Epäraamatulliset sapatilla eksytykset

Adventistit uskovat raamatunvastaisesti että sapatti pelastaa ja sunnuntai pedonmerkkinä vie kadotukseen.
Adventismi SDA on rakennettu sapatin ympärille ja sapatilla meuhkaamisella.
Tämä on adventistien mielestä raamatullista.

TotuusAismistä kirjoitti:

Adventistit uskovat raamatunvastaisesti että sapatti pelastaa ja sunnuntai pedonmerkkinä vie kadotukseen.
Adventismi SDA on rakennettu sapatin ympärille ja sapatilla meuhkaamisella.
Tämä on adventistien mielestä raamatullista.

Lue lisää

On Raamatullista julistaa kolmannen enkelin varoitussanomaa pedosta 666, ja hänen merkistään.

Kun sinulla on tuo peittoadventismin lappu silmillä, ja jota en fanita, vaihdetaanko raamattuun ja vaikka toiseen todistajaan.
Lindeman todennäköisesti on juuriltaan helluntailainen ja onhan Aposotolinen seitsemännenpäivän helluntalaisuus eri maissa olemasa. Eli ihan hyvin voimme jättää aikaa kuluttamasta tuo adventismi, vaikka se maassa vaikuttaa.

http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

Tuolta voit siniseltä alueelta hakea tekstiä. Hieman vapaudut adventismista, kun se kohdaltani on vapaus. En kuulu mihinkään kirkkokuntaan.

RAAMATULLINEN LEPOPÄIVÄ
Sapatin asettaminen luomistyön yhteydessä
Kolmenlaisia sapatteja: viikkosapatti eli seitsemäs päivä
Juhlasapatit
Sapattivuosi ja riemuvuosi
Sapatti - liiton merkki Jumalan ja Israelin välillä
Sapatin merkitys
Kumosiko Jeshua sapatin?
Kumosiko Paavali sapatin?
Onko päivällä väliä?
Sapatti - tulevaisten varjo
Sapattina on lupa tehdä hyvää
Ihmisen poika on sapatin herra
Kuuluuko sapatti pakanauskoville?
Viikon ensimmäinen päivä
Mistä sunnuntai on peräisin?
Sapatin ennalleen asettaminen rauhanvaltakunnassa
Sapatin pyhittämisen siunaus pakanauskoville

Siinäpä sinulle purtavaa ja hieman toisillekin.

Eli nyt puhutaankin Apostolisesta seurakunnasta ja antikristuksen eksytyksestä.

ts. Antikristuksen eksytys on erottava tekijä Herran kansan ja kristittyjen välissä.

Herralla on aina ollut vain YKSI- kansa. Kansa, joka kumartaa Häntä.
Maalimassa on aina ollut muotouskonnollisuus ja perinnäisopit, jotka tekevät tyhjäksi Jumalan sanaa, eksyttää ja kadottaa.
Ja tässä ajassa voidaan puhua yleisuskonnoista, muotouskonnollisuuksista ja se yhtälö on myös nämä kirkkokunnat.

Otan esimerkin Lutteri- seurakunnan harhasta. Lapsikaste. Se on sama jumalainen näytelmä, kuin teidän sunnuntainne. Kumpikin käy opetuksessa esiintymään tienä, missä teidän pitäisi kulkea. Sieltä se on katolisuuskin - juuriltaan Baabelilaisuus.
Äiti- lapsikultti - naamioitunut hyväntiedonpuun hedelmäksi, niin että se näyttää hyvältä ja maistuu hyvältä.

Kysyn, kuka on siellä "hyvän ja pahantiedonpuulla" osoittamassa sen hedelmiin ja miksi ne hedelmät ovat niin vaarallisia? Vaara on siinä, että ne näyttävät niin hyvältä ja antaa ymmärrystä --- harhaan ja siinä uskonnollisuuden aadamit ja eevat ovat alastomia.

