Äidin ilot

Ei sellainen ole äiti, joka ei omien lastensa eteen jaksa puuhastella.

Ei sellainen ole äiti, joka rahalla korvaa lastensa huolenpidon.

Vanhuus tuntuu iskeneen yhteen sun toiseen palstalaiseen, mutta itse en ehdi vanheta en valittaa.

Tulin kirkolta kuopuksen asuntoa siivoomasta. Hän lähtee opiskelemaan. Elämä pitää hyvässä otteessa eikä ole mummohuolia kun on nuorten aikuisten lasten äiti.

Miten koette nyt vanhemmuutenne?

196

2199

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minulla on enää tytär perheineen, pojan kuolemasta on yli 7v, pojalta ei jäänyt lapsia. Tyttären perhe asuu Pääkaupunkiseudulla, on satojen kilometrien välimatka. Nyt ovat kaikki Jenkeissä kolme viikkoa, tulevat luokseni kunhan kotiutuvat, lomaa on vielä vähän jäljellä matkan jälkeen.
      Jälkikasvusta nuorin on vuoden ikäinen, en uskalla olla niin pienen kanssa pitkään kahdestaan, muutenkin näen näitä nuorimpia liian harvoin.
      Olen pessyt kaupunkiasunnon ikkunoita, niissä onkin paljon pesemistä, en tee yhden päivän aikana. Mökin ikkunatkin kaipaavat pesua.
      Nyt on virtaa vaikka kuinka, en juuri ole jouten. Vanhenemme kaikki, mutta hyvä että ei vielä tunnu arkielämässä.

      • Virtaa riittää kun jaksottaa puuhat.

        Ajoin eilen kirkolle, kävin pojan saunavuorolla kylpemässä ja nukuin kaupunkikämpässäni.
        Poika oli kaverinsa polttareissa. Aamulla aloitin pintapuolisen siivouksen. Poika on jo vienyt tavaraa pois joten helppo oli tyhjiä hyllyjä pyyhkiä. Ja hyvähän se on äidin tarkistaa uunit ja uunintaustat.

        Minä nyt satun olemaan huoleta pitävä sorttia. Osaan toki antaa olla ja huilata kuten nytkin ylisillä loikoilen.

        Josko illalla rantasaunan vielä kehtaisin lämmittää.


    • hehehehee

      Vai ei muka sellainen ole äiti hehehehee
      Tässä ilmoittautuu sellainen äiti, joka ei kotoa poismuuttaneiden lastensa asuntoja ole ikinä siivonnut eikä siivoile.
      Ja silti väitän kivenkovaan olevani 5 lapseni äiti.

      • Minkä ikäisenä lapsesi hekottelit maailmaan?


      • hehehehee
        korppis kirjoitti:

        Minkä ikäisenä lapsesi hekottelit maailmaan?

        Ei kuulu sinulle. Siivoile sinä vaan ja odottele "mummohuolia" hehehehee


      • hehehehee kirjoitti:

        Ei kuulu sinulle. Siivoile sinä vaan ja odottele "mummohuolia" hehehehee

        No, näin teen.


      • Lapsenpitääaikuistua

        Lapselle säännöllisesti pätäkkää pöytään eli rahaa niin pysyy pois pahanteosta eli häiritsemästä elämääni. Maksakoon muuttonsa ja tarpeensa silloin kun aika on.
        Opiskelijat kaikkiaan ovat levotonta ja kiintymätöntä laumaa. Eihän niillä ole omia asuntojakaan mitä siivota ja vuokra-asunnoissa he eivät paljoa panosta.
        Tiedän useitakin vanhenpia ja kiroan heitä, että he roikkuvat lastensa liepeissä antamatta heidän itsenäistyä, kuka menee pesemään lastensa astioita, siivoamaan, tuppaamaan tyhmän nokkansa jopa lapsen roskapusseihin. Ei se ole enää kasvatusta, se on häirintää. Lapsena hakisin lähestymiskieltoa moisille vanhemmille (pääasiassa sille äidille juurikin).


      • Lapsenpitääaikuistua kirjoitti:

        Lapselle säännöllisesti pätäkkää pöytään eli rahaa niin pysyy pois pahanteosta eli häiritsemästä elämääni. Maksakoon muuttonsa ja tarpeensa silloin kun aika on.
        Opiskelijat kaikkiaan ovat levotonta ja kiintymätöntä laumaa. Eihän niillä ole omia asuntojakaan mitä siivota ja vuokra-asunnoissa he eivät paljoa panosta.
        Tiedän useitakin vanhenpia ja kiroan heitä, että he roikkuvat lastensa liepeissä antamatta heidän itsenäistyä, kuka menee pesemään lastensa astioita, siivoamaan, tuppaamaan tyhmän nokkansa jopa lapsen roskapusseihin. Ei se ole enää kasvatusta, se on häirintää. Lapsena hakisin lähestymiskieltoa moisille vanhemmille (pääasiassa sille äidille juurikin).

        Pätäkkää tämä mun lapsonen on itse tienannut jo vuosia joten itse maksaa muuttokulunsa. Minä autan kykyjeni mukaan. Siivoan ja siitä saan häneltä pätäkkää. Ompelen rikki menneitä housunpuntteja ja laitan joskus ruokaa. Poika taas leikkaa nurmikkoni auttaa isojen tavaroiden roudauksissa ja jakaa autokuluja. Kunnon poika on ja muuttaa täydellisen itse ostamansa kalustuksen kanssa opiskelija-asuntoon. Käy myös työssä opiskelunsa ohella. Nythän on niin, että en jaksa alvariinsa matkustaa toiselle paikkakunnalle kyttäämään toimiiko hänen astianpesukoneensa tai pyykkikone.

        Ikävä varmaan tulee. Muistan kun isoveljensä muutti pois kotoa oli ikävä suuri. Nyt olen jo tottunut ja tottunen nuoremmankin lähtöön.


    • En minäkään ole vanha.
      En ole myöskään enää vanhemmus.
      Lapset lensivät pesästä silloin kun pitääkin lentää.
      Eivät jääneet roikkumaan.
      -
      Kuten tässä iässä pitääkin, olen vapaan taivaan lintu.
      Ei olisi tullut mieleenikään tehdä tämän aloituksen tyyppistä aloitusta.
      Mielestäni kuuluu 40 -porukalle.

      H.

      • Ymmärrän, tästä ei ole ennen kirjoitettu ei muilta aihetta kopioitu, mutta, että pitäisi 40 plus palstalle siirtyä 😂😂


      • korppis kirjoitti:

        Ymmärrän, tästä ei ole ennen kirjoitettu ei muilta aihetta kopioitu, mutta, että pitäisi 40 plus palstalle siirtyä 😂😂

        "korppis"

        Tähän kuuluisi nyt silmän-isku-Emoji. :)
        Huomasit hienosti että olen muuttanut hieman ajatus-maailmaani kohdallasi.

        H.


    • Kyllä äiti on hän, joka lapsensa on maailmaan synnyttänyt.
      Vaikka ei aina heidän eteensä puuhastelisikaan.

      Mitä ne mummohuolet ovat?
      Mitä oletat niiden olevan?
      Tykkään että enemmän on mummoiloja,
      Tässä iässä jaksaa leikkiä ja touhuta lapsenlapsen kanssa, kun ei ole liian vanha ja raihnainen.

      • Aloitus koski omia maailmaan synnytettyjä lapsiamme.

        Mummon mussukoista, eläkeiän rahaongelmista, fyysisistä vaivoista ja lääkityksistä riittää aloituksia. Eutanasiakin käsitelty ja haaveissa ihannemiestä metsästetty. Edunvalontaa ja testamentteja värkkäilty. Miksi? kirjoittajat koostuvat ikäryhmästä 50 - 80-vuotiaista.

        Luulisi kirjoittajilla olevan alle kolmekymppisiä lapsia.


      • korppis kirjoitti:

        Aloitus koski omia maailmaan synnytettyjä lapsiamme.

        Mummon mussukoista, eläkeiän rahaongelmista, fyysisistä vaivoista ja lääkityksistä riittää aloituksia. Eutanasiakin käsitelty ja haaveissa ihannemiestä metsästetty. Edunvalontaa ja testamentteja värkkäilty. Miksi? kirjoittajat koostuvat ikäryhmästä 50 - 80-vuotiaista.

        Luulisi kirjoittajilla olevan alle kolmekymppisiä lapsia.

        Juu, sellaista elämä on, kaikenlaista mahtuu tännekin mukaan, mikä nyt ketäkin kiinnostaa.
        Ja jotkut sitten moittivat, ellei aihe itseään kiinnosta.

        Jos täällä kirjoittaisivat vain 60-70 vuosien välillä olevat, niin suurimmalla osalla ikäryhmästä lapset oletettavasti ovat yli 30v.
        Poikkeuksia toki varmasti löytyy.


      • Ancelina kirjoitti:

        Juu, sellaista elämä on, kaikenlaista mahtuu tännekin mukaan, mikä nyt ketäkin kiinnostaa.
        Ja jotkut sitten moittivat, ellei aihe itseään kiinnosta.

        Jos täällä kirjoittaisivat vain 60-70 vuosien välillä olevat, niin suurimmalla osalla ikäryhmästä lapset oletettavasti ovat yli 30v.
        Poikkeuksia toki varmasti löytyy.

        1940 - 1950-luvulla syntyneet käsittäkseni avioituivat nuorina. Taitaa lasten keski-ikä olla yli 40-vuotiaita.

        Nuoruuden ystäväni, samanikäinen kuin minä on jo isoisoäiti. Huh huh....


      • korppis kirjoitti:

        1940 - 1950-luvulla syntyneet käsittäkseni avioituivat nuorina. Taitaa lasten keski-ikä olla yli 40-vuotiaita.

        Nuoruuden ystäväni, samanikäinen kuin minä on jo isoisoäiti. Huh huh....

        Ps. Kysyit mummohuolista. Olen lukenut palstalta kuinka raskasta on "tällä ikää" pysyä pienten lasten menossa mukana. Ja, että kiva niitä mussukoita on hetki hoidella, mutta pari päivää menee toipuessa kun pois lähtevät. Lisäksi olen lukenut, että ei meidän lapsenlapset aiheuta ongelmia, mutta ne muiden lapsenlapset ne vasta ovat kauheita.


      • korppis kirjoitti:

        Ps. Kysyit mummohuolista. Olen lukenut palstalta kuinka raskasta on "tällä ikää" pysyä pienten lasten menossa mukana. Ja, että kiva niitä mussukoita on hetki hoidella, mutta pari päivää menee toipuessa kun pois lähtevät. Lisäksi olen lukenut, että ei meidän lapsenlapset aiheuta ongelmia, mutta ne muiden lapsenlapset ne vasta ovat kauheita.

        Pitää olla kunto kohillaan, niin jaksaa :)
        Ja siinähän se kohenee, kun jalkapalloa pelaa ja kilpaa juoksee.

        Lapset kasvavat nopeasti, pian mummo ja ukki eivät enää olekaan niin tärkeitä, tulevat kaverit ja harrastukset.
        Kyllä nämä hetket ja vuodet ovat antoisia, kun saa lapsen kehitystä seurata ja hänen kanssaan touhuta.
        Riippuu siitäkin kuinka tilanteet ottaa.


      • Ancelina kirjoitti:

        Juu, sellaista elämä on, kaikenlaista mahtuu tännekin mukaan, mikä nyt ketäkin kiinnostaa.
        Ja jotkut sitten moittivat, ellei aihe itseään kiinnosta.

        Jos täällä kirjoittaisivat vain 60-70 vuosien välillä olevat, niin suurimmalla osalla ikäryhmästä lapset oletettavasti ovat yli 30v.
        Poikkeuksia toki varmasti löytyy.

        Olen poikkeus, tulin äidiksi 17v. Alle nelikymppisenä mummoksi. Nyt olen iso-mummi. Äitini kuoli viime Joulukuussa, silloin oli vielä viisi sukupolvea elossa. Kävin koulut vasta myöhemmällä iällä.
        Ollaan pitkäikäistä sukua, varsinkin naiset, joten aikaa toivottavasti on vielä kauan.


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        1940 - 1950-luvulla syntyneet käsittäkseni avioituivat nuorina. Taitaa lasten keski-ikä olla yli 40-vuotiaita.

        Nuoruuden ystäväni, samanikäinen kuin minä on jo isoisoäiti. Huh huh....

        Ei liene ihme jos 70-vuotias on jo isoäiti?


      • vähän.eri
        Siilenä1 kirjoitti:

        Ei liene ihme jos 70-vuotias on jo isoäiti?

        Huom. isoisoäiti on isoäidin äiti.


      • Siilenä1
        vähän.eri kirjoitti:

        Huom. isoisoäiti on isoäidin äiti.

        Joo joo mut jos 70-vuotias on isoäiti, teoriassa 50-vuotias tyttärensä voi olla isoäiti ja hänen 30-vuotias tyttärensä äiti. Silloinhan tämä seitenkymmpinen on sekä isoäiti että isoisoäiti eikä vielä ole vanhakaan :D.


    • reppuriika

      Olen sitä mieltä että vauvana ja lapsena pitää hoivata, helliä ja satsata lapsen elämään. Minusta voi olla huolenpitoa ja rakkautta se että kannustaa lapsiaan itsenäiseen ja vastuulliseen elämään. Kyllä teini osaa pestä huoneensa ikkunat, vaatteensa ja laittaa ruokaa ja ei tarvitse liikaa hyysätä. Kun asuimme maalla ja ei ollut automaattisia pesukoneita, niin pesimme pitovaatteemme itse heti toisella kymmenellä ja pyykkäsimme jopa saunareissuilla.
      Jos aikuisilla lapsilla on opiskelut, työt ja jo omaa perhettä, niin ei kai se ole huono juttu jos antaa apuaan. Ja jos voimia ja intoa riittää ja voi kai sitä järjestää vaikka kokohoito loman lapsilleen ja heidän perheille. Riippuu tilanteesta.
      Itse en kyllä moista vastuuta kaipaa ja ikävöi.

      • Kyllä yksin elävät nuoret pääsääntöisesti nykyisinkin osaavat siivota, laittaa ruokaa ja pestä vaatteensa.

        Muutosten edessä aikuinen lapsikin tarvitsee tukea, hoivaa. Kuka sitä antaa muu kuin rakastava äiti.


      • kärsiseuraukset
        korppis kirjoitti:

        Kyllä yksin elävät nuoret pääsääntöisesti nykyisinkin osaavat siivota, laittaa ruokaa ja pestä vaatteensa.

        Muutosten edessä aikuinen lapsikin tarvitsee tukea, hoivaa. Kuka sitä antaa muu kuin rakastava äiti.

        Voisitko äijä painua helvettiin täältä kommentoimasta noita idioottimielipiteitäsi mulla on ihan hyvät suhteet läheisiin ne eivät voi katsoa läpi sormien tätä sun pelleilyäsi joten sitä saat mitä tilaat


      • New-age

        Nyt en ymmärrä kärsiseuraukset -kommenttia. Onhan se muutos, kun lapsi muuttaa ja lähtee opiskelemaan. He selviävät hyvin opiskelustaan ja kotihommistaan.
        Parhaillaan lapseni ipanansa kanssa käymässä. Tunnustan, että olen sipperoone: kahdesti hiekkalaatikolla, pitkä kävelylenkki, ihasteli kun pari sivullista söivät jäätelöä ja heitä nauratti. Jalkakäytävälle voi ihan hyvin istua ja ajaa pikkuautoa siinä. Olisi mumminkin vetäissyt alas. Alas pääsee aina, mutta ylöskömpiminen aukealla jalkakäytävältä, e-ei.
        Riskaamista oli, kun ei voi kahmia toisten leluja hiekkalaatikolta.
        Opetapa toisten tavarat ja omat tavarat.
        Toki omaa lasta jelppii, siivouksissakin kerran pari vuodessa, jos olen käymässä. Ja totta sekin, että kodissani siivoan ennen ja jälkeen.
        Paljon pitää virittää pois tavaroita ja takaisin. Mutta kun välimatkaa on, niin
        näillä mennään. Ei ole kyse vastuuttomuudesta tms.
        On totta sekin, että lapsuus on lyhyt lapsella ja lapsenlapsella.
        Ei minua hirveästi aikanaan kolmekymppisenä omien vanhempien jutut kiinnostaneet, mutta käytyä tuli perheeni kanssa ja käytännön apua todella harvoin pyysin/sain jo äitini terveydenkin takia. Minusta tuntuu, että eri perheillä ja suvuilla on eri tyylejä. Tässä voisi sanoa, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Mikä onkaan pääasia?


      • Nappiposkeenillalla

        Oletteko koko suku samalla osastolla ?


      • New-age kirjoitti:

        Nyt en ymmärrä kärsiseuraukset -kommenttia. Onhan se muutos, kun lapsi muuttaa ja lähtee opiskelemaan. He selviävät hyvin opiskelustaan ja kotihommistaan.
        Parhaillaan lapseni ipanansa kanssa käymässä. Tunnustan, että olen sipperoone: kahdesti hiekkalaatikolla, pitkä kävelylenkki, ihasteli kun pari sivullista söivät jäätelöä ja heitä nauratti. Jalkakäytävälle voi ihan hyvin istua ja ajaa pikkuautoa siinä. Olisi mumminkin vetäissyt alas. Alas pääsee aina, mutta ylöskömpiminen aukealla jalkakäytävältä, e-ei.
        Riskaamista oli, kun ei voi kahmia toisten leluja hiekkalaatikolta.
        Opetapa toisten tavarat ja omat tavarat.
        Toki omaa lasta jelppii, siivouksissakin kerran pari vuodessa, jos olen käymässä. Ja totta sekin, että kodissani siivoan ennen ja jälkeen.
        Paljon pitää virittää pois tavaroita ja takaisin. Mutta kun välimatkaa on, niin
        näillä mennään. Ei ole kyse vastuuttomuudesta tms.
        On totta sekin, että lapsuus on lyhyt lapsella ja lapsenlapsella.
        Ei minua hirveästi aikanaan kolmekymppisenä omien vanhempien jutut kiinnostaneet, mutta käytyä tuli perheeni kanssa ja käytännön apua todella harvoin pyysin/sain jo äitini terveydenkin takia. Minusta tuntuu, että eri perheillä ja suvuilla on eri tyylejä. Tässä voisi sanoa, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Mikä onkaan pääasia?

