Tiivistän.

Tiivistän.
Parempaa lukemista on tarjolla.

"Tiivistän.
Raamattu on tarkoitettu kaikille!"

Ilman tiivistyksiä. Mielikuvitusjumalasi ei raealisoidu muille ihmisille vaikka sinua kuinka uskotuttaisi.

Toivottavasti sinulla on kuitenkin vahvempi usko mielikuvitusjumalaasi kuin iran islamisteilla joiden mielestä länsimaisista kristityistä ei ole kuin bioetanolin raaka-aineeksi. Muuten ammatinvalintaennusteesi näyttää liittyvän tulevaan vähäpäästöisiin liikennepolttoaineisiin.

Luulen !
On olemassa vain se yksi ainoa oikea.
Lentävä Spagettihirviö.

Ja hänen kaikkialle ylettyvät nuudelimaiset ulokkeensa.

Onko ollut joku Keiju tai Keijuja, jotka ovat luoneet Universumin?

Ehkä, ehkä ei? Ainakaan mitään merkkejä niistä ei ole jäänyt. Ehkä ne Keijut ovat jatkaneet matkaansa luomaan uusia Universumeita. Kysymys kuuluu: "Kannattaako uskoa näihin Keijuhin, joista ei ole todisteita?"

Se, että tunnet ja/tai toivot näiden Keijujen olevan olemassa, ei tee niistä olevia.
Mieti mikä on paras todisteesi tästä Korkeimmasta Keijusta ja kuinka vahva todiste sille löytyy?
Paras todisteesi.. kun se paras todisteesi kaatuu niin miten käy toiseksi ja kolmanneksi parhaalle todisteellesi?

Kun jätetään Korkeimman Keijun miettiminen hetkeksi sikseen ja mietitään ihmisten keksimiä Jumalia niin kaikki näyttävät todisteiden valossa todellakin olevan ihmisten keksimiä. Voimme jättää agnostismin näitten Jumalien suhteen ja olla gnostisia asiasta.

Tiedämme näitten Jumalien historian, psykologian, evoluution. Missä, milloin, miten ja miksi ne on ilmestyneet ihmisten uskomuksiin.
-Zeus ei ole totta. Marduk ei ole totta. Jahve ei ole totta. Brahma ei ole totta. Mama Quilla ei ole totta. Govinda ei ole totta. Jeesus ei ole totta. Thor ei ole totta (sori agnoskepo).

Lista on pitkä ja loppuu aina samaan, ne eivät ole totta.

Sivumennen sanoen, vaikka uskon Jumalaan, en usko Hänen mitä Jumalana pidetään, luoneen Universumin, tai juuri mitään muutakaan. Sikäli olet mielestäni oikeilla jäljillä ihmisten keksimistä jumalista.

Paras todisteeni asiasta on vankimpia henkilökohtaisia käsityksiäni ylipäätään mistään asiasta, enkä sitä pystyisi edes halutessani jakamaan kenenkään kanssa.

Käsittääkseni tieteenfilosofisesti Jumalan olemassaoloa ei pystytä kieltämään, ja etenkin kun vielä väitetään Hänen karttavan julkisuutta ja olevan kyvyiltään hämmästyttävä, olisi objektiivisten, globaalien, toistettavien kokeiden tai todisteiden puutekin selitettävissä. Tietoteoreettisesti taas itse "tieto" käsitteenä muuttuu epävarmaksi, jos oletetaan halutessaan mieliimmekin vaikuttamaan kykenevän tahon olemassaolo. Osaatko paremmin selittää, tai oletko eri mieltä käsityksestäni, että agnostismi on tieteellisesti perustellumpaa kuin ateismi? Sen lisäksi, että tuon 90 %:n subjektiivinen mielipide tulisi ottaa huomioon, etenkin näiden edellämainittujen asioiden valossa?

Oma näkemykseni käsitteistä. Pienin selventävin esimerkein.

