Riittämättömyyden tunne vanhemmilla. Mitä se aiheuttaa lapselle? Millaista on elää sellaisen vanhemman lapsena jota eivä osaa antaa lapselle oikein mitään eväitä elämään? Onko kenellä kokemusta? Tunteeko tuollainen vanhempi heikkoa itsetuntoa ja pyrkii siten hakemaan itselleen arvoa lapsensa tekemisistä, jolloin vaatimukset lapselle voivat olla kohtuuttomia? Vailla mitään tukea lapsi joutuisi loihtimaan kaiken kuin taikaiskusta.
Riittämättömyys
Mättömyys
24
397
Vastaukset
- gerttuk
Jos vanhempi tuntee ja onkin oikeasti riittämätön,(en epäile sitä etteikö olisi jos kerran tuntee itse sellaista). Hän on silloin itse pulassa ja joutuu kääntämään kaiken huomion itseensä, lapsi jää huomoitta. Miten hädässäoleva auttaa toista hädässäolevaa? Ei mitenkään, vaan tuloksena on kuin katastrofi, vanhempi yrittää pelastaa oman nahkansa ja lapsi yrittää pelastaa oman nahkansa.
Vanhempi voi sanoa että kaikki on aina hyvin vaikka asiat olisivat huonosti, hän voi jättää ongelmat vain huomiotta ja sanoo lapsen valittavan turhasta. elää kuin mitään pahaa ei tapahtuisi. Se on hänen keinonsa selviytyä lapsensa kasvattamisesta näennäisesti moitteettomana vanhempana."Riittämättömyyden tunne vanhemmilla"
Niin uskon lähestulkoon kaikkien vanhempien kokevan ainakin jossain määrin tuota mainitsemaasi riittämättömyyden tunnetta
Väestöliittokin jopa otsikoi artikkelinsa tähän tapaan
"Riittämättömyyden tunne kuuluu vanhemmuuteen
Olenko riittävän hyvä isä tai äiti? Jos lapsi ei opikaan heti lukemaan tai jaksa keskittyä koulussa, onko se syytäni? Entä jos en joka aamu jaksakaan olla kärsivällinen tai jos lapsi onkin välillä yksin?
Jos tunnet itsesi välillä riittämättömäksi, ei hätää – et ole yksin.
– Se, että kyseenalaistaa kykynsä vanhempana, on normaalia ja tervettä. Tunteet ovat oma, sisäinen kello, joka suojelee lasta ja auttaa miettimään esimerkiksi omaa ajankäyttöä tai lapsen päiväryhmiä, Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa sanoo."
https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-toiveissa/vanhemmuus/riittamattomyyden-tunne-kuuluu-vanhemmuuteen/
Miten se sitten vaikuttaa lapsiin, ainakin lapset osaavat hyvinkin ruokkia sitä omalla tavallaan
"Lapset kyllä hoksaavat, milloin vanhemmat ovat heikoilla, ja vyöryttävät vaatimuksiaan: miksi ei meillä ikinä kun kaikilla muilla aina? Uupuneena aikuinen helposti sortuu pitkiin esitelmiin ja menee mukaan lapsen vaatimuksiin. Alkaa tosissaan miettiä, tuleeko lapsesta luuseri, jos hänellä on väittämänsä mukaan vain vähän puuleluja ja nekin enimmäkseen patterin välissä. Siunaukseksi riittämättömyyden tunne kääntyy, jos se saa ihmisen arvioimaan elämäänsä uudemman kerran. Jos aika ei riitä kaikkeen, pitää karsia."
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kipupisteita/vanhemman_vaikeita_tunteita/riittamattomyys/
Edelleen
"Riittämättömyyden tunteessa ei ole mitään vikaa. Se on hyvä hälytyskello, joka kertoo, että elämässä on jotain liikaa. Voimat ovat ehtymässä.
"Riittämättömyys on olotila, joka sisältää pelkoa ja häpeää. Pelkoa siitä, ettei elämä kanna, ja häpeää siitä, ettei ole riittävän hyvä, kiltti, viisas tai pätevä ansaitakseen toisten ihmisten hyväksyntää", kiteyttää työyhteisövalmentaja ja sertifioitu enneagrammiohjaaja Jutta Saanila."
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/riittamattomyyden-tunne-hyva-halytyskello
Yhtäkisti minun on vaikea uskoa, että narsistivanhempi tuntisi riittämättömyyttä sitä taustaa vasten, että narsistinen henkilö on omasta mielestään kaikessa "hyvä" ja lapsen on myös syytä olla, koska hän pitää lasta itsensä jatkeena.
