Makumuistoja ohjelma oli menossa telkkarissa...katsoin loppuosan...Itsellä tuli makumuistoista mieleen nyt tähän vuodenaikaan .....kesäkeitto...mummoni oli niin hyvä kokki että kaikki hänen tekemänsä ruoka oli taivaallisen hyvää...Teenpäs kesäkeittoa huomenna....taidan laittaa koskenlaskijaa suurukseksi....muutoin vanhalla reseptillä....Makumuistoja tulee varmaan mieleen monenlaisia...
Mitä makumuistoja ...
mimmimum-..mi
64
888
Vastaukset
- Siilenä1
Katoin tuon ohjelman ja siinä esitelty ruskea kastike oli minun makumuistoni. Muista makumuistoista tulee mieleen maitopotut ja makaronivelli. Lisäksi nisujauhovelli mitä mummoni harrasti.
- mimmimum-..mi
Katsoin siinä vaiheessa kun Eput teki voileipiä....leivänpäällä piparjuurta ja paljon valkosipulia....kaikilla tuli vesi silmistä ...
- Siilenä1
mimmimum-..mi kirjoitti:
Katsoin siinä vaiheessa kun Eput teki voileipiä....leivänpäällä piparjuurta ja paljon valkosipulia....kaikilla tuli vesi silmistä ...
Juu, kyllä sinä juontajallakin nousi lieskat suusta:)
- mimmimum-..mi
Monet meidän ikäiset muistaa varmaan lämpimät leivät ....ne tulivat suosituiksi jonkun ohjelman myötä... kinkkua ja juustoa sinappia leivälle ja uuniin...muistan myös kinkku ananas juustoraasteen ...mausteineen ..oli se hyvää...vähän kuin esipitsa....
- New-age
Uunileipiin laitoin currya ja juustosiivuja/juustosiivun ja kun olin ottanut uunists punajuuripiparjuuri sörsselssöniä (kaupasta). Nam. Paahdetun
Leivän voi päällystää samoin.
Inkoon puuto on makumuisto. Joskus täällä kirjoiteltiin ja sain reseptinkin,
mutten ole saanut aikaiseksi tehdä. Hmmm. Aloitis=muistutus. - mimmimum-..mi
Siitä Inkoon puurosta minäkin muistan täällä kirjoitetun....en ollut sellaisestakaan ennen kuullut...
- 1eero
Tirripaisti, ei mitään kaupan sikaa vaa kunnon pihanperällä pahnoissa siististi kasvatettua possua, jota on leuan alta rapsutettu ja juteltu mukavia.
- mimmimum-..mi
Tirripaisti taitaa olla savosta kotoisin....siis se nimi...ei semmosta possua voisi paistiksi laittaa jota on leuan alta rapsutellut....Läskisoossia meilläpäin tehtiin ..
- staka
Oliskohan tirripaisti kuitenkin eri ruoka kuin läskisoosi. Tirripaistiinhan ei laitettu jauhoja, taidettiin vain pikkuisen suolaa lisätä kun paistisiivut (niiden leuan alta rapsutettujen, muunlaisia possujahan ei maalla ennen ollutkaan) oli sopivasti paistettu pannulla. Silleen että rasva irtosi mutta ettei liha kuitenkaan palanut.
Potattimuussin kanssa mahdottoman hyvää!- 1eero
Voi että jo ihanko alako ves tippuu suu pielestä, se maku ihan tuntuu vieläki suussa. Voe voe.?
- mimmimum-..mi
Makeammista makumuistoista tuli juuri nyt mieleen ...hedelmäsalaatti.. itsetehty...iso kulhollinen makeahkossa liemessä erilaisia hedelmiä...niitä mitä silloin oli saatavilla....tein usein itsekin ..paloittelin omenat..banaania..appelsiinin paloja..pieni määrä sokeri lientä kiehautettuna pehmitti omenaa...silloin oli jo hedelmä coctail purkkeja...sellainen sekaan ja kylmään...hyvin maistui..
- olihyvämuisto
Hedelmäsalaatti, joka tehtiin koverretun meloonin sisään ja syötiin kesämökillä hyvässä seurassa.
Ruisperunapuuro, työläs, mutta herkullinen ja vielä parempaa seuraavana päivänä paistettuna.
Ahvenkukko, pienistä ahvenista ja ohuen ohuita siansivuviipaleita ruiskuoressa.
Pullavanukas punakarviaismarjahillolla maustettuna.
Vienerleike, korppujauhoilla (kananmunalla) kuorrutetut possunkyljykset, juustotäytteinen tuplavasikanleike, naudanfilepihvit, lampaanfile...
Kaalilaatikko, janssonin kiusaus,
Ruusu- ja parsakaali sekä porkkanamuhennos lisäkkeinä
Umpioidut karviasmarjat liemineen, ohukaiset hillon kera,
Silakkapihvit, paistetut muikut, paistetut pikkuahvenet, kalakeitto, paistetut siika-, kuha- tai lohipalat suurustetussa kermakastikkeessa.
Maksapihvit, kastikkeen kanssa tai ilman, ei liian kypsiksi paistettuna.
Omatekemä sipulikeitto, suurustettu vehnäjauhoilla ja kermainen liemi.
Kesäkeitto ja siskonmakkarasoppa runsaine juurespaloineen, häränhäntäkeitto, jossa myös paljon juureksia (mieluummin ei kuitenkaan lihaa omalle lautaselle)
Koulussa köksätunnilla valmistettu stroganoff, jota en ollut ennen maistanutkaan.
Yhteisistä herkkuhetkistä on jäänyt paljon hauskoja muistoja ja toivon, että niitä kertyy vielä paljon lisää. - Olen muuten huomannut, että yhdessä herkutellen ruoka maistuu paljon paremmalta kuin yksin syödessä. ;)- Pikkuapulainen
Noo enpä tiedä kyllä jäätelö on hyvää kun yksin syö, kuten laulussa todetaan. Uutisruispuuro voisilmällä, lanttukukko, vastapaistetut karjalan piirakat ohraryynipuurotäytteellä ja voilla voideltuina, maitokiiseli ja siinä vadelmamarjasilmät, kinkku ruiskuoressa, siinäpä muutamia ruokia, joita en pitkään aikaan ole maistanut ja en ensimmäiset makumuistot ovat maalta, tätini luota joskus pikkutyttönä.
Tokihan ruoka ja ruokailu yhdistävät ihmisiä, iankaikkinen tapa, jopa meidän kulttuurissamme eli ns. leivän jakaminen. Jotenkin ruuan arvokkuus on nykyisin kärsinyt, kun joka tuutista saa kaikenlaista ruokaa, mutta se perimmäinen totuus ainakin Suomessa oli: ruoka oli kallista, työllä tuotettua ja sitä kunnioitettiin. Nyt leipää näkee poljettuna metrojunan laiturilla ja kadulla, roskiksessa kasseittain pilaantuneita ruokia jne. pahaa tekee.
Miten on: heitättekö paljon ruokaa pois eli yliostatteko? Vai valmistatteko aterianne itse?"Yksin-kertaisesti sitten:
Apetit pakaste-vihannekset ja kasvikset, sekä Kukka-Kaali.
300gr. ja 250gr. X 2.SF 300gr. X 1 SF.
10-12 kpl. Broilerin paisti-leikkeitä 800gr.SF
Vaihto-ehtona tar-tar leikattua laatu-naudan lihaa 2% 850gr.SF
Leipinä Täysj. Ruis ja Vehnä 1 X 2vpl.SF
Juustoportti Luomu-Kirnu-Voi.SF
Juustoportti Luomu-viili 6kpl.SF
Valio Maito 3ltr. luomu rasvaton.SF
Omenaa, Mandariinia tms.Osittain SF
Viikon eväs.
Maksaa mitä maksaa"
-
Höyryttäessäni laitan TODELLA paljon Valko-Sipuli jauhetta Vihannes-kerrosten väliin.
H.- Tiritiriteijaa
..."ruoka oli kallista, työllä tuotettua ja sitä kunnioitettiin"...
Tämä tuli mieleeni kyseisen ohjelman ruskeakastike-osiosta. Todettiin, että maalla syötiin useita kertoja päivässä. Lounaana saattoi olla esimerkiksi keitto. Muistan tämän hyvin lapsuudestani, jolloin autoin maatilalla tätiäni keittiötöissä. Nokkoskeittoa parempaa ei voi ollakaan, kun siihen vielä lisää kotona leivotun leivän.
Kastiketta ja perunoita syötiin sitten päivälliseksi varmaankin ohjelmankin välittämän tiedon mukaan jopa sellaisenaan, mutta tilanteen ja luovuuden mukaan höystettynä sillä, mitä milloinkin on ollut tarjolla.
Jälkiruoista / välipaloista muistan ehdottomana ykkösenä kotona lämpimässä ruokakomerossa tehdyn viilin. Siihen vain päälle ripaus sokeria ja inkivääriä - tai sisäkivääriä, kuten perheen pojat sanoivat.
En ollenkaan epäile, etteikö omassa kodissanikin olisi ollut herkkuja, mutta erityisen hyvin ovat jääneet mieleen nämä muistot, joissa on itse saanut olla mukana aktiivisena osapuolena ja JAKAA kokemukset.
- MämmiäMummilta
Mämmi mummolassa.
- Siilenä1
Mummon tekemä viili.
Ikuisesti olen kiitollinen ettei jäänyt makumuistoa mummon tekemästä kaurasotkusta, jotain velliä se oli olevinaan.
Näytti oksulta, haisi samalta, yök.
Muuten olen ollut kova tyttö syömään, kaik menee mikä ei eeltä pakene ja vähän meen peräänkin.- Siilenä1
Ancelina kirjoitti:
Ikuisesti olen kiitollinen ettei jäänyt makumuistoa mummon tekemästä kaurasotkusta, jotain velliä se oli olevinaan.
Näytti oksulta, haisi samalta, yök.
Muuten olen ollut kova tyttö syömään, kaik menee mikä ei eeltä pakene ja vähän meen peräänkin.Meidän lapsuudessa tehtiin kauramokoraa. Kaurahiutaleihin maitoa ja sokeria ja se syötiin lusikalla :): Tomaatti syötiin silleen että kastettiin hineosokeriin ja sitten pomps vaan suuhun :). Juuppa oli sitten mäskätyistä mustikoista, perunajauhoista ja sokerista sekoitettu lusikoitava herkku.
- New-age
Hauskoja nimiä.
Puolukkasurvosta, perunajauhoja ja sokeria.
Aika moneen taisi olla kyytipoikana sokeria.
Nykyäidit ovat tarkempia. - Siilenä1
New-age kirjoitti:
Hauskoja nimiä.
Puolukkasurvosta, perunajauhoja ja sokeria.
Aika moneen taisi olla kyytipoikana sokeria.
Nykyäidit ovat tarkempia.Joo, monella olikin maitohaNpaat mustina piikkeinä suussa :D.
- henrjii
hiilostetut ahvenet, ja uudet perunat.
