa/kalliimpaa sähköveneily oletan. Taitaa olla viisaampaa vaihtaa uuteen hondaan edelleen hienosti toimiva 9,9hv honda . Nääs sähkö startti ja kippi syteemi on haaveena . Uusi varmaankin käy hiljempaa kuin vanha ?

    • Puhukasvotustennyt

      Mitähän idioottia on kirjoitettu poistettuihin?

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5810
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      26
      3687
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      229
      1948
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1782
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      94
      1232
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1187
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      289
      957
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      51
      951
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      76
      889
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      848
    Aihe