70-80 lukujen veneiden hinnat

Avasin äsken Blocketin ja kaksi ensimmäistä venettä listalla osoittavat miksi veneiden hinnat laskevat:

1. Hanse 291 vuodelta 1996 - hintapyyntö 198 000 SEK. Siis tällä samalla hinnallahan tarjotaan esim. 70-80 lukujen Albin Alphaa, Maxi Fenixiä ja Sunwindiä. Eihän Hanse mikään ihmeellinen ole, mutta kuitenkin vähän modernimpaa suuntaa kuin noi vanhemmat skandiveneet.
Tässä linkki: https://www.blocket.se/goteborg/Hanse_291__96_med_batplats_73159772.htm?ca=11&w=3

2. Albin Ballad - hintapyyntö 49 000 SEK. Vielä parisen vuotta sitten näitä yritettiin myydä jollain 15 000 eurolla? Ja nyt saa halvimmillaan sillä 5000 eurolla? Joku kyseli vanhan korjaamisen kannattavuudesta, voihan se olla kohta kannattavaa kun nämä vanhat veneet eivät maksa enää mitään. https://www.blocket.se/goteborg/Albin_Ballad__75_73966503.htm?ca=11&w=3

Eli 90-2000 luvun veneiden hinnat alkavat olla kohta sillä tasolla, että 70-80 luvun veneet ovat käytännössä arvottomia. Tai onhan niillä käyttöarvo.
Ilmianna
Jaa

79 Vastausta



Kyllähän niillä vanhemmillakin veneillä joku rahallinen arvo sentään säilyy jos niillä on käyttöarvo, eli ne ovat käyttökelpoisia veneitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Moni 30 - 40v pursi elää uutta nuoruuttaan eli ovat aloittamassa toista "kierrostaan" täysin päivitettyinä. Tunnen useamman yli 35v Scandin, jotka ovat kaikilta osin huppukuntoisia eli kysymys on aina yksilöstä ei iästä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Näistä Albin Ballad vaikuttaa henk. koht. kiinnostavammalta kuin Hanse 291, vaikkei noita hintoja edes huomioitaisi
Ilmianna
Jaa
Niin, otitko huomioon, että ne 90-luvun veneet ovat nyt yhtä vanhoja kuin ne 80-luvun veneet vasta kymmenen vuotta sitten. Joten kyllä niiden tuleekin olla suhteessa yhtä halpoja kun kasariveneet "ei niin kauan" sitten.
Ilmianna
Jaa
Jos tavaralla on se käyttöarvo tallessa, eikö se ole juuri sen tärkein arvo, ellei sitten kyse ole ihan koristeeksi valmistetusta jutusta, joulukuusenkoristeista tms. Ja oma käyttöarvonsa tavallaan niilläkin on! Näyttöarvo on toinen merkittävä kriteeri, yleisesti veneiden kohdalla näyttäisi siltä, että mitä kalliimpi vene, sen vähemmän hänellä harrastetaan veneilyä, korkea mastometsä satamissa on nytkin huomiota herättävä. Ja se samainen mastometsä oli siellä eilen liki samanlaisena ja se on siellä huomenna liki muuttumattomana. Ja niin lyhyt kuin meillä kesä onkin, silti noin!
Yhden havainnon olen ollut vuosien varrella veneiden hinnoista tekeväni. Vaikuttaa siltä että Etelä-Euroopassa ja USA:ssa käytettyjen hinnat putoavat reippaammin kuin pohjoismaissa, johtuneeko sitten siellä vallitsevasta meitäkin lapsellisemmasta arvomaailmasta ja kulttuurista jossa kaiken pitäisi olla niin vimpan päälle uutta, uusinta muotia ja näyttävää. Eli käytetyt veneetkin heitetään sivuun nopeammin kuin meillä, ja siis niiden tarjonta on runsasta?
Hintojen muutosten tarkkailua meillä vaikeuttaa jossain määrin Euroon siirtyminen tarkasteluajanjakson aikana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
20 VASTAUSTA:
Osasyy hintakehityksen eroihin voi olla ilmastossa. USA:ssa ja Etelä-Euroopassa paljon suurempi osa veneistä on jatkuvasti vedessä ja nostetaan vain silloin tällöin pohjanhuoltoa tms. varten. Vaikkei aktiivinen veneilykausi sielläkään ole ympärivuotinen (myrskyjen yms. vuoksi), niin kuitenkin pidempi kuin täällä. Väittäisin, että vaikka talvitelakointi tekeekin hallaa moottoreille, niin kokonaisuutena se kuitenkin vähentää merkittävästi veneen ja takilan rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Suomi siirtyi euroon vuoden 1999 alussa. Kuinka pitkää tarkastelujaksoa oikein tarkoitat?
Käytettyjen pursien hintataso on laskenut merkittävästi vasta viimeisen parin-kolmen vuoden aikana, mitä moni ei vieläkään tahdo uskoa todeksi.

Kaikilla veneen osilla, laitteilla ja järjestelmillä on oma tekninen käyttöikänsä.
Se on kokemukseen ja tietoon perustuva määräaika ja se vaihtelee veneen eri osilla.
Kun tekninen käyttöikä on kulunut loppuun on tarkoituksenmukaista korvata se uudella. Esimerkkinä toimikoon vaikka moottorit, purjeet, lämmittimien, läpivientiventtiilit ja vaikka juokseva takila.

Nyt keskusteluissa olevat 70-80 luvun veneet ovat 40-50 vuotta vanhoja joten pääosin kaikki noiden veneiden osat,laitteet ja järjestelmät ovat saavuttaneet taloudellisen elinkaarensa pään ja näin ollen vähentävät veneen arvoa ja käyttöiän loppuessa niiden aiheuttama hyöty ja arvo lähenevät nollaa. Pahimmillaan arvo muuttuu negatiiviseksi ja veneeseen on syntynyt korjausvelkaa. Jos esimerkiksi pohjan läpivientiventtiili hajoaa ollaan lähellä tilannetta että koko vene voi upota.

Kuinka moni 80-luvun veneen omistaja on vaihtanut esimerkiksi pohjan läpivientiventtiilit?
Ja jos ei ole vaihtanut niin kuinka moni uskaltaa kokeilla pohjan kuulaventtiilin toimivuutta?
Viimeksi mainittua en todellakaan suosittele tekemään veneen ollessa vesillä.

Jokainen voi tykönään miettiä minkä arvoisina pitää yli 30-vuotta vanhoja purjeita,moottoreita,lämmityslaitteita,mittareita ja muita varusteita.

Tällä pohdinnalla päätyy väistämättä siihen, että aivan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, 70-80 luvun veneiden arvo alkaa lähestymään nollaa suuren korjausvelan johdosta.
Veneen arvoa taas nostaa kaikki tehdyt alle kymmenen vuotta nuoremmat päivitykset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TuulaJärvenpäästä kirjoitti:
Suomi siirtyi euroon vuoden 1999 alussa. Kuinka pitkää tarkastelujaksoa oikein tarkoitat?
Käytettyjen pursien hintataso on laskenut merkittävästi vasta viimeisen parin-kolmen vuoden aikana, mitä moni ei vieläkään tahdo uskoa todeksi.

Kaikilla veneen osilla, laitteilla ja järjestelmillä on oma tekninen käyttöikänsä.
Se on kokemukseen ja tietoon perustuva määräaika ja se vaihtelee veneen eri osilla.
Kun tekninen käyttöikä on kulunut loppuun on tarkoituksenmukaista korvata se uudella. Esimerkkinä toimikoon vaikka moottorit, purjeet, lämmittimien, läpivientiventtiilit ja vaikka juokseva takila.

Nyt keskusteluissa olevat 70-80 luvun veneet ovat 40-50 vuotta vanhoja joten pääosin kaikki noiden veneiden osat,laitteet ja järjestelmät ovat saavuttaneet taloudellisen elinkaarensa pään ja näin ollen vähentävät veneen arvoa ja käyttöiän loppuessa niiden aiheuttama hyöty ja arvo lähenevät nollaa. Pahimmillaan arvo muuttuu negatiiviseksi ja veneeseen on syntynyt korjausvelkaa. Jos esimerkiksi pohjan läpivientiventtiili hajoaa ollaan lähellä tilannetta että koko vene voi upota.

Kuinka moni 80-luvun veneen omistaja on vaihtanut esimerkiksi pohjan läpivientiventtiilit?
Ja jos ei ole vaihtanut niin kuinka moni uskaltaa kokeilla pohjan kuulaventtiilin toimivuutta?
Viimeksi mainittua en todellakaan suosittele tekemään veneen ollessa vesillä.

Jokainen voi tykönään miettiä minkä arvoisina pitää yli 30-vuotta vanhoja purjeita,moottoreita,lämmityslaitteita,mittareita ja muita varusteita.

Tällä pohdinnalla päätyy väistämättä siihen, että aivan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, 70-80 luvun veneiden arvo alkaa lähestymään nollaa suuren korjausvelan johdosta.
Veneen arvoa taas nostaa kaikki tehdyt alle kymmenen vuotta nuoremmat päivitykset.
"70-80 luvun veneet ovat 40-50 vuotta vanhoja"

Pientä tarkkuutta, please. Ikähaarukka on 28-47 vuotta, ei 40-50.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
"70-80 luvun veneet ovat 40-50 vuotta vanhoja"

Pientä tarkkuutta, please. Ikähaarukka on 28-47 vuotta, ei 40-50.
Joo, tarkkuutta ja tarkkuutta, olisiko se ikähaarukka kuitenkin 37- 47 vuotta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Oikeahaarukka kirjoitti:
Joo, tarkkuutta ja tarkkuutta, olisiko se ikähaarukka kuitenkin 37- 47 vuotta?
No ei. 80-luvun viimeinen vuosi (yleisesti vakiintuneen vaikkei joidenkin matemaatikkojen mielestä oikean ilmaisutavan mukaan) oli 1989, jolloin valmistunut vene on tänä vuonna 28-vuotias. Kymmenen (tai yhdeksän, ollaan sitten tarkkoja :) ) vuotta on kuitenkin melko iso ero veneenkin iässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
No ei. 80-luvun viimeinen vuosi (yleisesti vakiintuneen vaikkei joidenkin matemaatikkojen mielestä oikean ilmaisutavan mukaan) oli 1989, jolloin valmistunut vene on tänä vuonna 28-vuotias. Kymmenen (tai yhdeksän, ollaan sitten tarkkoja :) ) vuotta on kuitenkin melko iso ero veneenkin iässä.
Molemmat on vanhoja romuja tuossa kohden ellei erityisellä pieteetillä ylläpidetty, kuluja ja vaivaa säästämättä. ihmeellistä vanhan roinan ihailua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kun käy telakalla katsomassa kesällä, niin siellä on kuivilla kesät talvet ne halvimmat veneet. Merellä ja vierasvenesatamissa liikkuvat veneet taas on uudempia ja/tai hyvin ylläpidettyjä. Ne, jotka veneilee, panostaa harrastukseen myös rahaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nastat_vai_kitkat kirjoitti:
Molemmat on vanhoja romuja tuossa kohden ellei erityisellä pieteetillä ylläpidetty, kuluja ja vaivaa säästämättä. ihmeellistä vanhan roinan ihailua.
Sanoo joku veneetön persläpi, heh heh...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nastat_vai_kitkat kirjoitti:
Molemmat on vanhoja romuja tuossa kohden ellei erityisellä pieteetillä ylläpidetty, kuluja ja vaivaa säästämättä. ihmeellistä vanhan roinan ihailua.
Nyt taitaa kuulua pienten trollinjalkojen töminää.

Meillä on seurassa valtaosa veneistä 70- ja 80-luvuilta (kuten on yleensäkin Suomen venekannan kuva). Katsastajana on tullut niistä tutkailtua vuosien varrella melko monta. Yhteenkään ei päde väite "vanha romu". Eikä siihen tarvita mitään "erityisellä pieteetillä kuluja ja vaivaa säästämättä" ylläpitoa, vaan ihan normaalit perushuollot ja kuluvien osien uusimista sitä mukaa, kun ne tulevat elinkaarensa päähän tai sen lähelle. Ja sama pätee niin purje- kuin moottoriveneisiin.

30-40 -vuotias vene on romu, jos sen ylläpito on täysin laiminlyöty ja esimerkiksi annettu vesirajan alapuolisten laminaattiin yltävien kolhujen olla paikkaamatta (minkä seurauksena aikaa myöten jäätyminen rikkoo rakenteita). Mutta useimmille vene, käytettynäkin ostettu, on sen verran iso investointi, että kyllä siitä edes jonkin verran pidetään huolta. Jos ei pidetä, niin syynä on yleensä se, että omistajan elämä on muuten horjahtanut esim. sairauden, työttömyyden tms. vuoksi vaikeaksi.

Olen minä sellaisiakin veneitä nähnyt, joihin "vanha romu" -nimitys sopii. Tyypillisesti kyseessä on vanha puuvene, jonka ylläpitoon on jossain vaiheessa into ja/tai osaaminen lopahtanut, usein vene on seissyt jo usean vuoden kuivilla ja on päässyt toivottomasti kuivumaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Nyt taitaa kuulua pienten trollinjalkojen töminää.

Meillä on seurassa valtaosa veneistä 70- ja 80-luvuilta (kuten on yleensäkin Suomen venekannan kuva). Katsastajana on tullut niistä tutkailtua vuosien varrella melko monta. Yhteenkään ei päde väite "vanha romu". Eikä siihen tarvita mitään "erityisellä pieteetillä kuluja ja vaivaa säästämättä" ylläpitoa, vaan ihan normaalit perushuollot ja kuluvien osien uusimista sitä mukaa, kun ne tulevat elinkaarensa päähän tai sen lähelle. Ja sama pätee niin purje- kuin moottoriveneisiin.

30-40 -vuotias vene on romu, jos sen ylläpito on täysin laiminlyöty ja esimerkiksi annettu vesirajan alapuolisten laminaattiin yltävien kolhujen olla paikkaamatta (minkä seurauksena aikaa myöten jäätyminen rikkoo rakenteita). Mutta useimmille vene, käytettynäkin ostettu, on sen verran iso investointi, että kyllä siitä edes jonkin verran pidetään huolta. Jos ei pidetä, niin syynä on yleensä se, että omistajan elämä on muuten horjahtanut esim. sairauden, työttömyyden tms. vuoksi vaikeaksi.

Olen minä sellaisiakin veneitä nähnyt, joihin "vanha romu" -nimitys sopii. Tyypillisesti kyseessä on vanha puuvene, jonka ylläpitoon on jossain vaiheessa into ja/tai osaaminen lopahtanut, usein vene on seissyt jo usean vuoden kuivilla ja on päässyt toivottomasti kuivumaan.
No ei ole trollausta vaan mielipide.

Valtaosa vanhoista veneistä vaan näyttävät epäkäytännöllisiltä, kuluneilta, vanhanaikaisilta ja no vanhanaikaisilta. Kauneus on aina katsojan silmässä, samoin kokemus siitä mikä on laadukasta ja mikä ei. Lisäksi kun näkee kuinka laiskasti isoa osaa veneistä ylläpidetään niin aika romatisoitua ajatella, että meillä on laadukas vanha venekanta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei.trollausta kirjoitti:
No ei ole trollausta vaan mielipide.

Valtaosa vanhoista veneistä vaan näyttävät epäkäytännöllisiltä, kuluneilta, vanhanaikaisilta ja no vanhanaikaisilta. Kauneus on aina katsojan silmässä, samoin kokemus siitä mikä on laadukasta ja mikä ei. Lisäksi kun näkee kuinka laiskasti isoa osaa veneistä ylläpidetään niin aika romatisoitua ajatella, että meillä on laadukas vanha venekanta.
Sanoisin, että sinulla ei taida olla juuri tietoa siitä, minkä verran ylläpitoa vene vaatii ja paljonko sitä yleensä niihin uhrataan. Minunkin tuntemukseni toki perustuu lähinnä seuran telakalla ja satamassa nähtyyn ja katsastajana lähemmin katsottuun. Sen perusteella väitän pääosan 70- ja 80-lukujen veneistä olevan hyvässä kunnossa.

Jos tuota "vanhanaikaisuutta" mietitään, niin tietysti "valtavirtaveneet" ovat erilaisia, taitekohta on suunnilleen 90-luvulla: leveät avoperät ovat tulleet takaa suljettujen istuinlaatikoiden tilalle. Sillä on tietysti vaikutusta veneiden purjehdusominaisuuksiin, on sitten makuasia, onko vaikutus hyvä vai huono. Itse en pidä avoperistä, koska ajan venettä mieluiten ruorin takana istuen tai seisten.
Ainoa varsinainen käytännöllisyyteen liittyvä ero, jonka näen nykyveneissä vanhoihin nähden on vessamoduuli: se on uusissa veneissä tyypillisesti muovipintainen, mikä on puhtaanapidon kannalta parempi kuin puu-/viilupinnoitteet. Jaa, tuli mieleen toinenkin: vanhoissa veneissä, esimerkiksi omassa 80-luvun lopun 35-jalkaisessani, ei ole niin paljoa otettu huomioon navigaatioelektroniikkaa, joten ei ole samanlaista "ruoripulpettia" kuin uusissa, joissa kaikki mittarit ja plotteri sekä moottorin kaasu-/vaihdevipu ovat siististi ja hyvin ruorimiehen ulottuvilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Sanoisin, että sinulla ei taida olla juuri tietoa siitä, minkä verran ylläpitoa vene vaatii ja paljonko sitä yleensä niihin uhrataan. Minunkin tuntemukseni toki perustuu lähinnä seuran telakalla ja satamassa nähtyyn ja katsastajana lähemmin katsottuun. Sen perusteella väitän pääosan 70- ja 80-lukujen veneistä olevan hyvässä kunnossa.

Jos tuota "vanhanaikaisuutta" mietitään, niin tietysti "valtavirtaveneet" ovat erilaisia, taitekohta on suunnilleen 90-luvulla: leveät avoperät ovat tulleet takaa suljettujen istuinlaatikoiden tilalle. Sillä on tietysti vaikutusta veneiden purjehdusominaisuuksiin, on sitten makuasia, onko vaikutus hyvä vai huono. Itse en pidä avoperistä, koska ajan venettä mieluiten ruorin takana istuen tai seisten.
Ainoa varsinainen käytännöllisyyteen liittyvä ero, jonka näen nykyveneissä vanhoihin nähden on vessamoduuli: se on uusissa veneissä tyypillisesti muovipintainen, mikä on puhtaanapidon kannalta parempi kuin puu-/viilupinnoitteet. Jaa, tuli mieleen toinenkin: vanhoissa veneissä, esimerkiksi omassa 80-luvun lopun 35-jalkaisessani, ei ole niin paljoa otettu huomioon navigaatioelektroniikkaa, joten ei ole samanlaista "ruoripulpettia" kuin uusissa, joissa kaikki mittarit ja plotteri sekä moottorin kaasu-/vaihdevipu ovat siististi ja hyvin ruorimiehen ulottuvilla.
Sinun veneesi taitaa olla 80-luvun loppupuolelta tai muuten moderni 80-lukulainen. 70-luvun veneisiin ja erittäin moniin 80-luvun veneisiinkin erot ovat paljon suuremmat jo lähtien siitä, että 35-jalkaisia veneitä ei juuri Suomessa ollut 70-luvulla ja ne harvat olivat varsin paljon pienempiä kapeampina ja pitkillä keula- ja peräylityksillä (Avance 36, H-35 jne.). Ei ollut takakajuuttaa ei, erillistä vessaa jne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Sinun veneesi taitaa olla 80-luvun loppupuolelta tai muuten moderni 80-lukulainen. 70-luvun veneisiin ja erittäin moniin 80-luvun veneisiinkin erot ovat paljon suuremmat jo lähtien siitä, että 35-jalkaisia veneitä ei juuri Suomessa ollut 70-luvulla ja ne harvat olivat varsin paljon pienempiä kapeampina ja pitkillä keula- ja peräylityksillä (Avance 36, H-35 jne.). Ei ollut takakajuuttaa ei, erillistä vessaa jne.
Totta, 80-luvun loppupuolta. Ja eroaa tietysti 70- ja 80-lukujen valtavirrasta niin kokonsa kuin ruoriohjauksenkin suhteen. Perusrakenteet ovat kuitenkin aika samanlaiset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Muutama ulkomuistista tuleva venetyyppi, joita meidän seurassa on ja jotka ovat vallan hyväkuntoisia. Unohdetaan nyt se, että osa niistä edustaa kokoluokkaa, joka näyttää tänä päivänä kelpaavan vain alle kolmekymppisille jos heillekään.
H
Avance (24, 245, 33)
Scanmar 33
Sunwind (27, 29, 311)
NF30
FE
Finn
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Sanoisin, että sinulla ei taida olla juuri tietoa siitä, minkä verran ylläpitoa vene vaatii ja paljonko sitä yleensä niihin uhrataan. Minunkin tuntemukseni toki perustuu lähinnä seuran telakalla ja satamassa nähtyyn ja katsastajana lähemmin katsottuun. Sen perusteella väitän pääosan 70- ja 80-lukujen veneistä olevan hyvässä kunnossa.

Jos tuota "vanhanaikaisuutta" mietitään, niin tietysti "valtavirtaveneet" ovat erilaisia, taitekohta on suunnilleen 90-luvulla: leveät avoperät ovat tulleet takaa suljettujen istuinlaatikoiden tilalle. Sillä on tietysti vaikutusta veneiden purjehdusominaisuuksiin, on sitten makuasia, onko vaikutus hyvä vai huono. Itse en pidä avoperistä, koska ajan venettä mieluiten ruorin takana istuen tai seisten.
Ainoa varsinainen käytännöllisyyteen liittyvä ero, jonka näen nykyveneissä vanhoihin nähden on vessamoduuli: se on uusissa veneissä tyypillisesti muovipintainen, mikä on puhtaanapidon kannalta parempi kuin puu-/viilupinnoitteet. Jaa, tuli mieleen toinenkin: vanhoissa veneissä, esimerkiksi omassa 80-luvun lopun 35-jalkaisessani, ei ole niin paljoa otettu huomioon navigaatioelektroniikkaa, joten ei ole samanlaista "ruoripulpettia" kuin uusissa, joissa kaikki mittarit ja plotteri sekä moottorin kaasu-/vaihdevipu ovat siististi ja hyvin ruorimiehen ulottuvilla.
No kohta kolmikymppisen näkökulmasta on edelleen pakko sanoa, että mikään vanha vene ei ole kiinnostava. Vaikka olisi kuinka hyvin ylläpidetty. Ihan sama juttu kun käy katsomassa 80/90-luvulla rakennettua kämppää alkuperäisessä kunnossa. Valitettavasti venettä ei voi modernisoida kuten asuntoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kuilu.taitaa.olla kirjoitti:
No kohta kolmikymppisen näkökulmasta on edelleen pakko sanoa, että mikään vanha vene ei ole kiinnostava. Vaikka olisi kuinka hyvin ylläpidetty. Ihan sama juttu kun käy katsomassa 80/90-luvulla rakennettua kämppää alkuperäisessä kunnossa. Valitettavasti venettä ei voi modernisoida kuten asuntoa.
Melko kovalla tasolla kilpailevan kolmekymppisen poikani mielestä meidän yli 30-vuotias vene on kiinnostava. Ja kiinnostava paitsi vain veneenä, myös kilpaveneenä. Kiinnostus on ymmärrettävästi tullut paljolti aikuistumisen myötä. Osin myös gastikokemuksen myötä varsin monesta veneestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kuilu.taitaa.olla kirjoitti:
No kohta kolmikymppisen näkökulmasta on edelleen pakko sanoa, että mikään vanha vene ei ole kiinnostava. Vaikka olisi kuinka hyvin ylläpidetty. Ihan sama juttu kun käy katsomassa 80/90-luvulla rakennettua kämppää alkuperäisessä kunnossa. Valitettavasti venettä ei voi modernisoida kuten asuntoa.
Kuilu taitaa tosiaan olla. Muutenkin kuin iällisesti. En nimittäin ymmärrä, mitä vikaa olisi 80-90 -luvuilla rakennetussa asunnossakaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Kuilu taitaa tosiaan olla. Muutenkin kuin iällisesti. En nimittäin ymmärrä, mitä vikaa olisi 80-90 -luvuilla rakennetussa asunnossakaan.
80-luvun DDR/Neukku-kuutiota ei voita mikään. BTW nyt niitä aletaan purkamaan...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
varmaan.ihan.hyviä kirjoitti:
80-luvun DDR/Neukku-kuutiota ei voita mikään. BTW nyt niitä aletaan purkamaan...
Nyt kajahtaa sille, että kommentoija on syntynyt joskus 90-luvulla tai sen jälkeen, sen verran on tuo ajan- ja iäntaju poskellaan. Ei kukaan ole missään purkamassa 80-luvulla rakennettuja asuintaloja. Tuskin edes 70-lukulaisia. 60-luvulla rakennettuja, siis nyt jo yli 50-vuotiaita, on etenkin maaseudun tyhjenevillä paikkakunnilla alettu purkaa tai ainakin harkita purettaviksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TuulaJärvenpäästä kirjoitti:
Suomi siirtyi euroon vuoden 1999 alussa. Kuinka pitkää tarkastelujaksoa oikein tarkoitat?
Käytettyjen pursien hintataso on laskenut merkittävästi vasta viimeisen parin-kolmen vuoden aikana, mitä moni ei vieläkään tahdo uskoa todeksi.

Kaikilla veneen osilla, laitteilla ja järjestelmillä on oma tekninen käyttöikänsä.
Se on kokemukseen ja tietoon perustuva määräaika ja se vaihtelee veneen eri osilla.
Kun tekninen käyttöikä on kulunut loppuun on tarkoituksenmukaista korvata se uudella. Esimerkkinä toimikoon vaikka moottorit, purjeet, lämmittimien, läpivientiventtiilit ja vaikka juokseva takila.

Nyt keskusteluissa olevat 70-80 luvun veneet ovat 40-50 vuotta vanhoja joten pääosin kaikki noiden veneiden osat,laitteet ja järjestelmät ovat saavuttaneet taloudellisen elinkaarensa pään ja näin ollen vähentävät veneen arvoa ja käyttöiän loppuessa niiden aiheuttama hyöty ja arvo lähenevät nollaa. Pahimmillaan arvo muuttuu negatiiviseksi ja veneeseen on syntynyt korjausvelkaa. Jos esimerkiksi pohjan läpivientiventtiili hajoaa ollaan lähellä tilannetta että koko vene voi upota.

Kuinka moni 80-luvun veneen omistaja on vaihtanut esimerkiksi pohjan läpivientiventtiilit?
Ja jos ei ole vaihtanut niin kuinka moni uskaltaa kokeilla pohjan kuulaventtiilin toimivuutta?
Viimeksi mainittua en todellakaan suosittele tekemään veneen ollessa vesillä.

Jokainen voi tykönään miettiä minkä arvoisina pitää yli 30-vuotta vanhoja purjeita,moottoreita,lämmityslaitteita,mittareita ja muita varusteita.

Tällä pohdinnalla päätyy väistämättä siihen, että aivan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, 70-80 luvun veneiden arvo alkaa lähestymään nollaa suuren korjausvelan johdosta.
Veneen arvoa taas nostaa kaikki tehdyt alle kymmenen vuotta nuoremmat päivitykset.
Niin, kerrot totuudenmukaisesti monen veneen tilanteesta, juurikaan mitään ei ole tehty sen jälkeen kun se on lähtenyt veistämöltä.

Toisenlaisiakin tapauksia on. Ostin tänä keväänä vm. 1984 Maxin. Moottori uusittu vuonna 2000, vielä kestäväksi ja varmatoimiseksi tiedettyyn merkkiin ja malliin. Kaikki purjeet uusittu viimeisten 15 vuoden aikana (spinnu käyttämätön, sen tietää "rapinasta") ja kotimaisen hyvämaineisen firman tekemät. Lämppäri uusittu alle 10 vuotta sitten ja vene muutenkin erittäin hyvin pidetty, septitankki imutyhjennyksellkin asennettu yms. Tinkaamalla lähti hinnasta vielä runsaat 20 %, eli maksoin loppupeleissä 2.000 € enemmän kun samanmallisen alkuperäisellä moottorilla ja purjeilla sekä vailla vesivessaa olevan veneen hintapyyntö on nettiveneessä.

P.S. Eikä kaduta pätkääkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onhan veneiden hinnat tippuneet, mutta usein "isolle" hinnan alenemiselle on kyllä muitakin syitä. Eli pelkkä myynti-ilmoitusten tuijottelu ei kerro koko totuutta varsinkaan vanhemmista veneistä - hintahaitari on melkoinen veneen kunnon, varusetason yms. johdosta.
Ilmianna
Jaa
Viitaten keskusteluun toisaalla vanhojen veneiden hävittämisestä, esim. tuon Albinin hävittäminen maksaa n. 2000€ kuljetuksineen. Eli veneen arvon minimi ei ole nolla, vaan raskaasti negatiivinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Toisaalta... jos sillä Albinilla purjehtii 3-5 vuotta ja sitten hävittää (jos silloinkaan), niin kustannus per vuosi on aika kohtuullinen. Edelleenkin tuo nollassa tai pakkasella oleva "arvo" on realismia vain sellaiselle, jolle veneellä ei ole enää lainkaan käyttöarvoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei niitä ikinä hävitetä. Laita vaikka facebookin kirppariin ilmoitus, että vaihdetaan Albin kahteen koppaan Stallhagenia, niin jo huomenna on joku sitä hakemassa. Sitten se seisoo jonkun ladon nurkalla maailman tappiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Ei niitä ikinä hävitetä. Laita vaikka facebookin kirppariin ilmoitus, että vaihdetaan Albin kahteen koppaan Stallhagenia, niin jo huomenna on joku sitä hakemassa. Sitten se seisoo jonkun ladon nurkalla maailman tappiin.
Tosin ensin koitetaan tarjota paria lavaa Pirkka-kaljaa. Stallhagen on merkittävästi parempaa ja tarjousta kannattaa harkita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oluen.maistelija kirjoitti:
Tosin ensin koitetaan tarjota paria lavaa Pirkka-kaljaa. Stallhagen on merkittävästi parempaa ja tarjousta kannattaa harkita.
Pirkka-kaljakin lievittää luopumisen tuskaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Pirkka-kaljakin lievittää luopumisen tuskaa.
Mutta on karmivan pahaa, kuten kaikki teolliset tusinakaljat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ostakaa te niitä uusia, niin minä saan joskus uuden käytetyn itselleni loppuun ajettavaksi nykyisen 1985:n klassikon tilalle. Taidan kuitenkin vielä jatkaa oman uppotukkini ylläpitoa tovin...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Samoin jatkan minä oman samanikäiseni ylläpitoa. Minusta jättää aika selvästi ennen venettä ja veneelle on minun jälkeeni ylläpitäjä jo nyt tiedossa. Ja jos vain mahdollista, kyllä minä vielä yli 10 v aion sinnitellä purjehduskykyisenä. Juuri meni uutta purjetta tilaukseen, jotta vene pysyy kilpailukykyisenä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
flatusvetus kirjoitti:
Samoin jatkan minä oman samanikäiseni ylläpitoa. Minusta jättää aika selvästi ennen venettä ja veneelle on minun jälkeeni ylläpitäjä jo nyt tiedossa. Ja jos vain mahdollista, kyllä minä vielä yli 10 v aion sinnitellä purjehduskykyisenä. Juuri meni uutta purjetta tilaukseen, jotta vene pysyy kilpailukykyisenä.
Aivan. Ja sekös veneettömiä persläpiä vituttaa, heh heh...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
flatusvetus kirjoitti:
Samoin jatkan minä oman samanikäiseni ylläpitoa. Minusta jättää aika selvästi ennen venettä ja veneelle on minun jälkeeni ylläpitäjä jo nyt tiedossa. Ja jos vain mahdollista, kyllä minä vielä yli 10 v aion sinnitellä purjehduskykyisenä. Juuri meni uutta purjetta tilaukseen, jotta vene pysyy kilpailukykyisenä.
Tänään meni vielä pari fallivinssiä tilaukseen sen purjeen lisäksi. Ei sen takia, että vanhat olisivat hajonneet, vaan vain vähän isommat ja rakenteeltaan paremmat. Syksyn aikana päivittyy vielä autopilotin elektroniikkapuoli, toimilaite on ennestään tämän päivän tasoa, vaikka sillä jo ikää onkin. Sama hydraulinen toimilaite on edelleen tuotannossa. Jotain uutta joka vuosi, sitä tarvitsee uusikin vene, ellei ole antanut myyjälle täysin avointa shekkiä lisävarusteiden suhteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Meillä on kummallinen myytti, että useimmat vanhat veneet olisi edelleen haluttuja. Ja jos näin ei nyt ole niin kohta on. Tälläisia yksilöitä varmasti massasta löytyy, mutta valtaosa on kuten yllä todetaan käyttöiän päässä olevaa korjausvelkaa kantavaa tusinaroinaa, jota koitetaan myydä vähintään puolet liian kalliilla. Ja ajat eivät tässä suhteessa ole paranemassa eli nykytilanne lienee uusi normaali, johon sopeutuminen tapahtuu väistämättä.