1. Kysymys: "Uskotko Zeuksen olevan Jumala?"

Tämä ei ole päätettävissä. Sinä uskot Zeukseen tai sinulla ei ole uskoa Zeukseen.
Jos vastaat "kyllä" niin olet - teisti Zeuksen suhteen
Jos vastaat "en" niin olet - ateisti Zeuksen suhteen

2. Toinen kysymys liittyy tietoon eli: "Tiedätkö (omasta mielestäsi)?"

Jos vastaat "kyllä" niin olet gnostinen teisti tai gnostinen ateisti
Jos vastaat "en" niin olet agnostinen teisti tai agnostinen ateisti

-Omalta osaltani Zeuksen suhteen voisin ajatella olevani gnostinen ateisti. Tämä siksi, että meillä on tietoa kreikkalaisista Jumalista ja käsitykseni sekä ymmärrykseni mukaan ne kaikki ovat todennäköisesti ihmisten keksintöä. Tämä sama pätee Jahveen tai Allahiin tai Thoriin tai Shivaan ym.

"Uskon Jumalan olevan olemassa ja luulen tietäväni sen"
-Gnostinen teisti on klassinen uskovaisten malli.

"En usko Jumalan olevan olemassa mutta en tiedä sitä"
-Agnostinen ateisti, jollainen itsekin olen on monien tuntemieni ateistien ajatusmaailma.

Muuta:
Antiteisti on jonkin uskonnon vastainen tai yleisesti uskontojen vastainen.
-Vaikka sillä perusteella, että ajattelee niiden tekevän enemmän harmia kuin hyvää ihmiskunnalle.
-Joku kristitty voi olla antiteisti islamia kohtaan. Ja päinvastoin.
-Joku ateisti voi olla antiteisti kaikkia uskontoja kohtaan tai erityisesti sitä uskontoa kohtaan mikä eniten vaikuttaa hänen omaan elämäänsä.
-Ateisti ei kuitenkaan automaattisesti ole antiteisti, eihän kristitytkään ole automaattisesti toisia uskontoja vastaan vaikka ajattelisivat heidän olevan väärässä.

q.v kirjoitti:

Oma näkemykseni käsitteistä. Pienin selventävin esimerkein.

1. Kysymys: "Uskotko Zeuksen olevan Jumala?"

Tämä ei ole päätettävissä. Sinä uskot Zeukseen tai sinulla ei ole uskoa Zeukseen.
Jos vastaat "kyllä" niin olet - teisti Zeuksen suhteen
Jos vastaat "en" niin olet - ateisti Zeuksen suhteen

2. Toinen kysymys liittyy tietoon eli: "Tiedätkö (omasta mielestäsi)?"

Jos vastaat "kyllä" niin olet gnostinen teisti tai gnostinen ateisti
Jos vastaat "en" niin olet agnostinen teisti tai agnostinen ateisti

-Omalta osaltani Zeuksen suhteen voisin ajatella olevani gnostinen ateisti. Tämä siksi, että meillä on tietoa kreikkalaisista Jumalista ja käsitykseni sekä ymmärrykseni mukaan ne kaikki ovat todennäköisesti ihmisten keksintöä. Tämä sama pätee Jahveen tai Allahiin tai Thoriin tai Shivaan ym.

"Uskon Jumalan olevan olemassa ja luulen tietäväni sen"
-Gnostinen teisti on klassinen uskovaisten malli.

"En usko Jumalan olevan olemassa mutta en tiedä sitä"
-Agnostinen ateisti, jollainen itsekin olen on monien tuntemieni ateistien ajatusmaailma.

Muuta:
Antiteisti on jonkin uskonnon vastainen tai yleisesti uskontojen vastainen.
-Vaikka sillä perusteella, että ajattelee niiden tekevän enemmän harmia kuin hyvää ihmiskunnalle.
-Joku kristitty voi olla antiteisti islamia kohtaan. Ja päinvastoin.
-Joku ateisti voi olla antiteisti kaikkia uskontoja kohtaan tai erityisesti sitä uskontoa kohtaan mikä eniten vaikuttaa hänen omaan elämäänsä.
-Ateisti ei kuitenkaan automaattisesti ole antiteisti, eihän kristitytkään ole automaattisesti toisia uskontoja vastaan vaikka ajattelisivat heidän olevan väärässä.

Lue lisää

Agnostismi ja ateismi siis vastaavat eri kysymyksiin.

Enpä tiennytkään että näin hienojakoiseksi on mennyt jaottelu agnostismiin ja ateismiin liittyen. Mielenkiintoista, sanoisinko, tieteenfilosofisesti ja/tai tietoteoreettisesti. Vaikka nuo kaksi mainittua sanaa tai näkemystä eivät aikaani paljoa saa. Ehkä pitäisi sitten sanoa, että "agnostinen ateismi" olisi tieteellisesti perustelluinta, ellei seuraavaksi aleta puhkoa reikiä "tietämisen" käsitteeseen, ja päädytä jurottamaan soutuveneellä Norjan vuonoihin kuin Wittgenstein konsanaan.

JustOneThought kirjoitti:

Enpä tiennytkään että näin hienojakoiseksi on mennyt jaottelu agnostismiin ja ateismiin liittyen. Mielenkiintoista, sanoisinko, tieteenfilosofisesti ja/tai tietoteoreettisesti. Vaikka nuo kaksi mainittua sanaa tai näkemystä eivät aikaani paljoa saa. Ehkä pitäisi sitten sanoa, että "agnostinen ateismi" olisi tieteellisesti perustelluinta, ellei seuraavaksi aleta puhkoa reikiä "tietämisen" käsitteeseen, ja päädytä jurottamaan soutuveneellä Norjan vuonoihin kuin Wittgenstein konsanaan.

Lue lisää

Mielestäni agnostinen ateismi ja metodologinen naturalismi ovat rehellisin vaihtoehto.

Ja siitä "90%" sanoisin, ettei lukumäärä minun mielestäni tee mistään totta. Olkoot se lukumäärä 99%,90%, 50% tai 1%.

Nuo henkilökohtaiset tuntemukset, jollain prosenttiosuudella ihmisistä, voidaan selittää vaikka evoluution antamilla biologisilla ominaisuuksilla, esimerkiksi. Se miksi jotkut ovat taipuvaisempia uskomaan erilaisiin asioihin ilman hyvää syytä voi olla opittua ja/tai perinnöllinen ominaisuus. Eikä se päde vain uskontoihin vaan myös vaikka luomu/lähiruokaan, enkeliterapiaan, salaliittoteorioihin, homeopatiaan jne. Kyseenalaistaminen ja skeptinen ajattelu on haastavaa ja itsekin olen vasta opettelemassa asiaa..

"etenkin kun vielä väitetään Hänen karttavan julkisuutta "

Miksi hän karttaisi julkisuutta? Mitä syytä sellaiseen voisi olla.

Onko leikki, jossa menen piiloon ja sitten hakkaan kepeillä ikuisesti niitä jotka eivät löydä piilopaikkaani, sinusta ns. reilu leikki kaikkia osallistujia kohtaan? Etenkin kun kaikki on pakotettu osallistumaan leikkiin, halusivat tai eivät.

JustOneThought kirjoitti:

Enpä tiennytkään että näin hienojakoiseksi on mennyt jaottelu agnostismiin ja ateismiin liittyen. Mielenkiintoista, sanoisinko, tieteenfilosofisesti ja/tai tietoteoreettisesti. Vaikka nuo kaksi mainittua sanaa tai näkemystä eivät aikaani paljoa saa. Ehkä pitäisi sitten sanoa, että "agnostinen ateismi" olisi tieteellisesti perustelluinta, ellei seuraavaksi aleta puhkoa reikiä "tietämisen" käsitteeseen, ja päädytä jurottamaan soutuveneellä Norjan vuonoihin kuin Wittgenstein konsanaan.

Lue lisää

Kovinkaan moni uskovainen ei tiedä paljoakaan ateisteista, mutta jeps :) Kyseessä on juuri tietoteoriaan pohjautuva jako. Joskus myös kutsutaan agnostista ateistiä "negatiiviseksi ateistiksi" ja gnostista ateistiä "positiiviseksi ateistiksi".

Mutta koska nämä ovat ihmisen määritelmiä, ei tietämisen käsitteen muuttaminen vaikuttaisi merkitykseen. Vaan siihen, ketä lasketaan agnostiseksi ja ketä gnostiseksi.

Miten voi perustellusti olla gnostinen ateisti (siis "tietää ettei Jumalaa ole"), siinä tapauksessa että Jumala on olemassa?

Silloin gnostismin ("tiedon") olisi oltava virheellistä Jumalan aikaansamaan ajatteluvirheen vuoksi -- Hän väitetysti sellaisenkin kykenisi tuottamaan.

Siinä tapauksessa että Jumalaa ei ole olemassa, voi tietysti olla gnostinen ateisti? ("tietää ettei Jumalaa ole") Oli sitten tieto perusteltua tai ei.

Minusta näyttää siltä, että käsite gnostinen ateisti on absurdi, sillä kun tarkastelee molemmat vaihtoehdot (Jumala joko on olemassa tai ei ole), "tieto" voi olla oikeaa ja perusteltua vain siinä tapauksessa että Jumalaa ei ole?

Myönnän, etten tiedä millaista tiedon määritelmää käytetään tuossa sanan "gnostismi" yhteydessä.

Mutta luulenpa, että Jumalan olemassaolo ei riipu siitä, montako prosenttia ihmisistä kutsuu itseään gnostisiksi ateisteiksi. Itse olen tietääkseni käyttänyt tuosta luokasta nimitystä "taisteleva ateisti", sillä tuolloin luonnollinen reaktio olisi taistella epätoivoista, yksinäistä taistelua vallitsevaa hengellisyyden mielisairautta vastaan. (Taustallani on tällainenkin vaihe.)

Minulle on uusia tuonkaltaiset ilmaisut kuin "antiteismi uskontoa x kohtaan". Kuulostaa olkinukelta, joku nyt olettaa ns. uskovaisten olevan kaikkien aivan tyhmiä.

JustOneThought kirjoitti:

Miten voi perustellusti olla gnostinen ateisti (siis "tietää ettei Jumalaa ole"), siinä tapauksessa että Jumala on olemassa?

Silloin gnostismin ("tiedon") olisi oltava virheellistä Jumalan aikaansamaan ajatteluvirheen vuoksi -- Hän väitetysti sellaisenkin kykenisi tuottamaan.

Siinä tapauksessa että Jumalaa ei ole olemassa, voi tietysti olla gnostinen ateisti? ("tietää ettei Jumalaa ole") Oli sitten tieto perusteltua tai ei.

Minusta näyttää siltä, että käsite gnostinen ateisti on absurdi, sillä kun tarkastelee molemmat vaihtoehdot (Jumala joko on olemassa tai ei ole), "tieto" voi olla oikeaa ja perusteltua vain siinä tapauksessa että Jumalaa ei ole?

Myönnän, etten tiedä millaista tiedon määritelmää käytetään tuossa sanan "gnostismi" yhteydessä.

Mutta luulenpa, että Jumalan olemassaolo ei riipu siitä, montako prosenttia ihmisistä kutsuu itseään gnostisiksi ateisteiksi. Itse olen tietääkseni käyttänyt tuosta luokasta nimitystä "taisteleva ateisti", sillä tuolloin luonnollinen reaktio olisi taistella epätoivoista, yksinäistä taistelua vallitsevaa hengellisyyden mielisairautta vastaan. (Taustallani on tällainenkin vaihe.)

Minulle on uusia tuonkaltaiset ilmaisut kuin "antiteismi uskontoa x kohtaan". Kuulostaa olkinukelta, joku nyt olettaa ns. uskovaisten olevan kaikkien aivan tyhmiä.

Lue lisää

Eivät uskovaiset ole tyhmiä. He ovat vain väärässä.

q.v kirjoitti:

Agnostismi ja ateismi siis vastaavat eri kysymyksiin.

Voiko ateisti uskoa tavalliseen henkeen joka ei ole kaikkivoipa eikä pyhäkään?

Jumala loi maailmankaikkeuden 14 miljardia vuotta sitten. Jumala katsoi ensimmäisten tähtien syntymisen ja kuolemisen räjähtämällä. Ja odotti edelleen, kun nämä edellisten jäännöksistä syntyneet uudet tähdet itsekin poksahtaen kuolivat. Joka tapauksessa alkuaineita syntyi ja levisi ympäri kaikkeutta, kunnes meidän aurinkomme ja planeetat syntyivät noin 10 miljardin vuoden kohdalla.

Jumala loi ensimmäisen jakaantumiseen kykenevän solun ja seikkaili alkuliman kanssa pari ensimmäistä miljardia vuotta. Kävikö aika pitkäksi? Onneksi evoluutio muutti ja monipuolisti elämää niin, että vähitellen syntyi kasvien lisäksi kaikenlaisia "pörriäisiä ja ärriäisiä".

Dinosaurukset kävivät tylsäksi, kun ne piti kivittää isolla kivellä hengiltä. Tunnetun kristityn saarnaajan Ken Hamin mukaan ne hävitettiin siksi, että dinot olivat homoja. En ota siihen sen enempää kantaa, kukin uskokoot itse. Joka tapauksessa, kivitys oli meille nisäkkäille onnenpotku, pääsimme tunkion huipulle.

Apinat elivät puussa, liekö nälkä tai ilmastonmuutos ajanut osan jengistä maahan ja ne sopeutuivat savanniin. Jotkut haarat kukoistivat ja muuttuivat olosuhteiden mukana, koko ajan! Kuten ihmiskuntakin tekee edelleen, hitaasti mutta varmasti!
Sanovat ihmisten syntyneen noin 400 000 vuotta sitten. He olivat kai jo samaa lajia, otsalohko oli kuulemma nykyihmistä vähän pienempi mutta ajan kanssa hyvä siitä tuli.
Tuliko sielu päähän tässä kohtaa? En tiedä? Edellisillä apinaihmisillä (eläimillä) ei ollut sielua mutta näillä varmaan oli? Kai?

Sitä vain ihmettelen, miksi Jumalan piti odottaa 13 miljardia 999 miljoonaa ja 600 tuhatta vuotta ensimmäisiin ihmisiin? Miksi homma ei lähtenyt suoraan tästä kohtaa?

Niin ja miksi Jumalan piti katsella 390 000 vuotta jengin sekalaista vaellusta ja päämäärätöntä kohellusta ympäri Tellusta. Onneksi 13 miljardin 999 miljoonan ja 990 tuhannen vuoden kohdalla alkoi syntyä jokien varsille vakinaista asutusta, jossa palvottiin Jumalaa. Piruparat palvoivat vain itse keksimiään epäjumalia, O tempora, o mores!

Eipä hätää!Jumala katsoi, että nyt minun on aika astua näyttämölle.
"Hei te paimentolaiset, minä olen Jahve". Ja nämä paimentolaiset palvoivat Jahvea sotajumalanaan. Tässä tuli nyt Jahvelle fiba. Pikku ongelma, virhe. Nämä paimentolaiset eivät olleet juutalaisia vaan heidän naapurinsa. Tähdättiin Israeliin, päästiin Jordaniaan,

No ei hätää, siitä naapurista on lyhyt matka yhdeksi juutalaisten Jumalaksi. Kuiskutellaan hallitsevalle luokalle "Tee minusta ainut virallinen Jumala". Se oli kuninkaan mielestä hyvä ajatus. Keksitään vielä omalle kansalle myyttiset tarut, sankarit ja kuninkaat, loppu on historiaa...

Ja tämä tarina on tosi... uskottava. Onhan kaikki kirjoitettu Raamattuun!

Paras Raamattu on muuten suomalainen 32/38 versio. Muut on enemmän tai vähemmän Saatanasta, tuosta zarathustralaisuudesta kopioidusta dualistisesta vastustajasta.

Siis kaikille juutalaisille, Jahve on luotu juutalaisen nationalismin pönkäksi