Alastomuus pitää peittää sijaisen tämän Sapatin Herran sovituksella, että ihmiset eivät enää synti- raamatullisesti eläisi laittomuudessa, koska Herra ei tunne - Menkää pois minun tyköäni te laittomuuden tekijät, En tunne teitä.

He kyllä kovasti esittivät olevansa kentälllä työssä Herran nimessä, mutta kyse varmaankin oli motouskonnollinen ja oletus kirkkojen jäsenyys - pelastavana elementtinä.

Siksi jankkaaminen jonkun kirkon sitä ja tätä on turhaa, turhaa ajankulua. Vaan perustakaa kirjoituksiin, ei perinnäisoppeihin.
Perinnäisopit tunnetaan nimellä ylösnousemuspäivä - se on pyhä.
lapsikaste, sekin tunnetaan, muka että lapsikaste pelastaa ja kastamattomat lapset ovat helvetissä, jotka synnytksessä esim. kuolevat. jne.

Perinneopiessa on kumma voima. Se sitoo sen perinteen esittäjään uskonnolliset ihmiset, koska he eivät tunne kirjoituksia.

Joko nyt ymmärrätte sen, mikä on antikristuksen eksytys.

Jaa- kello käy ja minun pitää olla 3 vartin päästä toisessa kaupungissa.

BAABELIN VALHEUSKONNON NOUSU JA TUHO

"Astu alas ja istu tomuun, sinä neitsyt, tytär Baabel, istu maahan, valtaistuinta vailla, sinä Kaldean tytär; sillä ei sinua enää kutsuta hempeäksi ja hekumalliseksi. Tartu käsikiviin ja jauha jauhoja, riisu huntusi, nosta helmuksesi, paljasta sääresi, kahlaa joen poikki. Häpysi paljastuu, häpeäsi näkyy; minä kostan enkä ainoatakaan armahda...Mutta nyt kuule tämä, sinä hekumassa eläjä, joka istut turvallisena, joka sanot sydämessäsi: 'Minä, eikä ketään muuta! Minä en ole leskenä istuva enkä lapsettomuudesta tietävä.’ Mutta nämä molemmat tulevat sinun osaksesi äkisti, yhtenä päivänä: lapsettomuus ja leskeys; ne kohtaavat sinua täydeltänsä, huolimatta velhouksiesi paljoudesta, loitsujesi suuresta voimasta...Sinä olet väsyttänyt itsesi paljolla neuvottelullasi. Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on. Katso, he ovat kuin kuivat korret: tuli polttaa heidät; he eivät pelasta henkeään liekin vallasta" (Jes.47:1-3, 8-9, 12-14).

Kautta koko Raamatun, ensimmäisestä Mooseksen kirjasta aina Ilmestyskirjaan saakka, löytyy runsas määrä ennustuksia Baabelin (Babylonin) valtakunnan kohtaloista ja tuomioista, jotka Herra vuodattaa sen ylle. Baabelilla Jumalan sana tarkoittaa sekä maallista Baabelin valtakuntaa että hengellistä langennutta uskonnollisuutta, portto-Baabelia, joka myöskin tulee kokemaan Jumalan vihan kiivauden tuomion lopun ajassa. Hengellises­sä mielessä Baabel edustaa Raamatussa langennutta valheuskontoa, jonka avulla sielunvi­hollinen yrittää saada ihmiskunnan petetyksi ja Jumalan Sanaan perustu­van puhtaan opetuksen mitätöidyksi.

Toiset luottavat Lindemaniin ja Ellen Whiteen Jumalan Sanansaattajina.

Sapatin tai sunnuntain palvonta ei kuulu kristinuskoon.

Tässä valkeuden enkeliksi tekeytyvä sielunviholli­nen onkin onnistunut hyvin, sillä se on saanut koko maanpiirin petoksensa valtaan ja valitettavasti myös suuri osa ns. kristikuntaa on Baabelin valheuskonnon petoksen vallassa. Koska Jumalan Sanan valossa Baabelin porttokirkko ja valheuskonto on apostolisen alkuseura­kunnan mallin mukaisen seurakunnan ja apostolisen opetuksen päävastustaja maailmas­sa, on erittäin tärkeää ymmärtää Baabelin valheuskonnon salaisuutta ja sen tulevaa tuomiota. Olemme jo useassa yhteydessä jonkin verran joutuneet tarkastelemaan Baabelin tornista alkaneen valheuskonnon vaikutusta ja turmelusta alkuperäiseen Raamatun totuuteen ja opetukseen kristikunnan keskellä. Tässä yhteydessä vielä hieman laajennamme tietojamme Baabelin synnystä, olemukses­ta ja tulevasta kohtalosta.


Baabelin torni ja valheuskonnon synty
Baabelin tornista alkanut kultti, äiti-lapsi-uskonto, on levinnyt vuosisatojen ja vuositu­hansien kuluessa yli maapallon eri kulttuureihin. Nimet ovat vaihtuneet, mutta äiti-lapsi-asetelma, auringonpalvonta ja taivaankuningataroppi ovat pysyneet samoina. Egyptissä kultti oli Isis-Horus ja auringonjumala Ra'an nimellä. Kreikassa Afrodite-Eros ja auringon­jumala Helios eli Apollo nimellä. Persiassa Mithras-kultin nimellä, samoinkuin Roomassa­kin Mithras-kultin ja Mars-Venus nimellä. Japanin shintoismissa Amateraso-Omikami nimellä (Huomaa nouseva aurinko Japanin lipussa. Japanin keisarin sanotaan uskonnon mukaan olevan auringonjumalan poika). Intian hindulaisuudessa Vishnu-kultin nimellä. Meksikossa Tonafiuh nimellä ja Foinikiassa Baal-Astarte-kultin nimellä.

leikkeitä Lindemaanilta, haasteeksi lukuun.
Israelin lankeaminen Baalin uskontoon
Alkuseurakunnan turmeltuminen ja katolisen kirkon alku
Joulukuun 25. päivä oli Roomassa moninkertainen juhlapäivä Baabelin uskonnon mukaisesti.
Raamatun kauniissa symbolikielessä Messiaalle uskollista seurakuntaa verrataan Hänelle kihlattuun morsiameen ja vaimoon (2.Kor.11:1-2; Efes.5:25-32). Miehelleen uskoton vaimo on portto ja Messiaalle uskoton seurakunta on Ilmestyskirjan suuri Babylon eli porttokirk­ko.

Eriseuraisille kirjoitti:

Toiset luottavat Lindemaniin ja Ellen Whiteen Jumalan Sanansaattajina.

Sapatin tai sunnuntain palvonta ei kuulu kristinuskoon.

Lindeman osoittaa raamattuun jos sinun kalloosi se ei sisäisty.
Sunnuntain hokema on epäraamatullinen ja perusteeton, aivankuin lapsikaste.
Jos ette tienviittoihin usko - jotka viittaavat asiaan raamatulla, jokainen saa luvallaan mennä, mihin menee. Herra mittaa jokaisen tästä ajasta.

Lepääminen lauantaina onnistuu aivan hyvin ilman adventismia.
Kristityt eivät tarvitse adventismia.

Sapattikiihkoilijoille kirjoitti:

Lepääminen lauantaina onnistuu aivan hyvin ilman adventismia.
Kristityt eivät tarvitse adventismia.

No, miksi te vouhkaatte adventismista.
Sitähän tässä on kirjoitettu Raamatullisesta Jumalan Pyhittämästä sapatista, mutta kun sitten väännätte sitä adventismia siihen.
Meillä sapatti on Herran siunaama lepopäivä, voimme kokoontua kotikokoukseen, laulaa, lukea sanaa, iloita yhdessäolosta, kokea sitä, millä Herra siunaa läsnäolollaan.

Toisaalta ihmetyttää nämä sunnuntaiveuhkaajatkin. Puhuvat ylösnousemuspäivästä ja siitä pääsiäisestä. Siinähän pitävät kerran vuodessa sitä ylösnousemuspäivää, pitkäperjantain jälkeen, mutta meillä sapatti on joka viikko.

Bilepost. Oletko sinä helluntaiseurakunnan jäsen ?

aika.outo.kuitenkin kirjoitti:

Bilepost. Oletko sinä helluntaiseurakunnan jäsen ?

aika.outo.kuitenkin, kirjoitin Jumalan Sanaa, onko Kirjoitukset sinulle aika outoja?

Kannattaa bilbeposti hieman lukea raamattua, ettei nyt väärällä valalla heitä väärää todistusta.

Lue ensin V Mo 31:24-26 jae.

Kun tuota lainkirjaa luet - se käsittää muutaman luvun. Tutki ja mieti. Aloita 32 luku ko. kirjasta jakeista 1-47 saakka..... mieti ja pohdi, sinun on tarpeen neuvoista ottaa vaari.

Sitten palaa 5Mo luku 28:1 --lukuun 30:20 .... onhan siinä sinulle hieman vaivaa - mutta vaiva kannattaa.

Mistä tiedotusvalineestä olet lukenut, että adventistit ajavat sunnuntaita työpäiväksi ? Itse en ole tätä uutista kuullut.

Jeesus nousi haudasta viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina, mutta lepäsi viikon seitsemännen päivän haudassa. Näin ollen jos seuraamme Jeesuksen esimerkkiä, on viikon seitsemäs päivä meille lepopäivä.

Millä kierolla logiikalla Jeesuksen ylösnousemus viikon ensimmäisenä päivänä muka siirsi sapatin pyhyyden sunnuntaille? Raamatussa ei missään kohtaa sanota että sunnuntaita tulisi viettää lepopäivänä ylösnousemuksen takia. Jeesushan ylösnousemuspäivänään kääri hihat ja ryhtyi töihin, mutta lepäsi sapatin! Joten sapatti, viikon seitsemäs päivä, lauantai, on edelleen meille lepopäivä.

Mistä löytyy kirkko, joja ei ole lahko ?

Oletko lainkaan lukenut mitä olen sinulle jo useaan otteeseen vastannut?

Raamatusta löytyy tasan tuo yksi jae, jossa kerrotaan seurakunnan olleen koolla viikon ensimmäisenä päivänä, versus lukuisia jakeita jossa seurakunta oli koolla sapattina. Emme voi yhden kerran perusteella väittää, että kyseessä olisi ollut vakiintunut tapa. Raamattu ei kerro että tuona viikon ensimmäisenä päivänä olisi vietetty lepopäivää tai juhlittu ylösnousemusta. Ja leivän murtaminen viikon ensimmäisenä päivänä ei tarkoittanut ehtoollisen viettoa, vaan aivan tavallista syömistä.

Uudessa Testamentissa leivän murtaminen ei kuitenkaan tarkoita ehtoollisen viettämistä, vaan aivan tavallista syömistä. Tästä on todisteena se, että alkuseurakunnan kerrotaan murtaneen leipää joka päivä “Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,” (Apt. 2:46)

Lisäksi Trooassa Paavali murtaa leipää toisen kerran heti herätettyään Eutykoksen eloon. Olisi erikoista, jos alkuseurakunnassa ehtoollista olisi vietetty kaksi kertaa peräkkäin samana iltana. Purjehtiessaan laivalla Italiaan Paavali murtaa leipää kontekstissa, jossa on selkeästi kyse tavallisesta syömisestä: ”Vähää ennen päivän tuloa Paavali kehoitti kaikkia nauttimaan ruokaa, sanoen: “Tänään olette jo neljättätoista päivää odottaneet ja olleet syömättä ettekä ole mitään ravintoa ottaneet. Sentähden minä kehoitan teitä nauttimaan ruokaa, sillä se on tarpeen meidän pelastuaksemme; sillä ei yhdeltäkään teistä ole hiuskarvaakaan päästä katoava.” Tämän sanottuaan hän otti leivän ja kiitti Jumalaa kaikkien nähden, mursi ja rupesi syömään.” (Apt. 27:33-35)

Leivän murtaminen Uudessa testamentissa tarkoittaa tavallista syömistä. Seurakunta oli lauantai-iltana koolla, koska Paavali seuraavana aamuna oli lähdössä matkalle, kyse ei ollut mistään sunnuntai jumalanpalveluksesta. Raamatusta löytyy siis tasan tämä yksi jae, jossa seurakunnan kerrotaan olleen koolla viikon ensimmäisenä päivänä, versus miljoona jaetta jossa kerrotaan seurakunnan kokoontuneen sapattina:

”Ja hän (Jeesus) saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan; ” (Lk. 4:16)

”Ja hän (Jeesus) meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa sapattina.” (Lk. 4:31)

”Ja toisena sapattina hän (Jeesus) meni synagoogaan ja opetti;” (Lk. 6:6)

”Ja hän (Jeesus) oli opettamassa eräässä synagoogassa sapattina.” (Lk. 13:10)

”Ja palattuaan kotiinsa he (opetuslapset) valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.” (Lk. 23:56)

”Mutta he (Paavali seuralaisineen) vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.” (Apt. 13:14)

”Kun he (Paavali ja Barnabas) lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina. Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.” (Apt. 13:42,44)

”Ja sapatinpäivänä me (Paavali, Timoteus ja Luukas) menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.” (Apt. 16:13)

”Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,” (Apt. 17:2)

”Ja hän (Paavali) keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.” (Apt. 18:4)

Koska seurakunnan kerrotaan murtaneen leipää joka päivä, emme voi yhden jakeen perusteella väittää, että leivän murtaminen viikon ensimmäisenä päivänä olisi ollut vakiintunut tapa. Samoin koska seurakunnan kerrotaan useissa jakeissa kokoontuneen sapattina, versus yhden ainoan kerran sunnuntaina, emme voi tästä tehdä johtopäätöstä, että kokoontuminen sunnuntaina olisi ollut vakiintunut tapa.

>> Tuo sapatin pyhitys on tullutkin varmaan sekin Amerikasta 1800 luvulta. <<

Anteeksi vain, mutta sapatin pyhitys on tullut suoraan Jumalalta luomisviikolla. Kuutena päivänä Jumala loi taivaan ja maan, mutta seitsemännen päivän Jumala lepäsi ja pyhitti tuon seitsemännen päivän, sapatin, eli meidän kalenterissamme lauantain.

Voi voi violaluna17 kun et tunne petoa, niin kuinka voisit tietää mikä on pedonmerkki.

Sanoisitko että henkilö joka ei tapa palvoo kuudetta käskyä? Mistä stetsonista vedät tuon epäjumalanpalvelun? Sapatin viettämisessä on kyse siitä, että noudattaa Jumalan antamaa kymmenen käskyn lakia. Kyse on vain ja ainoastaan kymmenen käskyn noudattamisesta. Miten ihmeessä kymmenen käskyn noudattaminen voi olla epäjumalanpalvelusta? Vaan jos kumarrat sunnuntaita, silloin palvelet epäjumalaa, ihmisten itse keksimää traditiota ja perinnäissääntöä.

Paavi on antanut palvelijoilleen ohjeita.
Kotimaa24 3.8.14. Paavin kymmenen ohjetta onneen. 5:des ohje: Pyhitä lepopäivä sunnuntai on perheen aikaa.

Kaikki Paavit ovat seuranneet sunnuntaipyhäänsä. Vuonna 321 jKr. Keisari Konstantinus sääti kuuluisan sunnuntailakinsa, joka kuului seuraavasti: Auringon kunnioitettavana päivänä asettukoot kaupungin viranomaiset ja kansa lepoon jne...
Katolinen kirkko Laodikean kirkolliskokouksessa v.364 jKr. siirsi pyhyyden lauantailta sunnuntaille.