Ymmärsikö Mannerheim

jarnak

Että,Saksa voi myös hävitä toisen maailman sodan.Kun ei suostunut saksalaisten joukkojen komentajaksi Suomessa.Kun ei hyökännyt Rukajärveltä Sorokaan ja olisi saanut koko Muurmannin radan katkaistua.Kun ei hyökännyt Syvärinjoelta Saksalaisten Leningaadin saartorengasta vastaan ja saanut venäläisten maayhdeyden poikki.Kun ei hyökännyt Karjalan-kannaksella vanhaa rajaa pitemmälle. Sodan jälkeen Mannerheimistä tuli Presidentti,venäläisten hiljaisella suostumuksella.Muualla Euroopassa tuomittiin Saksan apureita sadoittaan hirtettäväksi,italiassa,Ranskassa,Hollannissa ja Norjassa. Vielä tänäänkin Pietarissa muistellaan Mannerheimiä positiivisesti.

99

912

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Marski-ymmärsi

      ensimmäisenä Suomessa, että Saksa ei voita nopeasti ja samoin ensimmäisenä, että se tulee häviämään sodan.

      Hän ei vain kyennyt löytämään ratkaisua tilanteeseen, jota oli itse ollut rakentamassa.

    • OutoVäite

      "Hän ei vain kyennyt löytämään ratkaisua tilanteeseen, jota oli itse ollut rakentamassa. "

      Rakentamassa miten? Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi!

      Välirauhan aikana marraskuussa 1940 NL:n UM Molotov ilmoitti Berliinissä, että NL haluaa "saattaa Talvisodan päätökseen!?

      Kesäkuun 22. 1941 Neuvostoliitto aloitti Suomen kohdalla ensinnä sotatoimet!

      • mieti-jos-osaat

        -----Kesäkuun 22. 1941 Neuvostoliitto aloitti Suomen kohdalla ensinnä sotatoimet---

        Suomen sota-alukset miinottivat yhdessä Kriegsmarinen kanssa Punalaivaston reittejä jo muutama tunti ennen Barbarossan alkua ja Suomi oli aktiivisena toimijana mukana heti aamulla 22.6.41 Luftwaffen pommittaessa Leningradin aluetta. Nuo molemmat olivat sotatomia.


    • Marski-ei-voinut

      etukäteen tietää Japanin hyökkäyksestä, joka toi USA:n sotaan mukaan.

      Hänellä oli myös liian positiivinen käsitys Saksan sotavoimien tehosta ja Hitlerin sotapäällikön kyvyistä. Hän ei uskonut Venäjän kansan tuhoutuvan, vaan jatkavan jossain muodossa, mutta bolsevismin kyllä tuhoutuvan. Tämä näkemys oli maailmalla yleinen vuoden vaihteeseen asti.

    • Ei tajunnut että Saksa häviää vaan tajusi, että Venäjä voittaa kun tosi tulee.

      • AnniTaasVäärässä

        No, sitä ei tajunnut kukaan edes Venäjällä! Ja ilman liittoutuneiden massiivista apua Venäjä olisi myös koitoksen hävinnyt!


      • juupeli-puupeli
        AnniTaasVäärässä kirjoitti:

        No, sitä ei tajunnut kukaan edes Venäjällä! Ja ilman liittoutuneiden massiivista apua Venäjä olisi myös koitoksen hävinnyt!

        Ei taida ihan pitää paikkaansa. Kahdet suurvoittonsa eli talvi 1941-42 ja 1942-43 neukku sai ihan ilman länsiapuja, omalla tuotannollaan. Mutta on totta niinpäin, että länsi olisi hävinnyt ilman neukkua ja sen tuotantoa.

        Miksi muuten ei puhuta Englannin saamasta USA-avusta, sehän sai apua tuplamäärän neukkuun verrattuna !


      • Ei-ihan-noinkaan

        " Kahdet suurvoittonsa eli talvi 1941-42 ja 1942-43 neukku sai ihan ilman länsiapuja, omalla tuotannollaan."

        Lännen ensimmäiset materiaalierät tulivat jo lokakuussa 1941 Muurmanskiin.
        Stalingradin taistelunjälkeen kenraali Jeremenko myönsi lännestä saatujen kuorma-autojen suuren hyödyn neuvostotykistön liikuttelussa.

        " Mutta on totta niinpäin, että länsi olisi hävinnyt ilman neukkua ja sen tuotantoa. "

        Ei ole totta, vaan stallarin kuvitelma. Länsivallat olisivat kyenneet lyömään Saksan, mutta tietenkin koettua hitaammin ja suuremmin tappioin. Niillä oli noin kolminkertainen väestön enemmistä brittien siirtomaat pois lukienkin ja USA:n materiaalituotanto ylitti Saksan moninkertaisesti.


      • 4tatg
        Ei-ihan-noinkaan kirjoitti:

        " Kahdet suurvoittonsa eli talvi 1941-42 ja 1942-43 neukku sai ihan ilman länsiapuja, omalla tuotannollaan."

        Lännen ensimmäiset materiaalierät tulivat jo lokakuussa 1941 Muurmanskiin.
        Stalingradin taistelunjälkeen kenraali Jeremenko myönsi lännestä saatujen kuorma-autojen suuren hyödyn neuvostotykistön liikuttelussa.

        " Mutta on totta niinpäin, että länsi olisi hävinnyt ilman neukkua ja sen tuotantoa. "

        Ei ole totta, vaan stallarin kuvitelma. Länsivallat olisivat kyenneet lyömään Saksan, mutta tietenkin koettua hitaammin ja suuremmin tappioin. Niillä oli noin kolminkertainen väestön enemmistä brittien siirtomaat pois lukienkin ja USA:n materiaalituotanto ylitti Saksan moninkertaisesti.

        -----Lännen ensimmäiset materiaalierät tulivat jo lokakuussa 1941 Muurmanskiin---

        Merkityksetön määrä sälää tuossa vaiheessa. Syksyllä -42 neukun ps-vaunutuotanto jo ylitti Saksan vastaavan että kyllä neukku omillaan nuo voitot sai. Vasta 1944 alkoi USAn avulla olla jotain käytännön merkitystä sotatoimiin.

        ------Länsivallat olisivat kyenneet lyömään Saksan----

        Tuo nyt on täyttä satua jota kukaan vakavasti otettava sotatutkija ei vahvista. Olihan Normandia nytkin suorastaan kiikun kaakun (=Omaha) ja onnistui vain koska Saksa oli vienyt Atlantin vallilta parhaat miehet ja parhaat aseet itärintamalle. Jos täyslukuinen Wehrmacht olisi seissyt Ranskassa vastassa niin länsivalloilla ei olisi ollut uskallusta edes yrittää maihinnousua.


      • Lykkäät-pötyä

        Kuten totesin, ensimmäiset avustussaattueet tulivat jo syksyllä -41.

        En ole väittänytkään, ettei NL pärjännyt omillaan. Se kuitenkin sai mittavaa apua, jota on aivan turha kieltää.
        Kun apu loppui, seurasi neljän vuoden nälänhätä.

        Normandiasta olet tavanmukaisen asiantuntematon.
        Saksalla ei ollut mitään mahdollisuuksia torjua maihinnousua. Ongelmia tietenkin oli, mutta ne voitettiin.

        Ilman NL:a tietysti olisi jouduttu taistelemaan pidempään ja nousemaan maihin lisäksi esimerkiksi Balkanilla , mutta maa-, meri-ja ilmaylivoima ynnä saarto olisi tehnyt tehtävänä.

        Jälkistallarit unohtavat aina oleellisen. Ilman Stalinin tukea 1939-40 Hitler olisi jo 1939 ollut samassa tilanteessa kuin nyt 1944.

        Toisaalta sota ilman NL:n mukana oloa olisi saanut aivan toisenlaisen kulun, kuin nyt nähty.


      • vbnbvnvn

        Täällä jo lokakuussa 1941 ihmeteltiin miksei Saksa ollut jo Moskovassa ja yllätysetukin jo menetetty ja sodan jatkuminen talven yli.


    • jarnak

      Kyllä Winston Churchill sanoi jo alussa,että hän ei tarjoa muuta,kuin verta hikeä ja kyyneleitä ja nosti etu ja keskisormen vee asentoon.

    • Ierika

      Mannerheim oli realisti joka inhosi syvästi natseja ja bolsuja. Piti ansaitusti molempia moukkina.

      • Shakkisiirrotjatkuu

        Tätä minäkin olen ihmetellyt,hän oli länsimielinen,mutta ei kuitenkaan halunnut liittää Suomea suoraan länteen,miksiköhän?Ehkä voi olla että pelasi monilla korteilla,myös sen suhteen että jos Saksa ei olisikaan hyökännyt Venäjälle vaan olisivat yhdessä alkaneet painostaa länttä (USA ja Britit). Länsi olisi hävinnyt jos sota olisi tullut niinpäin.
        Nykyisinkin tilanne on vähän sama, länsi voisi hävitä ww3 jos kaikki jenkkien vihaajat päättäisi nyt hyökätä jenkkilään yhdessä.
        Tätä tilannetta jenkit koittaa välttää kaikin keinoin,miten vain voivat. Yksinään mikään lännen vihollisvaltioista ei länsiliittoutuneille mahda mitään,yhdessä maybe.


    • Murhaosastot

      -----Muualla Euroopassa tuomittiin Saksan apureita sadoittaan hirtettäväksi, italiassa, Ranskassa, Hollannissa ja Norjassa.-----

      Kuinka paljon Suomessakin ilman tuomiota vasemmisto tappoi saksalaismielisiä sodan jälkeen, kun sekasortoisessa tilanteessa ei saanut selvää kuka oli kuollut/kadonnut pommituksissa tai paennut salateitä maasta? Epäilykseni on, että paljon.

      • Lykkäät-pötyä

        Vasemmisto ei tappanut juuri ketään sodanjälkeisessä Suomessa. Jos tappoikin, asia tuktittiinja syylliset hutkittiin.


      • Murhaosastot
        Lykkäät-pötyä kirjoitti:

        Vasemmisto ei tappanut juuri ketään sodanjälkeisessä Suomessa. Jos tappoikin, asia tuktittiinja syylliset hutkittiin.

        Mitä oli tutkittavana, kun miehet olivat kadonneet suohon upotettuina tai korpeen haudattuina?

        Tietäen historiasta sosialistien vastustamattoman tappamishalun poliittisista vastustajistaan ja eduskunnan poliittisen tasapainon muuttumisen, joka innoitti sosialisteja lisää, niin tuskin mikään olisi erityisesti suomalaisia sosialisteja pidätellyt teoista.
        Valpon punaistuminen ja henkilökunnan vaihto saattoi olla mukana organisoinnissa out of record.

        Saksanmielisten tappaminen oli ongelma koko Euroopassa. Sen takia YK:n pakolaissopimus, mutta vasta 1951.


      • Edelleen-pötyä

        Suomesta esität väitteitä ilman todisteita eli valehtelet.

        Kokonaan toinen asia on saksankielisen väestön vainoaminen ja murhaaminen esimerkiksi Puolassa ja Tshekkoslovakiassa.

        Tosin YK:n pakolaissopimus tehtiin ihan muista syistä.


      • Murhaosastot
        Edelleen-pötyä kirjoitti:

        Suomesta esität väitteitä ilman todisteita eli valehtelet.

        Kokonaan toinen asia on saksankielisen väestön vainoaminen ja murhaaminen esimerkiksi Puolassa ja Tshekkoslovakiassa.

        Tosin YK:n pakolaissopimus tehtiin ihan muista syistä.

        Ei voida myöskään todistaa ettei saksalaismielisten murhia tehty. Vielä tänä päivänä on ihmisiä teillä tietymättömillä sodan ajalta ja heti sen jälkeen.
        ---

        Pakolaissopimus soveltuu Suomessa ( Valponkin toimesta ) vainottuihin saksalaismielisiin mikäli pääsivät tai ehtivät paeta Suomesta. Mutta vasta 1951.

        2) joka ennen 1 päivää tammikuuta 1951 sattuneiden tapausten vuoksi ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne.

        http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2#idp432023808


    • panzer

      Ontelokranaattien kehittäjätkään eivät aluksi ymmärtäneet ammuksen dynamiikkaa/fysiikkaa mutta riitti kunhan se toimi! stalingrad hans...

    • Gutta-Perkka

      Hän varmaan painiskeli vielä MSIIn aikaan niitten kirottujen Churchillin MSIn aikaisten muistelmien kanssa, jossa Winston julkeasti väitti saksalaisten voittaneen Suomen sisällissodan jättäen hänet statistin rooliin ja kävi intensiivistä taistelua Winstonin muistelusten kustantajien ja kääntäjien kanssa tuon törkeän historiavääristelyn oikaisemiseksi kesken MSIIn melskeitten.

      • SveitsiKutsui

        Oikeasti Mannerheim ei enää 1944 ollut kykenevä kestämään kiihtyneen taistelutoiminnan aiheuttamaa henkistä painetta,vaan panikoi herkästi joutuessaan peruuttamattomien päätösten tekemistä edellyttävään tilanteeseen.Hevosmiehen tausta ja ikääntyminen tekivät hänestä tuolloin vain seurustelu-upseeriksi kelvollisen.
        Onneksi päämajasta löytyi Airon,Nihtilän etc tasoisia upseereja,että päälle rajusti tormaava ryssä saatiin kuitenkin Viipurin jälkeen pysäytettyä.
        Sodan jälkeen YYA-sopimuksesta neuvoteltaessa Stalin nosti maljan Suomen armeijalle,mutta ei Mannerheimille.


      • Marski-johti-sotaa

        kesällä -44 tehden oikeat päätökset ja kestäen paineet, vaikka koville otti.

        Heinrichs, Airo ja Nihtilä olivat päteviä avustajia, mutta ratkaisut teki Marski.

        Stalin piti Mannerheimia arvossa ja totesi sen suomalaisillekin.
        Malja armeijalle merkitsi kunnianosoitusta myös sen ylipäällikölle.


      • eläkegubben
        Marski-johti-sotaa kirjoitti:

        kesällä -44 tehden oikeat päätökset ja kestäen paineet, vaikka koville otti.

        Heinrichs, Airo ja Nihtilä olivat päteviä avustajia, mutta ratkaisut teki Marski.

        Stalin piti Mannerheimia arvossa ja totesi sen suomalaisillekin.
        Malja armeijalle merkitsi kunnianosoitusta myös sen ylipäällikölle.

        Mannerheimille ei enää 1944 kerrottu kaikkea saatua tiedustelutietoa,koska tiedettiin ukon "hermostuvan".
        Neuvostoliiton suurhykkäys Kannaksella yllätti suomalaiset "housut kintuissa",vaikka saksalaisilta oli saatu seikkaperäinen esitys Neuvostoliiton käyttämästä läpimurron tuottavasta taktiikasta.Kuukauden sijaan etulinja kesti yhden(1)vuorokauden.
        Marski johti päämajaa,sotaa hän ei enää johtanut.


      • Marski-kun-oli

        se, joka sotaa johti, miellytti se palstan höpöpoikia tai ei.

        Tiedustelutiedot selvitettiin Marskille päivittäin. Tiedustelupäällikkö Paasonen oli suoraan Marskin alainen. Airo kyllä yritti suojella Marskia huonoilta uutisilta.

        On eri asia tuntea jokin taktinen suoritus ja toinen asia on arvioida, milloin sitä tarvitaan ja missä. Lisäksi Puna-armeijan hyökkäyksen voima oli jo -44 aina sellainen, ettei vastatoimilla ollut merkitystä ennen kuin hyökkäyksen voima alkoi hiipua. Tätä ei Suomen Päämajassa täysin tajuttu ennen kuin itse se koettiin.

        Palstalla pätee taas sama. Mitä heikompi asiantuntemus, sen suurempi jälkiviisaus ja kovemmat tuomiot.


    • eläkeguppen2

      Ainakaan Airoa ja Paasosta ei kannata kovin korkealle jalustalle nostaa viimeisimmän historiatiedon valossa heidän salatessaan Mannerheimiltä sen yhtenevän ja kasvavan tiedustelutiedon jota tuli radiotiedustelulta, ilmavoimilta ja kaukopartioilta ja joka osoitti että suurhyökkäys on tulossa Karjalan kannaksen kautta eikä Maanselän kannakselta kuten oli kuviteltu. Valo Nihtilä oli esittänyt saman skenaarion päämajalle jo aiemmin mutta ei saanut käsityksilleen tukea. Suomalaiset yllätettiin todella housut kintuissa kannaksella vuolemassa puulusikoita sen sijaan että olisi linnoittauduttu johon olisi ollut riittävästi aikaa jos päämajalla olisi ollut arviointikykyä.
      Normandian maihinnousun arvo saksalaisia koulupoikia ja eläkeukkoja vastaan lienee ollut siinä että sillä estettiin koko Euroopan joutuminen Neuvostoliiton etupiiriin. Sen ajoituskin todistaa sitä sillä sota oli jo ratkennut Stalingradissa ja Kurskissa kyse oli enää marssinopeudesta.
      Liittoutuneittan materiaaliavun merkitystä sodan lopputulokseen on myöhemmin yritetty paisutella, toki sillä merkitystä oli mutta kuten Normandiasta siitäkin taitaa pisimmän hyödyn saada viihdeteollisuus. Kyllä veli venäläinen hoiti suurimman työn itse.
      Joskus päättämättömyys saattaa kääntyä hyveeksi jopa valtiomiesmäisyydeksi kuten Mannerheimin tapauksessa Leningradin suhteen, olihan mies viettänyt elämänsä ja nuoruutensa parhaat päivät tuossa kaupungissa viettäen loistoelmää kohottuaan suhteittensa avulla Tsaarin kenraaliksi toisin kuin tykistökenraali Nenonen joka kohosi asemaansa omilla avuillaan ja taidollaan.

      • Silkkaa-pötyä

        Päämaja ei saanut missään vaiheessa varmaa tietoa suurhyökkäyksen ajankohdasta saati sen voimasta.
        Erilaisia vihjeitä tuli, mutta niitä ei kyetty kokoamaan yhteen johtuen myös Päämajan organisaatiosta ja Mannerheimin johtamistavasta.

        Kyllä puolustuksen tehostamista Kannaksella esitettiin, ja sitä tehostettiin, mutta ei riittävästi.

        Suomella ei yksinkertaisesti edes ollut resursseja suurhyökkäyksen torjumiseen yhdessä asemassa.

        Mannerheimin ura tsaarin armeijassa eteni nimenomaan hänen kykyjensä ansiosta.
        Everstiylennys tuli Japanin sodassa kunnostautumisesta ja kenraalin arvo henkikaartin Ulaanirykmentin komentajana.

        Nenonen kohosi tsaarin armeijassa everstiluutnantiksi. Tykistökenraaliksi hänet ylensi Mannerheim.

        Pystyt lykkäämään samaa höpöä kuin muutkin höpöpojat.


    • Lukemani mukaan maaliskuussa 1943 Suomen Päämaja veti siihen asti tapahtuneen ja raporttien perusteella johtopäätöksen, että sota on hävitty. Sitä en tiedä, esittikö Mannerheim asiasta eriävän mielipiteensä.

      Tuskinpa.

      • Lue-uudelleen

        Marski käski jo Stalingradin tappion jälkeen helmikuun alussa -43 valmistaa katsauksen tilanteesta. Se esitettiin poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle Päämajassa helmikuussa ja myöhemmin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.
        Esitys oli Marskin hyväksymä.
        Päämaja ei esittänyt mitään ilman Marskin hyväksyntää. Hän oli ehdottoman suvereeni ylipäällikkö.


    • eläkeguppen2

      Päämajan tietämättömyyteen hyökkäyksen varmasta ajankohdasta vetoaminen on yhtä pätevä väite kuin arvuuttelu höpöpojan suolen toiminnan ajankohdasta. Sellaisten joukkojen siirrot kestivät kuukausia eikä niitä voitu suinkaan suorittaa salassa. Sotahistoriassa on hyllymetreittäin kirjallisuutta joista selviää kaukopartioitten, ilmavoimien ja radiotiedustelun yhdensuuntaiset viestit päämajaan suurista joukkojen ja materiaalin keskityksistä kannakselle mutta niille ei annettu mitään arvoa. Samoin kannaksen linnoittamattomuus johon oli vuosia aikaa ei osoita päämajalla tai marskilla olleen kykyä hahmottaa tilannetta, kaiken lisäksi kannakselta päästettiin ennätysmäärä miehiä heinänteko lomalle ennen hyökkäystä.
      Mannerheimin ura ei olisi ollut mahdollista hänen omilla ansioillaan ilman suhteita Pietarissa.
      Matti Klinge on mielestäni parhaiten kuvannut häntä sanoen että hän joutui näyttelemään sen roolin joka hänelle oli luotu ja jota hän hän myös itse pyrki luomaan. Omimillaan mies lienee ollut Chevalier kaartissa. Parhaan henkilökuvan hänen epävarmuudestaan, päättämättömyydestään sekä siitä kuinka vietävissä ja johdateltavissa hän oli on Juhani Suomi kirjassaan hänestä tehnyt.
      Nenosen sotilasarvoa koskeva huomautus oli paikallaan, mutta miehinä ja sotilaina he olivat kyllä eri kastissa. Nenonen tiesi mitä teki ja osasi sen myös tehdä ja oli edennyt vain ja ainoastaan omilla ansioillaan.

      • kesällä44

        Keväästä 1944 on sanottava,että suomalaisen sodanjohdon ja poliitikkojen asenne vauhdilla perääntymään joutuneen Suur-Saksan politiikan myötäilijänä on käsittämätön.
        Kuvitteliko valtiomme johto oikeasti Neuvostoliiton sietävän suomalaisten asevoimien pysymistä Leningradin lähistöllä ja itä-Karjalassa,kun samaan aikaan saksalaisten häviö oli jo selviö?
        Tuollainen naiivi asenne maksoi tuhansien suomalaisten asevelvollisten hengen Kannaksella.


      • w.siege
        kesällä44 kirjoitti:

        Keväästä 1944 on sanottava,että suomalaisen sodanjohdon ja poliitikkojen asenne vauhdilla perääntymään joutuneen Suur-Saksan politiikan myötäilijänä on käsittämätön.
        Kuvitteliko valtiomme johto oikeasti Neuvostoliiton sietävän suomalaisten asevoimien pysymistä Leningradin lähistöllä ja itä-Karjalassa,kun samaan aikaan saksalaisten häviö oli jo selviö?
        Tuollainen naiivi asenne maksoi tuhansien suomalaisten asevelvollisten hengen Kannaksella.

        Stalin vaati ehdotonta antautumista heinäkuuhun asti. Siksi taisteltiin ja siksi ne uhrit eivät olleet turhia ne pelastivat itsenäisyytemme.

        Kumma kun stallatijämät jauhavat tuota vanhaa paskaa


      • Höpöpöjan-suoli

        tuottaa samaa kuin teksti.

        "Päämajan tietämättömyyteen hyökkäyksen varmasta ajankohdasta vetoaminen on yhtä pätevä väite kuin arvuuttelu höpöpojan suolen toiminnan ajankohdasta. "

        Päämaja sai tiedon hyökkäyksen ajankohdasta aamulla 9.6. 44. Se varmentui vasta seuravana aamupäivänä,

        "Sellaisten joukkojen siirrot kestivät kuukausia eikä niitä voitu suinkaan suorittaa salassa."

        Kannaksen hyökkäysjoukot siirrettiin pääosin parin viikon aikana erittäin taitavasti salaten ja harhauttaen. Siirrot selvitettiin Suomessa ensikerran 1998.

        "Sotahistoriassa on hyllymetreittäin kirjallisuutta joista selviää kaukopartioitten, ilmavoimien ja radiotiedustelun yhdensuuntaiset viestit päämajaan suurista joukkojen ja materiaalin keskityksistä kannakselle mutta niille ei annettu mitään arvoa."

        Niinkö? Kerro missä päin Päämajaa tällainen kirjallisuus säilytettiin. Tiedustelutiedot olivat erittäin hajanaisia ja ristiriitaisia ja osa ilmakuvista jäi tulkitsematta. Tiettävästi yksi arvio olisi osunut suunnilleen oikeaan, mutta se käskettiin hävittää ja kirjoittaa uusi. Kukaan ei voi tietää, olisiko arvion perusteella tehty enemmän kuin nyt.

        "Samoin kannaksen linnoittamattomuus johon oli vuosia aikaa ei osoita päämajalla tai marskilla olleen kykyä hahmottaa tilannetta, kaiken lisäksi kannakselta päästettiin ennätysmäärä miehiä heinänteko lomalle ennen hyökkäystä."

        Kannasta linnoitettiin syksystä -41 alkaen. Siellä oli kantalinnoitettu ns. VT-asema, joka tosin oli keskeneräinen.
        Työlomille päästäminen johtui siitä, ettei suurhyökkäyksestä ollut niitä tietoja, joilla se olis ollut perusteltua kieltää.

        "Mannerheimin ura ei olisi ollut mahdollista hänen omilla ansioillaan ilman suhteita Pietarissa. "

        Mannerheimin uran mahdollistivat hänen kunnostautumisensa niin rauhan ajan tehtävissä kuin rintamaupseerina kahdessa sodassa.
        Jos Pietarin suhteita oli, niin eivät ne haitanneetkaan.

        Juhani Suomen viiltäviin arvioihin kannatta suhtautua siltä kannalta, että hänen sankarinsa on Urho Kekkonen, jota Mannerheim ei voinut sietää. Lisäksi Suomen monessa kohdassa pätevä arviointi koskee lähinnä aikaa 1943 jälkeen, jolloin M. alkoi menettää toimintakykyään iän ja sairauksien takia.


    • robottirobotti

      Mannerheim tiesi koko ajan Saksan häviävän. Kysymys oli vain, kuinka kauan itärintama voi kestää ja kuinka idässä. Ilmeisesti häviön nopeus oli kuitenkin ylläri. Petoksellahan sen vain voi selittää. Ellei sitten ystävänsä Canaris vihjannut petoksesta

      • Ei-tarvittu-mitään

        petosta.

        Saksan murskasi ylivoima sekä Hitlerin poliittiset ja sotilaalliset virheet.

        Canaris työskenteli natseja vastaan. Hän ei ollut Mannerheimin ystävä. Canaris teloitettiin Hitlerin käskystä.

        Mannerheim uumoili Saksan häviötä jo 1941-42 vuodenvaihteessa. Hän kertoi siitä Waldenille ja Nenoselle.
        Palattuaan Saksasta heinäkuussa -42 Mannerheim totesi neuvottelussa Waldenin ja toimistopäällikkö Lehmuksen kanssa olevansa varma Saksan tappiosta. Tämä siis kauan ennen Stalingradia.


    • demarienvihollno1

      ..saksan sodanjohdossa oli myyriä, eli vakoilijoita. Kurskin hyökkäys meni liittoutuneiden tietoon näin myös Enigma salauslaitteen koodien avaamisen jälkeen kaikki tiedot tiedettiin. Stalin sai tiedot.

      Mannerheim kävi vierailulla Hitlerin päämajassa. Harmi kun asiasta ei olla tehty elokuvaa. Suomi oli tuolloin hirveässä paikassa. Tuolla ei 4 miljoonaa ihmistä merkinnyt mitään! sotavankeja murhattiin 3 miljoonaa, juutalaisia 5 miljoonaa ja muita ihmisiä miljoona jne. kolmannessa valtakunnassa. rintamalla kuoli tuhansia joka päivä.
      Mannerheim, tajusi osan Hitlerin valtakunnan luhistumisesta.

      olisipa tosi mielenkiintoinen psykologinen jännitys näytelmä. Mannerheimilla piti olla pokkaa. Hän myös näki natsien suunnitelmat ja sodan tilanteen!! Kiitos vaan suomen johtajista tuohon aikaan. Barbaarit taistelivat ja suomi voitti itsenäisyytensä...

    • Kappas-vain

      Höpöpoika: "Nenosen sotilasarvoa koskeva huomautus oli paikallaan, mutta miehinä ja sotilaina he olivat kyllä eri kastissa."

      Tottahan tuo. Nenonen oli peräisin keskiluokasta ja Mannerheim kreivisuvusta. Marski oli ratsuväen, Nenonen rannikkotykistön ja myöhemmin kenttätykistön mies ja lahjakas matemaatikko, enemmän tiedemies kuin sotilas.

