Kaikenlaisia työtehtäviä iltapäivälehdistössä

etenkin heillä jotka joutuvat päivästä toiseen etsimään puolialastomia naisia joita sitten esitellä suurien klikkauksien toivossa. Ajatella kun tuonlaistakin työtä jotkut tekevät työkseen, ensin ehkä ajatelleet pääseen unelmaduuniin mutta voin kuvitella miltä se varmaan ehkä on alkanut tuntumaan kun vuodesta toiseen joutuvat näkemään kaikenlaisia markkinarakoja ja vakoja joita sitten lehdissään esitellä. Onko enää mahdolista nukkua näkemättä kauhu-unia. Myötätuntoni melkein heidänkin työlleen. Voi olla vaikea pitää ns. pokkaa kun ovat jo nähneet työkseen jos ja minkälaista himokasta, superseksikästä ja edelleenkin tätyy heidän joka päivä saada näytille joku itseään auliisti esittelevä kaunotar tai joku muu sellainen. Eikö se työ jo ala maistua puulta kun elämänsä aikana ovat nähneet jo liiaksi asti " unelmaduunissaan " jos ja vaikka minkä kokoista, muokattua, feikkiä, istumalihasta.

Sääliksi käy vaikka joku väittää sääliä sairaudeksi, on sekin joku väite mutta tuntuisi ihan kauheelta kun itse olisi joutunut sivistymättömyyttään pelkästään hakemaan alastonta vartaloa muiden katseltavaksi. Ei hirveetä minkälaisia duuneja monetkin joutuvat leipänsä eteen tekemään ja niin kuin luulivat että " unelmaduuni " Tämä on nyt taas sellainen ajatus jota ei saa ääneen sanoa niin kirjoitin kuitenkin. Minua varten ei tarvitse laittaa yhtäkään, melkein oksennan kun ajattelenkin että lehtiä eivät muka saa myytyä jos siellä ei ole joka päivä joku itsensä paljastelija.

Ehdotan hetken hijaisuutta tuollaista työtä tekevien " muistolle " koska täytyyhän sen normaalisti kauheelta tuntua kun jatkuvasti on alastonta markkinarakoa ja vaikka minkälaista istumalihaksiaan näyttelevää kuvattavana. Voi kauheeta sentään miten jotkut joutuvat leipänsä eteen alentumaan päivittäin ja sitten vielä pitäisi valhdella itselleen että toiset on vain kateelisia.