Koiraihmiset kylässä

tää ei sitten ole mikään kopio vaan juttu mikä tuli mieleen kun vastailin toisessa ketjussa lapsiperheen vierailusta aiheutuneesta mieliharmista.
Mun ikiaikainen paras ystäväni ei tule meille kylään (ei ole käynyt kertaakaan täällä nykyisessä kodissani). Olemme edelleen ystäviä, puhumme päivittäin ja kerran, pari vuodessa käymme heillä, mutta vaikka olen kutsunut monesti, he eivät tule meille.
Uskon syyn olevan kommenttini heidän koiristaan: kaksi kookasta ja hyperaktiivia irlanninsetteriä, jotka riehuvat ja hyppivät (suuri liikunnantarve) ja olen sanonut että koirat saavat olla pihalla että meillä ei ole sisustettu koiria ajatellen niiden pitkät hännät viuhtoo edestakaisin koko ajan ja mun sisustus menisi uusiksi joka visiitin jälkeen. Olen myös sanonut että pihallakin ne on laitettava kiinni koska en halua että ne juoksee mun kasvimaata kumoon.
En ole mikään eläinvihaaja; minulla on itselläkin ollut koiria useampaan otteeseen, mutta ystäväni ei ymmärrä näitä rajoituksiani ja vaikka hän ei sano suoraan että hän ei tule koska ei halua jättää koiria yksin muutamaksi tunniksi ja täällä meillä koirat ei saisi olla irti eikä sisällä.
Olenko väärässä?
1
Ilmianna
Jaa

134 Vastausta


Meillä naapurin koira käy paskantamassa nurmikollemme, se juoksee pihassamme, se on isokokoisena kaatanut jotenkin ainoan kukkapenkimme kahdelta sivulta kukkien varret osa poikki osa kumossa, rumaa jälkeä kukkapenkissa joka silmissä koko ajan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
toisen koiraihmisen koira saa omistajan mielstä meidän autossa kulkea missä haluaa penkeillä, minä en anna niin tehdä. autossaa mennään me välillä hienommillakin vaatteilla istuen, koira jyystää kaikki ojat. omista sanoo että tämähän on vanha auto. mitä sitten, se ei ole hänen, kukin saa omassa autossaan hypittää penkillä vaikka kirahvia mutta ei toisen autossa.
ja siis se kukkapenkkikin on pilalla tältä kesältä, niin ruma.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ymmärrettävää mutta ikävää ja surullistakin. Minun tyttärelläni on sellainen 54 kiloinen rotweileruros, joka ei miehen isojen koirien pelon takia saa tulla meille. Minusta surullista mutta ei kai isäntääkään voi kotoaan pois ajaa. Tyttären vierailut (asuu eteläsuomessa) jää sen takia pariin kertaan vuodessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Lisään vielä että tyttären koira on 10 vee, rauhallinen ja koulutettu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Lisään vielä että tyttären koira on 10 vee, rauhallinen ja koulutettu.
Yksi rauhallinen, kontrolloitu koira ei olisi ongelma. Minäkin pelkään vähän isoja, tuntemattomia koiria (en ystävättären koiria, koska tunnen ne hyvin) ja tutustun hyvin varovaisesti uusiin nelijalkaisiin ystäviin; annan niiden lähestyä ja haistella ensiksi ennen kuin menen taputtelemaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Aika pitkälle kysymys siitä miten prioriteeraa. Minulle ihmiset, ystävät, ihmissuhteet menevät muiden prioriteettien edelle. Hänellä koirat. Minulle koirat ovat "vain" lemmikkieläimiä, hoidan ja kohtelen lempeästi, mutta eivät korvaa ihmissuhteitani. Ystävättärelleni ja hänen miehelleen koirat ovat heidän "poikiaan", heidän lapsiaan, heidän perhettään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Lemmikki on usein perheenjäsen, rakas sellainen. Minun kotini olisivat tervetulleita meille mutta kun täällä asuu toinenkin, jonka mielipide pitää ottaa huomioon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Väärässä tai oikeassa, en osaa sanoa, mutta se on mielestäni koiran omistajan asia neuvotella ja kysellä etukäteen kylään mennessään, voinko tuoda koiraa ja miten isäntäväki haluaa, onko koira ulkona vai sisällä, missä vesikupit jne yleensä ottaa puheeksi ko asiat.
Voi tuota kysäistö, että johtuuko se siitä ettet käy meillä kylässä kun me ei niin tykätä koirista, sillaihan se selviää, voitaisko viedä ne koirat vierailun ajaksi vaikka tuohon hoitokotiin, niin voisitte tulla meillekin kylään.
Joku voi toki ilmoittaa, etten voi olla hetkeäkään erossa koiristani, sekin on vaan hyväksyttävä tai se voi olla kynnyskysymys, jos et hyväksy koiraani, on melkein kuin et hyväksy minuakaan. Me ihmisset voidaan olla hyvin erilaisia suhteessa koiraamme.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Olen kysynyt, mutta hän sanoo vain että ei ei, me tullaan joku päivä käymään. Minä olen varma että se on periaatekysymys: ("kynnyskysymys, jos et hyväksy koiraani, on melkein kuin et hyväksy minuakaan. Me ihmisset voidaan olla hyvin erilaisia suhteessa koiraamme". ).
Olen selittänyt miksi en halua koiria sisään ja miksi ne olisi pidettävä kiinni (kesällä), mutta siinä se kynnys sitten onkin. Hänen koirille ei saa asettaa rajoitteita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jokainen määrää omassa kodissaan.

Itsekin olen koiraihminen ja voin kuvitella sen hösötyksen mitä irlanninsetterit häntineen sisällä kodissa pitävät. Juosten yli kasvimaan, salaatteja talloen ja mansikantaimissa iloisesti pyöriskellen, marjapensaiden oksia katkoen.

Ystäväsi on tehnyt valintansa koiriensa puolesta. Itsellänikin lähinnä puhelinystäviä. Rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.

Aikoinaan puistossa minua suututti iso koira, jolla aina tapana juostessaan paiskautua kylki edellä jalkojani vasten, joissa polvien kulumaa. Pyysin omistajaa estämään sen, mutta kun ei. Se koira oli nimenomaan minun kimpussani, ottaen aina minusta tukea leikeissään muiden koirien kanssa. Yritin väistellä sen paiskaantumisia, mutta aina se löysi kipeän polveni.
.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Koiranomistaja ei ollut opettanut kunnioitusta ihmisiä kohtaan, kun juoksi sua päin. Toisaalta koirat kokeilee usein missä järjestyksessä ovat suhteessa ihmisiin. Mun koira tekee joskus kokeilumielessä sen saman, juoksee mua päin täyttä vauhtia. Joka väistää on heikko, joka teilaa on kukko tunkiolla. Kun huomaan että jaahas, nyt taas haetaan uutta arvojärjestystä laumassa, astunkin eteenpäin sitä kohti kun tulee. Meitä kumpaakin sattuu pahimmassa tapauksessa, mutta "leikki" ainakin loppuu kertaheitolla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olet ihan oikeassa. Ihmettelen sitä ettei koiria voi jättää yksin muutamaksi tunniksi, ovathan ne työssäkäyvälläkin yksin päivän ajan.
Ilmianna
Jaa
Kuten aikaisemmissa koira-jankutuksissakin, totean:
Kaikki Koirat, joilla ei ole viran-omaisten sertifioimaa työ-tehtävää.
On muutettava välittömästi Rukkasiksi.
-
Vaadin lakia joka estää tarpeettomien Koirien kouluttamisen.
Sekä lain, joka vaatii että ne on pidettävä hihnassa.
Koira-Vakuutukset on nostettava Moottori-Pyörä-vakuutusten tasolle.
Samalla myös vakuutuksen velvoittavuus.
Ilman alennus-bonuksia.
-
Haluan Koira-Vihan leviävän Kulo-valkean lailla.
Sekä Koiran-liha-koulutuksen kokki- ja koti-talous-kursseille.
Koiria pitää saada metsästää myöskin ilma-kivääreillä ja-pistooleilla.
Oikeastaan kaikilla menetelimillä jotka aiheuttavat tarpeettomille Koirille pipiä.
Eivätköhän ala Koira-ongelmat katoamaan Koirien mukana.

H.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
...lain, joka kieltää...

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
...lain, joka kieltää...

H.
Hyi kauhia. Saa kai monenlaista mileipidettä olla mut onneksi et ole päättävässä porukassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
...lain, joka kieltää...

H.
Se nyt vaan on niin, että jos Koira vahingossakaan haukahtaa viattomalle ihmiselle, on koira-vastaavalle annettava roimat sakot varomattomuudesta liikenteessä.
Haukku-tunnistavia kameroita on lisättävä.
Samalla määrättävä että koirien pannassa on oltava etä-luettava rekisteri-kyltti.

H.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
Se nyt vaan on niin, että jos Koira vahingossakaan haukahtaa viattomalle ihmiselle, on koira-vastaavalle annettava roimat sakot varomattomuudesta liikenteessä.
Haukku-tunnistavia kameroita on lisättävä.
Samalla määrättävä että koirien pannassa on oltava etä-luettava rekisteri-kyltti.

H.
Noh, onneksi viattomat ihmiset ovat nykypäivänä harvassa :D.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
...lain, joka kieltää...

H.
Idiootti-hunkszille tiedoksi: ilmakivääreillä eikä -pistooleilla ei saa metsästää mitään! Kukaan ei voisi olla varma, että onnistuisi tappamaan yhdellä laukauksella.

Hölmöille, itserakkaille, paskantärkeille ja itsekkäille ihmisille pitäisi ripustaa jokin merkki tai tatuoida otsaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En ole tainnut nähdä koiraihmistä, enkä ihmiskoiraa, koirista pitävät ihmiset kyllä voivat tulla koirineen kyläilemään.
Samoin lapset vanhempineen.
Siivoan sitten jälkeenpäin, jos viitsin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Kyllä he kutsuvat itseään "koiraihmisiksi" Heidän maailmansa jakautuu kolmeen: "koiraihmiset" ja" kissaihmiset" ja sitten eläinvihaajat.
Kyllä meillekin saa tulla kylään lemmieläinten kanssa jotka saa mielellään olla pienempiä kuin minä. Ja joiden häntä ei ole minun keittiönpöytää korkeammalla koko ajan ja liikkeessä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Kyllä he kutsuvat itseään "koiraihmisiksi" Heidän maailmansa jakautuu kolmeen: "koiraihmiset" ja" kissaihmiset" ja sitten eläinvihaajat.
Kyllä meillekin saa tulla kylään lemmieläinten kanssa jotka saa mielellään olla pienempiä kuin minä. Ja joiden häntä ei ole minun keittiönpöytää korkeammalla koko ajan ja liikkeessä.
Tiedän kyllä koiraihmiset ja kissaihmiset, kuhan häntä joutessani saivartelin.

Sisareni kävi joku aika sitten meillä kahden Länsigöötanmaan pystykorvan kanssa, lennokkaita pikkuriiviöitä.
Astmani takia jouduin pyyhkimään pinnat ja pesemään lattiat, kun poistuivat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Kyllä he kutsuvat itseään "koiraihmisiksi" Heidän maailmansa jakautuu kolmeen: "koiraihmiset" ja" kissaihmiset" ja sitten eläinvihaajat.
Kyllä meillekin saa tulla kylään lemmieläinten kanssa jotka saa mielellään olla pienempiä kuin minä. Ja joiden häntä ei ole minun keittiönpöytää korkeammalla koko ajan ja liikkeessä.
Keiden maailmoista Paloma.se puhuu?

Ystäväni ja tuttavani pitävät kaikenlaisista eläimistä ja väljemmin asuvilla voi olla SEKÄ kissoja että koiria.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Kyllä he kutsuvat itseään "koiraihmisiksi" Heidän maailmansa jakautuu kolmeen: "koiraihmiset" ja" kissaihmiset" ja sitten eläinvihaajat.
Kyllä meillekin saa tulla kylään lemmieläinten kanssa jotka saa mielellään olla pienempiä kuin minä. Ja joiden häntä ei ole minun keittiönpöytää korkeammalla koko ajan ja liikkeessä.
Olet todella pienikokoinen ihminen, jos setteri on sinua isompi.
Tai no näkeehän sen tuosta kuvastasikin, missä minihame ylettyy nilkkoihin asti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Aika erikoista, jos eivät voisi jättää koiriaan kotiin muutamaksi tunniksi kyläreissun ajaksi. Meillä on ollut isoja koiria monet kipaleet, emmekä koskaan menneet kylään koirien kanssa, vaikka olivat erittäin rauhallisia koiria sisätiloissa.

Mutta oletko tuuminut, että jos syynä ei olisikaan koirat. Jos he antavat sinun ja miehesi luulla, että eivät tule kylään jos koiria ei saa tuoda mukaan.
Niinku tuli mieleen, että jos sinä ja miehesi ootte niin tympeitä ja tylsiä ja sen semmosia omituisuuksia, ettei teille viitsi tulla kylään :) Eivät kohteliaisuuksissaan viitsi teidän tympeyttä sanoa syyksi:)

Muistan aikanaan, jotain melkeen ainakin sata vuotta sitten, niin perheemme lähti yön yli kestävälle kyläreissulle. Meillä oli silloin Tanskandoggi, isokokoinen uros. Veljeni asui muutaman talon päässä meistä ja hän lupautui hoitamaan koiran pissuttelut. Meillä oli iso piha ja koira sai käpsytellä pihassa.
Veli päätti sitten, että ottaakin koiran heidän pihaansa hetkeksi. Veljenkin piha oli tosi iso. Hänen vaimonsa kertoi minulle tapauksen jälkeenpäin. Veli oli taluttanut koiran pihaansa. Koira oli seisonut, kuin patsas täysin liikkumattomana paikallaan. Veli oli "tanssinut" sen ympärillä ja yrittänyt saada sen liikkumaan. Tanskandoggimaisen tyypillisesti se oli vain seisonut hievahtamatta ja mulkoillut ylpeän näköisenä veljeä, joka käsiä heilutellen ja huutaen oli sanonut sille "JUOKSE, JUOKSE, JUOKSE...".
Aikansa huitoen ja huutaen vihdoin ja viimein koira oli ampassut liikkeelle. Koira oli saanut suorastaan hepulikohtauksen. Pitkin loikin oli juossut koko pihan ymäri ringissä. Ringin yhdessä kohdassa sijaitsi heidän ryytimaansa, mansikkamaa ja perunamaa.
Koiraa ei saanut mitenkään pysähtymään. Suuret multatollot pompahteli ryytimaasta koiran hevosmaisen koikkelehtimisen johdosta.

Veljen vaimo nauroi vääränä sille, että ensin veljeni teki älyttömästi työtä, että saisi koiran liikkumaan ja välittömästä kun koira sitten todellakin liikkui, niin veli huusi täyttä kurkkua: "PYSÄHDY, PYSÄHDY, SEIS....." :)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Nii noita koiran kävelyttäjiä näkkee monenmoisia joillakin kolmehurttaa remmim päässä ja saattaa olla vielä lapsen rattaat matkassa, mun lähellä asuu pienen kokoinen naikkonen jolla kans kaks tanskan dogia joiden kanssa vaeltaa rauhallisesti päivittäin asuntoni ohite, rauhallisia niitten on pakko olla mut minkä tautta niitten oltava hevosen puolikkaan kokoisia en ymmärrä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1eero kirjoitti:
Nii noita koiran kävelyttäjiä näkkee monenmoisia joillakin kolmehurttaa remmim päässä ja saattaa olla vielä lapsen rattaat matkassa, mun lähellä asuu pienen kokoinen naikkonen jolla kans kaks tanskan dogia joiden kanssa vaeltaa rauhallisesti päivittäin asuntoni ohite, rauhallisia niitten on pakko olla mut minkä tautta niitten oltava hevosen puolikkaan kokoisia en ymmärrä.
Ne onkin köyhän miehen hevosia. Tanskandoggit on hyvin hevosmaisia. Minä oon itse aina tykännyt isoista koirista, niinku isoista miehistäkin:)
Meillä on ollut kolme Tanskandoggia ja yks Newfoundlandinkoira.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Niinku tuli mieleen, että jos sinä ja miehesi ootte niin tympeitä ja tylsiä ja sen semmosia omituisuuksia, ettei teille viitsi tulla kylään :) Eivät kohteliaisuuksissaan viitsi teidän tympeyttä sanoa syyksi:)" kirjoittaa heikunkeikku.
Sinähän sen keksit!
Aina mun ystävätär on meillä aikaisemmin viihtynyt. Olin todistajana heidän vihkimisessäänkin, joku kymmenen vuotta sitten. Meillä on pitkä historia takanamme; hän oli 18 ja minä24 kun eka kerran tutustuimme maapallon toisella puolella. Siitä saakka olen ollut kuin sijaisäiti, isosisko hänelle. Nyt voi olla mahdollista että hänen miehensä ei kauheesti olisi samalla aaltopituudella Legolassin kaa, mutta en usko että se on mitenkään suuri juttu.
Viimeiksi kun he kävivät meillä oli ennen Legolassia ja asuin metsänlaidassa mökissä. Me istuttiin verannalla ja syötiin grillattua kanaa ja koirat juoksivat pihassa. Minulla ei ollut silloin kasvimaata ainoastaan pari omenapuuta kasvamassa ja marjapensaita. Sisälle he eivät yrittäneetkään koiria, koska ne ottaa todella suuren tilan ja ovat rauhattomia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Paloma"
Noh, minä nyt vähän aloin kiusailemaan:) Ollos olematta onneton:)
Vaikutat sen verran mukavalta tyypiltä, että tokko ystäväsi ajattelee tuolla tavalla, kuin kirjoitin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heikunkeikku kirjoitti:
"Paloma"
Noh, minä nyt vähän aloin kiusailemaan:) Ollos olematta onneton:)
Vaikutat sen verran mukavalta tyypiltä, että tokko ystäväsi ajattelee tuolla tavalla, kuin kirjoitin.
Haa, kyllä minä sen leikiksi ymmärsinkin. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Enenpi toisin päin.

Koitin oikein muistella, Kavereilla kyllä koiria, kyllä net meillä on käyneet, aina ilman koiriaan. Jos olleet pitempään, laittaneet koiransa hoitoon. Itellä katti, ei met kovin monesti olla sen kanssa kylässä käyneet, pari kertaa tarkoituksella näyttämässä kattia kakaroille. Kissat pärjää itekseen hyvin, jos pitempi keikka, joku käyt hoitaan, tahi katti kissahotelliin.

Muutama eläinallergikko on, jotka ei käy meillä. Mä pidän kyllä koiristakin, mutta joskus ollut sen verran tympeitä koiria, että jätetty sen takia ite käymättä.

Ei elukat mun mieletä ongelmallisia. Kakaraperheet on, Sellasta tympee saada kylään ja niillä tympee käydä kylässä. Sitten helpottaa, kun kakarat ei enää villielukan tasolla, vaikkapa koululaisia. Tai oikeestaa, kyllä kakaraperheessä voi käydä kylässä, sieltä voi lähteä, jos alkavat kovin nyppimään, kotiinsa ei täystuhoja halua kirkumaan ja särkemään paikkoja.

=DW=
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Kaljaveikko jolla on kassi kaljaa mukana on hyvä vieraasi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Oletan kirjoitti:
Kaljaveikko jolla on kassi kaljaa mukana on hyvä vieraasi.
Tuliainen eri asia, kuin koira.

Tuliaiset vähentyneet, ei ole harjakaisia, ei tupareita, ei kihlajaisia, ei häitä tms ja nekin enenpi pileitä, kuin kylästelyä. Nykyisin tarjoilut kuuluu isäntäväelle, tuliaisia oikein kukaan vie, ei saakkaan. Joku grilli-ilta tai tollanen suunniteltu dokailu asia erikseen, silloin kohteliasta viedä jotain. Tavallisilla kylastelyreissuilla ei.

=DW=
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ö-Öö kirjoitti:
Tuliainen eri asia, kuin koira.

Tuliaiset vähentyneet, ei ole harjakaisia, ei tupareita, ei kihlajaisia, ei häitä tms ja nekin enenpi pileitä, kuin kylästelyä. Nykyisin tarjoilut kuuluu isäntäväelle, tuliaisia oikein kukaan vie, ei saakkaan. Joku grilli-ilta tai tollanen suunniteltu dokailu asia erikseen, silloin kohteliasta viedä jotain. Tavallisilla kylastelyreissuilla ei.

=DW=
Taidan olla auttamattomasti vanhaa kaartia ja pois muodista siinä mielessä että tyhjjn käsin en mene kyläilemään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Taidan olla auttamattomasti vanhaa kaartia ja pois muodista siinä mielessä että tyhjjn käsin en mene kyläilemään.
Pula-aikojen tapoja.

Tai liittyy persaukisuuteen kai nytkin. Itekkin nuorena vein aina jotain, kun tiesi, että isäntäväki ei välttämättä kylpenyt rahassa, sama toisin päin. Oli tavallaan nyyttärimeininkiä. Kun vei pullaa, sai kahvit, jos oli. Noilla ikivanhoilla vieläkin tapana roudata kahvipakettia mukanaan. Meneehän se tavallaan tasan, net sittn ite saa niitä paketeita. Kahvi oli aikanaan arvostettua, enpä tiedä nykyisin. Joskus hokasin, mökille oli kertynyt paljon kahvipaketteja. Rupesin kierrättämään niitä takaisin vanhuksille, Siinä suhteessa on tota tulijaishommelia ja onpahan mökillä aina tuoretta kahvia varastossa...

Aikanaan pidin tapana viedä tupareihin ruisleivän ja jozo-paketin. Se iänikuinen perinne, mun mielestä hauska ja edullinen. Sekä aina hyödyllinen lahja. Vaan, ei tupareita oikein koskaan, vaikka ihmiset nyt muuttaakin, se ei vanhemmitn ole kovin merkittävä tapahtuma.

=DW=
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ö-Öö kirjoitti:
Pula-aikojen tapoja.

Tai liittyy persaukisuuteen kai nytkin. Itekkin nuorena vein aina jotain, kun tiesi, että isäntäväki ei välttämättä kylpenyt rahassa, sama toisin päin. Oli tavallaan nyyttärimeininkiä. Kun vei pullaa, sai kahvit, jos oli. Noilla ikivanhoilla vieläkin tapana roudata kahvipakettia mukanaan. Meneehän se tavallaan tasan, net sittn ite saa niitä paketeita. Kahvi oli aikanaan arvostettua, enpä tiedä nykyisin. Joskus hokasin, mökille oli kertynyt paljon kahvipaketteja. Rupesin kierrättämään niitä takaisin vanhuksille, Siinä suhteessa on tota tulijaishommelia ja onpahan mökillä aina tuoretta kahvia varastossa...

Aikanaan pidin tapana viedä tupareihin ruisleivän ja jozo-paketin. Se iänikuinen perinne, mun mielestä hauska ja edullinen. Sekä aina hyödyllinen lahja. Vaan, ei tupareita oikein koskaan, vaikka ihmiset nyt muuttaakin, se ei vanhemmitn ole kovin merkittävä tapahtuma.

=DW=
En ole niin pitkälle asiaa analysoinut; mielestäni se kuuluu vain hyviin tapoihin ja normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen olla tuppaamatta toisten kotiin tyhjin käsin. Ensimmäistä kertaa kun menen vien kukkia. Joillekin tutuille vien aina kukkia, koska tiedän heidän pitävän kukista ja ilostuvan niistä. Kahvipaketti, suklaarasia, pullapitko, viinitonkka, maalaisleipää, savusiikaa tai lohta, kaunis pari kahvimukeja,, pöytäliina....aina tarttuu jotain käteen vietäväksi tuliaisiksi. Ei tule mieleen että ellen vie niin ei sitten saa; kyllä joka paikassa on vieraanvaraa (paitsi meillä kakkostyypin diabeetikkona en uskalla pitää mitään kahvileipää kotona etten sorru itse)
Tuo leipä ja suola on vanha suomalainen perinne. Pikkasen maalaisromantiikkaa mutta varmasti ainakin vanhemmat ihmiset arvostavat perinnettä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olet väärässä, mitä ikinä nyt kysymykselläsi tarkoitatkaan.

"Mun ikiaikainen paras ystäväni ei tule meille kylään (ei ole käynyt kertaakaan täällä nykyisessä kodissani). Olemme edelleen ystäviä, puhumme päivittäin ja kerran, pari vuodessa käymme heillä, mutta vaikka olen kutsunut monesti, he eivät tule meille."

PUHUT päivittäin ikiaikaisen parhaan ystäväsi kanssa. Lisäksi kyläilette heidän luonaan kerran pari vuodessa. Sehän on jo aika aktiivista yhteydenpitoa? Onko edes tarpeen odottaa tai 'vaatia' vuoroin vieraissa periaatetta jos ja kun se tuntuu olevan hankalaa?
Jos sinun mielestäsi on, niin puhu ihmeessä asiat halki ikiaikaisen parhaan ystäväsi kanssa. Älä ole joustamaton ja ennakkoluuloinen heidän koiriensa suhteen. Aikuiset koirat yleensä osaavat käyttäytyä kylässä. Jos riehakkaanpuoleista käyttäytymistä esim. tervehtiessä esiintyy, niin kyllä se siitä nopeasti tasoittuu itsestäänkin, ellei nyt muka koirien emäntä tai isäntä ymmärrä komentaa koiria asettumaan.

Ruokapöytää, työpöytää tai keittön työ- ym. tasoja irlanninsetterin häntä ei millään ylety huiskimaan. Jos huone on kovin täyteen ahdettu, niin suurinta vahinkoa hännän huiskiminen tekee koiran hännälle osuessaan koviin pöydänjalkoihin ja kaappien kulmiin yms.. Irlanninsetterin häntä ei onneksi ole samalla tavalla alttiina kolhuille kuin esim. tanskandogin häntä joka vahingoittuu helposti.

Nosta Ming dynastian aikaiset maljakkosi lattioilta tai matalilta pöydiltä turvaan ja toivota paras ystäväsi koirineen tervetulleeksi kotiisi. Puhukaa etukäteen käytännön järjestelyistä, voivat esim. ottaa 'oma paikka' alustan koirille mukaan. Varmaan sinultakin löytyy joku sellaiseksi käypä, minulla se on kaksinkerroin taitettu petauspatja vai patjansuojusko tuo on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Heillä kotona on sisustus koirien ehdoilla: kaikki sohvat ja tuolit jne. on suojattu, kaikki korkealla ja minimalistista. Koirien häntä YLETTYY heidänkin ruokapöydälleen ja samoin kuono, vaikka ovatkin pitkiä ihmisiä ja korkeat tuolit ja pöydät. Koko ajan niitä he joutuvat kieltämään kotonakin ja pääsy yläkertaan on estetty . Meidän kotimme on meille sisustettu ja meidän ehdoillamme. Ihmisten ehdoilla.
Olen ehdottanut kylällä sijaitsevaa koirahotellia, mutta ei mennyt läpi.
En odota ollenkaan mitään vuoroin vieraissa-kyläilyä mutta olisin mielelläni näyttänyt tätä viehättävää joenrantakylää ja taloamme joka on viime vuosisadan alkupuolelta ja nyt melkein valmiiksi remontoitu, parhaalle ystävälleni. Ei meidän ystävyys tähän kaadu; meillä on pitkä historia takanamme.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Heillä kotona on sisustus koirien ehdoilla: kaikki sohvat ja tuolit jne. on suojattu, kaikki korkealla ja minimalistista. Koirien häntä YLETTYY heidänkin ruokapöydälleen ja samoin kuono, vaikka ovatkin pitkiä ihmisiä ja korkeat tuolit ja pöydät. Koko ajan niitä he joutuvat kieltämään kotonakin ja pääsy yläkertaan on estetty . Meidän kotimme on meille sisustettu ja meidän ehdoillamme. Ihmisten ehdoilla.
Olen ehdottanut kylällä sijaitsevaa koirahotellia, mutta ei mennyt läpi.
En odota ollenkaan mitään vuoroin vieraissa-kyläilyä mutta olisin mielelläni näyttänyt tätä viehättävää joenrantakylää ja taloamme joka on viime vuosisadan alkupuolelta ja nyt melkein valmiiksi remontoitu, parhaalle ystävälleni. Ei meidän ystävyys tähän kaadu; meillä on pitkä historia takanamme.
Oletin, että kysymyksessä on normaalisti koulutetut koirat ja sinulla standardikorkuinen (n. 75 senttiä?) ruokapöytä, samoin työtasot normimitoituksella jne..
Kuten valtaosalla ihmisistä, niin myös minulla on ihmisten, ja enimmäkseen juuri minun ehdoillani sisustettu koti. Tässä kodissani on kyläillyt irlanninsetteri (myös erittäin isokokoinen saksanpaimenkoira, kaksi salukia ja labbis). Ei edes salukien hännillä ole huiskittu astioita pöydältä, herkkupalojen salamannopea varastaminenkin on aina tehty taitavasti astioita pudottelematta.

Järjestä kutsut pihalla. Koirille ei sisätiloja tarvitse esitellä, odottakoot sen ajan vaikka omassa autossa ellet muuta paikkaa saa niille järjestettyä. Kylällähän ne kävelevät siinä missä muukin porukka, saattavatpa olla jopa enemmän innoissaan kuin ihmiset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Heillä kotona on sisustus koirien ehdoilla: kaikki sohvat ja tuolit jne. on suojattu, kaikki korkealla ja minimalistista. Koirien häntä YLETTYY heidänkin ruokapöydälleen ja samoin kuono, vaikka ovatkin pitkiä ihmisiä ja korkeat tuolit ja pöydät. Koko ajan niitä he joutuvat kieltämään kotonakin ja pääsy yläkertaan on estetty . Meidän kotimme on meille sisustettu ja meidän ehdoillamme. Ihmisten ehdoilla.
Olen ehdottanut kylällä sijaitsevaa koirahotellia, mutta ei mennyt läpi.
En odota ollenkaan mitään vuoroin vieraissa-kyläilyä mutta olisin mielelläni näyttänyt tätä viehättävää joenrantakylää ja taloamme joka on viime vuosisadan alkupuolelta ja nyt melkein valmiiksi remontoitu, parhaalle ystävälleni. Ei meidän ystävyys tähän kaadu; meillä on pitkä historia takanamme.
eipä irlanninsetterin häntä huiski enää mitään 75 cm normikorkuiselta ruokapöydältä. sohvapöydällä saattaa esineet olla vaarassa, niin ja herkutkin ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
äläpäliioittele kirjoitti:
eipä irlanninsetterin häntä huiski enää mitään 75 cm normikorkuiselta ruokapöydältä. sohvapöydällä saattaa esineet olla vaarassa, niin ja herkutkin ;)
Ehkä hänellä sellaisena eksoottisena gourmetti-ihmisenä on tällainen japanilaistyylinen ruokapöytä?
http://japan.fjordaan.net/med_set2/0098.jpg
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minulla oli joskus ystävä jolla oli bokseri...tämä nainen kutsui sitä äijäksi...ja siitä monta hyvää tarinaa.... Bokseri oli kova kuolaamaan aina kun joi tai söi kuolaa valui suupielistä ja sitten purautti päätään ja kuolat lensi pitkin ovia ja seiniä....Omistajalleen ihanan ihana koira....päästeli välillä sellaisia hajupommeja että "yökötti" .... sai ruuaksi ihmisten ruokaa....pihvejä ja sellaisia.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Kukaan voi täällä tietää ystäväsi ajatuksia, saatat olla oikeassa, osittain oikeassa tai väärässä.
Onko se ystäväsi ymmärryksestä kiinni, jos hän ei vaan halua tuoda koiria luoksesi koska kokee, etteivät ne ole tervetulleita. Jospa koirien yksin jättäminen vierailun ajaksi ei ole kiinni haluamisesta, jospa niitä vaan ei voi jättää yksin, ilman että huusholli menee remonttikuntoon. Eroahdistunut koira voi laittaa huushollin ihan uskomattomaan kuntoon. Jospa ei halua jättää koiria kiinni pihallesi, jos ne vaikka metelöivät. Syitä voi olla monia.
Jos kerran ystäviä ollaan, eikö tuollaisia asioita saada puhutuksi. Itse kyllä vastaavassa tilanteessa voisin ne herkimmin rikkoutuvat sisustuselementit siirrellä syrjempään, jos haluamani ystävän vierailu koirineen siitä olisi kiinni.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Koirat laittaa huusollin sekaisin yksin jäätyään, se pitää paikkansa mun viimeisin koira oli just sellanen omanlaisensa ettei uskaltanu, pari edellistä koiraa kyllä uskalsi eikä mitään ongelmaa tullu.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1eero kirjoitti:
Koirat laittaa huusollin sekaisin yksin jäätyään, se pitää paikkansa mun viimeisin koira oli just sellanen omanlaisensa ettei uskaltanu, pari edellistä koiraa kyllä uskalsi eikä mitään ongelmaa tullu.
Minun koirani uskaltaa jättää kotiin yksin eikä ole tähän päivään asti vielä tuhonnut mitään. Sillä onkin oma koiraporteilla rajattu tilansa eteisessä. Ei pääse yksin ollessaan olkkariin tai keittiöön. Yhteen makkariin pääsee ja kodinhoitohuoneeseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eivätkös ihmiset selitä, että meillä ovat koirat, joita ei voi jättää yksin ja sitten selitys: tekevät tuhoja.
Mutta jos koirat ovat lasten korvikkeita, on asia vaikeampi.
Tällöin tulee mieleen kiristys: jos eivät koirat saa tulla, emme mekään.
Älä kutsu enää tavullakaan.. Ehkä sieltä voi joskus tulla kutsuttamisyritys.
Voisihan sitä juonia jonkin verukkeen avulla niin, että tapaat kotonasi vain parhaan ystäväsi, siis vain sinä ja vain ystäväsi. Jospa siinä voisi koira-asiankin käsitellä. Ehkä hänkin haluaa tavata vain sinut jostain syystä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Minun koirani uskaltaa jättää kotiin yksin eikä ole tähän päivään asti vielä tuhonnut mitään. Sillä onkin oma koiraporteilla rajattu tilansa eteisessä. Ei pääse yksin ollessaan olkkariin tai keittiöön. Yhteen makkariin pääsee ja kodinhoitohuoneeseen.
Nii sinun koira, jotain 30 vuotta itelläni oli koira, kolmee rotua yhessä ol usseimpia geenejä mutta se oli ylivoimasesti paras ja nätti kuin mikä, siinä täytyy sattua vähä tuuria ni koiran otossa vähänkuin puolison valinnalla saattaa olla kaunis päältä, kumpaakin on koulutettava määrätietoisesti ettei mene pilalle.
Kahveet hörppään, sitte lähemmä uistelee vonkaleita siel ne oottaa rapalaa suu auki.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1eero kirjoitti:
Nii sinun koira, jotain 30 vuotta itelläni oli koira, kolmee rotua yhessä ol usseimpia geenejä mutta se oli ylivoimasesti paras ja nätti kuin mikä, siinä täytyy sattua vähä tuuria ni koiran otossa vähänkuin puolison valinnalla saattaa olla kaunis päältä, kumpaakin on koulutettava määrätietoisesti ettei mene pilalle.
Kahveet hörppään, sitte lähemmä uistelee vonkaleita siel ne oottaa rapalaa suu auki.
Niivvai on niitä ihmisissäki semmosia änkyröitä etteivät paikkaansa opi ikinä :D. Ovat vissiin pilatu jo lapsuuvenkodissa tai sitten vika on geeneissä.

Kaloilla vaoi käyä kipiää, varsinkin jos ne heitetään haavoineen takaisin vetteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Asuuko ystäväsi koirineen kaukana? Jotkut eivät halua jättää koiriaan mihinkään koirahoitoloihin, koirat saattavat stressaantua niistä tai saada siellä jonkun kennelyskän. Olet ilmaissut että koirat eivät ole tervetulleita sisälle ja ulkonakin ne on kytkettävä kiinni, en ihmettele miksi jättävät tulematta. Jos se syy kyläilemättä jättämiseen nyt on koirat. Voihan syys olla joku muukin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Ystäväni asuu n puolentoista tunnuin päässä, autolla. Luulen edelleen että se on periaatekysymys. Jos minun "pojat" ei sa juosta vapaana pihalla ja olla sisällä kuin kotonaan, niin minäkään en tule. Tunnen nuo koirat erittäin hyvin; hänellä on ollut samoja koiria jo ainakin viisitoista vuotta , kun ne kuolee hän hankkii uuden pennun. Ei tämä nyt ole kuitenkaan sellainen asia joka valvottaisi minua; tuli vain mieleeni ottaa se puheeksi täällä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Onko totta, että koiran saa vihaiseksi, kun ottaa sen pään tukevaan otteeseen ja tuijottaa sitä suoraan silmiin kauan? Naapurini teki niin meidän koiralle ja koirasta tuli vihainen vieraille. Meillä on ollut useita koiria, jotka oli aina ihmisystävällisiä, mutta tämä yksilö kävi herkästi kiinni ohikulkijoihin lenkillä ollessa ja pihaan tulleista vieraista, siis meidän tuttavista. Sisällä ollessa ei mitään ongelmia.

Siitä olen varma, että tämä ko. naapuri myöhemmin sai annettua meidän koiralle rotanmyrkkyä, koska se kuoli syliini. Kyseinen naapuri lähti mieheni kanssa johonkin risteilylle. Heti heidän lähdettyä, koira alkoi oksentamaan ja vaahtoa tuli suusta. Siihen asti aivan terve.

Vein koirani yöllä Eläinklinikalle, jossa todettiin kuolleeksi ja pyysin ruumiinavausta. Oliko yö aika, tai mikä katkos, mutta väärä koira oli tutkittu ja onneksi oikea raato tuli kotiin, koska halusimme sen itse haudata. Siellä se makaa nyt tontin laidassa meidän toisten koirien kanssa ja pitsilakana on ympärillä.

Kodin tuhoaja koirasta on kokemusta, ainakin pentu "coccerista", joka pureskeli vain minun kengät, mutta myös huonekalujen puuosa jalkoja, mutta onneksi ne oli kaikki jo pois heitettävää kamaa. Sattuipa huvittava episodi, kun olin ostanut mieheltäni salaa uudet kalusteet ja hän oikein ivallisesti sanoi, että siinä sitten näet, kun kalusto on pilalla, mutta koskaan ei ilmestynyt yhtään hampaanjälkeä sen jälkeen mihinkään!" Kas`koirakin oli "aikuistunut"!D
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Koiran kasvatus vaikuttaa ei aina, eri roduilla erillaiset luonteet mutta yksilöillä on erovaisuuksia ja narttu on säyseämpi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Ystäväni asuu n puolentoista tunnuin päässä, autolla. Luulen edelleen että se on periaatekysymys. Jos minun "pojat" ei sa juosta vapaana pihalla ja olla sisällä kuin kotonaan, niin minäkään en tule. Tunnen nuo koirat erittäin hyvin; hänellä on ollut samoja koiria jo ainakin viisitoista vuotta , kun ne kuolee hän hankkii uuden pennun. Ei tämä nyt ole kuitenkaan sellainen asia joka valvottaisi minua; tuli vain mieleeni ottaa se puheeksi täällä.
kirjoitat "Tunnen nuo koirat erittäin hyvin; hänellä on ollut samoja koiria jo ainakin viisitoista vuotta , kun ne kuolee hän hankkii uuden pennun"...???????

Ystäväsi ei ole kykenevä koirien kasvattaja ja sinä et ole hyvä ystävä, kun selän takana räksytät:
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
kasvanut-koirienkanssa kirjoitti:
Onko totta, että koiran saa vihaiseksi, kun ottaa sen pään tukevaan otteeseen ja tuijottaa sitä suoraan silmiin kauan? Naapurini teki niin meidän koiralle ja koirasta tuli vihainen vieraille. Meillä on ollut useita koiria, jotka oli aina ihmisystävällisiä, mutta tämä yksilö kävi herkästi kiinni ohikulkijoihin lenkillä ollessa ja pihaan tulleista vieraista, siis meidän tuttavista. Sisällä ollessa ei mitään ongelmia.

Siitä olen varma, että tämä ko. naapuri myöhemmin sai annettua meidän koiralle rotanmyrkkyä, koska se kuoli syliini. Kyseinen naapuri lähti mieheni kanssa johonkin risteilylle. Heti heidän lähdettyä, koira alkoi oksentamaan ja vaahtoa tuli suusta. Siihen asti aivan terve.

Vein koirani yöllä Eläinklinikalle, jossa todettiin kuolleeksi ja pyysin ruumiinavausta. Oliko yö aika, tai mikä katkos, mutta väärä koira oli tutkittu ja onneksi oikea raato tuli kotiin, koska halusimme sen itse haudata. Siellä se makaa nyt tontin laidassa meidän toisten koirien kanssa ja pitsilakana on ympärillä.

Kodin tuhoaja koirasta on kokemusta, ainakin pentu "coccerista", joka pureskeli vain minun kengät, mutta myös huonekalujen puuosa jalkoja, mutta onneksi ne oli kaikki jo pois heitettävää kamaa. Sattuipa huvittava episodi, kun olin ostanut mieheltäni salaa uudet kalusteet ja hän oikein ivallisesti sanoi, että siinä sitten näet, kun kalusto on pilalla, mutta koskaan ei ilmestynyt yhtään hampaanjälkeä sen jälkeen mihinkään!" Kas`koirakin oli "aikuistunut"!D
Se on koiralle aggression merkki kun tuijottaa silmiin. Haaste.

Joskus on haasteellista kasvattaa koiraa missä on monta muita kasvattajaa kuin ite :) Jonkun tietyn vaikutuksen voi silti itse laimentaa antamalla koiralle toisenlaiset kokemukset muista ihmisistä. Että koira oppii sen, että tuo juttu liittyy vain ja ainoastaan tuohon yhteen juippiin, ei kaikkiin ihmisiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
maijuiska kirjoitti:
kirjoitat "Tunnen nuo koirat erittäin hyvin; hänellä on ollut samoja koiria jo ainakin viisitoista vuotta , kun ne kuolee hän hankkii uuden pennun"...???????

Ystäväsi ei ole kykenevä koirien kasvattaja ja sinä et ole hyvä ystävä, kun selän takana räksytät:
Mitään "räksyttänyt". Kysyin neuvoa pieneen pulmaan. Olen yrittänyt kuvailla asiaa molempien kannalta.
Jos sinulla ei ole mitään asiallista palautetta niin turha osallistua keskusteluun.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Toisaalta ja toisaalta...

Koiranomistajan kannalta. En minä vie elukoitani kylään, ellei niitä pyydetä. Vaikka (täälläkin) muuta väitetään, niin aikuinen koira pärjää yksinään sen 8 h. Jokus koiran on pärjättävä 10 h, jos ihminen käy töissä. Pääkaupunkiseudun työmatkat voi olla ajaltaan pitkät.

Tosin on koiranomistajia jotka eivät kasvata koiriaan, joille tulee eroahdistus. Ei sellaisia koiria halua jättää yksin. Se vaiva on korjattavissa, mutta ihminen joka on pilannut hauvansa, harvemmin haluaa peiliin ja todeta entisten konstien vääriksi.

Sitten jos sun "lausuntoa" ystävällesi miettii - on se pikkasen tyly jos se on vain ilmoitusluontainen juttu, eikä keskustelu? Sanoma on että "saat tulla kunhan siitä ei koidu mulle töitä." Eiks ookin? Mun kokemus on, että jos on tarpeeksi haluttu vieras, niin kestää vähän epämukavuuttakin ♥ Ehkä hänelle on tullut sellainen olo että et enää välitä niin paljon?

Kirjoitit jonnekin että hännät viuhtoo ruokapöytää. Ei se setteri niin iso ole. Edes irlannin susikoiran häntä ei vispatessa yllä sinne.

Omat kokemukset - kaksi kertaa (kaksi eri koiraa) ovat käyneet kylässä ja pissanneet matolle. Ei mitään hätää, ite olen pessyt ja toivottanut uudestaan tervetulleiksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
17 VASTAUSTA:
Meillä tuli jo 20 vuotta sitten voimaan laki, että koiria on ulkoilutettava vähintäin joka kuudes tunti. Jos joku jättää jatkuvasti koiransa kymmeneksi tunniksi yksin kotiin, niin se katsotaan eläinrääkkäykseksi.

Jokainen kunnon koiranomistaja pitää huolen siitä, että koiralla on ulkoiluttaja silloin, jos itse käy kokoaikatyössä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"hännät viuhtoo ruokapöydällä" oli tietenkinolettamus. Kotonaan niillä on kuono aina pöydällä kun olemme aterialla, kuten pöydästä ruokituilla koirilla usein on. Eniten minua arveluttaa se vauhti ja riehunta sisätiloissa: tarjoiluvaunun lasit ja juomat, sohvapöydän kukat, kirjahyllyjen alahyllyt koriste-esineineen (keramiikkaa, kristallia, taidelasia....
Probleemi onkin täysin akateeminen tässä vaiheessa. Olen kerran jutellut koirien liikkumisesta sisätiloissa ja kasvimaasta, jossa vietän monta tuntia viikossa kitkien ja harventaen, kastellen ja ihaillen käsiemme jälkiä ja olen kerran vihastunut jopa naapurinkin pikkupojalle joka veti kasteluletkulla auringonkukkani poikki.
Jos hän nyt spontaanisti joku kerta sanoisi että tulisi käymään koirien kanssa (mikä ei ole tietenkään tarpeellista, koska hänen miehensä työskentelee kotoa käsin) niin en minä häntä kieltäisikään. Kyllä ystäväni on aina meille tervetullut, jopa koirienkin kanssa, Mutta tomaatit ja kurpitsat olisi korjattava talteen ensiksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
"hännät viuhtoo ruokapöydällä" oli tietenkinolettamus. Kotonaan niillä on kuono aina pöydällä kun olemme aterialla, kuten pöydästä ruokituilla koirilla usein on. Eniten minua arveluttaa se vauhti ja riehunta sisätiloissa: tarjoiluvaunun lasit ja juomat, sohvapöydän kukat, kirjahyllyjen alahyllyt koriste-esineineen (keramiikkaa, kristallia, taidelasia....
Probleemi onkin täysin akateeminen tässä vaiheessa. Olen kerran jutellut koirien liikkumisesta sisätiloissa ja kasvimaasta, jossa vietän monta tuntia viikossa kitkien ja harventaen, kastellen ja ihaillen käsiemme jälkiä ja olen kerran vihastunut jopa naapurinkin pikkupojalle joka veti kasteluletkulla auringonkukkani poikki.
Jos hän nyt spontaanisti joku kerta sanoisi että tulisi käymään koirien kanssa (mikä ei ole tietenkään tarpeellista, koska hänen miehensä työskentelee kotoa käsin) niin en minä häntä kieltäisikään. Kyllä ystäväni on aina meille tervetullut, jopa koirienkin kanssa, Mutta tomaatit ja kurpitsat olisi korjattava talteen ensiksi.
"Paloma.se.co"

No mutta lutu...
Sinähän kerroit tuota jo aikaisemmin.
Eri sanoilla tosin.
Aiotko kertoa neljännenkin kerran?
Ole varovainen.
Sinusta saattaa tulla siili-leski.
Joka ei muuta teekään kun jankuttaa samaa asiaa kökösti sanoittaen.
Useammassakin ketjussaan.

H.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"

No mutta lutu...
Sinähän kerroit tuota jo aikaisemmin.
Eri sanoilla tosin.
Aiotko kertoa neljännenkin kerran?
Ole varovainen.
Sinusta saattaa tulla siili-leski.
Joka ei muuta teekään kun jankuttaa samaa asiaa kökösti sanoittaen.
Useammassakin ketjussaan.

H.
Me ajatellaan eri tavalla keskustelusta.
Sinä keskustelet itsesi kanssa.
Minä vastailin humpsilaiselle. Trakentaen kantaani koiranomistajan kannalta katsovalle.
Minä voin ehkä sanoittaa "kökösti" mutta puhun standardi arkikieltä enkä yritä leikkiä mitään teini-ikäistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Me ajatellaan eri tavalla keskustelusta.
Sinä keskustelet itsesi kanssa.
Minä vastailin humpsilaiselle. Trakentaen kantaani koiranomistajan kannalta katsovalle.
Minä voin ehkä sanoittaa "kökösti" mutta puhun standardi arkikieltä enkä yritä leikkiä mitään teini-ikäistä.
"Paloma.se.co"

Kyllä minä ymmärsin.
Mutta tuo "trakentaminen" on sitä kaikkein tylsintä.
Kertoo tyhjentävästi ja fiksusti ajatuksensa, ja alkaa sitten selviä asioita kyseleville typeryksille selittelemään :)
-
Minä laitan aina osoitteen kenelle kirjoitan.
Etkä sinä läheskään aina sanaile kökösti.

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
"hännät viuhtoo ruokapöydällä" oli tietenkinolettamus. Kotonaan niillä on kuono aina pöydällä kun olemme aterialla, kuten pöydästä ruokituilla koirilla usein on. Eniten minua arveluttaa se vauhti ja riehunta sisätiloissa: tarjoiluvaunun lasit ja juomat, sohvapöydän kukat, kirjahyllyjen alahyllyt koriste-esineineen (keramiikkaa, kristallia, taidelasia....
Probleemi onkin täysin akateeminen tässä vaiheessa. Olen kerran jutellut koirien liikkumisesta sisätiloissa ja kasvimaasta, jossa vietän monta tuntia viikossa kitkien ja harventaen, kastellen ja ihaillen käsiemme jälkiä ja olen kerran vihastunut jopa naapurinkin pikkupojalle joka veti kasteluletkulla auringonkukkani poikki.
Jos hän nyt spontaanisti joku kerta sanoisi että tulisi käymään koirien kanssa (mikä ei ole tietenkään tarpeellista, koska hänen miehensä työskentelee kotoa käsin) niin en minä häntä kieltäisikään. Kyllä ystäväni on aina meille tervetullut, jopa koirienkin kanssa, Mutta tomaatit ja kurpitsat olisi korjattava talteen ensiksi.
Ymmärsinkö nyt oikein, että koirat ei ole koskaan edes käyneet teillä?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Ymmärsinkö nyt oikein, että koirat ei ole koskaan edes käyneet teillä?
Ymmärsit oikein. Emäntä ei ole myöskään koskaan käynyt meillä, siis tässä "uudessa" talossa jossa olemme asuneet nyt viitisen vuotta. Kun asuin yksin mökissä metsän laidassa (Lähellä Uppsalaa) niin koirat kävivät kerran pihassani ja verannallani.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"

No mutta lutu...
Sinähän kerroit tuota jo aikaisemmin.
Eri sanoilla tosin.
Aiotko kertoa neljännenkin kerran?
Ole varovainen.
Sinusta saattaa tulla siili-leski.
Joka ei muuta teekään kun jankuttaa samaa asiaa kökösti sanoittaen.
Useammassakin ketjussaan.

H.
Kekpä ei nyt siinä ratsasta minun maineellani tai nick-namellamni.Tuolleen kökösti jankuttaen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
"hännät viuhtoo ruokapöydällä" oli tietenkinolettamus. Kotonaan niillä on kuono aina pöydällä kun olemme aterialla, kuten pöydästä ruokituilla koirilla usein on. Eniten minua arveluttaa se vauhti ja riehunta sisätiloissa: tarjoiluvaunun lasit ja juomat, sohvapöydän kukat, kirjahyllyjen alahyllyt koriste-esineineen (keramiikkaa, kristallia, taidelasia....
Probleemi onkin täysin akateeminen tässä vaiheessa. Olen kerran jutellut koirien liikkumisesta sisätiloissa ja kasvimaasta, jossa vietän monta tuntia viikossa kitkien ja harventaen, kastellen ja ihaillen käsiemme jälkiä ja olen kerran vihastunut jopa naapurinkin pikkupojalle joka veti kasteluletkulla auringonkukkani poikki.
Jos hän nyt spontaanisti joku kerta sanoisi että tulisi käymään koirien kanssa (mikä ei ole tietenkään tarpeellista, koska hänen miehensä työskentelee kotoa käsin) niin en minä häntä kieltäisikään. Kyllä ystäväni on aina meille tervetullut, jopa koirienkin kanssa, Mutta tomaatit ja kurpitsat olisi korjattava talteen ensiksi.
Miksi ihmeessä sinun pitäisi korjattava tomaatit ja kurpitsat talteen ennen koirien mahdollista vierailua?!

Jos pihallanne on oleskelualueita ja paikkoja joissa on tiheämpää/korkeampaa kasvustoa kuten kukkapenkkejä ja kasvimaita niin lähtökohtaisesti koiraa ei pätkän vertaa kiinnosta ängetä itseään kasvuston sekaan. Jos kiinnostaa, niin menee ilmeisesti myyrän tai jonkun muun kiinnostavan hajun perässä, tomaatti, kurpitsa tai unohtunut puutarhahanska tai kasvimaan multa tuskin koiraa kiinnostaa. Valtaosa koirista käy vähintään kolme kertaa vuorokaudessa tarpeillaan ulkona, joten pienten jyrsijöiden ja lintujen hajuihin ne ovat niin tottuneita, että malttavat totella kun niille sanoo EI. Suurin osa koirista oppii ensimmäisenä komennon EI (suurin osa lapsistakin), eihän niiden kanssa muuten voisi liikkua koskaan missään ja vaikeaa olisi yhdessä asuminenkin.

Mielestäni olet rakentanut omassa mielessäsi ongelmia ja esteitä jotka käytännössä eivät toteutuisi. Et myöskään ole ajatellut asioita järkevällä tavalla tasapuolisesti.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Meillä tuli jo 20 vuotta sitten voimaan laki, että koiria on ulkoilutettava vähintäin joka kuudes tunti. Jos joku jättää jatkuvasti koiransa kymmeneksi tunniksi yksin kotiin, niin se katsotaan eläinrääkkäykseksi.

Jokainen kunnon koiranomistaja pitää huolen siitä, että koiralla on ulkoiluttaja silloin, jos itse käy kokoaikatyössä.
Eikö se laki mene niin, että koira ei saa olla yksin enemmän kuin 6h kerralla? Meinaan, kyllä ihmiset ja koiratkin saattaa nukkua 8 h yöunia...

Olisi mielenkiintoista tietää, miten tuota seurataan? Kuinka tartutaan kiinni jos jollekin myydään koiranpentu ja se joutuukin olemaan 8 h yksin kun varttuu aikuiseksi? Veikkaan ettei sille oikein mitään tehdä, parempi että koira on 8 h yksin kuin että se lopetetaan. Miksi tehdä lakeja joiden rikkomisesta ei tule seuraamuksia? Koska Ruotsi...? :))

Suurimmassa osassa perheissä varmaan toteutuu tuo 6 h, harvemmin kaikki lähtee kouluihin/töihin samaan aikaan, ja sama pätee kotiintuloihin. Silti sattuu joskus päiviä jolloin näin ei käy. Ja voi olla koira talossa joka ei päästä ketään muuta sisään.

Meillä ei onneksi ole tuollainen tilanne. Mulla voi olla koira mukana melkeinpä joka paikkaan. Tiedän kuitenkin perheitä missä näin ei ole.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Ymmärsit oikein. Emäntä ei ole myöskään koskaan käynyt meillä, siis tässä "uudessa" talossa jossa olemme asuneet nyt viitisen vuotta. Kun asuin yksin mökissä metsän laidassa (Lähellä Uppsalaa) niin koirat kävivät kerran pihassani ja verannallani.
Kun eilen lukaisin palstaa, törmäsin sun kirjoitukseen toisessa ketjussa, missä sanoit tyyliin että on ilo siivota jos se tarkoittaa että olet saanut viettää aikaa sun lastenlastesi kanssa.

Sun "hyvälle" ystävälle päin, sun sanomasi on kuitenkin ihan päin vastainen. Sä et halua hänestä mitään vaivaa jos sattuisi tulemaan. Annat sen merkin ikään kuin, että et hyväksy hänen valintoja elämässä - koirat. Et ole edes valmis kokeilemaan miten menee, sun oletus on että huonosti menee. Tavallaan ymmärrettävää, koska hän on kuitenkin aikuinen, lapset ovat lapsia. Mutta viesti hänelle on, että olette ystäviä sinun ehdoilla, ei muuten. Näin mä sen näen.

Tuosta kasvimaan suojelemisesta, mä ymmärrän sua täysin! Meillä termi "varkaat" tomaatissa on saanut uuden ulottuvuuden, vuffeni syö niitä heti vaikka keltaisina, jos en vahdi. Jos tekisin sen virheen, että kerrankin antaisin porkkanan hälle suoraan kasvimaasta, saisin vahtia nekin.

Ja kaksi koiraa on... noh, enemmän kuin yksi :) Ne on jo lauma, ja energia ja tottelevaisuus ei välttämättä samaa kuin mitä yhden koiran kohdalla on. Jos pitäisi pihalla koettaa seurustella, ja kaksikko riehuu vapauttaan, niin mieluummin mä ne sisälle kutsuisin.

Jos ite pelkäisin että koirani energia olisi liikaa johonkin paikkaan, menisin ensin lenkille sen kaa, sitten vasta sisälle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Meillä tuli jo 20 vuotta sitten voimaan laki, että koiria on ulkoilutettava vähintäin joka kuudes tunti. Jos joku jättää jatkuvasti koiransa kymmeneksi tunniksi yksin kotiin, niin se katsotaan eläinrääkkäykseksi.

Jokainen kunnon koiranomistaja pitää huolen siitä, että koiralla on ulkoiluttaja silloin, jos itse käy kokoaikatyössä.
Meidän koiramme on vielä juniori. Olen onnekkaassa asemassa siinä kun jos koiramme joutuu olmeaan yhdeksän tuntia yksin, meillä on tuttava joka käy puolessa välin päivää seukkaamassa koiran kanssa ja käyttää sen ulkona.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Eikö se laki mene niin, että koira ei saa olla yksin enemmän kuin 6h kerralla? Meinaan, kyllä ihmiset ja koiratkin saattaa nukkua 8 h yöunia...

Olisi mielenkiintoista tietää, miten tuota seurataan? Kuinka tartutaan kiinni jos jollekin myydään koiranpentu ja se joutuukin olemaan 8 h yksin kun varttuu aikuiseksi? Veikkaan ettei sille oikein mitään tehdä, parempi että koira on 8 h yksin kuin että se lopetetaan. Miksi tehdä lakeja joiden rikkomisesta ei tule seuraamuksia? Koska Ruotsi...? :))

Suurimmassa osassa perheissä varmaan toteutuu tuo 6 h, harvemmin kaikki lähtee kouluihin/töihin samaan aikaan, ja sama pätee kotiintuloihin. Silti sattuu joskus päiviä jolloin näin ei käy. Ja voi olla koira talossa joka ei päästä ketään muuta sisään.

Meillä ei onneksi ole tuollainen tilanne. Mulla voi olla koira mukana melkeinpä joka paikkaan. Tiedän kuitenkin perheitä missä näin ei ole.
No sanotaan sitten näin, että koira ei saa (Ruotsissa) olla ilman mahdollisuutta ulkoiluun vähintäin joka kuudes tunti.

Saahan ne yksin olla, jos niillä on oma tilava aidattu piha missä juosta, kusia ja paskoa ja oma koppi missä voi käydä ottamassa päivänokoset.
Koira ei ole samalla tavalla yöeläin kuin kissa. Ei voi odottaa koiran nukkuvan päivällä kahdeksan viiva kymmenenkin tuntia yhteen soittoon.
Jos nyt jollakin on niin vihainen koira, ettei se pysty tutustumaan keneenkään, jolle sen voisi viedä päivähoitoon, niin silloin laitan ehdolle, onko sen omistaja sopiva pitämään koiraa ollenkaan.

Tottahan aina on niitä, jotka yrittävät kiertää kaikkia muitakin lakeja, jos niitten rikkomista ei ole tehty mahdottomaksi ja jos sen lain rikkomisesta ei jää kiinni.
Minulle taas sellainen oli päivänselvää jo paljon ennen sen lain voimaan tuloakin, että kävin aina ruokatunnilla lenkkeilyttämässä koirani. Ja jos läksin päiväksikin jonnekin vähän kauemmaksi, niinkuin kaupungille, niin pyysin jonkun ulkoiluttamaan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
No sanotaan sitten näin, että koira ei saa (Ruotsissa) olla ilman mahdollisuutta ulkoiluun vähintäin joka kuudes tunti.

Saahan ne yksin olla, jos niillä on oma tilava aidattu piha missä juosta, kusia ja paskoa ja oma koppi missä voi käydä ottamassa päivänokoset.
Koira ei ole samalla tavalla yöeläin kuin kissa. Ei voi odottaa koiran nukkuvan päivällä kahdeksan viiva kymmenenkin tuntia yhteen soittoon.
Jos nyt jollakin on niin vihainen koira, ettei se pysty tutustumaan keneenkään, jolle sen voisi viedä päivähoitoon, niin silloin laitan ehdolle, onko sen omistaja sopiva pitämään koiraa ollenkaan.

Tottahan aina on niitä, jotka yrittävät kiertää kaikkia muitakin lakeja, jos niitten rikkomista ei ole tehty mahdottomaksi ja jos sen lain rikkomisesta ei jää kiinni.
Minulle taas sellainen oli päivänselvää jo paljon ennen sen lain voimaan tuloakin, että kävin aina ruokatunnilla lenkkeilyttämässä koirani. Ja jos läksin päiväksikin jonnekin vähän kauemmaksi, niinkuin kaupungille, niin pyysin jonkun ulkoiluttamaan.
Sä varmaan tiesit, että koira käyttää nuo tarpeillaan käynnit paitsi itsensä tyhjentämiseen, myös merkkaamiseen? Toisin kuin ihmiset. Öö, tai suurin osa :) Joten he osaavat säädelläkin pidättäytymistä ihan toisella tavalla kuin ihminen. Koeta ite mennä pissalle ja antaa vain ruokalusikallisen tulla, ja jatkaa parin minuutin päästä... Tätä on tutkittu varmaankin sen jälkeen kun tuo teidän lakinne on tullut voimaan. Ei siinä mitään, hyvä laki, tarkoitusperä on hyvä.

Mutta vaarallisempana pidän sitä, että koira olisi ulkona tarhassa yksin päivän, kuin että kukaan ei veisi sitä "potalle". Jos koira on kipee, eikä osaa säädellä tarpeitaan, niin se ei siitä poksahda, se menee matolle. Minusta yksin ulos jättäminen on vaarallisempaa. Siinä voi käydä mitä vaan, se voi koettaa kaivautua aitauksesta ja jäädä kiinni aitaan, kuristaa ittensä, joku voi tulla ja viedä... käärmeitä, myrkyllisiä kasveja, teräviä keppejä - niihinkin joku aina välillä kupsahtaa kun mahalaukku ei kestäkään.

Sinä olit vastuuntunnollinen koiranomistaja, heino juttu :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Sä varmaan tiesit, että koira käyttää nuo tarpeillaan käynnit paitsi itsensä tyhjentämiseen, myös merkkaamiseen? Toisin kuin ihmiset. Öö, tai suurin osa :) Joten he osaavat säädelläkin pidättäytymistä ihan toisella tavalla kuin ihminen. Koeta ite mennä pissalle ja antaa vain ruokalusikallisen tulla, ja jatkaa parin minuutin päästä... Tätä on tutkittu varmaankin sen jälkeen kun tuo teidän lakinne on tullut voimaan. Ei siinä mitään, hyvä laki, tarkoitusperä on hyvä.

Mutta vaarallisempana pidän sitä, että koira olisi ulkona tarhassa yksin päivän, kuin että kukaan ei veisi sitä "potalle". Jos koira on kipee, eikä osaa säädellä tarpeitaan, niin se ei siitä poksahda, se menee matolle. Minusta yksin ulos jättäminen on vaarallisempaa. Siinä voi käydä mitä vaan, se voi koettaa kaivautua aitauksesta ja jäädä kiinni aitaan, kuristaa ittensä, joku voi tulla ja viedä... käärmeitä, myrkyllisiä kasveja, teräviä keppejä - niihinkin joku aina välillä kupsahtaa kun mahalaukku ei kestäkään.

Sinä olit vastuuntunnollinen koiranomistaja, heino juttu :)
Protestoi heille, jotka sen lain ovat säätäneet, äläkä minulle.

Kerro Ruotsin Jordbruksverketille, että sinä se tiedät koirista paljonkin enemmän kuin he.
Missäs ne koirarukat sisälläkään pääsevät merkkaamaan reviiriään sen enempää kuin omassa tarhassaan?

"När det handlar om att rasta hundarna så behöver precis alla hundar daglig motion och regelbunden rastning. Därför ska man rasta sin hund var sjätte timme under dagarna men både valpar och äldre hundar behöver rastas oftare. De hundar som vistas i en hundgård så ska de rastas på en annan plats för att de ska få lite miljöombyte minst en gång per dag. Annars kan de lätt få tråkigt i sin hundgård."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tellukka kirjoitti:
Protestoi heille, jotka sen lain ovat säätäneet, äläkä minulle.

Kerro Ruotsin Jordbruksverketille, että sinä se tiedät koirista paljonkin enemmän kuin he.
Missäs ne koirarukat sisälläkään pääsevät merkkaamaan reviiriään sen enempää kuin omassa tarhassaan?

"När det handlar om att rasta hundarna så behöver precis alla hundar daglig motion och regelbunden rastning. Därför ska man rasta sin hund var sjätte timme under dagarna men både valpar och äldre hundar behöver rastas oftare. De hundar som vistas i en hundgård så ska de rastas på en annan plats för att de ska få lite miljöombyte minst en gång per dag. Annars kan de lätt få tråkigt i sin hundgård."
No en protestoi, hieno laki :)) Sun perustelut sille vaan on mun korviin-silmiin vähän oudot.

Tuon merkkaamisen selitin jo, mitä siitä vääntämään.

Tuokin on hienoa, että määrätään koira lenkille edes kerran päivässä. Aika vähän sekin on. Näin ohjelman Ameriikasta, missä ihmisiä oli ongelmia koiransa kanssa, haukkui jatkuvasti tai tuhosi. Ne ihmiset pisti vain lemmikkinsä takapihalle, ei kävelytetty ollenkaan. Meillä pohjoismaissa ihan outoa ettei lenkitetä kolme kertaa päivässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
No en protestoi, hieno laki :)) Sun perustelut sille vaan on mun korviin-silmiin vähän oudot.

Tuon merkkaamisen selitin jo, mitä siitä vääntämään.

Tuokin on hienoa, että määrätään koira lenkille edes kerran päivässä. Aika vähän sekin on. Näin ohjelman Ameriikasta, missä ihmisiä oli ongelmia koiransa kanssa, haukkui jatkuvasti tai tuhosi. Ne ihmiset pisti vain lemmikkinsä takapihalle, ei kävelytetty ollenkaan. Meillä pohjoismaissa ihan outoa ettei lenkitetä kolme kertaa päivässä.
Ai jaa, mites minä sitä perustelin?
Minusta se laki on oivallinen siksi, että tarvitseehan köyhä eläkeläinen joskus aina jonkun lantin extraa hupaisissa merkeissä ja siinä tulee sitten vähän liikuteltua niveliään itselläänkin.
Jos jollakin on varaa syöttää koiria, jotka turhan panttina vain löhöövät, kun itse ovat töissään, niin on heillä oltava varaa maksaaa pikkuisen niitten ulkoiluttajillekin.

Ruotsalaiset vaikuttavat ainakin täällä meillä päin olevan siinä suhteessa lainkuuliaista porukkaa (miten lienee sitten kaikessa muussa). Facella omat sivunsa, missä jatkuvasti kysellään ja tarjoillaan koirankusetusta tai koirille päivähoitoa. Samoin meidän paikallisilla facesivuilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tyhjän pesän syndroma
:):)

"Kun koti tyhjenee...alkaa aika kaipauksen.
Pieni suloinen Irlannin-Setteri vaikka, pieni suloinen lapsi taikka.

Liian raskasta tyhjään on itsestään nyhjäistä
itkuista onhan omaan naamaansa rätillä mäiskäistä.

Mieli kirkastuu raivoa yllyttää uutta
miksi lapset lähtevät jättävät näyttelemään kuollutta."
-
https://www.youtube.com/watch?v=8iD6rD4gQPY

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Tai vanhenevan miehen suuri trauma siitä että hänellä ei ole omia lapsia ja uusi vaimo ei suostu jatkamaan hänen sukuaan. (yksi lapsi edellisestä). Me kaikki teemme omat valintamme ja kaatunutta maitoa ei kannata itkeä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Tai vanhenevan miehen suuri trauma siitä että hänellä ei ole omia lapsia ja uusi vaimo ei suostu jatkamaan hänen sukuaan. (yksi lapsi edellisestä). Me kaikki teemme omat valintamme ja kaatunutta maitoa ei kannata itkeä.
"Paloma.se.co"

Minä sain tuon riimin innoituksen yhdestä korppis-loreenan kommentista.
Ei minua vaivaa.

H.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minusta tuntuu, että koira voi olla naiselle sama kuin auto miehelle - oman minuuden jatke. Jos loukkaat koiraa, loukkaat sen omistajaa. Jos kehut sitä, omistajakin hykertelee, jos komennat, siitä ei tykätä.
Ennen kuin joku huomauttaa yleistämisestä täytyy mainita, että kahdella ystävälläni maalla on koira. Molemmat koirat ovat hyvin kasvatettuja ja ymmärtävät ottaa paikkansa. Ei muuta huomautettavaa kuin kuraiset tassut joskus.
Tuntemani koiraihmiset ovat touhukkaita, eivätkä tykkää olla yksin. En voisi kuvitella heitä pysähtyneenä, katselemassa kaunista auringonlaskua.
Luonnonsuojelijoilla, jotka kai lähinnä ovat minun laumaani, ei juuri koiria ole, ainakaan kaupunkilaisilla. Kesy(tetty) eläin ei ehkä ole heidän juttunsa.
Koirat nyt kuitenkin ovat aina keskuudessamme - kuten muutkin lemmmikit - ja vastaavat varmasti moneen ihmisen tarpeeseen - ainakin niin pitkään kuin yleisesti huomataan robottien helppohoitoisuus ja tunteiden tuottamistaito...))
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
18 VASTAUSTA:
" Minusta tuntuu, että koira voi olla naiselle sama kuin auto miehelle - oman minuuden jatke. Jos loukkaat koiraa, loukkaat sen omistajaa. Jos kehut sitä, omistajakin hykertelee, jos komennat, siitä ei tykätä."

Oma tuntumani ja kokemukseni tästä asiasta ovat ihan päinvastaiset kuin sinulla. Tuntemani koirien omistajat järjestään toivovat ja odottavat muilta ihmisiltä suht välinpitämätöntä, asiallista ja tarvittaessa jämäkän päättäväistä suhtautumista koiraansa.
Varsinkin tervehtimistilanteissa he toivovat johdonmukaisesti kylmän torjuvia ja tarvittaessa jyrkästi komentavia toimintatapoja mikäli koira on liian innokas, esim. haukkuu 'liikaa', hyppii vasten, pyörii ja kierii ja kieppuu ja yrittää ohjailla millä tavalla ja kuinka pitkään sitä pitää tervehtiä.
Koira ei osaa loukkaantua vieraan välinpitämättömyydestä, se osaa ottaa opikseen. Koiran omistaja ei varmasti loukkaannu, vaan arvostaa sitä ettei koiraa palkita huonosta käyttäytymisestä.

Koira oman minuuden jatkeena? Tuo tuntuu hyvin vieraalta ajatukselta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Itsessäni en tuollaista jatketta tunnista. Minun koiraani saa komentaa jos on aihetta. En siitä loukkaanu. Tosin kyläilemässä itse pidän huolen siitä että se osaa käyttäytyä mutta toisaalta myös sen tarpeista huolehditaan. Itselleni koiran hankinta oli parinkymmenen vuoden haave, joka sitten toteutui lopulta. Meidän kahden aikuisen elämään koira on tuonut paljon eämää ja iloa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Demeter, kyllä pieni hymy käväisi suunpielessä :) Minulla on samoja kokemuksia koira-ihmisistä, vähän ehkä itsestänikin... kritiikkiä on vaikeaa sietää. Ite haluan tietty että kaikki rakastaa mun koiraa, (se on mun "luomus" ainakin osittain) puolustus lähtee heti päälle jos joku moittii :))
"Tuo sun koirasi on lihava" - pelkkää turkkia se on!
"Onpa tuo laiska lässykkä" - näkisit vaan kun otat pallon esille! Kuumaakin on, ja ikää!
Jne
Jne

Monesti ihmiset kertovat ongelmasta koiransa kanssa, mutta koska kaikki sellaiset johtuu ihmisestä itsestä, (vähän niin kuin lasten kasvatuksessa), on niin saamarin vaikeaa katsella itseään kriittisesti, ja varsinkin jonkun toisen silmien kautta. Siksi ei varmaan oteta kovin lämpimästi

Koira on ihmisen peili, joka heijastaa potenssiin kaksi kaiken sen energian, minkä itse edustaa. Siis että rauhallisella ihmisillä on harvemmin hyperaktiivinen koira, ym... Ja onhan se perheenjäsen, heti lasten alapuolella, monessa perheessä jopa vähän korkeammalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Demeter, kyllä pieni hymy käväisi suunpielessä :) Minulla on samoja kokemuksia koira-ihmisistä, vähän ehkä itsestänikin... kritiikkiä on vaikeaa sietää. Ite haluan tietty että kaikki rakastaa mun koiraa, (se on mun "luomus" ainakin osittain) puolustus lähtee heti päälle jos joku moittii :))
"Tuo sun koirasi on lihava" - pelkkää turkkia se on!
"Onpa tuo laiska lässykkä" - näkisit vaan kun otat pallon esille! Kuumaakin on, ja ikää!
Jne
Jne

Monesti ihmiset kertovat ongelmasta koiransa kanssa, mutta koska kaikki sellaiset johtuu ihmisestä itsestä, (vähän niin kuin lasten kasvatuksessa), on niin saamarin vaikeaa katsella itseään kriittisesti, ja varsinkin jonkun toisen silmien kautta. Siksi ei varmaan oteta kovin lämpimästi

Koira on ihmisen peili, joka heijastaa potenssiin kaksi kaiken sen energian, minkä itse edustaa. Siis että rauhallisella ihmisillä on harvemmin hyperaktiivinen koira, ym... Ja onhan se perheenjäsen, heti lasten alapuolella, monessa perheessä jopa vähän korkeammalla.
bessie, siilenä, hmpff @

Heh, Arvelinkin, että useimmat sanoutuvat irti tuosta "jatkeesta"..)) Heitin sen kehiin, koska aloitus toi heti mieleeni pari keissiä, joissa se mielestäni pätee. Onneksi kirjoitin "minusta tuntuu","koira voi olla"...))
Hieno analyysi, hmpff. Tavoitit tarkoitukseni. Että suhde koiraan kertoo ihmisestä paljon,
"peili" on parempi ilmaisu kuin "jatke"...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
bessie, siilenä, hmpff @

Heh, Arvelinkin, että useimmat sanoutuvat irti tuosta "jatkeesta"..)) Heitin sen kehiin, koska aloitus toi heti mieleeni pari keissiä, joissa se mielestäni pätee. Onneksi kirjoitin "minusta tuntuu","koira voi olla"...))
Hieno analyysi, hmpff. Tavoitit tarkoitukseni. Että suhde koiraan kertoo ihmisestä paljon,
"peili" on parempi ilmaisu kuin "jatke"...
Eli kun katson meidän hurmaavaa rauhallista kohta vuoden ikäistä oentuani saan nähdä siinä itseni. Mutta joittain toisille koirille se remmiräyhääjäkin on, kun on ainakin vielä vähän arka, liekö omistajansakin :DD.

Tuon allekirjoitan että monet koiran ongelmista on omistajan aiheuttamia. Voisi jopa sanoa että ei ole ongelmakoiria vaan on ongelmaomistajia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Eli kun katson meidän hurmaavaa rauhallista kohta vuoden ikäistä oentuani saan nähdä siinä itseni. Mutta joittain toisille koirille se remmiräyhääjäkin on, kun on ainakin vielä vähän arka, liekö omistajansakin :DD.

Tuon allekirjoitan että monet koiran ongelmista on omistajan aiheuttamia. Voisi jopa sanoa että ei ole ongelmakoiria vaan on ongelmaomistajia.
Mielenkiintoinen ajatus tuo peilaaminen. Muistan edesmenneen ystäväni kultaisen noutajan, joka oli meillä vähän aikaa hoidossa. Kun se lenkillä tapasi muita koiria, se meni maahan niiden edessä. Ja ystäväni taas oli ihminen, joka ei polvistunut kenenkään edessä...
Näyttääkö koira sen, minkä ihminen haluaa itsessään peittää ?
Kiehtova tutkimuskohde, ihmisen ja (koti)eläimen suhde.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus tuo peilaaminen. Muistan edesmenneen ystäväni kultaisen noutajan, joka oli meillä vähän aikaa hoidossa. Kun se lenkillä tapasi muita koiria, se meni maahan niiden edessä. Ja ystäväni taas oli ihminen, joka ei polvistunut kenenkään edessä...
Näyttääkö koira sen, minkä ihminen haluaa itsessään peittää ?
Kiehtova tutkimuskohde, ihmisen ja (koti)eläimen suhde.
Totta. Koirien vaisto on uskomaton. Meidän koiruli kyllä haluaa itse määrittää kenen koiraan ottaa kontaktia ja kuka saa pysyä kauempana. Ihmisiin sen sijaa on pennusta asti suhtautunut kovin avoimesti ja luottavaisesti, hakeutuu tykö ja antaa hakeutua, Osittain rotuominaisuus, osittain minusta lähtöistäkö sitten :)?

Silloin kun olin hankkimassa tuota koira, luin jostain että koiraa ei kannata hankkia siinä vaiheessa kun itsellä on joku kriisi elämässä menossa. Suositeltiin jopa että jos on jo ehtinyt ottaa koira, veisi sen johonkin sijaishoitoon siksi aikaa kun oma tilanne selkiytyy. Koira saattaa kasvaa ongelmakoiraksi kun vaistoaa että emännällä/isännällä ei ole kaikki kunnossa. Siis imee itseensä vaikutteita?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Totta. Koirien vaisto on uskomaton. Meidän koiruli kyllä haluaa itse määrittää kenen koiraan ottaa kontaktia ja kuka saa pysyä kauempana. Ihmisiin sen sijaa on pennusta asti suhtautunut kovin avoimesti ja luottavaisesti, hakeutuu tykö ja antaa hakeutua, Osittain rotuominaisuus, osittain minusta lähtöistäkö sitten :)?

Silloin kun olin hankkimassa tuota koira, luin jostain että koiraa ei kannata hankkia siinä vaiheessa kun itsellä on joku kriisi elämässä menossa. Suositeltiin jopa että jos on jo ehtinyt ottaa koira, veisi sen johonkin sijaishoitoon siksi aikaa kun oma tilanne selkiytyy. Koira saattaa kasvaa ongelmakoiraksi kun vaistoaa että emännällä/isännällä ei ole kaikki kunnossa. Siis imee itseensä vaikutteita?
Kyllä se koira esim. surua imee itseensä. Sen tärkein viestintäkieli on energia, jonka se on todella hyvä lukemaan. Ei se tajua miksi ne energiat on vinksallaan, toimii vain sen mukaan. Voi ne energiatkin sanoa kehonkieleksi, jos se on jonkun mielestä liian ylimaallista puhua energiasta...

Mä luulen että toinen syy, miksei koiraa pitäisi ottaa jos on kriisin edessä, on se että silloin ei itse ole tasapainossa. Heikosta ihmisestä, (hermot menee pienestä, hakee tukea koirasta), ei saa laumanjohtajaa. Koira ottaa automaattisesti paikan, kysymättä sopiiko se sen luonteelle vai ei. Siitä ei tule kuin ongelmakoira :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Kyllä se koira esim. surua imee itseensä. Sen tärkein viestintäkieli on energia, jonka se on todella hyvä lukemaan. Ei se tajua miksi ne energiat on vinksallaan, toimii vain sen mukaan. Voi ne energiatkin sanoa kehonkieleksi, jos se on jonkun mielestä liian ylimaallista puhua energiasta...

Mä luulen että toinen syy, miksei koiraa pitäisi ottaa jos on kriisin edessä, on se että silloin ei itse ole tasapainossa. Heikosta ihmisestä, (hermot menee pienestä, hakee tukea koirasta), ei saa laumanjohtajaa. Koira ottaa automaattisesti paikan, kysymättä sopiiko se sen luonteelle vai ei. Siitä ei tule kuin ongelmakoira :)
Niin, ja muuten, kyllä meihin ihmisiinkin vaikuttaa se, millä energialla kanssaihmiset toimii. Että sinänsä ei ole mitään korkeamman sfäärin juttuja..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Niin, ja muuten, kyllä meihin ihmisiinkin vaikuttaa se, millä energialla kanssaihmiset toimii. Että sinänsä ei ole mitään korkeamman sfäärin juttuja..
Mielenkiintoista pohdintaa, hmpff, siilenä. Energia, voimakenttä, säteily, miksi tuota meidän "yliluonnollista" jatketta nyt kutsutaankin. Minäkin olen vakuuttunut siitä, että koira jos kuka kantaa ihmisen kuormia. Monet tutut ovat kertoneet tästä. Kauniimpia rakkaustarinoita ihmisen ja koiran välillä saa hakea.
Kunhan eivät vain koiraparat kuormittuisi liikaa. Kun sairastavat jo ihmisten sairauksiakin.
"Kaikella elollisella on yhteys" ei ole mikään klisee vaan totisinta totta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Kyllä se koira esim. surua imee itseensä. Sen tärkein viestintäkieli on energia, jonka se on todella hyvä lukemaan. Ei se tajua miksi ne energiat on vinksallaan, toimii vain sen mukaan. Voi ne energiatkin sanoa kehonkieleksi, jos se on jonkun mielestä liian ylimaallista puhua energiasta...

Mä luulen että toinen syy, miksei koiraa pitäisi ottaa jos on kriisin edessä, on se että silloin ei itse ole tasapainossa. Heikosta ihmisestä, (hermot menee pienestä, hakee tukea koirasta), ei saa laumanjohtajaa. Koira ottaa automaattisesti paikan, kysymättä sopiiko se sen luonteelle vai ei. Siitä ei tule kuin ongelmakoira :)
Tuota toise kappaleesi teksin sisätöä sillä lukemallani teksitlla varmaankin tavoiteltiin. Vahvistui vaan se käitys että koiraa ei otetaa noin vaan vaan pitää tarkoin miettiä milloin on valmis ottamaan sen myös omien olosuhteiden mukaisesti. Mitenhän on, missä vaiheessa koira otetaan esim näkövammaiselle tai muutoin apua tarvitsevalle? Toki niillä taoitaa olla koulutus ensin mutta miten on, esim vammaisen ja koiran suhde, kumpi on the boss?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Tuota toise kappaleesi teksin sisätöä sillä lukemallani teksitlla varmaankin tavoiteltiin. Vahvistui vaan se käitys että koiraa ei otetaa noin vaan vaan pitää tarkoin miettiä milloin on valmis ottamaan sen myös omien olosuhteiden mukaisesti. Mitenhän on, missä vaiheessa koira otetaan esim näkövammaiselle tai muutoin apua tarvitsevalle? Toki niillä taoitaa olla koulutus ensin mutta miten on, esim vammaisen ja koiran suhde, kumpi on the boss?
Niiin siilenä. Eipä sitä ihmiset lastakaan hankkiessa juuri mieti millaisiin olosuhteisiin lapsi tulee ja mistä syystä se hankitaan. Kai se on sama koiran kanssa. Ja eikös se rotu aika paljon ratkaise koiran luontoa ? Palvelukoiran luonto on palveleminen, vai miten ?
Hyvä kysymys: kumpi on isäntä, koira vai avustettava ? Joskus se taitaa olla koirakin..))
Meillä on sokea tuttu, jolla oli nuorempana tapana käyttää alkoholia silloin tällöin. Koira ei tykännyt siitä yhtään ja osoitti sen kyllä isännälle. Henkien taistelu siinä ainakin käytiin...

En muista miten pitkään kestää opaskoiran koulutus. Ei siitä varmastikaan muutaman viikon kurssituksella selvitä eikä kaikista koirista oppaaksi ole.
Meillä kävi kuntosalilla sokea nuorimies. Hän osasi itse siirtyä laitteelta toiselle, mutta koira seurasi tarkoin jokaista askelta. Sokea toivoi, ettei koiraa noteerattaisi mitenkään, koska sen täytyy keskittyä työhönsä ja olla valppaana kaiken aikaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
bessie, siilenä, hmpff @

Heh, Arvelinkin, että useimmat sanoutuvat irti tuosta "jatkeesta"..)) Heitin sen kehiin, koska aloitus toi heti mieleeni pari keissiä, joissa se mielestäni pätee. Onneksi kirjoitin "minusta tuntuu","koira voi olla"...))
Hieno analyysi, hmpff. Tavoitit tarkoitukseni. Että suhde koiraan kertoo ihmisestä paljon,
"peili" on parempi ilmaisu kuin "jatke"...
Ajattelen itsekin, että koira voi joillekin olla minuuden jatke, heikon itsetunnon pönkittäjä, halutunlaisen imagon korostaja ym..

Kaikki tietysti valitsevat itselleen/perheeseensä/olosuhteisiinsa sopivimman koiran ja useimmiten aloitetaan miettimällä mikä olisi sopivin rotu. Tuntemistani koiranomistajista vähintäänkin 98% (hatusta vetäisin, mutta tuntuu oikealta:) on järkeviä ja vastuunsa tuntevia, 'normaalisti' ajattelevia ja käyttäytyviä ihmisiä, ei puhettakaan että he antaisivat koiran määräillä tekemisiään tai (kohtuuttomasti) rajoittaa elämäänsä.

Tiedän, ja tunnenkin, myös toisenlaisia (minuuden jatke?) koiranomistajia, mutta mielipiteeni siis perustuvat kokemuksiini 'tavallisista' koiranomistajista. 'Tavallisina' koiranomistajina pidän myös kaikenlaisia koiran suukottelijoita ja "hänen" ympärillään hössöttäviä ja koiraa mielisteleviä höppänöitä (minun mielestäni), edellyttäen että pitävät tämän pomonsa/lapsensa/ kullannuppunsa aina kiinni ja myös varmasti pystyvät pitelemään sitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Niiin siilenä. Eipä sitä ihmiset lastakaan hankkiessa juuri mieti millaisiin olosuhteisiin lapsi tulee ja mistä syystä se hankitaan. Kai se on sama koiran kanssa. Ja eikös se rotu aika paljon ratkaise koiran luontoa ? Palvelukoiran luonto on palveleminen, vai miten ?
Hyvä kysymys: kumpi on isäntä, koira vai avustettava ? Joskus se taitaa olla koirakin..))
Meillä on sokea tuttu, jolla oli nuorempana tapana käyttää alkoholia silloin tällöin. Koira ei tykännyt siitä yhtään ja osoitti sen kyllä isännälle. Henkien taistelu siinä ainakin käytiin...

En muista miten pitkään kestää opaskoiran koulutus. Ei siitä varmastikaan muutaman viikon kurssituksella selvitä eikä kaikista koirista oppaaksi ole.
Meillä kävi kuntosalilla sokea nuorimies. Hän osasi itse siirtyä laitteelta toiselle, mutta koira seurasi tarkoin jokaista askelta. Sokea toivoi, ettei koiraa noteerattaisi mitenkään, koska sen täytyy keskittyä työhönsä ja olla valppaana kaiken aikaa.
Jos alkaisi oikein pohtia milloin olisi oikea hetki hankkia vauva tai koiravauva, voisi jäädä hankkimatta :). Monet ihmiset eivät ymmärrä että opaskoira on työssään ja silloin sen työtä ei saa häiritä. Koiran kannalta olisi joskus paras jos tietty ihminen olisi jättänyt sen hankkimatta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Silenä1 kirjoitti:
Jos alkaisi oikein pohtia milloin olisi oikea hetki hankkia vauva tai koiravauva, voisi jäädä hankkimatta :). Monet ihmiset eivät ymmärrä että opaskoira on työssään ja silloin sen työtä ei saa häiritä. Koiran kannalta olisi joskus paras jos tietty ihminen olisi jättänyt sen hankkimatta.
Pidätkö itseäsi koirasi äitinä he, pikkasen huvittaa joidenkin koira hössötys " voi voi annas kun äiti auttaa no etkö ...johannut on kumma etkö tottele äitiäsi..he he.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1eero kirjoitti:
Pidätkö itseäsi koirasi äitinä he, pikkasen huvittaa joidenkin koira hössötys " voi voi annas kun äiti auttaa no etkö ...johannut on kumma etkö tottele äitiäsi..he he.
En pidä enkä kutsu itseäni koiralle äidiksi kuten jotkut. Joskin vissiin tässä sakissa passaan sitä enempi kun se juonittelee vain mulle :). Nytkin se nakottaa tuossa jalan juuressa, tuijottaa suoraan silmiin ja kitisee. Yrittää komentaa mut en ole huomaavinaan vaan teen ekka nämä jutut loppuun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
demeter1 kirjoitti:
Mielenkiintoista pohdintaa, hmpff, siilenä. Energia, voimakenttä, säteily, miksi tuota meidän "yliluonnollista" jatketta nyt kutsutaankin. Minäkin olen vakuuttunut siitä, että koira jos kuka kantaa ihmisen kuormia. Monet tutut ovat kertoneet tästä. Kauniimpia rakkaustarinoita ihmisen ja koiran välillä saa hakea.
Kunhan eivät vain koiraparat kuormittuisi liikaa. Kun sairastavat jo ihmisten sairauksiakin.
"Kaikella elollisella on yhteys" ei ole mikään klisee vaan totisinta totta.
Joo demeter, kyllä se siinä mielessä on ihmisen jatke se koira joissakin tapauksissa, että se joskus otetaan lohduksi. Koska ihmisellä on joku paikkamielessä vai sanoisiko sydämessä täyttämättä. Sitten sitä aletaan palvomaan, ja siinä se johtajuus meneekin. Niinkuin ihmissuhteissakin, se jota palvotaan, hän määrää suuntaa ja tahtia.

Mutta on se hienoakin että koira toimii peilinä ja "säiteilijänä" :) Parhaimmillaan koira on mulle ollut rauhoittaja, kun näen sen, miten mun oma käyttäytyminen vaikuttaa siihen, osaan rauhoittua. Kuitenkin koiranomistaja joutuu aina vähän kuulostamaan koirankin viboja, että miten se voi, kun se ei kerro. Siinä on hyvä paikka mennä itseensä ja miettiä onko oma olo syynä, onko laiminlyönyt kun on stressannut liikaa, onko osannut jakaa iloa jos itse on allapäin. Vähän kuin lasten edessä, on pakko vetää suunpielet ylös ettei se tunnelma latistaisi :) Oppia taas nauttimaan hyvistä hetkistä ja taas alkaa askel tuntua kevyemmältä....

Se on totta että koirillakin alkanut olla stressisairauksia. Esim. annetaan koirille nykyisin mielialalääkkeitä, ja rauhoittavia. Hohhoijaa. Hoidetaan oireet, mutta ei syytä - eli ihmistä. En tiedä tulee noista sitten pidemmän päälle myös fyysisiä sairauksia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Tuota toise kappaleesi teksin sisätöä sillä lukemallani teksitlla varmaankin tavoiteltiin. Vahvistui vaan se käitys että koiraa ei otetaa noin vaan vaan pitää tarkoin miettiä milloin on valmis ottamaan sen myös omien olosuhteiden mukaisesti. Mitenhän on, missä vaiheessa koira otetaan esim näkövammaiselle tai muutoin apua tarvitsevalle? Toki niillä taoitaa olla koulutus ensin mutta miten on, esim vammaisen ja koiran suhde, kumpi on the boss?
Palveluskoirat harjoitetaan ihan pienestä saakka nimenomaan palvelemaan ihmistä, joten se oppii jo varhaisessa että sen pitää tarkkailla ihmistä, eikä ihminen häntä. Alistuva suhde siis.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos on koirien omistajalle ehdotettu paikallista koirahotelliakin, niin ymmärrän varsin hyvin ettei hän halua tulla kyläilylle. Siinähän on kyläilylle asetettu ehto, joka ei kyläilijälle passaa.
Itse en voisi asua aloittajan kuvaavamassa kodissa. Kuin porsliinikaupassa. Kaikki muisto- ja koriste-esineet keräävät hurjasti pölyä jos on vielä astmaattinenkin. Meitä on moneksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Jokainen laittaa kotinsa sellaiseski kuin haluaa, ei toisten koirien tarpeista lähteien. Tuli mieleen jotta voisko koirien kyläilyn ajaksi rajata ja järjestää niille sellaisen paikan sisätiloistakin, missä ne saavat vapaasti olla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Jokainen laittaa kotinsa sellaiseski kuin haluaa, ei toisten koirien tarpeista lähteien. Tuli mieleen jotta voisko koirien kyläilyn ajaksi rajata ja järjestää niille sellaisen paikan sisätiloistakin, missä ne saavat vapaasti olla?
Minäkin olen laittanut kotini mummomaisen helpoksi.

Sellainen portti olisi kätevä jolla rajata koirat osaksi aikaa johonkin huoneeseen jossa ei särkyviä esineitä. Näyttelykoirillahan on sellaiset häkit.

Tästä nyt taisi vaan kasvaa koiraa isompi ongelma :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
askeettinen.lady kirjoitti:
Minäkin olen laittanut kotini mummomaisen helpoksi.

Sellainen portti olisi kätevä jolla rajata koirat osaksi aikaa johonkin huoneeseen jossa ei särkyviä esineitä. Näyttelykoirillahan on sellaiset häkit.

Tästä nyt taisi vaan kasvaa koiraa isompi ongelma :)
No näin. Meillä on kaksi koiraporttia, toinen eteisen ja olkkarin välissä, toinen keittiön ja olkkarin välissä. Lisäksi yhteen makkarin on portti, jotta koira e pääse yksin ollessaan tekemään tihutöitä esim syömään rakastamaansa karvalankamattoa tai maistelemaan miehen kirjahyllystä kirjoia :).

Pennusta asti koiruli on tottunut siihen että kun jää yksin, tila rajataan eteiseen, yhteen makkariin ja kodinhoitohuoneeseen. Sinne hänelle vesikuppi, leluja oma peti ja napupallo. Koira kokee olonsa turvalliseksi ja jää suosiolla kotiin ja oppinut myös että tullaan takaisin, ei hylätä. Liian Kerron aina koiralle lähteväni kauppaan kun jätän hänet yksin kotiin :). Siili kauppa, ja koira tyytyy siihen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
No näin. Meillä on kaksi koiraporttia, toinen eteisen ja olkkarin välissä, toinen keittiön ja olkkarin välissä. Lisäksi yhteen makkarin on portti, jotta koira e pääse yksin ollessaan tekemään tihutöitä esim syömään rakastamaansa karvalankamattoa tai maistelemaan miehen kirjahyllystä kirjoia :).

Pennusta asti koiruli on tottunut siihen että kun jää yksin, tila rajataan eteiseen, yhteen makkariin ja kodinhoitohuoneeseen. Sinne hänelle vesikuppi, leluja oma peti ja napupallo. Koira kokee olonsa turvalliseksi ja jää suosiolla kotiin ja oppinut myös että tullaan takaisin, ei hylätä. Liian Kerron aina koiralle lähteväni kauppaan kun jätän hänet yksin kotiin :). Siili kauppa, ja koira tyytyy siihen.
Noin minäkin varmaan tekisin jos meillä olisi koira. Koiraportiti ja rajatut tilat ovat aivan järkeviä ratkaisuja. Minunkin koirani oli yksin monta tuntia yhteenmittaan kun lapset olivat muuttaneet kotoa ja koira jäi minulle; olin kokopäivätyössä, tosin lähellä kotia ja ainoat vahingot olivat ehkä joskus alussa pieni lätäkkö lattialla. Kävin ruokatunnilla kotona jos oli pitempi päivä ja olihan minulla huono omatunto siitä että vovve oli paljon yksinään mutta ei se näyttänyt ssitä kauheesti kärsineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Noin minäkin varmaan tekisin jos meillä olisi koira. Koiraportiti ja rajatut tilat ovat aivan järkeviä ratkaisuja. Minunkin koirani oli yksin monta tuntia yhteenmittaan kun lapset olivat muuttaneet kotoa ja koira jäi minulle; olin kokopäivätyössä, tosin lähellä kotia ja ainoat vahingot olivat ehkä joskus alussa pieni lätäkkö lattialla. Kävin ruokatunnilla kotona jos oli pitempi päivä ja olihan minulla huono omatunto siitä että vovve oli paljon yksinään mutta ei se näyttänyt ssitä kauheesti kärsineen.
Jankuti.

Kissalla on elämässään kolme kaunista tarkoitusta.
Neljäs tarve on kiikun kaakun kaunista.
Metsästää, Syödä, Nukkua ja Se.
Koska lemmikkinä kissa saa ruokansa metsästämättä.
Ilkeän rumasti leikattunakin.
On kissa sopivin lemmikki-eläin.
-
Sinne missä nykyään on runsaasti matuja, sopinee hyvin lemmikiksi Lanpaat.
Täällä on jo esitetty lapsellisen surkeaa yritystä olla humoristinen sanalla juomenna.
Joten sopinee mukaan ohje lomailla matu-paikka-kunnilla Pääsiäisin.
Hoito-paikka Lanpille on taattu pääsiäis-lomaksi.
Ainakin.

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
No näin. Meillä on kaksi koiraporttia, toinen eteisen ja olkkarin välissä, toinen keittiön ja olkkarin välissä. Lisäksi yhteen makkarin on portti, jotta koira e pääse yksin ollessaan tekemään tihutöitä esim syömään rakastamaansa karvalankamattoa tai maistelemaan miehen kirjahyllystä kirjoia :).

Pennusta asti koiruli on tottunut siihen että kun jää yksin, tila rajataan eteiseen, yhteen makkariin ja kodinhoitohuoneeseen. Sinne hänelle vesikuppi, leluja oma peti ja napupallo. Koira kokee olonsa turvalliseksi ja jää suosiolla kotiin ja oppinut myös että tullaan takaisin, ei hylätä. Liian Kerron aina koiralle lähteväni kauppaan kun jätän hänet yksin kotiin :). Siili kauppa, ja koira tyytyy siihen.
Niinpä, kyllä koira tuntee olonsa turvalliseksi, kun ei koko kartano ole reviirinä yksinollessaan.
Naskalihammasaika on sellainen, että jyrsittävä on mistä kiinni saa. Usein olen kuullut, että naispuolisten koiranpentujen omistajien korkokenkien korot ovat suosittua herkkua :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
askeettinen.lady kirjoitti:
Niinpä, kyllä koira tuntee olonsa turvalliseksi, kun ei koko kartano ole reviirinä yksinollessaan.
Naskalihammasaika on sellainen, että jyrsittävä on mistä kiinni saa. Usein olen kuullut, että naispuolisten koiranpentujen omistajien korkokenkien korot ovat suosittua herkkua :)
Tuohon vain totean että kun Ozzyni oli pikkuinen se söi kaikki korkokenkäni korot ja kärjet pilalle ja antoi minulle aiheen ja aloitteen ostaa uusia kenkiä ja kenkäkaapin. Kun käytin sitä ulkona pissalla niin se ensin hyökkäsi naapurin puukenkiin pissaamaan niiden sisälle. En ehtinyt väliin. Naapuri ei sanonut mitään, mutta siitä lähtien sen puukengät olivat oven sisäpuolella :))
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paloma.se.co kirjoitti:
Tuohon vain totean että kun Ozzyni oli pikkuinen se söi kaikki korkokenkäni korot ja kärjet pilalle ja antoi minulle aiheen ja aloitteen ostaa uusia kenkiä ja kenkäkaapin. Kun käytin sitä ulkona pissalla niin se ensin hyökkäsi naapurin puukenkiin pissaamaan niiden sisälle. En ehtinyt väliin. Naapuri ei sanonut mitään, mutta siitä lähtien sen puukengät olivat oven sisäpuolella :))
On ne vaan ihania, pennut :)
Mielleyhtymä toisen Ozzyn habitukseen pikkuisen häiritsee. Suomessa pyöri tositeeveesarja Osbournen perheestä. Se jakso minkä näin, niin just siinä jaksossa yksi niiden koirista kakkasi pehmeälle atolle. En muista oliko heidän koiransa mopseja.
Kellyllä ja Sharonin on usein kuvissa koira kainalossa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
askeettinen.lady kirjoitti:
Niinpä, kyllä koira tuntee olonsa turvalliseksi, kun ei koko kartano ole reviirinä yksinollessaan.
Naskalihammasaika on sellainen, että jyrsittävä on mistä kiinni saa. Usein olen kuullut, että naispuolisten koiranpentujen omistajien korkokenkien korot ovat suosittua herkkua :)
Naskaliaikana meidän tessu sai kaluttavakseen crocseja ja yhdet reinot, joita sai luvan perästä jyrsiä. Muutoin kengät ovat saaneet olla rauhassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siilenä1 kirjoitti:
Naskaliaikana meidän tessu sai kaluttavakseen crocseja ja yhdet reinot, joita sai luvan perästä jyrsiä. Muutoin kengät ovat saaneet olla rauhassa.
Kenkiin ja tossuihin on varmaankin jäänyt ominaishajua, joka pentua kiehtoo. Olin viime viikolla kylässä jossa kultainen noutaja. Hän oli viehättynyt hanskoista, vaikka ei enää pentu. Niitä kuljetteli pitkin pihaa. Ihanaa noita eläimiäkin ajatellen, että on kesä ja saavat viipottaa ulkosalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
askeettinen.lady kirjoitti:
Kenkiin ja tossuihin on varmaankin jäänyt ominaishajua, joka pentua kiehtoo. Olin viime viikolla kylässä jossa kultainen noutaja. Hän oli viehättynyt hanskoista, vaikka ei enää pentu. Niitä kuljetteli pitkin pihaa. Ihanaa noita eläimiäkin ajatellen, että on kesä ja saavat viipottaa ulkosalla.
Totta. Hanskat, sukat ja kengät kiehtovat pientä piipertäjää ja miksei vähän isompaakin. Meidän hienohelma ei mielellään lähde ulos sateella, nippanappa käy tarpeillaan, ulos aitaukseen kun ei isompaa tarvettaan suostu tekemään kuin hätätilassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tuntuu hoopolta, että koirani olisi ollut joku jatkeeni, omituiselta suorastaan.
Kun se aikoinaan tuli taloon, se oli vuoden vanha ja odotti kiihkeästi, että pääsee toteuttamaan omaa viettiään, mikä sillä oli luonnostaan ja perimässä. Näin sen ajattelen. Sen se pääsi toteuttamaan kanssani ja oli mielestäni silloin tyytyväinen oloonsa. Metsällä se suoritti tehtävänsä, etsi, ajoi ja haukku, minulle jäi vain viimeinen silaus siinä projektissa. Jonkun mielestä se oli ehkä sitä naisen elämän jatketta, minulle enemmänkin se oli elämää koiran rinnalla. Toisiamme me passasimme kun tarve vaati. Silmillään se tunnisti kaiken mieletilan kuin
Loppuelämänsä se toimi terapiakoirana, se tervehti tupaantulijoita, kotioloissa se haukkui hyvin harvoin, sapelihännällään reagoi ympäristöönsä, tuttuihin ja tuntemattomiin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hoitokoirani on/oli melkein berhanttilainen. Säkäkorkeus 85 cm ja painoa melkoisesti. Tietenkin hän sai/saa tulla kylään koska tykkää. Asun vaatimattomassa asunnossa vaatimattomasti. Koira on ollut kiinnostunut lähinnä jääkaapin sisällöstä. Vaikka kuono yltää eka hyllylle, mitään ei ota. Samoin ei ota mitään pöydältä. Odottaa kun annetaan makupala. Isäntä on sen hyvin kouluttanut. Komennetaan paikka, niin koira menee lattialle, maton päälle ja siinä pysyy ja yleensä nukahtaa. Isäntä kun lähtee, koira nousee ylös ja seuraa perässä. Upea koira. Minulle saattaa jäädä maton tuuletus ja lattian moppaus. Koira on aina tervetullut kotiini. Isännästä ei ole niin väliä. Lesken
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Täytyy todeta kuten naapurin dementoitunut isäntä, silitellessään hoitokodin pihalla eläinsuojeluyhdistyksen paikalle tuomaa lammasta; kyl mie enemmän tykkään mirreistä.
Eikä hänellä koskaan ole ollut kissaa, koiria aina vähintään yksi.
Niin se maku muuttuu.
Ilmianna
Jaa
Olemme Legolassin kanssa miettineet joskus jos hankkisimme koiran. Minulla on ollut koiria pitkiä jaksoja elämässäni, doberman pincher, coccker spaniel ja viimeiksi rakas Ozzyni, kerrassaan hellyttävä cavalier king Charles spaniel. Olen huolehtivainen ja lempeä emäntä, viimeinen koiristani sai jopa nukkua sängyssäni vyötäröni mutkassa (se oli ennen Legolassia :)) ; koiravihaaja tai eläinvihaaja en ole ja siksi minua ei voi tehdä. Yksi pieni cavalier on todellakin eri asia kuin kaksi hurjaa ylienergistä ja heikosti tottelevaa irlanninsetteriä (nuorempi kun seisoo takajaloillaan niin ylettää emäntäänsä pussailemaan ja emäntäkin on 172 cm.
Todennäköisesti emme kuitenkaan, koska en halua sitoutua koiran hoitoon vaan haluan olla vapaa matkustelemaan ja liikkumaan ilman kaikkia niitä järjestelyjä mitä koiran pitäminen aiheuttaa. Meidän kylässä on parikin koirahotellia, mutta niissä on etupäässä isoja koiria ja minä en nimenomaan halua mitään isoa hyppijää vaan pienen, suloisen, rauhallisen (niinkuin emäntäkin :)
Ilmianna
Jaa
"Sä et halua hänestä mitään vaivaa jos sattuisi tulemaan. Annat sen merkin ikään kuin, että et hyväksy hänen valintoja elämässä - koirat. Et ole edes valmis kokeilemaan miten menee, sun oletus on että huonosti menee. Tavallaan ymmärrettävää, koska hän on kuitenkin aikuinen, lapset ovat lapsia. Mutta viesti hänelle on, että olette ystäviä sinun ehdoilla, ei muuten. Näin mä sen näen."
kirjoittaa hmpff tuolla ylempänä.
Minä näen mielelläni vaivaa ystävättäreni takia (olen mm. hoitanut häntä kotonani hänen sairautensa aikana) ja paljon meillä on ollut molemminpuolista vaivannäköä toisistamme neljänkymmenen vuoden aikana, varsinkin kun olimme lähes naapureita ja ainoita suomalaisia kaukana toiseesa maailmassa, nuoria naisia yhdessä, kaukana kotimaasta ja tuimme toisiamme.
Hän on tehnyt montakin valintoa elämässä jotka eivät ole aina olleet niin hyviä ja olen aina pystynyt sanomaan hänelle mielipiteeni ilman että välit olisivat menneet huonoiksi. (Minäkin olen tehnyt kehnoja valintoja ja minäkin olen saanut palautetta niistä).
Suhteemme ihmisiin, lapsiin ja etenkin kotieläimiin on muuttunut paljon siitä kun meni uudelleennaimisiin ja hänen ajatuksensa ovat alkaneet kulkea aika paljon hänen uuden miehensä ajatusten kanssa, jotka taas eroavat paljon omistani ja niistäkin miten hän ajatteli asioista aikaisemmin. Se on ok, elämä on prosessia ja jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee omat valintansa. Hän on valinnut koiransa jotka ovat hänen "poikiaan" ja perhettään, minä olen satsannut lapsiin ja lastenlapsiin. Nyt kun hänestäkin on tullut isoäiti oletan että hänen hellyyden ja rakkauden jakamisen tarpeensa kohdistuu ensisijaisesti suloisiin lapsenlapsiinsa, mutta edelleenkin, se osa hänen elämästään on jotain johon en puutu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Joskus käy niinkin että kasvaa erilleen, varsinkin tuollaisissa tilanteissa missä lähemmäksi tulee uusia ihmisiä. Eihän se ole mihinkään kiveen hakattu, että hän ei tule koska ei saa ottaa koiriaan mukaan. Vähän kuulostaa siltä :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Joskus käy niinkin että kasvaa erilleen, varsinkin tuollaisissa tilanteissa missä lähemmäksi tulee uusia ihmisiä. Eihän se ole mihinkään kiveen hakattu, että hän ei tule koska ei saa ottaa koiriaan mukaan. Vähän kuulostaa siltä :)
Ystäviä voi tavata muuallakin, kuin kotona, mutta ylempää käy selville, että sitä kotia olisi niin mukava esitellä.
Niin tai näin, itse vietän sitä kuuluisaa laatuaikaa ystävien kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
laatualaatua kirjoitti:
Ystäviä voi tavata muuallakin, kuin kotona, mutta ylempää käy selville, että sitä kotia olisi niin mukava esitellä.
Niin tai näin, itse vietän sitä kuuluisaa laatuaikaa ystävien kanssa.
No joo, mutta kyllä se koti vaan on paras paikka jutella ja nauraa ihan estoitta ja ilman ylimääräisiä korvia :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kissalla on elämässään kolme kaunista tarkoitusta.
Neljäs tarve on kiikun kaakun kaunista.
Metsästää, Syödä, Nukkua ja Se.
Koska lemmikkinä kissa saa ruokansa metsästämättä.
Ilkeän rumasti leikattunakin.
On kissa sopivin lemmikki-eläin.
-
Sinne missä nykyään on runsaasti matuja, sopinee hyvin lemmikiksi Lanpaat.
Täällä on jo esitetty lapsellisen surkeaa yritystä olla humoristinen sanalla juomenna.
Joten sopinee mukaan ohje lomailla matu-paikka-kunnilla Pääsiäisin.
Hoito-paikka Lanpille on taattu pääsiäis-lomaksi.
Ainakin.

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
"hunksz"
"Täällä on jo esitetty lapsellisen surkea yritys olla humoristinen sanalla juomenna."
Käsittämätöntä, että juuri SINÄ vetäset tommosen lauseen, joka alvariin yrittää olla mitä suurin humoristi väärinkirjoitetuilla sanoillaan, kuten lanpaat.
Yks hyvä puoli noissa tavuviivoissa on, että jos ei ole varma kirjoitetaanko joku sana yhteen vai erikseen, niin välttääkseen ainuttakaan virhettä, niin kirjoittaa ihan KAIKKI sanat tavuviivoilla, mukamas huumorilla, niin siten varmistaa "virheettömyydet".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heikunkeikku kirjoitti:
"hunksz"
"Täällä on jo esitetty lapsellisen surkea yritys olla humoristinen sanalla juomenna."
Käsittämätöntä, että juuri SINÄ vetäset tommosen lauseen, joka alvariin yrittää olla mitä suurin humoristi väärinkirjoitetuilla sanoillaan, kuten lanpaat.
Yks hyvä puoli noissa tavuviivoissa on, että jos ei ole varma kirjoitetaanko joku sana yhteen vai erikseen, niin välttääkseen ainuttakaan virhettä, niin kirjoittaa ihan KAIKKI sanat tavuviivoilla, mukamas huumorilla, niin siten varmistaa "virheettömyydet".
"Heikunkeikku"

Totta.
Toisinaan nautin myös viivoittamalla ilmi-selvääkin sanaa. :)
Kuten:
Pia-Nisti.
Huomannet ehkä että minun sanoitukseni eivät koskaan ole väkinäisen v äännetyn teennäisiä.

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"

Totta.
Toisinaan nautin myös viivoittamalla ilmi-selvääkin sanaa. :)
Kuten:
Pia-Nisti.
Huomannet ehkä että minun sanoitukseni eivät koskaan ole väkinäisen v äännetyn teennäisiä.

H.
No nyt jäi yksi viiva pois :)

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz

Oli siellä pihalla myös minipossu, irlannincob-rotuinen hevonen, shetlanninponi, kani ja ainakin yksi kana.
Sekä pässi.
Aasi olis myös voinut olla mukana.
:)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"

Totta.
Toisinaan nautin myös viivoittamalla ilmi-selvääkin sanaa. :)
Kuten:
Pia-Nisti.
Huomannet ehkä että minun sanoitukseni eivät koskaan ole väkinäisen v äännetyn teennäisiä.

H.
Itse asiassa minun on pakko sanoa, että en huomanne.
Huolimatta, että silloin ja tällöin, joskus jopa tuolloinkin, kirjoitat mitä mukavimmin (vilpittömästi sanon, vilpittömästi teidän:)),
niin hyvin usein sanoituksesi ovat väkisin väännetyn tuntuisia. Soljuvuus, helppouden valuminen sanasta toiseen, ovat teennäisiä. Rytmitys väärä mun korviin/silmiin.
Mutta tämä nyt vain minun mielipiteeni.
Sinänsä samantekevää, miten itseäsi ilmaiset, mutta olin pakotettu vastaamaan, kun kerran tulit kirjoittaneesi, että "Huomannet ehkä...."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heikunkeikku kirjoitti:
Itse asiassa minun on pakko sanoa, että en huomanne.
Huolimatta, että silloin ja tällöin, joskus jopa tuolloinkin, kirjoitat mitä mukavimmin (vilpittömästi sanon, vilpittömästi teidän:)),
niin hyvin usein sanoituksesi ovat väkisin väännetyn tuntuisia. Soljuvuus, helppouden valuminen sanasta toiseen, ovat teennäisiä. Rytmitys väärä mun korviin/silmiin.
Mutta tämä nyt vain minun mielipiteeni.
Sinänsä samantekevää, miten itseäsi ilmaiset, mutta olin pakotettu vastaamaan, kun kerran tulit kirjoittaneesi, että "Huomannet ehkä...."
"Heikunkeikku"

Jos vähääkään tarkoitat riimejäni, niin huomannet että niitä en ole pilkuttanut.
Siksi että lausujallekin on annettava mahdollisuus luoda riimeistäni jotain omaansa.
Haluamansa jaottelu, äänen-painot, tauottelu...
Näköjään sinäkin loit jotain omaasi niistä.
Niin modernisti että putosit oman runo-ratsusi satulasta.

H.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"

Jos vähääkään tarkoitat riimejäni, niin huomannet että niitä en ole pilkuttanut.
Siksi että lausujallekin on annettava mahdollisuus luoda riimeistäni jotain omaansa.
Haluamansa jaottelu, äänen-painot, tauottelu...
Näköjään sinäkin loit jotain omaasi niistä.
Niin modernisti että putosit oman runo-ratsusi satulasta.

H.
Noup kuule, noup noup, en vähääkään tarkoittanut riimejäsi.
Tarkoitin vastaavia, kuin tuo tekstisi ylempänä. "Lemmikki lanpaasta" :)
En ole perehtynyt riimeihisi, enkä niistä voi sanoa mitään.
Yleensäkin luovan työn (eri taiteet) arvosteluissa pitäisi käyttää hyvin hellää lähestymistä, ettei tule paha mieli :) Ja sinulle näköjään tuli vähän paha mieli, kun luulit minun arvostelevan riimejäsi. Erehdyit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jankuti
Tankuti
Hörpöti
Lörpöti
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Palajin vielä hetkeksi tähän ketjuun, taukoa itselleni antamaan (siivous).

Lueskelin ketjua ja nyt olen huomattavasti tietävämpi, kun taustatietoja on enemmän esiin tullut.
Tahdon vastata uudestaan. Jos passaa.

No niin:
En tiennyt aikaisemmin, että ne koirat eivät ole koskaan käyneet teillä. Luulin, että koirien häntyliinit ovat huiskineet sinun asuntosi pöytiä.
Mutku ei, niin vastaan tuohon nyt näin:
Kun sinä olet ollut ystäväsi luona ja siellä koirat ovat mesoneet häntiä heilutellen, niin ne ovat ollet mitä iloisimpia vieraan tulosta. Oletko varma, että jos koirat tulisivat sinun kotiisi, niin hosuisivatko ne sielläkin. Luulen, että ei. Heillä ei ole teillä kotikenttäetua.

Luin myös, että ystäväsi asuu noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä teidän kodista. Se tekis niin paljon kuin kolme tuntia eestaas, plus se aika, jonka viettäisivät teidän luona. Aika pitkä aika olla koirien kotona kaksistaan, jos vielä ovat tottuneet siihen, että sitä pissua ei tuntitolkulla tarvitse pidätellä.

Ehdotankin tämmöstä: Kun/jos kaverisi koirien kanssa teille tulisi, niin olisiko hyvä idea, että se ensitapaaminen tapahtuisikin teidän kodin lähellä olevassa jossakin isommalla aluella. Kenttä kenties? Siellä kun koiria tervehtii oikein viimesen päälle ja koirat juoksevat hullun lailla ympyrää, niin enimmät energiat kuluu. Sitten kun menette teidän omaan pihaan, niin se ei niin suurelta alueelta tunnukaan verrattuna kenttään ja kun energiatasokin on alentunut, niin voisi sujua hyvinkin.
Sisällä koirat eivät varmaankaan hosuisi samalla tavalla, kuin omassa kodissa.

Ja vielä vimppa asia.
Irlanninsetteri ei ole aivan NIIN korkea koira, että häntä ylettyisi ruokapöydälle.
Oman mittapuuni mukaan tuon rotuinen koira on pieni. Melkein kirppu:) Noh, vähä isompi, mutta enemmän pieni ku iso.

Olen melko varma, että heidän vierailunsa onnistuisi mitä mainioimmin.:)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Oman mittapuuni mukaan tuon rotuinen koira on pieni. Melkein kirppu:) Noh, vähä isompi, mutta enemmän pieni ku iso. "
kirjoittaa heikunkeikku.
Kaikki on suhteellista. Sinun mittapuusi mukaan minäkin olisin melkein kirppu ;)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Aivan mainio kirjoitus Heikulta. Juuri noin, kun on noinkin pitkä automatka koiran istua häkissään autossa, niin tietenkin se haluaa mennä kunnolla jalottelemaan automatkan jälkeen. Aivan kuin pienet lapsetkin.
Aiemmista Paloman kirjoituksista päätellen hän asuu maalla jossa hyvät koiran ulkoiluttamisalueet. Voihan emäntä tehdä tarjoilut valmiiksi ennen vierailua ja mennä seuraksi vieraalleen vaikka puolen tunnin lenkille, siinä ajassa kerkeää jo monet kuulumiset vaihtaa.
Irlannin setteristähän sanotaan että se on metsästyskoira, vilkas ulkona , leikkisä ja energinen mutta rauhallinen sisätiloissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Enpä pahemmin vieraile missään mihin parhaat ystäväni eivät ole tervetullleita.
Yksi ihmisystäväni on kovasti allerginen, joten hänen kanssaan on luonnollista tavata jossain muualla kuin meillä tai heillä. Eipä muuten ole tullut käytyä niissäkään kyläpaikoissa mihin puolisoni tai lapseni eivät ole olleet tervetulleita.
Koirathan ovat hyvä tekosyy jättää vierailut tekemättä jos kyläpaikassa on epämiellyttävää, esimerkiksi pahanmakuista tarjottavaa tai huonoa seuraa, myös epämiellyttävä haju voi olla syy kieltäytyä vierailusta, joskushan syynä saattaa olla vaikka salaa kopeloimaan pyrkivä talon isäntä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Tai kopeloiva emäntä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Teitä menee iso poppoo aina kylään? Kaikki sun parhaat kaverit eli naapurin Elina ja lapsuuskaveri Arttu, lapset, puoliso, lemmikit.. :))

Vai miten sä ratkaiset sen, kysyksää kun saat kyläkutsun, että saako nämäkin tulla?

Kiusaan sua...

Kyl mä sua ymmärrän niin, että periaatteessa... mutta toisaalta jotain etikettiä vierailijaltakin, kun kuitenkin astutaan toiseen "reviiriin". Minusta on ok jos isäntä/emäntä sanoo missä kokoonpanossa on tervetullut. Mutta vierailijan pitää kysyä erikseen että ketä siihen kutsuun sisältyy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hmpff kirjoitti:
Teitä menee iso poppoo aina kylään? Kaikki sun parhaat kaverit eli naapurin Elina ja lapsuuskaveri Arttu, lapset, puoliso, lemmikit.. :))

Vai miten sä ratkaiset sen, kysyksää kun saat kyläkutsun, että saako nämäkin tulla?

Kiusaan sua...

Kyl mä sua ymmärrän niin, että periaatteessa... mutta toisaalta jotain etikettiä vierailijaltakin, kun kuitenkin astutaan toiseen "reviiriin". Minusta on ok jos isäntä/emäntä sanoo missä kokoonpanossa on tervetullut. Mutta vierailijan pitää kysyä erikseen että ketä siihen kutsuun sisältyy.
Niimpä, eli en todellakaan lähde ajamaan 1,5 tunnin matkaa suuntaansa kahvitteluvierailulle yksikseni. Eli en mene ellei läheiseni ole myös tervetulleita, so simple.

Mieheni menehdyttyä on koirani minulle läheisimmät kaverini, yhdessä elämme ja olemme niin kauan kun meillä henget pihisee. Jos emme kelpaa yhdessä niin sitten ei vierailu ole meille mieluinen.
Itselleni ei tulisi mieleen valittaa ja arvostella ystävääni keskustelupalstoilla jos hän ei halua luonani vierailla, niin ei mielestäni kuulu ystävän selän takana tehdä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Plus.laiha.kahvi kirjoitti:
Tai kopeloiva emäntä.
Sekin erittäin epämiellyttävä vaihtoehto.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minulla oli itselläkin ennen koira, mutta ei enää sen kuoltua kauan kauan sitten. Avoukko ei antaisi hankkiakkaan. Kuitenkin hänen sukulaisensa menevät mökillemme koirinensa kysymättä minulta. Asustelevat ilmaiseksi monta päivää. Kotonani käydessä minä passaan tarjottavat vaikkei minun kanssani sovita vierailuista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Avokkisisko teillä antaa luvan kaikkeen neuvottelematta sinun kanssasi? Oletkos tuollaisen kohtelun ansainnut?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Ei ne koiratkaan viihdy sisätiloissa mutta kukapa heiltä kysyisi, ei ainakaan ne omistajat. Minä en ota koiria kotiini haisemaan, sotkemaan enkä muutoinkaan. Eläimet kuuluvat ulos, tietenkin poikkeuksena sellaiset hiiren kokoiset sylikoirat, jotka ovat omistajiensa sylissä koko ajan.

Jos joku loukkaantuu, niin loukkaantukoot. Tarkoitukseni tosin ei ole loukata ketään vaan elämme meidän talomme tapojen mukaan, samoin tekevät vieraammekin.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Koiraihmiset kylässä

tää ei sitten ole mikään kopio vaan juttu mikä tuli mieleen kun vastailin toisessa ketjussa lapsiperheen vierailusta aiheutuneesta mieliharmista.
Mun ikiaikainen paras ystäväni ei tule meille kylään (ei ole käynyt kertaakaan täällä nykyisessä kodissani). Olemme edelleen ystäviä, puhumme päivittäin ja kerran, pari vuodessa käymme heillä, mutta vaikka olen kutsunut monesti, he eivät tule meille.
Uskon syyn olevan kommenttini heidän koiristaan: kaksi kookasta ja hyperaktiivia irlanninsetteriä, jotka riehuvat ja hyppivät (suuri liikunnantarve) ja olen sanonut että koirat saavat olla pihalla että meillä ei ole sisustettu koiria ajatellen niiden pitkät hännät viuhtoo edestakaisin koko ajan ja mun sisustus menisi uusiksi joka visiitin jälkeen. Olen myös sanonut että pihallakin ne on laitettava kiinni koska en halua että ne juoksee mun kasvimaata kumoon.
En ole mikään eläinvihaaja; minulla on itselläkin ollut koiria useampaan otteeseen, mutta ystäväni ei ymmärrä näitä rajoituksiani ja vaikka hän ei sano suoraan että hän ei tule koska ei halua jättää koiria yksin muutamaksi tunniksi ja täällä meillä koirat ei saisi olla irti eikä sisällä.
Olenko väärässä?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta