Maidontuottajat kamalia

Hienoa, kun parsinavetoista eläimet pääsevät kesäisin ulos laitumille ja talvisinkin jaloittelemaan jaloittelutarhaan. Pihatoissa riittää, kun eläimet pääsevät sisällä liikkumaan.

Mikä sinä kenenkään oletettua laiskuutta olet kommentoimaan? Hyvä sitä on asiantuntemattomasti huudella, van etsipä huviksesi ja viisastelusi pohjaksi, kuinka monta tilaa vaikkapa 2000 ulkoilematonta lehmää olisi kokonaiskarjamäärästä suomen keskimääräisellä lehmäluvulla. Voit yllättyä, mielikuvasi voi muuttua miten yleistä tai ei-yleistä se ulkoilemattomuus noin teoriassa onkaan.

EiTaasTätä kirjoitti:

Mikä sinä kenenkään oletettua laiskuutta olet kommentoimaan? Hyvä sitä on asiantuntemattomasti huudella, van etsipä huviksesi ja viisastelusi pohjaksi, kuinka monta tilaa vaikkapa 2000 ulkoilematonta lehmää olisi kokonaiskarjamäärästä suomen keskimääräisellä lehmäluvulla. Voit yllättyä, mielikuvasi voi muuttua miten yleistä tai ei-yleistä se ulkoilemattomuus noin teoriassa onkaan.

Lue lisää

Olen sitä mieltä, että poikkeustapauksia (luvan saaneet) eli jotka eivät pysty käyttämään lehmiä ulkona - on tosi vähän. siis puhun parsinavetoiden eläimistä. Pihatoista ei tarvitse päästää lehmiä ulos, mutta onneksi pihatoistakin pääsee lehmät laitumille.
Laiduntamisestahan on hyötyä eläimille, koska silloin sorkat pysyvät terveinä.

Pienille karjoille onnistuu. Aitaukset tehdään aika ajoin ja juomavaunu täytetään vedellä kahden päivän välein. Hirvet aiheuttavat lehmien aitauksien rikkomista ja siten lehmät karkailevat ja tulevat kotiin - siis navetan taakse odottelemaan sisälle pääsyä. Aitaukset tietenkin korjataan ennenkuin lehmät menevät uudestaan laitumelle. Aikaahan se vie, mutta toisaalta työ vähenee navetassa kun lehmiä ei tarvitse harjata päivittäin ja siivoustyöt vähenevät navetassa.

Ainahan saat kaikki aidat käydä läpi keväällä ja korjata sekä tehdä uusia laidunlohkoja kun ei aina voi pitää samoja, tehokkaassa laidunnuksessa ainakin. Vanhan ohjesäännön mukaan paras systeemi on paljon pieniä laidunlohkoja ja jopa 3-5 pv sama lohko ja siirto seuraavaan järjestyksessä. Kuka tila harrastaa näin ahkeraa laidunkiertoa en tiedä.
Meillä lehmät ei tulleet juuri kotiin jos karkasivat, tyypillinen paikka oli maantie, ehkä navettaankin asti ehti joku harva elukka murtautua sontimaan pöydille mutta muuten sai hakea pitkin metsiä... Vesivaunujakin oli meillä mutta enimmäkseen oli laitumet niin lähellä että oli vesiletkun päässä, laskemisessa oli oma vaiva mutta meillä oli vanhempaa ja nuorempaa väkeä kyllä siihen valvomiseen ettei tullut vesi yli.
Parsinavetoissa on harvalla enää aikaa harjata joka päivä nykyään, itse harjasin lypsävät yleensä joka aamu kun ei lehmiä ollut paljoa yli kymmentä vikoina vuosina. Siivoustyön vähenemistäkään en parsinavetassa voi allekirjoittaa, sontivat yleensä lähtiessä käytävät täyteen ja niitten puhtaanapito tuskaa varsinkin jos ehtii kuivahtaa.

Toisaaltanäin kirjoitti:

Pienille karjoille onnistuu. Aitaukset tehdään aika ajoin ja juomavaunu täytetään vedellä kahden päivän välein. Hirvet aiheuttavat lehmien aitauksien rikkomista ja siten lehmät karkailevat ja tulevat kotiin - siis navetan taakse odottelemaan sisälle pääsyä. Aitaukset tietenkin korjataan ennenkuin lehmät menevät uudestaan laitumelle. Aikaahan se vie, mutta toisaalta työ vähenee navetassa kun lehmiä ei tarvitse harjata päivittäin ja siivoustyöt vähenevät navetassa.

Lue lisää

Työ navetassa ei vähene laidunnuksella yhtään, sillä uloslasku ja sisälleotto vie paljon aikaa valmisteluineen. Ruokitaan sekä lypsyajat että koko yö sisällä, joten apetta tehdään lähes yhtä paljon kuin talvellakin. Harjannut en ole satunnaisia itsensä lianneita lukuunottamatta vuosikymmeniin lehmiä, eikä juuri kukaan muukaan sitä ehdi nykyään tehdä. Ei kestäisi kädet eikä keuhkot harjata lähemmäs 60 lehmää edes satunnaisesti.

Se on muuten havaittu juttu kun yleensä valitetaan että maitomäärä tipahtaa kun laidunkausi alkaa, kun ruokit esim. yön tai päivävälin sisällä karjan niin ei muutoksia talviaikaiseen maidontuottoon. Eräässä isossa parsinavettakarjassa puolet käy päivällä laitumela, toien puolikas yöllä. Ei ole kohtuutonta sisälleottorumbaa ja ruokitaan aina toinen puoli navettaan. Jos sinulla on vapaat paikat lehmille on taatusti hirveä sota navetan sisällä kuka menee millekin paikalle ja rivin perälle änkeää kaikki ja muutama 5 yrittää ahtailla käytävillä ympäri, ja sitten toisella rivillä on 10 elukkaa yrittämässä enemmän kun on paikkoja... Jos taas määrätyt paikat (mikä parempi lypsyllä, ja jos ei ole transponderilla ruokkija niin on pakko) niin juoksua ees sun taas kun yhden miehen orkesterilla ei voi koko karjaa laskea arvaamaan vääriä paikkoja vaan muutama kerrallaan täytyy ottaa sisälle ja ohjailla paikoilleen. Ja miksi tuntuu että joku sarvipää ihan tahallaan kokeilee joka paikan läpi ennen omaa partta... Kyllähän ne sitten jo oppii osa paremminkin omat parret aikaa myötä mutta hiehot ja ostoelukat sotkee aina pakan

MiltähänVuosisadalta kirjoitti:

Työ navetassa ei vähene laidunnuksella yhtään, sillä uloslasku ja sisälleotto vie paljon aikaa valmisteluineen. Ruokitaan sekä lypsyajat että koko yö sisällä, joten apetta tehdään lähes yhtä paljon kuin talvellakin. Harjannut en ole satunnaisia itsensä lianneita lukuunottamatta vuosikymmeniin lehmiä, eikä juuri kukaan muukaan sitä ehdi nykyään tehdä. Ei kestäisi kädet eikä keuhkot harjata lähemmäs 60 lehmää edes satunnaisesti.

Lue lisää

Tiloja on siis erilaisia. Toisilla tiloilla lehmät menevät omille paikoilleen pienellä ohjauksella. Toki tähän vaaditaan kaksi henkilöä. Siten lehmät eivät pääse sotkemaan paikkoja vaan alkavat heti syömään. Päivällä tapahtuvat kuivitukset jäävät siis pois, koska lehmät ovat ulkona ja tietysti erilaiset puhdistukset. Lehmät ulkonaollessaan pysyvät puhtaina. joten harjaukset myös vähentyvät siltä osin.
Uloslasku kuten myöskään sisälletulo ei vie kovin paljon aikaa. Juoksulla tulevat lehmät veräjälle vastaan, kun lehmät huomaavat hoitajansa tulevan hakemaan niitä navettaan.

Toisaaltanäin kirjoitti:

Tiloja on siis erilaisia. Toisilla tiloilla lehmät menevät omille paikoilleen pienellä ohjauksella. Toki tähän vaaditaan kaksi henkilöä. Siten lehmät eivät pääse sotkemaan paikkoja vaan alkavat heti syömään. Päivällä tapahtuvat kuivitukset jäävät siis pois, koska lehmät ovat ulkona ja tietysti erilaiset puhdistukset. Lehmät ulkonaollessaan pysyvät puhtaina. joten harjaukset myös vähentyvät siltä osin.
Uloslasku kuten myöskään sisälletulo ei vie kovin paljon aikaa. Juoksulla tulevat lehmät veräjälle vastaan, kun lehmät huomaavat hoitajansa tulevan hakemaan niitä navettaan.

Lue lisää

Kymmenen lehmää sisälle vie 10 minuuttia, meidän 60 lehmää vie 60 minuuttia. Kahdelta lohkolta omina ryhminään, sisään eri ovesta eri aikaan, 4-6 lehmän erissä, aina kaksi ottamassa sisälle ja ohjataan omiin parsiinsa. Loppukesästä jokunen alkaa osata itsekin mennä omaan parsiinsa, jos on reitti vapaa ettei kukaan tai mikään sotke. Silloin kun oli 20-30 lehmää oli asiat helpompia, isolla kartalla on erilaiset haasteet.

SavonMaaltaMatka kirjoitti:

Kymmenen lehmää sisälle vie 10 minuuttia, meidän 60 lehmää vie 60 minuuttia. Kahdelta lohkolta omina ryhminään, sisään eri ovesta eri aikaan, 4-6 lehmän erissä, aina kaksi ottamassa sisälle ja ohjataan omiin parsiinsa. Loppukesästä jokunen alkaa osata itsekin mennä omaan parsiinsa, jos on reitti vapaa ettei kukaan tai mikään sotke. Silloin kun oli 20-30 lehmää oli asiat helpompia, isolla kartalla on erilaiset haasteet.

Lue lisää

Ja paljonko aikaa säästyy, kun lehmät ovat ulkona koko päivän. Ei tarvitse päivällä käydä puhdistamassa parsia eikä antamassa lisää ruokaa.

Niinkuinmyös kirjoitti:

Ja paljonko aikaa säästyy, kun lehmät ovat ulkona koko päivän. Ei tarvitse päivällä käydä puhdistamassa parsia eikä antamassa lisää ruokaa.

Ei säästy yhtään aikaa ruokinnassakaan. Ei käydä päivällä puhdistamassa parsia eikä lisäämässä ruokia, koska ollaan poissa navetasta talvellakin päiväsaikaan noin 5 tuntia. Eli laiduntavat nyt tuon noin 5 tuntia päivässä.

MittaluokkaHuomioon kirjoitti:

Ei säästy yhtään aikaa ruokinnassakaan. Ei käydä päivällä puhdistamassa parsia eikä lisäämässä ruokia, koska ollaan poissa navetasta talvellakin päiväsaikaan noin 5 tuntia. Eli laiduntavat nyt tuon noin 5 tuntia päivässä.

Lue lisää

Siis monin eri tavoin hoidetaan eläimiä. Tiedän ilan, jossa päivälläkin käydään siistimässä parsia - todella puhtaat eläimet jalkoja myöten.

