taivaallinen kello!

Idiootti.

Kiitos samoin. Kyllä täällä meillä asiat on puhumalla aina selvinneet. Ei koskaan ole muuta, kuin juteltu. Nyt vain unettomin talon asukkaista häiriytyi, mutta nukkuu nykyään kuunnellen omaa kelloaan ja ihmettelee ovikellon soittajia, joita ei kuulemani mukaan päästä sisälle, enkö myöskään minä, sillä asiansa voi kertoa ovellakin. Kukaan ei ole tullut koskaan sisälle kellon takia, mutta panettelijoita riittää. Muutamalle miehelle antaisin hameen lainaksi, niin akkamaisia juorukelloja riittää vaikka muille jakaa.

Parhaita miehiäkin on, jotka kunnioittavat toista, eivätkä tarjoudu heti ovikellon soiton jälkeen sänkyyn, eivätkä lähentele, vaan kunnioittavat naisia ihmisinä. Kun kyselin kelloista, kukaan ei tunnustanut omistavansa sellaista, mutta kuuntelemalla kyllä kuuluu, kun seinäkello lyö tasatuntilyöntejä. Kuului kerran tyynyn läpi makuuhuoneeseen, miten alakerran kello soi kahtatoista. Lisäksi seinän taakse kuului minun kelloni ja naapurirapussa seinän takana asuvien kellot, joita hermostunut naapuri ei voinut kuunnella. Hän valvoo, jos kuulee kellon soiton asuntoonsa ja seuraa kelloa aamuyön tunneille asti. Toinen ei enää valvo, kun tietää, että kelloni ei lyö tasatuntilyöntejä kymmenen jälkeen ja aloittaa soittamisen aamulla kuudelta. Kukaan ei ole enää valittanut. Päästiin yhteisymmärrykseen koko porukka.

Niinpä, tänä aamuna huomasin, etten ollut kuullut, enkö tajunnut kaappikelloni olevan soittamassa tasatunnein ja puolitunnein. Kolme päivää taisi olla soittamassa tunneittain. Aamulla heräsin kahdeksan aikoihin ja silloin huomioin, että en kuullut enää toistakaan kaappikelloa, joka soi aikaisin aamulla, enkö vedettävää vanhanaikaista kaappikelloani. Vedin kelloni uudelleen aikaan ja päätin olla tarkempi seuraavan kerran. Kun kello on verkkainen vanhanaikainen kaappikello, jonka ääni ei ole kova, siihen ei hetken kuluttua enää kiinnitä huomiota, kuten en minäkään huomioinut kelloa. Paras keino pitää ilkeä naapuri hereillä, on vetää vanhat kellot aikaan ja laittaa soittamaan läpi.yön sopivaan kohti kerran puolessa tunnissa. Kun ilkeä naapuri kuuntelee kelloa, hän yleensä ei ole tottunut soittavaan kelloon läpi yön. Tämän minä tein ja sain aikaan paremmin suhtautumisen, en ystävyyttä. Jos ilkeily jatkuu, vanhan ajan junghans ja rhytm-kaappikellot menevät päälle ja soittavat läpi yön muutamana yönä, ei jatkuvasti. Jos tämäkään ei auta, puhun ensi kerran isännöitsijän kanssa. Kelloista en saa huomautusta, koska mikään laki ei velvoita minua, etten saa kuunnella kelloani läpi yön ja pitää sitä päällä. Laki sallii kaappikellon soittamisen myös yön aikana, oli kello patterikello tai vedettävä seinäkello. Hiljaisuuteen ei yksi kaappikello vaikuta, koska ainakin asumassani taloyhtiössä on vankat 20 cm betoniseinät. Lattiakello on jollakin taloyhtiössämme, eikä kukaan ole.valittanut vielä.

Miksikäs en saisi kirjoitella, samoin kuin sinäkin. On ennen kuulumatonta sinun röyhkeytesi, jonka mukaan muut kuin sinä eivät ole mitään ja kukaan ei sinua vähäisempi arvoinen saisi ilmaista rehellisiä mielipiteitään ja kirjoitella, mitä milloinkin sattuu mieleen. Mikäs ihme otus sinä olet. Et muita parempi. Jokaisella täällä on oikeus kirjoitella.

Olen ostanut rahalla, omilla, antiikkikellon ja kirpputorilta täysin ehjän , hyvin käyvän kaappikellon, pöytäkelloja kirpputorilta ja pohjanmaalla sijaitsevasta liikkeestä, aivan muuta käyvää kaappikelloa, osto ja myyntilikkeestä ja kellosepältä. Olen kelloihini tyytyväinen, enkä luovu niistä vähässä pakossa. Kelloista joko pitää tai sitten ei. Käymässä on yksi tai kaksi kerrallaan ja patterikellot. Niitä on mukava kuunnella. Jos mieliteko tulee, on olemassa sellainen liike, jonka nimi on kellotukku hautaniemi. Löytyy netistä ja myy myös vedettäviä kelloja sekä lattiakaappikelloja edullisesti. En tiedä sinusta, mutta itse pidän kellojen tikittämisen äänestä, kertoo, että olen kotona. Aivan kuin ennen vanhaan mummon luona.

Kellotkin ovat muotiin kuuluva ilmiö. Niin myös kaappikellot. Toisen kerran jokainen ostaa kaappikellon ja se soi joka kodissa. Toisen kerran kukaan ei halua kuunnella niitä. Sitten on äänimuisti, joka vaikuttaa joka ihmisessä. Mukavat muistot ja äänet miellyttävät, kun taas ikäviin muistoihin kuuluvia ääniä pyritään karttamaan. Kun kaappikello tai lattiakaappikello soi, sen äänestä joko pitää tai sitten ei, riippuen kokonaan ihmisestä. Yksilön kanta ratkaisee, millaisen kellon hankkii kotiinsa.
Minulla on kello ja tämä kello on hiljainen soitoltaan. Sen kuminaa kuuntelen mielelläni. Soisin ihmisten käytävän hiljaisen tai voimakasäänisen kellon, joka häntä miellyttää.

Kello soi taas aamuyöllä kolmelta, kuten kerran, kun painoin pääni tyynyyn. Kello soi alakerrassa ja sen jälkeen olenkin ihmetellyt, että onpa valittaja kummallinen, valittaa vain muutaman kellon soitosta yöllä, mutta ei kaikkien kellojen soitosta. Niinpä otin oppia ja annoin kellon olla päällä koko yön ja soittaa puolitunti ja tasatuntilyönnit. Itse kärsin eniten, en nukkunut koko yönä, eikä mikään auttanut. Seuraavana yönä, kun kaappikello oli soimassa, heräsin puolitunti soittoon. Niinpä nappasin kellon kiinni ja uni tuli taas.

Kelloni meni epäkuntoon. Se tarvitsee huoltoa. Silloin huomasin, miten tärkeä kelloni on minulle. Kun olen yksinäinen ja pelkään yksin oloa, vieraita ym. mietin asioita ja silloin huomasin, että se kellon pieni rohkaiseva ääni oli hiljentynyt, eikä kajahtanut korviini rohkaisevasti ja turvaa tuoden. Tämä kello on minulla ollut yli kymmenen vuotta. Siksi se on rakas esine minulle. Näin saattaa joku ihminen yksinäisyydessään kokea.