Faktat kuitenkin on että harrastuksen suosio hiipuu hitaasti ei toki dramaattisesti. Nuoriso tekee muuta ja ei halua vanhaa roinaa omistukseen. Vanhempaa väkeä joka osaisi arvostaa 40-50 vuotta vanhaa tusinapurtta 1986 messukokemuksen pohjalta ei ole enää hankkimassa näitä. Tylyä, mutta totta.

Käyttöarvo on siis suurin arvo mitä on jäljellä, mutta sekin todennäköisesti vain nykyiselle omistajlle. Muutaman vuoden sisällä myynnnissä olevien veneiden määrä kasvaa ja tilanne on se, että alle 15 000 € saa moninaista purtiloa joissa hintapyynnöt pyörii nyt 30 000-50 000 € haarukassa. Ja veneitä myös aletaan romuttamaan, koska kertaluontoinen alaskirjaus on kuitenkin edullisin vaihtoehto siinä kohden.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
9 VASTAUSTA:
Kenelle muulle veneellä pitäisi olla käyttöarvoa kuin omistajalle?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Entajuu kirjoitti:
Kenelle muulle veneellä pitäisi olla käyttöarvoa kuin omistajalle?
No ajatus voisi olla, että kukaan muu ei näe veneelle enää rahallista arvoa. Ei siis ottaisi vastaan vaikka saisi ilmaiseksi tai pientä jopa korvausta vastaa (vrt osa golfosakkeista). Omistajalle kuitenkin tässä tilanteessa käyttöarvoa voi olla jäljellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
saivarteluako kirjoitti:
No ajatus voisi olla, että kukaan muu ei näe veneelle enää rahallista arvoa. Ei siis ottaisi vastaan vaikka saisi ilmaiseksi tai pientä jopa korvausta vastaa (vrt osa golfosakkeista). Omistajalle kuitenkin tässä tilanteessa käyttöarvoa voi olla jäljellä.
Venettä käyttöön hankkiessa kannattaa harkita juurikin käyttöarvoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
näkeminen kirjoitti:
Venettä käyttöön hankkiessa kannattaa harkita juurikin käyttöarvoa.
Toki myös markkina-arvoa ja haluttuutta. Veneharvinaisuus tai muutoin vaikea tapaus on sitten pitkäaikainen kaveri.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
on.väliä kirjoitti:
Toki myös markkina-arvoa ja haluttuutta. Veneharvinaisuus tai muutoin vaikea tapaus on sitten pitkäaikainen kaveri.
Just joo näin on. Tärkeintä veneen hankinnassa on, että naapuri saadaan kateelliseksi, ja että mokoma kikotin on rahapulan iskiessä nopeasti hävitettävisä seuraavalle tomppelille!

Veneen käyttöarvo on ihan toissijaista hölynpölyä.

No, moinen kertakäyttö-pintaliito-kusipäisyys ei ole mun juttu. Kukin tyylillään. (Tai tyylittömyydellään)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
on.väliä kirjoitti:
Toki myös markkina-arvoa ja haluttuutta. Veneharvinaisuus tai muutoin vaikea tapaus on sitten pitkäaikainen kaveri.
Eikös vene aina osteta pitkäaikaiseksi, ehkä elinikäiseksi, kaveriksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Eikös vene aina osteta pitkäaikaiseksi, ehkä elinikäiseksi, kaveriksi?
Aika moni vaihtaa useamman kerran elämänsä aikana venettä. Toiset jopa muutaman vuoden välein. Itselläni on nyt kolmas vene ja se taitaa pysyä vielä pidempään. Aiemmat vaihtuivat viiden vuoden omistuksen jälkeen, joten niiden myyntiarvosta olin kovin kiinnostunut. Nykyisenkin myyntiarvoa seuraan, tosin vain mielenkiinnosta.

Uusien kauppaa jarruttaa varmasti nyt pahasti se, että jo 10-vuotiaan veneen arvo on tippunut ja samalla uusien noussut niin, että vanhasta saa vain n. puolet uuden vastaavan arvosta. Ostovoima ei ole kasvanut lainkaan samassa tahdissa, toisin kuin aiemmin historiassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Aika moni vaihtaa useamman kerran elämänsä aikana venettä. Toiset jopa muutaman vuoden välein. Itselläni on nyt kolmas vene ja se taitaa pysyä vielä pidempään. Aiemmat vaihtuivat viiden vuoden omistuksen jälkeen, joten niiden myyntiarvosta olin kovin kiinnostunut. Nykyisenkin myyntiarvoa seuraan, tosin vain mielenkiinnosta.

Uusien kauppaa jarruttaa varmasti nyt pahasti se, että jo 10-vuotiaan veneen arvo on tippunut ja samalla uusien noussut niin, että vanhasta saa vain n. puolet uuden vastaavan arvosta. Ostovoima ei ole kasvanut lainkaan samassa tahdissa, toisin kuin aiemmin historiassa.
Tuo onkin kiinnostava asia, ero ihmisten luonteissa. Jotkut vaihtavat venettä, autoa jne. tiuhaan, toiset hyvin harvoin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Aika moni vaihtaa useamman kerran elämänsä aikana venettä. Toiset jopa muutaman vuoden välein. Itselläni on nyt kolmas vene ja se taitaa pysyä vielä pidempään. Aiemmat vaihtuivat viiden vuoden omistuksen jälkeen, joten niiden myyntiarvosta olin kovin kiinnostunut. Nykyisenkin myyntiarvoa seuraan, tosin vain mielenkiinnosta.

