Eikös koskaan kyllästytä?

käydään muijan kanssa välillä Kuusysin matseissa.

Se tykkää kuusysistä.

Asuntoautolla on kiva kierrellä Suomen tanssilavoja. 38 eri lavaa jo nähty 1.4 jälkeen. Jos parilla kolmella lavalla vain kävisi niin kyllä alkaisi tympimään. Vaihtelu virkistää!

niin parinvaihteluko

Olen tehnyt ihan saman ratkaisun. Kirjoitan nyt naisena. Tanssin toistakymmentä vuotta ja ihan liikunnan vuoksi. Treenasin kaikki eri tanssien kuviot ym ja pidinkin itseäni hyvänä tanssijana. Koskaan en luonut suhteita toiseen sukupuoleen koska olin jo nähnyt ko aikana sen parinvaihtorumban- iljettävää! Tarkoitan seurustelusuhteita. Opin myöskin huomaamaan jotta tanssiporukka ne jotka 3 kertaa viikossa odottavat vaan sitä tanssi iltaa ovat tunnevammaisia ilman mitään muuta harrastusta, ainoastaan tanssi! Säälittävää!
Tällä hetkellä käyn harvoin tanssimassa mutta nauttien ja se samaporukka pyörii siellä edelleenkin! Olen ihanassa parisuhteessa. , ja elämääni sisältyy muutakin kuin vaan se tanssi!

Vaikuttaa siltä, että ette ole tanssin aktiiviharratajia. Tanssi on mielestäni parempi harrastus kuin esim. penkkiurheilu, tms., joka on myös massaharrastus.
Tanssiharrastuksessa tapaa tuttavia, sekä todella mukavia vieraitakin ihmisiä, nauttii musiikista /rytmiin mukautuvasta yhteiteisestä liikehdinnästästä , jopa läheisyydestä, lämmöstä ja sattuuhan siellä jopa rakastumisiakin / syntyy parisuhteita, eli tanssi on laaja-alaista sosialista yhdessäoloa, joissa ei ole mitää kielteistä..
Oletan, että kaikissa harrastuslajeista varmaankin löytyy itse valitsemastaan lajista nauttivia harrastajia.
"Säälittävää " on kielteinen asennevammainen asenteenne, joka ohjaa tanssia harrastavien tyytyväisten, aktiivisten ihmisten mollaamiseen.
Kaikissa harrastuksissa on mukana myös "yksinäisiä " " Parinvaihto-rumban - iljettävää", "tunnevammaisia" sekä samaa harrastusta useita kertoja viikossa harrastavia.
Tervetuloa kaikki mukaan tanssimaan, voin väittää, että ei kyllästytä.

Olen tanssinut koko ikäni. Tulin juuri tansseista. Ajoin 70 km ystäväni kanssa pohjoiseen ja takaisin. Ihan kohtalaisen hyvät tanssit ja yksi uusi tuttavuus.
Huomenna teen puutarhatöitä ja otan vastaan sukulaisvieraita.
Torstaina taas tanssin. Ajan nyt 80 km itään ja ilm. yksin. Onhan sielläkin muutama tuttu varmaan mutta enemmän vieraita kasvoja ... jännää. Lapseni käy ensin päivällä syömässä luonani kun ohi ajelee.
Olen kesälomalla, siksi tanssin vaihteeksi viikolla. Viikonloppuna ajelen maalle vanhempiani tervehtimään. Käyn myös uimassa ja saunomassa siellä ja tapaan siskonikin.
Maanantaina junailen stadiin shoppailemaan ja pikkusen muutenkin viihtymään tuttujen luokse. Otetaan viiniä ja syödään hyvin, jatketaan sitten Tallinnaan "hummaamaan".
Torstaina ajattelin tanssia ja ajella vaihteeksi länteen n. 80 km. Saan tanssiseuraakin.
Noin se vaan menee kun rakastaa tanssia ... mutta ehdin tehdä paljon muutakin. Tanssi ei ole todellakaan koko elämäni.
Perjantaina varmaan vain lorvin. Otan aurinkoa pihassani, katselen oravia ja kukkia .... teen jotain jos viitsin. Suunnittelen minne ajan lauantaina tanssimiehiä tapaamaan ;)). Lähilava tai sitten etelän markkinoille ;)).

Kyllä näitäkin varmasti on jotka päättävät paremmaksi ratkaisuksi lopettaa tansseissa käynnit. Riippuu hyvin paljon siitä, mitä tansseista hakee, ja saako sitä hakemaansa. Liikuntaan on satoja muita hyviä ja useille parempia vaihtoehtoja kuin tanssi. Jos tavoitteena on puolison löytäminen tai tanssitaitojen kehittäminen, seinä voi tulla vastaan tuttuja lähilavoja kiertäessä. Rohkeuden puute vain pahentaa asiaa. Siihen, miksi ei pääse tai halua tanssimaan kaikkien kanssa, on monia syitä. Tansseista pitäisi saada jonkinlaista tyydytystä ja nautintoa, mutta valitettavasti joutuu kohtaamaan myös vähemmän haluttua. Jos lähes jatkuvasti joutuu palaamaan kotiin pettyneenä ilman toivoa paremmasta, niin lopettaminen ei liene huono päätös, varsinkin jos keksii ajalle mielekkäämpää tekemistä. Monille tanssilava saattaa silti edelleen olla se ainoa paikka tavata vastakkaista sukupuolta.

Yksi tapa purkaa epäonnistumistaan on etsiä sen syytä toisista.

Avoimuus ja sosiaalisuus ja myös henkisen puolen kohottaminen pitää ihmiset tanssipaikoilla. Yksinolo ei ole kellekään hyväksi siksi tanssi on siihen pelastus. Hyvän parisuhteen omaavat ei kiertele lavoja taukoamatta, sillä he osaavat tulkita toisiansa tyydyttävästi.

Kerran olin yhdellä kuuluisimmista tanssireissuistani kiivennyt erään naisen kanssa näkötorniin ja siinä huikaisevia maisemia ennen tansseja katsellessani tulin ajatelleeksi ääneen, että en sitä ennen muistaakseni olekaan ollut naisen kanssa tällaisessa näkötornissa. Nainen tokaisi, että oletko sinä ihan hullu! Katselimme siinä vähän aikaa maisemia syvän hiljaisuuden vallitessa, kunnes nainen totesi: mutta toisaalta kyllähän täältä näkee jo hyvissä ajoin, jos joku on tänne tulossa...

Olipa taas mielenkiintoisia kommentteja. Eniten ihmetytti tuo "tunnevammaiseksi" leimaaminen. Se jos mikä on "tunnevammaista" leimata ihmisiä siksi että tekevät sitä mikä tuottaa iloa, kuten meille "tanssikärpäsen" puremille tuo tanssi. Mikä sen mukavampaa kun lähteä ystävien kanssa tanssireisuille. Kaikki ystävät ei tanssi ja heidän kanssaan lenkkeillään,shoppaillaan jne. Joka viikko tanssin eikä koskaan ole vielä kyllästyttänyt.

"Tanssimassakin joskus voi käydä vieläkin - en silti vaihtaisi tuohon kehän kiertämiseen "
- Näin "tunnevammaisena" ja "tanssikärpäsenä" on lohduttaavaa tietää , että kojhta syksy tulee
ja sen myötä kesälavat sulkevat ovensa .....

https://www.youtube.com/watch?v=sAnVaTqtPak

En halua olla tavallinen parisuhteessa elävä muija. Siis ihan hiton tylsää pidemmän päälle ;)). Haluan elää ja tanssia vapaana ;)) Se on oikeaa elämää. Pidän hauskaa lavoilla mutta harrastan muutakin elämää. Lapsikin jo maailmalla joten annan mennä.

Enemmän minua ihmetyttää esim. golfarit. samat kentät ja samat naamat. Joskus käydään Thaikuissa lyömässä palloa ja sit taas kotikentälle. Siinä on kai koko elämä ?! Naurattaa.

Toinen ryhmä on laulajat. Samat kuorolaiset vuodesta toiseen. Pikkusen voi vaihtuvuutta olla mutta kun kuoroon ei mahdu kuin se tietty määrä. No joskus tehdään yhteistyötä vaikkapa tanhuajien kanssa ja tehdään ulkomaankeikkoja.

Siis oikeasti en ihmettele kenenkään harrastuksia niinkuin sinä. Kaikki saavat toteuttaa itseään niikuin haluavat ja mistä milloinkakin saavat sen ihanan nautintonsa.

Nauti siis sinä parisuhteestasi ja anna muitten nautiskella omista jutuistaan ;))

Minä tanssin n. kerran viikossa koska saan siitä niin valtavat kiksit. Tanssi on ollut elämässäni 17 vuotiaasta alkaen ja en meinaa luopua siitä.

Tanssi on yksi harrastusmuoto muiden joukossa ja harrastuskset ovat osa elämäämme.
Jos ihmisellä on hyvin kielteinen ja vahvasti minä keskeinen asenne/ ajattelumalli;
( " Minä itse, minä haluan, minä määrään, minun ei tervitse sopeutua, vain minä osaan, minä en hyväksy, minun ei tarvitse ottaa muita / muiden mielipiteitä ja toiveita huomioon, jne.),
ei voi muuta odottaakan kuin Tyytymättömyyttä sekä kyllästymistä.

Vuosikymmenien jälkeenkin aktiiviharrastajana tänäänkin jälleen ajattelin, että olipa jälleen todella hyvät tanssit, kiitos siitä ihanille tanssipartnereilleni. Kyllä se Kalle osaa nautittavasti tanssittaa.
Vaikka kiireitäkin piisaa, järkkään viikottain aikaa muutamiin tansseihin, jossa on kiva tavata tanssituttuja ja vaihtaa kuulumisia sekä muutaman vieraanmmankin kanssa.

Pääasiassa tanssiharrastuksessa tapaa iloisia ja miellyttäviä ihmisiä, joille haluan antaa harrastuksen parissa iloisen nautittavan hetken, onnistuessani huomaan itsekin saavani siitä iloa ja tyytyväisyyttä. Tässä syy, miksi olen jo vuosikymmeniä harrastanut tanssia.

Aikoinaan tuli kierrettyä lavoja muutaman kerran viikossa, nykyisin muutaman kerran kesässä. Kenties lievä kyllästyminen, mutta ei totaalikyllästyminen. Tanssi on hieno harrastus, kaikista lieveilmiöistään huolimatta.

Lavatanssiaddikti ei suomessa voi olla, koska mahdollisuus tanssia on kuitenkin aika rajoitettua. Jos on mahdollisuus tanssia kolmekin kertaa viikossa niin se alkaa olla jo aika rajoilla. Monia muita harrastuksia on mahdollisuus harrastaa vaikka joka päivä. Esimerkiksi urheilulajeja harrastetaan jopa usemmin kuin kerran päivässä. Lavatanssin harrastamisen rajoittuneisuus onkin yksi syy että siihen ei kyllästy yhtä helposti verrattuna muihin harrastuksiin.

Kun on tarjonta vähäistä, niin silloin ei kyllästy.

Moi viiskytveemies, - kyllä on samoin ajattelevia ihmisiä kuin sinä. :)
Olen kolmekymppinen nainen ja miettinyt samoja asioita itsekin.

Olen tanssinut yli kymmenen vuotta ja enemmän ja vähemmän kierrellyt lavoja. 'Tanssiaddikti' olen ollut monta kertaa, mutta sitten tietyn "tanssiputken" jälkeen iskee se "totaali-kyllästyminen" siihen lavatouhuun ja niihin samoihin tyyppeihin (suorittajiin, nirppoihin, parinvaihtajiin, pervoihin, puristelijoihin, ehdottelijoihin, perfektionisteihin, yhden asian miehiin, vakaviin tuppisuihin ym.). Sitten pidänkin taukoa lavatansseista ja keskitun muuhun elämään\harrastuksiin. Saatan kuitenkin käydä tauon aikana tanssikursseilla (usein kursseilla onkin mukavampaa kun ei ole niitä lavojen lieveilmiöitä) Sitten tauon jälkeen on taas kiva mennä tapaamaan tuttuja lavoillekin ja nauttia tanssin huumasta! :) (...kunnes taas alkaa pänniä se touhu ja ne ihmiset, ja tulee uusi tauko :D )

Itse olen seurustellut koko yli 10vuotta miehen kanssa joka ei tanssi, eli en etsi seuraa lavoilta. Mun mielestä pitäisikin olla tanssi-iltoja, joihin tullaan vain liikkumaan, ja sitten erikseen parinhakutanssit :) Tanssi on erinomainen sosiaalinen liikuntamuoto! Suurin osa tanssijoista on hauskoja, tosi mukavia tyyppejä! :)

Kyllä nyt alkaa hyytymään väkisinkin, hyvien tanssien orkesteritarjonta on mennyt niin huonoksi että taitaa olla pakko pitää taukoa. Myös toistuvat riesat tuntuvat suuremmilta, joten lisämotivaatiolle olisi tilaa. Ei olisi uskonut että addiktiosta tulisi näin helposti tanssikrapula.

Se menee näin:
-aloitat tanssimisen vähän ujosti
-haluat oppia lisää, menet kursseille
-istut kurssilattian nurkassa tekemässä muistiinpanoja ja taputtamassa opettajien näytökselle
-tapaat siellä ihan mahtavia ihmisiä, teistä tulee aktiivinen ryhmä
-menet tansseihin jossa tanssit mieluusti tutun porukan kanssa
-menet tansseihin ja tanssit mieluusti vain tutun porukan ja muualta olevien kollegoiden kanssa
-aikataulutat vapaa-ajan tanssien ja joidenkin esiintyjien mukaan
-ajoitat kaikki lomasikin tanssimisen mukaan ja lasket uusia lavoja
-puhut suurella suulla miten tanssijat ovat suvaitsevia ihmisiä, kaikki ovat tervetulleita
-olet ihan varma, että matitjatepot ja humppabändit ovat yksinkertaisille tanssi-ihmisille
-et välttämättä halua enää tanssia kaikkien kanssa
-tanssiminen on sinulle vapaa-ajassa kaikki, muu tekeminen palvelee täysin tanssireissuja
-huomaat varaston nurkassa vanhat sukset, sukkapuikot, kielioppikirjan tms
-mietit miten ennen käytit vapaa-aikasi
-tartut kokeeksi vanhaan harrastukseen ja huomaat sen mukavaksi
-jäät seuraavana lauantaina keilaamaan ja otat siinä pari olutta, rentoa
-ajatus ei enää olekaan täysin tanssissa, voi olla muutakin
-voit lähteä risteilyllekin ilman tanssivarusteita, olet ja nautit
-elät jonkun aikaa ihan ilman tanssia
-lähdet taas joutessasi katsomaan mitä tanssipaikalle kuuluu
-tanssit treenikavereiden kanssa, mutta myös muiden, on aikaa istua karaokepuolella
-kun tanssit niin teet sen intohimolla, mutta nyt saat myös haastella jos joku on siinä moodissa
-et katsele ihmisten tanssitaitoa vaan ihmisiä
-käyt tanssimassa silloin kun huvittaa, joudat soutamaankin kesäiltaisin
-voit käyttää oppimiasi taitoa kympillä kun sille päälle satut
-et inhoa kävelyttäjiä tai laukkutätejä, heissä on monta kiinnostavaa tapausta
-tanssiminen on mukavaa ja yksi tapa pitää hauskaa

Kun on valkoihoinen lihaa syövä heteromies, niin vaikka tanssiminen välillä kyllästyttäisi, tekee naista mieli kuitenkin ja tansseissahan niitä löytyy.

Olen huomannut että kaikki harrastukset kyllästyttää..... ja taas mennään.

Kaipaan monipuolisuutta. Väkisin tanssireissuista tulee pitkiä kun lähilavoilla käynti tuntuu väkisin vääntämiseltä saman porukan kanssa.
On kyllä henkilöitä joita näkee samoilla lavoilla vuodesta toiseen - varmaan ei sitten elämässä ple paljon muutakaan.
Minulla on 2 monipuolista luovaa ammattia , useita kesämökkejä , myös muitakin harrastuksia käyn tansseissa, olen varattu mutta jos sattuu viehättävä daami niin annan sen tapahtua , sillä se jos mikä tuo miellyttävää vaihtelua elämään.