Kaupallinen matkustajaliikenne purjelaivoilla

Ja jos haluaa fiilistellä niin Loviisasta liikennöi alkuperäisen pakettijahdin tarkahko replica Österstjernan. En edusta alusta enkä sen taustalla olevaa tahoa, projekti vaan kiinnosti kun sitä joskus kuvattiin.

Aloittaja kysyy maksavien matkustajien kuljettamisesta. Postisouduilla paikalliset kuljettivat postia eikä ole tiedossa että Viikingitkään matkustajia olisivat ahtaisiin veneisiinsä ottaneet!

eimahdumukaan kirjoitti:

Aloittaja kysyy maksavien matkustajien kuljettamisesta. Postisouduilla paikalliset kuljettivat postia eikä ole tiedossa että Viikingitkään matkustajia olisivat ahtaisiin veneisiinsä ottaneet!

Lue lisää

Kyllä niissä matkustajiakin meni. Miten muuten ne olisivat päässeet liikkumaan? Kaiken maailman kuriireja, virkamiehiä, pappeja ym. Viikinkilaivoissakin on varmasti ollut maksavia matkustajia. Heillä oli sotalaivojen lisäksi hitaampia aluksia nimenomaan lastin ja matkustajien kuljettamiseen. Ahvenanmaallakin oli pysyvää viikinkiasutusta, josta epäilemättä on kuljettu eri suuntiin, Manner-Suomessa ei tietääkseni ollut pysyvää viikinkiasutusta.

Bossu kirjoitti:

Kyllä niissä matkustajiakin meni. Miten muuten ne olisivat päässeet liikkumaan? Kaiken maailman kuriireja, virkamiehiä, pappeja ym. Viikinkilaivoissakin on varmasti ollut maksavia matkustajia. Heillä oli sotalaivojen lisäksi hitaampia aluksia nimenomaan lastin ja matkustajien kuljettamiseen. Ahvenanmaallakin oli pysyvää viikinkiasutusta, josta epäilemättä on kuljettu eri suuntiin, Manner-Suomessa ei tietääkseni ollut pysyvää viikinkiasutusta.

Lue lisää

Postilähetysten perillepääsy oli niin tärkeätä, että sitä ei haluttu riskeerata ottamalla jo muutenkin kuormitettuihin veneisiin ylimääräisiä sähläämään. Postiveneiden aikaan oli kyllä olemassa ja käytössä jo purjelaivoja ja ne kuljettivat tarvittaessa matkustajia. Oli esim. ns. talonpoikaispurjehdusta yms. Sydäntalvien aikaan useimmiten päästiin jäätä pitkin Ruotsin puolelle, yleensä joko Ahvenanmaan kautta tai Merenkurkusta menemällä. Nykyisenkaltaista laivaliikennettä jäitä rikkomassa ei tietenkään ollut! Paljon on taivallettu myös yksinkertaisesti kiertämällä Perämeri maitse. Joku Suomessa piipahtanut kuningaskin taisi ainakin kerran paluumatkansa tehdä tuota maareittiä pitkin!
Postiveneet olivat veneitä, eivät yhtään turhan isoja, koska niillä kuljetettiin postia erityisesti kelirikkokausien ajan. Veneitä jouduttiin toisinaan jopa nostamaan paikoin jäälle ja kiskomaan jäätä myöten, siksi ne eivät saneet olla kovin suuria ja painavia. Ajallisesti tämä postisoutu- ja viikinkiaika eivät osu samoihin aikoihin, viikingit olivat ollutta ja mennyttä kun postisoutajat aloittivat!

eimahdumukaan kirjoitti:

Postilähetysten perillepääsy oli niin tärkeätä, että sitä ei haluttu riskeerata ottamalla jo muutenkin kuormitettuihin veneisiin ylimääräisiä sähläämään. Postiveneiden aikaan oli kyllä olemassa ja käytössä jo purjelaivoja ja ne kuljettivat tarvittaessa matkustajia. Oli esim. ns. talonpoikaispurjehdusta yms. Sydäntalvien aikaan useimmiten päästiin jäätä pitkin Ruotsin puolelle, yleensä joko Ahvenanmaan kautta tai Merenkurkusta menemällä. Nykyisenkaltaista laivaliikennettä jäitä rikkomassa ei tietenkään ollut! Paljon on taivallettu myös yksinkertaisesti kiertämällä Perämeri maitse. Joku Suomessa piipahtanut kuningaskin taisi ainakin kerran paluumatkansa tehdä tuota maareittiä pitkin!
Postiveneet olivat veneitä, eivät yhtään turhan isoja, koska niillä kuljetettiin postia erityisesti kelirikkokausien ajan. Veneitä jouduttiin toisinaan jopa nostamaan paikoin jäälle ja kiskomaan jäätä myöten, siksi ne eivät saneet olla kovin suuria ja painavia. Ajallisesti tämä postisoutu- ja viikinkiaika eivät osu samoihin aikoihin, viikingit olivat ollutta ja mennyttä kun postisoutajat aloittivat!

Lue lisää

Esimerkiksi oheisessa linkissä todetaan selväti yli kuljetetun myös ihmisiä jo 1300-luvulla. En tarkoittanut, että tämä olisi ollut viikinkiajan kanssa samaan aikaan. Viikinkiajan lopulla kristinusko saapui Ruotsiin ja tällöin lähetystyön kautta Suomi tuli tiiviimpään yhteyteen Ruotsin kristittyjen kuninkaiden kanssa ja tuli tarve kiinteämmälle liikenteelle.

https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Postrodden

Bossu kirjoitti:

Esimerkiksi oheisessa linkissä todetaan selväti yli kuljetetun myös ihmisiä jo 1300-luvulla. En tarkoittanut, että tämä olisi ollut viikinkiajan kanssa samaan aikaan. Viikinkiajan lopulla kristinusko saapui Ruotsiin ja tällöin lähetystyön kautta Suomi tuli tiiviimpään yhteyteen Ruotsin kristittyjen kuninkaiden kanssa ja tuli tarve kiinteämmälle liikenteelle.

https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Postrodden

Lue lisää

Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synn...Löysin pikaisella etsimisellä maininnan jossa kerrotaan samaa, kuitenkin korostaen että tuollaiseen veneeseen saatettiin miehistönsä lisäksi ottaa hyvällä säällä 1- 2 matkustajaa. Eli myönnän olleeni väärässä, ja minunhan tuo asia olisi pitänyt tietää, asuihan sukuani noilla kulmilla 1700- 1800- luvuilla! Postilaitos perustettiin kuningatar Kristiinan aikana 1600- luvulla.
Kristiina puolestaan tempun teki, vaihtoi uskontoaan ja luopui vapaaehtoisesti kruunusta ja hummaili seurueineen pitkin Eurooppaa vuosikaudet. Taisi vanhemmiten yrittää jopa paluuta kuningattareksi, onnistumatta tosin.

Yksimahtuumukaan kirjoitti:

Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synn...Löysin pikaisella etsimisellä maininnan jossa kerrotaan samaa, kuitenkin korostaen että tuollaiseen veneeseen saatettiin miehistönsä lisäksi ottaa hyvällä säällä 1- 2 matkustajaa. Eli myönnän olleeni väärässä, ja minunhan tuo asia olisi pitänyt tietää, asuihan sukuani noilla kulmilla 1700- 1800- luvuilla! Postilaitos perustettiin kuningatar Kristiinan aikana 1600- luvulla.
Kristiina puolestaan tempun teki, vaihtoi uskontoaan ja luopui vapaaehtoisesti kruunusta ja hummaili seurueineen pitkin Eurooppaa vuosikaudet. Taisi vanhemmiten yrittää jopa paluuta kuningattareksi, onnistumatta tosin.

Lue lisää

Aina jotain oppii, kun itsekin etsii tietoa. Mielenkiintoisia aikoja on eletty Ahvenanmerellä 1300-luvulla. Olispa hauskaa olla siellä turisemassa ja purjehtimassa matkalaisten kanssa, keitä ne olivatkaan.

Hidas valtamerirahti on tulevaisuudessa erittäin varteenotettava vaihtoehto kiireettömissä kuljetuksissa, jos suurin osa polttoainekuluista ja ennen kaikkea lähes kaikki työvoimakustannukset jäävät automatisoidun tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönoton mukana pois.

Kokonaan miehittämättömiä rahtilaivoja koekäytellään jo.

Palkkakulujen osuus nykyisillä jättimäisillä konttialuksilla on mitätön. Kun kyydissä on 20000 merikonttia se on dollari per kontti per filippiino per kuukausi. Ei mitään merkitystä.

Laivat ovat myös halpoja. Polttoainekulut on se mikä ratkaisee ja siksi esim. joululahjalaivat Kiinasta ajavat hyvin hitaasti.

Macee kirjoitti:

Palkkakulujen osuus nykyisillä jättimäisillä konttialuksilla on mitätön. Kun kyydissä on 20000 merikonttia se on dollari per kontti per filippiino per kuukausi. Ei mitään merkitystä.

Laivat ovat myös halpoja. Polttoainekulut on se mikä ratkaisee ja siksi esim. joululahjalaivat Kiinasta ajavat hyvin hitaasti.

Lue lisää

Osin totta kyllä, isotkin laivat liikkuvat jo nyt hämmästyttävän pienillä miehistöillä ja palkat oheiskuluinenkaan eivät muodosta kuin vähäisen osan kaikista kuluista. Kovassa kilpailussa ja voiton maksimoinnissa kuluja pyritään kuitenkin minimoimaan kaikkialta missä se vain on mahdollista, niin laivoissa kuin vaikka tehtaissa maissa. Eli merkitystä on ihan kaikilla kuluerillä! Varustamot kilpailevat hintojen lisäksi toimitusten nopeudella, täsmällisyydellä ja luotettavuudella.
Maailmalla ei kai toistaiseksi ole rakennettu ensimmäistäkään ainoastaan erityisen hitaaseen rahdinkuljetukseen suunniteltua alusta, mutta ehkä niidenkin aika vielä tulee. Koska laivat eivät uusina todellakaan ole väittämälläsi tavoin halpoja, päinvastoin, niissä on kiinni isoja pääomia ja pääomalle pitää löytyä mahdollisimman paljon käyttöä. Ei sitä löydy riittävästi jotta laivaa kannattaisi valuttaa esim. Kiinasta Eurooppaan kahden- kolmen viikon asemesta kaksi- kolme kuukautta. Jälkimmäisessä tapauksessa rahtihintojen tulisi myös olla moninkertaiset, mutta se ei taas onnistu koska silloin joku toinen lupaa viedä tavarat sekä halvemmalla että nopeammin jne.
Tuo 20000 kontin palkkavertailu muuten taitaa antaa yhden Filippiinon kuukausipalkaksi 20000 Dollaria!

Puumerkkini kirjoitti:

Osin totta kyllä, isotkin laivat liikkuvat jo nyt hämmästyttävän pienillä miehistöillä ja palkat oheiskuluinenkaan eivät muodosta kuin vähäisen osan kaikista kuluista. Kovassa kilpailussa ja voiton maksimoinnissa kuluja pyritään kuitenkin minimoimaan kaikkialta missä se vain on mahdollista, niin laivoissa kuin vaikka tehtaissa maissa. Eli merkitystä on ihan kaikilla kuluerillä! Varustamot kilpailevat hintojen lisäksi toimitusten nopeudella, täsmällisyydellä ja luotettavuudella.
Maailmalla ei kai toistaiseksi ole rakennettu ensimmäistäkään ainoastaan erityisen hitaaseen rahdinkuljetukseen suunniteltua alusta, mutta ehkä niidenkin aika vielä tulee. Koska laivat eivät uusina todellakaan ole väittämälläsi tavoin halpoja, päinvastoin, niissä on kiinni isoja pääomia ja pääomalle pitää löytyä mahdollisimman paljon käyttöä. Ei sitä löydy riittävästi jotta laivaa kannattaisi valuttaa esim. Kiinasta Eurooppaan kahden- kolmen viikon asemesta kaksi- kolme kuukautta. Jälkimmäisessä tapauksessa rahtihintojen tulisi myös olla moninkertaiset, mutta se ei taas onnistu koska silloin joku toinen lupaa viedä tavarat sekä halvemmalla että nopeammin jne.
Tuo 20000 kontin palkkavertailu muuten taitaa antaa yhden Filippiinon kuukausipalkaksi 20000 Dollaria!

Lue lisää

Se autonominen laiva, kulkipa millä hyvänsä on maaorganisaatioineen sitten ihan eri hintainen kuin nykyaikainen perus bulkkeri tai tankkeri!

Puumerkkini kirjoitti:

Osin totta kyllä, isotkin laivat liikkuvat jo nyt hämmästyttävän pienillä miehistöillä ja palkat oheiskuluinenkaan eivät muodosta kuin vähäisen osan kaikista kuluista. Kovassa kilpailussa ja voiton maksimoinnissa kuluja pyritään kuitenkin minimoimaan kaikkialta missä se vain on mahdollista, niin laivoissa kuin vaikka tehtaissa maissa. Eli merkitystä on ihan kaikilla kuluerillä! Varustamot kilpailevat hintojen lisäksi toimitusten nopeudella, täsmällisyydellä ja luotettavuudella.
Maailmalla ei kai toistaiseksi ole rakennettu ensimmäistäkään ainoastaan erityisen hitaaseen rahdinkuljetukseen suunniteltua alusta, mutta ehkä niidenkin aika vielä tulee. Koska laivat eivät uusina todellakaan ole väittämälläsi tavoin halpoja, päinvastoin, niissä on kiinni isoja pääomia ja pääomalle pitää löytyä mahdollisimman paljon käyttöä. Ei sitä löydy riittävästi jotta laivaa kannattaisi valuttaa esim. Kiinasta Eurooppaan kahden- kolmen viikon asemesta kaksi- kolme kuukautta. Jälkimmäisessä tapauksessa rahtihintojen tulisi myös olla moninkertaiset, mutta se ei taas onnistu koska silloin joku toinen lupaa viedä tavarat sekä halvemmalla että nopeammin jne.
Tuo 20000 kontin palkkavertailu muuten taitaa antaa yhden Filippiinon kuukausipalkaksi 20000 Dollaria!

Lue lisää

No arvioin siis karkeasti että 20 filippiinoa riittää.

Autonomisessa laivassa saavutetaan paljon muita etuja kuin suorien palkkakulujen väheneminen. Ihmiset aiheuttavat paljon välillisiä kuluja. Tilaa menee hukkaan hytteihin, kulkuväyliä, miehistötiloihin, keittiöön, vessoihin, suihkuihin, kuntosaleihin, jätehuoltoon, pelastusveneisiin yms. Ihmisen mukanaolo tuo mukanaan kaiken maailman lisäkuluja liittyen turvallisuuteen, työoloihin, lämpötilaan, ilmastointiin, työaikoihin jne.

Macee kirjoitti:

No arvioin siis karkeasti että 20 filippiinoa riittää.

Autonomisessa laivassa saavutetaan paljon muita etuja kuin suorien palkkakulujen väheneminen. Ihmiset aiheuttavat paljon välillisiä kuluja. Tilaa menee hukkaan hytteihin, kulkuväyliä, miehistötiloihin, keittiöön, vessoihin, suihkuihin, kuntosaleihin, jätehuoltoon, pelastusveneisiin yms. Ihmisen mukanaolo tuo mukanaan kaiken maailman lisäkuluja liittyen turvallisuuteen, työoloihin, lämpötilaan, ilmastointiin, työaikoihin jne.

Lue lisää

Juuri niin. Merimiesten palkat on puristettu niin minimiin, että kyllähän varustamolle palkkoja suurempi kuluerä tulee sen miehistön varustamisesta ja laivan varustelusta miehitettyyn toimintaan.

Maerskin uusimmissa 400m pituisissa (metrin-pari alle) konttilaivoissa on konetehoa vähennetty huomattavasti edellisen sukupolven laivoihin verrattuna. Nopeus on pudonnut vain muutaman solmun mutta polttoaineenkulutus puolittunut. Laskettu kannattavammaksi kokonaisuudessaan. Yhteen laivaan mahtuu 26000 konttia, ovat melkoisen ihmeellisen näköisiä täydessä lastissa, näyttää horisontissa uivalta kenkälaatikolta. Edessä on näkyvyyskavetta 500m.

Suuri laiva tarvitsee tuhansien kilowattien tehon jo kyetäkseen säilyttämään ohjattavuutensa hankalissakin olosuhteissa ja päästäkseen edes etanan vauhdilla eteenpäin. Tiedetään varsin hyvin paljonko energiaa auringonvalon ansiosta maapallolle tulee esim. per neliömetri. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuo energiasisältö on pitkän talvikauden ajan hyvin matala ja eniten valoa ja samalla energiaa saadaan päiväntasaajan tuntumassa. Tuolla tavalla hyödynnettävissä oleva "teho" jää keskimäärin niin pieneksi, että vaikka ison laivan kannet olisivat täynnä aurinkopaneeleja, niistä saatava ja laivan kuljetustehoksi muutettavissa oleva energia ei riittäisi täyttämään tuon ensimmäisen lauseeni vaatimusta.
Pelkästään tuulivoimalla kulkevista laivoista on purjelaiva- ajoilta paljon tietoa ja kokemusta. Rahtilaivat kulkevat nykyisin aikataulussa kuin junat ( tai siis paremmin aikataulussa kuin VR:n junat!) eikä tuollainen onnistuisi purjealuksilla, ei vaikka purjeet ym. olisikin modernisti tehty. Mutta lisänähän se on rikkakin rokassa, ehkä jo ennen öljyn loppumista nähdään laivoissa yleisemminkin jotain pyöriviä mastopurjeita tms. apuja antamassa.

Puumerkkini kirjoitti:

Suuri laiva tarvitsee tuhansien kilowattien tehon jo kyetäkseen säilyttämään ohjattavuutensa hankalissakin olosuhteissa ja päästäkseen edes etanan vauhdilla eteenpäin. Tiedetään varsin hyvin paljonko energiaa auringonvalon ansiosta maapallolle tulee esim. per neliömetri. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuo energiasisältö on pitkän talvikauden ajan hyvin matala ja eniten valoa ja samalla energiaa saadaan päiväntasaajan tuntumassa. Tuolla tavalla hyödynnettävissä oleva "teho" jää keskimäärin niin pieneksi, että vaikka ison laivan kannet olisivat täynnä aurinkopaneeleja, niistä saatava ja laivan kuljetustehoksi muutettavissa oleva energia ei riittäisi täyttämään tuon ensimmäisen lauseeni vaatimusta.
Pelkästään tuulivoimalla kulkevista laivoista on purjelaiva- ajoilta paljon tietoa ja kokemusta. Rahtilaivat kulkevat nykyisin aikataulussa kuin junat ( tai siis paremmin aikataulussa kuin VR:n junat!) eikä tuollainen onnistuisi purjealuksilla, ei vaikka purjeet ym. olisikin modernisti tehty. Mutta lisänähän se on rikkakin rokassa, ehkä jo ennen öljyn loppumista nähdään laivoissa yleisemminkin jotain pyöriviä mastopurjeita tms. apuja antamassa.

Lue lisää

Ehkä? Vanhakeksintö. Käytössä suomalaisessa aluksessa

Eikö laiva voisi tehdä auringolla ja tuulella vetyä ja kulkea sillä?

fads4132 kirjoitti:

Eikö laiva voisi tehdä auringolla ja tuulella vetyä ja kulkea sillä?

Miksi, kun tuulta ja aurinkoa voisi käyttää suoraankin, ilman muuntotappiota ja kallista lisälaitteistoa?

"Miksi, kun tuulta ja aurinkoa voisi käyttää suoraankin, ilman muuntotappiota ja kallista lisälaitteistoa?"

Vaikka laiva olisi kauttaaltaan paneloitu, niin on turha toivo, että se liikkuisi sillä energialla. Ja mitä tapahtuisi, kun olisi pilvistä tai tulisi myrsky?

Jos laiva tekisi vetyä, se voisi seisoa kauan paikallaan ja käyttää sitten polttoaineen tarpeen tullen.

fads4132 kirjoitti:

"Miksi, kun tuulta ja aurinkoa voisi käyttää suoraankin, ilman muuntotappiota ja kallista lisälaitteistoa?"

Vaikka laiva olisi kauttaaltaan paneloitu, niin on turha toivo, että se liikkuisi sillä energialla. Ja mitä tapahtuisi, kun olisi pilvistä tai tulisi myrsky?

Jos laiva tekisi vetyä, se voisi seisoa kauan paikallaan ja käyttää sitten polttoaineen tarpeen tullen.

Lue lisää

Unohdit tuulen osuuden kokonaan.

Ei se alus aurinkokennoilla hurjasti liikkuisi, mutta aurinkosähköä voisi käyttää akkuvarmennettuna aluksen tarvitseman käyttösähkön tuottamiseen tuulivoiman hoidellessa propulsion.

fads4132 kirjoitti:

"Miksi, kun tuulta ja aurinkoa voisi käyttää suoraankin, ilman muuntotappiota ja kallista lisälaitteistoa?"

Vaikka laiva olisi kauttaaltaan paneloitu, niin on turha toivo, että se liikkuisi sillä energialla. Ja mitä tapahtuisi, kun olisi pilvistä tai tulisi myrsky?

Jos laiva tekisi vetyä, se voisi seisoa kauan paikallaan ja käyttää sitten polttoaineen tarpeen tullen.

Lue lisää

Semmoiset kauan seisovat laivat eivät ole oikein muodissa koska eivät seisoessaan tuota mitään! Ja kyllä ne lastitkin pitäisi jossain ajassa saada perille, paitsi jos laivan omistaja omistaa myös lastin ja odottelee sen arvon nousua. Ei rahtaaja maksa päivävuokraa määränsä enempää jos omaisuus ajelehtii jossain valtamerellä. Tarpeeseen ne lastitkin ostetaan.

Laivan pääomakulut ovat aika mitättömät polttoainekuluihin verrattuna. Iso rahtilaiva polttaa monen miljoonan dollarin edestä öljyä yhdellä matkalla. Ylimääräinen viikko matkalla tulee halvemmaksi vaikka matkoja tulee sillä tavalla vähemmän. Siksi ns. slow steaming on suosittua. Jos nopeus pudotetaan puoleen, energiaa tarvitaan vain neljäsosa. Esim. kaikki Maerskin uudet rahtilaivat ajavat superhitaasti. Myös koneet voivat olla pienemmät.

Macee kirjoitti:

Laivan pääomakulut ovat aika mitättömät polttoainekuluihin verrattuna. Iso rahtilaiva polttaa monen miljoonan dollarin edestä öljyä yhdellä matkalla. Ylimääräinen viikko matkalla tulee halvemmaksi vaikka matkoja tulee sillä tavalla vähemmän. Siksi ns. slow steaming on suosittua. Jos nopeus pudotetaan puoleen, energiaa tarvitaan vain neljäsosa. Esim. kaikki Maerskin uudet rahtilaivat ajavat superhitaasti. Myös koneet voivat olla pienemmät.

Lue lisää

Edullisin vauhti kaikki kulut huomioiden voisi olla noin 10 solmua?

Macee kirjoitti:

Laivan pääomakulut ovat aika mitättömät polttoainekuluihin verrattuna. Iso rahtilaiva polttaa monen miljoonan dollarin edestä öljyä yhdellä matkalla. Ylimääräinen viikko matkalla tulee halvemmaksi vaikka matkoja tulee sillä tavalla vähemmän. Siksi ns. slow steaming on suosittua. Jos nopeus pudotetaan puoleen, energiaa tarvitaan vain neljäsosa. Esim. kaikki Maerskin uudet rahtilaivat ajavat superhitaasti. Myös koneet voivat olla pienemmät.

Lue lisää

Maerskin laivat ajavat kuten isot rahtilaivat ajavat, 16- 19 solmun nopeudella. Suurimmat maailmassa rakennetut polttomoottorit taitavat nekin löytyä pääosin Maerskin laivoista!
Olisiko ne moottorit asennettu ihan vaan hidastelua varten?

Onpahidaskuljetus kirjoitti:

Maerskin laivat ajavat kuten isot rahtilaivat ajavat, 16- 19 solmun nopeudella. Suurimmat maailmassa rakennetut polttomoottorit taitavat nekin löytyä pääosin Maerskin laivoista!
Olisiko ne moottorit asennettu ihan vaan hidastelua varten?

Lue lisää

Kyllä vain, esim. Emma Maersk- kokoluokan laivat, jotka eivät enää ole edes varustamon suurimmat, on varustettu 80800 kW tehoisella moottorilla ja laivojen nopeudeksi ilmoitetaan 23 solmua. Joku vissi tarkoitus kai sillä on, kun tuollainen moottori maksetaan ja laitetaan laivaan, eiköhän se ihan käyttöön tule? Tämäkö 20- 23 solmun vauhtiko on sitten sitä superhidasta ajamista?

Ovat. Normaali nopeus on siinä 25 solmua. Uudet Maerskin laivat on suunniteltu hitaaseen ajoon, n. 19 solmua. Moottorit voivat olla heikompia kuin paljon pienemmissä aluksissa. 3,5 metrin mäntä huitoo kerran sekunnissa.

Macee kirjoitti:

Ovat. Normaali nopeus on siinä 25 solmua. Uudet Maerskin laivat on suunniteltu hitaaseen ajoon, n. 19 solmua. Moottorit voivat olla heikompia kuin paljon pienemmissä aluksissa. 3,5 metrin mäntä huitoo kerran sekunnissa.

Lue lisää

Nyt menevät asiat aika solmuun, siis rahtilaivojen "normaali" nopeus on 25 solmua? Laitatko tänne mieluummin pitkähkön luettelon maailmalla käytössä olevista 25 solmun nopeuden lastissa saavuttavista rahtilaivoista?

Macee kirjoitti:

Ovat. Normaali nopeus on siinä 25 solmua. Uudet Maerskin laivat on suunniteltu hitaaseen ajoon, n. 19 solmua. Moottorit voivat olla heikompia kuin paljon pienemmissä aluksissa. 3,5 metrin mäntä huitoo kerran sekunnissa.

Lue lisää

Millainen on 3,5 metrin mäntä, olisiko kuvia tuollaisesta ilmestyksestä?

Onpahidaskuljetus kirjoitti:

Nyt menevät asiat aika solmuun, siis rahtilaivojen "normaali" nopeus on 25 solmua? Laitatko tänne mieluummin pitkähkön luettelon maailmalla käytössä olevista 25 solmun nopeuden lastissa saavuttavista rahtilaivoista?

Lue lisää

En rupea sinun puolestasi töitä tekemään, katso netistä. Kaikki suuret konttilaivat menevät yli 20 solmua, ehkä 23 keskiarvo, esim. Emma Maersk. Paitsi nykyään jos ajavat hitaasti "slow steam" tai superhitaasti "super slow steam", alle 18 solmua. Uudet konttialukset esim. Maersk Tiple E luokan alukset on alusta pitäen suunniteltu hitaaseen ajoon. Vanhoilla aluksilla moottori oli turhan tehokas hitaaseen ajoon.

Outomäntä kirjoitti:

Millainen on 3,5 metrin mäntä, olisiko kuvia tuollaisesta ilmestyksestä?

Täältä löytyy kuva Wärtsilän 2,5m männästä http://www.amusingplanet.com/2013/03/the-largest-and-most-powerful-diesel.html?m=1

Mutta Maerskin uudessa maailman suurimmassa konttilaivassa on vielä isompi mäntä, se on Manin moottori. Siitä en löytänyt kuvaa.

Macee kirjoitti:

Täältä löytyy kuva Wärtsilän 2,5m männästä http://www.amusingplanet.com/2013/03/the-largest-and-most-powerful-diesel.html?m=1

Mutta Maerskin uudessa maailman suurimmassa konttilaivassa on vielä isompi mäntä, se on Manin moottori. Siitä en löytänyt kuvaa.

Lue lisää

Siis sinusta männän ja kiertokangen yhteinen pituus on yhtä kuin männän pituus? Mäntä on kuitenkin mäntä, sen pituus esim. kuvassasi on suunnilleen sama kuin halkaisija, eli max. noin yhden metrin verran! Kuvassasi on mäntä ja sitä paljon pitempi kiertokanki, eikä se kiertokanki ole yhtä kuin mäntä. Jos männän JA kiertokangen yhteispituus on 3,5 metriä, se tarkoittaa vain että männän ja kiertokangen yhteispituus on 3,5 metriä, ei niin mitään muuta. Kiertokangen tai kiertokangen ja männän yhteispituus ei edes kerro iskutilavuutta, minkä varmaan konemestarina ja koneinsinöörinä heti oivalsit?

Kyse on männästä jonka iskunpituus on 3,5m kuten hienosti oivalsit.

Polttoaineenkulutus on varsin tarkoin laskettavissa. Uusimmilla hidaskäyntisillä isoilla dieseleillä polttoaineen ominaiskulutus on noin 210 g/kWh. Suurimpien rahtilaivojen moottoritehot ovat 70000- 90000 kW, ja normiajossa käytössä on tehoa noin 85 % suurimmasta mahdollisesta tehosta, eli noin 60000- 75000 kW. Polttoaineen tuntikulutukseksi saadaan näin 12600- 15750 kg/h, sama riittävällä tarkkuudella litroissa ilmoitettuna. Jos litrahinta on esim. noin 0,4 Euroa, siitähän ne tuntikustannukset saadaan eli tulisiko siitä jotain noin 6000- 7000 Euroa tunnin ajelun hinnaksi. Eli vaikka kahden viikon ajo Kiinasta kohti Eurooppaa maksaisi polttoaineina noin 1,42- 1,65 miljoonaa Euroa.
Tankkerien osalta summia voidaan puolittaa, tankkerit ajavat huomattavasti muuta rahtiliikennettä hitaammin varsinkin täydessä lastissa, niiden konetehotkaan eivät ole noin suuria, eli em. summat kun puolittaa niin oltaneen lähellä isojen tankkerien pa- kustannuksia!

"Suurimpien rahtilaivojen moottoritehot ovat 70000- 90000 kW, ja normiajossa käytössä on tehoa noin 85 % suurimmasta mahdollisesta tehosta, eli noin 60000- 75000 kW. "

Uskoisko tuota? Ainakin Marinetrafficista katsottuna monet suuret paatit ajavat hyvin kaukana runkonopeudesta. Vaikea uskoa, että 85 % tehosta olisi käytössä.

200-300 metriä pitkät laivat näyttävät lipuvan noin kymmentä solmua. Niiden runkonopeus on siellä 30-40 solmun tuntumassa pituudesta riippuen.

fgsd25 kirjoitti:

"Suurimpien rahtilaivojen moottoritehot ovat 70000- 90000 kW, ja normiajossa käytössä on tehoa noin 85 % suurimmasta mahdollisesta tehosta, eli noin 60000- 75000 kW. "

Uskoisko tuota? Ainakin Marinetrafficista katsottuna monet suuret paatit ajavat hyvin kaukana runkonopeudesta. Vaikea uskoa, että 85 % tehosta olisi käytössä.

200-300 metriä pitkät laivat näyttävät lipuvan noin kymmentä solmua. Niiden runkonopeus on siellä 30-40 solmun tuntumassa pituudesta riippuen.

