Johnson 1958 10hv kipinä kateissa

Viallinen puola, tai kärkiväli pielessä.
Irroita vauhtipyörä keskiöön kiinnitetyllä ulosvetäjällä ( ei kolmijalka mallisella).
Jos vioitat vauhtipyörän, et uutta hevin pienellä rahalla löydä.
Alta löydät kärjet kondensaattoreineen, sekä puolat.
Jos kärkiväli on kunnossa, eikä "piikkiä" kärjissä siirry puolien tarkasteluun.
Puolan pintaeristykset on oltava ehyet, siis ei halkeamia/säröjä.
Uudet vehkeet voit tilata netistä muutamilla kympeillä.
Jos koneessa on vielä ns. "Siiamilainen" polttoaineen siirtojärjestelmä, ei pumppuun enää tahdo saada uusia kalvoja, joten joudut asentamaan tuoreemmasta vuosimallista pumpun, joka sopii kiinnityksiin heittämällä, niitä ei kannata uutena tilata vaan niitä löytyy joka puolelta muutenkin, ovat moneen kokoluokkaan sopivia.

Uudet puolat ja konkat, tulpanjohtojen ja -hattujen uusiminen tarvittaessa, uudet tulpat. Kärjet kannattaa tarkistaa, nämä yleensä kunnossa näissä vanhemmissa. Tuossahan on painetenkki, joka melko toimintavarma, jos tankin käsipumppu toimii, sillä alkupaine, erillistä bensapumpua ei siis koneessa ole. Näissä vanhoissa perän stefat yleensä vuotaa, vettä peräöljyn sekaan. kannattaa vaihtaa peräöljy ennen talvea ettei perä jäädy halki, stefojen vaihto harkinnan mukaan. itse ajelen -56 ja -57 Johnsoneilla, hienoja pelejä, mutta 60 vuoden määräaikaishuolto pitää tehdä:)

Pensapumppua ei siis tosiaan ole, mutta samalla periaatteella toimiva painepumppu pumppaa toista letkua pitkin käyttöpainetta tankkiin käynnistyksen jälkeen, jolloin toista letkua pitkin tankista nousee polttoaine kaasarille.
Tästä kaksoisletkusysteemistä juontuu nimi "Siiamilainen"
Nämä painetankit tahtoivat vanhemmiten alkaa ruostumaan sisältä päin, jolloin toimintavarmuus ei ollut hyvä epäpuhtauksien vuoksi, samoin pumpun kalvo kuoleentui ajan myötä, mutta käsin pumpaten sitten kyllä sai painetta tankkiin lisättyä ja pääsi "kotisatamaan".

Niimpä niin, kuinka sen nyt ymmärtää tuon käsipumpun.
Muistaakseni tankin pumpulla luotiin tankkiin nimenomaan alkupaine, joka edesauttoi polttoaineen nousun kaasarille.
Samoin ei kampikammion painevaihtelut suoraan polttoainehöyryineen tankkiin venttiilien kautta kulkeneet, vaan välissä oli kumikalvo joka periaatteessa toimi sulkuna , sekä liikkuessaa pumppasi raitista ilmanpainetta tankkiin.
Jospa noitakin systeemejä on ollut eri versioita, sillä muistanpa tehneeni ohuesta kumikalvosta uuden venyneen tilalle, oli vielä laitettava keskelle pieni niitti joka esti liiallisen liikkeen.