        Oli kova paikka kun tytär muutti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Vein hänet omalla autolla, koko paluumatkan itkin.


      • kärsiseuraukset kirjoitti:

        Voisitko äijä painua helvettiin täältä kommentoimasta noita idioottimielipiteitäsi mulla on ihan hyvät suhteet läheisiin ne eivät voi katsoa läpi sormien tätä sun pelleilyäsi joten sitä saat mitä tilaat

        Toistaiseksi minua kutsutaan vielä äidiksi. Äijäksi, eka kertaa😉

        Saan tosiaan mitä tilaan. Runsaasti haleja ja hyvää mieltä. Onko sinulla huono päivä?


      • New-age kirjoitti:

        Nyt en ymmärrä kärsiseuraukset -kommenttia. Onhan se muutos, kun lapsi muuttaa ja lähtee opiskelemaan. He selviävät hyvin opiskelustaan ja kotihommistaan.
        Parhaillaan lapseni ipanansa kanssa käymässä. Tunnustan, että olen sipperoone: kahdesti hiekkalaatikolla, pitkä kävelylenkki, ihasteli kun pari sivullista söivät jäätelöä ja heitä nauratti. Jalkakäytävälle voi ihan hyvin istua ja ajaa pikkuautoa siinä. Olisi mumminkin vetäissyt alas. Alas pääsee aina, mutta ylöskömpiminen aukealla jalkakäytävältä, e-ei.
        Riskaamista oli, kun ei voi kahmia toisten leluja hiekkalaatikolta.
        Opetapa toisten tavarat ja omat tavarat.
        Toki omaa lasta jelppii, siivouksissakin kerran pari vuodessa, jos olen käymässä. Ja totta sekin, että kodissani siivoan ennen ja jälkeen.
        Paljon pitää virittää pois tavaroita ja takaisin. Mutta kun välimatkaa on, niin
        näillä mennään. Ei ole kyse vastuuttomuudesta tms.
        On totta sekin, että lapsuus on lyhyt lapsella ja lapsenlapsella.
        Ei minua hirveästi aikanaan kolmekymppisenä omien vanhempien jutut kiinnostaneet, mutta käytyä tuli perheeni kanssa ja käytännön apua todella harvoin pyysin/sain jo äitini terveydenkin takia. Minusta tuntuu, että eri perheillä ja suvuilla on eri tyylejä. Tässä voisi sanoa, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Mikä onkaan pääasia?

        Minä ostin polvisuojat puutarhatöiden avuksi. Käyvät hyvin myös siivotessa ja miksipä eivät myös lapsen kanssa konttaillessa 😊

        Lienet nuorena nainut siis näin ymmärsin koska kiinnostusta vanhempiesi asioihin et tuntenut kolmekymppisenä. Tietenkin ruuhkavuosina vanhempien osanotto elämäämme vaihteli.

        Kuten lopussa mainitsit on erilaisia taustoja erilaisia tyylejä.

        Menin naimisiin 35-vuotiaana. Minulla oli vahvat suhteet vanhempiini. Isäni kuoli ennen kuin olin naimisissa, äitini sai elää ja nähdä molemmat poikani. Kun vanhempani olivat kuolleet, itkin usein haudalla ja kysyin, miksi jätitte minut. Täällä mökillä elän syntymäkotini kalustuksen keskellä, vanhempieni lähellä.

        Niin, joillakin on kiinteämmät siteet ja joillakin löysemmät, miksi, en tiedä.


      • New-age

        Naimisiin menin päälle kolmekymppisenä; elimme kauheana susiparina seitsemisen vuotta. Kirjoitin joskus, että olin tikanpoika, joka mätkähti myöhään puusta, mutta tulinkin sitten vauhdilla. Ja nuoruuden juoksut oli juostu sillai nätisti. Silti vaikka konkreettista apua ei käytelty useinkaan, niin oli meilläkin vahvat suhteet. Myönnettäköön, että dominoiva isäni puuttui liiaksi moneen asiaan. Ja voi olla, että omillaan selviäminen on ollut meidän sukupolven "hyve". Sanottakoon, että lapseni suhteen isäni heivasi otetta.


      • korppis kirjoitti:

        Minä ostin polvisuojat puutarhatöiden avuksi. Käyvät hyvin myös siivotessa ja miksipä eivät myös lapsen kanssa konttaillessa 😊

        Lienet nuorena nainut siis näin ymmärsin koska kiinnostusta vanhempiesi asioihin et tuntenut kolmekymppisenä. Tietenkin ruuhkavuosina vanhempien osanotto elämäämme vaihteli.

        Kuten lopussa mainitsit on erilaisia taustoja erilaisia tyylejä.

        Menin naimisiin 35-vuotiaana. Minulla oli vahvat suhteet vanhempiini. Isäni kuoli ennen kuin olin naimisissa, äitini sai elää ja nähdä molemmat poikani. Kun vanhempani olivat kuolleet, itkin usein haudalla ja kysyin, miksi jätitte minut. Täällä mökillä elän syntymäkotini kalustuksen keskellä, vanhempieni lähellä.

        Niin, joillakin on kiinteämmät siteet ja joillakin löysemmät, miksi, en tiedä.

        "korppis"

        Kun minä synnyin oli kaunis ja aurinkoinen ilma.
        Kehittyessäni nuorukaiseksi olin aina noilla ilmoilla iloisenpi kuin muulloin.
        Ali-tajuisesti se kertoi minusta tulevan runsaasti rakastava mies.
        Minä inhosin pienenä aina, kun äiti pakotti piha-paljussa pesemään ja keittelemään lasi-purkkeja.
        Äidin Hilloja minä kuiten rakastin, tietysti...
        Häiden jälkeisenä aamuna heräsin, tuntien jotain koskeata reiteni alla.
        Se oli läikkä lakanalla!
        Katselin tumman-puhuvaa läikkää, ja ymmärsin kauhuissani kuvion viestivän minulle :
        Avio-liittoni on virhe!
        -
        Tämä avio-liitto-Blogini saattaa jatkua joskus...
        Odottakaa jännittyneenä jatkoa...tiedättehän
        Surua, murhetta tuskaa, kaipuuta ja kaikkea. :)

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "korppis"

        Kun minä synnyin oli kaunis ja aurinkoinen ilma.
        Kehittyessäni nuorukaiseksi olin aina noilla ilmoilla iloisenpi kuin muulloin.
        Ali-tajuisesti se kertoi minusta tulevan runsaasti rakastava mies.
        Minä inhosin pienenä aina, kun äiti pakotti piha-paljussa pesemään ja keittelemään lasi-purkkeja.
        Äidin Hilloja minä kuiten rakastin, tietysti...
        Häiden jälkeisenä aamuna heräsin, tuntien jotain koskeata reiteni alla.
        Se oli läikkä lakanalla!
        Katselin tumman-puhuvaa läikkää, ja ymmärsin kauhuissani kuvion viestivän minulle :
        Avio-liittoni on virhe!
        -
        Tämä avio-liitto-Blogini saattaa jatkua joskus...
        Odottakaa jännittyneenä jatkoa...tiedättehän
        Surua, murhetta tuskaa, kaipuuta ja kaikkea. :)

        H.

        ...kosteata reiteni...

        H.


      • New-age

        Isohoo Voi vitsit sun kanssa...miten voi osallistua osallistumatta...vähäks naurahtelen....


      • HunkszFriiduHunkszFriidu
        hunksz kirjoitti:

        ...kosteata reiteni...

        H.

        Tuliko sulta hätäpaska, kun näit hämähäkin väärin päin?


      • hunksz kirjoitti:

        ...kosteata reiteni...

        H.

        En ymmärtänyt vaimoni vimmaista intoa pestä läikkä pois lakanastamme.
        Jotenkin aavistin että katoaminen ei ollut läikän pää-määränä.
        Läikkä viestitti minulle että minun on kadottava avio-liitostani ja vähän äkkiä.
        Vein kuitenkin kuuliaisesti lakanan roska-pussissa katoksen muoviseen astiaan.
        Silmissäni välähti näkymä pimeydestä.
        Pimeydestä, jossa ei valoa koskaan paistaisi.
        Siitä ymmärsin ihmisyyteni katoavan, jos kauaa vielä olisin naimisissa.
        Illalla katselin pientä lastamme suruisin silmin.
        Lapsi leikki iloisena.
        Tunsin selkeästi minusta tulevan lapselle avio-ero-isä.
        Valo alkoi kuitenkin hohtaa jossain sisälläni.
        Tunsin sanojen pullistavan sieluani, kuoro-laulun kutsuvasti soivan...
        Minua kaivattiin oikeasti ihan jossain muualla.
        Raskain sydämin maksoin ensimmäisen ruokkoni.
        Rahalla olisi ollut muutakin käyttöä.

        H.


      • old-age
        hunksz kirjoitti:

        En ymmärtänyt vaimoni vimmaista intoa pestä läikkä pois lakanastamme.
        Jotenkin aavistin että katoaminen ei ollut läikän pää-määränä.
        Läikkä viestitti minulle että minun on kadottava avio-liitostani ja vähän äkkiä.
        Vein kuitenkin kuuliaisesti lakanan roska-pussissa katoksen muoviseen astiaan.
        Silmissäni välähti näkymä pimeydestä.
        Pimeydestä, jossa ei valoa koskaan paistaisi.
        Siitä ymmärsin ihmisyyteni katoavan, jos kauaa vielä olisin naimisissa.
        Illalla katselin pientä lastamme suruisin silmin.
        Lapsi leikki iloisena.
        Tunsin selkeästi minusta tulevan lapselle avio-ero-isä.
        Valo alkoi kuitenkin hohtaa jossain sisälläni.
        Tunsin sanojen pullistavan sieluani, kuoro-laulun kutsuvasti soivan...
        Minua kaivattiin oikeasti ihan jossain muualla.
        Raskain sydämin maksoin ensimmäisen ruokkoni.
        Rahalla olisi ollut muutakin käyttöä.

        H.

        Hihihihiii pyrks pyrks ompa hauskaaaaa 😂😂😂😂😂😂😂
        kyllä naurattaaaaa 😂😂😂😂😂😉


      • hunksz kirjoitti:

        En ymmärtänyt vaimoni vimmaista intoa pestä läikkä pois lakanastamme.
        Jotenkin aavistin että katoaminen ei ollut läikän pää-määränä.
        Läikkä viestitti minulle että minun on kadottava avio-liitostani ja vähän äkkiä.
        Vein kuitenkin kuuliaisesti lakanan roska-pussissa katoksen muoviseen astiaan.
        Silmissäni välähti näkymä pimeydestä.
        Pimeydestä, jossa ei valoa koskaan paistaisi.
        Siitä ymmärsin ihmisyyteni katoavan, jos kauaa vielä olisin naimisissa.
        Illalla katselin pientä lastamme suruisin silmin.
        Lapsi leikki iloisena.
        Tunsin selkeästi minusta tulevan lapselle avio-ero-isä.
        Valo alkoi kuitenkin hohtaa jossain sisälläni.
        Tunsin sanojen pullistavan sieluani, kuoro-laulun kutsuvasti soivan...
        Minua kaivattiin oikeasti ihan jossain muualla.
        Raskain sydämin maksoin ensimmäisen ruokkoni.
        Rahalla olisi ollut muutakin käyttöä.

        H.

        Sitä kun ruppee kakarana nujuamaan siitähän ei synny iloa ei onnea kelleen, voi voi, lapsipolonen.


      • Siilenä1
        HunkszFriiduHunkszFriidu kirjoitti:

        Tuliko sulta hätäpaska, kun näit hämähäkin väärin päin?

        Eiku kertomuksen mukaan voisi ymmärtää että neitsyellään oli jo lapsi. Mistä lienee sikinnyt? Ja kelle?


      • perk.läyskät
        Siilenä1 kirjoitti:

        Eiku kertomuksen mukaan voisi ymmärtää että neitsyellään oli jo lapsi. Mistä lienee sikinnyt? Ja kelle?

        Siitä pettymyksestä lähtein hän on pitäny naisia pilkkanaan ja alistanu heitä.


      • Siilenä1
        perk.läyskät kirjoitti:

        Siitä pettymyksestä lähtein hän on pitäny naisia pilkkanaan ja alistanu heitä.

        Mistä tiedät, tunnetkos hlökohtaisesti?


      • hunksz kirjoitti:

        En ymmärtänyt vaimoni vimmaista intoa pestä läikkä pois lakanastamme.
        Jotenkin aavistin että katoaminen ei ollut läikän pää-määränä.
        Läikkä viestitti minulle että minun on kadottava avio-liitostani ja vähän äkkiä.
        Vein kuitenkin kuuliaisesti lakanan roska-pussissa katoksen muoviseen astiaan.
        Silmissäni välähti näkymä pimeydestä.
        Pimeydestä, jossa ei valoa koskaan paistaisi.
        Siitä ymmärsin ihmisyyteni katoavan, jos kauaa vielä olisin naimisissa.
        Illalla katselin pientä lastamme suruisin silmin.
        Lapsi leikki iloisena.
        Tunsin selkeästi minusta tulevan lapselle avio-ero-isä.
        Valo alkoi kuitenkin hohtaa jossain sisälläni.
        Tunsin sanojen pullistavan sieluani, kuoro-laulun kutsuvasti soivan...
        Minua kaivattiin oikeasti ihan jossain muualla.
        Raskain sydämin maksoin ensimmäisen ruokkoni.
        Rahalla olisi ollut muutakin käyttöä.

        H.

        Viedessäni roskat toisen kerran.
        Nousi katoksen takaa erityisen kaunis-värinen kyyhkynen ilmaan.
        Tunsin heti miksi minusta tuli hippi.
        Minut on tarkoitettu rakkauteen.
        Etenkin rakkauden ajatuksien lennättämiseen.
        Kaiken-laisten asioiden levittämiseen.
        En sen jälkeen koskaan ajatelllut leijojani naruilla.
        Aloin valita paperinkin huolellisemmin.
        Kevyt-mielisesti pukeutuneena menin kirkolle ripareihin.
        Tyttäreni oli kaunein kaikista ehdokkaista.
        Valkein oli kaapunsakin.
        Kauniisti kaikuivat Kallion kellot.
        Avasin kravattini.
        Otin sen pois ja laskin muistoksi tapahtumasta lapseni käsiin.
        Tiesin, tuon kauniinpaan en enää koskaan pysty kykenemään.
        Geenini ovat tehneet tehävänsä.


        H.


      • äitiydeniloja
        hunksz kirjoitti:

        Viedessäni roskat toisen kerran.
        Nousi katoksen takaa erityisen kaunis-värinen kyyhkynen ilmaan.
        Tunsin heti miksi minusta tuli hippi.
        Minut on tarkoitettu rakkauteen.
        Etenkin rakkauden ajatuksien lennättämiseen.
        Kaiken-laisten asioiden levittämiseen.
        En sen jälkeen koskaan ajatelllut leijojani naruilla.
        Aloin valita paperinkin huolellisemmin.
        Kevyt-mielisesti pukeutuneena menin kirkolle ripareihin.
        Tyttäreni oli kaunein kaikista ehdokkaista.
        Valkein oli kaapunsakin.
        Kauniisti kaikuivat Kallion kellot.
        Avasin kravattini.
        Otin sen pois ja laskin muistoksi tapahtumasta lapseni käsiin.
        Tiesin, tuon kauniinpaan en enää koskaan pysty kykenemään.
        Geenini ovat tehneet tehävänsä.


        H.

        Sä oot ollut hyvä äiti 😃


      • Siilenä1
        hunksz kirjoitti:

        Viedessäni roskat toisen kerran.
        Nousi katoksen takaa erityisen kaunis-värinen kyyhkynen ilmaan.
        Tunsin heti miksi minusta tuli hippi.
        Minut on tarkoitettu rakkauteen.
        Etenkin rakkauden ajatuksien lennättämiseen.
        Kaiken-laisten asioiden levittämiseen.
        En sen jälkeen koskaan ajatelllut leijojani naruilla.
        Aloin valita paperinkin huolellisemmin.
        Kevyt-mielisesti pukeutuneena menin kirkolle ripareihin.
        Tyttäreni oli kaunein kaikista ehdokkaista.
        Valkein oli kaapunsakin.
        Kauniisti kaikuivat Kallion kellot.
        Avasin kravattini.
        Otin sen pois ja laskin muistoksi tapahtumasta lapseni käsiin.
        Tiesin, tuon kauniinpaan en enää koskaan pysty kykenemään.
        Geenini ovat tehneet tehävänsä.


        H.

        Aijaa, oikea lapsi mutta väärä vaimo. Lapsesi kaksosenko nait :D?


      • Siilenä1
        Siilenä1 kirjoitti:

        Aijaa, oikea lapsi mutta väärä vaimo. Lapsesi kaksosenko nait :D?

        Korjaan, lapsesi äidin kaksosenko.....................


    • kaikki-ei-pysty

      Enpä minä koe itseäni huonoksi äidiksi vaikken pysty lasten huusholleissa hääräämään, eivätkä kait haluaisikaan, pystyvät hyvin huolehtimaan omista kodeistaan, oppi on tullut jo lapsuudesta.
      Aika kurjalta kuullostaa kun sanotaan, ettei ole äiti eikä mikään jos ei ole fyysisiä edellytyksiä puuhastella heidän eteensä, ovat jo kuitenkin aikuisia ja jälkikasvukin on jo koulutiellä, vanhin jo lukiossa. Meillä taitaa enempi olla niinpäin, että lapseni ovat hyviä lapsia, aina valmiita auttamaan jos apua tarvitsen.

      • Aloitukset pitää tehdään siten, että se herättää keskustelua.

        Äiti-sanaan liitetään monenlaiset kasvot.

        Jos tunsit itsesi huonoksi, sekin opittu tunne lapsuudestasi.
        Aloitus ei sisältänyt lausetta....ei äiti eikä mikään..... se oli sinun tulkintasi lauseesta ei sellainen ole äiti.

        Niin apuahan me jo tarvitsemme ja onneksi saamme. Olemme siis onnistuneet äitinä 🤗


      • kaikki-ei-pysty
        korppis kirjoitti:

        Aloitukset pitää tehdään siten, että se herättää keskustelua.

        Äiti-sanaan liitetään monenlaiset kasvot.

        Jos tunsit itsesi huonoksi, sekin opittu tunne lapsuudestasi.
        Aloitus ei sisältänyt lausetta....ei äiti eikä mikään..... se oli sinun tulkintasi lauseesta ei sellainen ole äiti.

        Niin apuahan me jo tarvitsemme ja onneksi saamme. Olemme siis onnistuneet äitinä 🤗

        Mikä sellainen (esim. minä) sitten on jos en äiti?


      • Sä-panet-tuulemaan

        ""Mikä sellainen (esim. minä) sitten on jos en äiti?""
        No sää olet äijä tietenkin, on habaa ja kuntoa ja rinnat ei ole siliconia.


      • Sä-panet-tuulemaan kirjoitti:

        ""Mikä sellainen (esim. minä) sitten on jos en äiti?""
        No sää olet äijä tietenkin, on habaa ja kuntoa ja rinnat ei ole siliconia.

        Mene sinä levolle, äijittely äytyy. Minä menen saunaan ja jos sellainen tunne minulle iskee, pulahdan Nuakseen. Kahden lapsen äiskä.


      • korppis kirjoitti:

        Mene sinä levolle, äijittely äytyy. Minä menen saunaan ja jos sellainen tunne minulle iskee, pulahdan Nuakseen. Kahden lapsen äiskä.

        Onpa hyvä fiilis. Järvessä kantsii ryppee, ei ikinä itsesäälissä


    • Viikko tyttären ja hänen perheensä kanssa (anoppi mukaanluettuna) oli kohtuullisen hauska ja kohtuullisen rasittava. Nuorempi jengi jaksaa paremmin omalla porukalla. Minä oli ihan sippi ja jalat verillä jo illansuussa, aallot rannalla oli heittää mun nurin, viiniä en jaksanut litkiä aamuyöhön saakka, mutta muuten ihan mukava lomareissu :) Tyttären kanssa muutamat neuvottelut, mutta tultiin toimeen hyvin noin yleensä. Olen kuullut että äidin ja tyttären välillä on kaikkein läheisin ihmissuhteista.

      • Huomenta Paloma@
        Seurasin matkaasi, ovatko jalkasi jo kunnossa? Tuosta ihmissuhteiden läheisyydestä en osaa sanoa kumpi tyttö vai poika on läheisempi kun minulla on vain poikia.

        Avoimuushan lie kotoa peritty ominaisuus.


      • korppis kirjoitti:

        Huomenta Paloma@
        Seurasin matkaasi, ovatko jalkasi jo kunnossa? Tuosta ihmissuhteiden läheisyydestä en osaa sanoa kumpi tyttö vai poika on läheisempi kun minulla on vain poikia.

        Avoimuushan lie kotoa peritty ominaisuus.

        Huomenta taas täältä Dalan alajuoksulta, sataa tihuuttaa ja minulla on kurkku kipeä. luulen että viikon ilmastoiduissa tiloissa asuminen on syypää.
        Jalat ovat jo paljon terveemmät, vaikka punoitusta vielä vähän nilkoissa, mutta ei ole mitään kutinaa eikä edes ihottumaa ollut, ainoastaan pintaverisuonet ikäänkuin reagoineet kuumuuteen ja rasitukseen. Kuten veljeni kommentoi niin kuka tarvitsee lääkäreitä kun sinulla on Facebook :))
        Minulla ja pojallani on myös avoin ja läheinen suhde ei me oltaisi muuten selvitty kolmen vuoden yhteisistä asumisjärjestelyistä, ottaen huomioon miten erilaisia ovat elämäntapamme ja ajatusmaailmamme yleensäkin. Verrattuna tyttäreeni koen tosin että hän on hellempi ja hienotunteisempi minua kohtaan; tyttäreni spontaani ja rämäkkä luonne plus läheisyys voisi olla pitemmän päälle vaikeampaa. Mammalle kun voi sanoa aika napakastikin ilman että menettää hänen rakkautensa.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Huomenta taas täältä Dalan alajuoksulta, sataa tihuuttaa ja minulla on kurkku kipeä. luulen että viikon ilmastoiduissa tiloissa asuminen on syypää.
        Jalat ovat jo paljon terveemmät, vaikka punoitusta vielä vähän nilkoissa, mutta ei ole mitään kutinaa eikä edes ihottumaa ollut, ainoastaan pintaverisuonet ikäänkuin reagoineet kuumuuteen ja rasitukseen. Kuten veljeni kommentoi niin kuka tarvitsee lääkäreitä kun sinulla on Facebook :))
        Minulla ja pojallani on myös avoin ja läheinen suhde ei me oltaisi muuten selvitty kolmen vuoden yhteisistä asumisjärjestelyistä, ottaen huomioon miten erilaisia ovat elämäntapamme ja ajatusmaailmamme yleensäkin. Verrattuna tyttäreeni koen tosin että hän on hellempi ja hienotunteisempi minua kohtaan; tyttäreni spontaani ja rämäkkä luonne plus läheisyys voisi olla pitemmän päälle vaikeampaa. Mammalle kun voi sanoa aika napakastikin ilman että menettää hänen rakkautensa.

        Lapset antavat rehellistä palautetta. Muna on kanaa viisaampi, sanotaan ja se on helppo ymmärtää.

        Esikoinen antoi minulle jokin aika sitten hyviä neuvoja kun kiukuttelin P:n mustasukkaisuus toilailuista.

        "Pojat on aina poikia ja poikien omiin juttuihin ei kannata mennä sekaan sähläämään."

        Kun mietin mitä muut ajattelevat hän sanoi:
        "Unohda muut, eiköhän he jo tiedä minkälainen sinä olet ja minkalainen mies sinulla on. "

        Ihanan selkeitä neuvoja, yksinkertaisia ja toimivat hyvin 😙 En vaivannut päätäni enää koko asialla.


    • Aikuistukaaaaa

      EI tulis mieleenkään että "imettäisin" aikusia tenavia . Vastuunsa kantakoon sillä he ovat henkisesti aikuisia ja kykenevät elämään.

      • Että semmoinen äiti.


    • hmpff

      Jos apua kaivataan, ja mun apu kelpaa, niin totta kai.... se pätee kaikkiin, omiin lapsiin ja sukulaisiin, naapureihin, tuttaviin, exäänkin. Uskon että sekin jo, että omat lapset tietää että täällä ollaan tarvittaessa, antaa tietyn turvan. Ellen voi auttaa fyysisesti, niin ainakin voidaan keskustella asioista.

      Mutta he päättävät, he kantavat vastuun päätöksistään. Kun joku ylempänä kirjoitti että auttaminen on imettämistä.

      Mun mielestä ihminen ei ole tehty olemaan täysin yksin. Paitsi että se on kivaa kun on ihmisiä ympärillä, se on myös velvollisuus. Kun antaa niin saa. Ja lapsiin tämä pätee silläkin tavalla, että he eivät tee niin kuin sanomme että on oikein. He kopioivat meidän käytöksemme. Pieni sivunootti heille, jotka eivät näe tarpeelliseksi auttaa. Mitä sitten kun te tarvitsette apua?

      • Näin koen itsekin. Ei kai ne lapset vahempiaan kiviriipaksi koe jos kerran pari vuodessa Äiti tulee pölyrievun kanssa apuun.


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Näin koen itsekin. Ei kai ne lapset vahempiaan kiviriipaksi koe jos kerran pari vuodessa Äiti tulee pölyrievun kanssa apuun.

        Minun huusholliini ei äidillä eikä anopilla ole mitään asiaa tulla luutun kanssa, tervetuloa muuten.


      • hmpff
        Siilenä1 kirjoitti:

        Minun huusholliini ei äidillä eikä anopilla ole mitään asiaa tulla luutun kanssa, tervetuloa muuten.

        Ei kai tässä ihan sellaisesta auttamisesta ollutkaan kyse? Tai mistä mä tiedän... mutta en usko että kovin mon meistä ottaisi vastaan sellaista apua mitä ei itse asiassa tarvitse.

        Mutta muutossa, esim. kun aika on kortilla, ja kaikkia käsiä tarvitaan. Ja mun x-anoppini kävi kyllä siivoamassa meillä kotona kun olin kuukauden sairaalassa ennen lasten syntymää, ja exä koetti kovalla vimmalla saada kylppärirempan valmiiksi. Kyllä se silloin lämmitti.

        Noin muuten olen itsekin huono ottamaan apua vastaan. Senkin lapset ovat omaksuneet, heilläkin on tietty ylpeys siinä että pärjäävät. Toivottavasti ylpeys ei ota liian suuria mittasuhteita. Sekin on vaikeaa katsella vierestä, kun näkee että toinen tarvii apua, mutta ei millään ota vastaan. Mä ainakin kärsin ite siitä äitini suhteessa.


      • Siilenä1
        hmpff kirjoitti:

        Ei kai tässä ihan sellaisesta auttamisesta ollutkaan kyse? Tai mistä mä tiedän... mutta en usko että kovin mon meistä ottaisi vastaan sellaista apua mitä ei itse asiassa tarvitse.

        Mutta muutossa, esim. kun aika on kortilla, ja kaikkia käsiä tarvitaan. Ja mun x-anoppini kävi kyllä siivoamassa meillä kotona kun olin kuukauden sairaalassa ennen lasten syntymää, ja exä koetti kovalla vimmalla saada kylppärirempan valmiiksi. Kyllä se silloin lämmitti.

        Noin muuten olen itsekin huono ottamaan apua vastaan. Senkin lapset ovat omaksuneet, heilläkin on tietty ylpeys siinä että pärjäävät. Toivottavasti ylpeys ei ota liian suuria mittasuhteita. Sekin on vaikeaa katsella vierestä, kun näkee että toinen tarvii apua, mutta ei millään ota vastaan. Mä ainakin kärsin ite siitä äitini suhteessa.

        Totta. Erikoistapaukset on poikkeuksia.


    • Äiti.kuin.äidinäiti

      Jokainen synnyttänyt on äiti ja jokainen joka ei ole synnyttänyt omia lapsia mutta huolehtii rakkaudella vieraista lapsista on kuin äiti. On helpompaa olla äiti aikuisille lapsilleen mutta enemmän vaatii olla mummo-äiti joka huolehtii lapsen lapsista. Lapsia ei pidä liikaa paapoa että he oppii aikuisen vastuuseen eikä äidille kuulu mennä siivoilemaan lastensa nurkkia että he oppii vastuuta huolehtia omasta kodistaan. Jos omilla lapsilla on lapsia ja paljon töitä on viisasta auttaa heitä silloin tällöin vaikka siivoamalla tai katsomalla lapsen lasten perään tai pitämällä heitä luonaan. Lasten äitinä olemme jo hoitaneet oman osuutemme ja heidän tulee jatkaa omassa perheessä itsenäisinä ihmisinä ottamalla vastuu eikä sysäämällä omia lapsia mummojen ja pappojen helmaan.

      • "Äiti.kuin.äidinäiti"

        Hei!
        Kaikki tuo on ilmaistu aloituksessa jo aikaisemmin.
        Älä tule tänne jankuttamaan typerästi.
        Mene 20 -palstalle.

        H.


      • Olipas ristiriitoja lauseittesi sisällöissä.

        Kun matkustan menneeseen tunnen kiitollisuutta vanhemmilleni. Olen säilyttänyt kirjeenvaihtoni Äitini kanssa. Usein ajatellut kuinka hän kaipasi minua kun olin Ruotsissa töissä, eikä yhteydenpito ollut niin helppoa kuin tänä päivänä. Postikortteja, kirjeitä joskus puhelinsoittoja.
        Kuinka Äiti huolehti, lähetti paketteja ja kuinka hän iloitsi saadessaan minut lomilla kotiin.

        Kuinka ihana oli tulla kotiin kun halusi rauhaa ja turvallisuutta elämään.

        Haluan lasteni tuntevan samanlailla kun he tulevat luokseni tai tarvitsevat tuleani epävarmoina esim. uusissa elämäntilanteissa.

        Kun kirjoitin tätä viestiäni soitti poika jonka kämppää siivoilin. Oli kiitollinen tekemästäni työstä, kysyi neuvoja.

        Neuvoja lapsemme tarvitsevat elämän halki ja jos vanhemmat kieltävät esim. siivousavun uskon, että muukin apu on minimaalista puolin ja toisin.


      • ei-vaan-jaksais-aina
        hunksz kirjoitti:

        "Äiti.kuin.äidinäiti"

        Hei!
        Kaikki tuo on ilmaistu aloituksessa jo aikaisemmin.
        Älä tule tänne jankuttamaan typerästi.
        Mene 20 -palstalle.

        H.

        saatko jotain sairasta tyydytystä kun pääset sanomaan täällä toisille kirjoittajille ilkeästi?

        oma jatkuva vittuilusi ja asioiden toistaminen vasta onkin sitä typerää jankutusta johon uskon suurimman osan täysin kyllästyneen

        ja ennen kun kysyt, niin kyllä tämä oli tarkoitettu sinulle, ja vain sinulle nimimerkki hunksz. Niin, ja kyllä minä sain nyt tästä sanomisestani jonkinasteista tyydytystä


      • itsekö.peukuttaa
        ei-vaan-jaksais-aina kirjoitti:

        saatko jotain sairasta tyydytystä kun pääset sanomaan täällä toisille kirjoittajille ilkeästi?

        oma jatkuva vittuilusi ja asioiden toistaminen vasta onkin sitä typerää jankutusta johon uskon suurimman osan täysin kyllästyneen

        ja ennen kun kysyt, niin kyllä tämä oli tarkoitettu sinulle, ja vain sinulle nimimerkki hunksz. Niin, ja kyllä minä sain nyt tästä sanomisestani jonkinasteista tyydytystä

        Se on kumma että aina löytyy joku hänen idioottimaisia vittuilujaan peukuttamaan.


      • raxxx
        itsekö.peukuttaa kirjoitti:

        Se on kumma että aina löytyy joku hänen idioottimaisia vittuilujaan peukuttamaan.

        Se on huomattu jo kauan sitten että Hunks peukuttaa omia vietejään. Kuka nyt muu tuollaista paskaa viittis peukuttaa.


      • raxxx kirjoitti:

        Se on huomattu jo kauan sitten että Hunks peukuttaa omia vietejään. Kuka nyt muu tuollaista paskaa viittis peukuttaa.

        Menkää hunkin ketjuun kommentoimaan, please, tämä ketju käsittelee äitinä olemista.


      • onko.hän.äiti
        korppis kirjoitti:

        Menkää hunkin ketjuun kommentoimaan, please, tämä ketju käsittelee äitinä olemista.

        Käskeppä hunkki omaan ketjuusa vittuilemaan.


      • onko.hän.äiti kirjoitti:

        Käskeppä hunkki omaan ketjuusa vittuilemaan.

        Niin mielellän,i niin mielelläni vaan hän roikkuu kuin räkä piikkilanka-aidassa..


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Olipas ristiriitoja lauseittesi sisällöissä.

        Kun matkustan menneeseen tunnen kiitollisuutta vanhemmilleni. Olen säilyttänyt kirjeenvaihtoni Äitini kanssa. Usein ajatellut kuinka hän kaipasi minua kun olin Ruotsissa töissä, eikä yhteydenpito ollut niin helppoa kuin tänä päivänä. Postikortteja, kirjeitä joskus puhelinsoittoja.
        Kuinka Äiti huolehti, lähetti paketteja ja kuinka hän iloitsi saadessaan minut lomilla kotiin.

        Kuinka ihana oli tulla kotiin kun halusi rauhaa ja turvallisuutta elämään.

        Haluan lasteni tuntevan samanlailla kun he tulevat luokseni tai tarvitsevat tuleani epävarmoina esim. uusissa elämäntilanteissa.

        Kun kirjoitin tätä viestiäni soitti poika jonka kämppää siivoilin. Oli kiitollinen tekemästäni työstä, kysyi neuvoja.

        Neuvoja lapsemme tarvitsevat elämän halki ja jos vanhemmat kieltävät esim. siivousavun uskon, että muukin apu on minimaalista puolin ja toisin.

        Ite en ilikiäis seitenkymppiseltä äitiltä pyytää tai edes odottaa siivousapua. Voihan muutoin olla hyvät välit ja ollaan paljon yhteyksissä mutta tuollaiset siivoushommat saavat kyllä hoitaa itse.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Ite en ilikiäis seitenkymppiseltä äitiltä pyytää tai edes odottaa siivousapua. Voihan muutoin olla hyvät välit ja ollaan paljon yhteyksissä mutta tuollaiset siivoushommat saavat kyllä hoitaa itse.

        Onkos sinulla edes vielä seitenkymppistä äitiä, tytönhuitukka?
        Taidat olla vielä niin kakara, että pidät seitenkymppistä ihan hautaankaatuvana raihnaisena ikäloppuna.

        Kyllä me tämän ikäiset jaksetaan vielä yhtä ja toista. Lähdenkin tästä kohta likan luokse siivoamaan. En tosin ihan seitenkymppinen vielä olekaan, mutta ei paljon puutu enää.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Ite en ilikiäis seitenkymppiseltä äitiltä pyytää tai edes odottaa siivousapua. Voihan muutoin olla hyvät välit ja ollaan paljon yhteyksissä mutta tuollaiset siivoushommat saavat kyllä hoitaa itse.

        Äitisi on tainnut olla alaikäinen sinut tehdessään. Saattaahan äitisi olla ikäisekseen raihnainenkin. No, ei sitä aina tarvii pyytää tai odottaa voihan sitä tehdä hommia ihan omasta halustaan. Mistäpä minä sinun äitisi tuntoja tietäisin.


      • Tellukka kirjoitti:

        Onkos sinulla edes vielä seitenkymppistä äitiä, tytönhuitukka?
        Taidat olla vielä niin kakara, että pidät seitenkymppistä ihan hautaankaatuvana raihnaisena ikäloppuna.

        Kyllä me tämän ikäiset jaksetaan vielä yhtä ja toista. Lähdenkin tästä kohta likan luokse siivoamaan. En tosin ihan seitenkymppinen vielä olekaan, mutta ei paljon puutu enää.

        Minäkin ikäloppu ajattelin kammeta tuonne naapuritaloon, nostamaan pojan pitovaatteet parvekkeelta sisätilaan. Onhan ne jo vuorokauden siellä tuultuneet. niin ja alkoi satamaankin.


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Äitisi on tainnut olla alaikäinen sinut tehdessään. Saattaahan äitisi olla ikäisekseen raihnainenkin. No, ei sitä aina tarvii pyytää tai odottaa voihan sitä tehdä hommia ihan omasta halustaan. Mistäpä minä sinun äitisi tuntoja tietäisin.

        Minä en puhunut minun äidistäni vaan sinusta, etkös ole kertonut täyttäneesi 70v. Jos olisin sinun poikasi, en ilikäisi äidilläni siivotuttaa omaa kämppääni. Ja aina olen muuttaessani itse jälkeni siivonnut, ei äitini. Myös omat lapseni ovat aina siivonneet kämppänsä muuttaessaan itse. Mammanpoikia olet tainnut kasvattaa ;).


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Onkos sinulla edes vielä seitenkymppistä äitiä, tytönhuitukka?
        Taidat olla vielä niin kakara, että pidät seitenkymppistä ihan hautaankaatuvana raihnaisena ikäloppuna.

        Kyllä me tämän ikäiset jaksetaan vielä yhtä ja toista. Lähdenkin tästä kohta likan luokse siivoamaan. En tosin ihan seitenkymppinen vielä olekaan, mutta ei paljon puutu enää.

        Jos välttämäti haluat minun äitistäni puhua niin kyllä hän on jo aika päivää sitten 70 v ohittanut.
        Minä olen aina siivonnut omat muuttokämppäni siitä lähtien kun olen kotoa lähtenyt. En ole äitiä huutanu appuun :D.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Jos välttämäti haluat minun äitistäni puhua niin kyllä hän on jo aika päivää sitten 70 v ohittanut.
        Minä olen aina siivonnut omat muuttokämppäni siitä lähtien kun olen kotoa lähtenyt. En ole äitiä huutanu appuun :D.

        Minkätakia?
        Onko se jotain laphilaista ylpeyttä ja korskeutta, että keneltäkään ei pyydetä apua ja ketään ei auteta? Vai onko teilläpäin juuri äiti jonkunlainen rauhoitettu pyhä lehmä?

        Minä olen ollut niin monissa muuttotalkoissa, äitinäkin, etten jaksa kaikkia muistaakaan. Samoin minun muuttotalkoissani on aina ollut porukkaa kuin Vilkkilässä kissoja.


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Minkätakia?
        Onko se jotain laphilaista ylpeyttä ja korskeutta, että keneltäkään ei pyydetä apua ja ketään ei auteta? Vai onko teilläpäin juuri äiti jonkunlainen rauhoitettu pyhä lehmä?

        Minä olen ollut niin monissa muuttotalkoissa, äitinäkin, etten jaksa kaikkia muistaakaan. Samoin minun muuttotalkoissani on aina ollut porukkaa kuin Vilkkilässä kissoja.

        Muuttopuuhissa kukin on mukana kykyjensä mukaan mutta sitä raskainta hommaa, vanhan kämpän siivousta ei meillä päin pruukata sälyttää perheen vanhimmille vaan kyllä se on nuorempien hommia. Muutoin autetaan myös nuoret auttaa vanhempia eikä päinvastoin.


      • nuoret.siivoaa
        Siilenä1 kirjoitti:

        Muuttopuuhissa kukin on mukana kykyjensä mukaan mutta sitä raskainta hommaa, vanhan kämpän siivousta ei meillä päin pruukata sälyttää perheen vanhimmille vaan kyllä se on nuorempien hommia. Muutoin autetaan myös nuoret auttaa vanhempia eikä päinvastoin.

        Nyt oon presiis samaa mieltä siilenän kaa.


      • Tellukka kirjoitti:

        Minkätakia?
        Onko se jotain laphilaista ylpeyttä ja korskeutta, että keneltäkään ei pyydetä apua ja ketään ei auteta? Vai onko teilläpäin juuri äiti jonkunlainen rauhoitettu pyhä lehmä?

        Minä olen ollut niin monissa muuttotalkoissa, äitinäkin, etten jaksa kaikkia muistaakaan. Samoin minun muuttotalkoissani on aina ollut porukkaa kuin Vilkkilässä kissoja.

        Niinpä, kuten jo itsekin totesin ei apua aina pyydetä apua voi tarjota, auttaminen on palkitsevaa.

        Kun muutin tähän nykyiseen kämppään muuton teki tää samainen mussukkani jota nyt autan. Olin muutton aikanaHollannissa. Olin ennen lähtöäni kasannut tavarat ja poika kavereineen suorittivat varsinaisen muuton. Poika pyyhki vielä lattiat ja luovutti avaimet kun tavarat oli siirretty. Minä heiluin maailmalla.

        Esikoisen lähtiessä maailmalle ensin Kokkolaan ja sitten Helsinkiin niin olin mukana muutoissa. On kivaa puuhastella lasten kanssa. Nähdä minne muuttavat ja auttaa käytännön asioissa. Itse ovat sitten kämppänsä sisustaneet ja puhtaana pitäneet.

        Minne lie kadonnut talkoohenki ja omien auttaminen.


      • hmpff

        Äiti.kuin.äidinäiti kirjoitti: "Lasten äitinä olemme jo hoitaneet oman osuutemme ja heidän tulee jatkaa omassa perheessä itsenäisinä ihmisinä ottamalla vastuu eikä sysäämällä omia lapsia mummojen ja pappojen helmaan."

        Mulle henkilökohtaisesti lapset ovat olleet kaikkea muuta kuin velvollisuus! Ja toivon hartaasti että saan olla osallisena jossain kulmassa heidän elämässään jatkossakin.

        Pikkasen säälittää niiden lasten puolesta, joiden vanhemmat ovat sitä mieltä että lasten saaminen on ollut rankkaa ja pelkkä velvoite. Tunnen muutaman sellaisen lapsen. He kaikki sanovat, ettei ite halua tulla vanhemmiksi. Täysin ymmärrettävää, jos ei ole osannut antaa arvoa lapsille, niin ei ne lapsetkaan osaa sitä arvostaa. Tällaiset vanhemmat ovat minusta tavallaan tehneet itselleen (ja lapsilleen) hallaa, ne ei ole osannut nähdä elämän kauneutta.

        Noh, nyky-yhteiskunnassa tärkeintä on se niin sanottu "oma-aika". Että ehkä tällaiset ihmiset on vain oman aikansa ilmiöitä. Köyhiä ilmiöitä. Hukassa olevia ilmiöitä. Jos ei perhe ja omat lapset ovat yksi tärkeimmistä asioista maailmassa, niin mikä on?


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Muuttopuuhissa kukin on mukana kykyjensä mukaan mutta sitä raskainta hommaa, vanhan kämpän siivousta ei meillä päin pruukata sälyttää perheen vanhimmille vaan kyllä se on nuorempien hommia. Muutoin autetaan myös nuoret auttaa vanhempia eikä päinvastoin.

        Kirjoitit...

        "Muuttopuuhissa kukin on mukana kykyjensä mukaan mutta sitä raskainta hommaa, vanhan kämpän siivousta ei meillä päin pruukata sälyttää perheen vanhimmille vaan kyllä se on nuorempien hommia."

        Eiköhän muuton raskain työ ole huonekalujen, pesukoneiden ja muiden raskaiden tavaroiden siirrot. Niihin en enää osallistu, mutta tyhjiä kaappeja yläkaappeja lukuunottamatta kykenen luutulla pyyhkinään. Vaatteita tuulettamaan ja imuroimaan.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Muuttopuuhissa kukin on mukana kykyjensä mukaan mutta sitä raskainta hommaa, vanhan kämpän siivousta ei meillä päin pruukata sälyttää perheen vanhimmille vaan kyllä se on nuorempien hommia. Muutoin autetaan myös nuoret auttaa vanhempia eikä päinvastoin.

        Mutta joskushan nuorempi saattaa olla se huonokuntoisempi.
        Ei se ihmisen kunto iästä tarvitse olla kiinni.

        Ei meillä töissäkään ikää kyselty (tai kuka on äiti tai isä), kun jaettiin siivousalueet ja tehtävät. Muuttosiivouksia tehtiin porukalla ja "siinä meni vanhat sekä nuoret samanlailla".


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Mutta joskushan nuorempi saattaa olla se huonokuntoisempi.
        Ei se ihmisen kunto iästä tarvitse olla kiinni.

        Ei meillä töissäkään ikää kyselty (tai kuka on äiti tai isä), kun jaettiin siivousalueet ja tehtävät. Muuttosiivouksia tehtiin porukalla ja "siinä meni vanhat sekä nuoret samanlailla".

        Tuo on totta että jos nuorempi on jostain syystä sairas tai tarvitsee yleensäkin enemmän apua on luonnollista että auttaa hän kuka pystyy. Minä kirjoitan omista lähtökohdistani käsin ja miten minä tai meidän perheemme on toiminut, sinä tai te omastanne. Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan. Onhan hienoa et on erilaisia tapoja ja erilaisia perheitä :):


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Kirjoitit...

        "Muuttopuuhissa kukin on mukana kykyjensä mukaan mutta sitä raskainta hommaa, vanhan kämpän siivousta ei meillä päin pruukata sälyttää perheen vanhimmille vaan kyllä se on nuorempien hommia."

        Eiköhän muuton raskain työ ole huonekalujen, pesukoneiden ja muiden raskaiden tavaroiden siirrot. Niihin en enää osallistu, mutta tyhjiä kaappeja yläkaappeja lukuunottamatta kykenen luutulla pyyhkinään. Vaatteita tuulettamaan ja imuroimaan.

        No meillä ei ikäihmiset osallistu siivoukseen tai huonekalujen siirtämiseen lainkaan. Nuorilla on omat kaverinsa jotka tarpeen mukaan auttavat muutossa.Minä kirjoitan omista lähtökohdistani käsin ja miten minä tai meidän perheemme on toiminut, sinä tai te omastanne. Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan. Onhan hienoa et on erilaisia tapoja ja erilaisia perheitä :).


      • Siilenä1 kirjoitti:

        No meillä ei ikäihmiset osallistu siivoukseen tai huonekalujen siirtämiseen lainkaan. Nuorilla on omat kaverinsa jotka tarpeen mukaan auttavat muutossa.Minä kirjoitan omista lähtökohdistani käsin ja miten minä tai meidän perheemme on toiminut, sinä tai te omastanne. Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan. Onhan hienoa et on erilaisia tapoja ja erilaisia perheitä :).

        "Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan" kirjoitit.

        Pidäpä oma neuvosi mielessä 🤗


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        "Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan" kirjoitit.

        Pidäpä oma neuvosi mielessä 🤗

        Sie ite menet aina puolustuskannalle jos joku kertoo tekevänsä ja ajattelevansa erilailla. Tee niinku tykkäät mutta hyväksy se jos toisilla tehdään eri tavoin ja ollaan eri mieltä. Ei sinun tavoillesi aina ablodeerata :D.


      • vähänkö.huvittaa
        korppis kirjoitti:

        "Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan" kirjoitit.

        Pidäpä oma neuvosi mielessä 🤗

        Näinköhän miehet tommosia inttämisiä lastesa muutoista kävisivät.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Sie ite menet aina puolustuskannalle jos joku kertoo tekevänsä ja ajattelevansa erilailla. Tee niinku tykkäät mutta hyväksy se jos toisilla tehdään eri tavoin ja ollaan eri mieltä. Ei sinun tavoillesi aina ablodeerata :D.

        En minä puolustele kantaani, en moiti muiden kasvatusmenetelmiä. En mollaa kanssa kirjoittajien jälkikasvua.
        Tapanani on blogata kokemuksiani ja tässä aloituksessani kerroin äitinä olemisen ilosta. Johon kuuluu mm. omien lasten auttaminen.
        Minun äitini auttoi minua, minä äitiä. Autan omia lapsiani ja lapseni auttavat minua.

        Oikeesti sinä nyt olet poikkeus ajattelijana.


      • vähänkö.huvittaa kirjoitti:

        Näinköhän miehet tommosia inttämisiä lastesa muutoista kävisivät.

        Kuka inttää? Käytä vain omaa nikkiäsi.


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        En minä puolustele kantaani, en moiti muiden kasvatusmenetelmiä. En mollaa kanssa kirjoittajien jälkikasvua.
        Tapanani on blogata kokemuksiani ja tässä aloituksessani kerroin äitinä olemisen ilosta. Johon kuuluu mm. omien lasten auttaminen.
        Minun äitini auttoi minua, minä äitiä. Autan omia lapsiani ja lapseni auttavat minua.

        Oikeesti sinä nyt olet poikkeus ajattelijana.

        "Oikeesti sinä nyt olet poikkeus ajattelijana. "
        Mitenniin, jos kerta kerron omia ajatuksiani äitinä olosta ja autaamisesta. Onko se poikkeavaa jos se ei ole samaa kuin sinun?


      • väliäkö-näistä
        nuoret.siivoaa kirjoitti:

        Nyt oon presiis samaa mieltä siilenän kaa.

        Siili taisi nyt voittaa Tellukan tässä kisassa, mutta kyllä he ovat molemman oikeita, minkä nyt sanoisin, "härhänkärkkiä" jonka huomasin lesken kirjoituksesta, jossa molemman "pommittivat todella ilkeästi lesken mielipidettä.

        Tosi usein on myös heidän kommentinsa aloituksiin, puhumattakaan nyt hunkszista, joka osaa olla tosi ilkeä ja näin estää arimmat osallistumasta keskusteluun.


      • Siilenä1
        väliäkö-näistä kirjoitti:

        Siili taisi nyt voittaa Tellukan tässä kisassa, mutta kyllä he ovat molemman oikeita, minkä nyt sanoisin, "härhänkärkkiä" jonka huomasin lesken kirjoituksesta, jossa molemman "pommittivat todella ilkeästi lesken mielipidettä.

        Tosi usein on myös heidän kommentinsa aloituksiin, puhumattakaan nyt hunkszista, joka osaa olla tosi ilkeä ja näin estää arimmat osallistumasta keskusteluun.

        Eikö keskustelu ole sitä että oman mielipiteen saa tuoda julki vaikka se ei olisi samaa mieltä toisen kanssa?


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Eikö keskustelu ole sitä että oman mielipiteen saa tuoda julki vaikka se ei olisi samaa mieltä toisen kanssa?

        Mielipiteesi taisivat ummehtua sinne liinavaatekaappiin.
        Sinä et tekisi sitä ja sinä et antaisi muiden tehdä tätä.
        Sinuna jos olisit minun poikani et pyytäisi minua siivoamaan jne..

        Sinäsinäsinä

        Siis olet se täti...jos sinulla olisi munat sinä olisit setä.


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Mielipiteesi taisivat ummehtua sinne liinavaatekaappiin.
        Sinä et tekisi sitä ja sinä et antaisi muiden tehdä tätä.
        Sinuna jos olisit minun poikani et pyytäisi minua siivoamaan jne..

        Sinäsinäsinä

        Siis olet se täti...jos sinulla olisi munat sinä olisit setä.

        No en kai toisten mielipiteistä voi kirjoittaa, heh. Alkoiko tätillä keittää?


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Tuo on totta että jos nuorempi on jostain syystä sairas tai tarvitsee yleensäkin enemmän apua on luonnollista että auttaa hän kuka pystyy. Minä kirjoitan omista lähtökohdistani käsin ja miten minä tai meidän perheemme on toiminut, sinä tai te omastanne. Ei siitä tarvitse alkaa inttämään et mikä oikein tai mikä väärin, kukin tavallaan. Onhan hienoa et on erilaisia tapoja ja erilaisia perheitä :):

        Eihän korppiksen poika varmaan sinua huolisikaan tekemään muuttosiivoustaan, saatikka sitten että olisi pyytänyt.
        Miksi sitten alkaa kertomaan miten teillä tehdään, kun toinen vain kertoi omia tekemisiään.


      • nuoret.siivoaa kirjoitti:

        Nyt oon presiis samaa mieltä siilenän kaa.

        Vaikka itse sanotkin ...

        Olisihan se outoa (mutta ei mahdotonta), jos olisit itsesikin kanssa eri mieltä.


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Eihän korppiksen poika varmaan sinua huolisikaan tekemään muuttosiivoustaan, saatikka sitten että olisi pyytänyt.
        Miksi sitten alkaa kertomaan miten teillä tehdään, kun toinen vain kertoi omia tekemisiään.

        Ai olikosillä aloituksessa tarkoitus puhua korppiksen pojista?


      • Siilenä1 kirjoitti:

        No en kai toisten mielipiteistä voi kirjoittaa, heh. Alkoiko tätillä keittää?

        Et sinä vaikuta minun tunnetasolla, säälität lähinnä.

        Olen joskus kirjoittanut sinulle, että pysy poissa aloituksistani, mutta et malta olla tunkematta itseäsi juttuihini.

        Itse en aloituksiisi osallistu jos olet käyttänyt niissä omaa nimimerkkiäsi.

        Minä bloggailen eli kirjoitan aivan tavan elämästäni
        .
        En aseta keskusteluissa vastakysymyksiä muodossa jos olisin sinä tai sinun, sisko, anoppi tai äiti en tekisi kuten sinä teet. so what?

        Olet ollut koko päivän riittaa hakemassa kun olin jonkin aikaa pois aloitit kiukuttelemaan besssielle. Sitä ennen kiusasit leskeä.


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Et sinä vaikuta minun tunnetasolla, säälität lähinnä.

        Olen joskus kirjoittanut sinulle, että pysy poissa aloituksistani, mutta et malta olla tunkematta itseäsi juttuihini.

        Itse en aloituksiisi osallistu jos olet käyttänyt niissä omaa nimimerkkiäsi.

        Minä bloggailen eli kirjoitan aivan tavan elämästäni
        .
        En aseta keskusteluissa vastakysymyksiä muodossa jos olisin sinä tai sinun, sisko, anoppi tai äiti en tekisi kuten sinä teet. so what?

        Olet ollut koko päivän riittaa hakemassa kun olin jonkin aikaa pois aloitit kiukuttelemaan besssielle. Sitä ennen kiusasit leskeä.

        Ketä Riittaa?


      • Tellukka
        Siilenä1 kirjoitti:

        Ketä Riittaa?

        Missä sinä näit Riitan isolla alkukirjaimella?


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Missä sinä näit Riitan isolla alkukirjaimella?

        Onko sulla tylsää?


      • nuoret.siivoaa
        Tellukka kirjoitti:

        Vaikka itse sanotkin ...

        Olisihan se outoa (mutta ei mahdotonta), jos olisit itsesikin kanssa eri mieltä.

        Pahasti olet luulottelija.


    • hytinäx1

      Ne ajat ovat jo menneet aikoja sitten kun omat lapset lähtivät opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja menimme exän kanssa auttamaan huoneistojen siivouksissä ja muuttolaatikoita rahtaamisessa hissittömiin asuntoihinsa.
      He puolestaan ovat auttaneet kun itsellemme tuli muuton aika.
      Mitäpä sitä ei lastensa eteen tekisi, mielelläänhän heitä auttaa voidessaan. Ei minua ainakaan huvita mennä kenenkään ukonrökäleen huushollia siivoilemaan.

    • bessie-

      Suhteeni poikaani on jo hyvin kauan ollut kahden toisistaan välittävän tasavertaisen aikuisen luottavaisen suora ja toista kunnioittava suhde, ei äiti-lapsi, puhumattakaan että erityinen äiti-poika suhde.
      Melkein 15 vuotta tuli ensimmäinen lapsenlapsi, silloin lähinnä vain puhuttelusana muuttui, ennen olin mutsi tai etunimi, joskus harvoin äitikin, nyt olen "mummi". Tietenkin suhteeseemme tuli jotain muutakin uutta mummiuden myötä, mutta suhteemme perusrakenne ja -asetelma pysyi ennallaan. Sen, (ja vähän myös poikani 'johtajuuden'), ansiosta uusi tasapaino läheissuhteissa saavutettiin helposti ja nopeasti.

      Jos ja kun 'päivystän' tai muuten käyn poikani kodissa heidän poissa ollessaan, niin kyllä saman tien ja/tai aikani kuluksi milloin mitäkin 'ylimääräistä' siellä teen.
      Jo vuosikausia sitten sovimme, että minä hoidan liinavaatehuollon ja sopimus on edelleen voimassa. Lisäksi he tietävät, että periaatteessa olen tarvittaessa melkein aina käytettävissä, tarvittiin sitten autonkuljettajaa, koiran hoitajaa, vanhempien tuuraajaa, tai mitä ikinä. Pelkkä ilo minulle, asioiden järjestelyjä merkittävästi helpottava ja arvokas tieto heille.

      • Siilenä1

        Jännä. Minulle ei tulisi kuulonkaan että anoppi hoitaisi meidän liinavaatehuollon :DD.


      • Aloituksessa kirjoitin olevani nuorten aikuisten lasten äiti.

        Molemmat poikani muuttivat omilleen 18-vuotiaina. Aluksi sen myönnän olin ehkä liikaakin mukana arjen asioissa.

        Kun esikoinen muutti Helsinkiin, avioitui se muutti suhdettammme kuten kirjoitit tasa-arvoisemmaksi. Huolehtija olen siitä huolimatta vieläkin. Kun nuori pari matkustelee ympäri maailmaa ja minä seuraan tiiviisti heidän matkojaan, siksipä poika on oppinut viestittämään tuiki tiheään matkoiltaa, mutta ei enää kun palaa kotiin.

        Kuopus oli yhden talven Jyväskylässä opiskelemassa. Hän palasi kotiin, muutti omaan asuntoon ja aloitti työnteon. Nyt hän on kuitenkin palaamassa opiskelijaksi. Hän tarvitsee tukeani varmistaakseen itselleen, että hän onnistuu elämänmuutoksessa.

        Olkoonkin, että autan muuton valmisteluissa ja käytännön järjestelyissä se ei tarkoita "imettämistä", joksi joku lapsistaan huolta pitävän äidin avun luonnehti.

        On luonnollista kuten sinäkin kirjoitit auttaa kun lapsi tarvitsee apuamme. Iloinen asia auttaminen on itsellenikin.


      • bessie-
        Siilenä1 kirjoitti:

        Jännä. Minulle ei tulisi kuulonkaan että anoppi hoitaisi meidän liinavaatehuollon :DD.

        Ai ei edes vaikka anoppi tykkäisi kovasti liinavaatteiden pesemisestä, mankeloimisesta ja varsinkin viikkaamisesta/kaappeihin laittamisesta/petaamisesta ja muutenkin saisi monenlaista mielihyvää kaikesta liinavaatehuoltoon liittyvästä? Ja vielä ottaisi kursailematta, jopa mielellään, vastaan sen rahan jonka muuten maksaisit pesulalle?


      • HunkszFriiduHunkszFriidu
        bessie- kirjoitti:

        Ai ei edes vaikka anoppi tykkäisi kovasti liinavaatteiden pesemisestä, mankeloimisesta ja varsinkin viikkaamisesta/kaappeihin laittamisesta/petaamisesta ja muutenkin saisi monenlaista mielihyvää kaikesta liinavaatehuoltoon liittyvästä? Ja vielä ottaisi kursailematta, jopa mielellään, vastaan sen rahan jonka muuten maksaisit pesulalle?

        Anoppi pesee noita hunkin läikkiä. Perverssiä.


      • hoidetaan-lapset

        "On luonnollista kuten sinäkin kirjoitit auttaa kun lapsi tarvitsee apuamme. Iloinen asia auttaminen on itsellenikin."


        Aluksi koin aloituksesi tuosta äitiydestä ja huolenpidosta hyvinkin negatiiviseksi ja mietin omia lapsiani, jotka olivat heti kovin itsenäisiä ja sitten muistin tämän nuorimmaisen 17-v tytön, joka muutti veljeni asuntoon, jossa ei jääkaappi toiminut, koska ei ollut säädetty kylmälle ja pesukone laski vedet, koska letkua ei oltu nostettu sinne ylös?

        Jotenkin oli upeaa saada häneltä kirje kotiin, jonka oli kirjoittanut " Punaisen risti- Röda korsen puolesta, jossa hän pyysi avustusta puutteessa elävälle?

        Olihan siinä lista, ja sitten hokasin, kun alkoi tulla tiskirättiä, että perkules, taas minun lapseni skoijaa minua?

        No, tuota skoijaria avustan edelleen, mutta vain minun ehdoilla, koska hän teki minulle kaksi lapsen lasta, joista olen iki kiitollinen saadessani seurata vihdoinkin ilman vastuuta lasten kehitystä. Kieltämättä omien lasten "kasvaminen" jäi taka-alalle, kun ajattelen nyt tämän uuden sukupolven kasvamista?
        ps. onneksi et mennyt Petzen mukaan Amsterdamin, koska sinne tulee kesän kuumin aalto.


      • Siilenä1
        bessie- kirjoitti:

        Ai ei edes vaikka anoppi tykkäisi kovasti liinavaatteiden pesemisestä, mankeloimisesta ja varsinkin viikkaamisesta/kaappeihin laittamisesta/petaamisesta ja muutenkin saisi monenlaista mielihyvää kaikesta liinavaatehuoltoon liittyvästä? Ja vielä ottaisi kursailematta, jopa mielellään, vastaan sen rahan jonka muuten maksaisit pesulalle?

        Ei todellakaan Liinavaatteet on sen verran pyhää aluetta että sinne ei anopilla ole mitään asiaa :). Liinavaatteisin sekaantuminen on tunkeutumista perheen yksityiselämään. Siis minun mielestäni. Mut mikä ettei jos se teidän sakille sopii niin siitä vaan.


      • bessie-
        Siilenä1 kirjoitti:

        Ei todellakaan Liinavaatteet on sen verran pyhää aluetta että sinne ei anopilla ole mitään asiaa :). Liinavaatteisin sekaantuminen on tunkeutumista perheen yksityiselämään. Siis minun mielestäni. Mut mikä ettei jos se teidän sakille sopii niin siitä vaan.

        No tuota...ensinnäkään en ole anoppi kahdelle lapsenlapselleni tai pojalleni, itseasiassa en usko olevani sitä miniällenikään noinniinkuin ensisijaisesti. Emme ole ystävättäriä keskenämme sillä tavalla, että menisimme ja tekisimme 'tyttöjen juttuja' yhdessä (ilman lapsenlapsia) yms., mutta suhteemme on ystävällinen ja avoin kahden aikuisen naisen suhde ja enimmäkseen keskustelemme molempia kiinnostavista perheen ulkopuolisista asioista, aika paljon myös 'näin-naisten- kesken' ja 'näin-meidän-kesken' juttuja.

        Liinavaatteet pyhää aluetta ja liinavaatteisiin sekaantuminen ""tunkeutumista perheen yksityiselämään." ?! En kertakaikkiaan ymmärrä miten sinun ajatuksesi juoksevat, hyvin omituista ajattelua minusta.


      • hoidetaan-lapset kirjoitti:

        "On luonnollista kuten sinäkin kirjoitit auttaa kun lapsi tarvitsee apuamme. Iloinen asia auttaminen on itsellenikin."


        Aluksi koin aloituksesi tuosta äitiydestä ja huolenpidosta hyvinkin negatiiviseksi ja mietin omia lapsiani, jotka olivat heti kovin itsenäisiä ja sitten muistin tämän nuorimmaisen 17-v tytön, joka muutti veljeni asuntoon, jossa ei jääkaappi toiminut, koska ei ollut säädetty kylmälle ja pesukone laski vedet, koska letkua ei oltu nostettu sinne ylös?

        Jotenkin oli upeaa saada häneltä kirje kotiin, jonka oli kirjoittanut " Punaisen risti- Röda korsen puolesta, jossa hän pyysi avustusta puutteessa elävälle?

        Olihan siinä lista, ja sitten hokasin, kun alkoi tulla tiskirättiä, että perkules, taas minun lapseni skoijaa minua?

        No, tuota skoijaria avustan edelleen, mutta vain minun ehdoilla, koska hän teki minulle kaksi lapsen lasta, joista olen iki kiitollinen saadessani seurata vihdoinkin ilman vastuuta lasten kehitystä. Kieltämättä omien lasten "kasvaminen" jäi taka-alalle, kun ajattelen nyt tämän uuden sukupolven kasvamista?
        ps. onneksi et mennyt Petzen mukaan Amsterdamin, koska sinne tulee kesän kuumin aalto.

        Kaikki lapset ovat erilaisia, toiset mennä porskuttaa toiset epäröiden askeltavat.
        Kiva, että ymmärsit ajatuksiani oikein.

        P. on tulossa takaisin juuri kun helle-aalto iskee tänne Suomeen eli ensiviikon puolessa väliin ; )


      • Siilenä1
        bessie- kirjoitti:

        No tuota...ensinnäkään en ole anoppi kahdelle lapsenlapselleni tai pojalleni, itseasiassa en usko olevani sitä miniällenikään noinniinkuin ensisijaisesti. Emme ole ystävättäriä keskenämme sillä tavalla, että menisimme ja tekisimme 'tyttöjen juttuja' yhdessä (ilman lapsenlapsia) yms., mutta suhteemme on ystävällinen ja avoin kahden aikuisen naisen suhde ja enimmäkseen keskustelemme molempia kiinnostavista perheen ulkopuolisista asioista, aika paljon myös 'näin-naisten- kesken' ja 'näin-meidän-kesken' juttuja.

        Liinavaatteet pyhää aluetta ja liinavaatteisiin sekaantuminen ""tunkeutumista perheen yksityiselämään." ?! En kertakaikkiaan ymmärrä miten sinun ajatuksesi juoksevat, hyvin omituista ajattelua minusta.

        Hauskaa. Minusta olisi omituista jos minun liinavaatteistani huolehtisi joku muu kuin minä itse. Eri asia on jos en kykenisi sitä tekemään. Kotini on linnani ja tervetuloa vaan vieraaksi mutta ei vaatekaappeja tonkimaan. Etkös poikasi vaimolle ole anoppi?


      • Siilenä1
        Siilenä1 kirjoitti:

        Hauskaa. Minusta olisi omituista jos minun liinavaatteistani huolehtisi joku muu kuin minä itse. Eri asia on jos en kykenisi sitä tekemään. Kotini on linnani ja tervetuloa vaan vieraaksi mutta ei vaatekaappeja tonkimaan. Etkös poikasi vaimolle ole anoppi?

        Siis jos olisit minun mieheni äiti, kertoisin ystävällisesti että kiitos mutta hoidamme liinavaatteetme itse. Minusta olisi omituista jos terveen nuoren perheen liinavaatteet huolehtisi joku mummo tai anoppi 😁😁😁😁.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Siis jos olisit minun mieheni äiti, kertoisin ystävällisesti että kiitos mutta hoidamme liinavaatteetme itse. Minusta olisi omituista jos terveen nuoren perheen liinavaatteet huolehtisi joku mummo tai anoppi 😁😁😁😁.

        Sinulla on sitten varmaan ne omat pyhät liinavaatteet aina matkoillasikin mukanasi, hotelliinkin.
        Et kai sinä nyt toisten huoltamilla lakanoilla voi nukkua?


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Sinulla on sitten varmaan ne omat pyhät liinavaatteet aina matkoillasikin mukanasi, hotelliinkin.
        Et kai sinä nyt toisten huoltamilla lakanoilla voi nukkua?

        Noni. Nyt piti sitten alkaa väkisin vääntää.Matkoilla en ole kotonani vaan nautin pääsystä valmiiseen petiin ja puhtaisiin muiden laittaminen lakanoihin.Tosin joskus jos menen sukuloimaan, minulla on omat liinavaatteet mukana. Säästän näin isäntäperhettä pyykiltä.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Noni. Nyt piti sitten alkaa väkisin vääntää.Matkoilla en ole kotonani vaan nautin pääsystä valmiiseen petiin ja puhtaisiin muiden laittaminen lakanoihin.Tosin joskus jos menen sukuloimaan, minulla on omat liinavaatteet mukana. Säästän näin isäntäperhettä pyykiltä.

        No koeilinpa vain huvikseni, koska tulisi taas se tuttu piste, kun siilenä ilmoittaa, ettei jaksa enää vääntää.
        Mutta ethän tuota vielä ole kauankaan vääntänyt, siispä jatka vain.


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        No koeilinpa vain huvikseni, koska tulisi taas se tuttu piste, kun siilenä ilmoittaa, ettei jaksa enää vääntää.
        Mutta ethän tuota vielä ole kauankaan vääntänyt, siispä jatka vain.

        Onko sulla tylsää?


      • bessie-
        Siilenä1 kirjoitti:

        Hauskaa. Minusta olisi omituista jos minun liinavaatteistani huolehtisi joku muu kuin minä itse. Eri asia on jos en kykenisi sitä tekemään. Kotini on linnani ja tervetuloa vaan vieraaksi mutta ei vaatekaappeja tonkimaan. Etkös poikasi vaimolle ole anoppi?

        Luetko sinä ollenkaan saamiasi vastauksia?

        "Kotini on linnani ja tervetuloa vaan vieraaksi mutta ei vaatekaappeja tonkimaan."
        Vieraiden vaatekaappien "tonkiminen" ei kuulu minun eikä vieraideni tapoihin.
        Sinä olet ilmeisesti tottunut toisenlaisiin ihmisiin?


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Onko sulla tylsää?

        Sinun kanssasi ei ole koskaan tylsää.
        Olet aina yhtä piristävän huvittava.


      • Siilenä1
        bessie- kirjoitti:

        Luetko sinä ollenkaan saamiasi vastauksia?

        "Kotini on linnani ja tervetuloa vaan vieraaksi mutta ei vaatekaappeja tonkimaan."
        Vieraiden vaatekaappien "tonkiminen" ei kuulu minun eikä vieraideni tapoihin.
        Sinä olet ilmeisesti tottunut toisenlaisiin ihmisiin?

        Minusta sinä sidot itsesi aikuisten lastesi perhe-elämään muuttamalla itsesi liinavaatehoitajaksi. Mutta kerta se heille sopii niin siitä vaan.


      • Siilenä1
        Tellukka kirjoitti:

        Sinun kanssasi ei ole koskaan tylsää.
        Olet aina yhtä piristävän huvittava.

        Tykkäätkö nii.........
        Mulla on ollut täällä viihdyttävä sadepäivää. Mutta nyt nukkumaanmenoa ikää alkaa olla käsillä. Hirveitä helteitä lupasivat ensi viikolle.


      • Siilenä1
        Siilenä1 kirjoitti:

        Tykkäätkö nii.........
        Mulla on ollut täällä viihdyttävä sadepäivää. Mutta nyt nukkumaanmenoa ikää alkaa olla käsillä. Hirveitä helteitä lupasivat ensi viikolle.

        Häh, siis nukkumaanmenoaika


      • bessie-
        Siilenä1 kirjoitti:

        Siis jos olisit minun mieheni äiti, kertoisin ystävällisesti että kiitos mutta hoidamme liinavaatteetme itse. Minusta olisi omituista jos terveen nuoren perheen liinavaatteet huolehtisi joku mummo tai anoppi 😁😁😁😁.

        Sinä olet sinä. Miniäni kiittää iloisesti kun tulee hakemaan puhtaat pyykit, tai jos sattuu olemaan paikalla kun itse ne vien. Aina silloin tällöin hän varmistaa, että 'sanothan varmasti heti jos jne.'. Hänen on helppo suhtautua asiaan mutkattomasti, ilman mitään tarpeettomia ja turhia tunteita, sillä hän tietää minun oikeasti nauttivan koko hommasta. Luontevaa suhtautumista edesauttanee sekin, että hanttiin pistämättä otan vastaan kunnon korvauksen tästä työstä mitä en edes työnä pidä.


      • bessie-
        Siilenä1 kirjoitti:

        Minusta sinä sidot itsesi aikuisten lastesi perhe-elämään muuttamalla itsesi liinavaatehoitajaksi. Mutta kerta se heille sopii niin siitä vaan.

        No jo on taas aivan omituisia oletuksia ja täysin pimeitä tilanne- ja luonnearvioita.

        Viimeksi vein puhtaita pyykkejä samana päivänä kun lähdin laivalla Tukholmassa käymään, sillä jouduin juuri sen reissun takia joka tapauksessa käymään heillä. Kalenteri tuossa silmieni edessä kertoo sen tapahtuneen toukuun alkupuolella.


      • Siilenä1
        bessie- kirjoitti:

        No jo on taas aivan omituisia oletuksia ja täysin pimeitä tilanne- ja luonnearvioita.

        Viimeksi vein puhtaita pyykkejä samana päivänä kun lähdin laivalla Tukholmassa käymään, sillä jouduin juuri sen reissun takia joka tapauksessa käymään heillä. Kalenteri tuossa silmieni edessä kertoo sen tapahtuneen toukuun alkupuolella.

        Vaikka ois kinka toista mielestä pimeää meidän liinavaatteita ei lärää muut kuin meidän perhe niin kauan kuin siihen itse kykenen. Niin kauan kuin liinavaatehuolto itseltä onnistuu. Minä taas en koskaan aiemmin ole kuullut että jollakin olisi tuollainen systeemi et liinavaatehuolto olisi ulkoistettu anopille :DD. Minun tyttreni ja poikani nauraisivat minut pellolle jos menisin esitämään et mites jos alkaisin pesemään teidän liinavaatteenne ja petaamaan ne sänkyynne. Meillä vaan e kertakaikkiaan sellainen ole tapana.


      • Siilenä1
        bessie- kirjoitti:

        Sinä olet sinä. Miniäni kiittää iloisesti kun tulee hakemaan puhtaat pyykit, tai jos sattuu olemaan paikalla kun itse ne vien. Aina silloin tällöin hän varmistaa, että 'sanothan varmasti heti jos jne.'. Hänen on helppo suhtautua asiaan mutkattomasti, ilman mitään tarpeettomia ja turhia tunteita, sillä hän tietää minun oikeasti nauttivan koko hommasta. Luontevaa suhtautumista edesauttanee sekin, että hanttiin pistämättä otan vastaan kunnon korvauksen tästä työstä mitä en edes työnä pidä.

        Ei tarvitse selitellä, se on teidän tapanne ja sillä siisti. Meidän perheellä omamme ja sillä siisti. En siltikään koe meidän tapamme olevan se mikään "pimeä tai omituinen" vaan uskon et valtaväestö toimii kuten meillä.


      • joka.viikko.vaihdan
        bessie- kirjoitti:

        No jo on taas aivan omituisia oletuksia ja täysin pimeitä tilanne- ja luonnearvioita.

        Viimeksi vein puhtaita pyykkejä samana päivänä kun lähdin laivalla Tukholmassa käymään, sillä jouduin juuri sen reissun takia joka tapauksessa käymään heillä. Kalenteri tuossa silmieni edessä kertoo sen tapahtuneen toukuun alkupuolella.

        Siis säilyttävätkö he jossain likasia lakanoitaan monia kuukausia vai eivätkö vaihda kuin neljännesvuosittain ?


      • joka.viikko.vaihdan kirjoitti:

        Siis säilyttävätkö he jossain likasia lakanoitaan monia kuukausia vai eivätkö vaihda kuin neljännesvuosittain ?

        Olet varmaan huomannut bessie, siilen kannustajan aktiivisuuden osuuden tsemppaajana.


      • Luinsen
        korppis kirjoitti:

        Olet varmaan huomannut bessie, siilen kannustajan aktiivisuuden osuuden tsemppaajana.

        Kuten sinun loppukaneettisi joka poistettiin?


      • Luinsen kirjoitti:

        Kuten sinun loppukaneettisi joka poistettiin?

        Et ymmärrä muiden kirjoittamien viestien sisältöä. Jankkaat yhtä ja samaa perehtymättä kommentoitavan viestin sisältöön. Mitä järkeä on tässäkin kommentissasi?

        Loppuyhteenvedon kirjoitin ihan omalla nikillä. Tapanani ei ole tsempata itseäni puskasta, sehän on itsepetosta, huvittavaa ja lapsellista.


      • bessie-
        Siilenä1 kirjoitti:

        Ei tarvitse selitellä, se on teidän tapanne ja sillä siisti. Meidän perheellä omamme ja sillä siisti. En siltikään koe meidän tapamme olevan se mikään "pimeä tai omituinen" vaan uskon et valtaväestö toimii kuten meillä.

        " Ei tarvitse selitellä, se on teidän tapanne ja sillä siisti. Meidän perheellä omamme ja sillä siisti."
        Sillä lailla...tulihan se sieltä...
        Töksäyttelysi on minulle tuttua jo vuosien takaa, olinkin jo aika varma että nyt viimeistään se tulee.

        Minäkö SELITTELEN?! SINULLE?! Älä nyt taas luule ihan liikoja itsestäsi. Kommenttini eivät todellakaan ole selittelyä, vaan ihan normaalia keskustelupalstalla keskustelemista ja toisen kommenttiin vastaamista. Sinulle vastatessa joskus ehkä yritän vääntää rautalangasta, sori siitä.

        Olenko väittänyt "teidän tapaanne" (mikä ikinä se nyt onkaan) pimeäksi ja omituiseksi? En, vaan: "No jo on taas aivan omituisia oletuksia ja täysin pimeitä tilanne- ja luonnearvioita."

        Alunperin tartuit vain tähän yhteen ainoaan kohtaan : "Jo vuosikausia sitten sovimme, että minä hoidan liinavaatehuollon ja sopimus on edelleen voimassa."
        Mielestäni aika selväsanaisesti tuossa kerron yhden esimerkin minun ja toisen osapuolen keskinäisistä, YHDESSÄ SOVITUISTA käytännön asioiden hoitamisesta...
        Siinä missä minä (ja toinen osapuoli) näkee toimivaksi ja käytännölliseksi osoittautuneen win-win tilanteen, sinä katselet pimeään ja hahmottelet sieltät jotain aivan muuta; omia omituisia mielikuviasi kaappeja tonkivista (?) anopeista, pyhistä liinavaatteista (?), yksityiselämään tunkeutumisista (?!), sitomisista aikuisten lasten perhe-elämään (?!) ja ties mistä.

        Tämä meidän systeemimme on toiminut erinomaisesti jo viisitoista vuotta (suurimman osan näistä vuosista olin kokoaikatyössä), ja tällä hetkellä tuntuu että ainakin seuraavat viisitoista vuotta haluaisin jatkaa, täysin omilla ehdoillani kuten tähänkin saakka. Tai no täysin ja täysin, tytöt saavat edelleenkin soittaa 'viime tipassa' ja toivoa määrättyjen lakanoiden pesemistä (esim. kun tietyn pussilakanasetin lahjaksi antanut kaveri/kaveriporukka tulee yökylään) samaksi illaksi. Yleensä ne jo ovatkin valmiina heti vietäväksi/haettavaksi, mutta jolleivat ole niin ilomielin pyrin täyttämään toiveen.


      • Siilenä1
        bessie- kirjoitti:

        " Ei tarvitse selitellä, se on teidän tapanne ja sillä siisti. Meidän perheellä omamme ja sillä siisti."
        Sillä lailla...tulihan se sieltä...
        Töksäyttelysi on minulle tuttua jo vuosien takaa, olinkin jo aika varma että nyt viimeistään se tulee.

        Minäkö SELITTELEN?! SINULLE?! Älä nyt taas luule ihan liikoja itsestäsi. Kommenttini eivät todellakaan ole selittelyä, vaan ihan normaalia keskustelupalstalla keskustelemista ja toisen kommenttiin vastaamista. Sinulle vastatessa joskus ehkä yritän vääntää rautalangasta, sori siitä.

        Olenko väittänyt "teidän tapaanne" (mikä ikinä se nyt onkaan) pimeäksi ja omituiseksi? En, vaan: "No jo on taas aivan omituisia oletuksia ja täysin pimeitä tilanne- ja luonnearvioita."

        Alunperin tartuit vain tähän yhteen ainoaan kohtaan : "Jo vuosikausia sitten sovimme, että minä hoidan liinavaatehuollon ja sopimus on edelleen voimassa."
        Mielestäni aika selväsanaisesti tuossa kerron yhden esimerkin minun ja toisen osapuolen keskinäisistä, YHDESSÄ SOVITUISTA käytännön asioiden hoitamisesta...
        Siinä missä minä (ja toinen osapuoli) näkee toimivaksi ja käytännölliseksi osoittautuneen win-win tilanteen, sinä katselet pimeään ja hahmottelet sieltät jotain aivan muuta; omia omituisia mielikuviasi kaappeja tonkivista (?) anopeista, pyhistä liinavaatteista (?), yksityiselämään tunkeutumisista (?!), sitomisista aikuisten lasten perhe-elämään (?!) ja ties mistä.

        Tämä meidän systeemimme on toiminut erinomaisesti jo viisitoista vuotta (suurimman osan näistä vuosista olin kokoaikatyössä), ja tällä hetkellä tuntuu että ainakin seuraavat viisitoista vuotta haluaisin jatkaa, täysin omilla ehdoillani kuten tähänkin saakka. Tai no täysin ja täysin, tytöt saavat edelleenkin soittaa 'viime tipassa' ja toivoa määrättyjen lakanoiden pesemistä (esim. kun tietyn pussilakanasetin lahjaksi antanut kaveri/kaveriporukka tulee yökylään) samaksi illaksi. Yleensä ne jo ovatkin valmiina heti vietäväksi/haettavaksi, mutta jolleivat ole niin ilomielin pyrin täyttämään toiveen.

        Selittely ja puolustelu jatkuu jatkuu jatkuu jatkuu...........................


    • RealistiN

      "Ei sellainen ole äiti, joka ei omien lastensa eteen jaksa puuhastella."

      Ja taas lyödään lyötyjä, kaikki ei vaan ole niin erinoimaisia ja elinvoimaisia kuin aloittaja kokee itse olevansa, mutta voivat silti olla äitejä, hyviäkin.

    • Tästä lopusta on poistatettu huumorilla sävyttämäni loppukevennys sääntöjen vastaisena ; ).
      No problem.
      Kivaa ajankukuahan tällainen jutustelu on sadepäivänä, mutta mitä tulee uusiin aloituksiin, en aivan heti kerkiä uutta värkkäämään.

      Uusi viikko edessä, helteetkin tulossa joten tiluksillani aktiivisti pyllistelen. Kuopus muuttaa ja esikoiseni saapuu liinavaatekaappiani hämmentämään.

      • Luinsen

        Siitä kirjoituksesta oli huumori kaukana. Lähinnä kettuilua ketjuun osallistuneille.


      • Luinsen kirjoitti:

        Siitä kirjoituksesta oli huumori kaukana. Lähinnä kettuilua ketjuun osallistuneille.

        Olen minä monesti ihmetellyt kuinka huono itsetunto sinulla on. Pyyhit pöydältä pullanmurut lattialle ja olet tyytyväinen näkemääsi, pöytä on puhdas sinun osaltasi.


    • Äidin ilo soitti, on palaamassa korpeen. Lupasin vielä huomenna mennä avuksi lasi- ja posliinitavaroiden pakkaamiseen. Itse on poika organosoinut muuton jouhevasti meneväksi. Kanto-avut, vuokra-auton ja sen palautuksen takaisin korpeen. Tullut äitiinsä, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 😊

      • New-age

        Minusta tuntuu, että lasten paapomisella tulee äidille hyvä olo. Miksei rakkaimpien vuoksi jotain tekisi. Kelpaa. Kyllä nuoret osaavat tehdä aikanaan rajat, kuten me olemme tehneet, kun nämä olivat pieniä.
        Minusta se on sellaista siipienkantokyvyn varmistamista.
        Ja nuoret, joilla on aikaa, pähkäilevät, mitä heistä tulee isona. Voi olla, että opiskeluvalinnan kanssa palaa lähtöruutuun ja onkin paljon motivoidumpi sen oikean alan valinnan kanssa. Kaikesta oppii. Parempi, ettei hampaat irvessä yritä jotain, mikä ei kertakaikkiaan nappaa. Monihan vaihtaa täysin alaa vielä 40 - 50 vuotiaana. Ymmärrän, että äidillä on tässä oma jännitysmomenttinsa.


      • New-age kirjoitti:

        Minusta tuntuu, että lasten paapomisella tulee äidille hyvä olo. Miksei rakkaimpien vuoksi jotain tekisi. Kelpaa. Kyllä nuoret osaavat tehdä aikanaan rajat, kuten me olemme tehneet, kun nämä olivat pieniä.
        Minusta se on sellaista siipienkantokyvyn varmistamista.
        Ja nuoret, joilla on aikaa, pähkäilevät, mitä heistä tulee isona. Voi olla, että opiskeluvalinnan kanssa palaa lähtöruutuun ja onkin paljon motivoidumpi sen oikean alan valinnan kanssa. Kaikesta oppii. Parempi, ettei hampaat irvessä yritä jotain, mikä ei kertakaikkiaan nappaa. Monihan vaihtaa täysin alaa vielä 40 - 50 vuotiaana. Ymmärrän, että äidillä on tässä oma jännitysmomenttinsa.

        Taas tunnen hyvää mieltä ja iloa. Hain kuopuksen linja-autoasemalta kun satuin olemaan tien päällä, olin ollut P:n asunnolla kastelemassa kukkasia ja samalla pyyhkäisin isommat pölypallot nurkista pois kuleksimasta.

        Ajoimme pojan kanssa ruokaostoksille, poika osti raaka-aineet ja minä keitin ison kattilallisen jauhelihakeittoa (pojan lempparia). Just syötiin, kuuntelin siinä syödessämme veljesten puhelinkeskustelua muutosta ja sen järjestelyistä.

        Ei minua itseasiassa jännitä. Pojan asiat ovat hyvin, hänellä on kiva opskelija-asunto, ystäviä samalla kampuksella joten ei hänkään ihan tuntemattomaan hyppää.

        On luonnollista, että keskustelemme kaikista käytännön järjestelyistä. Ei työelämästä opiskelijaksi
        siirtyminen ihan tuosta noin mene. On tehtävä erilaisia hakemuksia siis paperihommia. Hyvin tuntu olevan perillä asioiden etenemisestä joten niihin en puutu.

        Joku kommentoi olisiko miehillä samoja ongelmia lasten elämän järjestelyissä. Siihen en osaa omien lasteni osalta vastata muutoin kuin, että rahallista tukea ovat saaneet ja saavat.

        Oli minulla sormeni pelissä kun P:n nuorimmaisen opintoja yläasteen jälkeen suunniteltiin. Hyvin on poika edennyt elämässään.

        Kun nuoret aikuiset joutuvat muutosten eteen he tarvitsevat tukea ja apua.

        Diilejä olen poikieni kanssa tehnyt aivan kuin bessiekin. Remppakulut jaetaan. Auton käyttökulut jaetaan. Työt jaetaan ja ruokakulujakin kun yhdessä ollaan.

        Jaetaan iloa ja hyvää mieltä.


      • New-age

        Luulen en varmaksi voi sanoa, että on ihan samoin suhtautuvia isiä kuin on äitejä. Eroisätkin haluavat, että lapsilla on hyvin. Voivat olla vallan yhtä hyviä kuin äiditkin. En aiemmin kirjoittanut tästä, ennen kuin aloittajana viittasit tähän. Isien tuki voi olla toisenlaista, sivusta seuraamista, keskustelua, lapsille tilaa antavaa, suurpiirteisempiäkin... en epäile miesten taitoja.
        Ja pikku sivukommentti, ilman noita isiä, eipä olisi äitejäkään...,
        Päättelen, että Isohoollekin oma tytär on rakas, vaikkei hösääkään asiasta enempi.


      • New-age kirjoitti:

        Luulen en varmaksi voi sanoa, että on ihan samoin suhtautuvia isiä kuin on äitejä. Eroisätkin haluavat, että lapsilla on hyvin. Voivat olla vallan yhtä hyviä kuin äiditkin. En aiemmin kirjoittanut tästä, ennen kuin aloittajana viittasit tähän. Isien tuki voi olla toisenlaista, sivusta seuraamista, keskustelua, lapsille tilaa antavaa, suurpiirteisempiäkin... en epäile miesten taitoja.
        Ja pikku sivukommentti, ilman noita isiä, eipä olisi äitejäkään...,
        Päättelen, että Isohoollekin oma tytär on rakas, vaikkei hösääkään asiasta enempi.

        Lasteni isä on tiiviisti poikien elämässä. Tämä on alue johon en sekaannu ja jota kunnioitan. Tiedän jotain, mutta se mitä tiedän ilahduttaa minua äitinä.7


    • Eiköhän tuo vanhemmuus ole aika tavalla väistynyt isovanhemmuuden tieltä, ainakin minulla. Ja äiti/poika-suhteen tilalle on tullut suhde nuoreen perheeseen.
      En osaa hehkuttaa omaa äityttäni. Se oli elämänvaihe, jossa yritti parhaansa, kuten tekee nytkin, isovanhempana.
      Kun peilasin muiden kokemuksia omaani huomaan ainakin sen, etten kuulu kiinteästi nuorten perheiden arkeen, ainakaan silloin kun ei tarvita apua - puolin tai toisin. Olen itse aika tarkka omasta reviiristäni - minunkaan kaapeilleni ei tulla, enkä minäkään mene toisten kaapeille..)). Uskon, ettei kumpikaan miniä tykkäisi. Ei tulisi myöskään mieleeni ottaa vastaan rahaa palveluksistani, vaikka niitä olen välillä tarjonnut aika paljonkin enempi tuolla ruokahuollon puolella.
      Kiva kuitenkin lukea muiden kokemuksista. Itselläni on kai sillä tavoin vähän erilaista, että tulin isovanhemmaksi myöhään ja vauvoja pukkaa meille edelleenkin...

      • Miten niin erilaista kun tulit isovanhammaksi myöhään. Olithan omien lastesi äitinä myös tavallaan myöhempään.

        Itselläni ei ole kokemusta isovanhemmuudesta joten kysynkin muuttaako isovanhemmuus suhtautumisen omiin lapsiin etäiseksi tai ikään kuin vieraiksi siten, että apua ei anneta jos sitä ei pyydetä ja rahasta ei puhuta.


      • Siilenä1

        demeter1
        Kiva huomata että joku muukin ajattelee asioista samalla tavalla kuin minä, vaikkakin sitten omituisesti ja oudosti ;). Nuorten perheiden pitää antaa elää nuoren perheen elämää, äitien pitää ymmärtää milloin on aika tavallaan päästää irti arjessa ainakin.


      • korppis kirjoitti:

        Miten niin erilaista kun tulit isovanhammaksi myöhään. Olithan omien lastesi äitinä myös tavallaan myöhempään.

        Itselläni ei ole kokemusta isovanhemmuudesta joten kysynkin muuttaako isovanhemmuus suhtautumisen omiin lapsiin etäiseksi tai ikään kuin vieraiksi siten, että apua ei anneta jos sitä ei pyydetä ja rahasta ei puhuta.

        @ korppis
        Siinä mielessä isovanhemmuus on minulla erilaista kun ikätovereiden lapsenlapset ovat jo toisella kymmenellä ja ehkä jo unohtaneet vauvavaiheen. Ei siis juuri voi jakaa kokemuksia.

        Ainakin omalla kohdallani etäisyyttä on tullut omiin lapsiin täysin luontevasti juuri tuon reviirin kunnioittamisen vuoksi. Nyt kun molemmat elävät ruuhkavuosia en juuri pyydä apua heiltä, viimeksi tilasin ikkunanpesun kylätalkkarilta, samoin puuhommiin tilasin ulkopulista apua. Tiedän kyllä, että jos pyytäisin, saisin heiltä apua. Kai se on vähän niin, että äiti ei ole se ykkösnainen poikien elämässä. Nyt se on oma puoliso ja äiti on suopea taustahahmo.))

        Jos tekisin lasteni kanssa yhteisiä diilejä, kävisin heidän pussillaan, kokisin itseni "ei-aikuiseksi". Toisinpäin kyllä onnistuu: kun on ollut opiskelua, sairautta tai jotakin yllättävää menoa olen tarjonnut rahallista apua, samoin heidän isänsä ja puoliso...


      • Siilenä1 kirjoitti:

        demeter1
        Kiva huomata että joku muukin ajattelee asioista samalla tavalla kuin minä, vaikkakin sitten omituisesti ja oudosti ;). Nuorten perheiden pitää antaa elää nuoren perheen elämää, äitien pitää ymmärtää milloin on aika tavallaan päästää irti arjessa ainakin.

        Juu, siilenä. Outo lintu kai sitä on nykymaailmassa, missä vanhemmat ovat lasten kavereita...
        (En nyt tarkoita korppista ei ketään muutakaan, jolla on toisenlainen linja)


      • Siilenä1
        demeter1 kirjoitti:

        Juu, siilenä. Outo lintu kai sitä on nykymaailmassa, missä vanhemmat ovat lasten kavereita...
        (En nyt tarkoita korppista ei ketään muutakaan, jolla on toisenlainen linja)

        No näinpä. Minä olen lapsilleni äiti, joka on kivimuurina taustalla tukena mutta ei sekaannu arkeen. Kuten tuolla mainitsitkin reviirien kunnioituksen. Lapset eivät kerro minulle kaikkea enkä minä ja kaikkea heidän kanssaan.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        No näinpä. Minä olen lapsilleni äiti, joka on kivimuurina taustalla tukena mutta ei sekaannu arkeen. Kuten tuolla mainitsitkin reviirien kunnioituksen. Lapset eivät kerro minulle kaikkea enkä minä ja kaikkea heidän kanssaan.

        Juuri noin se menee meilläkin, siilenä. Isommat asiat jaetaan vähän kuin ilmoitusasioina...


      • demeter1 kirjoitti:

        @ korppis
        Siinä mielessä isovanhemmuus on minulla erilaista kun ikätovereiden lapsenlapset ovat jo toisella kymmenellä ja ehkä jo unohtaneet vauvavaiheen. Ei siis juuri voi jakaa kokemuksia.

        Ainakin omalla kohdallani etäisyyttä on tullut omiin lapsiin täysin luontevasti juuri tuon reviirin kunnioittamisen vuoksi. Nyt kun molemmat elävät ruuhkavuosia en juuri pyydä apua heiltä, viimeksi tilasin ikkunanpesun kylätalkkarilta, samoin puuhommiin tilasin ulkopulista apua. Tiedän kyllä, että jos pyytäisin, saisin heiltä apua. Kai se on vähän niin, että äiti ei ole se ykkösnainen poikien elämässä. Nyt se on oma puoliso ja äiti on suopea taustahahmo.))

        Jos tekisin lasteni kanssa yhteisiä diilejä, kävisin heidän pussillaan, kokisin itseni "ei-aikuiseksi". Toisinpäin kyllä onnistuu: kun on ollut opiskelua, sairautta tai jotakin yllättävää menoa olen tarjonnut rahallista apua, samoin heidän isänsä ja puoliso...

        Minkähanlainen tunne on olla tällä ikää "ei aikuinen" 😊 taisi olla Tellu joka ketjussa ihmetteli onko avusta kieltäytyminen esim. ylpeyttä.

        Olet kertonut järjestäväsi isoja juhlia, joissa olet maksaja ja passaaja. Samoin toimin itsekin. Nykyään yhteisöllisyys on katoavaa ja jokainen yhteinen hetki läheisten kanssa on palkitsevaa, parin toipumispäivän jälkeen jaksaa taas paremmin.

        No, esitin synttärikutsussani selkeästi toiveeni, jota kaikki kunnioittivat.
        Ei lahjoja, tavaraa on jo liikaa, mutta jos haluat välttämättä muistaa vanhenemistani, juhlapaikalla on remppapossu🐖.


      • korppis kirjoitti:

        Minkähanlainen tunne on olla tällä ikää "ei aikuinen" 😊 taisi olla Tellu joka ketjussa ihmetteli onko avusta kieltäytyminen esim. ylpeyttä.

        Olet kertonut järjestäväsi isoja juhlia, joissa olet maksaja ja passaaja. Samoin toimin itsekin. Nykyään yhteisöllisyys on katoavaa ja jokainen yhteinen hetki läheisten kanssa on palkitsevaa, parin toipumispäivän jälkeen jaksaa taas paremmin.

        No, esitin synttärikutsussani selkeästi toiveeni, jota kaikki kunnioittivat.
        Ei lahjoja, tavaraa on jo liikaa, mutta jos haluat välttämättä muistaa vanhenemistani, juhlapaikalla on remppapossu🐖.

        Ilmeisesti näitä "ei-aikusia" on paljonkin, koska kotitaloudet ovat taas velkaantuneet entisestään. Eli tietyn vastuullisuuden ja harkinnan liitän aikuisuuteen, korppis.

        Niin. Ylpeys on kuolemansynti eikä se taida paljon itsekunnioituksesta erottua. Koen kyllä, että vaikka avun pyytäminen on itselleni vaikeata, se ei välttämättä johdu ylpeydestä vaan on omalle sukupolvelleni tyypillisen tyttökasvatuksen tulosta: ei saanut olla vaivaksi...
        Mielelläni otan kyllä apua vastaan, jos tiedän, ettei se ole esim. omalta perheelta pois. Viimeksi sukulaistyttö (sinkku) tarjosi siivousapua ihan oma-aloitteisesti. Olin kuulemma joskus "auttanut" häntä, vaikka "mää en muista mittää"..)) Ja nyt kun selkä alkaa olla kondiksessa, pärjään hyvin - toistaiseksi...

        Juhlat ovat ikimuistoisia näillä vuosin. Viimeksi kun meillä oli yksivuotissynttärit, en osallistunut etukäteistyöhön. Tuli kuitenkin heti velallinen olo ja lupasin palata asiaan, viimeistään joulun aikoihin ja tuleehan tuossa isänpäiväkin ja näitä sunnuntailounaita, kymmenen hengen kattauksia...
        Ja noin se menee, kuin sanot: pari päivää menee palautumiseen ja useita päiviä valmistautumiseen, ainakin minulla...


      • demeter1 kirjoitti:

        Ilmeisesti näitä "ei-aikusia" on paljonkin, koska kotitaloudet ovat taas velkaantuneet entisestään. Eli tietyn vastuullisuuden ja harkinnan liitän aikuisuuteen, korppis.

        Niin. Ylpeys on kuolemansynti eikä se taida paljon itsekunnioituksesta erottua. Koen kyllä, että vaikka avun pyytäminen on itselleni vaikeata, se ei välttämättä johdu ylpeydestä vaan on omalle sukupolvelleni tyypillisen tyttökasvatuksen tulosta: ei saanut olla vaivaksi...
        Mielelläni otan kyllä apua vastaan, jos tiedän, ettei se ole esim. omalta perheelta pois. Viimeksi sukulaistyttö (sinkku) tarjosi siivousapua ihan oma-aloitteisesti. Olin kuulemma joskus "auttanut" häntä, vaikka "mää en muista mittää"..)) Ja nyt kun selkä alkaa olla kondiksessa, pärjään hyvin - toistaiseksi...

        Juhlat ovat ikimuistoisia näillä vuosin. Viimeksi kun meillä oli yksivuotissynttärit, en osallistunut etukäteistyöhön. Tuli kuitenkin heti velallinen olo ja lupasin palata asiaan, viimeistään joulun aikoihin ja tuleehan tuossa isänpäiväkin ja näitä sunnuntailounaita, kymmenen hengen kattauksia...
        Ja noin se menee, kuin sanot: pari päivää menee palautumiseen ja useita päiviä valmistautumiseen, ainakin minulla...

        En löytänyt yhteyttä "ei aikuiseksi" tuntemasi tunteen ja ylivelkaantumisen "ei aikuistumis"- tunteelle. ??


      • korppis kirjoitti:

        En löytänyt yhteyttä "ei aikuiseksi" tuntemasi tunteen ja ylivelkaantumisen "ei aikuistumis"- tunteelle. ??

        Jaa. Et sitten. Kirjoitin: "Eli tietyn vastuullisuuden ja harkinnan liitän aikuisuuteen, korppis".


    • Eri ihmiset kokevat tuon reviirien pyhyyden aivan eri tavalla. Poikani ei halua missään nimessä että autan siivoamisessa tai pyykinpesussa; ne on hänen reviirillään ja sinne minä en ole tervetullut. Keittiö taas on minun reviiriäni ja hän auttaa mielellään pöydän raivaamisessa ja tiskien latomisessa tiskikoneeseen. Hän laittaa oman lounaansa ja kun olin poissa viikon hän laittoi ruuan myös Legolassille.
      Tyttären kaapeille saan aina mennä ja jopa anoppi saa nyppiä kuolleita kukkia pois hänen kukkaruukuistaan. Hänen reviirintarpeensa on hyvin pieni kun taas hänen miehensä, ainoa lapsi, on äärimmäisen tarkka siitä että kukaan ei mene hänen reviirilleen. Ei äiti, ei anoppi, ei edes oman perheen jäsenet. Tyttärelle saa aina tehdä jotain pientä huushollia jos olen siellä, hän on vain iloinen siitä että saa apua, mutta ei missään tapauksessa vaadi tai edes odota että mamma on viikannut pyykkivuoren ruokasalin pöydältä tai vienyt roskat ulos-
      En yleensä kauheasti käy heidän huushollissaan sohimassa, minulla on ihan tarpeeksi omakotitalon, puutarhan ja pihan hoitamisessa ja kolmihenkisen perheen passaamisessa vanhanaikaisella kaavalla että sisätyöt kuuluu minulle, ulkotyöt, koneet jne miehelle. Poika taas tekee omia juttujaan.

      • En voi mitään, mutta kun puhutaan kielletyistä alueista tulee väkisin mieleen seksuaalisuus ja tabut.

        Oliko se niin, että jonnekin pyyheliinan mutkaan seksi verneet piilotetaan 😉 etteivät joutuisi vääriin käsiin.

        Siksiköhän siitä liinavaatekaapista/vaatekaapista/likapyykkikorista on tullut salaperäinen alue jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.

        Onhan se tietty harmistuttavaa, että harrastetaan seksiä ja siitä vielä jää jälkiä ulkopuolisten taivasteltavaksi.

        Elokuvassa Pikku Pietarin piha, pyykkärinaiset pesivät parempien perheiden liina-ja alusvaatteita pitäen hauskaa erivärisillä läiskillä..

        Elämää se kaikki vaan on


      • yksityisyystärkeää
        korppis kirjoitti:

        En voi mitään, mutta kun puhutaan kielletyistä alueista tulee väkisin mieleen seksuaalisuus ja tabut.

        Oliko se niin, että jonnekin pyyheliinan mutkaan seksi verneet piilotetaan 😉 etteivät joutuisi vääriin käsiin.

        Siksiköhän siitä liinavaatekaapista/vaatekaapista/likapyykkikorista on tullut salaperäinen alue jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.

        Onhan se tietty harmistuttavaa, että harrastetaan seksiä ja siitä vielä jää jälkiä ulkopuolisten taivasteltavaksi.

        Elokuvassa Pikku Pietarin piha, pyykkärinaiset pesivät parempien perheiden liina-ja alusvaatteita pitäen hauskaa erivärisillä läiskillä..

        Elämää se kaikki vaan on

        Ainakaan minulla ei todellakaan ole kysymys seksuaalisuudesta jos en halua ketään reviiriäni penkomaan ja järjestelemään. Haluan tietää missä tavarani ovat, haluan löytää ne sieltä mihin olen ne jättänyt, siksi en ole edes palkattua siivoojaa halua vaikka itse onkin hieman hankala siivota. Jälkeläiseni ovat samaa maata, haluavat huolehtia itse omasta elintilastaan.


      • korppis kirjoitti:

        En voi mitään, mutta kun puhutaan kielletyistä alueista tulee väkisin mieleen seksuaalisuus ja tabut.

        Oliko se niin, että jonnekin pyyheliinan mutkaan seksi verneet piilotetaan 😉 etteivät joutuisi vääriin käsiin.

        Siksiköhän siitä liinavaatekaapista/vaatekaapista/likapyykkikorista on tullut salaperäinen alue jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.

        Onhan se tietty harmistuttavaa, että harrastetaan seksiä ja siitä vielä jää jälkiä ulkopuolisten taivasteltavaksi.

        Elokuvassa Pikku Pietarin piha, pyykkärinaiset pesivät parempien perheiden liina-ja alusvaatteita pitäen hauskaa erivärisillä läiskillä..

        Elämää se kaikki vaan on

        Heh, eipä kyllä tullut seksi mieleen, kun kaapeista puhuttiin, korppis..))
        Tabu on mielestäni myös eri asia kuin reviiri ja sen varjeleminen. Ja kuten Paloma tuossa kuvasi, eri ihmisillä on erikokoinen reviirin tarve. Minulla se on iän mukana kasvanut samaa tahtia kuin tietty itsekunnioitus ja omavaraisuus on lisääntynyt...


      • demeter1 kirjoitti:

        Heh, eipä kyllä tullut seksi mieleen, kun kaapeista puhuttiin, korppis..))
        Tabu on mielestäni myös eri asia kuin reviiri ja sen varjeleminen. Ja kuten Paloma tuossa kuvasi, eri ihmisillä on erikokoinen reviirin tarve. Minulla se on iän mukana kasvanut samaa tahtia kuin tietty itsekunnioitus ja omavaraisuus on lisääntynyt...

        Esimerkiksi vielä että kun menen päiväunille Vaatteet päällä, päiväpeitteen päälle, en hikoile eikä minusta lähde mitään, niin tytär tarjoaa aina heidän sänkyään, mutta hänen puoltaan missä hän tapaa nukkua. Hänen miehensä ei halua että hänen tyynyllään on ollut vieras pää. Tai että hänen puolellaan sänkyä on nukkunut joku ei-omaan perheeseen kuuluva. Hänen reviirinsä rajat ovat tarkat ja luonnollisestikin kunnioitan niitä.


      • demeter1 kirjoitti:

        Heh, eipä kyllä tullut seksi mieleen, kun kaapeista puhuttiin, korppis..))
        Tabu on mielestäni myös eri asia kuin reviiri ja sen varjeleminen. Ja kuten Paloma tuossa kuvasi, eri ihmisillä on erikokoinen reviirin tarve. Minulla se on iän mukana kasvanut samaa tahtia kuin tietty itsekunnioitus ja omavaraisuus on lisääntynyt...

        Mökkini kuuluu yksityiseen reviiriini, vieraat saa sinne tulla kutsusta, omat ovat aina tervetulleita.

        Oikeesti, en oikein osaa sisäistää jotain esinettä tai kodin nurkkaa reviirikseni.


      • yksityisyystärkeää kirjoitti:

        Ainakaan minulla ei todellakaan ole kysymys seksuaalisuudesta jos en halua ketään reviiriäni penkomaan ja järjestelemään. Haluan tietää missä tavarani ovat, haluan löytää ne sieltä mihin olen ne jättänyt, siksi en ole edes palkattua siivoojaa halua vaikka itse onkin hieman hankala siivota. Jälkeläiseni ovat samaa maata, haluavat huolehtia itse omasta elintilastaan.

        Eihän kukaan selväjärkinen tule penkomaan kenenkään vieraan vaatekaappia kai se on jo tässä ketjussa tullut selväksi ja jos ei niin munalukkotai hälytin oveen 🔊


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Esimerkiksi vielä että kun menen päiväunille Vaatteet päällä, päiväpeitteen päälle, en hikoile eikä minusta lähde mitään, niin tytär tarjoaa aina heidän sänkyään, mutta hänen puoltaan missä hän tapaa nukkua. Hänen miehensä ei halua että hänen tyynyllään on ollut vieras pää. Tai että hänen puolellaan sänkyä on nukkunut joku ei-omaan perheeseen kuuluva. Hänen reviirinsä rajat ovat tarkat ja luonnollisestikin kunnioitan niitä.

        Jännä kuulla, Paloma..)) Vävystäsi. Pisteet sinulle, että suhtaudut ymmärtävästi. Kaikki eivät sitä tee...


      • New-age

        En ole syventynyt vuodevaatemystiikkaan. Lapseni on perheensä kanssa ollut yökylässäkin ja eivät todella tuo omia lakanoita. Ei ole edes tullut mieleeni, etteivätkö ne joutsisi minun konepestäväksi. Samoin muut yövieraat.
        En edes ole tullut ajatelleeksi. Samoin toisinpäin.
        Voihan olla käytännön järjestely: kuivatusmahdollisuudet. Taloyhtiöissä on isot pesukoneet, kuivaushuoneet ja mankelit. Ei tarvitse pöllytellä asunnossa,
        pienessä?


      • Siilenä1
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, eipä kyllä tullut seksi mieleen, kun kaapeista puhuttiin, korppis..))
        Tabu on mielestäni myös eri asia kuin reviiri ja sen varjeleminen. Ja kuten Paloma tuossa kuvasi, eri ihmisillä on erikokoinen reviirin tarve. Minulla se on iän mukana kasvanut samaa tahtia kuin tietty itsekunnioitus ja omavaraisuus on lisääntynyt...

        Nimenomaan reviiristä tämä kirjoittelu vuodevaatteita lähti liikkeelle. Näyttää kuitenkin lähteneen lapsesta. Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää e eri ihmisillä on erilaiset reviirivaatimukset tai toiveet. Ei tarvitse riehaantua jos itsellä ei ole samanlaiset.


      • Siilenä1
        New-age kirjoitti:

        En ole syventynyt vuodevaatemystiikkaan. Lapseni on perheensä kanssa ollut yökylässäkin ja eivät todella tuo omia lakanoita. Ei ole edes tullut mieleeni, etteivätkö ne joutsisi minun konepestäväksi. Samoin muut yövieraat.
        En edes ole tullut ajatelleeksi. Samoin toisinpäin.
        Voihan olla käytännön järjestely: kuivatusmahdollisuudet. Taloyhtiöissä on isot pesukoneet, kuivaushuoneet ja mankelit. Ei tarvitse pöllytellä asunnossa,
        pienessä?

        Minä en näe vuodevaatteissa mitään mystiikkaa. Kuten Demeterkin tuossa kirjoitti, kyse on reviiriajattelusta. Itse vien petivaatteet mukanani mennessäni vierailulle iäkkäiden vanhempieni luokse. Haluan säästää heitä pyykkäämisen vaivasta, omituista toimintaa eikö totta;).


      • Siilenä1
        Siilenä1 kirjoitti:

        Nimenomaan reviiristä tämä kirjoittelu vuodevaatteita lähti liikkeelle. Näyttää kuitenkin lähteneen lapsesta. Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää e eri ihmisillä on erilaiset reviirivaatimukset tai toiveet. Ei tarvitse riehaantua jos itsellä ei ole samanlaiset.

        Siis lapasesta.......


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Minä en näe vuodevaatteissa mitään mystiikkaa. Kuten Demeterkin tuossa kirjoitti, kyse on reviiriajattelusta. Itse vien petivaatteet mukanani mennessäni vierailulle iäkkäiden vanhempieni luokse. Haluan säästää heitä pyykkäämisen vaivasta, omituista toimintaa eikö totta;).

        Hyvä että sinäkin sitten viimein tajusit kun demeter sinulle kertoi, että sinun liinavaatekaappi on on reviirisi 😅😅😅


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Hyvä että sinäkin sitten viimein tajusit kun demeter sinulle kertoi, että sinun liinavaatekaappi on on reviirisi 😅😅😅

        Totta, demeter osaa kirjoittaa fiksusti ja ymmärrettävästi ja kirjoituksissaan on järkeä ja ajatusta. Kilju sinä vain tabuliinavaatteinesi korven yössä ;).


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Totta, demeter osaa kirjoittaa fiksusti ja ymmärrettävästi ja kirjoituksissaan on järkeä ja ajatusta. Kilju sinä vain tabuliinavaatteinesi korven yössä ;).

        Joo, demeter osaa käsitellä ongelmaihmisiä, on koulutettu siihen 😊


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Joo, demeter osaa käsitellä ongelmaihmisiä, on koulutettu siihen 😊

        Nii, toisilla se taito on ja toisilla ei :). Siihen tarvitaan pikkasen loogista ajattelukykyäkin ja kiinostusta muihinkin kuin itseen ja omaan napaan.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Nii, toisilla se taito on ja toisilla ei :). Siihen tarvitaan pikkasen loogista ajattelukykyäkin ja kiinostusta muihinkin kuin itseen ja omaan napaan.

        Induktio, deduktio, abduktio ja lateraalinen ajattelu muodostavat tehokkaan mestariajattelijan työkalupakin. Näiden ajattelun työkalujen avulla tehostat merkittävästi päättelytaitojasi ja ongelmanratkaisukykyäsi. 😂


      • Siilenä1
        korppis kirjoitti:

        Induktio, deduktio, abduktio ja lateraalinen ajattelu muodostavat tehokkaan mestariajattelijan työkalupakin. Näiden ajattelun työkalujen avulla tehostat merkittävästi päättelytaitojasi ja ongelmanratkaisukykyäsi. 😂

        Mistä kopsasit 😂😂😂😂😂😂😂😂😋


      • Heh, kiitos tytöt kehuista, siili @korppis. Uskon, että siperia on edelleen se paras opettaja itse kullekin. Mitä ongelmaihmisiin tulee, luen itsenikin sellaiseksi, vaikka minussa ei ehkä enää ole samaa särmää kuin teissä kahdessa. Rohkeita olette myös molemmat - mitä teitä olen tullut tuntemaan - tulta päin, menköön syteen tai saveen..))


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Minä en näe vuodevaatteissa mitään mystiikkaa. Kuten Demeterkin tuossa kirjoitti, kyse on reviiriajattelusta. Itse vien petivaatteet mukanani mennessäni vierailulle iäkkäiden vanhempieni luokse. Haluan säästää heitä pyykkäämisen vaivasta, omituista toimintaa eikö totta;).

        @ siilenä@
        Minusta nuo Paloman esimerkit olivat hyvä todiste siitä, miten tärkeitä reviirit ja niiden kunnioittaminen ovat ihmissuhteissa. Jopa eri sukupolvien yhdessä asuminen sujuu, kun tämä perusasia on kunnossa.
        Tunnen perheen, jossa lapset kuuntelevat vanhempiensa parisuhdeongelmia ja yrittävät selvittää niitä. Voi tuntua läheiseltä ja vapaalta, mutta minun pirtaani ei sovi, että lapsi on vanhemman terapeutti siis uskoutumismielessä. Itse jouduin aikanaan siihen rooliin ja se kai teki yliherkäksi tuossa uskoutumisasiassa.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Mistä kopsasit 😂😂😂😂😂😂😂😂😋

        Aristoteelinen induktio

        Induktio on yleisin päättelymme muoto. Kun tapaamme kaksi asiaa riittävän usein yhdessä, voimme vetää johtopäätöksen, että pääsääntöisesti nämä kaksi asiaa esiintyvät yhdessä. Induktio tarkoittaa siis päättelyä yksityisestä yleiseen.

        Jos tarkastat esimerkiksi ensimmäisten tuhannen vastaan tulevan korpin värin, ja käy ilmi, että ne ovat kaikki mustia, voit päätellä induktiivisesti, että ”kaikki korpit ovat mustia”. Toki on aina mahdollista, että juuri seuraavan nurkan takana lymyilee se valkoinen korppi. Näin ollen induktio ei takaa koskaan täysin kiistatonta pätevyyttä päättelylle.


      • tuolta-näköjään

      • Siilenä1

      • Siilenä1
        demeter1 kirjoitti:

        @ siilenä@
        Minusta nuo Paloman esimerkit olivat hyvä todiste siitä, miten tärkeitä reviirit ja niiden kunnioittaminen ovat ihmissuhteissa. Jopa eri sukupolvien yhdessä asuminen sujuu, kun tämä perusasia on kunnossa.
        Tunnen perheen, jossa lapset kuuntelevat vanhempiensa parisuhdeongelmia ja yrittävät selvittää niitä. Voi tuntua läheiseltä ja vapaalta, mutta minun pirtaani ei sovi, että lapsi on vanhemman terapeutti siis uskoutumismielessä. Itse jouduin aikanaan siihen rooliin ja se kai teki yliherkäksi tuossa uskoutumisasiassa.

        Juuri näin, lapsen ei kuulu olla vanhemman terapeutti eikä varsinkaan nuorempaa lasta saa raitta vanhemman ihmissuhdeongelmilla esimerkiksi.


      • Siilenä1
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, kiitos tytöt kehuista, siili @korppis. Uskon, että siperia on edelleen se paras opettaja itse kullekin. Mitä ongelmaihmisiin tulee, luen itsenikin sellaiseksi, vaikka minussa ei ehkä enää ole samaa särmää kuin teissä kahdessa. Rohkeita olette myös molemmat - mitä teitä olen tullut tuntemaan - tulta päin, menköön syteen tai saveen..))

        " tulta päin, menköön syteen tai saveen..)) "
        Heh, hyvin sanottu ja totta toinen puoli. Ehkä se kuitenkin täällä on helpompaa mennä tulta päin kun ei sillä tavoin tarvitse kantaa seurauksia kuin oikeassa elämässä. Ja täällä ainakin minä koitan mennä tulta päin sellaisten ihmisten kohdalla joiden oletan sen kestävän. Toki virhearviointejakin voi tulla joskus.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        Juuri näin, lapsen ei kuulu olla vanhemman terapeutti eikä varsinkaan nuorempaa lasta saa raitta vanhemman ihmissuhdeongelmilla esimerkiksi.

        "Siilenä1"

        Sossu tietää.
        Parhaiten.
        Kaikki kun on niin yksilöllistä.
        Marssi soitellen sossuun.
        -
        Marssi nyt soitellen sinne sossuusi.
        Kuka täällä voi tietää sinun sekavuuksiesi kohtalosta.

        H.


      • Siilenä1
        hunksz kirjoitti:

        "Siilenä1"

        Sossu tietää.
        Parhaiten.
        Kaikki kun on niin yksilöllistä.
        Marssi soitellen sossuun.
        -
        Marssi nyt soitellen sinne sossuusi.
        Kuka täällä voi tietää sinun sekavuuksiesi kohtalosta.

        H.

        "Kuka täällä voi tietää sinun sekavuuksiesi kohtalosta."
        No näinpä. Kun en vielä tiedä itsekkään :D.


      • Siilenä1 kirjoitti:

        No niin arvelinkin. Omasta päästään ei tuollaista taia irrota :D.

        Siilen abduktio saa tukea tosiseikoista, joita hän vahvistaa kysymyksillä koska hän ei itse ole kykenevä googlaamaan. Autettuna hän muodostaa olettamuksen: kyseessä ei ole korpin omat ajatukset vaan jonkun muun.


      • korppis kirjoitti:

        Siilen abduktio saa tukea tosiseikoista, joita hän vahvistaa kysymyksillä koska hän ei itse ole kykenevä googlaamaan. Autettuna hän muodostaa olettamuksen: kyseessä ei ole korpin omat ajatukset vaan jonkun muun.

        Meinaan täällä tikahtua nauruun :DDDDDDDDDDDD
        Voi laps rukka...................


    • Ajattelin nyt piipahtaa prismassa tsekkaamassa hyllyjä, viimeisen aukiolotunnin aikana -30 tuotteet saa -60 hinnalla 😋

    • bessie-

      Meillä taas saman 'lauman' jäsenet voivat aika vapaasti liikkua reviirien sisällä (eikä vieraiden laumojen pennuillekaan kovin paljon rajoituksia ole laitettu.) Tarkasti merkityille reviirirajoille ei koskaan ole ollut tarvetta, sillä meille hyvien käytöstapojen noudattaminen ja kanssaihmisten kunnioittaminen (myös heidän yksityisyytensä kunnioittaminen) ja toisten huomioon ottaminen on itsestäänselvyys myös perhepiirissä. Se tulee ihan luonnostaan eli olemme tavallisia fiksuja ihmisiä, meistä kenenkään tapoihin ei kuulu kutsumatta tuppaaminen, tungettelu tai tuputtaminen, ei liioin turha jyrkkyys ja torjuvuus.

    • No, asiasta toiseen kävin prismassa. En löytänyt ensin yhtään punaista -30 tuottetta, aloin jo ajatellä kusetusta koko juttu.

      Sitten se tapahtui, löysin yli kiloisen kanan hot hot siipipakkauksen. Seuraavaksi Aasia mix wokkivihanneksia 200g . Uunijuureksia 500g . Siivutetun kauraleivän. Ja normaalihintaisen laktoosittoman maitolitran ja kananuudelipakkauksen.

      Yhteensä 6,10 euroa.

      • käyn.aamulla

        oliko paljon asiakkaita siihen aikaan? Eli toimiiko sisäänveto alennuksilla?


      • käyn.aamulla kirjoitti:

        oliko paljon asiakkaita siihen aikaan? Eli toimiiko sisäänveto alennuksilla?

        En osaa sanoa oliko asiakasmäärä enempi kuin aijemmin, mutta panin merkille, että asiakkaat kiertelivät kuten itsekin kiertelin etsimässä ale-lappuisia tuotteta. Juttelin kassan kanssa. Hän kertoi kun ihmettelin ale-tuotteiden vähyyttä, että iltapäivällä asiakkaat ostavat paljon -30 tuotteita.

        Illalla laitoin kanankoivet ja uunivihannekset uuniin, joten priimaa ruokaa sain tälle päivälle syötäväksi -60 % elintarvikkeista.

        Aijonkin hyödyntää mahdollisuuta vähentää ruokakuluja jatkossa.


      • korppis kirjoitti:

        En osaa sanoa oliko asiakasmäärä enempi kuin aijemmin, mutta panin merkille, että asiakkaat kiertelivät kuten itsekin kiertelin etsimässä ale-lappuisia tuotteta. Juttelin kassan kanssa. Hän kertoi kun ihmettelin ale-tuotteiden vähyyttä, että iltapäivällä asiakkaat ostavat paljon -30 tuotteita.

        Illalla laitoin kanankoivet ja uunivihannekset uuniin, joten priimaa ruokaa sain tälle päivälle syötäväksi -60 % elintarvikkeista.

        Aijonkin hyödyntää mahdollisuuta vähentää ruokakuluja jatkossa.

        Punaisista lapuista tuli mieleeni kerta kun olimme maalla ja puoliso osti jonkin alennetun tuotteen paikalisesta Siwasta.
        Kun hän seuraavana päivänä meni ihan "kunnon ostoksille", kassarouva huuteli hänelle:
        "tule vasta illalla, silloin saat alennettuja tuotteita". Erinomaista asiakaspalvelua..))
        Heti oli laitettu naama muistiin...
        Meidän omassa Siwass puoliso leukaili myymälänhoitajalle: "huonosti olette taas tilenneet tavaraa". Kun myymälänhoitaja kysyi mitä puuttui, hän vastasi "punalappuisia tuotteita"..))
        Aina minäkin passaan päälle kun alennettuja tuotteita on tarjolla - ruisleipäkin vain paranee vanhetessaan...


    • eräsjokuvaan

      Olen tehnyt loppusiivouksen, kun tyttäreni lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Siitä on jo vuosia ja hänellä oli tiukka aikataulu. Itse ehdotin.
      Olen myös toisen lapsen pikkulapsiarkea helpottanut pyytämällä pyyhe- ja liinavaatteita pestäväksi. Heillä on rajalliset kuivaustilat.
      Maksua en voisi kuvitellakaan ottavani pienistä arjen avuista.

      • Tätä keskustelua on käyty mitä ihmeellisimpiin teorioihin nojautuen, vaikka jo otsikko kertoo ajatteluni ytimen ....äidin ilot..lapset ovat läpi elämän äidille lapsia, joita on ilo auttaa eteenpäin.

        Sovimme pojan kanssa, että menen tänään auttamaan lasi-ja posliinien pakkauksessa. Sitten syödään yhdessä tulisia pikkukanankoipia 🍗


    • p-pauke66

      Olen tyttölasten äiti ja he hoitavat oman kotinsa ja taloutensa eli en siellä
      puuhastele, mutta silti pidän itseäni heidän äitinään.
      Käyn toki tyttöjen kanssa joskus tanssimassa, teatterissa ja keilaamassa.

      Mummuhuolia on vain se, että vielä viime kesänä pyörin Linnanmäen hurjissa laitteissa,
      vaan tänä kesänä meni pupu pöksyihin, mutta olenhan jo 66-vuotias mummu.

      • Olen mennyt läpi erilaiset Linnanmäen vekottimet omien lasteni kanssa. En usko, että kykeneisin enää sellaiseen mummun hämmennykseen.


    • Muuten olen sitä mieltä että nämä 70-80 -sota-muistelmat saisivat vaihtaa vuosi-lukuaan.
      60 ovat Hippejä.

      H.

      • eläkkeen-jatketta

        Korppis kirjoitti
        "Aijonkin hyödyntää mahdollisuuta (suuta?D) vähentää ruokakuluja jatkossa."

        Minäkin katselin aina näitä punalappu tuotteita kaupassa, mutta keväällä (kävin kirppiksellä) huomasin, että siellä on työttömien ylläpitämä ruoanjakelu, johon kaupoista hakevat tämän ylimäärä ruoan, joista useat ovat jo pakastettu, mutta välikös`sillä. Maito-viili-tuoremehut- y.m.s. on vain päiväysvanhoja, mutta kerma on pakastettu, joten heti käyttöön.

        Talvella jakelu oli joka tiistai ja perjantai, mutta nyt kesällä vain perjantaisin. Ruokaa tulee valtavasti ja arvioni mukaan hakijoita on vain 20-30, joten siellä jakelu paikalla on myös muutama pakastin josta saa hakea koska vain, no ei tietenkään yöllä. Talo on iso, joku kouluksi rakennettu ja siellä on työpajoja ja iso kirppis.

        Olen edelleen aivan, sanoisinko "äimänkäkenä", kuinka suuri valikoima on "minun Valintatalossa", koska sieltä saan kaiken tarvitsemani, paitsi en savukkeita ja alkoholia!D

        Uskomattoman moni halveksii näitä ns. leipäjonoja, koska eivät tiedä, mitä siellä jaetaan ilmaiseksi niille, joille kelpaa muukin, kuin priima laatu, mutta ei ollut valittamista niistä kahdesta sisäfile pifistä ja ...........no olkoon nyt liika mainostaminen tässä.

        ps. tuohon äiti-lapsi-mummi- asetelmaan tekisi mieli kirjoittaa oma kokemukseni, mutta kun kysyit jotain, että muuttaako mummius suhdetta lapsiin, niin mielestäni on sama, kuin kysyisit toisilta; "miltä rakkaus tuntuu, tai miltä, kun puoliso/lapsi/äiti/isä kuolee? Ei sitä voi toiselle kertoa, koska se on aina niin henkilökohtainen asia ja sekin, missä vaiheessa tuo tapahtuu?


    • Päivä putkessa.

      Muuttovalmistelut loppusuoralla. Jännitystäkin piisasi sillä huonekalujen siirto oli alustavasti sovittu torstaille. Tarpeeksi isoa pakettiautoa ei tuntunut olevan saatavilla vuokraamoista. Onneksi parinkymmenen soiton, kymmenkunnan oven avauksen jälkeen tärppäsi.

      Sen jälkeen hommat hoituvat jouhevasti. Poika paiski raskaat työt (bodari kun on) ja mami siposteli kevyissä hommissa.

      Nyt on hyvä fiilis.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      17
      1455
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1295
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1192
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1082
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1036
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1025
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      1013
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      989
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      981
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    Aihe