Uusien kauppaa jarruttaa varmasti nyt pahasti se, että jo 10-vuotiaan veneen arvo on tippunut ja samalla uusien noussut niin, että vanhasta saa vain n. puolet uuden vastaavan arvosta. Ostovoima ei ole kasvanut lainkaan samassa tahdissa, toisin kuin aiemmin historiassa.
Olenhan minäkin vaihtanut venettä useamman kerran, jopa kaksi. Ensivene 20 jalkaa, sitten 30 ja lopuksi 35, joka riittää lopulliseksi. Siitä on jo yli 20 v, kun viimeksi vaihdoin. Paljon helpommalla, halvemmalla ja todella paljon vähemmällä vaivalla selviän vaihtamalla veneeseen yhden purjeen ja joitain varusteita joka vuosi kuin vaihtamalla venettä edes viiden vuoden välein. Pitää vain tietää, mistä itse pitää ja hankkia sen mukainen vene.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Sinällän aika "suvaitsevainen" tyyli niputtaa kaikki tietyn ikäluokan veneet parin yksilön perusteella. Näistä varsinkin jälkimmäinen kuuluisi paremminkin toiseen ketjuun jossa pohdittiin vanhan kunnostamista purjehdus kelpoiseksi. Näitä haaveilijoita tulee tosielämässäkin vastaan toisinaan ja se on hyvä kehotankin kaikkia jotka jostain ovat löytäneet "huippuhalvan" veneen ,että matkustakaa sinne paikanpäälle katsomaan sitä "helmeä". Niin minäkin tein aikanaan mutta ruusunpunaiset kuvitelmat karisivat äkkiä. Kun rupesi päässään ynnäämään kuinkapaljon siihen 70000 kruunun herkkuun menee tonneja että sen saa veteen ja edes välttävästi sellaiseen kuntoon että sen voi purjehtia suomeen. siinä kun monta kävi katsomassa niin huomasi miten se samanlaisten veneiden hintaero määrittyy eritoten tässä halvemmassa hintaluokassa. joten päädyin 70 tkr. siasta 135tkr. jahtiin. Ja jos laituriparlamentti nyt tulee sellaiseen tulokseen ettei veneen kunnolla ja ylläpitopäivityksillä ole mitään vaikutusta veneen myyntihintaan ,niin myydessäni joskus veneeni pois asennan siihen 40 vuotta vanhan merivesi jäähdytteisen koneen ja vanhat purjeet riisun kaiken elektroniikan yms. pois ja myyn ne torissa irrallisena. ja tähän joku hymiö.
Ilmianna
Jaa
Hanse 291 on tehty Aphrodite 29 muoteista. Se on tullut markkinoille 1982 eli on vanhempi kuin Alpha (85). Hansehan aloitti tekemällä halvalla entisiä laatuveneitä. Toinen malli oli 331, joka tehtiin Inferno/FG 33:n muoteilla. Se sentään oli 80-luvun loppupuolen suunnittelua eli ei aivan yhtä vanha valmiiksi. Eivät nuo tietysti esikuviensa veroisia olleet laatutasoltaan eikä varsinkaan moderneja 90-luvun veneitä.

Tuo Ballad on alkuperäisellä purjeella jne. Eiköhän hyväkuntoisesta saa vieläkin paljon enemmän. Tässä aika paljon toteutuneita hintoja eri vuosilta: http://www.sailguide.com/batfakta/albin-ballad
Ennenkin on ollut halpoja, mutta toisaalta viime vuonna kalliitakin.
Ilmianna
Jaa
Joku Blocket nyt on vähän samaa kuin suomalaisia myyntisivustoja katselisi. Tarjontaa on enemmän mutta hintataso aika sama kuin meillä, Hintataso meillä on aika tasan yhtä kuin hintataso ruotsissa, norjassa ja tanskassa, vieläpä jossain saksassakin. Tämä pätee niin käytettyihin kuin uusiinkin veneisiin. Sen sijaan jos tarkastellaan erityisesti käytettyjen hintapyyntöjä Etelä- Euroopassa ja varsinkin USA:ssa, merkillepantavaa on että hinnat putoavat reippaammin kuin meillä. Tuolla vene lienee vielä enemmän kuin meillä, käyttöesineen sijasta näyttöesine, ja varakkailla sen tulee olla "vimpan päälle" aina viimeistä huutoa jne. Näin käytettyjä on markkinoilla markkinoiden eräänlaiseen kyllästymispisteeseen asti, ja se pakottaa laskemaan hintapyyntöjä ja myyntihintoja. Eri asia on, onko silti järkevää lähteä metsästämään käytettyä venettä vaikka USA:sta, oheiskuluja tullee eripaljon kompensoimaan mahdollisesti huomattavan paljonkin edullisempaa myyntihintaa.
Jossain ruotsissa veneiden hinnat eivät ole siten meidän hintojamme matalammat kuin esim. autojen hinnat, koska niissä valtion veropolitiikka ei samalla tavalla vaikuta!
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Vuosikymmenten saatossa veneiden rakenteelliset erot tulevat entistä tärkeimmiksi. Hyvin tehdyt umpilaminaattiveneiden käyttöikää ei kukaan tiedä. Sisustuksen rakenteillakin on merkitystä. Kunnon mahonkivanerinen ja runkoon laminoitu sisustus uhmaa aikaa aivan toisella kuin nykyiset liimatut ja sekakerrosrakenteiset ratkaisut. Koko pursisuunnittelun ja rakentamisen ideat ovat ratkaisevasti muuttuneet viimeisinä vuosikymmeninä. Mitähän Antinojan Eikka olisi sanonut, jos olisi nähnyt nykyisiä konstruktioita?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
17 VASTAUSTA:
Näin on. Tiedän monta 30--40-vuotiasta Antillaa, Swania ja vastaavaa laatuvenettä, jotka eivät ole menneet oikeastaan miksikään. Miltä mahtaa uusi Bavaria tai Hanse näyttää samanikäisenä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Villi veikkaus: Bavaria näyttää Bavarialta ja Hanse Hanselta. Ihan samalla tavoin niitä voi ylläpitää ja kolhuja paikkailla kuin noista mainitsemistasi "laatuveneistä".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Einesenparemminkestä kirjoitti:
Villi veikkaus: Bavaria näyttää Bavarialta ja Hanse Hanselta. Ihan samalla tavoin niitä voi ylläpitää ja kolhuja paikkailla kuin noista mainitsemistasi "laatuveneistä".
Kyllä sisustus menee kamalan näköiseksi, jos pintaviilut on ihan ohkaisia. Kaverin vm. 2002 Bavassa ne on kylläkin vielä uuden näköiset, joten voipi olla pieni riski.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tuskin kukaan venettään romutettavaksi vie jos kaapista irtoaa pintaviilu. Ihan kotikonstein korjattavissa olevia juttuja...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jdzshdhs kirjoitti:
Tuskin kukaan venettään romutettavaksi vie jos kaapista irtoaa pintaviilu. Ihan kotikonstein korjattavissa olevia juttuja...
Sehän on vielä pientä, jos yhdestä kaapinovesta irtoaa tai muuten vahingoittuu viilu. Tosin vaatii paljon osaamista korjata se samanlaiseksi kuin viereinen ovi. Ehjän tekee kotikonstein, huomaamatonta korjausta ei. Yksi repsottava viilu on kuitenkin vain alku koko sisustuksen repsottamiselle.

Viikko sitten yksi kaveri kyseli, onko mun veneen täysin puisessa ja lakatussa sisustuksessa paljon ylläpitoa. Vähän hämmästeli, kun kerroin muutamia listanreunoja lukuunottamatta lakkausten olevan veistämön jäljiltä 80-luvulta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Silti, vaikka koko sisustus repsottaisi, on se täysin korjattavissa oleva juttu ja siitä tekijämies selviytyy ihan kotikonstein. Minäkin omistan 80-luvun ns. laatuveneen, jossa on lakattu tiikkisisusta mutta silti uskon että nykyveneet on ihan yhtälailla korjattavissa ja ylläpidettävissä kuin mitkä tahansa muutkin veneet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hfjkkdlsn kirjoitti:
Silti, vaikka koko sisustus repsottaisi, on se täysin korjattavissa oleva juttu ja siitä tekijämies selviytyy ihan kotikonstein. Minäkin omistan 80-luvun ns. laatuveneen, jossa on lakattu tiikkisisusta mutta silti uskon että nykyveneet on ihan yhtälailla korjattavissa ja ylläpidettävissä kuin mitkä tahansa muutkin veneet.
Hölö hölö hölö... Kyllähän kaikki on mahdollista juu mutta...
Eikös täällä juuri ole meuhkattu kovaan ääneen kuinka ei vanhoja paskoja kannata korjata, ovat arvottomia, jne. Eli varsin epätodennäköistä että nykyajan kerttakäyttö-elvistelypursia pahemmin ruvetaan tulevaisuudessa pieteetillä entisöimään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Repsottavat puuviilutapetit revitään irti, ja teippifirma teippaa tilalle puuteippiä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Kyllä sisustus menee kamalan näköiseksi, jos pintaviilut on ihan ohkaisia. Kaverin vm. 2002 Bavassa ne on kylläkin vielä uuden näköiset, joten voipi olla pieni riski.
Aika heikkoa laatua, kun on kestänyt jo 15 vuotta? Ehkä korjattu salaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
uudet.on.huonoja kirjoitti:
Aika heikkoa laatua, kun on kestänyt jo 15 vuotta? Ehkä korjattu salaa?
Tarkoitit kai "vasta", eikä "jo" 15 v? 15 v on veneen odotettavissa olevaan käyttöikään nähden vielä kovin vähän, tai sitten ovat odotukset muuttuneet rajusti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tarkoitit.kai kirjoitti:
Tarkoitit kai "vasta", eikä "jo" 15 v? 15 v on veneen odotettavissa olevaan käyttöikään nähden vielä kovin vähän, tai sitten ovat odotukset muuttuneet rajusti.
Jos on vielä 15 vuotiaana kuin uusi, onko odotettavissa, että 30 vuotiaana on täysin loppu? Suurin osa 80-luvun veneistä on jo enemmän tai vähemmän kunnostettu sisältä. On tietysti myös poikkeuksia, joissa sisustukselle ei ole tehty mitään, sekä myös veneitä, joille olisi pitänyt tehdä ajat sitten jotain, jos haluaa veneen pitää siistinä sisältä.