Lue lisää

Totta tuokin, nimittäin tuo kokoluokka kattaa suurimman osan (raaka)öljynkuljetuksessa olevista aluksista, ja siinä liikenteessä on laivoja vähintään yhtä paljon kuin saman kokoluokan rahtialuksia. Näitä on erityisen helppo bongata Marinetraffikistakin ihan Suomenlahdelta, Primorskiin kun ne yleensä ajelevat. Myös näistä kerroin kirjoituksessani, eikö siellä seisokin että tankkerit etenevät hitaammin kuin muut rahtialukset keskimäärin, tankkerit raskaassa lastissa liikkuvat juurikin 10- 13 solmun nopeuksia. Toki voimme etsiä tarkkoja tietoja niiden konetehoista yms., mutta ei se kertomaani olennaisesti muuksi muuta!

Toistan vielä ettei laivoihin asenneta kalliita suuria moottoreita ihan tyhjän pantiksi, eli mikä voisi olla tyhjän pantin vaihtoehto?

Kuvittelitko että suuri rahtilaiva voi halutessaan ajaa 30- 40 solmun nopeudella?

"Kuvittelitko että suuri rahtilaiva voi halutessaan ajaa 30- 40 solmun nopeudella?"

Olen se jolle kommentoit.

Emma Mærskilla (pituus 398 metriä, ei ole tankkeri) huippunopeus näyttää olevan 25 solmua. Uskon, että sitä tarvitaan kovassa kelissä ja joskus hyvin harvoin, kun lastin perille pääsemisestä tienaa enemmän kuin nopea ajo kuluttaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Emma_Mærsk

asdf5435 kirjoitti:

"Kuvittelitko että suuri rahtilaiva voi halutessaan ajaa 30- 40 solmun nopeudella?"

Olen se jolle kommentoit.

Emma Mærskilla (pituus 398 metriä, ei ole tankkeri) huippunopeus näyttää olevan 25 solmua. Uskon, että sitä tarvitaan kovassa kelissä ja joskus hyvin harvoin, kun lastin perille pääsemisestä tienaa enemmän kuin nopea ajo kuluttaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Emma_Mærsk

Lue lisää

Emma Maerskin matkanopeus näytti olevan Välimerellä 21–22 solmua näin viimeisimmän tiedon mukaan.

Emma Maersk on huomattavan nopea rahtialus: eivät kaikki pääse edes kahtakymmentä solmua ja rajoittavat säästösyistä matkanopeutensa tuonne 15–18 solmuun.

Kollimaattori kirjoitti:

Emma Maerskin matkanopeus näytti olevan Välimerellä 21–22 solmua näin viimeisimmän tiedon mukaan.

Emma Maersk on huomattavan nopea rahtialus: eivät kaikki pääse edes kahtakymmentä solmua ja rajoittavat säästösyistä matkanopeutensa tuonne 15–18 solmuun.

Lue lisää

Sinulla ei liene kokemusta laivapalvelusta, niin ymmärtämättömän oloisia ajatuksia viljelet? Oletat ilmeisesti esimerkiksi, että iso laiva tarvitsee ja käyttää isoa konetehoa erityisesti "kovassa kelissä" ajaessaan. Niin ei kuitenkaan ole, vaan ihankin päinvastoin. Voimakkaassa merenkäynnissä nopeutta mieluummin pudotetaan ja konetehoa pienennetään. Isoon laivaan kohdistuvat voimat ovat suuria, mitä suuremmalla nopeudella ja mitä suurempaa konetehoa käyttäen laivaa törmäytetään aaltoihin, sitä suuremmat voimat sitä pyrkivät repimään hajalle. Niin kuin lukuisista tapauksista tiedetään, laivoja on yksinkertaisesti hajonnut kesken menon, esim. katkennut kahtia.
Suuri pitkä laiva on mahdollista katkaista jo satamassa lastattaessa virheellisellä lastin sijoittelulla.
Kerrot myös miten jotkut laivat rajoittavat säästösyistä nopeutensa 15- 18 solmuun. Johtuisiko tämä "rajoitus" kuitenkin siitä, että ne eivät suurempaankaan nopeuteen kykene? Tällä nopeudella liikkuu varmaan noin 95 % kaikista maailman kuivarahtialuksista ja säiliöalukset sitten hieman hitaammin.

Kun menet jostain Marinetraffikista tietoja etsimään, huomioithan että vain osa sieltä löytyvistä laivoista on juuri sillä hetkellä tuottavaa lastinkuljetusta harjoittamassa. Osa ajelee täysin tyhjänä tai kuten tankkerit, kevyessä painolastissa sitä uutta lastia hakemaan. Jotkut odottavat sataman edustalla laituripaikan vapautumista, Istanbulin rannalta voit nähdä kymmenittäin Bosborinsalmelle ankkuroituja laivoja ja usein voit nähdä laivan tai pari odottamassa esim. Sköldvikin edustalla Porvoon saaristossa. Osa laivoista on huollossa telakoilla jne. jne. Kalastusalusten nopeus on usein 1- 3 solmua koska sillä nopeudella ne vetävät troolejaan, nekään eivät siis aja "rajoitetulla" nopeudella.

Tankkitoppi kirjoitti:

Sinulla ei liene kokemusta laivapalvelusta, niin ymmärtämättömän oloisia ajatuksia viljelet? Oletat ilmeisesti esimerkiksi, että iso laiva tarvitsee ja käyttää isoa konetehoa erityisesti "kovassa kelissä" ajaessaan. Niin ei kuitenkaan ole, vaan ihankin päinvastoin. Voimakkaassa merenkäynnissä nopeutta mieluummin pudotetaan ja konetehoa pienennetään. Isoon laivaan kohdistuvat voimat ovat suuria, mitä suuremmalla nopeudella ja mitä suurempaa konetehoa käyttäen laivaa törmäytetään aaltoihin, sitä suuremmat voimat sitä pyrkivät repimään hajalle. Niin kuin lukuisista tapauksista tiedetään, laivoja on yksinkertaisesti hajonnut kesken menon, esim. katkennut kahtia.
Suuri pitkä laiva on mahdollista katkaista jo satamassa lastattaessa virheellisellä lastin sijoittelulla.
Kerrot myös miten jotkut laivat rajoittavat säästösyistä nopeutensa 15- 18 solmuun. Johtuisiko tämä "rajoitus" kuitenkin siitä, että ne eivät suurempaankaan nopeuteen kykene? Tällä nopeudella liikkuu varmaan noin 95 % kaikista maailman kuivarahtialuksista ja säiliöalukset sitten hieman hitaammin.

Kun menet jostain Marinetraffikista tietoja etsimään, huomioithan että vain osa sieltä löytyvistä laivoista on juuri sillä hetkellä tuottavaa lastinkuljetusta harjoittamassa. Osa ajelee täysin tyhjänä tai kuten tankkerit, kevyessä painolastissa sitä uutta lastia hakemaan. Jotkut odottavat sataman edustalla laituripaikan vapautumista, Istanbulin rannalta voit nähdä kymmenittäin Bosborinsalmelle ankkuroituja laivoja ja usein voit nähdä laivan tai pari odottamassa esim. Sköldvikin edustalla Porvoon saaristossa. Osa laivoista on huollossa telakoilla jne. jne. Kalastusalusten nopeus on usein 1- 3 solmua koska sillä nopeudella ne vetävät troolejaan, nekään eivät siis aja "rajoitetulla" nopeudella.

Lue lisää

Oletat minusta asioita, joista et tiedä mitään ja kuvittelen minun tarkoittaneen asioita, joita en ole tarkoittanut.

Ihme hyypiö...

Tankkitoppi kirjoitti:

Sinulla ei liene kokemusta laivapalvelusta, niin ymmärtämättömän oloisia ajatuksia viljelet? Oletat ilmeisesti esimerkiksi, että iso laiva tarvitsee ja käyttää isoa konetehoa erityisesti "kovassa kelissä" ajaessaan. Niin ei kuitenkaan ole, vaan ihankin päinvastoin. Voimakkaassa merenkäynnissä nopeutta mieluummin pudotetaan ja konetehoa pienennetään. Isoon laivaan kohdistuvat voimat ovat suuria, mitä suuremmalla nopeudella ja mitä suurempaa konetehoa käyttäen laivaa törmäytetään aaltoihin, sitä suuremmat voimat sitä pyrkivät repimään hajalle. Niin kuin lukuisista tapauksista tiedetään, laivoja on yksinkertaisesti hajonnut kesken menon, esim. katkennut kahtia.
Suuri pitkä laiva on mahdollista katkaista jo satamassa lastattaessa virheellisellä lastin sijoittelulla.
Kerrot myös miten jotkut laivat rajoittavat säästösyistä nopeutensa 15- 18 solmuun. Johtuisiko tämä "rajoitus" kuitenkin siitä, että ne eivät suurempaankaan nopeuteen kykene? Tällä nopeudella liikkuu varmaan noin 95 % kaikista maailman kuivarahtialuksista ja säiliöalukset sitten hieman hitaammin.

Kun menet jostain Marinetraffikista tietoja etsimään, huomioithan että vain osa sieltä löytyvistä laivoista on juuri sillä hetkellä tuottavaa lastinkuljetusta harjoittamassa. Osa ajelee täysin tyhjänä tai kuten tankkerit, kevyessä painolastissa sitä uutta lastia hakemaan. Jotkut odottavat sataman edustalla laituripaikan vapautumista, Istanbulin rannalta voit nähdä kymmenittäin Bosborinsalmelle ankkuroituja laivoja ja usein voit nähdä laivan tai pari odottamassa esim. Sköldvikin edustalla Porvoon saaristossa. Osa laivoista on huollossa telakoilla jne. jne. Kalastusalusten nopeus on usein 1- 3 solmua koska sillä nopeudella ne vetävät troolejaan, nekään eivät siis aja "rajoitetulla" nopeudella.

Lue lisää

"Oletat ilmeisesti esimerkiksi, että iso laiva tarvitsee ja käyttää isoa konetehoa erityisesti "kovassa kelissä" ajaessaan."

Youtubessa ainakin on videoita, joissa kerrotaan tällaisista tilanteista. Jotta hallinta säilyisi ja laiva edes etenisi eteenpäin, koneet huutavat täysillä. Konetehoa tarvitaan, jotta pystyttäisiin edes ohjaamaan.

https://www.youtube.com/watch?v=fcbGVI1ClAM&list=PLo7qdKr15NWWk2aD4JAnily3cbA37Gd2k&index=20

afds52311 kirjoitti:

"Oletat ilmeisesti esimerkiksi, että iso laiva tarvitsee ja käyttää isoa konetehoa erityisesti "kovassa kelissä" ajaessaan."

Youtubessa ainakin on videoita, joissa kerrotaan tällaisista tilanteista. Jotta hallinta säilyisi ja laiva edes etenisi eteenpäin, koneet huutavat täysillä. Konetehoa tarvitaan, jotta pystyttäisiin edes ohjaamaan.

https://www.youtube.com/watch?v=fcbGVI1ClAM&list=PLo7qdKr15NWWk2aD4JAnily3cbA37Gd2k&index=20

Lue lisää

Joo, ja niinhän teki eräs Estonia aikataulussa pysyäkseen, hampaat irvessä läpi vesimassojen...

afds52311 kirjoitti:

"Oletat ilmeisesti esimerkiksi, että iso laiva tarvitsee ja käyttää isoa konetehoa erityisesti "kovassa kelissä" ajaessaan."

Youtubessa ainakin on videoita, joissa kerrotaan tällaisista tilanteista. Jotta hallinta säilyisi ja laiva edes etenisi eteenpäin, koneet huutavat täysillä. Konetehoa tarvitaan, jotta pystyttäisiin edes ohjaamaan.

https://www.youtube.com/watch?v=fcbGVI1ClAM&list=PLo7qdKr15NWWk2aD4JAnily3cbA37Gd2k&index=20

Lue lisää

Ja mistä päättelet, että koneet huutavat täysillä?

"Ja mistä päättelet, että koneet huutavat täysillä?"

Laivan päällystössä työskennellyt kertoo sen kommenteissa.

Päällystö sai muuten tuon jälkeen potkut, koska aikataulu petti eikä laiva ehtinyt ajoissa perille.

25asdfffddsf431 kirjoitti:

"Ja mistä päättelet, että koneet huutavat täysillä?"

Laivan päällystössä työskennellyt kertoo sen kommenteissa.

Päällystö sai muuten tuon jälkeen potkut, koska aikataulu petti eikä laiva ehtinyt ajoissa perille.

Lue lisää

Ymmärsinkö oikein: Laivan päällystö sai potkut, koska laivan moottorit "täysillä huutaen" eivät pitäneet laivaa aikataulussa? Tarinassa on suuria ristiriitoja, mietipä niitä?

"Ymmärsinkö oikein: Laivan päällystö sai potkut, koska laivan moottorit "täysillä huutaen" "

Laivan päällystö sai potkut, koska laiva jäi jälkeen aikataulustaan.

Aikataulustaan se jäi jälkeen siksi, että sen täytyi ajaa täydellä teholla sopivaan tuulensuuntaa turvallisuuden vuoksi. Täysi teho tarvittiin, koska pienemmällä teholla ohjailtavuus ei olisi riittänyt suunnan pitämiseen.

25asdfffddsf431 kirjoitti:

"Ja mistä päättelet, että koneet huutavat täysillä?"

Laivan päällystössä työskennellyt kertoo sen kommenteissa.

Päällystö sai muuten tuon jälkeen potkut, koska aikataulu petti eikä laiva ehtinyt ajoissa perille.

Lue lisää

"Laivan päällystössä työskennellyt kertoo sen kommenteissa."
Missä kohdin, millä kielellä ??

Sinnemenisekin kirjoitti:

Joo, ja niinhän teki eräs Estonia aikataulussa pysyäkseen, hampaat irvessä läpi vesimassojen...

Estunia on esimerkki ahneudesta ja osaamattomuudesta. Varsinaista seliseliä. Ensikssi oli vuosihuolto laiminlyöty. Kun atlanninlukot eivät menneet kiinnni, oli varoitusvalo sammutettu. Kun suomalaiset ajoivat 10 solmua, tuli estonia yli 20 silmua. Kun visiirin lukko petti alkoi visiiri hakkaamaan. Sama vauhti ja lopuksi tippui visiiri mereen. Kun se tippui jatkui sama meno. sisempi portti alkoi pettämään kun atlanninlukot eivät olleet kiinni. Estonia alkoi ottamaan vettä autokannelle. Tuskin Estoniassa oli vedelle pääsyä alas ja laiva alkoi menettämään stabiliteettiaan. Tuli kallistusta. Tämä on tämäntyyppisten laivojen ongelma. Hollannissa eräs laiva lähti satamasta etuportti auki, haukkasi vettä. nurin. Eli Estonian kohdalla oli syynä huollon laiminlyönti ja viime kädessä puuttuva merimiestaito. Samana kesänä naisväki olisi halunnut lähteä Tallinnassa käymään. Sanoin että kun noilla virolaisilla turvallisuus on ala-arvoista on asia minun kohdaltani loppuun käsitelty. Oli silti yllätys minulle että siinä kävi noin pahasti. Estonian kipparia on nähty senkin jälkeen. mutta todennäköisesti siirtynyt Kauko-Itään ja hankkinut uudet paperit. Kun merellä alkaa tapahtumaan on se usein monen tekijän summa.

Salmisaaren ja Helsingin kaupungin voit referenssikohteenasi unohtaa, Helsinki on hetken kuluttua vihreyttä tulvillaan ja saa energiansa auringosta ja tuulesta!

Helsingissä laivat saastuttavat luultavasti enemmän kuin autoliikenne.
Suomalainen alkoholi joudutaan kuljettamaan eestaas Viroon halpenemaan ja tuottamaan samalla rahaa laivayhtiöille ja Virolle sekä savua pääkaupungille.

järkiä kirjoitti:

Helsingissä laivat saastuttavat luultavasti enemmän kuin autoliikenne.
Suomalainen alkoholi joudutaan kuljettamaan eestaas Viroon halpenemaan ja tuottamaan samalla rahaa laivayhtiöille ja Virolle sekä savua pääkaupungille.

Lue lisää

Aivan ylivertaisesti eniten polttoaineita Helsingissä kuluttavat voimalat. Voimalat käyttävät polttoaineinaan kivihiiltä, maakaasua ja vähäisemmässä määrissä myös polttoöljyä. Pelkästään kivihiiltä palanee vuodessa yli miljoona tonnia eli 1000000000 kg!
Jos kaikki vuosittain käytetty polttoainemäärä ilmoitettaisiin selvyyden vuoksi öljynä, päädyttäisiin johonkin sellaisiin lukuihin kuin viisi- kuusi miljoonaa tonnia, eli litroina 5000000000 - 6000000000 litraa!
Voimaloiden polttotekniikat ja jatkuva alan ammattilaisten ynnä valvontalaitteiden läsnäolo ja savukaasujen puhdistus ovat kuitenkin voimaloilla huippuluokkaa, ja onkin eri tutkimuksissa päädytty siihen, että voimaloilta tulisi valtavista polttoainemääristä huolimatta alle puolet kaupungin alueen päästöistä. Autot ovat edelleen ykkössijalla, laivat tulevat aika kaukana perässä mutta harmittomia nekään eivät ole. Tiedetään että laivojen päästöt ilmaan Itämeren alueella kulkeutuvat tuulista ym. riippuen myös maalle tahi laskeutuvat mereen. Laivojen pakokaasupäästöjen vaikutus siis on laajempialaista kuin yleensä mielletään. Ja jos sitten ajatellaan miten täysin turhaa on joku Tallinnan kaljalaivaliikenne, senhän joutaisi lopettaa ja saastutuskin vähän vähenisi, mutta kun ei, hullummaksi taitaa olla menossa ja janoisimmat haluaisivat painaa kaasu pohjassa kaljalaivalla jonnekin Riikaan asti!

Riiastakaljaa kirjoitti:

Aivan ylivertaisesti eniten polttoaineita Helsingissä kuluttavat voimalat. Voimalat käyttävät polttoaineinaan kivihiiltä, maakaasua ja vähäisemmässä määrissä myös polttoöljyä. Pelkästään kivihiiltä palanee vuodessa yli miljoona tonnia eli 1000000000 kg!
Jos kaikki vuosittain käytetty polttoainemäärä ilmoitettaisiin selvyyden vuoksi öljynä, päädyttäisiin johonkin sellaisiin lukuihin kuin viisi- kuusi miljoonaa tonnia, eli litroina 5000000000 - 6000000000 litraa!
Voimaloiden polttotekniikat ja jatkuva alan ammattilaisten ynnä valvontalaitteiden läsnäolo ja savukaasujen puhdistus ovat kuitenkin voimaloilla huippuluokkaa, ja onkin eri tutkimuksissa päädytty siihen, että voimaloilta tulisi valtavista polttoainemääristä huolimatta alle puolet kaupungin alueen päästöistä. Autot ovat edelleen ykkössijalla, laivat tulevat aika kaukana perässä mutta harmittomia nekään eivät ole. Tiedetään että laivojen päästöt ilmaan Itämeren alueella kulkeutuvat tuulista ym. riippuen myös maalle tahi laskeutuvat mereen. Laivojen pakokaasupäästöjen vaikutus siis on laajempialaista kuin yleensä mielletään. Ja jos sitten ajatellaan miten täysin turhaa on joku Tallinnan kaljalaivaliikenne, senhän joutaisi lopettaa ja saastutuskin vähän vähenisi, mutta kun ei, hullummaksi taitaa olla menossa ja janoisimmat haluaisivat painaa kaasu pohjassa kaljalaivalla jonnekin Riikaan asti!

Lue lisää

Alkoholin halventaminen ilman sen kuljettamista sitä edestakaisin on mahdollista DD

keksintö.DD kirjoitti:

Alkoholin halventaminen ilman sen kuljettamista sitä edestakaisin on mahdollista DD

Joo joo, mutta miksi juuri alkoholin tulisi olla puoli- ilmaista? Litran törpön viiniä saa alle kympillä ja väkevääkin puolikkaan 15 Eurolla Alkosta. En lähde näiden perässä jonnekin Tallinnaan saati Riikaan juoksemaan vaikka saisin ne sieltä Eurolla!

Riiastakaljaa kirjoitti:

Joo joo, mutta miksi juuri alkoholin tulisi olla puoli- ilmaista? Litran törpön viiniä saa alle kympillä ja väkevääkin puolikkaan 15 Eurolla Alkosta. En lähde näiden perässä jonnekin Tallinnaan saati Riikaan juoksemaan vaikka saisin ne sieltä Eurolla!

Lue lisää

Miksikö juuri alkoholin? Katso edeltäviä viestejä, siellä lukee että alkoholi kulkee edestakaisin Viroon halpenemassa normaalihintaiseksi.

hölmö_kyssäri kirjoitti:

Miksikö juuri alkoholin? Katso edeltäviä viestejä, siellä lukee että alkoholi kulkee edestakaisin Viroon halpenemassa normaalihintaiseksi.

Minusta Alkon hinnat ovat ihan normaalihintoja, jaksan kyllä maksaa kerran viikossa, ehkä välillä kahdestikin, viinitörpöstä kympin tai puolen litran pullosta väkevämpää 15 Euroa. Meillä nämä tuotteet ovat itse asiassa esim. palkkoihin suhteutettuina edullisempia kuin koskaan. Alkon tuotteisiin menee vuodessa tonnin verran, sitä ei edes kehtaa käydä vertaamaan vaikka autosta ja asumisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, pelkkä kiinteistövero alkaa olla tonnin luokkaa!

Riiastakaljaa kirjoitti:

Minusta Alkon hinnat ovat ihan normaalihintoja, jaksan kyllä maksaa kerran viikossa, ehkä välillä kahdestikin, viinitörpöstä kympin tai puolen litran pullosta väkevämpää 15 Euroa. Meillä nämä tuotteet ovat itse asiassa esim. palkkoihin suhteutettuina edullisempia kuin koskaan. Alkon tuotteisiin menee vuodessa tonnin verran, sitä ei edes kehtaa käydä vertaamaan vaikka autosta ja asumisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, pelkkä kiinteistövero alkaa olla tonnin luokkaa!

Lue lisää

Tässä ei siis käsitelty sinun alkoholiostostesi reittiä, ja sinon käsityksesi normaalihinnoista on sinun käsityksesi, koskapa alkoholi kulkee edestakaisin Baltiaan halpenemassa riippumatta sinun mielipiteestäsi. Kirjoitat itsestäsi.

Sinustako.kyse kirjoitti:

Tässä ei siis käsitelty sinun alkoholiostostesi reittiä, ja sinon käsityksesi normaalihinnoista on sinun käsityksesi, koskapa alkoholi kulkee edestakaisin Baltiaan halpenemassa riippumatta sinun mielipiteestäsi. Kirjoitat itsestäsi.

Lue lisää

Kyllä, juuri niin, ja sinun käsityksesi normaalihinnoista on hyvinkin sinun käsityksesi. Jos ihan tarkkoja ollaan sinunkin käsityksesi normaalista ovat pielessä sikäli, että pidät muka normaaleina Baltianmaiden alkoholinhintoja, vaikka maailmalla on paikkoja joissa alkoholia myydään vielä huomattavasti halvemmalla. Ajatusmallisi mukaan kun ilmeisesti vain halvin on normaalia, kuitenkin 0,33 litran pullo surkeaa kaljanlitkua maksaa Virossa saman kuin 0,75 litran pullo hyvää viiniä hieman etelämpänä!

Litkuliemi kirjoitti:

Kyllä, juuri niin, ja sinun käsityksesi normaalihinnoista on hyvinkin sinun käsityksesi. Jos ihan tarkkoja ollaan sinunkin käsityksesi normaalista ovat pielessä sikäli, että pidät muka normaaleina Baltianmaiden alkoholinhintoja, vaikka maailmalla on paikkoja joissa alkoholia myydään vielä huomattavasti halvemmalla. Ajatusmallisi mukaan kun ilmeisesti vain halvin on normaalia, kuitenkin 0,33 litran pullo surkeaa kaljanlitkua maksaa Virossa saman kuin 0,75 litran pullo hyvää viiniä hieman etelämpänä!

Lue lisää

En ole edellinen väittelijä. Mutta sinulla on pointti hukassa. Kysymys oli siitä, että alkoholin hinta alenee kun se rahdataan Viroon joka taas aiheuttaa Suomenlahdelle ylimääräistä saastetta laiva polttaessa polttoainetta. Tämä saasteaspekti oli se pointti. Miksi ihmeessä on tehty tälläinen älytön tilanne, jossa viinaa kannattaa kuskata kauksikin jotta sen hinta saadaan alemmaksi (vertaa kaikki Taxfree myynti vaikka lentokentillä).

Litkuliemi kirjoitti:

Kyllä, juuri niin, ja sinun käsityksesi normaalihinnoista on hyvinkin sinun käsityksesi. Jos ihan tarkkoja ollaan sinunkin käsityksesi normaalista ovat pielessä sikäli, että pidät muka normaaleina Baltianmaiden alkoholinhintoja, vaikka maailmalla on paikkoja joissa alkoholia myydään vielä huomattavasti halvemmalla. Ajatusmallisi mukaan kun ilmeisesti vain halvin on normaalia, kuitenkin 0,33 litran pullo surkeaa kaljanlitkua maksaa Virossa saman kuin 0,75 litran pullo hyvää viiniä hieman etelämpänä!

Lue lisää

Jos normaalihintana käsitetään vaikka EU-maiden keskihinta, niin Baltian alkoholihinnat ovat normaalimpia kuin Suomen hinnat, ja jos normaalihintana käsitetään maailman keskihinta, niin Baltian hinnat ovat normaalimpia kuin Suomen hinnat. Etkö muuta keksi, kuin inttää normaaliuskäsitteen tarkkuudesta : DD
Alkoholin kuljetteleminen edestakaisin itsessään osoittaa missä niiden hinnat ovat normaalimpia, et sinä tai mielipiteesi.

TaxfreeSucks kirjoitti:

En ole edellinen väittelijä. Mutta sinulla on pointti hukassa. Kysymys oli siitä, että alkoholin hinta alenee kun se rahdataan Viroon joka taas aiheuttaa Suomenlahdelle ylimääräistä saastetta laiva polttaessa polttoainetta. Tämä saasteaspekti oli se pointti. Miksi ihmeessä on tehty tälläinen älytön tilanne, jossa viinaa kannattaa kuskata kauksikin jotta sen hinta saadaan alemmaksi (vertaa kaikki Taxfree myynti vaikka lentokentillä).

Lue lisää

Niin, miksi ihmeessä on tällainen tilanne, ketkä sen ovat tehneet? Pitää myös muistaa, että tämä halvemman alkoholin perässä ajaminen ja ravaaminen on täysin vapaaehtoista, ja että samoja tuotteita saa ihan siedettävällä rahalla kotimaan myymälöistä. Jos kuka muistaa, niin vielä 1980- luvulla saati sitä ennen tällaista tilannetta ei ollut, ei vaikka alkoholien hinnat Suomessa olivat suhteessa esim. palkkoihin huomattavasti nykyistä korkeammat? Miksi meillä silloin tyydyttiin elämään tässä asiassa niin etäällä maailmanlaajuisesta normaaliudesta?

Ainakin Virossa alkoholin haitat ovat jo niin suuret, että asiaan on siellä havahduttu ja alkoholien hintoja tullaan nostamaan ja saatavuutta rajoittamaan. Erilaisia onnettomuuksia sattuu Virossa kansalaisille, maiden asukaslukuihin tietysti suhteutettuna, kaksi- kolme kertaa enemmän kuin pohjoismaissa keskimäärin ja kuolemaan johtavissa tapauksissa yli 65 % uhreista on alkoholin vaikutuksen alaisia. Eli Virossa joudutaan katsomaan asiaa silmiin tavalla, jota suomalaiset eivät juuri tule ajatelleeksi. Suomalaisten kaljahuollon järjestämistä ei Virossa koeta aivan tärkeimmäksi asiaksi!

Tulevatko suomalaiset keskimäärin ajatelleeksi liioin tuon matkaamisen saastuttavaa osiota, tuskin se kiinnostaa paljonkaan. Ei kai moista hulluutta ja esim. aivan tarpeetonta lentelyä lentokoneilla pitkin poikin maailmaa harrastettaisi jos saastuttamista välteltäisiin?

Jos joku tappaa _itsensä_ liialla alkoholin juomisella onse hänen oma asiansa eikä se päättäjille kuulu. Ihan turhaa alkaa holhoamaan kansalaisia, mutta Suomi nyt on holhousyhteiskunta läpi kotaisin.

ihme että muualla maailmassa (vaikka Aasia) missä alkoholi on halpaa ei ole näitä ongelmia.

EU:n pitäisi olla vapaan kaupan ja liikkuvuuden alue, mutta alkoholissa EU näköjään koskee ainoastaan liikkuvuutta. Ei tietenkään ennen haettu lasteja ulkomailta, koska matkoilta sai tuoda tähän kummalliseen maahamme vain ihan mitättömän määrän alkoholia, olikohan peräti 1 litra väkeviä muistaakseni, ja muutaman kaljatölkin :-D

Holhousyhteiskunta kirjoitti:

Jos joku tappaa _itsensä_ liialla alkoholin juomisella onse hänen oma asiansa eikä se päättäjille kuulu. Ihan turhaa alkaa holhoamaan kansalaisia, mutta Suomi nyt on holhousyhteiskunta läpi kotaisin.

ihme että muualla maailmassa (vaikka Aasia) missä alkoholi on halpaa ei ole näitä ongelmia.

Lue lisää

Entä jos vaikka rattijuoppo ajaa hengiltä pari muuta? Onko se vain ja ainoastaan hänen asiansa, ilmeisesti. Entä jos hän itse samalla satuttaa itseään pahoin jääden kuitenkin sairaalan teho- osastolla nipin napin henkiin ja ollen loppuikänsä vaikeasti vammautunut ja elävänsä yhteiskunnan avun turvin, eikö se ole hänen oma asiansa, mitä se muita liikuttaa, miljoonan- parin hintaiseksi koituva rattijuopon hoitaminen. Tai ihan vaan juomalla terveytensä tuhonneen alkoholisoituneen hoito ja auttaminen, omapa on asiansa, vai mitä? Miksi näitäkin kuitenkin yritetään auttaa ja hoitaa, se maksaa ja maksaa, miksi puututaan ihmisten omiin asioihin vaikka he kuinka apua ruikuttaisivat?

Jos vähän tarkemmin mietitään, yhteiskunta on juurikin holhousyhteiskunta miltei kaikessa, ei vain tässä asiassa. Mikä olisi holhousyhteiskunnan vastakohta, eikö hyvinkin täysi anarkia. Elämä ilman lakeja, sääntöjä ja määräyksiä ja niiden rikkomisesta seuraavia rangaistuksia ei kuitenkaan ehkä olisi mukava tila kovin monille?

Nimimerkille "Lasolismiperinnemaa" totean, että noinhan se aikanaan ja pitkään oli, ja hieman aiemmin olivat olleet jopa henkilökohtaiset viinakortit käytössä. Viron suunnan alkoholinhaku taas edellytti N- liiton hajoamista ja Baltian maiden itsenäistymistä sekä maiden EU:n liittymistä. Ilman EU:n pilkkuja ja pykäliä suomessa tuskin edelleenkään sallittaisiin nykyisen kaltaista viinanhakua muualta. Käytännössä meillä oli jo tullut Alkossa poikkeamisesta aiempaa arkisempaa ja hyväksyttävämpää siinä vaiheessa kun Baltian maat vapautuivat, sitten Viron edullisemmat hinnat alkoivat vaikuttaa!

Enkäliikennemerkki kirjoitti:

Entä jos vaikka rattijuoppo ajaa hengiltä pari muuta? Onko se vain ja ainoastaan hänen asiansa, ilmeisesti. Entä jos hän itse samalla satuttaa itseään pahoin jääden kuitenkin sairaalan teho- osastolla nipin napin henkiin ja ollen loppuikänsä vaikeasti vammautunut ja elävänsä yhteiskunnan avun turvin, eikö se ole hänen oma asiansa, mitä se muita liikuttaa, miljoonan- parin hintaiseksi koituva rattijuopon hoitaminen. Tai ihan vaan juomalla terveytensä tuhonneen alkoholisoituneen hoito ja auttaminen, omapa on asiansa, vai mitä? Miksi näitäkin kuitenkin yritetään auttaa ja hoitaa, se maksaa ja maksaa, miksi puututaan ihmisten omiin asioihin vaikka he kuinka apua ruikuttaisivat?

Jos vähän tarkemmin mietitään, yhteiskunta on juurikin holhousyhteiskunta miltei kaikessa, ei vain tässä asiassa. Mikä olisi holhousyhteiskunnan vastakohta, eikö hyvinkin täysi anarkia. Elämä ilman lakeja, sääntöjä ja määräyksiä ja niiden rikkomisesta seuraavia rangaistuksia ei kuitenkaan ehkä olisi mukava tila kovin monille?

Nimimerkille "Lasolismiperinnemaa" totean, että noinhan se aikanaan ja pitkään oli, ja hieman aiemmin olivat olleet jopa henkilökohtaiset viinakortit käytössä. Viron suunnan alkoholinhaku taas edellytti N- liiton hajoamista ja Baltian maiden itsenäistymistä sekä maiden EU:n liittymistä. Ilman EU:n pilkkuja ja pykäliä suomessa tuskin edelleenkään sallittaisiin nykyisen kaltaista viinanhakua muualta. Käytännössä meillä oli jo tullut Alkossa poikkeamisesta aiempaa arkisempaa ja hyväksyttävämpää siinä vaiheessa kun Baltian maat vapautuivat, sitten Viron edullisemmat hinnat alkoivat vaikuttaa!

Lue lisää

Suurten alkoholilastien haetuttaminen kuljetuskalustolla Suomenlahden takaa sitten kun ne on ensin sinne laivattu, ei vähennä teho-osastolle alkoholin vuoksi joutuvia, vaan päinvastoin. Se savuttava lastirallatus on myös typerää ja turhaa kansalaisten simputtamista joka ei tuota mitään vaan alkoholiverorahatkin ohjautuvat muualle.

Lastijuomakulttuuria kirjoitti:

Suurten alkoholilastien haetuttaminen kuljetuskalustolla Suomenlahden takaa sitten kun ne on ensin sinne laivattu, ei vähennä teho-osastolle alkoholin vuoksi joutuvia, vaan päinvastoin. Se savuttava lastirallatus on myös typerää ja turhaa kansalaisten simputtamista joka ei tuota mitään vaan alkoholiverorahatkin ohjautuvat muualle.

Lue lisää

Olet ilmeisesti huomaamattasi eräänlaisen kehäpäätelmän kierteessä väitteinesi? Olet varmaan aivan oikeassa siinä, että mitä suurempia viinalasteja vaikka Virosta meille tuodaan, sitä enemmän viinaa myös juodaan, ja mitä enemmän viinaa juodaan, sitä suuremmat ovat siitä aiheutuvat ongelmat!
Entä jos kysytään että miksi viinaa tuodaan ja juodaan niin paljon? Ethän erehdy vastaamaan että siksi kun meillä viina on niin paljon kalliimpaa? Se vaan ei olisi oikea vastaus, oikea vastaus olisi että viinaa tuodaan paljon koska sitä juodaan paljon! Vai väitätkö seuraavaksi, että suomalaiset hakevat paljon viinaa hieman halvemmalla ja juovat sitä suuret määrät ikään kuin protestiksi Suomen valtiolle koska se pitää hintoja hieman korkeammalla? Minä väitän että viinaa tuodaan koska se saadaan siten vähän halvemmalla ja että sitä juodaan juomisen halusta eikä mistään jalommasta syystä, oli se sitten kiertänyt vaikka koko pallon!
Väitän myös, että jos viinan hinta meillä olisi sama kuin halvimmillaan Baltian maissa, sitä tavaraa juotaisiin yhtä paljon kuin nyt kaiken kaikkiaan juodaan, itse asiassa enemmänkin.
Viinaahan voitaisiin tietysti vaatia kaikkien kansalaisten perusoikeutena jokaiselle halukkaalle riittävästi ilmaisena tai ainakin ilman valtion voitto- osuutta olevana perushyödykkeenä, eikö siinä olisi ajatusta. Litra väkevää 1,3 Euroa, kalja 12 senttiä pullo jne. Perusoikeus voisi kattaa kaljaa 1000 litraa per vuosi, viinejä 400 litraa per vuosi ja väkeviä 200 litraa per vuosi ja hlö.

Kehäpäätelmäsi nimittäin esittää ja väittää, että jos viina suomessa olisi hyvin edullista eikä sitä siksi olisi syytä rajojen takaa hakea, sitä ei enää myöskään juotaisi kuten nykyisin. Onko juonessa kuitenkin mukana jokin tekijä jonka takia alkoholin haittojen vähentäminen sen paremmin meiltä kuin Virostakaan ei hyvin halvan viinan avulla toimi? Miksi esim. Virossa aiotaan mennä ihan vikapoluille hintoja nostamalla?

Enkäliikennemerkki kirjoitti:

Entä jos vaikka rattijuoppo ajaa hengiltä pari muuta? Onko se vain ja ainoastaan hänen asiansa, ilmeisesti. Entä jos hän itse samalla satuttaa itseään pahoin jääden kuitenkin sairaalan teho- osastolla nipin napin henkiin ja ollen loppuikänsä vaikeasti vammautunut ja elävänsä yhteiskunnan avun turvin, eikö se ole hänen oma asiansa, mitä se muita liikuttaa, miljoonan- parin hintaiseksi koituva rattijuopon hoitaminen. Tai ihan vaan juomalla terveytensä tuhonneen alkoholisoituneen hoito ja auttaminen, omapa on asiansa, vai mitä? Miksi näitäkin kuitenkin yritetään auttaa ja hoitaa, se maksaa ja maksaa, miksi puututaan ihmisten omiin asioihin vaikka he kuinka apua ruikuttaisivat?

Jos vähän tarkemmin mietitään, yhteiskunta on juurikin holhousyhteiskunta miltei kaikessa, ei vain tässä asiassa. Mikä olisi holhousyhteiskunnan vastakohta, eikö hyvinkin täysi anarkia. Elämä ilman lakeja, sääntöjä ja määräyksiä ja niiden rikkomisesta seuraavia rangaistuksia ei kuitenkaan ehkä olisi mukava tila kovin monille?

Nimimerkille "Lasolismiperinnemaa" totean, että noinhan se aikanaan ja pitkään oli, ja hieman aiemmin olivat olleet jopa henkilökohtaiset viinakortit käytössä. Viron suunnan alkoholinhaku taas edellytti N- liiton hajoamista ja Baltian maiden itsenäistymistä sekä maiden EU:n liittymistä. Ilman EU:n pilkkuja ja pykäliä suomessa tuskin edelleenkään sallittaisiin nykyisen kaltaista viinanhakua muualta. Käytännössä meillä oli jo tullut Alkossa poikkeamisesta aiempaa arkisempaa ja hyväksyttävämpää siinä vaiheessa kun Baltian maat vapautuivat, sitten Viron edullisemmat hinnat alkoivat vaikuttaa!

Lue lisää

"Entä jos vaikka rattijuoppo ajaa hengiltä pari muuta? "

Osaatko lukea? Kirjoitin: jos tappaa _itsensä_. Nyt laajensit sen jo muiden murhaamiseen.

Holhousyhteiskunta kirjoitti:

"Entä jos vaikka rattijuoppo ajaa hengiltä pari muuta? "

Osaatko lukea? Kirjoitin: jos tappaa _itsensä_. Nyt laajensit sen jo muiden murhaamiseen.

Nyt et näytä ymmärtävän ongelman taustoja. Ihanne tilannehan olisi, että tämä viinanhimoinen joisi siellä peräkammarissaan itsensä hengiltä ja ruumisauto kärräisi hänet krematoorioon.

Näin ei kuitenkaan todellisessa maailmassa asia etene, vaan tämä viinasieppo joutuu jo paljon ennen hengenlähtöä hakeutumaan terveydenhoitoon vakavien alkoholista johtuvien terveysongelmien takia.

Monet näistä viinanlipittäjistä saa jonkinlaisen herätyksen vähän ennen viimeistä huikkaa ja jää sen jälkeen vakavasti vammautuneena kuormittamaan terveydenhuoltoa.

Länsimaisessa yhteiskunnassa ei kansalaista voida jättää turvaverkkojen ulkopuolelle, jota kutsut " holhoukseksi" ja tämän vuoksi yhteiskunta yrittää varjella vähemmän lahjakkaita tai muuten kyvyttömiä jäseniään heiltä itseltään.
Koska yhteiskunta joutuu siivoamaan jäljet, se yrittää ennalta ehkäistä sotkujen syntymistä.

Näyttää kuitenkin siltä että ajat ovat muuttumassa ja on merkkejä, siitä että yksilöltä odotetaan enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Tämä johtunee terveydenhoitokulujen voimakkaasta kasvusta, sekä mahdollisesta uudesta poliittisesta asenteesta.

Niin kauan kun ns. hyvinvointiyhteiskunta on meillä vallitsevassa asemassa, on täällä pakko hyväksyä tämä holhoaminen ja toivoa, että kulut pysyvät kurissa.

Lisääääää kirjoitti:

Olet ilmeisesti huomaamattasi eräänlaisen kehäpäätelmän kierteessä väitteinesi? Olet varmaan aivan oikeassa siinä, että mitä suurempia viinalasteja vaikka Virosta meille tuodaan, sitä enemmän viinaa myös juodaan, ja mitä enemmän viinaa juodaan, sitä suuremmat ovat siitä aiheutuvat ongelmat!
Entä jos kysytään että miksi viinaa tuodaan ja juodaan niin paljon? Ethän erehdy vastaamaan että siksi kun meillä viina on niin paljon kalliimpaa? Se vaan ei olisi oikea vastaus, oikea vastaus olisi että viinaa tuodaan paljon koska sitä juodaan paljon! Vai väitätkö seuraavaksi, että suomalaiset hakevat paljon viinaa hieman halvemmalla ja juovat sitä suuret määrät ikään kuin protestiksi Suomen valtiolle koska se pitää hintoja hieman korkeammalla? Minä väitän että viinaa tuodaan koska se saadaan siten vähän halvemmalla ja että sitä juodaan juomisen halusta eikä mistään jalommasta syystä, oli se sitten kiertänyt vaikka koko pallon!
Väitän myös, että jos viinan hinta meillä olisi sama kuin halvimmillaan Baltian maissa, sitä tavaraa juotaisiin yhtä paljon kuin nyt kaiken kaikkiaan juodaan, itse asiassa enemmänkin.
Viinaahan voitaisiin tietysti vaatia kaikkien kansalaisten perusoikeutena jokaiselle halukkaalle riittävästi ilmaisena tai ainakin ilman valtion voitto- osuutta olevana perushyödykkeenä, eikö siinä olisi ajatusta. Litra väkevää 1,3 Euroa, kalja 12 senttiä pullo jne. Perusoikeus voisi kattaa kaljaa 1000 litraa per vuosi, viinejä 400 litraa per vuosi ja väkeviä 200 litraa per vuosi ja hlö.

Kehäpäätelmäsi nimittäin esittää ja väittää, että jos viina suomessa olisi hyvin edullista eikä sitä siksi olisi syytä rajojen takaa hakea, sitä ei enää myöskään juotaisi kuten nykyisin. Onko juonessa kuitenkin mukana jokin tekijä jonka takia alkoholin haittojen vähentäminen sen paremmin meiltä kuin Virostakaan ei hyvin halvan viinan avulla toimi? Miksi esim. Virossa aiotaan mennä ihan vikapoluille hintoja nostamalla?

Lue lisää

Jos tuntisit, niin tietäisit että aika monilla alkoholia kuluukin paljon jos sitä on kotona paljon. Kiellettyä aarretta viinaahan on täällä aina totuttu haalimaan ja hamstraamaan. Paljon fiksumpaa olisi kun yhden pullollisen viiniä voisi aina tarvittaessa ostaa ihan mistä tahansa mihin aikaan vaan, eikä näin että alkoholiostosta suunnitellaan kännin saavuttamista ja ylläpitämistä jo ennalta laskien silloin kun alkoholia saa hankittua.

Kännikänni kirjoitti:

Jos tuntisit, niin tietäisit että aika monilla alkoholia kuluukin paljon jos sitä on kotona paljon. Kiellettyä aarretta viinaahan on täällä aina totuttu haalimaan ja hamstraamaan. Paljon fiksumpaa olisi kun yhden pullollisen viiniä voisi aina tarvittaessa ostaa ihan mistä tahansa mihin aikaan vaan, eikä näin että alkoholiostosta suunnitellaan kännin saavuttamista ja ylläpitämistä jo ennalta laskien silloin kun alkoholia saa hankittua.

Lue lisää

Osasin odottaa tuota kommenttia ja väitettä! Kun mainitset miten tietäisin jos tuntisin, niin huomautan tuohon että tiedän asiasta aika paljon, en ole siis ensinkään tietämätön sivusta huutelija. Toki en ole milloinkaan varta vasten käynyt raahaamaan viinaa ulkomailta, olen jo aiemmin kertonut etten ole pitänyt siten saavutettavissa olevaa "voittoa" vaivan arvoisena.

1950- luvulla syntyneenä ehdin nähdä isäni ja parin naapurin isännänkin alkoholinkäytön. siis noin vv. 1960 - 1990, eli aikana jolloin aineen saatavuus todellakin oli vaikeata. Kun sitten viinaa muutaman kuukauden välein onnistuttiin hankkimaan, sitä juotiin kuin urakalla niin kauan kuin sitä oli, pelättiin jotenkin että neste kuivuu pois pullosta ellei sitä juoda pikaisesti pois. Tuon juonnin seurausta oli, että käyttäjät makasivat kaksi- kolme päivää ulkopuolisen silmin nähtynä täysin tiedottomassa tilassa. Jos viinaa olisi saanut hankittua suurempia määriä, niin nämä ihmisethän olisivat juoneet itsensä hengiltä alle vuodessa. Mutta pelastukseksi tuli aina se viinan vähyys, se otti ja loppui ja päättyi siihen vajaan viikon armottomaan kankkuseen. Ihminen tuli näin olleeksi toimintakyvytön vähintään viikon kerrallaan. Työt ja tekemiset varmasti myös tästä kärsivät, mutta kun ihmiset olivat yrittäjiä joilla ei ollut työnantajaa, esim. lopputilejä ei jaettu.
Entä oma tilanteeni? Olen elänyt aikuisikääni ajalla jolloin viinan saanti on koko ajan helpottunut, Alkon myymälöitä on ripoteltu pitkin pitäjiä, laivoilla kävijät ovat voineet tuoda ainakin rajallisia määriä lisuketta sieltä, ravintoloja niin ikään tuli yhä useammalle kulmalle jne. , on Baltian maista tuontia ym. Itse välttelen juomasta viinaa kuten em. isännät tekivät, vaikka sitä on riittävän helposti siihen saatavissa. Mutta olen käyttänyt alkoholia ja käytän edelleen, saatan ostaa keskimäärin puolikkaan pullon väkevää, pullon viiniä ja pari- kolme olutta kaveriksi lähinnä saunomisen ajoiksi per viikko. Olen ja elän siis mainitsemassasi tilanteessa, eli että pullon viiniä tai mitä vaan viinaa voi ostaa vaikka arkisen kauppareissun yhteydessä kun siltä tuntuu. En makaa missään sammuneena enkä örveltele kylillä muutenkaan humalassa, kohtalaisen vaativankin työni olen ilman viinan mukana oloa hoitanut vuosikymmenien ajan, jonkin verran opiskellutkin, suunnitellut ja rakentanut parikin taloa yms.
Miksi kerron tämän? Siksi että tiedän kuluttavani alkoholituotteita ehkä kymmenkertaisen määrän niihin isäntiin verrattuna, joille se oli ongelma, ongelma silloin harvoin kun sitä sai ja ongelma silloin kun sitä ei saanut! Tiedän myös etten ole lainkaan poikkeus, meitä tissuttelijoita on paljon nyt, kun viinaa on niin helposti saatavana. Kuvitelmasi vapaan viinan viinan kulutusta pienentävästä vaikutuksesta on utopiaa!

Alkaiskohan nää viimeiset postaukset kuulumaan johonkin sosiaali- ja terveyspalstalle?

omavalintatehtävä kirjoitti:

Alkaiskohan nää viimeiset postaukset kuulumaan johonkin sosiaali- ja terveyspalstalle?

Aivan totta, sivun aloittajan aihe on matkustaminen purjelaivoilla, ollaan etäännytty siitä aika kauas! Ainakin itse menen nyt sivulta pois, Alkoon vaikka käymään...

Lisääääää kirjoitti:

Osasin odottaa tuota kommenttia ja väitettä! Kun mainitset miten tietäisin jos tuntisin, niin huomautan tuohon että tiedän asiasta aika paljon, en ole siis ensinkään tietämätön sivusta huutelija. Toki en ole milloinkaan varta vasten käynyt raahaamaan viinaa ulkomailta, olen jo aiemmin kertonut etten ole pitänyt siten saavutettavissa olevaa "voittoa" vaivan arvoisena.

1950- luvulla syntyneenä ehdin nähdä isäni ja parin naapurin isännänkin alkoholinkäytön. siis noin vv. 1960 - 1990, eli aikana jolloin aineen saatavuus todellakin oli vaikeata. Kun sitten viinaa muutaman kuukauden välein onnistuttiin hankkimaan, sitä juotiin kuin urakalla niin kauan kuin sitä oli, pelättiin jotenkin että neste kuivuu pois pullosta ellei sitä juoda pikaisesti pois. Tuon juonnin seurausta oli, että käyttäjät makasivat kaksi- kolme päivää ulkopuolisen silmin nähtynä täysin tiedottomassa tilassa. Jos viinaa olisi saanut hankittua suurempia määriä, niin nämä ihmisethän olisivat juoneet itsensä hengiltä alle vuodessa. Mutta pelastukseksi tuli aina se viinan vähyys, se otti ja loppui ja päättyi siihen vajaan viikon armottomaan kankkuseen. Ihminen tuli näin olleeksi toimintakyvytön vähintään viikon kerrallaan. Työt ja tekemiset varmasti myös tästä kärsivät, mutta kun ihmiset olivat yrittäjiä joilla ei ollut työnantajaa, esim. lopputilejä ei jaettu.
Entä oma tilanteeni? Olen elänyt aikuisikääni ajalla jolloin viinan saanti on koko ajan helpottunut, Alkon myymälöitä on ripoteltu pitkin pitäjiä, laivoilla kävijät ovat voineet tuoda ainakin rajallisia määriä lisuketta sieltä, ravintoloja niin ikään tuli yhä useammalle kulmalle jne. , on Baltian maista tuontia ym. Itse välttelen juomasta viinaa kuten em. isännät tekivät, vaikka sitä on riittävän helposti siihen saatavissa. Mutta olen käyttänyt alkoholia ja käytän edelleen, saatan ostaa keskimäärin puolikkaan pullon väkevää, pullon viiniä ja pari- kolme olutta kaveriksi lähinnä saunomisen ajoiksi per viikko. Olen ja elän siis mainitsemassasi tilanteessa, eli että pullon viiniä tai mitä vaan viinaa voi ostaa vaikka arkisen kauppareissun yhteydessä kun siltä tuntuu. En makaa missään sammuneena enkä örveltele kylillä muutenkaan humalassa, kohtalaisen vaativankin työni olen ilman viinan mukana oloa hoitanut vuosikymmenien ajan, jonkin verran opiskellutkin, suunnitellut ja rakentanut parikin taloa yms.
Miksi kerron tämän? Siksi että tiedän kuluttavani alkoholituotteita ehkä kymmenkertaisen määrän niihin isäntiin verrattuna, joille se oli ongelma, ongelma silloin harvoin kun sitä sai ja ongelma silloin kun sitä ei saanut! Tiedän myös etten ole lainkaan poikkeus, meitä tissuttelijoita on paljon nyt, kun viinaa on niin helposti saatavana. Kuvitelmasi vapaan viinan viinan kulutusta pienentävästä vaikutuksesta on utopiaa!

Lue lisää

Tiesinkin jo tulevan vastauksesi sisällön DD.
Tämä lastijuomakulttuurimme kyllä muuttuisi jos alkoholia ei tarvitsisi myyntirajoitusten sekä korkean hinnan vuoksi hamstrata varastoihin etukäteen. Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. Alkoholivarastot täytetään huolellisesti ennakoiden, ja Virossahan senkin voi veneellä tehdä. Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista normaaliin eurooppalaiseen ja yleismaailmalliseen tapaan ja normaalihinnoilla sekä sen hetkisen tarpeen mukaan, eikä kuutioittain kaukaa tai rajoitetusti kotimaasta.

Lastijuomakulttuuria kirjoitti:

Tiesinkin jo tulevan vastauksesi sisällön DD.
Tämä lastijuomakulttuurimme kyllä muuttuisi jos alkoholia ei tarvitsisi myyntirajoitusten sekä korkean hinnan vuoksi hamstrata varastoihin etukäteen. Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. Alkoholivarastot täytetään huolellisesti ennakoiden, ja Virossahan senkin voi veneellä tehdä. Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista normaaliin eurooppalaiseen ja yleismaailmalliseen tapaan ja normaalihinnoilla sekä sen hetkisen tarpeen mukaan, eikä kuutioittain kaukaa tai rajoitetusti kotimaasta.

Lue lisää

"Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. "
Turun saaristossa asuvilla on ollut jo kauan mahdollisuus tilata juomat Paraisten Alkosta.

"Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista ..."
Suomalaiset ovat markettikansaa. Mainitse yksi marketti jossa ei ole Alkon myymälää.

Juomien tilaaminen Alkosta on juurikin tätä alkoholin varastoimista.
Marketteja on taajamissa.

ainaonsaatu kirjoitti:

"Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. "
Turun saaristossa asuvilla on ollut jo kauan mahdollisuus tilata juomat Paraisten Alkosta.

"Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista ..."
Suomalaiset ovat markettikansaa. Mainitse yksi marketti jossa ei ole Alkon myymälää.

Lue lisää

S- market Sipoon Söderkulla, ei Alkoa!

ainaonsaatu kirjoitti:

"Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. "
Turun saaristossa asuvilla on ollut jo kauan mahdollisuus tilata juomat Paraisten Alkosta.

"Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista ..."
Suomalaiset ovat markettikansaa. Mainitse yksi marketti jossa ei ole Alkon myymälää.

Lue lisää

Ja K- Supermarket Sipoon Nikkilä, ei Alkoa!

ainaonsaatu kirjoitti:

"Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. "
Turun saaristossa asuvilla on ollut jo kauan mahdollisuus tilata juomat Paraisten Alkosta.

"Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista ..."
Suomalaiset ovat markettikansaa. Mainitse yksi marketti jossa ei ole Alkon myymälää.

Lue lisää

Kauppakeskus Ristikko, Konala, Helsinki, ei Alkoa.

Lastijuomakulttuuria kirjoitti:

Tiesinkin jo tulevan vastauksesi sisällön DD.
Tämä lastijuomakulttuurimme kyllä muuttuisi jos alkoholia ei tarvitsisi myyntirajoitusten sekä korkean hinnan vuoksi hamstrata varastoihin etukäteen. Syrjäseuduilla kuten saaristossa Alkon myymälöitä on hyvin harvassa. Alkoholivarastot täytetään huolellisesti ennakoiden, ja Virossahan senkin voi veneellä tehdä. Alkoholit kuuluisi saada ostaa kyläkaupoista normaaliin eurooppalaiseen ja yleismaailmalliseen tapaan ja normaalihinnoilla sekä sen hetkisen tarpeen mukaan, eikä kuutioittain kaukaa tai rajoitetusti kotimaasta.

Lue lisää

Vaikka "lastijuomakulttuuri" muuttuisi, suomalaisten juomakulttuuri ei muuttuisi! Joillakin asuu edelleen sitkeässä käsitys, että viinaa juodaan sitä enemmän mitä vaikeampaa on sen saatavuus ja mitä korkeampi on sen hinta. Asia vaan on täysin päinvastoin, ja se on myös todettavissa, viinan kulutus suomessa per asukas on moninkertaistunut sinä aikana, jolloin saatavuus on koko ajan parantunut ja hinnatkin tulleet siedettävimmiksi. Jos Alkoja tai muita viinaa myyviä kauppoja olisi jokaisessa mahdollisessa kyläpahasessa ja jos alkoholin hinnat olisivat hyvin alhaiset, viinaa kulutettaisiin vielä nykyistäkin enemmän.
Virossa kun palkat vähin erin ovat nousseet ja viinan hankkiminen on tullut virolaisille helpommaksi, ja kun niitä myyntipisteitäkin on tuhkatiheässä, viinaa on alettu juoda ihan ryyppäämällä ja haitat ovat jo pienen valtion talouden kassassa tuntuvat.
Asiassa ei liioin auta mitään ihmettely siitä, miten jossain muualla maailmassa viinaa saatetaan myydä maitokaupoissa ilman ongelmia! Eikä sitä paitsi viinanjuonti noissakaan maissa tapahdu ongelmia aiheuttamatta, emme vain hoksaa asiaa, kun emme sitä halua hoksata. Myös esim. Ranskassa ja Italiassa on alkoholisoituneita kotiäitejä, rattijuoppoja, humalaisten tekemiä väkivaltarikoksia ja vaikka mitä kännisten aikaansaannoksia vaikka miten paljon, meille vaan on iskostunut päihimme ajatus kuinka siellä alkoholia nautitaan aina "sivistyneesti" eikä olla koskaan humalassa!

777775555 kirjoitti:

Vaikka "lastijuomakulttuuri" muuttuisi, suomalaisten juomakulttuuri ei muuttuisi! Joillakin asuu edelleen sitkeässä käsitys, että viinaa juodaan sitä enemmän mitä vaikeampaa on sen saatavuus ja mitä korkeampi on sen hinta. Asia vaan on täysin päinvastoin, ja se on myös todettavissa, viinan kulutus suomessa per asukas on moninkertaistunut sinä aikana, jolloin saatavuus on koko ajan parantunut ja hinnatkin tulleet siedettävimmiksi. Jos Alkoja tai muita viinaa myyviä kauppoja olisi jokaisessa mahdollisessa kyläpahasessa ja jos alkoholin hinnat olisivat hyvin alhaiset, viinaa kulutettaisiin vielä nykyistäkin enemmän.
Virossa kun palkat vähin erin ovat nousseet ja viinan hankkiminen on tullut virolaisille helpommaksi, ja kun niitä myyntipisteitäkin on tuhkatiheässä, viinaa on alettu juoda ihan ryyppäämällä ja haitat ovat jo pienen valtion talouden kassassa tuntuvat.
Asiassa ei liioin auta mitään ihmettely siitä, miten jossain muualla maailmassa viinaa saatetaan myydä maitokaupoissa ilman ongelmia! Eikä sitä paitsi viinanjuonti noissakaan maissa tapahdu ongelmia aiheuttamatta, emme vain hoksaa asiaa, kun emme sitä halua hoksata. Myös esim. Ranskassa ja Italiassa on alkoholisoituneita kotiäitejä, rattijuoppoja, humalaisten tekemiä väkivaltarikoksia ja vaikka mitä kännisten aikaansaannoksia vaikka miten paljon, meille vaan on iskostunut päihimme ajatus kuinka siellä alkoholia nautitaan aina "sivistyneesti" eikä olla koskaan humalassa!

Lue lisää

Olet valtion monopoli-Alkon propagandaministeri. Ihmiset juovat sen mitä juovat, ja päättäkööt koska juovat ja ostavat, ilman valtion holhousta ja simputusta jossa alkoholi kuljetetaan kauas jotta sitä joutuu sitten hakemaan sieltä kaukaa lasteittain, ja joutuu veneensäkin kuten mökkinsä täyttämään alkoholilla etukäteen koska alkoholi on Suomessa kiven alla, valtion kiven alla.

isoveliAlko kirjoitti:

Olet valtion monopoli-Alkon propagandaministeri. Ihmiset juovat sen mitä juovat, ja päättäkööt koska juovat ja ostavat, ilman valtion holhousta ja simputusta jossa alkoholi kuljetetaan kauas jotta sitä joutuu sitten hakemaan sieltä kaukaa lasteittain, ja joutuu veneensäkin kuten mökkinsä täyttämään alkoholilla etukäteen koska alkoholi on Suomessa kiven alla, valtion kiven alla.

Lue lisää

Heh, mieluummin entinen propagandaministeri ja nykyinen s-o-p-e-u-t-u-m-i-s-e-l-ä-k-e-l-ä-i-n-e-n!

Ei nykyisiä 3000- 4000 matkustajaa ottavia ja heidät mukavasti majoittavia uivia hotelleja tietenkään ole aiemmin ollut, vieläkö tästä sitten mennään suurempia ja suurempia kohti, jää nähtäväksi. Esim. säiliöaluksilla suuruuden käytännön maksimi on jo vuosia sitten saavutettu, suurin koskaan rakennettu tankkeri on jo ehditty romuttaakin.
Voisi olettaa että historiassa eniten "maksavia" matkustajia kuljettaneet purjelaivat olisivat olleet orjalaivoja. Olen lukenut mielestäni paljon historiaa, ja lukeminen vaan jatkuu, mutta pitää todeta, että vaikea muistaa vanhoista ajoista kertovissa tarinoissa mainintoja juuri maksavista laivojen matkustajista. Pienehköjä purjeilla ja apupurjeilla varustettuja laivoja/veneitä on ollut käytössä useita tuhansia vuosia sitten, eiköhän siellä joku maksava matkustakin ole mukana kulkenut. Ajanlaskumme alun vaiheilla Rooman vallan hallitessa laajoja alueita myös pohjoisesta Afrikasta, liikenne Italiasta noille alueille tapahtui vesitse. Eräs vastavalittu keisari mm. päätti vaihdattaa Afrikassa olevat sotilaat, tietyn legioonan, pois ja tilalle toisen. Se tarkoitti että noin 10000 sotilasta apujoukkoineen ja varusteineen kuljetettiin lyhyessä ajassa yli Välimeren. Ei vaan löydy mainintoja siitä, toimivatko laivurit palkkaa vastaan vai miten, olettaa kuitenkin sopii, että käytössä oli apupurjein varustettuja aluksia.
Jos tarkastellaan myöhempää suurten purjelaivojen aikaa, ja erityisesti laivoja jotka ainakin osan ajastaan olivat suomalaisomistuksessa, voidaan löytää muutama harva tapaus missä laivan kerrotaan jossain vaiheessa kuljettaneen myös matkustajia. Kahdessa toistaiseksi löytämässäni tapauksessa kyse oli Englannista Uuteen- Seelantiin matkanneista siirtolaisista 1800- luvun lopulla. Eräällä laivalla kerrotaan kulkeneen kerrallaan noin 20 matkustajaa. Toinen tapaus on "hurjempi", sillä Plymouthista Adelaideen purjehtineen laivan väitetään eräällä matkalla kuljettaneen muun lastin ohella 564 siirtolaista. Laivasta olevasta kuvasta ei näy mitään erityisiä matkustajatiloja, ja kun matka kesti yli kolme kk, tarina ei vaikuta uskottavalta.

Kyllä Eriksonin paatit otti matkustajia, Suomesta Australiaan ja/tai Uuteen-Seelantiin.
Ei matkoja erityisesti mainostettu;)

Laivallakulki kirjoitti:

Ei nykyisiä 3000- 4000 matkustajaa ottavia ja heidät mukavasti majoittavia uivia hotelleja tietenkään ole aiemmin ollut, vieläkö tästä sitten mennään suurempia ja suurempia kohti, jää nähtäväksi. Esim. säiliöaluksilla suuruuden käytännön maksimi on jo vuosia sitten saavutettu, suurin koskaan rakennettu tankkeri on jo ehditty romuttaakin.
Voisi olettaa että historiassa eniten "maksavia" matkustajia kuljettaneet purjelaivat olisivat olleet orjalaivoja. Olen lukenut mielestäni paljon historiaa, ja lukeminen vaan jatkuu, mutta pitää todeta, että vaikea muistaa vanhoista ajoista kertovissa tarinoissa mainintoja juuri maksavista laivojen matkustajista. Pienehköjä purjeilla ja apupurjeilla varustettuja laivoja/veneitä on ollut käytössä useita tuhansia vuosia sitten, eiköhän siellä joku maksava matkustakin ole mukana kulkenut. Ajanlaskumme alun vaiheilla Rooman vallan hallitessa laajoja alueita myös pohjoisesta Afrikasta, liikenne Italiasta noille alueille tapahtui vesitse. Eräs vastavalittu keisari mm. päätti vaihdattaa Afrikassa olevat sotilaat, tietyn legioonan, pois ja tilalle toisen. Se tarkoitti että noin 10000 sotilasta apujoukkoineen ja varusteineen kuljetettiin lyhyessä ajassa yli Välimeren. Ei vaan löydy mainintoja siitä, toimivatko laivurit palkkaa vastaan vai miten, olettaa kuitenkin sopii, että käytössä oli apupurjein varustettuja aluksia.
Jos tarkastellaan myöhempää suurten purjelaivojen aikaa, ja erityisesti laivoja jotka ainakin osan ajastaan olivat suomalaisomistuksessa, voidaan löytää muutama harva tapaus missä laivan kerrotaan jossain vaiheessa kuljettaneen myös matkustajia. Kahdessa toistaiseksi löytämässäni tapauksessa kyse oli Englannista Uuteen- Seelantiin matkanneista siirtolaisista 1800- luvun lopulla. Eräällä laivalla kerrotaan kulkeneen kerrallaan noin 20 matkustajaa. Toinen tapaus on "hurjempi", sillä Plymouthista Adelaideen purjehtineen laivan väitetään eräällä matkalla kuljettaneen muun lastin ohella 564 siirtolaista. Laivasta olevasta kuvasta ei näy mitään erityisiä matkustajatiloja, ja kun matka kesti yli kolme kk, tarina ei vaikuta uskottavalta.

Lue lisää

Kyllä varmaan Niilillä jo muinoin kulki ihmisiä laivoilla maksua vastaan. Olihan siellä jo niitä isoja rakennustyömaita ja eri jumalille pyhitettyjä temppeleitä matkan varrella. Huonojalkaiset vanhukset varmasti mieluummin menivät laivalla kuin kävelivät. Ja purjeinhan mentiin ylävirtaan. Eufratista ja Tigrisistä tai Indus-joesta en osaa sanoa, purjehdittiinko siellä.

ijner kirjoitti:

Kyllä Eriksonin paatit otti matkustajia, Suomesta Australiaan ja/tai Uuteen-Seelantiin.
Ei matkoja erityisesti mainostettu;)

Mutta vähän tarkempia tietojakin saa kertoa. Siis ei ole tarkoitus epäillä etteikö noin olisi ollut, mutta se että löytyykö mistä ja millaisia tietoja? Onko samanlaisia tietoja kuin mitä olen onnistunut nuo kertomani pari tapausta selvittämään? Noiden laivojen tapauksessa matkustajista kerrotaan kun laivat eivät vielä olleet suomalaisomistuksessa. En muista, mutta paljon mahdollista että nuo tulivat myöhemmin juuri Eriksonin omistukseen. Muitakin vähäisemmiksi jääneitä varustajia toki oli, isoisäni teki pitkän reissun hankintahetkellä suomen suurimmalla purjealuksella, nelimastoparkilla, sen ostajat ja omistajat eivät olleet Ahvenanmaalaisia!

ijner kirjoitti:

Kyllä Eriksonin paatit otti matkustajia, Suomesta Australiaan ja/tai Uuteen-Seelantiin.
Ei matkoja erityisesti mainostettu;)

Eriksonin alukset nimenomaan eivät ottaneet maksavia matkustajia, sen estivät tuolloin voimassa olleet lain säädökset ja määräykset. Laivat olisi pitänyt aivan eri tavoin rekisteröidä matkustajalaivoiksi, ja sitä ei kitupiikki varustaja halunnut tehdä, sekin kun olisi pikkuisen maksanut. Jos satunnaisesti "matkustaja" otettiin, hän oli laivalla työntekijänä, hänellä oli määrätty työtehtävä, hoiti hän sitä tai ei.
Esim. Eriksonin Herzogin Cecilien viimeiseksi jääneellä matkalla Gustav Eriksonin poika oli päällikkönä ja kun hänen vaimonsa lähti laivalle mukaan viljalastin hakuun Australiasta Englantiin, vaimo nimettiin laivalle siivoojaksi.

Laivallakulki kirjoitti:

Mutta vähän tarkempia tietojakin saa kertoa. Siis ei ole tarkoitus epäillä etteikö noin olisi ollut, mutta se että löytyykö mistä ja millaisia tietoja? Onko samanlaisia tietoja kuin mitä olen onnistunut nuo kertomani pari tapausta selvittämään? Noiden laivojen tapauksessa matkustajista kerrotaan kun laivat eivät vielä olleet suomalaisomistuksessa. En muista, mutta paljon mahdollista että nuo tulivat myöhemmin juuri Eriksonin omistukseen. Muitakin vähäisemmiksi jääneitä varustajia toki oli, isoisäni teki pitkän reissun hankintahetkellä suomen suurimmalla purjealuksella, nelimastoparkilla, sen ostajat ja omistajat eivät olleet Ahvenanmaalaisia!

Lue lisää

Onhan noita kauppa-alusten haaksirikkoja ollut. Yleensä kauppatavaran kuljetuksen yhteydessä otettiin matkustajiakin kyytiin. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Alla eräs tapaus keskiajalta.

Ihmiset vain liikkuivat vähemmän entiseen aikaan ja vapaa-aikaakaan ei juuri ollut. Lisäksi merenkulku oli vaarallista joten mitään huvimatkustamista ei ollut. Laivojen ruumatilat oli varattu yleensä pelkästään lastille. Laivojen rungonmuoto tehtiin niin, että lastia saatiin mahdollisimman paljon. Näin ollen hyttitilaa ei jäänyt edes miehistölle. Takila taas tehtiin niin, että sen käyttö tarvitsi mahdollisimman vähän merimiehiä, yleensä alle 10 henkilöä oli se määrä jolla suurimmatkin rahtialukset kulki. Joskus jopa vain 5-6 henkilöä. Vasta höyrylaiva-aika toi tullessaan huvimatkailun ja suuremmissa määrin matkustajaliikenteen noin 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Osaltaan myös juuri siirtolaisien kasvava määrä edesautoi, toki Amerikkaan oli siirtolaisia rahdattu jo 1500-luvulta lähtien, että oli sitä matkustajaliikennettä silloinkin.

Rooman valtakunnan kulta-aikaan ei juuri purjeita ollut. Silloin pääasiassa soudettiin.

Mutta tämä yksi esimerkkitapaus:

Suomenlahden Titanic

Hanneke Vromen holkki (myös Hanneke Vrome tai Hanneke Wrome) oli saksalainen holkki, joka upposi myrskyssä marraskuussa 1468 Jussarön edustalle. Alus lähti Lyypekin satamasta 11. marraskuuta kolmen muun kanssa. Sen päämäärä oli Tallinna, mutta myrskyn vuoksi sen oli suunnattava kohti Suomen rannikkoa. Laivan matkustaja oli muun muassa Raaseporin linnanherran Lauri Akselinpoika Tottin puoliso Katariina Jönsintytär Viffert ja heidän poikansa. Kaikki laivalla olleet 180–200 hukkuivat laivan mukana. Laivan uppoamisesta on säilynyt aikalaiskuvaus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanneke_Vromen_holkki

JA

http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/hanneke-vrome-suomenlahden-titanic.html

Merihistoroitsija kirjoitti:

Onhan noita kauppa-alusten haaksirikkoja ollut. Yleensä kauppatavaran kuljetuksen yhteydessä otettiin matkustajiakin kyytiin. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Alla eräs tapaus keskiajalta.

Ihmiset vain liikkuivat vähemmän entiseen aikaan ja vapaa-aikaakaan ei juuri ollut. Lisäksi merenkulku oli vaarallista joten mitään huvimatkustamista ei ollut. Laivojen ruumatilat oli varattu yleensä pelkästään lastille. Laivojen rungonmuoto tehtiin niin, että lastia saatiin mahdollisimman paljon. Näin ollen hyttitilaa ei jäänyt edes miehistölle. Takila taas tehtiin niin, että sen käyttö tarvitsi mahdollisimman vähän merimiehiä, yleensä alle 10 henkilöä oli se määrä jolla suurimmatkin rahtialukset kulki. Joskus jopa vain 5-6 henkilöä. Vasta höyrylaiva-aika toi tullessaan huvimatkailun ja suuremmissa määrin matkustajaliikenteen noin 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Osaltaan myös juuri siirtolaisien kasvava määrä edesautoi, toki Amerikkaan oli siirtolaisia rahdattu jo 1500-luvulta lähtien, että oli sitä matkustajaliikennettä silloinkin.

Rooman valtakunnan kulta-aikaan ei juuri purjeita ollut. Silloin pääasiassa soudettiin.

Mutta tämä yksi esimerkkitapaus:

Suomenlahden Titanic

Hanneke Vromen holkki (myös Hanneke Vrome tai Hanneke Wrome) oli saksalainen holkki, joka upposi myrskyssä marraskuussa 1468 Jussarön edustalle. Alus lähti Lyypekin satamasta 11. marraskuuta kolmen muun kanssa. Sen päämäärä oli Tallinna, mutta myrskyn vuoksi sen oli suunnattava kohti Suomen rannikkoa. Laivan matkustaja oli muun muassa Raaseporin linnanherran Lauri Akselinpoika Tottin puoliso Katariina Jönsintytär Viffert ja heidän poikansa. Kaikki laivalla olleet 180–200 hukkuivat laivan mukana. Laivan uppoamisesta on säilynyt aikalaiskuvaus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanneke_Vromen_holkki

JA

http://historiansilmin.blogspot.fi/2016/01/hanneke-vrome-suomenlahden-titanic.html

Lue lisää

Noin 200 matkustajaa ahdettuna noin 30 metriseen holkkiin? Joku linnanherran puoliso poikansa kanssa tuskin jakoi hyttiään muiden kanssa? Mihin ihan alkuperäinen tieto matkustajamäärästä perustunee? Entä ne kaksi muuta samaan aikaan lähtenyttä laivaa, mitä niistä tiedetään, oliko niilläkin 180- 200 ihmistä mukana?

Laivallakulki kirjoitti:

Ei nykyisiä 3000- 4000 matkustajaa ottavia ja heidät mukavasti majoittavia uivia hotelleja tietenkään ole aiemmin ollut, vieläkö tästä sitten mennään suurempia ja suurempia kohti, jää nähtäväksi. Esim. säiliöaluksilla suuruuden käytännön maksimi on jo vuosia sitten saavutettu, suurin koskaan rakennettu tankkeri on jo ehditty romuttaakin.
Voisi olettaa että historiassa eniten "maksavia" matkustajia kuljettaneet purjelaivat olisivat olleet orjalaivoja. Olen lukenut mielestäni paljon historiaa, ja lukeminen vaan jatkuu, mutta pitää todeta, että vaikea muistaa vanhoista ajoista kertovissa tarinoissa mainintoja juuri maksavista laivojen matkustajista. Pienehköjä purjeilla ja apupurjeilla varustettuja laivoja/veneitä on ollut käytössä useita tuhansia vuosia sitten, eiköhän siellä joku maksava matkustakin ole mukana kulkenut. Ajanlaskumme alun vaiheilla Rooman vallan hallitessa laajoja alueita myös pohjoisesta Afrikasta, liikenne Italiasta noille alueille tapahtui vesitse. Eräs vastavalittu keisari mm. päätti vaihdattaa Afrikassa olevat sotilaat, tietyn legioonan, pois ja tilalle toisen. Se tarkoitti että noin 10000 sotilasta apujoukkoineen ja varusteineen kuljetettiin lyhyessä ajassa yli Välimeren. Ei vaan löydy mainintoja siitä, toimivatko laivurit palkkaa vastaan vai miten, olettaa kuitenkin sopii, että käytössä oli apupurjein varustettuja aluksia.
Jos tarkastellaan myöhempää suurten purjelaivojen aikaa, ja erityisesti laivoja jotka ainakin osan ajastaan olivat suomalaisomistuksessa, voidaan löytää muutama harva tapaus missä laivan kerrotaan jossain vaiheessa kuljettaneen myös matkustajia. Kahdessa toistaiseksi löytämässäni tapauksessa kyse oli Englannista Uuteen- Seelantiin matkanneista siirtolaisista 1800- luvun lopulla. Eräällä laivalla kerrotaan kulkeneen kerrallaan noin 20 matkustajaa. Toinen tapaus on "hurjempi", sillä Plymouthista Adelaideen purjehtineen laivan väitetään eräällä matkalla kuljettaneen muun lastin ohella 564 siirtolaista. Laivasta olevasta kuvasta ei näy mitään erityisiä matkustajatiloja, ja kun matka kesti yli kolme kk, tarina ei vaikuta uskottavalta.

Lue lisää

Jos laivojen pituus vielä kasvaa, niin niistä on tehtävä Maapallon kaartuvan pinnan mukaisia, eli pohja on keskeltä korkeammalla kuin laivan molemmissa päissä, samoin vesilinja.

mutkallaan kirjoitti:

Jos laivojen pituus vielä kasvaa, niin niistä on tehtävä Maapallon kaartuvan pinnan mukaisia, eli pohja on keskeltä korkeammalla kuin laivan molemmissa päissä, samoin vesilinja.

Lue lisää

Itse asiassa pisin ja vetoisuudeltaan suurin koskaan tehty laiva on romutettu. Alus oli yli 450- metrinen tankkeri Jahre Viking, tai siis se oli yksi aluksen nimistä. Aivan vastaavan kokoisia tankkereita ei enää ole rakennettu, eli koon järkevyyden yläraja ainakin noissa ilmeisesti saavutettiin. Nyt suurimpia laivoja lienevät Maerskin 400 metriä pitkät konttilaivat. Jää nähtäväksi millaisia hirvityksiä matkustajapuolella halutaan vielä rakentaa, mutta kyllä joku kilometrinen vielä menettelee ilman kaarevaa runkoa. Sitä paitsi esim. isojen tankki- ja rahtialusten runko elää ja vääntyilee sopivassa aallokossa helposti 30- 50 cm, siis juurikin niin että "päät" ovat keskikohtaa ylempänä tai alempana!

Varmaan suunnittelussa huomioidaan vedenpinnan muoto. Jos alus olisi satamassakin seisoessa 50 cm vääntynyt, niin merekäynnissä se vääntyisi yhteensä jo toista metriä

Lisääketkaa kirjoitti:

Itse asiassa pisin ja vetoisuudeltaan suurin koskaan tehty laiva on romutettu. Alus oli yli 450- metrinen tankkeri Jahre Viking, tai siis se oli yksi aluksen nimistä. Aivan vastaavan kokoisia tankkereita ei enää ole rakennettu, eli koon järkevyyden yläraja ainakin noissa ilmeisesti saavutettiin. Nyt suurimpia laivoja lienevät Maerskin 400 metriä pitkät konttilaivat. Jää nähtäväksi millaisia hirvityksiä matkustajapuolella halutaan vielä rakentaa, mutta kyllä joku kilometrinen vielä menettelee ilman kaarevaa runkoa. Sitä paitsi esim. isojen tankki- ja rahtialusten runko elää ja vääntyilee sopivassa aallokossa helposti 30- 50 cm, siis juurikin niin että "päät" ovat keskikohtaa ylempänä tai alempana!

Lue lisää

Tässä muutama kappale maailman suurimpia laivoja, mitä lukuja sitten haluaa katsoa.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Pioneering_Spirit_(ship)

https://en.m.wikipedia.org/wiki/CSCL_Globe

https://en.m.wikipedia.org/wiki/TI-class_supertanker

Bossu kirjoitti:

Tässä muutama kappale maailman suurimpia laivoja, mitä lukuja sitten haluaa katsoa.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Pioneering_Spirit_(ship)

https://en.m.wikipedia.org/wiki/CSCL_Globe

https://en.m.wikipedia.org/wiki/TI-class_supertanker

Lue lisää

Jaa, näköjään on vielä tällainenkin jo valmistunut.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/OOCL_Hong_Kong

Pioneering Spiritin rungon leveys 124 m. ??

svcjkll kirjoitti:

Varmaan suunnittelussa huomioidaan vedenpinnan muoto. Jos alus olisi satamassakin seisoessa 50 cm vääntynyt, niin merekäynnissä se vääntyisi yhteensä jo toista metriä

Lasketko kuitenkin ensin, paljonko maapallon pinta kaareutuu esim. 400 metrin matkalla?

Bossu kirjoitti:

Jaa, näköjään on vielä tällainenkin jo valmistunut.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/OOCL_Hong_Kong

Lue lisää

Osasin odottaa että joku huomaisi tuoda ko. työskentelyalustat mukaan laivojen kokoa käsiteltäessä. Uppouma ja vetoisuus kai kuitenkin ovat eniten käytetyt suureet laivojen kokoa määriteltäessä, ja niissä vaikkapa mainitsemani alus on kuin onkin edelleen suurin. Ja miten tämäkään enää liittyy aloittajan aiheeseen, on jo toinen juttu!

Lisääketkaa kirjoitti:

Osasin odottaa että joku huomaisi tuoda ko. työskentelyalustat mukaan laivojen kokoa käsiteltäessä. Uppouma ja vetoisuus kai kuitenkin ovat eniten käytetyt suureet laivojen kokoa määriteltäessä, ja niissä vaikkapa mainitsemani alus on kuin onkin edelleen suurin. Ja miten tämäkään enää liittyy aloittajan aiheeseen, on jo toinen juttu!

Lue lisää

Näyttää olevan katamaraani tuo Pioneering Spirit.

Lisääketkaa kirjoitti:

Osasin odottaa että joku huomaisi tuoda ko. työskentelyalustat mukaan laivojen kokoa käsiteltäessä. Uppouma ja vetoisuus kai kuitenkin ovat eniten käytetyt suureet laivojen kokoa määriteltäessä, ja niissä vaikkapa mainitsemani alus on kuin onkin edelleen suurin. Ja miten tämäkään enää liittyy aloittajan aiheeseen, on jo toinen juttu!

Lue lisää

Onhan noissa tankkereissa gross vetoisuus isompi. Aika paljon rahaa noihin konttilaivoihin laitetaan, kun noita jättiläisiä rakennetaan koko ajan kymmenien laivojen sarjoja, ja joka vuosi isompia.

svcjkll kirjoitti:

Varmaan suunnittelussa huomioidaan vedenpinnan muoto. Jos alus olisi satamassakin seisoessa 50 cm vääntynyt, niin merekäynnissä se vääntyisi yhteensä jo toista metriä

Huomioidaanko myös maapallon kaareutuman muutos napoja lähestyttäessä, kai laiva saattaa joutua lähellä napa- alueitakin liikkumaan? Maapallo on ekvaattorin kohdalta läpimitaltaan 21385 metriä suurempi kuin napojen kohdalta.

124m_leveä kirjoitti:

Näyttää olevan katamaraani tuo Pioneering Spirit.

Se on Super-Alkon tuleva kelluva myymälä Itämerelle.

380mx124m kirjoitti:

Se on Super-Alkon tuleva kelluva myymälä Itämerelle.

Mutta mihin kohtaan se tarkalleen ottaen joutuisi kuluttajaa lähimmillään asettumaan, jotta pilkut ja pykälät toteutuisivat?

Nollakoliikaa kirjoitti:

Noin 200 matkustajaa ahdettuna noin 30 metriseen holkkiin? Joku linnanherran puoliso poikansa kanssa tuskin jakoi hyttiään muiden kanssa? Mihin ihan alkuperäinen tieto matkustajamäärästä perustunee? Entä ne kaksi muuta samaan aikaan lähtenyttä laivaa, mitä niistä tiedetään, oliko niilläkin 180- 200 ihmistä mukana?

Lue lisää

Eiväthän ne kaiki 180-200 olleet matkustajia vaan valtaosa on ollut miehistöä. Ja tuon ajan laivoilla miehistö oli todella järjettömän ahtaasti.

Aristobulos kirjoitti:

Huomioidaanko myös maapallon kaareutuman muutos napoja lähestyttäessä, kai laiva saattaa joutua lähellä napa- alueitakin liikkumaan? Maapallo on ekvaattorin kohdalta läpimitaltaan 21385 metriä suurempi kuin napojen kohdalta.

Lue lisää

Coriolis-ilmiökin poikkeuttaa kampiakselia, joka Wärtsilän 14-sylinterisessä koneessa painaa 300 tonnia.

10-14 kirjoitti:

Eiväthän ne kaiki 180-200 olleet matkustajia vaan valtaosa on ollut miehistöä. Ja tuon ajan laivoilla miehistö oli todella järjettömän ahtaasti.

Toisenlainen esimerkki: 1700-luvun lopun sotalaivoissa oli aika tyypillistä, että n. 50-metrisessä laivassa oli 500-600 hengen miehistö. Siihen nähden 200 henkeä 30-metrisessä on ollut suorastaan väljää...

10-14 kirjoitti:

Eiväthän ne kaiki 180-200 olleet matkustajia vaan valtaosa on ollut miehistöä. Ja tuon ajan laivoilla miehistö oli todella järjettömän ahtaasti.

Alkavat tarinat mennä yhä asiantuntemattomammiksi: Samaisella sivulla on aiemmin väitetty, että suurissa purjelaivoissa oli miehistöä 5-6 henkilöä, nyt sitten puolestaan väitetään että pienessä holkissa oli miehistöä jotain toistasataa henkeä! Siis yli 100 hengen miehistö noin 30- metrisessä aluksessa, joka oikeastaan on enemmän vene kuin laiva? Tämä alus ei ollut sotalaiva eikä siinä ollut esim. tykkejä eikä niitä varten tykkimiehiä!

Siviilialus kirjoitti:

Alkavat tarinat mennä yhä asiantuntemattomammiksi: Samaisella sivulla on aiemmin väitetty, että suurissa purjelaivoissa oli miehistöä 5-6 henkilöä, nyt sitten puolestaan väitetään että pienessä holkissa oli miehistöä jotain toistasataa henkeä! Siis yli 100 hengen miehistö noin 30- metrisessä aluksessa, joka oikeastaan on enemmän vene kuin laiva? Tämä alus ei ollut sotalaiva eikä siinä ollut esim. tykkejä eikä niitä varten tykkimiehiä!

Lue lisää

Pointti oli nyt siinä, että tuo kummastelu "200 ihmisestä 30-metrisessä aluksessa" osoitti asiantuntemattomuutta. Se ei ollut tuon ajan laivoihin nähden mikään omituinen määrä. Siihen aikaan ihmiset muutenkin olivat ja elivät perin ahtaasti nykynormeihin verrattuna. Holkin miehistömäärään sinänsä en ota kantaa. Myönnän sanamuotoni siihen viitanneen ja pahoittelen epätarkkuutta, tarkoitus oli sanoa, ettei aiempi kommentoija ollut puhunut mitään matkustajista (nykyaikaisessa mielessä) vaan yleensä aluksessa olleiden lukumäärästä.

10-14 kirjoitti:

Pointti oli nyt siinä, että tuo kummastelu "200 ihmisestä 30-metrisessä aluksessa" osoitti asiantuntemattomuutta. Se ei ollut tuon ajan laivoihin nähden mikään omituinen määrä. Siihen aikaan ihmiset muutenkin olivat ja elivät perin ahtaasti nykynormeihin verrattuna. Holkin miehistömäärään sinänsä en ota kantaa. Myönnän sanamuotoni siihen viitanneen ja pahoittelen epätarkkuutta, tarkoitus oli sanoa, ettei aiempi kommentoija ollut puhunut mitään matkustajista (nykyaikaisessa mielessä) vaan yleensä aluksessa olleiden lukumäärästä.

Lue lisää

Täydellistä asiantuntemuttomuuta!

Vain sotalaivoissa oli paljon miehistöä. Niitä tarvitiin noin 5 henkilöä / tykki muu miehistö ja ruutipojat. Lisäksi oli muu sotajoukko. Kauppa-aluksilla miehistön määrä oli minimissään.

Vironhinta kirjoitti:

Mutta mihin kohtaan se tarkalleen ottaen joutuisi kuluttajaa lähimmillään asettumaan, jotta pilkut ja pykälät toteutuisivat?

Tuo SuperAlko tulisi siten sijoittaa kansaiväliselle merialueelle.

HistorianVääristelyä kirjoitti:

Täydellistä asiantuntemuttomuuta!

Vain sotalaivoissa oli paljon miehistöä. Niitä tarvitiin noin 5 henkilöä / tykki muu miehistö ja ruutipojat. Lisäksi oli muu sotajoukko. Kauppa-aluksilla miehistön määrä oli minimissään.

Lue lisää

Olet ilmeisesti lukutaidoton idiootti. Kysymys oli siitä, että väitettiin mahdottomaksi ajatusta, että 30-metrisessä aluksessa olisi ollut 200 ihmistä. Siinä väitteessä ei eroteltu sota- ja kauppalaivoja vaan yleensä asetettiin kyseenalaiseksi henkilömäärän ja aluksen koon suhde.

HistorianVääristelyä kirjoitti:

Täydellistä asiantuntemuttomuuta!

Vain sotalaivoissa oli paljon miehistöä. Niitä tarvitiin noin 5 henkilöä / tykki muu miehistö ja ruutipojat. Lisäksi oli muu sotajoukko. Kauppa-aluksilla miehistön määrä oli minimissään.

Lue lisää

Sota-aluksilla oli tietysti paljon miehistöä, mutta kauppalaivoissakin piti useasti olla paljon sotilaita, koska merirosvous oli paljon yleisempää aikana ennen kuin valtiot pystyivät kunnolla valvomaan vesialueitaan. Suomenkin vesillä oli runsaasti merirosvoja keskiajalla, ja heillähän oli oikein oma linna Borgholm tms. nimisellä saarella Iniössä tai Houtskarissa. Sen rauniot on vieläkin hahmotettavissa.

10-14 kirjoitti:

Olet ilmeisesti lukutaidoton idiootti. Kysymys oli siitä, että väitettiin mahdottomaksi ajatusta, että 30-metrisessä aluksessa olisi ollut 200 ihmistä. Siinä väitteessä ei eroteltu sota- ja kauppalaivoja vaan yleensä asetettiin kyseenalaiseksi henkilömäärän ja aluksen koon suhde.

Lue lisää

Olen todennäköisesti lukenut kaikesta lukutaidottomuudestani huolimatta kirjallisuutta ja erityisesti historiaa enemmän kuin osaat kuvitellakaan. Lukisitpa sinäkin edes sen verran että lukisit yhden ainoan viestiketjun kirjoitukset, ennen kuin alat lukeneisuudellasi viisastelemaan.

On siis kirjoitettu Hanneke Wrome- nimisestä holkista, siis kirjoitettaessa Hanneke Wrome- nimisestä pienestä kauppalaivasta, veneestä paremminkin, jokainen ymmärtää ettei käsitellä sotalaivaa, eikä laivaa jolla olisi sadan hengen miehistö! Olkoonkin että saatan olla idiootti, väitän kohtalaisen paljon merenkulun historiaakin tietävänä, että Hanneke Wromella ei ollut yli kymmenen hengen miehistöä!

ps. Mieluummin idiootti kuin juntti

Bossu kirjoitti:

Sota-aluksilla oli tietysti paljon miehistöä, mutta kauppalaivoissakin piti useasti olla paljon sotilaita, koska merirosvous oli paljon yleisempää aikana ennen kuin valtiot pystyivät kunnolla valvomaan vesialueitaan. Suomenkin vesillä oli runsaasti merirosvoja keskiajalla, ja heillähän oli oikein oma linna Borgholm tms. nimisellä saarella Iniössä tai Houtskarissa. Sen rauniot on vieläkin hahmotettavissa.

Lue lisää

Borgholm- niminen saari Iniössä tai Houtskarissa! Tai siellä tai tuolla...en oikein tiedä, mutta tiedän että siellä ovat linnoituksen rauniot nähtävissä?

Siismissä kirjoitti:

Borgholm- niminen saari Iniössä tai Houtskarissa! Tai siellä tai tuolla...en oikein tiedä, mutta tiedän että siellä ovat linnoituksen rauniot nähtävissä?

Vaivasin Googlen hakukonetta tällä asialla, ja se kertoi seuraavaa. Ilmeisesti linnoitus olikin tanskalaisia merirosvoja vastaan suunnattu.

https://lokistories.fi/entry/show/137

Gotlantikin oli aikanaan merirosvojen hallinnassa. Toisaalta, myös hallitsijatkin itämeren maissa harjoittivat merirosvousta.

yleistä kirjoitti:

Gotlantikin oli aikanaan merirosvojen hallinnassa. Toisaalta, myös hallitsijatkin itämeren maissa harjoittivat merirosvousta.

Joo, ja Turun linnaa on merirosvot ja muut hyökkääjät piirittäneet kymmeniä kertoja, mutta sitä ei ole vallattu.

Tuskinpa olisi. Eikä ainakaan noin suurella miehistöllä. Uskallan väittää, että yksi matkustaja tuolla Royal Clipperilla maksaa matkastaan enemmän kuin yhden täysimittaisen kontin kuljettaminen maailman ympäri maksaa asiakkaalle.

Noissa purjelaivoissa näkyy Gross Tonnage olleen luokkaa 5000-8000. Maerskin Emmassa, joka on suuri konttilaiva, on GT 170 000. Purjeala on purjelaivoissa jotain 4000 neliötä, Emmassa siis pitäisi olla jotain 120 000 neliötä purjeita. Jos yhteen 40 m mastoon on mahtunut purjeita maksimissaan 1000 neliötä, pitäisi Emmassa olla 120 mastoa, tai jos sen maston korkeus olisi 200 metriä ja masto olisi leveämpi, mahtuisi yhteen mastoon ehkä 8000 neliötä purjeita, jolloin riittäisi ehkä 15 mastoa. Mastojen välinen etäisyys olisi tällöin metreinä suunnilleen sama kuin noissa purjelaivoissa. Olisi aika vaikuttava näky.