      Mannerheim ansioitui ratsuväen komentajana kahdessa sodassa ja myöhemmin ylipäällikkönä kolmessa sodassa.. Nenosella ei ollut rintamakokemusta ennen Oulun kahakkaa 1918, jossa hän johti yhtä tykkiä.. Se jäi hänen ainoaksi taistelutehtäväkseen.

      " Nenonen tiesi mitä teki ja osasi sen myös tehdä ja oli edennyt vain ja ainoastaan omilla ansioillaan. "

      Niinpä niin. Mannerheim ylensi hänet everstiksi 18.2. 1918 ja tykistönkenraaliksi 3.10.1941.

    • nunnutinunnuti

      Historiaa tuntemattomien kappasvainhöpöpoikien kanssa on tietysti täysin hyödytöntä keskustella mutta Mannerheimin toimista vai pitäisikö sanoa toimimattomuudesta 1944 on kirjoitettu ihan riittävästi, hyvänä yhteenvetona toiminee TV dokumentti; Mannerheimin vaietut virheet. Kannaksen laiminlyötyä linnoittamattomuutta kuvaa hyvin mm. Oskar Reposen kirja Kannas liekeissä. En todellakaan tiedä missä päämaja kirjojaan piti - valistunut arvaus on paskahuusissa hyötykäyttöä varten.
      Mannerheim taisi toimia Pietarissa mm hevostallien tärkeässä huoltohommassa. Chevalier kaartin tärkeimpiä tehtäviä taisi olla hevosenpaskan tuottaminen Palatsin rantakadulla hatun töyhdön hulmutessa.
      Juhani Suomen kirjaa saa tietysti arvostella kukin lähtökohdistaan mutta sen todenmukaisuuden kiistäminen ei taida kappasvainhöpöpojilta onnistua. Siinä meillä kansallissankari joka yritti siirtää omaisuutensa Ruotsiin ja "kapteenina" oli valmis jättämään uppoavan laivan ensimmäisenä.
      Glinge kuvasi hänet parhaiten yhdellä lauseella.

      • w.siege

        Mannerheimin osuutta liioitellaan rajusti. Suomessa oli Presidentti, hallitus ja eduskunta hoitamassa asioita. Vaikka Mannerheim kiukuttelikin sotilasasioihin puuttumisesta niin pakko oli presidenttiä ja hallituksen sisäpiiriä kuunnella. Tosi oli eri asia ettei hän ottanut esim. puolustusasemien ja joukkojen väärää ryhmitystä koskevia asioita hoitaakseen. Mannerheimin piittaamattomuuden takia kuoli tuhansia miehiä.


      • Kappas-taas

        Palstan höpöpojat lykkivät valeitaan toiston voimaan uskoen.
        Hupaisaahan niiden oikominen on. Kova työ näkyy olevan uusien keksimisessä.

        Mannerheimin virheet kyllä on analysoitu ja tunnetaan, mutta vaihtoehtojen esittäminen vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen perusasioitakaan tuntematta on pelkää hölynpölyä.

        "Mannerheim taisi toimia Pietarissa mm hevostallien tärkeässä huoltohommassa. Chevalier kaartin tärkeimpiä tehtäviä taisi olla hevosenpaskan tuottaminen Palatsin rantakadulla hatun töyhdön hulmutessa."

        Mannerheim toimi muutaman vuoden ( 1897-1902) hovitallihallinnossa vastaten sadoista hevosista kuskeineen ja ajopeleineen everstin palkalla.
        Chevalier-kaarti oli henkivartioväen arvostetuin rykmentti. Mannerheim palveli siinä 1981-1896.

        "Siinä meillä kansallissankari joka yritti siirtää omaisuutensa Ruotsiin ja "kapteenina" oli valmis jättämään uppoavan laivan ensimmäisenä."

        Marski sijoitti pääosan varoistaan 1946 Kirkniemen kartanoon. Sveitsiin hän siirtyi terveyssyistä talvella 1947. Hän kävi jatkuvasti Suomessa mm. äänestämässä vaaleissa.

        Koeta kehitellä parempia valeita.


      • robottirobotti3

        Kannas jätettiin linnoittamatta ja joukkoja uhrattiin, koska näin oli sovittu vihollisen kanssa. Tässä on kyse valtiomiestaidosta sotilastaitojen ohella. Sodasta oli päästävä eroon ja ainoa vaihtoehto oli sovitella "teatterisota" eli rajoitettu sota vihollisen kanssa vuoden 1941 tapaan. Asia oli neuvoteltu jenkkien ja neukkujen kanssa.

        Eihän kukaan oikeasti niin huonosti sodi, kuin Suomi 1944 Kannaksella.


      • Menee-valeenakin

        omaan sarjaansa. Höpöpojatkin ovat tällaiseen verrattuina jopa tietomiehiä kaikkine höpinöineen.

        Pina-armeijan 4, strateginen isku torjuttiin. Kaikki muut yhdeksän onnistuivat. Tämä ei.
        Se jäi kauas poliittisista, sotilaallisista ja maastollisista tavoitteistaan ja keskeytettiin 12.7. 44 ajanhukkana.


      • robottirobotti3
        Menee-valeenakin kirjoitti:

        omaan sarjaansa. Höpöpojatkin ovat tällaiseen verrattuina jopa tietomiehiä kaikkine höpinöineen.

        Pina-armeijan 4, strateginen isku torjuttiin. Kaikki muut yhdeksän onnistuivat. Tämä ei.
        Se jäi kauas poliittisista, sotilaallisista ja maastollisista tavoitteistaan ja keskeytettiin 12.7. 44 ajanhukkana.

        Mutta kaksi armeijakuntaa vedettiin pois heti kohta Kuuterselän murruttua koko hyökkäyssuunnitelmasta, tietenkin aina voi väittää, että virolaisten vastarinnan ansiosta, mutta...

        Jo hyökkäyksen alettua tiedustelu totesi, että vihollisen joukkojen tarkoitus ei voi olla kuin rintaman siirto Kannaksella. Ne olivat kuitenkin niin pienet.

        Olivathan Stalin ja Mannerheim jo 1941 sopineet, kuinka pitkälle Suomi etenee. Joukkoja oli vastassa melko vähän. "Saatte itse taistella tienne"... Niinhän Stalin sanoi. Luoe Vilho Tahvanaisen ja Hautamäen kirjat.

        Esim. Käkösen"miehityksen varalta" on jo aika paljastava. Myös Kyösti Rainila uskoo "sopupeliin" hänen ja Mannisen Viipuri-kirjassa vuodelta 2015


      • Voihan-vale

        "Olivathan Stalin ja Mannerheim jo 1941 sopineet, kuinka pitkälle Suomi etenee. Joukkoja oli vastassa melko vähän. "Saatte itse taistella tienne"... Niinhän Stalin sanoi. Luoe Vilho Tahvanaisen ja Hautamäen kirjat."

        Siinä vasta höpöjen höpö. Sinähän pistät nämä muut valehtelijat suohon ihan mennen tullen

        "Esim. Käkösen"miehityksen varalta" on jo aika paljastava. "

        Käkönen puolustelee tiedustelujaoston munauksia ja vääriä arvioita.

        "Myös Kyösti Rainila uskoo "sopupeliin" hänen ja Mannisen Viipuri-kirjassa vuodelta 2015 "

        Ei amatöörihistorioitsijan usko muuta tapahtumia miksikään. Ei myöskään se, että kaltaisesi typerys siihen uskoo.


    • Rateki

      Kuvastaa hyvinkin tuon ajan sodan- ja myös poliittisen johtomme kyvyttömyyttä strategiseen ajatteluun. Surkuhupaisa veruke ettei päämaja tiennyt suurhyökkäyksen aloitusajankohtaa! Pravdassa ja virallisessa lehdessäkö se olisi pitänyt ilmoittaa? Jos kerran vaikutelma oli että tiedustelutieto on hajanaista, silloin olisi pitänyt organisoida tiedustelu ja tiedon analysointi uudelleen. Jos kerran jo 1943 tiedettiin että sota hävitään, silloin olisi pitänyt korkeapaineella luoda erilaisia poliittisia ja sotilaallisia exit-skenarioita eikä kirjoittaa hajanaisia muistioita tilanteesta huolestuneiden yksityisten henkilöiden omasta aloitteesta. Koko touhua leimasi nimenomaan johtajuuden puute, asioita kyllä tiedostettiin mutta tyydyttiin seuraamaan ikäänkuin välinpitämättömänä sivustakatsojana, edes reaktiivista, saati proaktiivista toimintaa ei kyetty aloittamaan kuin lopulta vasta äärimmäisen pakon alla ja suurin uhrauksin.

      • Ei-tieto-paina

        Linkomiehen hallitus muodostettiin nimenomaan rauhan pyrkimistä varten. Eihän sitä voinut mediassa ruveta julistamaan.
        Saksa piti Suomea erittäin tarkasti silmällä ja reagoi äkäisesti kaikkeen, mistä ei pitänyt.
        Rateki ei ole tapansa mukaan asioista selvillä.

        Mitään hajanaisia muistioita ei kirjoiteltu, vaan tilanne esiteltiin hallitukselle ja eduskunnalle toden mukaisena.

        Rauhantunnusteluihin NL vastasi niin kovilla ehdoilla, ettei niitä voitu hyväksyä.

        Saksa vati poliittista sopimusta.

        Tilanne oli hyvin vaikea, vaikka sitä ei vieläkään ymmärretä tällä palstalla.


    • luuloeioletieto

      Mannerheim oli v-44 jo täysin kyvytön johtaja. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo joka on tutkinut päämajan toimia tuona aikana toteaa että venäläisten suurhyökkäyksen valmistelusta oli käytettävissä valtava määrä vakuuttavia tietoja mutta Mannerheim joka diktatoorisesti piti vallan käsissään ei kyennyt niitä analysoimaan ja toimimaan sen mukaisesti eikä hänen tsaarinaikaisiin johtamismetodeihinsa kuulunut kysellä alaisten mielipiteitä. Eikä toisaalta kiinnostanut paljon Presidentti Rydinkään jo 1942 esittämä olettama Kannaksen painopistealueen tärkeydestä, se johti vain yhden panssariprikaatin siirtoon kannakselle.
      Kannaksen linnoittamattomuus oli tosiasia mm VT asemaan tuoduista 140 000 panssarivaunuestekivestä vain 12% oli oli paikoillaan, miehet siellä kyllä olivat! Palstan eräs omituinen höpöttäjä olisi ilmeisesti pitänyt uskottavana vain Stalinin ilmoitusta hyökkäyksensä aloituksesta. Mannerheimin virheet aiheuttivat tuhansien miesten kuoleman.
      Edes hänen kesken sotatoimia tekemänsä lomamatka Sveitsiin kukkien tuoksua haistelemaan ei tuonut helpotusta.
      Toisille tittelit tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin kyvyt, joka tapauksessa Nenonen joka kykeni kehittämään aselajiaan ja ottamaan huomioon alaistensa kehitysideat kuten majuri DI UntoPetäjän jonka kehittämän korjausmuuntimen avulla tykistöaseesta tuli eräs merkittävimmistä taistelukentän voimatekijöistä. Tykistö tarvitsi tarkkoja karttoja, myös ilmakuvaukseen ja sen perusteella tehtävään kartoitustyöhön Nenosen kädenjälki näkyy siinäkin työssä.
      Nenosen tykistö yhdessä saksalaisen maataisteluosaston kanssa esti Ihantalassa sen etteivät marskin virheet ja kyvyttömyys johtaneet täystuhoon.
      Jos näin olisi käynyt tuskin täällä kukaan höpöttäjä jaksaisi hevostallin huoltopäällikköna omimmillaan olleelle miehelle sankarin sädekehää asetella.

      • tietoeioleluulo

        Niin.
        Nikolajevskin käyneenä Marski osasi pöytätavat,osasi pitää henkilökohtaiset taipumuksensa kurissa,omaksui rautakangen nielleen esiintymismaneerit ja historian kuriositeettina ajautui itsenäisen Suomen manifestaatioksi.
        Jatko-sodan loppuvaiheessa hänen ikäänsä liittyvä kyvyttömyys tehdä nopeita ratkaisuja oli lähellä johtaa sotilaalliseen katastrofiin.
        Onneksi Päämajassa oli joitakin kyvykkäitä päätöksentekijöitä ettei puolustus täysin hajonnut.


      • mannheim

        Lienee selvää ettei marskin ura valmentanut häntä valtion, edes pienen valtion, koko sotavoimien johtoon. Palvelus koostui kuitenkin suurelta osin hovitilaisuuksissa luistelusta ja tallivääpelin tehtävistä. Kosketus sodankäyntiin oli ratsujoukkojen taktisesta taistelutoiminnasta, epäilemättä toki ansiokkaasti, mutta valitettavasti jo -40-luvulla historiaan jääneessä aselajissa. Teknistynyttä sodankäyntiä ja teknologiaa on hankala ymmärtää ilman soveltuvaa koulutusta. Toimintaa hankaloitti vielä omaksuttu aatelis-ajatustapa jossa oikea syntyperä saneli arvostuksen, ei pätevyys. Niinpä kyvyt riittivät vielä kapinan kukistamiseen, tosin ei silloinkaan ilman ulkopuolista apua, mutta 1900-luvun valtioiden välinen sodankäynti ylitti jo kyvyt.


      • Lykkäät-valeita

        Marski oli tsaarin ratsuväen kärkiupseereita valiodivisioonan ja lopuksi ratsuväkiarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin Yrjön ristillä ja miekalla sekä ylennettiin kenraaliluutnantiksi.

        Suomessa Mannerheim nimitettiin pian ensin sotilaskomitean puheenjohtajaksi, sitten Pohjanmaan joukkojen johtoon ja lopuksi ylipäälliköksi. Hän voitti punikit ja varmisti Suomen itsenäisyyden.

        Talvisota nosti hänet kansallissankariksi.

        Jatkosodan päätteeksi Mannerheim valittiin presidentiksi ainoana mahdollisena Suomen pelastajana.

        Päämajaa Marski johti suvereenein ottein, joskin sodan loppuvaiheissa ikä ja sairaudet löivät leimansa. Päätöksenteko pysyi AINA hänen käsissään.