Juu moni tila tykkää tehdä tuon ns. päivätarkin, riippuu myös miten hyvin mitoitetut parret sinulla on että kuinka hyvin sontivat kouruun taikka ritilälle. Kyllä ne sai pysymään aika puhtaana ilman sitä harjaamistakin (aikaisemmin kun oli enemmän lehmiä ei harjattu) kun oli kuivitus kohdillaan ja hyvät parret sekä karvasi syksyllä. Eikä juuri tarvinnut siistiä mitään iltatarkillakaan, päivällä ei kukaan juuri katsonut karjaläävän suuntaankaan.
Tapoja on niin monia, ja tottumuksia. Niin tämän laidunnusasian ja sen järjestelynkin suhteen. Ja navetta-ajat on kestovertailun aihe mistä saa hyvänkin väittelyn aikaan mikä on paras kenenkin mielestä... Itsellä tapa töiden suhteen kun aikaisin menee pääsee poiskin aikaisin ainakin toivon mukaan.

Tapoja ja tottumuksia on tosiaankin erilaisia. On mahtavaa, että parsinavetoista pääsevät eläimet moniksi kuukauksiksi ulos laitumille ja talvisin jaloittelemaan. Siten parsinavetoissa eläimet eivät ole koko elämänsä ajan kytkettyinä vaan pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä.

Ja sattuu omaan nilkkaan.

Jos se matalimmasta kohdasta yli menokin tietää 16 tunnin työpäiviä, ei voi muuta. Laiduntaa on parsinavetasta pakko, mutta se lisää työtä ja vähentää tuloja, sillä talvella hyvin syövät lehmät AINA ehtyvät laitumella. Miten on duunarit, ryhtyisittekö itse kesäksi pidemmälle päivälle pienemmällä palkalla, ihan vain tuotteen ostajia miellyttääksenne?

ei uutisisa pojalla ollut mitään vaikeuksia,
kertoi että lehmät tykkää ja tietää mitä pitää tehdä,
ja se näyttikin siltä, hyvää mieltä...

sulle varmaan pitäs antaa vitusti lisää rahaaaaaaa...

Sulle ei kohta anneta edes leipää.

KunTajuaisitte kirjoitti:

Jos se matalimmasta kohdasta yli menokin tietää 16 tunnin työpäiviä, ei voi muuta. Laiduntaa on parsinavetasta pakko, mutta se lisää työtä ja vähentää tuloja, sillä talvella hyvin syövät lehmät AINA ehtyvät laitumella. Miten on duunarit, ryhtyisittekö itse kesäksi pidemmälle päivälle pienemmällä palkalla, ihan vain tuotteen ostajia miellyttääksenne?

Lue lisää

Toisilla tiloilla taas työt vähenevät - riippuu siis tilasta. Lehmät ovat laiskoja ja siten laitumillakin liikkuvat vähän. Koska lehmät saavat paljon ihmisläheistä hoitoa, niin lehmiä on helppo liikutella paikasta toiseen. Juoksulla takaisin navettaan lypsylle. Kaikista pihatoista eläimet eivät pääse ollenkaan ulos.

KunTajuaisitte kirjoitti:

Jos se matalimmasta kohdasta yli menokin tietää 16 tunnin työpäiviä, ei voi muuta. Laiduntaa on parsinavetasta pakko, mutta se lisää työtä ja vähentää tuloja, sillä talvella hyvin syövät lehmät AINA ehtyvät laitumella. Miten on duunarit, ryhtyisittekö itse kesäksi pidemmälle päivälle pienemmällä palkalla, ihan vain tuotteen ostajia miellyttääksenne?

Lue lisää

Miellyttääkö ostajia se, että pihatossa olevat eläimet kiusaavat toisia. Siten heikompia yksilöitä ei päästetä syömään eikä juomaan. Pitää ajatella eläinyksiöä yksilönä eikä ryhmänä. Parsinavetoissa kaikilla on hyvä olla. Hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi eikä navettatyypistä. Olisi hyvä, että
navettatyypistä riippumatta kaikki eläimet pääsisivät laitumille.

Hölynpölyä. Maito kerätään kaikilta tiloilta jos se on meijerikelpoista (E- tai 1-luokkaista). Lehmien laidunnus tai laiduntamattomuus ei vaikuta maidon keruuseen, maitokuski ei sitä pysty toteamaan eikä valvomaan sillä joillain tiloilla maitoauto käy navettatyöaikaan, ja vaikka se kävisi esim. keskipäivällä ja lehmät ei ulkona, voi olla mahdollista että tila laiduntaa vain öisin ja päinvastoin jos käy yöllä voi olla että tila ei laidunna öisin. Lain mukaista, ja muuten vain öisin laidunnus on viisasta etenkin kuumina päivinä jolloin eläimillä on parempi olla koneellisesti ilmanvaihdetussa viileässä navetassa päivä.
Eikä maitoautokuski monilla tiloilla kulkeneilla jalkineillaan saa astua eläinsuojan puolelle, ainoat havaintonsa mitä hän saa tehdä on maitohuoneen ja pihan puolelta.
Meillä eräs kaupunkilainen lähinaapuri luuli 4 lehmättömän vuoden jälkeen olevan lehmiä vielä ja otti muistaakseni puheeksikin kun ei laitumella... Ei maitoautokaan enää käänny meille eikä lypsykone pärise.
Ja muistelen jonkun kertoneen kuinka tilalle saapui valvontaeläinlääkäri oliko nyt jonkun laiduntamattomuusilmiannon takia, isäntä sanoi että menehän edellä navetalle, hän tulee perässä... Ei ollut siinäkään talossa kait ollut muutamaan vuodeen lehmän puolikastakaan...

karjastaluovuttu kirjoitti:

Hölynpölyä. Maito kerätään kaikilta tiloilta jos se on meijerikelpoista (E- tai 1-luokkaista). Lehmien laidunnus tai laiduntamattomuus ei vaikuta maidon keruuseen, maitokuski ei sitä pysty toteamaan eikä valvomaan sillä joillain tiloilla maitoauto käy navettatyöaikaan, ja vaikka se kävisi esim. keskipäivällä ja lehmät ei ulkona, voi olla mahdollista että tila laiduntaa vain öisin ja päinvastoin jos käy yöllä voi olla että tila ei laidunna öisin. Lain mukaista, ja muuten vain öisin laidunnus on viisasta etenkin kuumina päivinä jolloin eläimillä on parempi olla koneellisesti ilmanvaihdetussa viileässä navetassa päivä.
Eikä maitoautokuski monilla tiloilla kulkeneilla jalkineillaan saa astua eläinsuojan puolelle, ainoat havaintonsa mitä hän saa tehdä on maitohuoneen ja pihan puolelta.
Meillä eräs kaupunkilainen lähinaapuri luuli 4 lehmättömän vuoden jälkeen olevan lehmiä vielä ja otti muistaakseni puheeksikin kun ei laitumella... Ei maitoautokaan enää käänny meille eikä lypsykone pärise.
Ja muistelen jonkun kertoneen kuinka tilalle saapui valvontaeläinlääkäri oliko nyt jonkun laiduntamattomuusilmiannon takia, isäntä sanoi että menehän edellä navetalle, hän tulee perässä... Ei ollut siinäkään talossa kait ollut muutamaan vuodeen lehmän puolikastakaan...

Lue lisää

Eräs kunnaneläinlääkäri sai eläinsuojeluilmoituksen hevosesta, joka ei pääse ulos. Talossa ei ollut ollut hevosta enää viiteentoista vuoteen. Mutta mentävä on, jos joku kiusallaankin ilmoituksen tekee.

Todella hyvä, että tuottajat jaksavat käyttää lehmiään talvisin ulkona jaloittelemassa ja kesällä laitumella monta kuukautta. Mistä moinen väite, että parsinavetasta eläimet eivät pääse liikkumaan vaan ovat kiinnikytkettyinä parteensa. Saavathan ne tarpeeksi liikuntaa ollessaan monta kuukautta kesäisin ulkona ja talvella ulkona jaloittelemassa.

Ja tästä syy ei ole maatalousyrittäjillä vaan maatalouspolitiikalla. EU oli tappoisku pienelle maataloustoiminnalle. Ja lisää hankaluuksiahan ovat suunnittelemassa pieniä karjatiloja ajatellen, esimerkiksi parsinavettakielto. Näistä meidän vanhoista parsinavetoista ei voi muuttaa enää toimivaa eläimille kuin hoitajillekin viihtyisää pihattoa, rahoitusta ei saa uuteen rakennukseen tai massiiviseen korjaamiseen jos karjaa ei ala olla reilusti yli 50 tissinkantajaa. Karjamäärän radikaali lisääminen tilalla vaatii myös lisäpeltohehtaarit ja työvoimaakin lisää että sikäli tämä maatalouden "rakennekehitys" menee käsittämättömään suuntaan, jos joku vielä niitä pikkupaikkoja toivoo. Minä toivoisin.
Meillä tyhjeni navetta vähitellen erään sairastapauksen jälkimainingeissa. Sen huomasi kun karjaa oli joitakin vuosia enää vähän, ei oltu minkään arvoisia kenellekään. Katsottiin alaspäin niin rehutehtaitten kun muitten kauppiaitten sekä voin sanoa jopa meijerin taholta.
Kukaan maatalousyrittäjä ei puurtaisi entistä kohtuuttomampia työpäiviä niitten suurien karjojen kanssa jos vähemmällä pärjäisi. 10 lehmän maitotilistä on paha maksella mitään kun hinnat nousee paitsi tuottajahinnat jotka vain laskee. Ne paljon puhuttavat maataloustuet auttaa nipin napin pysymään -/0 tilanteessa, autappas kun joku elukka sairastuu tai kone särkyy niin siinä ollaan lirissä, perhettäkin jos vielä on ja yrittää pitää edes niukkaa elintasoa yllä, eräskin pienen tilan emäntä kysyi mistä enää voi tinkiä? Hakevat jonosta leivän.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Ja tästä syy ei ole maatalousyrittäjillä vaan maatalouspolitiikalla. EU oli tappoisku pienelle maataloustoiminnalle. Ja lisää hankaluuksiahan ovat suunnittelemassa pieniä karjatiloja ajatellen, esimerkiksi parsinavettakielto. Näistä meidän vanhoista parsinavetoista ei voi muuttaa enää toimivaa eläimille kuin hoitajillekin viihtyisää pihattoa, rahoitusta ei saa uuteen rakennukseen tai massiiviseen korjaamiseen jos karjaa ei ala olla reilusti yli 50 tissinkantajaa. Karjamäärän radikaali lisääminen tilalla vaatii myös lisäpeltohehtaarit ja työvoimaakin lisää että sikäli tämä maatalouden "rakennekehitys" menee käsittämättömään suuntaan, jos joku vielä niitä pikkupaikkoja toivoo. Minä toivoisin.
Meillä tyhjeni navetta vähitellen erään sairastapauksen jälkimainingeissa. Sen huomasi kun karjaa oli joitakin vuosia enää vähän, ei oltu minkään arvoisia kenellekään. Katsottiin alaspäin niin rehutehtaitten kun muitten kauppiaitten sekä voin sanoa jopa meijerin taholta.
Kukaan maatalousyrittäjä ei puurtaisi entistä kohtuuttomampia työpäiviä niitten suurien karjojen kanssa jos vähemmällä pärjäisi. 10 lehmän maitotilistä on paha maksella mitään kun hinnat nousee paitsi tuottajahinnat jotka vain laskee. Ne paljon puhuttavat maataloustuet auttaa nipin napin pysymään -/0 tilanteessa, autappas kun joku elukka sairastuu tai kone särkyy niin siinä ollaan lirissä, perhettäkin jos vielä on ja yrittää pitää edes niukkaa elintasoa yllä, eräskin pienen tilan emäntä kysyi mistä enää voi tinkiä? Hakevat jonosta leivän.

Lue lisää

Miksi ihmeessä hyvät parsinavetat pitäisi kieltää? Hyvä parsinavetta on parempi vaihtoehto kuin huono pihatto. Silloinhan huonot pihatotkin pitäisi kieltää ja rakentaa uudet pihatot. Toisaalta pihatoissa eläimet eivät saa ihmisläheistä hoitoa ja kun ajatellaan niitä pihattojen huonoja puolia. Pelkkä vapaus ei tuo eläimille hyvinvointia. Hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi. Pienissä karjoissa hoitajilla on aikaa seurata eläimiä ja kaikki aratkin eläimet saavat olla rauhassa eikä toiset kiusaa niitä.

Osuit naulan kantaan mitä minäkin ajattelen asiasta.
Toisaalta pienissä pihatoissa eläimet kyllä saa hoitajasta riippuen myös ihmisläheistä hoitoa, pienin jossa olen lomittanut on ollut 15-20 lehmän pihatto. Oli mukava paikka työskennelläkin. Sellaisia sitä kai laittaisi monikin pystyyn mutta kun se on kuten olen tässäkin ketjussa maininnut monta kertaa, mahdotonta.
Parsinavettakiellon sijaan pitäisi antaa jotain lievempiä vaihtoehtoja kuten eläinten talviulkoilutuspakko jne. Kyllä tähän suostuttaisiin paljon mieluummin kuin siihen että n. 60% maamme navettakannasta julistettaisiin käyttökelvottomiksi vaikkakin siirtymäaikaa luvataan Mutta entä saako uusi yrittäjä sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkaa karjanpitoa tuossa siirtymäajalla? Saako mitään eläintenpitoa aloittaa, esimerkiksi hiehokasvatusta, parsinavetassa kesken siirtymäajan...? Näitäkin asioita olen tullut miettineeksi. Ei me niille vihreille taikka eläinaktivisteille mitään taideta voida. Ei tehoa tai kelpaa heihin järkipuhe, varsinkaan maatalousyrittäjien tai muitten alan kokeneitten, koulutettujen asiantuntijoitten puhe.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Osuit naulan kantaan mitä minäkin ajattelen asiasta.
Toisaalta pienissä pihatoissa eläimet kyllä saa hoitajasta riippuen myös ihmisläheistä hoitoa, pienin jossa olen lomittanut on ollut 15-20 lehmän pihatto. Oli mukava paikka työskennelläkin. Sellaisia sitä kai laittaisi monikin pystyyn mutta kun se on kuten olen tässäkin ketjussa maininnut monta kertaa, mahdotonta.
Parsinavettakiellon sijaan pitäisi antaa jotain lievempiä vaihtoehtoja kuten eläinten talviulkoilutuspakko jne. Kyllä tähän suostuttaisiin paljon mieluummin kuin siihen että n. 60% maamme navettakannasta julistettaisiin käyttökelvottomiksi vaikkakin siirtymäaikaa luvataan Mutta entä saako uusi yrittäjä sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkaa karjanpitoa tuossa siirtymäajalla? Saako mitään eläintenpitoa aloittaa, esimerkiksi hiehokasvatusta, parsinavetassa kesken siirtymäajan...? Näitäkin asioita olen tullut miettineeksi. Ei me niille vihreille taikka eläinaktivisteille mitään taideta voida. Ei tehoa tai kelpaa heihin järkipuhe, varsinkaan maatalousyrittäjien tai muitten alan kokeneitten, koulutettujen asiantuntijoitten puhe.

Lue lisää

Kysyin kerran eläintensuojelijalta, mitä pitäisi tehdä sellaisille eläimille, joita lajitoverit kiusaavat pihatoissa. Vastaus oli että teuraaksi sellaiset. Ajattelin, että onko tuo eläintensuojelua, kun syyttömät eläimet pitäisi laittaa teuraaksi eikä niille suotaisi jatkaa elämäänsä parsinavetassa.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Ja tästä syy ei ole maatalousyrittäjillä vaan maatalouspolitiikalla. EU oli tappoisku pienelle maataloustoiminnalle. Ja lisää hankaluuksiahan ovat suunnittelemassa pieniä karjatiloja ajatellen, esimerkiksi parsinavettakielto. Näistä meidän vanhoista parsinavetoista ei voi muuttaa enää toimivaa eläimille kuin hoitajillekin viihtyisää pihattoa, rahoitusta ei saa uuteen rakennukseen tai massiiviseen korjaamiseen jos karjaa ei ala olla reilusti yli 50 tissinkantajaa. Karjamäärän radikaali lisääminen tilalla vaatii myös lisäpeltohehtaarit ja työvoimaakin lisää että sikäli tämä maatalouden "rakennekehitys" menee käsittämättömään suuntaan, jos joku vielä niitä pikkupaikkoja toivoo. Minä toivoisin.
Meillä tyhjeni navetta vähitellen erään sairastapauksen jälkimainingeissa. Sen huomasi kun karjaa oli joitakin vuosia enää vähän, ei oltu minkään arvoisia kenellekään. Katsottiin alaspäin niin rehutehtaitten kun muitten kauppiaitten sekä voin sanoa jopa meijerin taholta.
Kukaan maatalousyrittäjä ei puurtaisi entistä kohtuuttomampia työpäiviä niitten suurien karjojen kanssa jos vähemmällä pärjäisi. 10 lehmän maitotilistä on paha maksella mitään kun hinnat nousee paitsi tuottajahinnat jotka vain laskee. Ne paljon puhuttavat maataloustuet auttaa nipin napin pysymään -/0 tilanteessa, autappas kun joku elukka sairastuu tai kone särkyy niin siinä ollaan lirissä, perhettäkin jos vielä on ja yrittää pitää edes niukkaa elintasoa yllä, eräskin pienen tilan emäntä kysyi mistä enää voi tinkiä? Hakevat jonosta leivän.

Lue lisää

Pienviljelijöitä kohdellaan kyllä kaltoin. Ei sitä voi oikein naamaansa missään kaupoissa tai yhdistyksissä näyttää. Verkosta koitetaan tilata missä pieniä määriä toimitetaan. Pinta-alalisän joku mooses poisti heti eu hun liityttyä.

Muistan hyvin miltä tuntui kertoa että on 6 lypsävää. Nytkin tuntuu koomiselta melkein asia kirjoittaa. Oli niitä kyllä joskus lähemmäs 40 että ei sillä. Säkkitavarana kaupasta hakien haettiin rehut vikoina lehmäpitovuosina, ei hävettänyt käydä kaupassa, kaikki maksut oli aikoinaan hoidettu ja jos ei palvella niin meikäläinen vaihtaa hyvin äkkiä puljua ja ilmoitankin vielä asiasta jolloin voi jäädä miettimisen aihetta kaupalle.
MTK:n aivopesutilaisuudessa oli ryhmätehtävänä mitä haluaisin kehittää maatalouspolitiikassa, itse ehdotin kokotyytyväisesti nyökyttelevän salin edessä miksi pienille tiloille ei tarjota tukea, ei minkäänlaista lisää jos sinulla on pieni tila tai karja. "Ohjaaja" kuittasi kylmästi että se vääristäisi rakennemuutosta maatiloilla. Mutta miksi meitä ei mahtuisi tänne pientilallisia enää? Tämä ilmeisesti on rakennemuutos. Pienet pois, kaikki pienyrittäminen ja perheviljelmä. Mutta umpikujassa on moni "elinkelvottoman" 20-30 ha tilan jatkajaksi aikova jälkeläinen.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Muistan hyvin miltä tuntui kertoa että on 6 lypsävää. Nytkin tuntuu koomiselta melkein asia kirjoittaa. Oli niitä kyllä joskus lähemmäs 40 että ei sillä. Säkkitavarana kaupasta hakien haettiin rehut vikoina lehmäpitovuosina, ei hävettänyt käydä kaupassa, kaikki maksut oli aikoinaan hoidettu ja jos ei palvella niin meikäläinen vaihtaa hyvin äkkiä puljua ja ilmoitankin vielä asiasta jolloin voi jäädä miettimisen aihetta kaupalle.
MTK:n aivopesutilaisuudessa oli ryhmätehtävänä mitä haluaisin kehittää maatalouspolitiikassa, itse ehdotin kokotyytyväisesti nyökyttelevän salin edessä miksi pienille tiloille ei tarjota tukea, ei minkäänlaista lisää jos sinulla on pieni tila tai karja. "Ohjaaja" kuittasi kylmästi että se vääristäisi rakennemuutosta maatiloilla. Mutta miksi meitä ei mahtuisi tänne pientilallisia enää? Tämä ilmeisesti on rakennemuutos. Pienet pois, kaikki pienyrittäminen ja perheviljelmä. Mutta umpikujassa on moni "elinkelvottoman" 20-30 ha tilan jatkajaksi aikova jälkeläinen.

Lue lisää

Eihän isoilla tiloilla mene hyvin - maksuvaikeuksia ja jopa konkursseja.
Pienet tilat vielä juuri ja juuri selviytyvät maksuistaan. Tilojen ei tarvitse palkata työvoimaa. Pienet karjat pääsevät laiduntamaan, koska laitumia riittää. Aikaa riittää jokaisen yksilön seuraamiseen ja tarkka karjasilmä huomaa heti, mikäli eläimellä on jotain vikana. Siksipä suosin pieniä karjoja.

Tulen suosimaan maailman antoisinta duunareitten lellintä paikkaa nimeltä KELA, ennemmin kuin tuhlaan elämäni turhaan näiden kaupunki lusmujen ruokkimiseen.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Muistan hyvin miltä tuntui kertoa että on 6 lypsävää. Nytkin tuntuu koomiselta melkein asia kirjoittaa. Oli niitä kyllä joskus lähemmäs 40 että ei sillä. Säkkitavarana kaupasta hakien haettiin rehut vikoina lehmäpitovuosina, ei hävettänyt käydä kaupassa, kaikki maksut oli aikoinaan hoidettu ja jos ei palvella niin meikäläinen vaihtaa hyvin äkkiä puljua ja ilmoitankin vielä asiasta jolloin voi jäädä miettimisen aihetta kaupalle.
MTK:n aivopesutilaisuudessa oli ryhmätehtävänä mitä haluaisin kehittää maatalouspolitiikassa, itse ehdotin kokotyytyväisesti nyökyttelevän salin edessä miksi pienille tiloille ei tarjota tukea, ei minkäänlaista lisää jos sinulla on pieni tila tai karja. "Ohjaaja" kuittasi kylmästi että se vääristäisi rakennemuutosta maatiloilla. Mutta miksi meitä ei mahtuisi tänne pientilallisia enää? Tämä ilmeisesti on rakennemuutos. Pienet pois, kaikki pienyrittäminen ja perheviljelmä. Mutta umpikujassa on moni "elinkelvottoman" 20-30 ha tilan jatkajaksi aikova jälkeläinen.

Lue lisää

Lainsäädännöllä ja muulla vastaavalla voidaan loputkin pientilat lopettaa. Parsinavettakiellolla moni tila lopettaa hommat. Pelkällä uhkauksella on vaikutuksensa. Valvonta on yksi keino tehdä pientilan elo hankalaksi. Sitä ilmeisesti käytetäänkin koska komissiokin on puuttunut asiaan ja kehottanut valvomaan myös isoja tiloja. Pientilojen valvonnat maksavat enemmän kuin niille annetaan vuodessa tukia. Onhan se tosin heipompaa tarkastajalle.

tähänsuuntaan kirjoitti:

Lainsäädännöllä ja muulla vastaavalla voidaan loputkin pientilat lopettaa. Parsinavettakiellolla moni tila lopettaa hommat. Pelkällä uhkauksella on vaikutuksensa. Valvonta on yksi keino tehdä pientilan elo hankalaksi. Sitä ilmeisesti käytetäänkin koska komissiokin on puuttunut asiaan ja kehottanut valvomaan myös isoja tiloja. Pientilojen valvonnat maksavat enemmän kuin niille annetaan vuodessa tukia. Onhan se tosin heipompaa tarkastajalle.

Lue lisää

On hyvä, että parsinavetoissa on niin hyvää ja ihmisläheistä hoitoa. Ja mikä parasta, kun eläimet saavat olla laitumilla kuukausia ja jopa talvellaakin pääsevät ulos jaloitteelemaan. Pihatoista eivät pääse välttämättä ulos laitumille ja siksipä ne kivuliaat sorkkasairaaudet ovat ongelma pihatoissa.

Sanotaan näin että sorkkasairaudet leviää pihatossa herkemmin, syynä enemmänkin se että eläimet liikkuu samoilla alueilla paljon usein märällä lantakäytävällä tai sitten kovalla ja kuluttavalla ritilällä. Samoin utaresairauksilla on riski levitä etenkin jos tartuttajalehmä on tiputtelee maitoa parsiin, lypsyjärjestystäkin on asemalla vaikeampi suunnitella kuten parsinavetassa voi. Pihattoon voit toisaalta järjestää koneellisen karjaharjan, parsinavetassa kaikki sellainen on käsityötä ja suurien karjojen kanssa joutunut jäämään historiaan.
Talviulkoilutus parsinavetoissa on tällä seudulla ainakin yleistynyt, meillä eivät käyneet kun ei vielä ymmärretty mitä etuja siitä on.
Eräs navettaratkaisu mitä tuossa ajattelin kun tätä parsinavettakieltoa koskevaa artikkelia luin, että mitä jos lehmät on yön sisällä parsissa talvisin, aamulla lypsät, annat jauhot ja katsot kiimat, sitten pihalle päiväksi iltalypsyyn saakka jos ei hirveä keli, siellä jollain hämmästyttävällä ihmekonstilla oikeasti kuivana pidettävä jaloittelutarha varustettuna myös kestokuivikepohjaisella säänsuojalla lämmitettyine juomakuppeineen. Kumpi se sitten olisi? Tämä voisi jos tulisi hyväksytyksi tulla pienien tilojen ratkaisuksi, kielto näyttää olevan edessä eikä meidän järkipuheet ole pierua saharassa enempää kun vihreät kaupunkilaisineen meluaa.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Sanotaan näin että sorkkasairaudet leviää pihatossa herkemmin, syynä enemmänkin se että eläimet liikkuu samoilla alueilla paljon usein märällä lantakäytävällä tai sitten kovalla ja kuluttavalla ritilällä. Samoin utaresairauksilla on riski levitä etenkin jos tartuttajalehmä on tiputtelee maitoa parsiin, lypsyjärjestystäkin on asemalla vaikeampi suunnitella kuten parsinavetassa voi. Pihattoon voit toisaalta järjestää koneellisen karjaharjan, parsinavetassa kaikki sellainen on käsityötä ja suurien karjojen kanssa joutunut jäämään historiaan.
Talviulkoilutus parsinavetoissa on tällä seudulla ainakin yleistynyt, meillä eivät käyneet kun ei vielä ymmärretty mitä etuja siitä on.
Eräs navettaratkaisu mitä tuossa ajattelin kun tätä parsinavettakieltoa koskevaa artikkelia luin, että mitä jos lehmät on yön sisällä parsissa talvisin, aamulla lypsät, annat jauhot ja katsot kiimat, sitten pihalle päiväksi iltalypsyyn saakka jos ei hirveä keli, siellä jollain hämmästyttävällä ihmekonstilla oikeasti kuivana pidettävä jaloittelutarha varustettuna myös kestokuivikepohjaisella säänsuojalla lämmitettyine juomakuppeineen. Kumpi se sitten olisi? Tämä voisi jos tulisi hyväksytyksi tulla pienien tilojen ratkaisuksi, kielto näyttää olevan edessä eikä meidän järkipuheet ole pierua saharassa enempää kun vihreät kaupunkilaisineen meluaa.

Lue lisää

Niin - ei se pihatto siis paratiisi ole lehmille - varsinkaan aroille eläimille. Ne eivät ole hyvinvoivia eläimiä kuten ne taas parsinavetoissa on hyvinvoivia.
Lehmiä harjatessa hoitajan stressi vähenee ja kummallakin on hyvä olla. Talvijaloittelu ei ole mikään ongelma, joten eläimet voivat lajityypillisesti käyttäytyä. Se on hieno asia. Pienet tilat ovat ovat kaikin puolin hyviä.
Jokaiselle eläimelle tulisi antaa , siis aroillekin, elämisen mahdollisuus.

Molemminpuolin kirjoitti:

Niin - ei se pihatto siis paratiisi ole lehmille - varsinkaan aroille eläimille. Ne eivät ole hyvinvoivia eläimiä kuten ne taas parsinavetoissa on hyvinvoivia.
Lehmiä harjatessa hoitajan stressi vähenee ja kummallakin on hyvä olla. Talvijaloittelu ei ole mikään ongelma, joten eläimet voivat lajityypillisesti käyttäytyä. Se on hieno asia. Pienet tilat ovat ovat kaikin puolin hyviä.
Jokaiselle eläimelle tulisi antaa , siis aroillekin, elämisen mahdollisuus.

Lue lisää

Pihatto ei tosiaankaan ole hyvä kaikille lehmille, koska kaikki lehmät eivät ole luonteeltaan samanlaisia. On lehmiä, jotka eivät mene syömään eikä lypsylle, mikäli toisia on lähellä. Laitumellkin mennessä tällaiset yksilöt jäävät viimeiseksi mennessään laitumelle.

Jos sinulla on lypsyasemallinen pihatto, pääsee aratkin lehmät ainakin siellä viimesenä lypsylle, rehupöytäänpääsy on ongelma varsinkin kun syöntitilaa useimmiten on niinkin rajallisesti että säilörehunjakoaikaan vaan ne "pomot" ja vahvat on syömässä parhaat päältä. Lypsyrobotilla homma toimii ohjatun kierron pihatossa, vapaakiertopihatossa ne arat jää usein robotin nurkille kun aina joku rva. sotanorsu on tunkemassa ensin.
Parsinavetassakin on lehmillä joskus kähminää jos paikat vaihtuu ja aina se jokin arka uusi hieho on pakko tuoda vanhojen lehmien väliin. Muistan että kerran oli pakko vaihtaa erään heikomman lehmän paikkaa kun naapurit esti täysin rehupöytään pääsyn.
Lypsyasema on kyllä eräs mainio puoli pihatossa, tai lypsyrobotti, jota parsinavettaan ei saa. Onhan kombinavetoita joissa lypsy asemalla lehmät parsissa, mutta tuntemani ja kokemani paikat ova äärimmäisen työläitä ja hitaita kokonaisuudessaan, riittävän suuret kokoomatilat puuttuu useimmista tietysti on kallista tyhjää tilaa mutta varsinkiin yksin työskennellessä ehdoton.
Parsinavetankin lypsyn saa jollain lailla toimivaksi ja mukavaksi, jos lypsykiskot tai -kärryt ja lypsyjakkara, polvisuojat, lypsyvyöt, pistoolihanat, automaattiset irrottajat, ergonominen alkusuihkemuki... Kaikkea tuotahan kaupataan.

karjastaluovuttu kirjoitti:

Jos sinulla on lypsyasemallinen pihatto, pääsee aratkin lehmät ainakin siellä viimesenä lypsylle, rehupöytäänpääsy on ongelma varsinkin kun syöntitilaa useimmiten on niinkin rajallisesti että säilörehunjakoaikaan vaan ne "pomot" ja vahvat on syömässä parhaat päältä. Lypsyrobotilla homma toimii ohjatun kierron pihatossa, vapaakiertopihatossa ne arat jää usein robotin nurkille kun aina joku rva. sotanorsu on tunkemassa ensin.
Parsinavetassakin on lehmillä joskus kähminää jos paikat vaihtuu ja aina se jokin arka uusi hieho on pakko tuoda vanhojen lehmien väliin. Muistan että kerran oli pakko vaihtaa erään heikomman lehmän paikkaa kun naapurit esti täysin rehupöytään pääsyn.
Lypsyasema on kyllä eräs mainio puoli pihatossa, tai lypsyrobotti, jota parsinavettaan ei saa. Onhan kombinavetoita joissa lypsy asemalla lehmät parsissa, mutta tuntemani ja kokemani paikat ova äärimmäisen työläitä ja hitaita kokonaisuudessaan, riittävän suuret kokoomatilat puuttuu useimmista tietysti on kallista tyhjää tilaa mutta varsinkiin yksin työskennellessä ehdoton.
Parsinavetankin lypsyn saa jollain lailla toimivaksi ja mukavaksi, jos lypsykiskot tai -kärryt ja lypsyjakkara, polvisuojat, lypsyvyöt, pistoolihanat, automaattiset irrottajat, ergonominen alkusuihkemuki... Kaikkea tuotahan kaupataan.

Lue lisää

Tottahan toki hoitajiakin ajatellen parsinavetasta tehdään toimiva. Toisia kiusaavat lehmät ja hiehot siirretään rauhallisten eläinten viereen ja siten kaikilla on hyvä olla. On lypsykiskot, tarvikkeita ei tarvtse kantaa ym. työtä helpottavia toimenpiteitä. Ja mikä tärkeintä - kaikki nämä eläinten ja ihmisten hyvinvointia ajatellen tehdyt toimenpiteet maksavat suhteellisen vähän. Kun vielä sitten on investoitu jaloittelutarhaan, niin eläimet voivat talvellakin ulkoilla. Sorkat pysyvät terveinä ja puhtaina lumessa käyskennellessä.
Tarttuvia tauteja on helppo pitää kurissa, kun itse on tarkkana.

Pihatoista ei tarvitse päästää lehmiä laitumille.

On hyvä, että yhä useammista parsinavetoista lehmät pääsevät jaloitteleman talvella jaloittelutarhaan. Kesällä monta kuukautta saavat sitten olla laitumilla nauttimassa kesästä ja syksystä.

Laiduntamisessa ja talvijaloittelussa on paljon hyviä puolia. Lehmillä pysyy sorkat terveinä ja lumessa kävellessä sorkat puhdistuvat. Tilasta riippuen työt vähenevät siltä osin, kun eläimet ovat ulkona esim. siivous- ja puhdistustyöt.

Miksi täytyy olla niin paljon lehmiä, kun pienellä eläinmäärällä tulee toimeen. Itse suosin pienten tilojen tuotteita, koska niissä eläimet saavat ihmisläheistä hoitoa ja eläimillä on turvallinen olo. Kukaan lajitoveri ei pääse hyppäämään toisen selkään ja alistuvat eläimet saavat syödä ja juoda niin paljon kuin haluavat.