Varsin moneen 80-luvun veneeseen on uusittu 15 vuotiaana lakkaus tai öljytty sisustus uudestaan. Olen myös ollut uusimassa n. 15 vuotiaan 80-luvun veneen kaikkia seinäverhoiluja (muovitapetteja).

Aika moneen Swaniinkin on tehty todella mittavia sisustusremppoja ja aika moni Swan sellaista kaipaisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Jos on vielä 15 vuotiaana kuin uusi, onko odotettavissa, että 30 vuotiaana on täysin loppu? Suurin osa 80-luvun veneistä on jo enemmän tai vähemmän kunnostettu sisältä. On tietysti myös poikkeuksia, joissa sisustukselle ei ole tehty mitään, sekä myös veneitä, joille olisi pitänyt tehdä ajat sitten jotain, jos haluaa veneen pitää siistinä sisältä.

Varsin moneen 80-luvun veneeseen on uusittu 15 vuotiaana lakkaus tai öljytty sisustus uudestaan. Olen myös ollut uusimassa n. 15 vuotiaan 80-luvun veneen kaikkia seinäverhoiluja (muovitapetteja).

Aika moneen Swaniinkin on tehty todella mittavia sisustusremppoja ja aika moni Swan sellaista kaipaisi.
Alkaa olemaan jo aika todennäköistä, että jos siihen saakka on vältytty, tapahtuu seuraavien 15 v aikana joku vahinko ja pintaan tulee ruttu. Todennäköisyys kasvaa enemmän kuin lineaarisesti vuosien mukana, koska vanhemman veneen kanssa ei olla enää niin varovaisia kuin uuden. Silloin törmätään edellämainittuun kysymykseen huomaamattoman korjauksen vaikeudesta. Mallistot vaihtuvat niin tiheään tahtiin, ettei ole toivoakaan saada varaosana esimerkiksi jotain kaapin ovea.

Muovitapetit ovat halpisveneiden kamaa. Olkoot sitten vaikka kyse 80-luvun halpiksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
halpa.mikä.halpa kirjoitti:
Alkaa olemaan jo aika todennäköistä, että jos siihen saakka on vältytty, tapahtuu seuraavien 15 v aikana joku vahinko ja pintaan tulee ruttu. Todennäköisyys kasvaa enemmän kuin lineaarisesti vuosien mukana, koska vanhemman veneen kanssa ei olla enää niin varovaisia kuin uuden. Silloin törmätään edellämainittuun kysymykseen huomaamattoman korjauksen vaikeudesta. Mallistot vaihtuvat niin tiheään tahtiin, ettei ole toivoakaan saada varaosana esimerkiksi jotain kaapin ovea.

Muovitapetit ovat halpisveneiden kamaa. Olkoot sitten vaikka kyse 80-luvun halpiksesta.
Tuleehan tietysti lakkapintaan jälkiä ajan saatossa, mutta onko olemassa joku tieto, ettei noita voisi lakata uudestaan siinä missä muitakin viilupintaisia sisustuksia. Lakka vaikuttaa noissa olevan poikkeksellisen kestävää ja aivan paikallisia kulumia lukuunottamatta noissa ei yleensä ole lakkaustarvetta sen 15 vuoden jälkeen.

Muovitapetilla tarkoitan mm. Finlaysonin tekemää muutaman millin paksuista kuvioitua PVC-kangasta, jota vaikuttaa löytyvän kaikkien hintaluokkien veneistä. Halpisveneissä toki sitä on enemmän näkyvillä, mutta samaa tavaraa löytyy runsaasti vaikkapa Finngulffeista (niin 80-luvun kuin 2000-luvun). Esimerkiksi kattoverhoilusta, hyllyistä jne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Tuleehan tietysti lakkapintaan jälkiä ajan saatossa, mutta onko olemassa joku tieto, ettei noita voisi lakata uudestaan siinä missä muitakin viilupintaisia sisustuksia. Lakka vaikuttaa noissa olevan poikkeksellisen kestävää ja aivan paikallisia kulumia lukuunottamatta noissa ei yleensä ole lakkaustarvetta sen 15 vuoden jälkeen.

Muovitapetilla tarkoitan mm. Finlaysonin tekemää muutaman millin paksuista kuvioitua PVC-kangasta, jota vaikuttaa löytyvän kaikkien hintaluokkien veneistä. Halpisveneissä toki sitä on enemmän näkyvillä, mutta samaa tavaraa löytyy runsaasti vaikkapa Finngulffeista (niin 80-luvun kuin 2000-luvun). Esimerkiksi kattoverhoilusta, hyllyistä jne.
Jos pelkkä lakkaaminen auttaa, on tietysti samantekevää, onko alla umpipuuta vai 0,3 mm viilu. Se ohut viilu vain menee paljon helpommin puhki joko hiomalla tai kolhimalla. Venetehtaan tekemissä veneissä lakkakerroskin on hyvin ohut, vaikka kovaa lakkaa olisikin. Niitä 14 kerroksen lakkauksia ei tietenkään löydy kuin pikkuveistämöiden yksittäin tekemistä veneistä. Sellainen kyllä sitten kestää isältä pojalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
älä.puhkaise kirjoitti:
Jos pelkkä lakkaaminen auttaa, on tietysti samantekevää, onko alla umpipuuta vai 0,3 mm viilu. Se ohut viilu vain menee paljon helpommin puhki joko hiomalla tai kolhimalla. Venetehtaan tekemissä veneissä lakkakerroskin on hyvin ohut, vaikka kovaa lakkaa olisikin. Niitä 14 kerroksen lakkauksia ei tietenkään löydy kuin pikkuveistämöiden yksittäin tekemistä veneistä. Sellainen kyllä sitten kestää isältä pojalle.
Missään veneessä ei kalusteet ole umpipuuta reunalistoja jne. lukuunottamatta. Kaikki kalusteet ovat viillutettua. Viilun alla on sitten vaneria, sandwhich-rakenne tai ehkä jotain MDF-levyä tms. joissain tapauksissa. Huonekaluissa myös kimpilevyä.

Viilujen paksuudessa voi tietysti olla eroa, mutta kaikissa veneissä viilun alta paljastuu jotain viilusta poikkeavaa. Reunalistat on umpipuuta myös Bavarioissa, ainakin n. 10 vuotta sitten tehdyissä ja sitä vanhhemmissa.

Yleensä kai lakkausoperaatioon pitää tehdä myös pohjustustöitä eli siiklaamista tai hiomista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Missään veneessä ei kalusteet ole umpipuuta reunalistoja jne. lukuunottamatta. Kaikki kalusteet ovat viillutettua. Viilun alla on sitten vaneria, sandwhich-rakenne tai ehkä jotain MDF-levyä tms. joissain tapauksissa. Huonekaluissa myös kimpilevyä.

Viilujen paksuudessa voi tietysti olla eroa, mutta kaikissa veneissä viilun alta paljastuu jotain viilusta poikkeavaa. Reunalistat on umpipuuta myös Bavarioissa, ainakin n. 10 vuotta sitten tehdyissä ja sitä vanhhemmissa.