      • Höpöpojille-tietoa

        "Eikä toisaalta kiinnostanut paljon Presidentti Rydinkään jo 1942 esittämä olettama Kannaksen painopistealueen tärkeydestä, se johti vain yhden panssariprikaatin siirtoon kannakselle."

        Paksua valetta. Ryti ei tuollaista esitystä tehnyt, joskin kysyi asiaa keväällä -44. Kannakselle siirrettiin ennen hyökkäystä mm. 3. Divisioona ja Panssaridivisioona.

        "Edes hänen kesken sotatoimia tekemänsä lomamatka Sveitsiin kukkien tuoksua haistelemaan ei tuonut helpotusta."

        Paksua valetta. Mannerheim määrättiin erittäin vaikean sairauden jälkeen toipumislomalle Sveitsiin asemasodan aikana keväällä 1943.

        "Nenosen tykistö yhdessä saksalaisen maataisteluosaston kanssa esti Ihantalassa sen etteivät marskin virheet ja kyvyttömyys johtaneet täystuhoon."

        Ihantalassa ratkaisivat Marskin sinne Itä-Karjalasta siirtämät joukot. Nenonen istui Päämajassa. Tykistöä johtivat pätevät everstit.

        "Jos näin olisi käynyt tuskin täällä kukaan höpöttäjä jaksaisi hevostallin huoltopäällikköna omimmillaan olleelle miehelle sankarin sädekehää asetella. "

        Mannerheim toimi muutaman vuoden hovitallihallinnon toimistopäällikkönä ostaen mm. hevosia tsaarin käyttöön. Hän toimi rintamakomentajana kahdessa sodassa sekä suoritti erittäin vaativan tiedustelumatkan Aasiaan.

        Jaksan aina oikoa valeita tosiasioilla.

        Te höpöpojat voisitte hankkia Marskista edes perustiedot. Taidatte olla liian tyhmiä siihenkin?
        Nyt olette valehtelijoina lähinnä säälittävällä tasolla.


      • Tietoa-höpöpojalle
        mannheim kirjoitti:

        Lienee selvää ettei marskin ura valmentanut häntä valtion, edes pienen valtion, koko sotavoimien johtoon. Palvelus koostui kuitenkin suurelta osin hovitilaisuuksissa luistelusta ja tallivääpelin tehtävistä. Kosketus sodankäyntiin oli ratsujoukkojen taktisesta taistelutoiminnasta, epäilemättä toki ansiokkaasti, mutta valitettavasti jo -40-luvulla historiaan jääneessä aselajissa. Teknistynyttä sodankäyntiä ja teknologiaa on hankala ymmärtää ilman soveltuvaa koulutusta. Toimintaa hankaloitti vielä omaksuttu aatelis-ajatustapa jossa oikea syntyperä saneli arvostuksen, ei pätevyys. Niinpä kyvyt riittivät vielä kapinan kukistamiseen, tosin ei silloinkaan ilman ulkopuolista apua, mutta 1900-luvun valtioiden välinen sodankäynti ylitti jo kyvyt.

        "Lienee selvää ettei marskin ura valmentanut häntä valtion, edes pienen valtion, koko sotavoimien johtoon. "

        Suurvallankenraali kelpasi hyvin Suomen sotavoimien ylipäälliköksi ja perustajaksi. Lisäksi hän toimi ylipäällikkönä vielä kahdessa sodassa.

        "Palvelus koostui kuitenkin suurelta osin hovitilaisuuksissa luistelusta ja tallivääpelin tehtävistä."

        Hölynpölyä. Kaartin ratsuväki koulutettiin sotilastehtäviin poislukien 4-5 viikon vartiovuoroa hovissa vuosittain. Marski toimi 1909-1914 ratsurykmentin ja -prikaatin komentajana Puolassa. Ne olivat sotakokoonpanoisia suojajoukkoja, jotka Mannerheim koulutti taistelemaan jalkaväkenä.

        " Kosketus sodankäyntiin oli ratsujoukkojen taktisesta taistelutoiminnasta, epäilemättä toki ansiokkaasti, mutta valitettavasti jo -40-luvulla historiaan jääneessä aselajissa. "

        Pötyä taas. 2. Maailmansodan alkaessa lähes kaikilla mailla oli ratsastavaa ratsuväkeä. Puna-Armeijassa sitä oli sodan loppuun asti kymmeniä divisioonia.

        "Teknistynyttä sodankäyntiä ja teknologiaa on hankala ymmärtää ilman soveltuvaa koulutusta. "

        Mannerheim perehtyi tähän asiaan kahdeksan vuoden ajan ennen sotien syttymistä.

        "Toimintaa hankaloitti vielä omaksuttu aatelis-ajatustapa jossa oikea syntyperä saneli arvostuksen, ei pätevyys. Niinpä kyvyt riittivät vielä kapinan kukistamiseen, tosin ei silloinkaan ilman ulkopuolista apua, mutta 1900-luvun valtioiden välinen sodankäynti ylitti jo kyvyt. "

        Täyttä pötyä, jollaista vain kieroutunut valehtelija tuottaa.


      • Hewosvoima
        Tietoa-höpöpojalle kirjoitti:

        "Lienee selvää ettei marskin ura valmentanut häntä valtion, edes pienen valtion, koko sotavoimien johtoon. "

        Suurvallankenraali kelpasi hyvin Suomen sotavoimien ylipäälliköksi ja perustajaksi. Lisäksi hän toimi ylipäällikkönä vielä kahdessa sodassa.

        "Palvelus koostui kuitenkin suurelta osin hovitilaisuuksissa luistelusta ja tallivääpelin tehtävistä."

        Hölynpölyä. Kaartin ratsuväki koulutettiin sotilastehtäviin poislukien 4-5 viikon vartiovuoroa hovissa vuosittain. Marski toimi 1909-1914 ratsurykmentin ja -prikaatin komentajana Puolassa. Ne olivat sotakokoonpanoisia suojajoukkoja, jotka Mannerheim koulutti taistelemaan jalkaväkenä.

        " Kosketus sodankäyntiin oli ratsujoukkojen taktisesta taistelutoiminnasta, epäilemättä toki ansiokkaasti, mutta valitettavasti jo -40-luvulla historiaan jääneessä aselajissa. "

        Pötyä taas. 2. Maailmansodan alkaessa lähes kaikilla mailla oli ratsastavaa ratsuväkeä. Puna-Armeijassa sitä oli sodan loppuun asti kymmeniä divisioonia.

        "Teknistynyttä sodankäyntiä ja teknologiaa on hankala ymmärtää ilman soveltuvaa koulutusta. "

        Mannerheim perehtyi tähän asiaan kahdeksan vuoden ajan ennen sotien syttymistä.

        "Toimintaa hankaloitti vielä omaksuttu aatelis-ajatustapa jossa oikea syntyperä saneli arvostuksen, ei pätevyys. Niinpä kyvyt riittivät vielä kapinan kukistamiseen, tosin ei silloinkaan ilman ulkopuolista apua, mutta 1900-luvun valtioiden välinen sodankäynti ylitti jo kyvyt. "

        Täyttä pötyä, jollaista vain kieroutunut valehtelija tuottaa.

        Huoltohan toimi pääosin hevosvetoisesti, jopa Saksan armeijassa. Ehkä M olisi kokemuksellaan soveltunut paremmin huoltopäälliköksi?


      • Marskin-kokemus

        viittasi korkeisiin komentajatehtäviin.
        Venäjällä hän oli 30 vuotta. siitä ajasta hän oli noin 5 vuotta hovitallihallinnossa, muun ajan ratsuväen upseerina kornetista kenraaliluutnantiksi.
        Hän komensi rykmenttiä tai prikaatia rauhan aikana noin kuusi vuotta ja sodan aikana prikaatia, divisioonaa ja armeijakuntaa noin kolme vuotta.


    • lykkääteniten

      Valitettavasti!

    • Tiedoksi-höpöpojille

      1. Ette tunne historiaa yleisesti.

      2. Ette tunne Suomen sotahistoriaa.

      3. Ette tunne sotilasasioita miltään osin.

      4. Ette tunne Mannerheimin elämänvaiheita edes yleisesti.

      5. Ette tunne Mannerheimin merkitystä ja roolia Suomen historiassa.

      6. Siitä johtuen pystytte vain lykkäämään säälittäviä valeita Mannerheimista.

      7. Kritiikki vaatisi tietoja kohdista 1-5. Niitä teillä ei ole.

      8. Parannuksen estää kierotunut luonne.

      • M.A.Annerheim

        Tuommoisen negaation esittäjälle pitää ihan esittää onnittelut.
        Hän on saavuttanut harvinaisen tason,jota parhaiten kuvaa naapurimaassamme käytetty ilmaus:Jumalan hullu.


      • Osoitapa-sitten

        jokin kohta, joka ei pidä paikkaansa.


    • AinakinTiesiVaaran

      "Ymmärsikö Mannerheim, että Saksa voi myös hävitä toisen maailman sodan"

      Mannerheim oli ainakin saanut aihetta pohtia asiaa jo joulukuussa 1941, kun Arvi Korhonen teki pyynnöstä tutkimuksen Saksan kyvystä käydä pitkäaikaista sota. Hän oli tullut siihen tulokseen pelkästään vertailemalla Saksan ja sen vihollisien (ei vielä USA) taloudellisia resursseja, ettei Saksa voi voittaa sotaa, jos se venyy vuosikausien mittaiseksi.

      Voi olettaa, että ymmärsi mutta ei ehkä ollut varma vielä Saksan häviöstä sodan alussa.

    • kuppuutaohtas

      Tiedoksi-höpöpojille kommentoijalle on nyt päässyt käymään se vanhanaikainen, kun omat ja marskin omista muistelmista ( nehän ovat tietysti luotettavimmat) saadut tiedot loppuvat alkaa toisten syyttely tyhmyydestä ja valehtelusta.
      Kun kierrokset alkavat käydä liian kovina laita pakastimesta jokin kylmä pussi otsalle, sanovat että se auttaa.

      • Jospa-osoitat

        sitten yhdenkin virheellisen tiedon. Höpöpoikien valeet olen oikaissut suoraann tuoreiden tutkimusten tiedoilla.
        Mannerheimin muistelmia en ole käyttänyt lähteenä. Tosin jo niiden tunteminen vähentäisi höpöpoikien valehtelua oleellisesti varsinkin Marskin elämänvaiheiden osalta.


    • Eipäolluttietoa

      Höpöpojalle tiedon tarjoajan omat argumentit näyttävät olevan; Paksua valetta, täyttä pötyä, kieroutunut valehtelija jne.
      Ohjelmassa Marskin vaietut virheet tuodaan esille se että Ryti keskustelussaan Marskin kanssa toi jo 1942 esille Kannaksen alueen tärkeyden. Väität sitä paksuksi valheeksi. Ohjelman asiantuntijoina olivat Kenraaliluutnantti Koskelo ja Visuri, ehkä voit valheväittäminesi lähestyä heitä.
      Vähättelemättä jalkaväen osuutta Ihantalassa ei kannattane väheksyä Nenosen taidoilla koulutetun tykistömme merkitystäkään, sotavankitietojen mukaan monet hyökkäykseen ryhmittyneet osastot tuhoutuivat paikoilleen tykistömme tulessa. Jos Nenonen oli päämajassa ei se liene asiaa haitannut, harvat tykistökomentajat lienevät itse kiinni laukaisunarussa. Ei tainnut se marskikaan sapeli pystyssä Valkeasaaressa ratsastella.
      Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että sodanjohtomme nekin henkilöt jotka olisivat ymmärtäneet Kannaksen kautta tulevan uhan olemassaolon ja halunneet toimia viisaammin
      olivat hänen ylhäisyytensä käskyvallan alla.
      Radio- lento- ja kaukopartiotiedustelu oli tuottanut valtavan määrän hykkäysvalmisteluihin viittaavaa tietoa ( Kenraaliluutnantti Koskelo)
      Wolf H. Halsti kirjasarjassaan Suomen sota osassa 3 Ratkaisu 1944 kuvaa toukokuun tapahtumia
      mm näin; Käydessäni IV Armeijakunnan esikunnassa Suulajärvellä keräämässä tietoja 3Divisionaalle. Kävi ilmi että;
      -Liikenne venäläisten joukkojen selustassa on huomattavasti kasvanut.
      - On havaittu uusia tykistöyksikköjä sekä asemassa että liikkeellä.
      - On havaittu uusimallisia hyökkäysvaunuja ja vielä enemmän kuultu niiden ääniä.
      -Ilmatoiminta on lisääntynyt.
      -Ilmatorjunta on tiivistynyt.
      - Partiointi on huomattavasti vilkastunut.
      - Maastossa liikkuu usein sotilasryhmiä, ilmeisesti tiedustelutehtävissä.
      - Venäläiset ovat useissa paikoissa alkaneet kaivaa pistohautoja meikäläisiä asemia vastaan.
      Jne, jne.
      Suomen puolelle tuli yliloikkari joka kertoi Kannakselle kootun uuden armeijan.
      Kannaksen länsiosassa on viisi armeijakuntaa, joista yhtä sanotaan läpimurtoarmeijakunnaksi.
      Eversti V. Nihtilä lehdessä "Reservin upseeri" 11/1955; Kyllä päämajassa tehtiin jo helmikuussa esitys reservien uudelleen ryhmittämiseksi siten, että Maanselässä ollut divisioona olisi siirretty Kannakselle ja Aunuksessa oleva vedetty Pitkäranta-Loimola alueelle yleisreserviksi kaikkia kolmea rintamanosaa varten. SE EI PONNISTUKSISTA HUOLIMATTA MENNYT LÄPI.
      Kannaksella oli 282000 henkeä siirtoväkeä rakentamassa kotikontujaan uudelleen!
      Kesäkuun 10 päivänä aloittavien alokkaiden kouluttajiksi luovutettiin Kannakselta upseereita
      jotka lähtivät Raivolan asemalta 9.6 kello viisi kun hyökkäys alkoi kello 6.
      Eversti Nihtilä; Päämajan organisaatio oli epänormaali (Suomen sota 3 sivu151)

      • Faktoja-kehiin

        1. Ryti on todella voinut tuoda esiin Kannaksen tärkeyden 1942. Se oli kuitenkin SILLOIN sivusuunta. Rytin strategista arviointia en ole koskaan aliarvioinut. Hän oli yleensä samalla kannalla Mannerheimin kanssa.

        2. Tykistön merkityksen tunnen paljon teitä höpöpoikia tarkemmin. Sitä en ole missään väheksynyt. Tykistöä muuten käytännössä johti sotien aikana Päämajan tykistökomentaja kenraalimajuri Väinö Svanström Nenosen toimiessa eräänlaisena kunniavanhuksena tykistön tarkastajan virassaan.

        3. Marski oli ylipäällikkönä vastuussa kaikesta. Hän hyväksyi alaistensa esityksistä vain sen, minkä itse katsoi tarpeelliseksi. Hän piti kiinni Itä-Karjalan strategiastaan, vaikka se oli hänen uransa suurin virhe. Hän piti kiinni käsityksestään alueesta rauhanneuvottelujen panttina, vaikka jo ensi yhteydenotot NL:oon osoittivat sen perusteettomaksi toiveajatteluksi. Ryti oli kuitenkin samalla kannalla.

        4. Nihtilän kertomus pitää paikkansa. Marski suostui vahventamaan Kannasta, mutta hylkäsi yhden divisioonan sijoittamisen Laatokan pohjoispuolelle ja VT-aseman määräämisen pääasemaksi, koska rintamakomentajat eivät sitä kannattaneet.

        5. Vihollistiedot esitettiin marskille päivittäin.

        6. Kannaksen evakuointi oli hallituksen vastuulla. Marski suhtautui happamasti Kannaksen palauttamiseen Suomen alueeksi ennen rauhansopimusta.

        7. Kouluttajat ja kotilomat olivat välttämättömiä jatkuvuuden kannalta. Niitä ei millään tasolla vastustettu, koska suurhyökkäyksestä ei ollut tietoja. Jostain syystä tarkat tiedot omaavat tuomarit ovat tulleet esiin vasta vuosikymmenien kuluttua. Erityisenä pontimena on tällöin tarve mustamaalata Mannerheimia. Tietysti hänen toimissaan on kritisoinnille tilaa. Asiantuntematon valehtelu ja mustamaalaus on kuitenkin typerää.

        8. Päämajan organisaatio oli erikoinen luomus, koska se oli Mannerheimin johtamistapaan mukautettu ja hän ei toiminut perinteisen yleisesikuntamallin mukaisesti, vaan halusi johtaa kaikkea itse. Sekään ei oikeuta valehtelemaan hänen toiminnastaan.


      • raatoja-kehiin
        Faktoja-kehiin kirjoitti:

        1. Ryti on todella voinut tuoda esiin Kannaksen tärkeyden 1942. Se oli kuitenkin SILLOIN sivusuunta. Rytin strategista arviointia en ole koskaan aliarvioinut. Hän oli yleensä samalla kannalla Mannerheimin kanssa.

        2. Tykistön merkityksen tunnen paljon teitä höpöpoikia tarkemmin. Sitä en ole missään väheksynyt. Tykistöä muuten käytännössä johti sotien aikana Päämajan tykistökomentaja kenraalimajuri Väinö Svanström Nenosen toimiessa eräänlaisena kunniavanhuksena tykistön tarkastajan virassaan.

        3. Marski oli ylipäällikkönä vastuussa kaikesta. Hän hyväksyi alaistensa esityksistä vain sen, minkä itse katsoi tarpeelliseksi. Hän piti kiinni Itä-Karjalan strategiastaan, vaikka se oli hänen uransa suurin virhe. Hän piti kiinni käsityksestään alueesta rauhanneuvottelujen panttina, vaikka jo ensi yhteydenotot NL:oon osoittivat sen perusteettomaksi toiveajatteluksi. Ryti oli kuitenkin samalla kannalla.

        4. Nihtilän kertomus pitää paikkansa. Marski suostui vahventamaan Kannasta, mutta hylkäsi yhden divisioonan sijoittamisen Laatokan pohjoispuolelle ja VT-aseman määräämisen pääasemaksi, koska rintamakomentajat eivät sitä kannattaneet.

        5. Vihollistiedot esitettiin marskille päivittäin.

        6. Kannaksen evakuointi oli hallituksen vastuulla. Marski suhtautui happamasti Kannaksen palauttamiseen Suomen alueeksi ennen rauhansopimusta.

        7. Kouluttajat ja kotilomat olivat välttämättömiä jatkuvuuden kannalta. Niitä ei millään tasolla vastustettu, koska suurhyökkäyksestä ei ollut tietoja. Jostain syystä tarkat tiedot omaavat tuomarit ovat tulleet esiin vasta vuosikymmenien kuluttua. Erityisenä pontimena on tällöin tarve mustamaalata Mannerheimia. Tietysti hänen toimissaan on kritisoinnille tilaa. Asiantuntematon valehtelu ja mustamaalaus on kuitenkin typerää.

        8. Päämajan organisaatio oli erikoinen luomus, koska se oli Mannerheimin johtamistapaan mukautettu ja hän ei toiminut perinteisen yleisesikuntamallin mukaisesti, vaan halusi johtaa kaikkea itse. Sekään ei oikeuta valehtelemaan hänen toiminnastaan.

        Faktoja-kehiin kertoilee,että mikään ei oikeastaan koskaan mennyt pieleen,koska meillä oli Mannerheim päämajan johdossa.
        On harvinaisen päivänselvää,että kenen tahansa vastuullisen henkilön on täytynyt yleisen tilanteen ja saatujen raporttien perusteella oivaltaa yleishyökkäyksen olevan tulossa hetkellä millä hyvänsä.Tällaisiakin henkilöitä on päämajassa täytynyt olla,eikö?
        Oliko Kunniavanhuksen suojelu niin tärkeää,että muuta ei saatu aikaan kuin mainita,että olkaapa varuillanne siellä etulinjassa?
        Toisaalta noinhan siinä helposti käy jos sotaan lähdetään iskulauseella "yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää".


      • Valehtelet-taas

        "Faktoja-kehiin kertoilee,että mikään ei oikeastaan koskaan mennyt pieleen,koska meillä oli Mannerheim päämajan johdossa"

        Osoita, missä tuollaista on esitetty.

        Päämajan korkeilla upseereilla oli omat käsityksensä. Esimerkiksi Airo jakoi pitkälti ylipäällikön näkemykset. Paasonen väitti jälkeenpäin varoittaneensa Mannerheimia 5.6. 44, mutta siitä ei ole muita todisteita.
        Nihtilä arvioi hyökkäyksen tulevan heinäkuussa.

        Vaikka et sitä ymmärrän, niin arvioi tai ounastelu ei ole tiedon väärti. Ylipäällikön päätösten pohjana täytyy olla varmaa tietoa. Nyt sellaisia ei tarjottu.

        "Oliko Kunniavanhuksen suojelu niin tärkeää, että muuta ei saatu aikaan kuin mainita, että olkaapa varuillanne siellä etulinjassa?"

        Lykkäät taas valetta.

        #Toisaalta noinhan siinä helposti käy jos sotaan lähdetään iskulauseella "yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää". #

        Mihin tuo vale perustuu?


      • Vaivalehtelen
        Valehtelet-taas kirjoitti:

        "Faktoja-kehiin kertoilee,että mikään ei oikeastaan koskaan mennyt pieleen,koska meillä oli Mannerheim päämajan johdossa"

        Osoita, missä tuollaista on esitetty.

        Päämajan korkeilla upseereilla oli omat käsityksensä. Esimerkiksi Airo jakoi pitkälti ylipäällikön näkemykset. Paasonen väitti jälkeenpäin varoittaneensa Mannerheimia 5.6. 44, mutta siitä ei ole muita todisteita.
        Nihtilä arvioi hyökkäyksen tulevan heinäkuussa.

        Vaikka et sitä ymmärrän, niin arvioi tai ounastelu ei ole tiedon väärti. Ylipäällikön päätösten pohjana täytyy olla varmaa tietoa. Nyt sellaisia ei tarjottu.

        "Oliko Kunniavanhuksen suojelu niin tärkeää, että muuta ei saatu aikaan kuin mainita, että olkaapa varuillanne siellä etulinjassa?"

        Lykkäät taas valetta.

        #Toisaalta noinhan siinä helposti käy jos sotaan lähdetään iskulauseella "yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää". #

        Mihin tuo vale perustuu?

        "Vaikka et sitä ymmärrän, niin arvioi tai ounastelu ei ole tiedon väärti. Ylipäällikön päätösten pohjana täytyy olla varmaa tietoa. Nyt sellaisia ei tarjottu"
        Milloin ylipäälliköllä oikeasti on käytössään "varma tieto" muuten kuin jo tapahtuneen tosiasian kohdatessaan?
        Oikeasti sodanjohto nimenomaan perustuu vihollisen suunnitelmien ja aikeiden tunnistamiseen ja ennakointiin,varsinkin silloin kun vastassa on tarvittaessa ylivoimaan kykenevä vastustaja.
        Lähes kaikki tuo laiminlyötiin Marskin johdolla.Hän oli liiaksi jämähtänyt menneen maailman kulisseihin kyetäkseen olemaan dynaaminen johtaja kriisistä toiseen ajelehtivan maan sotavoimissa.
        On tunnustus suomalaiselle kansanluonteelle,että noistakin ajoista selvittiin tekemättä kohtalokkaita myönnytyksiä suurten maiden valtapoliittisille pyrkimyksille.
        Pienet ihmiset sielläkin istuvat valtaistuimillaan.


      • Valehtelet-taas

        Varma tieto on sellainen, joka saadaan useasta lähteestä ja voidaan päätellä oikeaksi. Yksittäisiin ja ristiriitaisiin sirpaletietoihin ei ylipäällikkö voi nojata.

        Mannerheim arvioi Suomen jäävän sivusuuntaan ja Puna-armeijan painopisteen olevan Keski-Euroopassa. Hän oli siinä oikeassa, mutta ei osannut arvioida voimia riittävän myös suurhyökkäykseen Suomen suunnassa. Ei siihen pystynyt kukaan muukaan.
        Palstan höpöpojat eivät tunne tilannetta vieläkään.

        Mannerheimin arvostus oli erittäin suuri sekä sotavoimissa että poliittisissa piireissä. Soraääniäkin oli, mutta ne eivät sodan aikana päässeet esille.
        Sotatoimia johtamaan kykeni monikin kenraali, mutta ylipäällikön tarvitsema arvovalta oli vain Marskilla.

        Hän alkoi ensimmäisen huolehti maan irtautumisesta sodasta.


    • Ujgfjkg

      Ei kukaan epäile etteikö Mheimilla ollut tietoa käytettävänään sekä sotatilanteesta yleensä kuin sodankäynnin luonteen muuttumisesta kuluneiden muutaman vuoden aikana. Olennainen kysymys on miksei näitä havaintoja muutettu tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi. Kannaksella vietettiin aikaa puolivalmiissa asemissa, itä-Karjalassa, jota ilmeisesti ei siis edes ollut tarkoitettu pidettäväksi, rakennettiin toisaalta massiivisia linnoitusketjuja ja toisaalta nysvättiin kenttälinnoitusten koristelun parissa. Johtajuus puuttui: Tarmokas ylipäällikkö olisi kiertänyt, tai määrännyt alaisiaan suurilla valtuuksilla kiertämään, jatkuvasti rintamanosia ja laittamaan komentajat koville toiminnastaan.

      • Vähänpä-tiedät

        Marski teki itse melko tiheään tarkastusmatkoja 1941-42. Lisäksi hän lähetti valtuuttamiaan tarkastajia perehtymään mm. linnoitustöihin. Tarkastajia kävi joukkojen mielestä ihan liian tiheään.
        Kannaksella linnoitettiin syksystä -41 alkaen.

        Mannerheim antoi keväällä -44 tiukat käskyt Kannaksen puolustuksesta ja nimenomaan taistelusta suurhyökkäystä vastaan.
        On näköjään vaikea käsittää, ettei Suomella yksinkertaisesti ollut resursseja torjua Puna-armeijan suurhyökkäystä. Eihän sitä ollut Saksallakaan.

        Toinen juttu on sitten se, että hyviä neuvoja on mukava antaa vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen, varsinkaan kun ei ole niistä selvillä.

        Todettakoon vielä, että vaikka Mannerheimilla oli tietysti ylipäällikön vastuu, niin jokaisella rintamakomentajalla oli myös oma vastuunsa tehtävästään.


      • Tiedättiedät
        Vähänpä-tiedät kirjoitti:

        Marski teki itse melko tiheään tarkastusmatkoja 1941-42. Lisäksi hän lähetti valtuuttamiaan tarkastajia perehtymään mm. linnoitustöihin. Tarkastajia kävi joukkojen mielestä ihan liian tiheään.
        Kannaksella linnoitettiin syksystä -41 alkaen.

        Mannerheim antoi keväällä -44 tiukat käskyt Kannaksen puolustuksesta ja nimenomaan taistelusta suurhyökkäystä vastaan.
        On näköjään vaikea käsittää, ettei Suomella yksinkertaisesti ollut resursseja torjua Puna-armeijan suurhyökkäystä. Eihän sitä ollut Saksallakaan.

        Toinen juttu on sitten se, että hyviä neuvoja on mukava antaa vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen, varsinkaan kun ei ole niistä selvillä.

        Todettakoon vielä, että vaikka Mannerheimilla oli tietysti ylipäällikön vastuu, niin jokaisella rintamakomentajalla oli myös oma vastuunsa tehtävästään.

        "On näköjään vaikea käsittää, ettei Suomella yksinkertaisesti ollut resursseja torjua Puna-armeijan suurhyökkäystä. Eihän sitä ollut Saksallakaan."
        No nyt aletaan olla asian ytimessä.Ja vieläpä palstapeikon omakätisesti kirjoittaman kommentin kautta.
        Nimenomaan niitä resursseja,joita maallamme oli,olisi pitänyt kyetä hyödyntämään maksimaalisesti,sen sijaan että etulinjan divisioonat syötettiin suoraan lihamyllyyn vaikka saksalaisten selonteoista olisi pitänyt selvitä että vain puolustuksen järjestäminen syvyys-suunnassa olisi tarjonnut mahdollisuuden kuluttaa ja pysäyttää hyökkäys.
        Vastaiskut ryssäin tykistömassan dominoinalle kentälle olivat tuhoontuomittuja.
        Mutta kun Pääesikunnassa oli ohjissa hidasliikkeinen entinen hevosmies,on kohtuuden nimessä myönnettävä,että nopea reagointi asemasodan tylsistyttämälle armeijalle oli liikaa vaadittu.
        Kuolla he kyllä osasivat.