Perunat kun on vielä suoraa pellosta,
ja voita kun vielä vähän kylkeen, niin
muistan miltä maistuu. - NamNamNam
Ruispuolukkapöperöä syön vieläkin. Ja jälttään naurista.
- maissiii
Pikapikaa tuli mieleeni:
Saimaan savustetut muikut (olikohan ne muikkuja, kovin pieniä kuitenkin)
Niiniveden murokkaat monella tapaa, savustetut parhaita
Kustavin silakkapihvit
Etumiehen kylmäsavulohi
Anopin tekemä matikkakeitto
Setäni Koskenkylästä pyytämät ja savustamat lahnat
Mirja ystäväni tarjoama ja hänen miehensä Sonkarista pyytämä
kaikkinainen kalaruoka, pian saan siitä taas nauttia, nam nam - Heikunkeikku
Minun makumuistoni on Mateen mätitahna. Isäni kalasti paljon.
Hän teki NIIN hyvää mätitahnaa (vai mikä nimi sillä nyt olikaan?), että huh huh.
Oli oikein juhlapäivä, kun hän sitä alkoi tekemään. Paljon raakaa sipulia ja oliskohan kermaa?
Isot kukkurat kasasin näkkileivän päälle ja mutustelin poskeeni.
Tuo on lapsuusmuistelo, enkä ole saanut vastaavaa syötävää enää aikuisena.
Toinen erinomaisen maittava ruoka oli äidin tekemä Klimppisoppa. Ei kaljaklimppejä, siitä en pitänyt. Klimppisopassa oli lihaa paljon ja klimpit ah maittavia sitkeyksiä. Perunoita klimppisopassa ei ollut ollenkaan. Muinaiset hanpaani muistavat ikuisesti äitini sokeroimat, keittämät mehut ja hyytävän-hyydetyt hillot.
Koulu-hanpi-lääkärikin varmaan muistaisi, jos vielä eläisi.
-
Muuten en lapsuudessani syönyt mitään sen erikoisenpaa.
Työ-elämässä sitten piti kyllä diivailla kaiken-laisella.
Olen ennenkin kirjoittanut, kuinka ihan tosissani halusin alkaa ymmärtää puna-viinejä.
Ainoa minkä opin on, että ne eivät maistu hyviltä.
Eivät vaikka miten yrittäisi ruokiaan vaihdella.
H.- MitäHerkkujamaistelitte
Mitä ne hunkszin hanpaat ovat? Onko jotain ssyötävää?
Vanhus-parka kertoo, että on käynyt kouluaikaan hanpi-lääkärissä!
Mitähän muita lääkäreitä hän tietää?
Ei ole mies-parka päässyt maistelemaan laadukkaampia punaviinejä. Onkohan kukaan saanut neuvoa herra kaikkitietävälle, miten viinejä tulisi maistella?
Kerropa, mitä söit, kun diivailit työelämässä?
Tähän ikään mennessä ehtinyt syödä niin monenlaista ja paljon, että taitaa olla itselleni armeliaampaa, kun ei kaikkea enää muistakaan.
Viimeisin makumuistoni tässä on nyt riisipuuro voisilmällä ja vähän omenahilloa lautasen reunassa. Kaksi ruisleivän palasta persiljalla ja herbamaresuolalla höystettyjä tomaattisiipuja päällään.
Lasillinen mustikkasoppaa palan painikkeeksi.
Saa nyt nähdä kauanko tuo muisto säilyy mielessäni. Mutta ainahan sen voi etsiä uudelleen esiin täältä palstalta mistä muittenkin syömiset löytyvät pitkin aikaa ja kaukaa aikojen takaa.Se ihminen on semmonen, että hyvät maut muuttuu kaurapuuroksi, jos niitä jatkuvasti syö.
Nuorena en pitänyt savustetusta kalasta, johtui siitä, että tutut toi varmaan epäonnistuneet savustukset meille.
Hiilellepoltettuja suolaisia, kuivia käppyröitä.
Joskus kauan sitten tein vahvasta raudasta isokokoisen savustuspöntön kunnon tulipesällä..
Olihan ne ensimmäiset savukalat taivaallisenmakuisia.
Siinä savustuspöntössä ei epäonnistunut milloinkaan.
Ei niistä savukaloista enää niin suuria makuelämyksiä saanut, kun niitä aika paljon söi.
Nykyinen savustin on täysi susi, kallis tehdastekoinen, rosteria. Ohutrautainen, pieni savustustila, .Savustuksen epäonnistumistodennäköisyys on 50%.- mimmimum-..mi
Tuli kielelle yksi makumuisto....loimulohi...olin yhden tuttuni luona ja miehensä bravuuri oli loimulohi...siinä istuimme ja odotimme valmistumista....kylläpä oli hyvää ja kermaviilikastike jossa paljon tilliä...antoi lisäsäväyksen....Voiko loimukalaa tehdä muuten muistakin kaloista....
mimmimum-..mi kirjoitti:
Tuli kielelle yksi makumuisto....loimulohi...olin yhden tuttuni luona ja miehensä bravuuri oli loimulohi...siinä istuimme ja odotimme valmistumista....kylläpä oli hyvää ja kermaviilikastike jossa paljon tilliä...antoi lisäsäväyksen....Voiko loimukalaa tehdä muuten muistakin kaloista....
En ole loimukalaa tehnyt.
Luulisin, että rasvainen kala on paras.
Tuossa savustusvärkissä on ne loimuvehkeetkin, mutta ne on niin mitättömät, että hyvä varata grillimakkaraa mukaan jos tuolla meinaa loimukalaa tehdä.
Se loimutus kestää vähintään tunnin, ja siinä on koko ajan oltava vieressä tolohakkana.. Se on hidastemposempien hommia.k-kotton kirjoitti:
En ole loimukalaa tehnyt.
Luulisin, että rasvainen kala on paras.
Tuossa savustusvärkissä on ne loimuvehkeetkin, mutta ne on niin mitättömät, että hyvä varata grillimakkaraa mukaan jos tuolla meinaa loimukalaa tehdä.
Se loimutus kestää vähintään tunnin, ja siinä on koko ajan oltava vieressä tolohakkana.. Se on hidastemposempien hommia."k-kotton"
Rasvainen on parenpi.
Kun vesi haihtuu, jää Hauesta kuiva ruoto.
Jos se lieskoi liian pitkään.
Melkein millin-tarkkaa hommaa sekuntti-kellolla, jos haluaa kypsän, mutta mehukkaan elukan.
Ainakin mitä minä osaan.
H.
- hmpff
Kesämakuihin kuuluu lautasellinen tuoreita mustikoita ja maito.
Sokeripalan ja kamferitipat muista myös :)) olin niin onnekkaassa asemassa, että kun synnyin, suvussa oli elossa yhtä aikaa 5 sukupolvea.
Isoäidin kaakao-voikreemi-kääretorttu. Miksen kysynyt aikoinaan reseptiä... Egyptissä syöty vaalea leipä joka oli kastettu ilmeisesti auringonkukka öljyyn....hyvän makuinen :)
- mimmimum-..mi
Ulkomaan makumuistoista minulle tuli nyt mieleen ....nektariini...italiassa...oikein mehukkaita ..kypsiä...en ollut ennen niitä syönyt...silloin ei täällä vielä kaupoissa ollut...
- NamNamMakumuistoja
Saako jostain kaupasta vielä rouhittuja ohranjyviä?
Niistä valmistettu puuro on suurta herkkua ja voisin mielelläni uudistaa makumuistoja siitä. - MatkoillaMaisteltuaKO
Ulkomaan herkkuja
Muistaako joku jännittäviä, eksoottisia makumuistoja ulkomaan matkoilta?
Uskalsitteko maistaa uusia makuja ja vieraita ruokalajeja? Mitä? Millaisia? - MieliTekisiMaistaa
Miten valmistettiin lohkareista uunijuustoa? Hapatettiin maitoa ja ...????
Makuja, tuoksuja, ääniä, tunnelmia, näkymiä, värejä, ihmisiä. rakennuksia. kielten sorinaa. musiikki, laulua, taidetta, luontoa, tuulen pehmeä hyväily paljaalla iholla....
ulkomaanmatkoilta tulee paljon muistoja jos osaa olla vastaanottavainen uusille asioille eikä vaatia vain tasoa ja palveluja mistä on maksettu etukäteen. Ahdasmielinen ja pikkusieluinen ihminen tekee itselleen ja muille palveluksen jos pysyy kotonaan muistelemassa läskisoossin makua, hajua ja väriä lopun elämäänsä eikä pilaa muiden makuelämyksiä ja makumuistoja ainaisella valittamisella.
Juuri nyt on tuoreimpana mielessä valkosipuli, brochetta, oliiviöljy, auringossa kypsyneet tomaatit, äyriäispadat ja paellat, välimeren yrtit ja tuoreet vihannekset. Ihanat oliivit...- Heikunkeikku
"Paloma"
Eikö aloituksessa kysytty nimenomaan makuMUISTOJA lapsuudesta. Näin ymmärsin.
Kyllä minullakin olisi vino pino "uusia" muisteloita, tunnelmia, näkymiä, kielten sorinoita ym. uudemmista ajoista, mutta kun kysyttiin lapsuuden muistoista, niin kirjoitin isän tekemästä mädistä ja klimppisopasta.
En kuitenkaan alvariin mätiä muistele tai klimppisopan lientä mietiskele :), enkä ahdasmielistele, vaikka joskus jotakin kaukaisuudesta mieleen putkahtaakin.
Äyriäiset ja paellat, saati välimeren yrtit eivät olleet tuttuja laisinkaan mun nuoruudessani. Heikunkeikku kirjoitti:
"Paloma"
Eikö aloituksessa kysytty nimenomaan makuMUISTOJA lapsuudesta. Näin ymmärsin.
Kyllä minullakin olisi vino pino "uusia" muisteloita, tunnelmia, näkymiä, kielten sorinoita ym. uudemmista ajoista, mutta kun kysyttiin lapsuuden muistoista, niin kirjoitin isän tekemästä mädistä ja klimppisopasta.
En kuitenkaan alvariin mätiä muistele tai klimppisopan lientä mietiskele :), enkä ahdasmielistele, vaikka joskus jotakin kaukaisuudesta mieleen putkahtaakin.
Äyriäiset ja paellat, saati välimeren yrtit eivät olleet tuttuja laisinkaan mun nuoruudessani."Heikunkeikku"
Paloma ja korppis pyrkivät enimmäkseen Blogaamaan päivittäistä elämäänsa.
Tuntevat mahdollisesti sen olevan jännää kaikille jotenkin.
Oletko käyttänyt tänääkin liikaa Suolaa ruoassasi? :)
H.Heikunkeikku kirjoitti:
"Paloma"
Eikö aloituksessa kysytty nimenomaan makuMUISTOJA lapsuudesta. Näin ymmärsin.
Kyllä minullakin olisi vino pino "uusia" muisteloita, tunnelmia, näkymiä, kielten sorinoita ym. uudemmista ajoista, mutta kun kysyttiin lapsuuden muistoista, niin kirjoitin isän tekemästä mädistä ja klimppisopasta.
En kuitenkaan alvariin mätiä muistele tai klimppisopan lientä mietiskele :), enkä ahdasmielistele, vaikka joskus jotakin kaukaisuudesta mieleen putkahtaakin.
Äyriäiset ja paellat, saati välimeren yrtit eivät olleet tuttuja laisinkaan mun nuoruudessani.Luin uudelleen aloituksen ja siinä ei minun mielestäni mainittu erikseen siitä onko kysymys makumuistoista kuinka pitkien aikojen takaa, kotimaisista vai ulkomailta. Mahdollisesti tvohjelmassa johon aloitus viittasi, kysymys oli nimenomaan lapsuuden muistoista.- Ylempänä joku kysyi myös nimenomaan ulkomaisista makumuistoista.
Kaikilla meillä on tässäiässä tullut makumuistoja ulkomailtakin.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Paloma ja korppis pyrkivät enimmäkseen Blogaamaan päivittäistä elämäänsa.
Tuntevat mahdollisesti sen olevan jännää kaikille jotenkin.
Oletko käyttänyt tänääkin liikaa Suolaa ruoassasi? :)
H.Ei minua mitkään blogit häiritse. Mukavahan se on lukea juttuja ihmisten touhuista.
Sinäkin hyvin mielelläsi kiiruhdit kirjoittamaan muniesi krapsutteluista, kun olit lääkärissä ollut.
Niin ja sun hampaistas. Ja muistakin jutuista. Nekään eivät haittaa. Joskus se olisi jopa suotavaa, että kirjoittaisit Oikeasta Omasta elämisestä, kuin jostakin muusta höperyydestä:)
Palomalle kommentoin vain sen takia, kun aateskelin ettei hän huomannut aloituksen pyyntöä juuri nuoruuden ruuista.
Ja vähän harmitti kyllä hänen sanat: Ahdasmielinen, pikkusieluinen.
Piti tulla sanomaan, että minä en ainakaan ole semmonen:) hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Paloma ja korppis pyrkivät enimmäkseen Blogaamaan päivittäistä elämäänsa.
Tuntevat mahdollisesti sen olevan jännää kaikille jotenkin.
Oletko käyttänyt tänääkin liikaa Suolaa ruoassasi? :)
H.Minä blogaan blogaamiseni blogeissani tai sitten FB_ssa. Täällä pohjustelen ja perustelen kommenttejani ja vastauksiani omien kokemusteni mukaan. Jos se on sinun mielestäsi blogaamista, niin olkoon. Olen väsynyt tuohon jankuttamiseesi. FY-
- Heikunkeikku
Paloma.se.co kirjoitti:
Luin uudelleen aloituksen ja siinä ei minun mielestäni mainittu erikseen siitä onko kysymys makumuistoista kuinka pitkien aikojen takaa, kotimaisista vai ulkomailta. Mahdollisesti tvohjelmassa johon aloitus viittasi, kysymys oli nimenomaan lapsuuden muistoista.- Ylempänä joku kysyi myös nimenomaan ulkomaisista makumuistoista.
Kaikilla meillä on tässäiässä tullut makumuistoja ulkomailtakin.Ok, kunhan saivartelin :)
Ja voihan hyvin olla niin, että minä olis se, joka ei aloitusta ymmärtänyt. Eikä olisi muuten ensimmäinen kerta.
Toisaaltaan onko sillä nyt mitään väliä, kertooko lapsuuden mauista, vai muista makuelämyksistä. Pääasia että makuja piisaa:)
Ja mainitsemasi Paella on Heevetin hyvää. Teen silloin tällöin sitä kotona ja saaressa vieraille. Itselle en viitsi vaivotella. On aikamoisen kovatöinen ruoka. - Heikunkeikku
Paloma.se.co kirjoitti:
Minä blogaan blogaamiseni blogeissani tai sitten FB_ssa. Täällä pohjustelen ja perustelen kommenttejani ja vastauksiani omien kokemusteni mukaan. Jos se on sinun mielestäsi blogaamista, niin olkoon. Olen väsynyt tuohon jankuttamiseesi. FY-
Jatka vaan samaa rataa. Perustellen tyylilläsi.
Ei se ketään muuta häiritse, paitsi hunkszia.
Toisaaltaan mikä häntä EI häiritsisi?
Keksiikö joku, mulle ei tuu mieleen:) Heikunkeikku kirjoitti:
Ei minua mitkään blogit häiritse. Mukavahan se on lukea juttuja ihmisten touhuista.
Sinäkin hyvin mielelläsi kiiruhdit kirjoittamaan muniesi krapsutteluista, kun olit lääkärissä ollut.
Niin ja sun hampaistas. Ja muistakin jutuista. Nekään eivät haittaa. Joskus se olisi jopa suotavaa, että kirjoittaisit Oikeasta Omasta elämisestä, kuin jostakin muusta höperyydestä:)
Palomalle kommentoin vain sen takia, kun aateskelin ettei hän huomannut aloituksen pyyntöä juuri nuoruuden ruuista.
Ja vähän harmitti kyllä hänen sanat: Ahdasmielinen, pikkusieluinen.
Piti tulla sanomaan, että minä en ainakaan ole semmonen:)Et varmasti olekkaan enkä sillä tarkoittanut ketään palstalaista erikseen. Lähinnä tuli mieleen tapaamani turistit jotka valittvat kaikesta, etenkin ruuasta ja juomasta jotka eivät olleet ihan samanmakuisia kuin sapuskat kotona takahikiällä. Salaatti oli kitkerää, vesi haisi kloorille sitä ei voinut juoda, äyriäiset makasivat sopassa kuorineen, jne (kyllä kotona kaikki oli paremmin)
Talonpoikaisromantiikkaa ymmärrän, sitä meillä on kaikilla, ja nämä yksinkertaisten pula-aika-ruokien ja lohturuokien muisteleminen ja ylistäminen on asia jota kaikki harrastamme silloin tällöin. Mutta minun täytyy nyt olla itselleni rehellinen: oma lapsuuteni maalla ei ollut mikään kulinaarinen seikkailu: ruokaa tehtiin niin että väki sai mahan täyteen ja jaksoi mennä kouluun tai työhön seuraavanakin päivänä.
***
Makumuisto lapsuudesta:
mamman muru jota hän teki edellisena iltana ennen kuolemaansa: kerättiin metsästä mustikoita Mamman kanssa (äidinäiti), Mamma survoi ne, lisäsi sokeria ja pullaa pieniksi paloiksi revittynä ja sekoitti hyvin. Että oli hyvää kylmän maidon kanssa!
Äidin mustikkapiirakat pullakuoreen kylmän maidon kanssa myös lapsuuden herkkua.- Nii.hälle
Oliko pilsneri ennenvanhaan parenman makuista.
- EnMinäMuttaMuutNe
Heikunkeikku kirjoitti:
Ei minua mitkään blogit häiritse. Mukavahan se on lukea juttuja ihmisten touhuista.
Sinäkin hyvin mielelläsi kiiruhdit kirjoittamaan muniesi krapsutteluista, kun olit lääkärissä ollut.
Niin ja sun hampaistas. Ja muistakin jutuista. Nekään eivät haittaa. Joskus se olisi jopa suotavaa, että kirjoittaisit Oikeasta Omasta elämisestä, kuin jostakin muusta höperyydestä:)
Palomalle kommentoin vain sen takia, kun aateskelin ettei hän huomannut aloituksen pyyntöä juuri nuoruuden ruuista.
Ja vähän harmitti kyllä hänen sanat: Ahdasmielinen, pikkusieluinen.
Piti tulla sanomaan, että minä en ainakaan ole semmonen:)Ihminenei aina itse huomaa omia tapojaan ja taipumuksiaan. Ehkä kannattaisi pysähtyä välillä miettimään ja katsoa peiliin.
Olen syönyt ulkomailla kaikenlaista, joskus ihan ok. joskus ei ole ollut mieleeni. Pelkkä eksoottisuus ei auta jos en tykkää.
Pehmeän lämpimät illat hyvässä seurassa ovat mukavia muistoja reissuilta.
Minä tykkään nykyisin olla mökilläni tai kämpälläni, en kaipaa mihinkään, paitsi joka kesäistä Etelä-Pohjanmaan reissua, sekin tuli tehtyä jo.
Taidan olla hyvä laittamaan ruokaa kun harvoin löydän omien keitoksieni voittanutta.
Yksinkertaiset maut ja tuoreet ainekset, niistä tulee hyvää aina, sopivasti maustettuna.
- Seonii
En lähde ulkomaille makujen tautta. 😕
- hytinäx1
Tiikerijäätelö pallero vohvelituutissa silloin aikanaan kun jäätelö oli jäätelöä eikä vesi-maitolitkua joka valuu jo 30 sekunnin jälkeen .
Kotoa kävellen onki-vapa olka-päällä.
Pikku-repussa suolaa, matoja ja tuli-tikkuja.
Pienen voima-laitoksen siltaa pitkin joen toiselle rannalle.
Siellä se kallio mistä olen niin moneen ruoka-aloitukseen kirjoittanut.
-
Kallion reunan vierestä syvänteeseen pyydys.
Ja niin nousi taas kerran mukavahko Ahven.
Isot miehet olisivat sille kylläkin vain hymähtäneet.
-
Viidennen kalan jälkeen repusta puukko ja kuivia oksia poikki.
Pajusta ohut keppi ja kuoret pois.
Kaloista löllöt mahasta ja keppi läpi.
Piankos pikku-nuotion hehku pikku-kalan kypsytti.
Hipi, hipi Suolaa muutama ripi ja...
Maku painui mieleen ikuisiksi ajoiksi.
Kuten auringon paahtama kallio selän alla.
Hyvin ansaitut pienen pojan päivä-unet.
-
Samaa reittiä takaisin.
Tietäen ihan hyvin että äiti ei ollut lautasta laittanut keittiön-pöydälle.
Äiti oli viisas ja tunsi poikansa.
H.- kunkunkun
Lässyn lässyn.
- mimmimum-..mi
Loppuelämän muistoja tuollaiset retket....onnen hetket...pienen pojan elämää..
Tuli mieleen tuo puukon ja veitsen käyttö lapsilla...ennen sai varmaan harjoitella puukon käyttöä enemmän kun nykyään....monet lapset jo pienenä näppäriä käyttämään esim. hedelmäveistä jos ovat tottuneet kuorimaan ja paloittelemaan.. Monet vanhemmat ovat "laiskoja" opettamaan lapsille...
- maissiiii
Ihan just putkahti mieleen yksi makumuisto,
naapurin likat tekivät itse erimakuisia tikkunekkuja
Ne olivat sellaisia kartion mallisia pyöritetyn voipaperin
sisään tehtyjä nekkuja. Ja niin olivat kovia mutta hyviä,
Saispas vielä jostain,,,no joissakin perinnekaupoissa
voidaan sen tapaisia vielä myydä,Jospa kokeilisit nekkujen valmistamista itse. Nykyisin kannattasi varmaan kokeilla myös eri väristen sokereiden sulattamista.