Ajattelisin, että riittämättömyyden tunne on enemmänkin narsistin lapsen ongelma. Aiheesta on olemassa kirjakin, jonka nimessä jo asia ilmaistaan
http://nemokustannus.fi/kirjat/enko-koskaan-ole-tarpeeksi-hyva/- poiuydsvb
Tuo kuulosti jotenkin tutulta-
Henkisia evaita en saanut muita kuin etta pitaa olla nöyra ja vaatimaton ja etta fiksu ihminen ottaa ainaa viimeisenä pienimman kakunpalan. Oli mulla koulussa ihmettelemista kun muut rynni ottamaan suurinta ja ma odottelin, etta kaikki on kayny ja kavin sitten hakemassa jäljellejääneen.
Mutta mut vietiin sinne taideharrastukseen niin sieltä kai mun henkiset evaat. - poiuytrdsdfg
poiuydsvb kirjoitti:
Tuo kuulosti jotenkin tutulta-
Henkisia evaita en saanut muita kuin etta pitaa olla nöyra ja vaatimaton ja etta fiksu ihminen ottaa ainaa viimeisenä pienimman kakunpalan. Oli mulla koulussa ihmettelemista kun muut rynni ottamaan suurinta ja ma odottelin, etta kaikki on kayny ja kavin sitten hakemassa jäljellejääneen.
Mutta mut vietiin sinne taideharrastukseen niin sieltä kai mun henkiset evaat.Siis joo niita henkisia evaita pitaa tosiaan luoda luovuudella vahan niinkuin tyhjasta taikomalla...
- dfsdfsdfdff
Tämä kuulostaa tutulta myös minusta poiuydsvb, samaa on minulla. Lapsesta saakka väheksyen ja mitätöiden kasvatettuna äitini toimesta, otan aina sen jos mitä muilta tähteelle jää. En vain kykene koskaan ajattelemaan että jokin hyvä olisi minua varten, ne hyvät kuuluvat hyville ja minä en ole sellainen, olen huonoin ja vähiten merkitsevin, omasta mielestäni. Minä elän tähteillä. Teen koko ajan työtä tullakseni paremmaksi mutta kuitenkaan en sellaiseksi koskaan tule. Olen kuin arvoton roska.
En tiedä muunlaisesta enkä tiedä millaista on olla sellainen joka on ollut hyväksytty lapsesta lähtien. Ymmärrän että heille on se täysin normaalia että he ottavat hyvät päältä, minulle se on niin epänormaalia etten ole koskaan moista kokenut. - poiuytrsdfv
Mutta nyt pitais syöda sita kakkua kun olen ihan langanlaiha...
Ei olisi varaa enaa grammaakaan laihtua,,, - poiuytrsdfg
dfsdfsdfdff kirjoitti:
Tämä kuulostaa tutulta myös minusta poiuydsvb, samaa on minulla. Lapsesta saakka väheksyen ja mitätöiden kasvatettuna äitini toimesta, otan aina sen jos mitä muilta tähteelle jää. En vain kykene koskaan ajattelemaan että jokin hyvä olisi minua varten, ne hyvät kuuluvat hyville ja minä en ole sellainen, olen huonoin ja vähiten merkitsevin, omasta mielestäni. Minä elän tähteillä. Teen koko ajan työtä tullakseni paremmaksi mutta kuitenkaan en sellaiseksi koskaan tule. Olen kuin arvoton roska.
En tiedä muunlaisesta enkä tiedä millaista on olla sellainen joka on ollut hyväksytty lapsesta lähtien. Ymmärrän että heille on se täysin normaalia että he ottavat hyvät päältä, minulle se on niin epänormaalia etten ole koskaan moista kokenut.Mutta ei me oikeesti olla sen arvottomampia kuin muutkaan, se on asia joka vaan tuntuu, muttei ole...
- ItseAjattelin
poiuytrsdfg kirjoitti:
Mutta ei me oikeesti olla sen arvottomampia kuin muutkaan, se on asia joka vaan tuntuu, muttei ole...
Sekä syödä kakkuni, että pitää sen. Voisin ehkä ehkä mahdollisesti toivottaa uudet kummittelevat naapurit tervetulleiksi viemällä heille jämät. Ehkä hekin näin materialisoituisivqt vihdoin. :)
- ItseAsiassaaa
ItseAjattelin kirjoitti:
Sekä syödä kakkuni, että pitää sen. Voisin ehkä ehkä mahdollisesti toivottaa uudet kummittelevat naapurit tervetulleiksi viemällä heille jämät. Ehkä hekin näin materialisoituisivqt vihdoin. :)
Voisin toimittaa jämät myös sukulaiseni uudelle naapurille. Jänniä noi yhtäaikaa vaihtuvat naapurit ja katoilevat entiset asukkaat. Olis aika mahtavaa jos joku perustelisi niin hyvin asiansa, että mä menisin mykäksi...
- fgdfgdfgdfg
Ei, kyllä se on myös narsistin ongelma koska sitä tunnettahan hän pakenee ja tunteen täytyy olla ja käydä ennenkuin hän pystyy sitä pakenemaan. Narsisti vain peittelee sen tunteen ja jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
"Narsisti vain peittelee sen tunteen ja jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. "
Niin mene ja tiedä, kun sen toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita ei tiedä jos hän itse ei niitä riittämättömyyden tunteitaan tuo esille ts. paljasta ettei hän tunne/koe olevansa riittävän hyvä vanhempi.
Mutta joo, olet varmaan oikeassa, mutta alunperin lähdin nyt kuitenkin kommentoimaan aloitusta siltä pohjalta, että vanhemmilla tuo riittämättömyyden tunne on hyvin yleistä, ettei ajateltaisi ainakaan niin, että se olisi pelkästään narsisti vanhemmille ominaista.
Toisaalta uskoisin, että narsistien lapset saavat useinkin kokea ettei vanhemmalle tunnu mikään riittävän, teki niin tai näin, aina löytyy moitittavaa, olisi pitänyt olla parempi. Jonka johdosta ajattelisin, että narsistien lasten itsetunto ei ole kovin hyvä ja he saattavat myöhemminkin elämässään aikuisina kokea itse riittämättömyyttä niin suhteessa vanhempaan kuin muillakin elämänaloilla, kun eivät usko, että kelpaavat sellaisenaan, vähemmän täydellisinäkin.- fgdfgdfgdfg
Niin se voi olla. Mutta jos omaa narsistivanhemman joka mitätöi, ei lapsi kelpaa omalle vanhemmalleen sellaisenaan, se riittämättömyys on silloin todellista. Hän ei vain kelpaa. Kun taas hän kokee riittämättömyyttä omia lapsiaan kohtaan, se voi olla epätodellista, hän kelpaisi lapsilleen sellaisenaan, mutta tuntee kuitenkin olevansa kelvoton. Omasta vanhemman aiheuttama riittämättömyyden tunne aiheuttaa myös saman tunteen omia lapsia kohtaan. Hän tekee kaiken täydellisesti mutta tuntee tehneensä huonosti.
- tytär-1
fgdfgdfgdfg kirjoitti:
Niin se voi olla. Mutta jos omaa narsistivanhemman joka mitätöi, ei lapsi kelpaa omalle vanhemmalleen sellaisenaan, se riittämättömyys on silloin todellista. Hän ei vain kelpaa. Kun taas hän kokee riittämättömyyttä omia lapsiaan kohtaan, se voi olla epätodellista, hän kelpaisi lapsilleen sellaisenaan, mutta tuntee kuitenkin olevansa kelvoton. Omasta vanhemman aiheuttama riittämättömyyden tunne aiheuttaa myös saman tunteen omia lapsia kohtaan. Hän tekee kaiken täydellisesti mutta tuntee tehneensä huonosti.
No tässä *liipataan* sitä todellisuutta, jossa narsistivanhempien lapsi elää. Hän todellakaan ei ole koskaan riittävän hyvä, älykäs, rikas ja kaunis omille vanhemmilleen.
Vaikka kuinka hyvin hän selviytyisi annetuista tehtävistä, niin ne mitätöidään ja niistä löydetään AINA moitteen sijaa. Naiapurin lapsen vähäpätöisemmät tekemiset ovat aina mainitsemisen ja kehujen arvoisia.
Ja tämä kuvio on se, joka sekoittaa narsistin lapsen päätä ja saa aikaiseksi sen riittämättömyyden tunteen. - riittääjaeiriitä
tytär-1 kirjoitti:
No tässä *liipataan* sitä todellisuutta, jossa narsistivanhempien lapsi elää. Hän todellakaan ei ole koskaan riittävän hyvä, älykäs, rikas ja kaunis omille vanhemmilleen.
Vaikka kuinka hyvin hän selviytyisi annetuista tehtävistä, niin ne mitätöidään ja niistä löydetään AINA moitteen sijaa. Naiapurin lapsen vähäpätöisemmät tekemiset ovat aina mainitsemisen ja kehujen arvoisia.
Ja tämä kuvio on se, joka sekoittaa narsistin lapsen päätä ja saa aikaiseksi sen riittämättömyyden tunteen.Aina tosiaan narsisti moittii omat lapset ja kehuu jotkin muut paremmiksi. Narsisti on paras kaikista ja sellaista ei olekaan, joka yltäisi hänen tasolleen. lapsen on siis aivan turhaa kertoa narsistivanhemmalleen iloisena, kun onnistui jossakin asiassa, koska narisitivanhempi on aina parempi ja teki senkin asian paremmin kuin lapsi. Narsistin kehuminen, jos omia lapsiaan erehtyisi kehumaan, on jokseenkin valemaista, yliäyräiden menevää, jota ei lapsi voi ottakaan todesta.
Narsistivanhempi voi myös alkaa kilpailemaan lapsensa kanssa, kun on jo kyseessä aikuinen lapsi. Pukeutumalla teinimmin kuin lapsensa, esimerkiksi. Lapsesta nolo tilanne. Sinänsä hassu tilanne, kun lapsi janoaa omasta vanhemmastaan aikuisen ihmisen tukea, niin saa jotakin muuta. Tuntuuko kokemus siltä, kuin ei olisi vanhempaa ollenkaan? Onneksi sen aukon voi täyttää joku muu, kuten isovanhempi.
Riittämättömyyden tunne on narsistin lapsella, tuskin narsistivanhemmalla, kuten tuossa yllä kirjoitettiin.
- turha-miettiä
On kai ihmisestä kiinni tuo riittämättömyys ja mikä on riittävä?
Olisin sitä mieltä, että tuon aihepiirin kimpussa on turha olla.
Se ei rakenna mitään eikä tuota mitään.
Jos on riittämätön, niin riittämätön mihin ja kuka sen määrittelee, että mikä on riittävää?
Hassua.
Olkaa niinkun olette. Olette riittäviä juuri sellaisena kun olette.
Mitään muuta ei ole, joten on se mitä on.
Silloin se on riittävää.
Olkaamme vaan parhaita ja riittäviä. Loput voi jättää pois.- gfggsfgaqrgere
Jos lapsesta saakka on asetetettu tavoitteita joita hänen on ollut mahdotonta toteuttaa, aiheuttaa se varmasti loppuelämän tunteen riittämättömyydestä.
- AsiaaTutkinut
Olen tutkinut narsismia pitkään ja paljon, oman lapsuuteni narsistiperheessä viettäneenä. Riittämättömyydentunne narsistin lapsille syntyy siitä, ettei lapsi millään tasolla kelpaa narsistivanhemmalle. Puhun tässä kohdin nyt narsistiäidistä. Narsistiäiti kieltää lapsen tarpeet säännöllisesti. Hän ilkkuu lasta virheistä (taas teit virheen), hän pelottelee lasta hylkäämisellä (jos et jaksa kävellä, hylkään sinut siihen tai jos et syö ruokaasi loppuun, et saa enää ruokaa). Hän laittaa lapsen pelkäämään perustarpeiden menettämistä (kuten ruoka ja suoja). Lapselle syntyy syviä pelkotiloja, jotka liittyvät hengissäselviämiseen. Hän uhkailee ja manipuloi lasta ja leimaa herkänkin lapsen rasittavaksi. Jos et tottele, saat selkääsi. Sanon isälle niin hän antaa selkään, "kurittomat kakarat".Hän ivaa, uhkailee ja ilkkuu. Jos lapsi onnistuu jossakin, hän voi sanoa, että älä siinä leuhki. Tälläinen äiti on täynnä vihaa, jonka hän kylvää ympäristöönsä. Hän on kylmä ja tunteeton koskien lapsen tai miehensä tarpeita. Hän osaa esittää muille aurinkoista, mutta seinien sisäpuolella manipuloi, ivaa ja sadattelee ympäristöään. Hän kehuu kuitenkin alituiseen itseään kuinka hyvä äiti hän on uhrautuessaan hoitamaan lapsia. Tällainen kaksoissidosviestintä on erittäin vaarallista mielelle ja saa aikaan sen, ettei lapsi enää tiedä, onko asiat totta vai ei. Mihin voi luottaa? Luottamus omiin tuntemuksiin katoaa. Hän kylvää omat epävarmuutensa ympäristöönsä ja näkee vikoja vain muissa. Hän saa ympäristön manipuloitua niin, että ympäristössä on kaikki viat. Hän ei koskaan myönnä virheitään eikä pysty keskustelemaan niistä. Hän esittää viatonta ja syytöntä ja saa ympäristönsä syyllistymään puolestaan. Narsisti tekee jatkuvaa ja taukoamatonta työtä muiden tuhoamiseksi, sillä hänen minuutensa on niin syvästi vaurioitunut (traumatisoitunut) ettei hän pysty välittämään muiden tunteista vaan hänen suhteensa toisiin on loputon tarvitsevuussuhde.
Narsistiäidin lapsi kokee suurta riittämättömyyttä, koska hänen henkiset tarpeensa on täysin laiminlyöty (henkisellä kiduttamisella) ja hänellä on hätä omasta selviytymisestä. Narsistiäiti kuitenkin kiistää osallisuutensa, kun lapsi alkaa voida pahoin ja lapsesta tulee perfektionisti tai hänelle puhkeaa fobioita. Miten susta on tullut noin nipo? Hän ei näe tekojensa seurauksia, mikä saa lapsen pelkäämään oman selviytymisen puolesta. Isä on manipuloitu myös ymmärtämään äitiä, jolloin lapsi on tunteinensa aivan yksin.
Ainoa keino lapsella on ottaa etäisyyttä tai katkaista välit kokonaan aikuisuudessa. Itsetunto on aikuisuudessa koottava kasaan. Koska narsistiäiti imee toivon ympäriltään, on tärkeää kaiken jälkeen keskittyä itseensä ja niihin asioihin, jotka tuovat itselle iloa. Koska lapsen tarpeille ei ole ollut koskaan sijaa, on tärkeä tehdä tutkimustyötä itsensä kanssa siitä, kuka minä olen ja mistä minä pidän? Lisäksi ympäröidä itsensä hyvillä ihmisillä, jotka hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Pikkuhiljaa mielikin alkaa parantua ja usko itseen löytyä. Mutta tärkeää on katkoa suhteet sellaisiin, jotka vievät elämänilon. Se ei ole rakkautta, se on riistoa.
Tässä oli omia kokemuksiani äidistäni, jolla on huomionhakuinen narsistimarttyyrin persoonallisuus. Toivottavasti tämä auttaa ymmärtämään narsismia paremmin.- Folias
Sama täällä. Kävin terapiassa, itsetunto kasvoi, laitoin välit poikki narsisti "äitiin" (Minulle hän ei ole äiti vaan ihmishirviö) edelleen ei ole välejä myöskään sisaruksiin(olin siis syntipukki perheessä jossa minua vastaan aina oltiin) olin ja olen edelleen hyvin tunnollinen ja miellyttäjä, tätö miellytyämishalua kootan karsia itsestäni pois lisää, se johtaa vain ihmissuhteisiin missä minä aina annan, enkä saa itse mitään. Suosittelen terapiaa kaikille narskujen kanssa eläneille ja totaalinen välit poikki -elämä. Elämä alkaa maistua todella paljon paremmalta kun todella löydät itsesi ja arvostat itseäsi ja elät omaa unelmaasi, et toisten miellyttäjänä!:) tsemppiä kaikille!
- Folias
Vaikeinta on kasvattaa uskoa siihen että hyviäkin ihmisiä on. Koska lähtökohdat ovat olleet että oma "perhe" kiusaa ja sulkee ulkopuolelle. Sen, että miten on voinut joutua kasvamaan ympäristössä, missä omat perheenjäsenet eivät välitä, on vaikea ensin hyväksyä ja sen jälkeen vielä koittaa jotenkin saada itsensä sellaiseen kasaan ja olemukseen että pysyy niinsanotusti pystyssä omilla jaloillaan on vuosien työ. Ja se yksinäisyydentunne mikä on syöpynyt sisimpään on niin suuri että joskus mietin että mikään sitä ei poista mutta lohtua saa todella paljon eläimistä. Niihin voi aina luottaa.
- tytär-1
No johan oli tuttua tekstiä narsistiperheen *lapsen* -elämästä. Noinhan se juuri meni ja kun isä oli myös persoonallisuushäiriöinen, niin siitä se vasta soppa syntyi. Kieroutunutta peliä siitä, että kenen puolella olet ja ketä vataan. Komprpmisseja ei tunnettu. Raskasta *kapula* elämää.
Nuorena oli lähdettävä maailmalle, että oli edes jonkin lainen mahdollisuus, selvitä elävänä.
- Yksinsurullinen
Olisin todellakin terapian tarpeessa. Pyysinkin päästä , mutta siihen ei julkiselta puolelta suostuttu. Mun ongelmavyyhti ei liity omiin vanhempiini, jotka ovat jo kuolleet, vaan oman pienen lapsen isään. Joku mainitsi , että on tärkeä katkaista välit sellaisiin jotka vie kaiken elämänilon. Tämä tosiaan jotenkin konkretisoitui kun kyseinen henkilö ei pitkään aikaan ottanut yhteyttä ja huomasin voivani paljon paremmin. Mutta koska hän tällä hetkellä on ainoa mahdollinen lapsenvahti se taas johtaa toisenlaisiin ongelmiin. Onneksi emme koskaan ole asuneet yhdessä ja jonkinlainen suhteemmekin on ollut joku oma illuusioni mitä ei oikeastaan ole ollut ainakaan niin miten ihmissuhde mielestäni käsitetään. Jatkuva pettyminen ja valheessa eläminen, joskin tietoinen jättää kyllä jälkensä myös aikuiseen. Luulin kuitenkin jo aiemmin hyvin samankaltaisia asioita kokeneena, ettei minuun enää mikään vaikuta, mutta tosiasiassa hajoan jatkuvasti ja kun asiat jotka sisimmässäni jo tiesin realisoituivat näkyviksi eikä kukaan muu kuin narsisti itse voi väittää niitä vain minun pääni tuotteeksi, muserruin täysin . Ahdistaa todella. Se yrittää luomallaan kaaoksella hallita ja suuttumuksestani saa rakastamaansa draamaa. Syy kaikkeen on kuulemma siinä , että minä huudan. Itse kyllä arvelen, että jos.olisin joku muu niin kyseinen henkilö ei olisi enää edes elävien kirjoissa.
- Yksinsurullinen
Jos siis katkaisen yhteyden , vien lapselta isän ja itseltäni ainoan lapsenvahdin. Tuo saattaisi kuitenkin olla parempi vaihtoehto, koska tämänhetkiset kohtaamiset ovat saaneet pääni kilisemään liian pahasti, enkä saa enää rauhottavia. Olen aiemmin yrittänyt selvittää asioita saamieni vähäisten mahdollisuuksien puitteissa turhaan, minähän aina vaan puhun ja puhun eikä minun puheillani tai minulle luvatuilla asioilla ole mitään merkitystä. Valhetta tulee aina vaan toisensa perään. Edes sillä ovatko millään tavoin uskottavia ei ole mitään väliä. Lupaa ilmoittaa milloin tulee, ilmoittaa jos viitsii ja kun ilmoittaa sovittu saapuminen joko perutaan kokonaan tai aika muuttuu ainakin.
- Mustikka677
En voi sanoa mikä on oikein tai väärin koska kaikilla on omat käsityksensä siitä mutta yleinen toimintamalli ulkomailla on että jos päästät lapsesi narsistin seuraan, olet vastuuton äiti mutta täällä suomessa taas ajatellaan toisinpäin että vaikka isovamgemmst olisivat psykopaatteja heillä pitää olla oikeus nähdä lastenlapsia. Olen itse kaiken tuon ulkomaalaisten sivustojen lukemani jälkeen sitö mieltä että narsisti on narsisti niin lastenlasten seurassa kuin muuallakin. Teki pahaa katsoa kun narsisti isäni itketti lastani ja nauroi päälle. Eihän tuollainen ole normaalia! Mutta mitä tehdä? Äidin kuuluu suojella lasta kun lapsi ei itse ymmärrä mitä manipulointia ympärillä tapahtuu. En minäkään vielä vanhempien luona asuessa ymmärtänyt että minua kohdellaan huonosti, vaan pidin kiusaamista normaalina, että olin ansainnut kaiken koska he sanoivat että olen vaikea ja paha lapsi.
- 789o
Pähkinänkuoressa siis: Narsistin seurassa ei ole kenelläkään hyvä olla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1642783Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222011- 242006
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.881816Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?681557Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371212- 101201
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91171