      • Vähänpä-tiedät

        Se Saksan torjunta oli epäonnistunut esimerkiksi talvella -44 Leningradin saarron murtamisessa ja uudelleen kesän -44 Bagrationissa.

        Joukkojen ryhmittäminen puolustusasemiin Kannakselle olisi merkinnyt niiden tuhoa, Nyt taisteltiin syvällä alueella ja hyökkäys torjuttiin kaukana tavoitteista ainoana Puna-armeijan strategisena iskuna.

        Se tapahtui Mannerheimin johdolla.

        Lisäksi Syvärillä irtauduttiin onnellisesti tulivalmistelun alta.

        Mannerheim antoi nopeasti tarvittavat siirtokäskyt, ensimmäiset jo 10.6. 44.


      • robottirobotti3
        Vähänpä-tiedät kirjoitti:

        Se Saksan torjunta oli epäonnistunut esimerkiksi talvella -44 Leningradin saarron murtamisessa ja uudelleen kesän -44 Bagrationissa.

        Joukkojen ryhmittäminen puolustusasemiin Kannakselle olisi merkinnyt niiden tuhoa, Nyt taisteltiin syvällä alueella ja hyökkäys torjuttiin kaukana tavoitteista ainoana Puna-armeijan strategisena iskuna.

        Se tapahtui Mannerheimin johdolla.

        Lisäksi Syvärillä irtauduttiin onnellisesti tulivalmistelun alta.

        Mannerheim antoi nopeasti tarvittavat siirtokäskyt, ensimmäiset jo 10.6. 44.

        Joukot olisivat voineet odottaa taaempana. Ei olisi merkinnyt tuhoa. Kuuterselän linja vain paremmin linnoitetuksi vuosien aikana ja monta viivytyslinjaa ennen Viipuria. Koko panssaridivisioona vastahyökkäykseen murtojen tapahtuessa riittävin tuin. NL olisi tarvinnut ne kaksi armeijakuntaa lisää ja silti olisivat saattaneet hyytyä jo ennen Vuoksea

        Mutta selkeästi johto teki kaikki virheet tahallaan. Tässä on jotain paljon syvempää mukana


      • Jopas-jotakin-sano

        "Mutta selkeästi johto teki kaikki virheet tahallaan. Tässä on jotain paljon syvempää mukana "

        Ihanko totta? Mitä esimerkiksi?

        Taas on yksi höpöpoika nostanut itsensä tukasta ilmaan, mutta ei tiedä mihin laskeutua.


    • vähänontyhjääenemmän

      Hurraa!
      Mannerheim antoi nopeasti siirtokäskyt, ensimmäiset jo 10.6.44!
      Eli vuorokausi sen jälkeen kun suurhyökkäys oli alkanut ja köntsä pudonnut Hänen Majesteettinsa tarkasti prässätyn pussihousun lahkeeseen.
      Kannaksella linnoitettiin syksystä -41 alkaen, että viitsii suoltaa paskaa kun tosiasia aineisto osoittaa selvästi sitä nimenomaan lyötiin laimin. Vain muutaman komentajan lohkolla oli linnoitustyö tehty kunnolla.
      Kun nyt on tullut näytetyksi toteen että Hänen Majesteettinsa hallitsi etiketin, tunsi pöytätavat, osasi näytellä roolinsa, oli saanut Tsaarilta arvomerkkejä tallinsa hyvästä hoidosta, olisiko jo aihetta myöntää että hän oli viimeistään v.1944 kyvytön johtamaan sotatoimia ja kyvytön jakamaan vastuuta sellaisille päälliköille jotka siihen olisivat kyenneet.
      Talvisodan ansioitakaan ei kannata työntää kokonaan hänen hartioilleen, kyvykkäät rintamakomentajat ja ennen kaikkea tavalliset sotilaat tekivät ilman kakluuninlämpöä ja marskinryyppyjä todellisen työn.
      Ja ehkä jonakin päivänä on myönnettävä jonkinlainen ansiomitali myös Divisioonankomentaja Pakkaselle joka toimi suomalaisten rinnalla.

      • PalstaPeikko

        Oikaistaan höpöpojan avuttomia valeita.

        1. Hyökkäys alkoi 10.6. aamulla. Mannerheim antoi siirtokäskyt 3. Pr:lle ja 4. D:lle iltapäivällä. Erittäin nopeaa toimintaa.

        2. Pääaseman kenttälinnoittaminen alettiin heti hyökkäyksen pysähdyttyä syksyllä -41. VT-aseman sijainti määritettiin marraskuussa -41. Kantalinnoittaminen VT-asemassa aloitettiin, kun linjan kulku oli määritetty. Taemmat asemat määrättiin sijoitettavaksi tasalle Viipuri-Kuparsaari-Taipale.
        Keväällä -44 Marski käski tehostamaan linnoittamista.

        3. Marski nimitti kenraaliluutnantti Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi 14.6. ja samalla kenraaliluutnantti Talvelan Aunuksen Ryhmän komentajaksi. Nämä olivat erittäin kokeneita ja ansioituneita rintamakomentajia.

        4. Talvisodan johtaminen nosti Marskin kansallissankariksi. Sitä eivät palstan höpöpoikien loanheitot pysty miksikään muuttamaan.

        Mannerheim muuten sai enimmät venäläiset kunniamerkkinsä rintamapalveluksesta kahdessa sodassa ja Aasian ratsastuksesta. Hovitallihallinnossa palvellessaan hän sai vain virka-aseman mukaisen yhden kunniamerkin. Lisää tuli ulkomaisilta hallituksilta.
        Kumma kun tästäkin pitää höpöpojan valehdella.

        Erilaisten kunniamerkkien ja muistomitaleiden määrä on Mannerheimilla ainakin sotilassarjassa Suomessa ylittämätön.


    • höpinäpöntölle

      Voi voi palstapeikko kun olet niin heikko!
      Olet itse jäänyt jo valehtelusta kiinni vaikka kuinka monta kertaa. Väitit valheeksi mm sitä että Ryti olisi nostanut Kannaksen kautta tulevan uhan esille Mannerheimin kanssa käydyissä keskusteluissa jo 1942, jouduit perääntymään, tämä ei ole ollut ainoa kerta kun asia on ollut esillä,
      mutta ei presidentin enempää kuin alaisten järkipuhe tuohon umpiluuhun uponnut.
      Aikakirjoihin suurhyökkäys on kirjattu alkaneeksi 9.6.-44, varsinaisen läpimurron tapahduttua
      10.6. Ehkäpä tämä oli päivä jolloin Mannerheim vasta tajusi todellisuuden ja hänen uskovaisensa vielä nytkin 70 vuotta myöhemmin.
      Saat etanatkin nauramaan marskin nopeille siirtomääräyksille kun tällä paska oli oikeasti housussa ja siirtomääräyksiä koskevat yksiköt Itä-Karjalassa.
      Puheillasi Kannaksen linnoittamisen aloittamisesta luot kuvaa niin kuin se olisi suoritettu.
      Kovimpaankin kalloon pitäsi jo mennä se ettei sitä koskaan viety sitä aloitusta pidemmälle
      kuin aivan harvoissa paikoissa, mm Eversti Reposen lohkolla.
      Väität ylempänä marskin tehneen ja teettäneen runsaasti tarkastusmatkoja, hän ei siis ole voinut olla tietämätön linnoitustöitten olleen täysin retuperällä. Eikä hän voinut olla tietämätön siitäkään että etulinjan ja VT-aseman välilläkin huiski sitäkin ahkerammin siviilejä rakentamassa kotejaan uudelleen. Kyse oli siitä tämä majesteetti oli päättänyt etteivät venäläiset lainkaan hyökkää, ja jos hyökkäävät niin Laatokan toiselta puolen, kukaan tai mikään ei tämän despootin päätä kääntänyt.
      Viimeiset virheensä hän teki vielä päiviä jopa tunteja ennen hyökkäystä.

      Eric Heinrics on omissa muistelmissaan todennut jo pian sodan jälkeen että näistä tapahtumista pitäisi tehdä puolueeton ja perusteellinen tutkimus. Hän jos kuka lienee tiennyt miksi?

      Tämän saman toiveen esittivät marskin virheitä käsitelleessä TV dokumentissa Professori, Eversti evp Pekka Visuri sekä Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo. Dokumentti on edelleen katsottavissa YLE Areenassa.
      Olen tutkimuksen tarpeellisuudesta samaa mieltä ehkä se leikkaisi kaikenmaailman höpöttäjiltä enimmät halut valehdella näillä palstoilla.

      Tuhon partaalla ollut Tsaari ei liene aikanaan ollut kitsaimpia titteleitten ja killuttimien jakajia pitääkseen edes upseerinsa uskollisina itselleen, niillä lienee ollut sama arvo kuin nykyislläkin kunniamerkeillä joita näyttää menevän hyvinkin isänmaallisille veronkiertäjille.
      Ristien määrässä marski on kyllä kiistatta lyömätön, ikävä vain hankki niitä tyhmyydellään tuhansittain sankarihaudoille eikä itselleen.

      • PalstaPeikko

        Toistelet pötyä.

        1. Olen oikonut valeita. Faktoista ei voi jäädä kiinni. Asiantuntemattomat väitteet ja valeet eivät kumoa tosiasioita.

        2. En ole väittänyt Rytin puuttuneen Kannaksen linnoittamiseen 1942. Se on mahdollista, mutta talvella -44 hän otti asian esille Mannerheimin kanssa. Tämä vastasi tylysti, koska ei halun nut kenenkään puuttuvan toimiinsa.

        3. Suurhyökkäyksen tulivalmistelu alkoi 9.6. tiedusteluhyökkäyksineen. Kannaksen johtoportaat eivät raportoineet suurhyökkäyksestä ennen 10..6. aamupäivää ja ensimmäistä läpimurtoa Valkeasaaressa..

        4. Marski käski joukkojen siirroista muutaman tunnin kuluttua läpimurtotiedon saapumisesta Päämajaan.

        5. Kannasta linnoitettiin joukkojen ja linnoitusyksiköiden toimin. VT-asemassa oli suuri määrä kantalinnoitteita kesällä -44, Ne olivat osittain keskeneräisiä ja heikosti miehitettyjä.
        Marski valitti sodan jälkeen vaatineensa linnoittamista, mutta kenraalien halunneen harrastaa puhdetöitä.

        6. Marski teki kaikkiaan 14 tarkastusmatkaa rintamille 1941-43, mutta ei enää 1944. Sen sijaan hän lähetti mm. kenraali Hägglundin tarkastamaan linnoitustöitä. Hän antoi tiukat käskyt puolustuksen ja linnoittamisen tehostamisesta maaliskuussa ja uudelleen toukokuussa 1944.

        7. Karjalaisten paluun Kannakselle päätti ja järjesti hallitus, ei ylipäällikkö. Marski ei ollut siitä innostunut.

        8. Kuten tutkijat kuvaavat yksimielisesti, Marski arvioi talvella -44 suurhyökkäyksen mahdolliseksi ja järjesti Kannaksen puolustuksen uudelleen. Kevään mittaan hän tilannetta seuratessaan arvioi hyökkäyksen suuntautuvan Keski-Eurooppaan kuten tapahtuikin. Hän ei odottanut Suomen sivusuuntaan suurhyökkäystä. Kannakselle siirrettiin kuitenkin kaksi divisioonaa lisää joukkoja ja linnoitustöitä tehostettiin.. Esityksistä huolimatta Marski ei suostunut enempään.

        9. Kesän 1944 tapahtumat on tutkittu hyvin tarkkaan. Valeita esittävät kaltaisesi asiantuntemattomat mustamaalaajat ja muut höpöpojat. Kritiikin esittäminen alkoi heti sodan päätyttyä.

        10. Kunniamerkit olivat ja ovat edelleen yksi tapa osoittaa arvostusta ansioituneille ihmisille. sinun kaltaisesi tuskin ovat koskaan millään jakolistalla.

        11. Marskin ansiot itsenäisyyden säilyttämisessä ovat kiistattomat. Tämän palstan asiantuntematon mustamaalaus ja valehtelu eivät niitä pienennä.


    • robottirobotti3

      Jos pääasemaa ym. aletaan linnoittaa 1941 ja tulos on mikä on, niin huh. No eihän hyökkäys ollut juuri todennäköinen ennen vuosia 1943-44. Etenkään -44. Ja siis M käskee linnoittaa. Mutta ilmeisesti on ollut salainen käsky, jonka mukaan Laatikainen ei laitakaan panssariesteitä valmiiksi eikä linnoitakaan juurikaan. Uhraa miehiä ja sotii huonosti. Uhraa varastoja ja hajottaa panssarit. Hänet palkittiin sodan jälkeen, Oeschia ei.

      On selvää, että tässä on paljon salaamista. Johto järjesti niin, että vanki, joka kertoi hyökkäyksestä liikaa, lähetettiin Saksaan eikä häntä tuotu päämajaan. Marski ja johto järjestivät niin, että heillä olisi ollut jotain yllätystä. Tosiasiassa he tiesivät kaiken mahdollisen. Koko katastrofi oli tarkoin harkittu ja Viipurin nopea luovutus- Airo lipsautti, että historiallinen keskusta ei saa tuhoutua.

      • Tyhjää-höpötystä

        1. Linnoittaminen on automaatiosuoritus asemasodassa. Tulos on tietysti satsauksen mukainen.
        Kannaksen kenttälinnoituslaitteet olivat heikolla tasolla ehkä 2. Divisioona poislukien.
        Pääosa linnoitusjoukoista toimi Itä-Karjalassa. Harva miehitys haluttiin korvata linnoitteilla.

        2. Salaiset käskyt ovat kaltaistesi pöljien valeita. Ei ne toistoilla tosiksi muutu. Kannaksella tuhot aiheutti ylivoimainen hyökkääjä, ei Laatikainen.

        3. Eräs vanki todella luovutettiin saksalaisille ilman riittävää omaa kuulustelua. Tuskin hänellä mitään ihmetietoa oli, sillä Puna-armeija salasi hyökkäysvalmistelut huolella myös omiltaan.

        4. Viipuri vallattiin suoraan liikkeestä heikon puolustuksen sortuessa joukkopakoon. Se oli suuri järkytys Marskille, Päämajalle ja koko maalle. Kerro tarkemmin milloin ja kenen kanssa teit sopimuksen Viipurin luovuttamisesta? Olet ainoa, joka siitä tietää..

        5. Aika erikoista, että Marski ja Päämaja olisivat suunnitelleet kesän taistelut lopputuloksineen. Sekopäät kaverisihan esittävät juuri päinvastaista eli Marski ei olisi tiennyt mistään mitään.
        Mihin muuten sitten tarvittiin erityisen vahva hyökkäysarmejja? Ja jos jutut oli sovittu, niin miksi molemmat osapuolet kärsivät raskaita menetyksiä?


      • robottirobotti3
        Tyhjää-höpötystä kirjoitti:

        1. Linnoittaminen on automaatiosuoritus asemasodassa. Tulos on tietysti satsauksen mukainen.
        Kannaksen kenttälinnoituslaitteet olivat heikolla tasolla ehkä 2. Divisioona poislukien.
        Pääosa linnoitusjoukoista toimi Itä-Karjalassa. Harva miehitys haluttiin korvata linnoitteilla.

        2. Salaiset käskyt ovat kaltaistesi pöljien valeita. Ei ne toistoilla tosiksi muutu. Kannaksella tuhot aiheutti ylivoimainen hyökkääjä, ei Laatikainen.

        3. Eräs vanki todella luovutettiin saksalaisille ilman riittävää omaa kuulustelua. Tuskin hänellä mitään ihmetietoa oli, sillä Puna-armeija salasi hyökkäysvalmistelut huolella myös omiltaan.

        4. Viipuri vallattiin suoraan liikkeestä heikon puolustuksen sortuessa joukkopakoon. Se oli suuri järkytys Marskille, Päämajalle ja koko maalle. Kerro tarkemmin milloin ja kenen kanssa teit sopimuksen Viipurin luovuttamisesta? Olet ainoa, joka siitä tietää..

        5. Aika erikoista, että Marski ja Päämaja olisivat suunnitelleet kesän taistelut lopputuloksineen. Sekopäät kaverisihan esittävät juuri päinvastaista eli Marski ei olisi tiennyt mistään mitään.
        Mihin muuten sitten tarvittiin erityisen vahva hyökkäysarmejja? Ja jos jutut oli sovittu, niin miksi molemmat osapuolet kärsivät raskaita menetyksiä?

        "1. Linnoittaminen on automaatiosuoritus asemasodassa. Tulos on tietysti satsauksen mukainen.
        Kannaksen kenttälinnoituslaitteet olivat heikolla tasolla ehkä 2. Divisioona poislukien.
        Pääosa linnoitusjoukoista toimi Itä-Karjalassa. Harva miehitys haluttiin korvata linnoitteilla."
        ?

        "2. Salaiset käskyt ovat kaltaistesi pöljien valeita. Ei ne toistoilla tosiksi muutu. Kannaksella tuhot aiheutti ylivoimainen hyökkääjä, ei Laatikainen."

        Laatikaisen takia panssariesteet eivät olleet valmiit. Hyökkäyksen alkaessa oli paljon porukkaa auttamassa maanviljelijöitä, joita oli linnoitustöiden sijaan autettu toukotöissä paljon. Uskon salaisiin käskyihin.

        "3. Eräs vanki todella luovutettiin saksalaisille ilman riittävää omaa kuulustelua. Tuskin hänellä mitään ihmetietoa oli, sillä Puna-armeija salasi hyökkäysvalmistelut huolella myös omiltaan."

        No ainakin hänen selvästi pelättiin tietäneen jotain

        "4. Viipuri vallattiin suoraan liikkeestä heikon puolustuksen sortuessa joukkopakoon. Se oli suuri järkytys Marskille, Päämajalle ja koko maalle. Kerro tarkemmin milloin ja kenen kanssa teit sopimuksen Viipurin luovuttamisesta? Olet ainoa, joka siitä tietää.."

        Itse Viipurin tahallinen luovuttaminenhan on ollut aika pinnalla viime aikoina. Kenraalikunta ajoi luovutusta sotilaallisista syistä. Marskin mielestä taas oli taisteltava kaupungista maineen ja yleisen mielipiteen vuoksi. Tämä olisi sitten johtanut eräänlaiseen tahalliseen romauttamiseeen. Oli sen takana sitten Marski tai vain kenraalit. Jutulle on paljon tukea ja sitten on se tosiasia, että puolustajille ei annettu juuri ollenkaan ammuksia. On tunnettua, että Laatikainen, Heinrichs ja co. suunnittelivat tulevaa taistelua jo keväällä ja salaa kuunnellut jälkikasvu kuuli aikeista luovuttaa Viipuri taistelutta

        "5. Aika erikoista, että Marski ja Päämaja olisivat suunnitelleet kesän taistelut lopputuloksineen. Sekopäät kaverisihan esittävät juuri päinvastaista eli Marski ei olisi tiennyt mistään mitään.
        Mihin muuten sitten tarvittiin erityisen vahva hyökkäysarmejja? Ja jos jutut oli sovittu, niin miksi molemmat osapuolet kärsivät raskaita menetyksiä"

        Marski ja co. eivät suunnitelleet mitään, vaan olivat ajautuneet seinää vasten. Oli tehtävä, kuten Stalinja jenkit määräsivät. Marskillahan oli salainen agenttiyhteys Staliniin koko sodan ajan. Joko Tahvanainen ei kerro 1944 yhteykjsistä, tai yhteys oli toisen tyypin kautta.

        Hyökkäysarmeija oli oudon pieni. Ei riittänyt ainakaan Suomen syömiseen. Stalin halusi uhrata neuvostokansalaisia koko vallassa olonsa ajan. Hän nautti murhaamisesta. Olihan hän NWO-mies. Suomen puolella omien uhraaminen onkin arka paikka, joten mitään ei haluta paljastaa. Ei muutenkaan olisi lupaa siihen. Sekopäät eivät ole kavereitani, vaan punamädättäjiä


    • Samaa-pötyä-aina

      Laatikainen ei ollut vastuussa linnoitustöistä. Ne olivat alan spesialisteilla.

      Maanviljelijöiden auttaminen johtui siitä, että haluttiin syödä seuraavanakin talvena.

      Sotavanki tietää vain oman tehtävänsä.

      Viipuria ei todellakaan luovutettu tahallisesti. Salaliittoteoriat ovat naurettavaa humpuukia. Kaupunki oli käsketty pitää ja tuore prikaati määrätty puolustajaksi. Kai se oli jätetty tyhjäksi, jos olisi aiottu taistelutta luovuttaa.
      Tahvanaisen satuihin uskovan on paras olla ihan hiljaa. Vetoa mieluummin vaikka joulupukkiin.

      Leningradin rintaman hyökkäysjoukkojen arvioitiin riittävän Suomen armeijan nopeaan lyömiseen ja maan antautumiseen. Sillä oli erittäin suuri tulivoima.

      Kuulut jopa tällä' palstalla sääliä herättäviin sekopäihin.

      • 4tatattr4

        -----Kaupunki oli käsketty pitää ja tuore prikaati määrätty puolustajaksi. Kai se oli jätetty tyhjäksi, jos olisi aiottu taistelutta luovuttaa.----

        Et ole näämmä laisinkaan perehtynyt Viipurin puolustuksen järjestelyihin kun noin primitiivisiä johtopäätöksiä vetelet.

        Ei tietenkään voitu luovuttaa taistelutta koska Suomen kansaa varten piti filmata miten kyllä yritettiin mutta pari epäpätevää upseeria mokasi homman. Näin se oli suunniteltu ja näin se meni.


      • Tietoa-höpöpojalle

        Viipuri oli käsketty pitää, vaikka asiaa sopi epäillä kaupungin sijaitessa väärällä puolella vesistöä.

        Ranat kokemukset Kannakselta saanut kenraalimajuri Lagus yritti esittää kaupungin puolustuksen turhuutta mm. IV AKE:ssa sekä KAJOKE:ssa ja otti yhteyttä mm. kenraali Airoon. Vastaus oli aina sama. Marski on käskenyt pitää Viipurin.

        Koska et näy tietävän mitään tapahtumista, niin totean, että everstiluutnantti Uuno Tarkki on tehnyt kaksi erinomaista kirjaa Viipurin menetyksestä. Hän oli itse mukana ja haastatteli vuosikymmenten aikana lukuisia 20. PriKAATIN VETERAANEJA. MITÄÄN KÄSKYJÄ LUOVUTUKSESTA EI OLLUT.

        Eero Elfvengrenin ja Eeva Tammen kirjassa "Viipuri 1944" tuodaan esiin epäilys puolustuksen tahallisesta laiminlyönneistä. Mitään todisteita ei kyetä esittämään. Eeva Tammi on sotahistorioitsijaksi ryhtynyt sairaanhoitaja.
        Erinomainen esitys on Ohto Mannisen " Viipuri menetetty". Se selvittää tapahtumat kaikkein tuoreimman tutkimustiedon pohjalta.

        Varsin tuore näkemys on venäläisen tutkijan Bair Irinzheevin teos Kannaksen suurtaisteluista . Se kertoo venäläisen näkökulman.

        Kukaan ei näissä kirjoissa, eikä missään muuallakaan ole esittänyt mitään todisteita ennakkoon sovitusta luovutuksesta.
        Paljon virheitä, laiminlyöntejä sekä suurta sähläystä kyllä oli.

        Mannerheim määräsi kenraali Väinö Palojärven tutkimaan asiaa. Eversti Kempin ja majuri Bäckmanin syyllisyys tutkittiin sotaylioikeudessa. He saivat lievät tuomiot. Bäckman ampui itsensä. Mitään tahallista luovutusta ei ilmennyt.


    • robottirobotti3

      Nono. Suomen tiedustelu totesi heti, että suurhyökkäyksen voima ei riittäisi Suomen valtaamiseen. Tietenkin joukkoja saatettiin aina tuoda lisää. Tahvanainen on todistettu todenpuhujaksi jo monta kertaa. 1944 ajateltiin ratkaisun vuodeksi myös Suomen suunnalla. Hyökkäys oli tulossa milloin vain. Joukot oli siirrettävissä kuukaudessa. Oli suuri mahdollisuus, että viljan söisi joku muu. Laatikaisen sössimiset ovat selvät. Jos hän ei vastannut linnoittamisesta, niin syyllinen laiminlyönteihin 1944 on joku muu. Käsittääkseni myös hän vastasi maaliskuusta alkaen. Sotavangit ovat nähneet joskus paljonkin liikennettä ja yksikköjä, joiden ei pitäisi olla siellä suomalaisten tiedustelun mukaan. Myös oma yksikkö on tiedossa. Jos on vähänkin korkeampi upseeri niin osaa sanoa jo aika paljon

      • Kunhan-höpiset

        Ei ollut tarkoituskaan vallata maata, vaan edetä Kymijoki-Lappeenranta linjalle ja lyödä matkalla Suomen armeija. Samalla hyökätään Itä- Karjalassa, jolloin Suomen on antauduttava.
        Tämä käskettiin uudelleen 23..6. Joukot määrättiin kaivautumaan tavoitteeseen.

        Hyökkäys keskeytettiin 12.7. ja joukkoja alettiin vähentää.

        Tahvanaiseen uskovat vain sinun kaltaisesi höpöpojat, joilta on toden taju kadonnut.

        Et edes tiedä, kuka mistäkin vastasi. silti jakelet typeriä tuomioita.Laatikaisen joukot löivät vihollisen Talin-Ihantalan suurtaistelussa.

        Upseereita ei saatu vangeiksi. Venäläisen tutkijan Bair Irincheevin kuvauksessa Kannaksen suurtaistelusta, sen valmisteluista ja huolellisesta harhauttamisesta tiedot. Uudet joukot eivät mm. saaneet metelöidä eikä keskustella paikallisen väestön kanssa. Suomalaisten sotavankitiedot olivat vähäiset ja hajanaiset.


    • robottirobotti3

      Laatikainen siirrettiin sivuun kylläkin muistaakseni ennen Ihantalaa. Kyse olikin siitä, että siellä vihollinen pysäytetään, kun sen on annettu ensin edetä Viipuriin. Siltä ainakin näyttää.

      Tahvanainen ei puhu vuodesta 1944. Mutta 1941 sota on aika lailla samankaltainen

      • Samaa-pötyä

        Laaatikainen toimi IV AK:n komentajana sodan loppuun.

        Koska jatko Viipurin suunnasta oli tulpattu, yritettiin läpimurtoa kaupungin pohjoispuolelta.
        Laatikaisen joukot torjuivat sen.

        Vain typerys voi uskoa Tahvanaisen satuihin. Hän toimi koko jatkosodan ajan toimistoaliupseerina 11. D:n esikunnassa. Kaikki hänen kertomansa on puhdasta satua.


      • tipijasylvesteri1
        Samaa-pötyä kirjoitti:

        Laaatikainen toimi IV AK:n komentajana sodan loppuun.

        Koska jatko Viipurin suunnasta oli tulpattu, yritettiin läpimurtoa kaupungin pohjoispuolelta.
        Laatikaisen joukot torjuivat sen.

        Vain typerys voi uskoa Tahvanaisen satuihin. Hän toimi koko jatkosodan ajan toimistoaliupseerina 11. D:n esikunnassa. Kaikki hänen kertomansa on puhdasta satua.

        Oli kuitenkin välillä varikolla estämässä/viivyttämässä Kempin prikaatin ammustäydennyksiä. Niinhän se meni, että Paalu ja co. erotettiin Laatikaisen synneistä


      • Tipi-tyy

        Rautakorven varikko tukehtui täydennyksen noutajiin ja yritykseen noudattaa asemasodan byrokratiaa. Osansa oli myös 20. Prikaatin heikolla toiminnalla ja sille annetuilla lupauksilla tykistön a-tarvikkeiden toimittamisesta.

        Paalu ryhtyi tiukassa tilanteessa väsyneenä ja hermostuneena räyhäämään esimiehelleen ja kieltäytyi käskyjen noudattamisesta.. Laatikainen vaati hänen vapauttamistaan ja tiukka Oesch suostui siihen.


    • höpinäpöntölle

      Palstan heikko palstapeikko joka kutsuu emävaletta faktaksi ja suoltaa käskynantopäivämääriä todisteena marskin kyvyistä vaikka kaikkien tosiasioitten ja aikalaiskokemusten perusteella on yksin ja vain yksin syyllinen tuhansien suomalaissotilaitten turhaan kuolemaan ja hänen oma kykenemättömyytensä olisi johtanut maamme tuhoon, elleivät hänen alaisensa olisi kyenneet
      tilannetta korjaamaan.
      Yrjö Niiniluoto kritisoi teoksessaan " Suuri rooli" Mannerheimia siitä että tämä kaikkien muiden varoituksista huolimatta kieltäytyi vahvistamasta Kannaksen puolustusta keväällä 1944.
      Mannerheim teki täysin väärät johtopäätökset Normandian maihinnousun aiheuttamasta tilanteesta.
      Walden ja Ryti olivat myös keskustelleet asiasta useita kertoja ja todenneet jo helmikuun alussa että Kannakselle tulisi siirtää huomattavia lisäjoukkoja ja linnoitustöitä jouduttaa.
      Mannerheim oli letkauttanut ettei hän ole tarpeeksi srategi voidakseen sanoa tulevatko venäläiset hyökkäämään juuri Kannaksella.
      Heinrichs yritti vähän myöhemmin esittää joidenkin yhtymien siirtämistä Itä-Karjalasta yhtä
      huonolla menestyksellä kuin presidentti.
      Paasonen ilmoitti jo vuoden -44 alussa Mannerheimille neuvostojoukkojen uudelleenryhmityksistä Kannaksella. Toukokuussa hän ilmoitti että Kannakselle on luotu uusi
      hyökkäysarmeija ja kesäkuun 1 päivänä hän ilmoitti olevansa ehdottoman varma hyökkäyksen alkamisesta Kannaksella seuraavan 10 päivän aikana.
      Joitakin päiviä myöhemmin venäläisten radioliikenne lakkasi mikä oli varma hyökkäyksen merkki.
      Mannerheim ei reagoinut mihinkään näistä tiedoista, saati että olisi ryhtynyt mihinkään
      ennakkovalmisteluihin.
      Päinvastoin hän päästi ennätysmäärän miehiä maatalouslomille ja upseereita alokaskouluttajiksi,
      siviiliviranomaiset olivat heinäntekijöitä toki vaatineet mutta heillä ei olisi ollut mahdollisuutta
      saada tahtoaan läpi jos armeijallamme olisi ollut tilanteen tasalla oleva ylipäällikkö.
      Mannerheimin suurin puute oli yleisesikuntaupseerin koulutuksen puute, monien muitten
      puutteiden lisäksi, eihän hän ollut kadetti koska hänet oli potkittu pois, ei jääkäri, eikä hän ollut
      koulutuksessa missään ulkomaisessa sotilasakatemiassa ja kenttäkokemuskin oli vähäinen.
      Pilkallisesti hän kutsui "Amfiteatteriksi" esikuntatyöskentelyssä tyypillisiä upseerien neuvottelutilaisuuksia.
      Hevosmies on hevosmies ja sellaiseksi jäi!
      Aarne Sihvo löysikin pahoin järkyttyneen marskin paskat housussa päämajasta 11.6 joka hoki että Suomi on menetetty, kuten hänen avuillaan olisi tapahtunutkin.
      Onneksi meillä oli vielä miehiäkin jäljellä!
      Tämä lisäykseksi emävaleitten suoltajalle!
      Luetun ymmärtämiseenkin kannattaa kiinnittää huomiota!

      • Turhaa-toistoa

        1. Faktat Mannerheimin toiminnasta on esitetty edellä monta kertaa. Ne eivät sinun valeillasi muutu miksikään.

        2. Mannerheimin käskyt ovat kaikki tallella arkistoissa. Niitä ei valehtelulla voi mitätöidä.

        3. Mannerheim teki kaikki tärkeät päätökset, hyvät ja huonot, ei alaiset. Heille jäi toimeenpano.

        4. Mannerheim vahvisti Kannaksen puolustusta keväällä 1944. Osan esityksistä hän hylkäsi.

        5. Mannerheim arvioi aivan oikein Normandien maihinnousun merkityksen. Puna-armeija alkoi siihen liittyvä sodan suurimman operaation 22.6. 44.

        6. Paasosen esitykset olivat ristiriitaisia ja usein pahasti virheellisiä Hänen muistelmansa eivät ole luotettava lähde,

        7. Kouluttajat ja maatalouslomittajat tarvittiin, jotta elämä jatkuisi. Suurhyökkäys oli hyvin salattu, eikä sen ajasta ja voimasta ollut käsitystä ennakkoon.

        8. Mannerheim osoitti merkittävää johtamistaitoa ja strategista kykyä 1918 sekä Talvisodan alla, että sodan aikana ja sen jälkeen. Sotilaan ammatti opitaan lopullisesti vain käytännössä, ei koulun penkillä. Ylipäälliköllä on oltava myös arvovaltaa.

        9. On selvää, että suurhyökkäyksen alkupäivinä järkytys oli suuri. Marski teki kuitenkin tarvittavat päätökset ja hänen johdollaan suurhyökkäys torjuttiin.

        10. Valeiden ja mustamaalauksen toistelu ei tee niistä tosia, vaikka et sitä ymmärräkään.


    • E.Milheim

      Mannerheimin puolesta on todettava,ettei hän mitenkään osannut odottaa tulevansa kansalliseksi Messiaaksi,johon asemaan hänet kärrättiin voitollisen sisällisen sodan jälkeen.
      Tuo sota jätti suuria traumoja niin voittaneeseen kuin myös hävinneeseen osapuoleen,koskapa molemmilla puolilla syyllistyttiin valtaoikeuksien väärinkäyttöön,jopa henkilökohtaisten mieltymysten ohjaamana.
      Hänen vahvuutenaan oli perehtyminen suurvallan valtapoliittisen pyrinnön olemukseen,joten hän vaivattomasti pystyi astumaan Suomemme maan kaltaisen pienen kansakunnan ohjaksiin niin sotilaallisella kuin jopa valtiollisella tasolla.
      Valitettavasti hänen ikänsä asetti esteen joustavalle ja tehokkaalle päätöksenteolle juuri natsien uhkapelin kärjistyessä .
      Sen seurauksena maamme joutui kestokykynsä äärirajoille ensin pysäyttäessään Puna-armeijan hyökkäyksen ja sitten häätäessään natsien sotakoneen valtionrajojemme sisältä samaan aikaan kun kenttäarmeijaamme kotiutettiin.

      • Ei-ihan-noinkaan

        Mannerheim oli kyllä 1918 sodan jälkeen valkoisen kansanosan sankari, mutta 1919 todettiin kannatuksen riittävän vain ruotsinkielisen väestön ja jyrkän oikeiston suunnilla.

        1930-luvulla Mannerheim ryhtyi rakentamaan itsestään kansallista suurmiestä ja sovun rakentajaa esiintymällä mm. kielirauhan puolesta ja puhumalla sovittelevasti vasemmiston suuntaan.

        Kansallissankariksi hän nousi vasta Talvisodassa. Arvovalta sai huomattavia kolhuja syksystä 1941 alkaen, mutta kesti sodan loppuun.
        Presidenttikausi olikin sitten onnetonta tunarointia. Aiemmat saavutukset kestivät kuitenkin. Mannerheim säilyi yhtenä itsenäisyyden symbolina ja kansallisena suurmiehenä.


    • säälittävä

      On entistä helpompi ymmärtää sitä turhautuneisuutta jonka on pitänyt vallita keväällä 44, mm Rydin , Waldenin, Nihtilän. Heinrichsin, Hallamaan, Paasosen ja Halstin mielissä heidän nähdessään tosiasiat ja tuleva suurhyökkäys.
      Mannerheimin kalloon eivät mitkään tosiasiat uponneet!
      Kun nämä samat tosiasiat on nyt myöhemmin toistettu vielä Yrjö Niiniluodon, Heikki Koskelon ja
      Pekka Visurin toimesta jotka ovat asiaan eniten perehtyneet väittää eräs palstapeikko jota myös
      Jumalan Hulluksi on täällä kutsuttu niitä edelleen valheiksi.
      Hevosmiehesi oli aiheuttaa Suomen täydellisen tuhon tyhmyydellään ja samanlaisella jääräpäisellä vääriin asioihin ja omaan egoon uskomisella joka näyttää periytyvän hänen opetuslapsilleen.
      Marinoidu omissa liemissäsi!

      • Valehtelet-taas

        Suurhyökkäystä ei kukaan osannut ennustaa, varsinkaan sen nopeutta ja voimaa. Monikin pelkäsi sen tuloa, Mannerheim mukaan lukien. Siksi hän järjesti Kannaksen puolustuksen uudelleen, lisäsi joukkoja ja tehosti linnoittamista. Kaikkiin esityksiin hän ei suostunut. Sitä on helppo jälkikäteen arvostella, mutta entä jos Ihantalan joukot olisi tuhottu jo Pääasemassa?

        Mannerheim alkoi myös ensimmäisenä korostaa rauhaan pyrkimisen tärkeyttä, koska arvioi jo kesällä -42 Saksan häviävän sodan.

        Koskelon ja Visurin kritiikeissä ei ole mitään uutta. He ovat päteviä ammattimiehiä toisin kuin palstan valehtelevat höpöpojat.

        Mannerheim toimi nopeasti tilanteen selvittyä.

        Hänen johdollaan hyökkäys torjuttiin ja maa pelastui.

        Raivokkainkaan valehtelu ei muuta historian tosiasioita miksikään.


      • TappiostaTietoa
        Valehtelet-taas kirjoitti:

        Suurhyökkäystä ei kukaan osannut ennustaa, varsinkaan sen nopeutta ja voimaa. Monikin pelkäsi sen tuloa, Mannerheim mukaan lukien. Siksi hän järjesti Kannaksen puolustuksen uudelleen, lisäsi joukkoja ja tehosti linnoittamista. Kaikkiin esityksiin hän ei suostunut. Sitä on helppo jälkikäteen arvostella, mutta entä jos Ihantalan joukot olisi tuhottu jo Pääasemassa?

        Mannerheim alkoi myös ensimmäisenä korostaa rauhaan pyrkimisen tärkeyttä, koska arvioi jo kesällä -42 Saksan häviävän sodan.

        Koskelon ja Visurin kritiikeissä ei ole mitään uutta. He ovat päteviä ammattimiehiä toisin kuin palstan valehtelevat höpöpojat.

        Mannerheim toimi nopeasti tilanteen selvittyä.

        Hänen johdollaan hyökkäys torjuttiin ja maa pelastui.

        Raivokkainkaan valehtelu ei muuta historian tosiasioita miksikään.

        Ainakin 1942 vielä maireasti isännöi Himmleriä tämän Suomen keskitysleirien tarkastusmatkalla kesällä 1942.


      • Valehtelet-taas

        Himmler kävi Suomessa kesällä -42 lähinnä tarkastamassa 6. SS-VuorD:n uudistamisen.
        Keskitysleirejä ei Suomessa ollut. Himmlerillä ollut Suomen asioissa mitään tarkastusoikeutta mihinkään..
        Himmlerin lomaillessa isäntänä toimi mm. pääministeri Rangell, joka kielsi Suomen juutalaisongelman.

        Mannerheim ei isännöinyt Himmleriä muuten kuin tämän käväistessä Päämajassa.

        Palattuaan vastavierialulta Saksasta heinäkuun lopulla -42 Mannerheim totesi kenraali Walldenille ja tiedotustoimiston päällikölle majuri Lehmukselle Saksa häviävän sodan. Matkalla mukana ollut Lehmus oli samaa mieltä


      • WoiHewonen

        Miksi vain totesi? Jos on johtajan ja ylipäällikön asemassa, silloin pitää myös saada aikaan toimintaa ja tuloksia, ei pelkästään todeta. Velttoa johtajuutta, jos nyt johtajuutta lainkaan.


    • säälittävä

      Suurhyökkäystä ei tarvinnut ennustaa! Heikki Koskelo TV dokumentissa;" Vakuuttavia tietoja suurhyökkäyksestä oli valtava tietomäärä mutta niitä osattu käsitellä" Kuka ei siis osannut käsitellä? Tietenkin Suomen oma Kim IL Sung! Edelleen Heikki Koskelo;" Suurhyökkäys jouduttiin ottamaan vastaa ottamaan vastaan lähes linnoittamattomissa asemissa - katastrofi oli äärettömän
      lähellä" Edelleen Koskelo; " tietomäärä oli valtava, mutta kun ylipäällikön A S E N N E O L I S E " !
      Pekka Visuri; " Täydellinen romahdus oli uhkaamassa" !
      Visuri; " Kun keskittää kaiken vallan itselleen on yksin vastuussa tekemistään virheistä.

      Kun jouduit tunnustamaan Koskelon ja Visurin ammattimieheksi joudut itse valehtelevaksi höpöhöpöpojaksi joka epätoivoisesti yrittää valehdella Kim Il Sungin todella raskaat ja koko
      maan vaarantaneet teot tai paremminkin tekemättä jättämiset valheiksi.

      Suurhyökkäyksessä menetettiin n 20 000 sotilasta, suuri osa menetyksistä lankeaa Kim IL Sungin
      kontolle.
      On siinä ansioristejä yhdelle kaiken arvostelun yläpuolelle nostetulle dementoituneelle hevosmiehelle kerrakseen.
      Kaikki esittämäni kritiikki Mannerheimin toimia koskien perustuu upseeriemme ja tiedustelumme
      aikalaiskuvauksiin keväältä 1944.
      Tähän historiatietoon nojaavat myös Koskelo ja Visuri, sekä mainitussa dokumentissa esiintynyt
      Professori Henrik Meinander.
      Kun heidän esittämänsä tieto on kiistatonta, kuinka se voi toistettuna muuttua valheeksi?
      Valehtelet niin paljon että ilmeisesti uskot huomenna eilen esittämäsi valheet itsekin todeksi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      14
      1372
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1265
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      62
      1170
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1052
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1006
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1005
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      993
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      979
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      971
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      970
    Aihe