Muistan, että tehtiin itsekin nekkuja joskus aikoinaan. En muista, mitä reiällistä levyä käytin voipaperimuottien telineenä. Sokeri sulatettiin paistinpannussa ja loruteltiin voipaperimmuottiin muutamassa erässä. Mistä kummasta saimme tikkuja, vai pitikö niitä säästää jostain jäätelöpuikoista tai tikkunekuista?
Sula sokeri on muuten todella tulisen polttavan kuumaa, joten kannattaa varoa.
Kertokaa ihmeessä meillekin, jos kokeilette. Mitenj onnistuu?
- SokeriSuuJaMaistaa
Sokerinekkuohjeita päivitettynä nykyaikaan:
Nykyaikaisissa nekuissa on yleensä kermaa, isoäidinaikaisissa ei ollenkaan. Vain sokeria ja siirappia keittelemällä syntyy karamellimainen liemi, väri vaalenee, mantelirouhe antaa purutuntumaa ja sooda kuohkeutta.
Tämän yksinkertaisempaa ei herkkutehtailu voisi olla. Kartio-tötteröitä varten on hyvä tehdä myös suunnitelma B, teipin kun on liukkaasta leivinpaperista aika vaikea saada otetta...oma pelastukseni oli ompelutarvikelaatikko. Kiinnitin tötteröiden sauman nuppineuloilla, (helpommalla olisin päässyt käyttämällä tryffelivuokia)...mielikuviini oli kuitenkin piirtynyt jo kuva hangessa törröttävistä vanhanajan nekkutötteröistä. Pieniä lapsia ei kannata ottaa näihin talkoisiin mukaan, sillä kuuma nekkumassa poltaa sormet silmänräpäyksessä. Jos siis nekkumassaa valuu tötterön reunan yli, niin anna valua! Kerran kun kokeilee, niin tajuaa senkin, miksi lumi toimii nekkutelineenä; hangella on ihan oikeastikin tärkeä funktio. Ja lisäksi se näyttää TOSI hyvältä !?!
_________________
NEKUT vuodelta 1909
1/2 kg. hyvää siirappia
300 gr. sokeria
100 gr. mantelia
1/2 tl. soodaa
Siirappi ja sokeri keitetään, kunnes muutama pisara seosta kylmään veteen kastettuna kovettuu karamelliksi. Karkeaksi leikattu manteli ja sooda sekoitetaan siirappiin, jota heti ajellaan pieniin poimutettuihin paperivuokiin tahi lumeen asetettuihin paperitötteröihin.
__________________
NEKUT nykykielellä
4 dl tummaa siirappia
3 1/2 dl hienoa sokeria
100 g mantelirouhetta
1/2 tl leivinsoodaa
lisäksi tarvitset leivinpaperia, teippiä ja puisia tikkuja tai bambuvartaita ja hienoa sokeria lumihangen korvikkeeksi
Leikkaa leivinpaperista neliöitä ja rullaa ne kartioiksi. Varmista sauma teipinpalasella tai nuppineulalla. Alkuperäisessä ohjeessa tötteröt asetellaan lumihankeen, jos keittiösi ei kuitenkaan ole kätevästi lumen äärellä, voit mainiosti laittaa tötteröt pystyyn kulhoon kaadettuun hienoon sokeriin. Nekut voi myös "valaa" pieniin tryffelivuokiin.
Keitä siirappia ja sokeria välillä sekoittaen, kunnes sokeri sulaa, seos muuttuu vaaleanruskeaksi ja veteen tiputettu siirappipisara jähmettyy. Sekoita mantelirouhe siirappiin. Kaada nekkuseos pystyyn asetettuihin tötteröihin ja aseta tikku keskelle.
____ Uusi makumuisto syntyi äskettäin:
En ole pitkään aikaan syönyt kirjolohen mätiä. Se on kai suurirakeisinta mätiä, mitä on tullut maistelluksi. Nyt raastin punasipulia pienemmäksi kuin koskaan aikaisemmin ja sekoitin mädin ja sipuliraasteen laktoosittoman smetanan joukkoon.
Laitoin mätisoosin tumman reissumiehen päälle ja söin välipalaksi. Suuret mätipallerot rapsahtelivat hauskasti hampaitten välissä. Tunnustelin niitä suussani ja palleroita rapsautellessa kuulin pieniä ääniäkin. Tuntui, että herkutellessa oli kaikki aistit käytössä, maku-, haju-, kuulo- ja tuntoaisti, Nam. Huomasin, että ennen arkisena pitämäni isotkin mätipallerot voivat tarjota herkutteluhetken.
Mätiherkuttelumuistot ovat aikoinaan syntyneet muikun, siian tai mateenmädillä herkutellessa. Usein niitä on tullut syödyksi blinien kanssa tai päivällisellä muiden suolaisten alkupalojen kanssa. - Kirjolohenmäti on tuntunut arkisemmalta.- HyvääMummoltaSaa
Mummon pannukakku oli suurta herkkua. Sitä syötiin hillon kanssa. Se oli pehmeää, eikä liian kypsäksi paistettua. Sitä tekisin, jos osaisin.
- suursyömäri
Kirjoitanpa nyt kaiken mitä mieleen tulee. :)
Alle pari tuntia sitten järvestä nostettu lahna ruohosipulilla, voilla ja ehkä sitruunalla täytettynä uunissa paahdettuna. Voita suolaa ja pippuria pintaan, vähän sisällekin. Vielä parempaa halstrattuna ja parasta savustettuna.
Silloin, kun seiti tuli pakastetuotteena kauppoihin, tuli tästä nopeasti suosikkiruoka lapsillekin:
Seitilankku tai pari isoon uunivuokaan, Hasselbackan perunat ympärille, suolainen maitoliemi pohjalle kypsyttämään ja lisäksi vähän valkopippuria, voinokareita ja korppujauhoja. Kun ruoka on melkein kypsää, reippaasti ketsuppia kalan päälle. Oi.
Ketsuppiin liittyen:
Spagetin seuraksi maailman yksinkertaisin jauhelihakastike: perus 400g jauhelihaa, vähän sipulia, lihaliemikuutio, runsaasti paprikamaustetta, pippuria, vehnäjauhoja suurustamiseen, sopivasti vettä ja tärkein on sitten noin 1dl ketsuppia. Maun mukaan. Kuulostaa pöljältä, on ehkä epäterveellistäkin, mutta myös oudon hyvää.
Epäterveelisestä puheenollen, sian kylki valurautapannussa voissa käristettynä, suolaisena ja rapeana. Siihen jäljelle jäävään liemeen kun kastaa ohuita kuivia jälkiuunilimpun siivuja, ei mikään voi olla niin hyvää pakkaspäivän hiihtolenkin päälle. Paitsi jos saa sen kaakaon ja ässäkeksin myös.
Pekoni, ruusukaali ja mustaherukkahyytelö paistinpannulla.
Kirpeät kotipuutarhan omenat liha/jauhelihakeiton seassa. Nostavat melkein keiton kuin keiton uudelle tasolle.
Ns. "Ahvenanmaan" pannukakku, jos oikein muistan. Kardemummainen, pehmeä, mehukas ja paahteinen.
Juustokaste. Tähteeksi jäänyttä kinkkua tai mielellään vasikkaa tai lehmän kieltä, runsaati maitoa, mausteeksi suolaa, voita, ripaus pippuria ja sokeria. Sitten reippaasti sitä leipäjuustoa kuutioina. Kuumennus niin, että juusto alkaa hiukan olla narskuvampaa ja siinähän se. Uskomatonta herkkua. (Netistä löytyvät ohjeet eivät muuten ole aitoja.)
Kurkkukeitto avomaakurkuista. Kypsytellään kurkkukkuutioita öljyssä ja voissa hiljalleen kannen alla 15 minuuttia tai kunnes alkavat juuri ja juuri pehmeta ja saada aromia ja levittää tuoksua, sitten hiukan suolaa, curryjauhetta, ripaus sokeria ja maitoa päälle (mielellään täysmaitoa, tai sitten tilkka kermaa lisäksi). Kesäinen janonsammuttaja ja mineraalien palauttaja.
Rantasaunalla paistetut hiillosahvenet ja särjetkin.
Marjasekoitus, on kai sillä joku oma paikallinen nimensäkin jossain. Kaikenlaisia itse kerättyjä tai viljeltyjä marjoja sekaisin, osa vain ihan hiukan murskattuna. Herukoita, karviaisia, puolukkaa, mansikkaa, vadelmaa, karpaloita, mustikoita jne. Vain hyvin hyvin vähän hillosokeria. Ehkä tämä onkin se kaikkein rakkain makumuisto aamupalalta iltapaloihin, päiväkahveilta juhlaillallisiin. Se kun taipuu niin moneen muuhun suomalaiseen ruokaan yhdistelmänä ja siitä saa vaikkapa sen herkullisen peltimarjapiirakan isommallekin kahvitettavalle väelle kun vain lusikoi sekoitusta taikinan päälle. Vaniljakasiketta lisäksi niin sehän on siinä.
Puolukka, semmoisenaan, kevyesti survaistuna, mielellään sokeroimaton. (Ihan pikkulapsesta asti olen ihmettellyt miksi kukaan haluaa pilata niin valtavan hyvänmakuisen ja mahtavan puolukan täydellisesti keittämällä siitä yököttävää hilloa?) Puolukkaa söin ja keräsinkin lapsena ämpärikaupalla. Kirjaimellisesti. Nykyäänkin lähden syksyisin puolukan perässä haahuilemaan kilometritolkulla.
Sitten ne "omituiset" yhdistelmät...
Kaurapuuro, voisilmä, sokeri ja lauantaimakkarasiivut, joskus lapsena.
Jälkiuuniruisleipä, metvursti ja banaani. (Itseasiassa, ruisleipä-kesäkurpitsa-banaani -yhdistelmässä on jotain kermavaahtomaista. Mielenkiintoista.)
Munavaahto. Siis, mahdollisimman tukevaksi vaahdoksi vatkattuja tuoreita kananmunia ja sopivasti sokeria. Ei muuta. Lapsuuden herkku.
Mustat oliivit ja appelsiinikeksit.
Suutarinlohi. omena ja saaristolaisleipä eivät ole oikeastaan mitenkään outo yhdistelmä ollenkaan.
Toisaalta. Venäläistä klassikkoa, suolakurkku-hunaja-smetana -yhdistelmää olen aina inhonnut enkä koskaan ole voinut ymmärtää.
Nyt olis vähän nälkä jo..- mimmimum-..mi
Nyt kun kirjoitit vielä noita makumuistoja....monta makua nousi kielelle...hölskytyskurkut...aina pyysin että saanko minä hölskyttää....ja suutarinlohi oli aina ...ainakin joulupöydässä...ja kurkkusalaattikin ..sipulinen...oi oi niitä kaikkia makuja ja muistoja...muistaako kukaan sellaista jotain kermasekoitusta kuin Punahilkka ...tai jotain...mummolan kellarissa katselin kuvaa punahilkasta...enkä varmaan ollut kuin jotai kolme ..neljä vee..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2433789Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha272284- 242111
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.902015Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?921685Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81301
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361287Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61218