Yleensä kai lakkausoperaatioon pitää tehdä myös pohjustustöitä eli siiklaamista tai hiomista.
Tulee mieleen juttu vuosien takaa. Olin katsastamassa peräkkäin uuden Comfortinan ja uuden Linjettin. Comfortinan omistaja kyseli, miten saada salongin pöydän öljytystä pinnasta lasin jäljet. Se tavallisen pöydässä olevan lokeron kansi oli paikalta sahattu, reunoiltaan käsittelemätön vaneripala. Linjettin pöytä oli kauniisti lakattu ja lokeron kansi umpitiikkiä. Samanlaisia eroja on veneissä nykyäänkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tuli.mieleen kirjoitti:
Tulee mieleen juttu vuosien takaa. Olin katsastamassa peräkkäin uuden Comfortinan ja uuden Linjettin. Comfortinan omistaja kyseli, miten saada salongin pöydän öljytystä pinnasta lasin jäljet. Se tavallisen pöydässä olevan lokeron kansi oli paikalta sahattu, reunoiltaan käsittelemätön vaneripala. Linjettin pöytä oli kauniisti lakattu ja lokeron kansi umpitiikkiä. Samanlaisia eroja on veneissä nykyäänkin.
Tuosta on tosiaan kyllä jo jonkun aikaa juu. Mutta hyvä tarina edelleen. Aika kultaa muistot.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä nämä viimevuonnakin Suomeen myydyt kokonaista neljä uutta purjevenettä tulevat romuttamaan käytettyjen markkinat tulevina vuosina!
Ilmianna
Jaa
Tänä vuonna Suomeen on rekisteröity neljä uutta purjevenettä, viime vuonna niitä oli enemmän. Kuinka moni niistä neljästä on uutenä ostettu ja kuinka moni tuotu käytettynä ulkomailta, onkin sitten jo ihan toinen kysymys.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Trafi erottelee nykyään uutena ostetut ja käytettynä rekisteröidyt veneet toisistaan, joten nuo ovat todella uusia. Ennen Trafia olevasta ajasta en ole varma ja Trafin aloittaessa "ensirekisteröinneissä" näkyi 70-luvun venemalleja.

Trafi kertoi alkuvuonna uutena rekisteröidyn 4 purjevenettä ja sen olevan 80% vähemmän kuin alkuvuonna 2016, jolloin siis rekisteröitiin peräti 20 uutta purjevenettä (koko vuosi kai muutaman enemmän). 2000-luvun puolivälissä yksin uusia Bavarivoita meni n. 50 kpl vuodessa ja kokonaisuudessaan pitkälti yli 200 purjevenettä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Trafi erottelee nykyään uutena ostetut ja käytettynä rekisteröidyt veneet toisistaan, joten nuo ovat todella uusia. Ennen Trafia olevasta ajasta en ole varma ja Trafin aloittaessa "ensirekisteröinneissä" näkyi 70-luvun venemalleja.

Trafi kertoi alkuvuonna uutena rekisteröidyn 4 purjevenettä ja sen olevan 80% vähemmän kuin alkuvuonna 2016, jolloin siis rekisteröitiin peräti 20 uutta purjevenettä (koko vuosi kai muutaman enemmän). 2000-luvun puolivälissä yksin uusia Bavarivoita meni n. 50 kpl vuodessa ja kokonaisuudessaan pitkälti yli 200 purjevenettä.
Tuo 80%:n tiputus on kyllä todella yllättävä. Ehkä yksi syy siihen on venekauppiaiden kuihtuminen laman aikana. Markkinointiponnistelut ovat viime vuosina olleet todella ponnettomia. Uusia veneitä ei ole ollut oikein missään nähtävänä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Ehkä uusia veneitä ei mene kaupaksi siksi, että vanhat veneet ovat sittenkin aivan riittävän hyviä. (Ja onhan niitä riittävästikin.)

Uudelle harrastajalle antaisin kuitenkin vinkiksi sen, että ostaa tarpeisiinsa sopivan veneen saman tein. Vaihtamisaikeet voivat tyssätä mustaan pekkaan.

Jos taas aikoo nimenomaan purjehtia edullisesti ja muutenkin ilman riskiä merkittävistä tappioista, on syytä hankkia H-vene. Voi sekin käsiin jäädä, mutta olipa siihen asti lystiä eikä maksanut paljoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
H-vene...haha haa...sitä en ottais vaikka maksettais!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aalloilla35 kirjoitti:
H-vene...haha haa...sitä en ottais vaikka maksettais!
Eipä sitä sulle kukaan antaiskaan. Voit jäädä rannalle nauramaan sydämesi kyllyydestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Mulla on 33 Avance ja alle 30 000 en sitä myy!Täällä nämä hinnnoista itkijät on niitä kerrostalovalittajia ja p-aukisia rannalla ruikuttajia!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kukaan ei pakota sinua myymään venettäsi mihinkään tiettyyn hintaan. Samalla pitää muistaa, että ei saa pahastua, mikäli potentiaalinen ostaja on eri mieltä sen arvosta ja päättää ostaa jonkin toisen vaihtoehdon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Aloittajan viesti on kovasti tarkoitushakuinen!Kun katselin laajalla skalalla veneiden hintoja Blocketista ja Nettiveneestä,eivät ne hinnat juuri toisistaan poikkea!!Linjetit,X-99,Bavariat jne ...saman ikäiset ovat aika lailla samoissa hinnoissa kummallakin puolella suomenlahtea!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
En kyllä löydä tuosta aloituksesta esittämääsi tarkoitusta. Ei siinä minusta niinkään verrattu Suomen ja Ruotsin hintoja vaan lähinnä näytti olevan kyse siitä, miten nuorempien veneiden halpeneminen painaa myös vanhempien hintoja alas. Sitten vain tehtiin, ilmeisesti kirjoittajan nuoruuden (90-luvulla syntynyt?) vuoksi hätiköity johtopäätös vanhempien veneiden arvottomuudesta. Lisäksi tietysti kovin suurpiirteisesti lyötiin samaan nippuun kaikki veneet 20 vuoden aikajaksolta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Toisella puolella suomenlahtea on viro ja toisella suomi. Virossa veneiden hinnat ovat ehkä vähän suomea halvempia, mutta tyypillinen käyttö on aika kuluttavaa eli äijäporukoiden kilpapurjehdusta. Veneet ovat siellä yritysten/pankin omistamia, eikä suomen tyyppistä yksityisomistusta tunneta. Sen vuoksi omaisuuteen suhtaudutaan myös huolettomammin. Toki rahanpesun vuoksi joskus voi saada erinomaisen edullisia diilejä. Ruotsi on jossain ahvenanmeren tai pohjanlahden toisella puolella. Siellä veneenomistus on suomen kaltaista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

70-80 lukujen veneiden hinnat

Avasin äsken Blocketin ja kaksi ensimmäistä venettä listalla osoittavat miksi veneiden hinnat laskevat:

1. Hanse 291 vuodelta 1996 - hintapyyntö 198 000 SEK. Siis tällä samalla hinnallahan tarjotaan esim. 70-80 lukujen Albin Alphaa, Maxi Fenixiä ja Sunwindiä. Eihän Hanse mikään ihmeellinen ole, mutta kuitenkin vähän modernimpaa suuntaa kuin noi vanhemmat skandiveneet.
Tässä linkki: https://www.blocket.se/goteborg/Hanse_291__96_med_batplats_73159772.htm?ca=11&w=3

2. Albin Ballad - hintapyyntö 49 000 SEK. Vielä parisen vuotta sitten näitä yritettiin myydä jollain 15 000 eurolla? Ja nyt saa halvimmillaan sillä 5000 eurolla? Joku kyseli vanhan korjaamisen kannattavuudesta, voihan se olla kohta kannattavaa kun nämä vanhat veneet eivät maksa enää mitään. https://www.blocket.se/goteborg/Albin_Ballad__75_73966503.htm?ca=11&w=3

Eli 90-2000 luvun veneiden hinnat alkavat olla kohta sillä tasolla, että 70-80 luvun veneet ovat käytännössä arvottomia. Tai onhan niillä käyttöarvo.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta