Koleat kesät

Johtuuko helteiden loppuminen ja koleat kesät "ilmastonmuutoksesta"?
Ilmianna
Jaa

41 Vastausta


Puhutko Suomesta vai globaalista tilanteesta? Ne on syytä erottaa - pienen Suomen paikallissäillä ei ole hyttysen pierun vertaa vaikutusta globaaliin ilmastoon. Toivoisi tämän perusasian olevan jokaiselle palstalle kirjoittavalle selkeää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ilmasto itseasiassa kylmenee, eikä jääkausien tulemisiin ja menemisiin ihminen juurikaan voi vaikuttaa. Tosin eduksemme on tällä kertaa se, että ei ole käytetty vielä sähköautoja ym. Sähköautot edistävät jääkauden tuloa, ja viime jääkausi aiheutti massoittain kuolemia, koska viljelytoiminta tyrehtyi.
Linkissä asiasta hieman lisää. Ilmaston lämpenemishöpinät ovat sinänsä huijausta jolla pyritään keräämään Amerikkalaisille rahaa. Lämmennyt ilmasto tulee olemaan pelastus, joka ehkäisee ihmiskuntaa joutumasta suureen jääkauteen, kuten kävi aiemmin, kun ei ollut ilmastoa lämmittäviä päästöjä olemassa.

https://magneettimedia.com/pieni-jaakausi-alkaa-2014/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Eikös lämpenemisen pitänyt olla voimakkainta meillä pohjoisessa? Ja uhkana oli nimenomaan pitkät hellekaudet?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Niinhän se on ollutkin. Katsopa esimerkiksi mitä Huippuvuorten ilmastossa on tapahtunut. Myös tietenkin Suomessa vaikka emme ihan arktiksella sijaitsekaan. Ei kai sinua tässäkin asiassa hämää jotenkin nyt parin kuukauden ajan vallinnut viileämpi säätyyppi...? Siellä täällä on välillä myös viileää, kylmääkin, globaalisti lämpiävästä ilmastosta huolimatta.
Kolmen vuoden takaa on oloissamme poikkeuksellisen pitkät helleputket, viime kesät ovat olleet toisentyyppisiä mutta kai olet huomioinut samaan aikaan esiintyneet lämpimät syksyt ja talvet? Kokonaisuus on tässäkin tapauksessa, mikäs muu, lämpenevä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
On tämä ilmastonmuutos ihmeellinen, se kun vie katsojat kesäteattereista:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707122200261878_u0.shtml

Tuossahan puhuttiin sateisesta ja kylmästä kesästä. Mutta eikös sen lämpenemisen pitänyt olla äärimmäistä, poikkeuksellista ja vieläpä kiihtyvääkin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lisää merkkejä ilmastonmuutoksesta.
Maaliyhtiönkin myynti konttaa:
http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005289828.html
Ja yhtenä syynä - mikäs muukaan kuin - KEHNO SÄÄ.

Lisätäänkö tämäkin, kesäteatterien katsojamäärien ohella, listaan "ei-niin-hyvä-indikaattori"?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
"Suomi kärsii eniten ilmastonmuutoksesta". No niin kärsiikin. Kesätapahtumia perutaan ja niitä kaatuu kylmyyden takia konkurssiin, paikallinen väki lähtee ilmastopakolaisina lomalla etelään, ulkomaiset turistit karttavat kylmää Pohjolaa.
Ilmianna
Jaa
Jahas, joku näyttää jo poistaneen täällä äsken olleen Antero Järvisen ajatelmia hehkuttavan viestin. En ymmärrä tuota poistamisvimmaa. Mainitaan kuitenkin Järvisestä sen verran, että ajattelevia ihmisiä ei kovin suuresti vakuuta teos :"Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä", ja että sen kirjoittaja olisi perehtynyt ilmastotieteeseen. Joten ei niitä hörhöilyjä poistaa tarvitse, oikeat tiedemiehet osaavat kyllä tehdä omat päätelmänsä tsirpustutkijasta. Ja häntä linkittävistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Klassinen argumentointivirhe, Eelis.

Kun et näköjään pysty osoittamaan yhtäkään Järvisen kirjoituksen kohtaa paikkansapitämättömäksi, turvaudut ad hominemiin.

Säälittävää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PierreReview_ kirjoitti:
Klassinen argumentointivirhe, Eelis.

Kun et näköjään pysty osoittamaan yhtäkään Järvisen kirjoituksen kohtaa paikkansapitämättömäksi, turvaudut ad hominemiin.

Säälittävää.
No lähdetään vaikka siitä ettei tuossa Järvinen pystynyt millään tavoin todistamaan etteikö nykyinen melko voimakas ja nopea lämpeneminen ole ihmisen aikaan saamaa. Esimerkiksi Huippuvuorilla ja Alaskassa se onkin ollut melkoista. Huippuvuorten vuoden keskilämpö pitäisi olla lähellä -10 astetta, viime vuosi mentiin lähellä nollaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ilmasto_lämpenee_ kirjoitti:
No lähdetään vaikka siitä ettei tuossa Järvinen pystynyt millään tavoin todistamaan etteikö nykyinen melko voimakas ja nopea lämpeneminen ole ihmisen aikaan saamaa. Esimerkiksi Huippuvuorilla ja Alaskassa se onkin ollut melkoista. Huippuvuorten vuoden keskilämpö pitäisi olla lähellä -10 astetta, viime vuosi mentiin lähellä nollaa.
No miksi sitten postat viestit?
Mikä eelistä noin ahdistaa tiedon jakamisessa?
Onko tuo mielestäsi keskustelua aiheesta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onko jossakin luvattu, että globaalin ILMASTON lämpenemisestä seuraisi Suomessa kesän hellejaksojen lisääntymistä ja kesän SÄÄN muuttumista muutenkin lomailun kannalta paremmaksi? Jos on niin linkki kiinnostaisi nähdä.

Minusta on pikemminkin uhkailtu, että ILMASTON lämpenemisen vuoksi SÄÄ muuttuu Suomessa epävakaammaksi. Vuoden keskilämpö Suomessa voi nousta esimerkiksi siten, että talvet ovat loskaisempia ja lämpimämpiä.

Sitä linkkiä jossa lupailtiin parempia lomasäitä tosiaan kaipailisin. Jos sitä ei ole niin samanlaisten aloitusten tehtaileminen uudelleen ja uudelleen ei ole uskottavaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
9 VASTAUSTA:
Tilastojen mukaan Suomessa nimenomaan talvet ovat lämmenneet. Kun vuoden keskilämpötila on keskiarvo koko vuoden lämpötiloista niin keskilämpötila voi nousta ilman että kesän sää lämpenisi ollenkaan.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

"Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella, erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta. Vähiten on lämmennyt loppukesä, noin 0,7 astetta. Mittaus­historiaan osuu myös suuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmät talvet sekä lämpimiä vuosia 1930-luvulla. [1]"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ylläolevat kaksi IlmastostaSäähänOnMatkaa kirjoittamaa viestiä, lähetysajankohdat

13.7.2017 23:49
14.7.2017 0:09

ovat luettavissa myös aijaa - palvelun kautta.

http://aijaa.com/rFqi3D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Näin lupaa FMI:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html

- "kesät muuttuvat helteisemmiksi"

- "kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät"

- "hellepäivien määrän arvioidaan kolmin- tai nelinkertaistuvan ennen vuosisadan loppua"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aikamoista tiedettä on se AGW:D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PierreReview_ kirjoitti:
Näin lupaa FMI:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html

- "kesät muuttuvat helteisemmiksi"

- "kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät"

- "hellepäivien määrän arvioidaan kolmin- tai nelinkertaistuvan ennen vuosisadan loppua"
"Vuosisadan loppuun mennessä kesän keskilämpötilojen ennakoidaan Suomessa nousevan RCP4.5-skenaarion toteutuessa keskimäärin noin 3 asteella ja RCP8.5-skenaarion mukaan noin 5 asteella (jaksoon 1981–2010 verrattuna) (kuva 2) [1]. Kesällä lämpenemisessä ei ilmastomallien mukaan ole suurta eroa maan eri osien välillä (taulukko 1). [2], [3]"

Siis VUOSISADAN LOPPUUN MENNESSÄ keskilämpötila on noussut kolmesta viiteen astetta. Tuossa ajassa tarjolla olisi lisää moninkertaisesti lisää hellepäiviä nykyiseen verrattuna.

Tällä hetkellä on menossa vuosisadan alkupuoli. Tarkkaan ottaen vuosisadasta on nyt kulunut alle 18%. Vuosisadan puoleenväliin mennessä eli noin 30 vuoden kuluessa pitäisi hellepäivien määrän lisääntymisen alkaa näkyä. Jos vuonna 2100 on hellepäiviä kolminkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna niin lineaarisesti katsottuna niitä pitäisi olla puolitoistakertainen määrä vuonna 2050 ja 1.25 kertainen määrä vuonna 2025.

http://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

Tuosta näkyy koko maan hellepäivien määrät vuosittain välillä 1961 - 2016. Helteen lisääntymistä on vaikea havaita niin kauan, kun muutokset ovat hajontaa pienempiä.

Vuosien 1980 - 2016 välisten koko maan hellepäivien keskiarvo on 36.2 ja keskihajonta 12.8 Keskihajonta tuolla ajalla on siis suuruusluokkaa noin kolmasosa keskiarvosta. Jos FMI:n ennuste hellepäivien määrän moninkertaistumisesta vuosisadan loppuun mennessä pitää paikkansa, niin missä vaiheessa kuluvaa vuosisataa voidaan tuo väite tilastollisesti todentaa esimerkiksi 95% varmuudella? Minkä pituisen jakson yli pitää hellepäivien lukumäärää keskiarvoistaa, jotta erinäiset jaksolliset luonnonilmiöt saadaan pois häiritsemästä tulosten tulkintaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lineaarisessa mallissa näköjään virhe. Ei pitäisi heittää numeroita hatusta kun on kuumeessa...

Vuosisadan puolivälissä siis kaksinkertainen hellepäivien määrä ja lopussa kolminkertainen. Vuonna 2025 tuon mukaan 1.5 kertainen määrä hellepäiviä. Tässä se kolminkertainen on siis arvaus FMI:n ilmaisun "monikertainen" merkitykselle.

Missä vaiheessa hellepäiviä laskeva voi todeta, että eipäs tai kylläpäs sitä lämpenemistä tapahtui eli millainen testi pitäisi helteen määrälle asettaa, jos keskiarvo hellepäiville olisi 36 ja keskihajonta 23.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mistä vusisadasta tuossa ennusteessa on kysymys?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
IlmastostaSäähänOnMatkaa kirjoitti:
Lineaarisessa mallissa näköjään virhe. Ei pitäisi heittää numeroita hatusta kun on kuumeessa...

Vuosisadan puolivälissä siis kaksinkertainen hellepäivien määrä ja lopussa kolminkertainen. Vuonna 2025 tuon mukaan 1.5 kertainen määrä hellepäiviä. Tässä se kolminkertainen on siis arvaus FMI:n ilmaisun "monikertainen" merkitykselle.

Missä vaiheessa hellepäiviä laskeva voi todeta, että eipäs tai kylläpäs sitä lämpenemistä tapahtui eli millainen testi pitäisi helteen määrälle asettaa, jos keskiarvo hellepäiville olisi 36 ja keskihajonta 23.
Hellepäiviä on enimmillään ollut kai yhtenä kesänä samassa paikassa jotain suuruusluokkaa 50. Uskoo ken tahtoo että niitä 80 vuoden päästä olisi jopa 200 kesässä....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eelis__Perma_nen kirjoitti:
Hellepäiviä on enimmillään ollut kai yhtenä kesänä samassa paikassa jotain suuruusluokkaa 50. Uskoo ken tahtoo että niitä 80 vuoden päästä olisi jopa 200 kesässä....
No siitähän nyt olisi kysymys. FMI on heittänyt tarkistettavissa olevan ennusteen koskien koko maan hellepäivien lukumäärää kuluvan vuosisadan kesien aikana ja minä haluaisin tietää missä vaiheessa ja miten voin ennusteen toteutumisen tarkistaa. Jos lääketieteessä tai fysiikassa ei tapahdu jotakin käsittämätöntä läpimurtoa niin en taatusti ole hengissä näkemässä vuotta 2100. Mutta jos seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa testaus onnistuisi niin sitten haluaisin sen tehdä. Ellei siis mene itseltä aivojen pehmenenisen vuoksi pönttö himmeäksi jo sitä ennen.

Suunnitellaan siis kenen tahansa tarkistettavissa oleva tilastollinen testi Suomen koko maan hellepäivien lukumäärälle. Kuinka monen vuoden pituisessa ajanjaksossa hellepäivien lukumäärää pitäisi tarkkailla ja millainen testi saaduille luvuille tehdä?

Jakson pituutta voi tietenkin arvailla esimerkiksi laskemalla erilaisilla ikkunafunktioilla painotettua keskiarvoa eripituisten jaksojen ylitse ja katsomalla mikä nimenomainen pituus tuottaa pienimmän keskihajonnan vuosittaiselle keskiarvolle siihen verrattuna, minkä keskihajonnan pitäisi olla jos datassa ei olisi mitään jaksollisuutta. Jaksua voi yrittää katsoa myös aikadatan spektristä, joskin se lienee aika kohinaista.

Jos matkan varrella tapahtuu tulivuorenpurkauksia tai muita vastaavia isoja globaaleita ilmiöitä niin ne vähentävät hellepäivien lukumäärää eli eivät aiheuta väärää positiivista tulosta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Tuo FMI:n ennuste hellepäivien kolmin- tai nelinkertaistumisesta lienee tulkittava tarkoittavan paikkakuntakohtaisten hellepäivien keskiarvoa x3 tai x4. Jos mennään sen määritelmän mukaan, että Suomessa on hellepäivä, kun yhdelläkin mittauspisteellä ylitetään +25 astetta, niin tuo viime vuosikymmenten keskiarvo 36/vuosi kerrottuna neljällä on 144 eli touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa joka päivä sekä parina kymmenenä päivänä syyskuussa olisi hellettä jossakin päin Suomea.

Otetaan teoreettinen paikkakunta A, jolla hellepäiviä on 30-vuotisella vertailujaksolla 1981-2010 ollut 16. (Viimevuotisessa Aamulehden artikkelissa, jossa käsiteltiin Tampereen kesän helteitä, mainittiin kesä-heinä-elokuun keskiarvoksi n. 16 kpl jaksolla 1995-2016.) Mikäli paikkakunta A:n hellepäivien määrä kolminkertaistuu vuosisadan loppuun mennessä tarkoittaisi se, että kolmen ilmastollisen vertailujakson (2011-2040, 2041-2070 ja 2071-2100) aikana eli 90 vuodessa keskiarvo nousisi 48:aan, lisäys siis 32 kpl. Jos tuo lisääntyminen olisi tasaista/lineaarista, niin se olisi n. 10,7/30 vuotta. Ensimmäisen 30-vuotisjakson ensimmäisen puolikkaan eli vuosien 2011-2025 välillä lisäys olisi 5,3, jolloin vuoteen 2025 mennessä hellepäivien keskiarvo paikkakunnalla A olisi 21,3 kpl.

Näin ollen jo vuoden 2025 tilanteen tarkastelu antaisi viitettä siihen, missä mennään. Avoin kysymys on, olisiko hellepäivien lisääntyminen mainitun 90-vuotisen jakson aikana a) lineaarista b) aluksi nopeammin kasvavaa ja sitten loppua kohden hidastuvaa vaiko c) eksponentiaalisen tyyppistä eli alussa hidasta ja lopussa kiihtyvää. Mikäli kävisi niin, että tilastot 2020-luvulla näyttäisivät hellepäivien määrässä melkein nollakasvua tai peräti taantumista, niin arvatenkin FMI olisi pakotettu vetäytymään vaihtoehdon c) taakse.

Tosielämän paikkakunta A:n eli Tampereen kesä-heinä-elokuun hellepäivät jäivät sekä 2015 että 2016 seitsemään, joten juuri nyt ei trendi näytä ennustusten mukaiselta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Viereisten paikkakuntien hellepäivät eivät ole toisistaan riippumattomia satunnaismuuttujia, joten en ottaisi niiden yhdistelmää tilastollisen tarkastelun kohteeksi. Kun hellettä esiintyy yhdessä kunnassa niin silloin hellettä yleensä esiintyy myös sen naapurikunnissa, sillä aurinkoinen ja lämmin sää on paljon vähemmän paikallinen ilmiö kuin esimerkiksi sadekuurot.

Laskemalla yksittäisten paikkakuntien hellepäiviä yhteen saataisiin käytännössä luku, joka olisi koko maan hellepäivien lukumäärä kerrottuna jollakin vakiolla. Satunnaismuuttujan keskiarvon ja keskihajonnan suhdetta ei saa parannettua kertomalla muuttuja jollakin luvulla. Mittaustulosten keskiarvoistamisella vähennetään mittauksen satunnaisvirhettä, mutta se toimii vain keskiarvoistettavien muuttujien ollessa toisistaan riippumattomia.

Koko maan hellepäivien lukumäärä on tilastollisesti katsottuna ongelmattomampi muuttuja. Mittausverkoston tiheyden paraneminen ajan kuluessa hieman kasvattaa hellepäivien lukumäärää, mutta ilmiö ei ole kovin suuri. Koko maan hellepäivien lukumäärä on lisäksi helposti nähtävissä yksinkertaisesta tilastosta ilman, että sitä joutuisi käsin laskemaan paikkakuntakohtaisista luvuista. Liian monimutkainen on pahasta eikä herätä luottamusta, kuten ilmastomallien yhteydessä on usein huomattu.

Et maininnut mitään siitä, miten haluaisit ottaa testissä huomioon ympäristössä ilmenevät useiden vuosien jaksoilla toistuvat tapahtumat kuten auringonpilkkujakson ja El Niño / La Niña - ilmiöt.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Aloittajalle; Espanjalainen pohtinee että johtuuko tämä kuumuus ilmastonmuutoksesta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
Sehän se, vanha veijari, siellä taustalla vaikuttaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
iso_isänpojanpoika kirjoitti:
Sehän se, vanha veijari, siellä taustalla vaikuttaa.
Tarkoitatko eelis aurinkoa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Huh hellettä sanoi espanjalainen kävellessään helteen sulattamalla asvaltilla (vaikka joidenkin mielestä uusi jääkausi on tulossa).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
näkis_vaan kirjoitti:
Huh hellettä sanoi espanjalainen kävellessään helteen sulattamalla asvaltilla (vaikka joidenkin mielestä uusi jääkausi on tulossa).
Säät vaihtelee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jäätävääkeliä kirjoitti:
Säät vaihtelee.
Toki. Ja ilmasto lämpenee...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kun ei suomalaiset säät nykyään kelpaa todisteeksi globaalista ilmastonmuutoksesta, niin voihan niitä hakea vaikkapa Espanjasta. Tai jostain. Päijänteen rannan rantahuusin ovenraosta näkee Espanjan säätilanteen tietysti erityisen hyvin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ilmasto.muuttui.taas kirjoitti:
Kun ei suomalaiset säät nykyään kelpaa todisteeksi globaalista ilmastonmuutoksesta, niin voihan niitä hakea vaikkapa Espanjasta. Tai jostain. Päijänteen rannan rantahuusin ovenraosta näkee Espanjan säätilanteen tietysti erityisen hyvin.
Siksi olisikin syytä juuri nyt tehdä ennusteita Suomen tulevasta ilmastosta. Jos esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden päästä ennusteiden tekemisestä eli vuonna 2037 voitaisiin suurella varmuudella todeta joko että lämpenee tai sitten että ei lämpene niin sillä tiedolla olisi aika iso merkitys tuolloin tulevaisuuttaan suunnitteleville ihmisille.

Jälkeenpäinhän voi testata vaikka mitä kun on testiä suunniteltaessa ennalta tiedossa mittaushistoriat. Mutta se etukäteen ennustaminen ja helposti tarkistettavan ennusteen julkaiseminen olisi paljon uskottavampi perusteluna esimerkiksi viljelytapojen ja metsänkasvatuksen menetelmien rajulle muutokselle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jäätävääkeliä kirjoitti:
Säät vaihtelee.
Juu, juu. Espanjaa lämmittää sää ja Chileä kylmentää ilmasto. Näinhän se menee, nimim. "jäätävääkeliä".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Nyt kun näitä koleita kesiä ollut useita putkeen, alkavat lämpenemisuskovaiset olla hädissään. Forecan Föhr sanoo nyt, että Suomen normaali lämmin kesäsää on n. 20 astetta. Kaikki sen yli on hänen mukaansa poikkeuksellista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Linkki?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ja eelikseltä taas silkkaa pastaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mutta yksikin hellepäivä ja yli +25 lämpötila Kaisaniemessä on ilmaston kiihtyvää lämpenemistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jahas, fakta että heinäkuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila mittaushistoriassamme on lähellä +21 astetta olikin hörhölle liian kova paikka.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Äääälikselle on tietysti kova paikka kun ei olla lähelläkään +21 astetta. Vai näkyykö sieltä rantahuusin ovenraosta paremmin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
On varmasti.

14 astetta näyttää nyt olevan, auringonpuoleisella kuistilla. Onneksi ei sentään lunta sada, vielä, täällä Helsingissä Heinäkuussa...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Lämpeneminen on voimakkainta päiväntasaajan seuduilla. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja kaartaa suihkuvirtausten myötä navoille. Tilalle tarvitaan korvausilmaa. Nämä viileän ilman virtaukset pyyhkivät mm. Suomen ohi. Virtausten suunta on Suomen lämpötilan kannalta ratkaisevaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Talvella ilmiö näyttää olevan käänteinen täällä pohjoisella pallonpuoliskolla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Koleat kesät

Johtuuko helteiden loppuminen ja koleat kesät "ilmastonmuutoksesta"?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta