Eläkkeiden leikkaus Holmströmin mukaan

Superkarttuma oli voimassa 2005-2017 eli juuri kohdennettu suurille ikäluokille. Superkarttuma koski toki vain niitä, jotka olivat töissä yli 63-vuotiaana.

Elinikäkerroin ei näppärästi koske suurta ikäluokkaa, vaan ainostaan sitä nuorempia, vaikka ei ole vielä tietoa siitä kuinka pitkiä eläkkeitä mikin sukupolvi nauttii. Saattaa hyvin olla, että suuri ikäluokka on se pisimpään eläkettä nauttiva sukupolvi alhaisen eläkeiän ja hyvän terveydenhuollon takia. Terveydenhuoltoa karsitaan jatkuvasti ja antibioottien tehon menetys voi tehdä ohitus- ja nivelleikkauksista mahdottomia.

2005 eläkeuudistus oli erittäin suosiollinen suurelle ikäluokalle. Heille annettiin lyhentämättömänä vanhan systeemin edut (suojasäännöllä vuoteen 2011 saakka). Ei elinaikakerrointa ja vielä merkittävämpänä tekijänä eläke määräytyi loppuajan suurten tulojen mukaan eikä koko uran kertymästä, joka on keskimäärin paljon pienempi.

Kaikesta tästä seuraa se, että suuren ikäluokan eläke on 60% tai jopa enemmän loppuajan palkasta kun taas nyt keski-ikäiset eivät tule pääsemään edes 50% nykyisestä palkastaan, joka on useimmilla aloilla selvästi pienempi kuin suuren ikäluokan loppuajan palkka. Omalla alallani keski-ikäisten palkka oli n. 70% juuri eläkkeelle vastaavasta työstä jäävien palkasta. Eli nyt he saavat eläkettä 10-15% vähemmän kuin minä palkkaa ja valittavat kuinka huono eläke on.

Minun eläkkeeni tulee aikanaan olemaan 40% huonompi kuin heidän ellei eläkejärjestelmää vielä heikennetä seuraavan 20 vuoden aikana. Tästä osa tulee eläkejärjestelmän muutoksesta ja osa siitä, että palkat eivät enää nouse samalla tahdilla uran viimeisen 20 vuoden aikana, sillä hyvin koulutettuja on paljon enemmän tässä ikäluokassa.

Työttömyys on sitten toinen juttu. Sekin koettelee nuorempia aivan erilailla kuin suurta ikäluokkaa.

Nykyisten eläkkeiden pienentäminen vaikuttaisi tietysti oleellisesti nykyisiin ja tuleviin eläkemaksuihin ja siten yritysten kilpailukykyyn ja/tai palkkoihin. Eläkemaksut olivat alussa vain 5% ja nousivat "suureksi" vasta 90-luvulla. Nyt ne ovat n. 25% ja laskelmien mukaan pian 30%.

Niin 2005 eläkemuutos tehtiin siten, että elinaikakerroin ei koskenut suurta ikäluokkaa eli alkoi vaikuttaa vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin eläkkeille jääviin. Poliittisesti tietysti helpompi päätös heikentää vain niiden eläkkeitä, joiden eläkeikään on vielä kymmeniä vuosia ja jotka tuskin liioin vielä miettivät tulevia eläkkeitään.

On aika pieni lohtu, että saisi pitkällä eläkeiällä yhteensä yhtä paljon kuin suuri ikäluokka. Sehän siis vain tarkoittaa pitkää kituutusta pienillä tuloilla. Yhtä paljon se asuminen ja ruoka maksaa kuukaudessa vaikka eläisi pidempäänkin.

Näyttää uusimmista laskelmista kadonneen tuo eläkemaksujen nousu 30% paikkeille. Viimeksi kun katsoin se oli lähempänä eikä vaatinut pessimististä mallia. Holmström ei taida oikein uskoa ko. ennusteeseen: http://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/ennustelaskelmat/pitkan-aikavalin-ennustelaskelmat/uusimmat-laskelmatulokset/

Tuosta näkyy selvästi myös se, että keskieläke tulee laskemaan selvästi keskituloon nähden. Nyt ollaan lähellä 55% ja keski-ikäisten päästyä eläkeikään 45%.

Se on aivan sama maksaako työnantaja vai palkansaaja työeläkemaksun. Tietysti lyhyellä aikavälillä siirto vastaa palkankorotusta tai -laskua, mutta pidemmällä aikavälillä palkat laskevat tai nousevat niin, että kokonaiskustannus on sama.

Keskimääräinen eläke on aritmeettinen keskiarvo, joka on noussut muutamassa vuodessa miehillä jopa 200-300 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke on nyt yli 1800 e/kk - kaikilla noin 1600 e/kk. "Kaikkien" keskiarvo on olennaisesti pienempi, syynä naisten ja varsinkin äitien pienet työeläkkeet.
- Jopa kaikkein korkeimmin koulutettujen äitien työeläkkeet ovat jääneet alle keskiarvojen.Niitä ovat syöneet lasten hoitoon menneet vuodet, osapäivätyö ja lyhyet sijaisuudet ym. epätyypilliset työsuhteet, monessa tapauksessa lasten alakouluikään saakka.
"Keskieläkettä" nostaa valtion ylemmän ja keskitason sekä kuntien ylimpien virkamiesten pitkät työurat ja korkeat eläkkeet, puhumattakaan suuryhtiöiden jättimäisistä supereläkkeistä, useita kymppitonneja kuukaudessa.
Totuudenmukaisempi tapa olisi tarkastella aritmeettisten keskiarvojen sijaan mediaaneja - jotka ovat eläkkeiden lukujonon keskimmäiset arvot. Silloin mediaani alapuolelle jää eläkeläisistä puolet ja yläpuolelle toinen puolisko.
Erityisesti ennen vuotta 2005 eläköityneet äidit on unohdettu. Tilanne on vielä huonompi, jos kyseessä on sairaseläke ennen 60 vuoden ikää, vaikkapa 57-59 vuoden iässä. Mitään superkarttumaa ei ole tullut ja eläkettä alkoi narttua vasta 23 vuoden iästä, silloinkin vain yli kolmen kuukauden kokoaikatyöstä. Lisäksi indeksit ovat heikentäneet vanhimpien eläkkeiden ostoarvoa jopa 20-30%.

Siperia opettaa - tyttäret ja lasten lapset eivät uskalla hankkia lapsia. Syntyvyys on laskenut 1860-luvun nälkävuosien tasolle.

ÄiditKynnysmattoja kirjoitti:

Keskimääräinen eläke on aritmeettinen keskiarvo, joka on noussut muutamassa vuodessa miehillä jopa 200-300 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke on nyt yli 1800 e/kk - kaikilla noin 1600 e/kk. "Kaikkien" keskiarvo on olennaisesti pienempi, syynä naisten ja varsinkin äitien pienet työeläkkeet.
- Jopa kaikkein korkeimmin koulutettujen äitien työeläkkeet ovat jääneet alle keskiarvojen.Niitä ovat syöneet lasten hoitoon menneet vuodet, osapäivätyö ja lyhyet sijaisuudet ym. epätyypilliset työsuhteet, monessa tapauksessa lasten alakouluikään saakka.
"Keskieläkettä" nostaa valtion ylemmän ja keskitason sekä kuntien ylimpien virkamiesten pitkät työurat ja korkeat eläkkeet, puhumattakaan suuryhtiöiden jättimäisistä supereläkkeistä, useita kymppitonneja kuukaudessa.
Totuudenmukaisempi tapa olisi tarkastella aritmeettisten keskiarvojen sijaan mediaaneja - jotka ovat eläkkeiden lukujonon keskimmäiset arvot. Silloin mediaani alapuolelle jää eläkeläisistä puolet ja yläpuolelle toinen puolisko.
Erityisesti ennen vuotta 2005 eläköityneet äidit on unohdettu. Tilanne on vielä huonompi, jos kyseessä on sairaseläke ennen 60 vuoden ikää, vaikkapa 57-59 vuoden iässä. Mitään superkarttumaa ei ole tullut ja eläkettä alkoi narttua vasta 23 vuoden iästä, silloinkin vain yli kolmen kuukauden kokoaikatyöstä. Lisäksi indeksit ovat heikentäneet vanhimpien eläkkeiden ostoarvoa jopa 20-30%.

Lue lisää

Joo nyt keski-ikäiset ovat ikäviä väliinputoajia tuossa suhteessa. Hiukan vanhemmat saivat äityisloma-ajaltaan erittäin hyvää korvausta ja nuoremmille taas kertyy jopa enemmän eläkettä äitiys- ja vanhempainlomalla kuin töissä. Vaimoni on ollut myös hoitovapaalla täydet ajat, joten hänen eläkekertymänsä on varsin vajaa.

Toisaalta yleisesti naiset ovat eläkejärjestelmässä voittajia. Eläkeikä ja kertymät ovat samoja, vaikka keskimääräinen elinikä on huomattavasti suurempi.

Suuri ikäluokka käsittää ymmärtääkseni vuosina 1944-1950 syntyneet eli he ovat jo eläköityneet pääosin vuoteen 2014 mennessä. On varmasti monia, jotka ovat jatkaneet työelämässä eläkeiän jälkeenkin, osa vanhasta 'tottumuksesta' kun eläkeikä heille aiemmin oli 65 vuotta aina vuoteen 2005 saakka.

Eläkejärjestelmää ei suuri ikäluokka ole luonut, vaan heidän vanhempansa. Suuri ikäluokka olikin ensimmäinen sukupolvi, joka siitä pääsi osalliseksi koko painollaan. Ja saa siis sen mukaiset eläkkeetkin.
Toki jokainen sukupolvi 'virittelee' järjestelmää ja toki silloin voi syyttää noita virityksiä 'kotiinpäinvedoiksi' tai miksi haluaa.

Suuren ikäluokan luomia 'tuotteita' ovat lähinnä 70-2000-luvuilla luodut järjestelmät. Ilmainen koulutus, kaikille kuuluva päivähoito, terveydenhuolto, jne, joista taasen me suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat olemme saaneet nauttia koko ikämme eikä niinkään itse suuri ikäluokka.
Seuraava kysymys onkin mitä vastaava suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat ovat luoneet?
Tilanne on muuttunut, koska tuo suurten ikäluokkien koko on niin suuri muihin ikäluokkiin nähden ja on aina tullut 'kalliiksi'. Ensin lastenhoito, sitten koulutus, työelämän aikaiset jutut kuten asunnot, liikenne, jne ja nyt eläkkeet, terveydenhuolto, vanhushuolto jne.
Näin ollen, jos vain kustannuksia mitataan ikäluokkatasolla, niin tietysti suuri ikäluokka on se 'kallis ikäluokka' aina. Ja erityisesti tämän ikäluokan osalta aika ennen työelämää ja aika työelämän jälkeen on ja on ollut suuria kustannuksia aiheuttavaa.

Yksi ratkaisu tietysti on vähentää kustannuksia suurten ikäluokkien eläkkeistä, vanhuspalveluista, terveydenhoidosta jne. Ja jos katsotaan, ettei suureen ikäluokkaan ole varaa, niin näin tietysti tehdäänkin. Ongelma on tosin poistuva luonnollista tietä seuraavan 20 vuoden aikana lopullisesti ja sitä ennen ongelma pienenee vähitellen koko ajan.

Yksilötasolla tilanne ei ihan noin ole työeläkejärjestelmässäkään. Työeläkejärjestelmässä tilanne on ollut tiedossa varmasti niin kauan, kun huomattiin ikäluokkien vääristymä. Mm nykyinen noin 200 miljardin sijoituspääoma on eläkejärjestelmässä kerätty juuri tätä varten, sen maksajina on suuret ikäluokat kyllä kunnostautuneet oikein hyvin. Sen sijoitustuotoilla pystytään kattamaan melkoinen osa suurten ikäluokkien tuomasta kustannusrasitteesta. Ja periaatteessa jos pääomiakin aletaan syömään suurten ikäluokkien hyväksi, joka siis voi sekin olla perusteltua ainakin osittain, koska he ovat osallistuneet myös tämän kasvattamiseen.
Suurten ikäluokkien aiheuttamasta 'kustannusongelmista' eläkkeet taitavatkin olla yksi vähimmistä, koska siihen on varauduttu keräämällä sijoituspääomaa. Näinhän ei ole tehty terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen yms osalta.

Poliittinen päätöksenteko on sitten toinen asia ja jos näin jälkikäteen haluaa puhua suurten ikäluokkien ahneudesta, niin eniten se kyllä juuri politiikassa osuu kohdalleen. Ja tämä ei kyllä näytä yhtään muuttuneen nykyisenkään sukupolvien aikana, joten suurten ikäluokkien syyttelylle ei oikein ole perusteita.
Ehkä yksi näin jälkiviisaana huomattu 'virhe' oli suurten ikäluokkien haluttomuus hankkia lapsia 'tarpeeksi', jolloin olisi voitu pienentää yksilötasolla tätä nykyisin puhuttua pienten ikäluokkien kustannusrasitusta, joka kohdistuu heidän omien vanhempiensaa isovanhempiensa vanhuuden aikaan.
Syitä miksi lapsia hankittiin 'liian vähän' on varmasti monia ja varmasti monet niistä liittyvät omaan ja heidän lastensa, eli meidän ja vanhempiemme, elintasoon. Olisiko se sitä ahneutta?

Asialla on siis monta puolta eikä vain yksi, joka liittyy meidän sukupolvien ennustettuihin eläkemaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Niitäkään tietysti väheksymättä. En oikein usko suurten ikäluokkien tahallista ja tarkoituksellista pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan näissäkään asioissa.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Suuri ikäluokka käsittää ymmärtääkseni vuosina 1944-1950 syntyneet eli he ovat jo eläköityneet pääosin vuoteen 2014 mennessä. On varmasti monia, jotka ovat jatkaneet työelämässä eläkeiän jälkeenkin, osa vanhasta 'tottumuksesta' kun eläkeikä heille aiemmin oli 65 vuotta aina vuoteen 2005 saakka.

Eläkejärjestelmää ei suuri ikäluokka ole luonut, vaan heidän vanhempansa. Suuri ikäluokka olikin ensimmäinen sukupolvi, joka siitä pääsi osalliseksi koko painollaan. Ja saa siis sen mukaiset eläkkeetkin.
Toki jokainen sukupolvi 'virittelee' järjestelmää ja toki silloin voi syyttää noita virityksiä 'kotiinpäinvedoiksi' tai miksi haluaa.

Suuren ikäluokan luomia 'tuotteita' ovat lähinnä 70-2000-luvuilla luodut järjestelmät. Ilmainen koulutus, kaikille kuuluva päivähoito, terveydenhuolto, jne, joista taasen me suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat olemme saaneet nauttia koko ikämme eikä niinkään itse suuri ikäluokka.
Seuraava kysymys onkin mitä vastaava suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat ovat luoneet?
Tilanne on muuttunut, koska tuo suurten ikäluokkien koko on niin suuri muihin ikäluokkiin nähden ja on aina tullut 'kalliiksi'. Ensin lastenhoito, sitten koulutus, työelämän aikaiset jutut kuten asunnot, liikenne, jne ja nyt eläkkeet, terveydenhuolto, vanhushuolto jne.
Näin ollen, jos vain kustannuksia mitataan ikäluokkatasolla, niin tietysti suuri ikäluokka on se 'kallis ikäluokka' aina. Ja erityisesti tämän ikäluokan osalta aika ennen työelämää ja aika työelämän jälkeen on ja on ollut suuria kustannuksia aiheuttavaa.

Yksi ratkaisu tietysti on vähentää kustannuksia suurten ikäluokkien eläkkeistä, vanhuspalveluista, terveydenhoidosta jne. Ja jos katsotaan, ettei suureen ikäluokkaan ole varaa, niin näin tietysti tehdäänkin. Ongelma on tosin poistuva luonnollista tietä seuraavan 20 vuoden aikana lopullisesti ja sitä ennen ongelma pienenee vähitellen koko ajan.

Yksilötasolla tilanne ei ihan noin ole työeläkejärjestelmässäkään. Työeläkejärjestelmässä tilanne on ollut tiedossa varmasti niin kauan, kun huomattiin ikäluokkien vääristymä. Mm nykyinen noin 200 miljardin sijoituspääoma on eläkejärjestelmässä kerätty juuri tätä varten, sen maksajina on suuret ikäluokat kyllä kunnostautuneet oikein hyvin. Sen sijoitustuotoilla pystytään kattamaan melkoinen osa suurten ikäluokkien tuomasta kustannusrasitteesta. Ja periaatteessa jos pääomiakin aletaan syömään suurten ikäluokkien hyväksi, joka siis voi sekin olla perusteltua ainakin osittain, koska he ovat osallistuneet myös tämän kasvattamiseen.
Suurten ikäluokkien aiheuttamasta 'kustannusongelmista' eläkkeet taitavatkin olla yksi vähimmistä, koska siihen on varauduttu keräämällä sijoituspääomaa. Näinhän ei ole tehty terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen yms osalta.

Poliittinen päätöksenteko on sitten toinen asia ja jos näin jälkikäteen haluaa puhua suurten ikäluokkien ahneudesta, niin eniten se kyllä juuri politiikassa osuu kohdalleen. Ja tämä ei kyllä näytä yhtään muuttuneen nykyisenkään sukupolvien aikana, joten suurten ikäluokkien syyttelylle ei oikein ole perusteita.
Ehkä yksi näin jälkiviisaana huomattu 'virhe' oli suurten ikäluokkien haluttomuus hankkia lapsia 'tarpeeksi', jolloin olisi voitu pienentää yksilötasolla tätä nykyisin puhuttua pienten ikäluokkien kustannusrasitusta, joka kohdistuu heidän omien vanhempiensaa isovanhempiensa vanhuuden aikaan.
Syitä miksi lapsia hankittiin 'liian vähän' on varmasti monia ja varmasti monet niistä liittyvät omaan ja heidän lastensa, eli meidän ja vanhempiemme, elintasoon. Olisiko se sitä ahneutta?

Asialla on siis monta puolta eikä vain yksi, joka liittyy meidän sukupolvien ennustettuihin eläkemaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Niitäkään tietysti väheksymättä. En oikein usko suurten ikäluokkien tahallista ja tarkoituksellista pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan näissäkään asioissa.

Lue lisää

Noinpa...

Eikä tämä nykysukupolvikaan hanki lapsia yhtään enempää. Päinvastoin, vähemmänkin. Olisiko taas sama parempi elintaso syynä eli lapset 'maksavat' liikaa?
No tästähän tietysti seuraa vastaava syyttävä. 'huutoa' taas kohdistuen nykysukupolveen.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Suuri ikäluokka käsittää ymmärtääkseni vuosina 1944-1950 syntyneet eli he ovat jo eläköityneet pääosin vuoteen 2014 mennessä. On varmasti monia, jotka ovat jatkaneet työelämässä eläkeiän jälkeenkin, osa vanhasta 'tottumuksesta' kun eläkeikä heille aiemmin oli 65 vuotta aina vuoteen 2005 saakka.

Eläkejärjestelmää ei suuri ikäluokka ole luonut, vaan heidän vanhempansa. Suuri ikäluokka olikin ensimmäinen sukupolvi, joka siitä pääsi osalliseksi koko painollaan. Ja saa siis sen mukaiset eläkkeetkin.
Toki jokainen sukupolvi 'virittelee' järjestelmää ja toki silloin voi syyttää noita virityksiä 'kotiinpäinvedoiksi' tai miksi haluaa.

Suuren ikäluokan luomia 'tuotteita' ovat lähinnä 70-2000-luvuilla luodut järjestelmät. Ilmainen koulutus, kaikille kuuluva päivähoito, terveydenhuolto, jne, joista taasen me suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat olemme saaneet nauttia koko ikämme eikä niinkään itse suuri ikäluokka.
Seuraava kysymys onkin mitä vastaava suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat ovat luoneet?
Tilanne on muuttunut, koska tuo suurten ikäluokkien koko on niin suuri muihin ikäluokkiin nähden ja on aina tullut 'kalliiksi'. Ensin lastenhoito, sitten koulutus, työelämän aikaiset jutut kuten asunnot, liikenne, jne ja nyt eläkkeet, terveydenhuolto, vanhushuolto jne.
Näin ollen, jos vain kustannuksia mitataan ikäluokkatasolla, niin tietysti suuri ikäluokka on se 'kallis ikäluokka' aina. Ja erityisesti tämän ikäluokan osalta aika ennen työelämää ja aika työelämän jälkeen on ja on ollut suuria kustannuksia aiheuttavaa.

Yksi ratkaisu tietysti on vähentää kustannuksia suurten ikäluokkien eläkkeistä, vanhuspalveluista, terveydenhoidosta jne. Ja jos katsotaan, ettei suureen ikäluokkaan ole varaa, niin näin tietysti tehdäänkin. Ongelma on tosin poistuva luonnollista tietä seuraavan 20 vuoden aikana lopullisesti ja sitä ennen ongelma pienenee vähitellen koko ajan.

Yksilötasolla tilanne ei ihan noin ole työeläkejärjestelmässäkään. Työeläkejärjestelmässä tilanne on ollut tiedossa varmasti niin kauan, kun huomattiin ikäluokkien vääristymä. Mm nykyinen noin 200 miljardin sijoituspääoma on eläkejärjestelmässä kerätty juuri tätä varten, sen maksajina on suuret ikäluokat kyllä kunnostautuneet oikein hyvin. Sen sijoitustuotoilla pystytään kattamaan melkoinen osa suurten ikäluokkien tuomasta kustannusrasitteesta. Ja periaatteessa jos pääomiakin aletaan syömään suurten ikäluokkien hyväksi, joka siis voi sekin olla perusteltua ainakin osittain, koska he ovat osallistuneet myös tämän kasvattamiseen.
Suurten ikäluokkien aiheuttamasta 'kustannusongelmista' eläkkeet taitavatkin olla yksi vähimmistä, koska siihen on varauduttu keräämällä sijoituspääomaa. Näinhän ei ole tehty terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen yms osalta.

Poliittinen päätöksenteko on sitten toinen asia ja jos näin jälkikäteen haluaa puhua suurten ikäluokkien ahneudesta, niin eniten se kyllä juuri politiikassa osuu kohdalleen. Ja tämä ei kyllä näytä yhtään muuttuneen nykyisenkään sukupolvien aikana, joten suurten ikäluokkien syyttelylle ei oikein ole perusteita.
Ehkä yksi näin jälkiviisaana huomattu 'virhe' oli suurten ikäluokkien haluttomuus hankkia lapsia 'tarpeeksi', jolloin olisi voitu pienentää yksilötasolla tätä nykyisin puhuttua pienten ikäluokkien kustannusrasitusta, joka kohdistuu heidän omien vanhempiensaa isovanhempiensa vanhuuden aikaan.
Syitä miksi lapsia hankittiin 'liian vähän' on varmasti monia ja varmasti monet niistä liittyvät omaan ja heidän lastensa, eli meidän ja vanhempiemme, elintasoon. Olisiko se sitä ahneutta?

Asialla on siis monta puolta eikä vain yksi, joka liittyy meidän sukupolvien ennustettuihin eläkemaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Niitäkään tietysti väheksymättä. En oikein usko suurten ikäluokkien tahallista ja tarkoituksellista pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan näissäkään asioissa.

Lue lisää

Suuri ikäluokka on kai juuri tuo 44-50, mutta ehkä se sukupolvena on hiukan laajempi eli hyvä asema eläkeasioissa on hieman laajempi kuin tuo.

Ei kai kukaan usko, että suurella ikäluokalla oli pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan. Sen sijaan itsekkyyttä omien eläkkeiden saamisessa paemmaksi kuin oikeasti on varaa saattoi jo ollakin. Suuri ikäluokka oli jo vahvasti mukana kun eläketavoite nostettiin 70-luvulla 40->60% palkasta. Itsekin mainitsit tuon eläkeiän tiputtamisen 65 vuodesta 63:een juuri suurta ikäluokkaa varten. Ensisessä työpaikassani suuri ikäluokka sai valita jopa 60 vuoden eläkeiän, kun naisten ja miesten eläikä laitettiin samaksi.

Nyt tuosta 60% tavoitteesta tullaan kovaa vauhtia alas, kun suuri ikäluokka on jo eläkkeellä ja alin eläkeikä nostetaan takaisin 65 vuoteen ja ylikin.

Tuo 200 miljardia on kertynyt pääosin viimeisen n. 20 vuoden aikana ja nythän maksetut eläkkeet ovat jo yhtä suuret kuin kerättävät eläkemaksut eli suurista eläkemaksuista huolimatta pääoma ei kasva kuin mahdollisen sijoitustuoton kautta. Nyt keski-ikäiset ovat olleet aivan yhtälailla tai enemmänkin keräämässä tuota pottia ja joutuvat koko työikänsä maksamaan yli 20% eläkemaksuja, jotta suuri ikäluokka saa eläkkeensä. Mutta he eivät tule saamaan yhtä hyviä eläkkeitä.

Ikärakenteen ja eläkemaksupolitiikan takia suuri ikäluokka saa eläkemaksuilleen erinomaisen tuoton. He eivät suinkaan ole maksaneet omia eläkkeitään, siihen ei alkuajan pienet maksut alkuunkaan riittäneet. Nuoremmat taas maksavat kovia eläkemaksuja, jotka eivät enää ole hyviä sijoituksia tuleviin eläkkeisiin nähden, koska maksut ovat suuret suurien eläkemenojen takia ja nyt on herätty siihen, että eläkejärjestelmä ei ollut realistinen.

Toisin sanoen eläkemaksuja olisi pitänyt korottaa jo aiemmin ja/tai tyytyä pienempään kuin 60% tavoitteeseen. On kuitenkin ollut jo hyvin kauan tiedossa, että suuresta ikäluokasta muodostuu suuri kustannus yhteiskunnalle sen ollessa eläkkeellä.

Suuren ikäluokan ongelma ei poistu eläkejärjestelmästä 20 vuoden aikana, vaikka sinä aikana suurin osa suuresta ikäluokasta poistuu. Nyt pitäisi edelleen kerätä lisää eläkepääomaa, jotta sen tuotoilla voitaisiin rahoittaa eläkkeitä. Kerääminen ei onnistu, koska eläkemenot vievät kaikki eläkemaksut ja suuret eläkemaksut heikentävät Suomen kilpailukykyä.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Suuri ikäluokka on kai juuri tuo 44-50, mutta ehkä se sukupolvena on hiukan laajempi eli hyvä asema eläkeasioissa on hieman laajempi kuin tuo.

Ei kai kukaan usko, että suurella ikäluokalla oli pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan. Sen sijaan itsekkyyttä omien eläkkeiden saamisessa paemmaksi kuin oikeasti on varaa saattoi jo ollakin. Suuri ikäluokka oli jo vahvasti mukana kun eläketavoite nostettiin 70-luvulla 40->60% palkasta. Itsekin mainitsit tuon eläkeiän tiputtamisen 65 vuodesta 63:een juuri suurta ikäluokkaa varten. Ensisessä työpaikassani suuri ikäluokka sai valita jopa 60 vuoden eläkeiän, kun naisten ja miesten eläikä laitettiin samaksi.

Nyt tuosta 60% tavoitteesta tullaan kovaa vauhtia alas, kun suuri ikäluokka on jo eläkkeellä ja alin eläkeikä nostetaan takaisin 65 vuoteen ja ylikin.

Tuo 200 miljardia on kertynyt pääosin viimeisen n. 20 vuoden aikana ja nythän maksetut eläkkeet ovat jo yhtä suuret kuin kerättävät eläkemaksut eli suurista eläkemaksuista huolimatta pääoma ei kasva kuin mahdollisen sijoitustuoton kautta. Nyt keski-ikäiset ovat olleet aivan yhtälailla tai enemmänkin keräämässä tuota pottia ja joutuvat koko työikänsä maksamaan yli 20% eläkemaksuja, jotta suuri ikäluokka saa eläkkeensä. Mutta he eivät tule saamaan yhtä hyviä eläkkeitä.

Ikärakenteen ja eläkemaksupolitiikan takia suuri ikäluokka saa eläkemaksuilleen erinomaisen tuoton. He eivät suinkaan ole maksaneet omia eläkkeitään, siihen ei alkuajan pienet maksut alkuunkaan riittäneet. Nuoremmat taas maksavat kovia eläkemaksuja, jotka eivät enää ole hyviä sijoituksia tuleviin eläkkeisiin nähden, koska maksut ovat suuret suurien eläkemenojen takia ja nyt on herätty siihen, että eläkejärjestelmä ei ollut realistinen.

Toisin sanoen eläkemaksuja olisi pitänyt korottaa jo aiemmin ja/tai tyytyä pienempään kuin 60% tavoitteeseen. On kuitenkin ollut jo hyvin kauan tiedossa, että suuresta ikäluokasta muodostuu suuri kustannus yhteiskunnalle sen ollessa eläkkeellä.

Suuren ikäluokan ongelma ei poistu eläkejärjestelmästä 20 vuoden aikana, vaikka sinä aikana suurin osa suuresta ikäluokasta poistuu. Nyt pitäisi edelleen kerätä lisää eläkepääomaa, jotta sen tuotoilla voitaisiin rahoittaa eläkkeitä. Kerääminen ei onnistu, koska eläkemenot vievät kaikki eläkemaksut ja suuret eläkemaksut heikentävät Suomen kilpailukykyä.

Lue lisää

Näin jälkikäteen on selvää, että virheitäkin on syntynyt ja tehty. En silti jaksa uskoa niiden olleen tarkoituksellisia. Uskallan epäillä, että näin tekee ja on tehnyt myös minun sukupolveni kuin sinunkin. Olen itse 'myöhempää keski-ikää' elävä ja koko ikäni työelämässä olleena eläkkeeni on riittävä minun vaatimattoihin tarpeisiini. Sitä en epäile. Enkä epäile sinunkaan eläkkeesi riittävyyttä, jos olet keski-ikäinen ja ikäsi työelämässä ollut. Prosentit voivat meillä olla huonommat kuin suuren ikäluokan vastaavan työhistorian tehneillä ja elinaikakertoimetkin rassaavat, mutta tuskin eurot suhteessa yleiseen elintasoon ja hintatasoon.

Suuret ikäluokathan ovat olleet taloudellinen 'ongelma' jokaisessa ikävaiheessa ja nyt on vanhuusvaihe. Ja tuskin niistä mikään on tullut yllätyksenä, mutta taitaa olla niin, että vain eläkejärjestelmä on tämän huomioinut etukäteen varautumalla edes jossain määrin.

Ensimäisessä vaiheessa maksajina olivat heidän vanhempansa, sitten he itse ja nyt heidän lapsensa, näin se periaatteessa menee. Seuraavaa ei enää tule. Nuorempien eläkevakuutusmaksujen rasitus ei sen jälkeen enää kasvakaan ellei nykysukupolvet tee jotain, joka tähän johtaa. Toinen asia sitten on, jos halutaan nykyisten ikäpolvien eläkkeiden maksuja varten kerätä toiset 200 miljardia ( tai joku muu iso summa). Toinen vaihtoehto on tietysti pitäytyä nykyisessä osittain rahastoivassa järjestelmässä, jolloin siinäkin kustannuspuolta helpottaa merkittävästi suuren ikäluokan poistuminen. On toki niin, että suurten ikäluokkien lapset ja lapsenlapsetkin ovat 'kovilla' edellisen ikäluokan ja vanhempiensa suuren määrän aiheuttavien kustannusten kanssa myös eläkkeiden osalta. Ei toki vain niiden.

Suuri ikäluokka on ratkaisseet oman ikäluokkansa aikaisia ongelmia kehittämillään keinoilla. Ja varmasti uskoen niiden oikeellisuuteen Nyt vastaavasti myöhempien vastuulla on nykyiset ongelmat. Ne ovat erilaisia, mutta tuskinpa vaikeampia.

Ikäluokkakohtainen maksetun vakuutusmaksun 'sijoitusvoitto' on varmaan prosenteissa pienempi nykyisillä työssäolevilla ikäluokilla , kuten asiantuntijat ovat osoittaneet. Herää kysymys miten on euroina yksilötasolla, kun tuon 200 miljardin sijoitustulotkin ovat käytettävissä.
Ei eläkejärjestelmän kehittämistä pidä lopettaa nytkään eikä varmaan näin tehdäkään.
Onko ainoa kehityssuunta se, että maksettavia eläkkeitä pienennetään? Ne eivät kyllä ole yksilötasolla keskimäärin mitenkään erityisen korkeita nytkään, mutta suuren määränsä vuoksi tietysti kokonaissumma on korkea.
Varmaan leikkaaminen on yksi vaihtoehto ja helpoimpia, jos muuta ei todellakaan keksitä. Ja näin tietysti käykin, jos yleisesti koko elintasomme Suomessa laskee. Elintason yleiseen ylläpitoon ja kasvattamiseen Suomessa suuret ikäluokat eivät enää kykene toimillaan ja omilla päätöksillään juuri osallistumaan, vaan se on nuorempien vastuulla. Luotan myös oman ja nuorempien ikäluokkien kykyyn ratkoa nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Näin jälkikäteen on selvää, että virheitäkin on syntynyt ja tehty. En silti jaksa uskoa niiden olleen tarkoituksellisia. Uskallan epäillä, että näin tekee ja on tehnyt myös minun sukupolveni kuin sinunkin. Olen itse 'myöhempää keski-ikää' elävä ja koko ikäni työelämässä olleena eläkkeeni on riittävä minun vaatimattoihin tarpeisiini. Sitä en epäile. Enkä epäile sinunkaan eläkkeesi riittävyyttä, jos olet keski-ikäinen ja ikäsi työelämässä ollut. Prosentit voivat meillä olla huonommat kuin suuren ikäluokan vastaavan työhistorian tehneillä ja elinaikakertoimetkin rassaavat, mutta tuskin eurot suhteessa yleiseen elintasoon ja hintatasoon.

Suuret ikäluokathan ovat olleet taloudellinen 'ongelma' jokaisessa ikävaiheessa ja nyt on vanhuusvaihe. Ja tuskin niistä mikään on tullut yllätyksenä, mutta taitaa olla niin, että vain eläkejärjestelmä on tämän huomioinut etukäteen varautumalla edes jossain määrin.

Ensimäisessä vaiheessa maksajina olivat heidän vanhempansa, sitten he itse ja nyt heidän lapsensa, näin se periaatteessa menee. Seuraavaa ei enää tule. Nuorempien eläkevakuutusmaksujen rasitus ei sen jälkeen enää kasvakaan ellei nykysukupolvet tee jotain, joka tähän johtaa. Toinen asia sitten on, jos halutaan nykyisten ikäpolvien eläkkeiden maksuja varten kerätä toiset 200 miljardia ( tai joku muu iso summa). Toinen vaihtoehto on tietysti pitäytyä nykyisessä osittain rahastoivassa järjestelmässä, jolloin siinäkin kustannuspuolta helpottaa merkittävästi suuren ikäluokan poistuminen. On toki niin, että suurten ikäluokkien lapset ja lapsenlapsetkin ovat 'kovilla' edellisen ikäluokan ja vanhempiensa suuren määrän aiheuttavien kustannusten kanssa myös eläkkeiden osalta. Ei toki vain niiden.

Suuri ikäluokka on ratkaisseet oman ikäluokkansa aikaisia ongelmia kehittämillään keinoilla. Ja varmasti uskoen niiden oikeellisuuteen Nyt vastaavasti myöhempien vastuulla on nykyiset ongelmat. Ne ovat erilaisia, mutta tuskinpa vaikeampia.

Ikäluokkakohtainen maksetun vakuutusmaksun 'sijoitusvoitto' on varmaan prosenteissa pienempi nykyisillä työssäolevilla ikäluokilla , kuten asiantuntijat ovat osoittaneet. Herää kysymys miten on euroina yksilötasolla, kun tuon 200 miljardin sijoitustulotkin ovat käytettävissä.
Ei eläkejärjestelmän kehittämistä pidä lopettaa nytkään eikä varmaan näin tehdäkään.
Onko ainoa kehityssuunta se, että maksettavia eläkkeitä pienennetään? Ne eivät kyllä ole yksilötasolla keskimäärin mitenkään erityisen korkeita nytkään, mutta suuren määränsä vuoksi tietysti kokonaissumma on korkea.
Varmaan leikkaaminen on yksi vaihtoehto ja helpoimpia, jos muuta ei todellakaan keksitä. Ja näin tietysti käykin, jos yleisesti koko elintasomme Suomessa laskee. Elintason yleiseen ylläpitoon ja kasvattamiseen Suomessa suuret ikäluokat eivät enää kykene toimillaan ja omilla päätöksillään juuri osallistumaan, vaan se on nuorempien vastuulla. Luotan myös oman ja nuorempien ikäluokkien kykyyn ratkoa nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita.

Lue lisää

Taatusti on ollut tietoinen valinta jättää eläkekorjaukset koskemaan nuorempia. Toki olisikin ollut poliittisesti vaikeampaa ajaa muutoksia, jotka koskevat jo eläkkeelläolevia tai melko pian eläkkeelle siirtyviä, joita on jo yhteensä puolet äänestäjistä ja suurin osa vastustaisi eläkkeiden pienennystä heiltä. Tuo toinen puolikas taas ei keskimäärin vielä eläkkeitä mieti, joten heiltä on paljon helpompi viedä tulevia eläkkeitä.

Rahastoituna taitaa olla n. 190 miljardia. Onhan se iso summa, mutta eläkkeellä taitaa olla n. 1,5 miljoonaa, nyt eläkkeelle jäävät saavat keskimäärin n. 1800 €/kk eläkettä ja ovat eläkkeellä keskimäärin n. 22 vuotta. Siis tuosta tulee yhteensä 1,5 M *1800*12 *22 = 700 miljardia, mikä kuvastaa hyvin sitä, ettei eläkkeitä suinkaan ole maksettu kuin n. neljännes.

Suuri ikäluokka taitaa olla edelleen aktiivisesti politiikassa mukana sekä päättäjinä että äänestäjinä, joten kyllä he voivat vielä paljon muuttaa asioita, vaikka eivät juuri työelämässä olekaan.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Taatusti on ollut tietoinen valinta jättää eläkekorjaukset koskemaan nuorempia. Toki olisikin ollut poliittisesti vaikeampaa ajaa muutoksia, jotka koskevat jo eläkkeelläolevia tai melko pian eläkkeelle siirtyviä, joita on jo yhteensä puolet äänestäjistä ja suurin osa vastustaisi eläkkeiden pienennystä heiltä. Tuo toinen puolikas taas ei keskimäärin vielä eläkkeitä mieti, joten heiltä on paljon helpompi viedä tulevia eläkkeitä.

Rahastoituna taitaa olla n. 190 miljardia. Onhan se iso summa, mutta eläkkeellä taitaa olla n. 1,5 miljoonaa, nyt eläkkeelle jäävät saavat keskimäärin n. 1800 €/kk eläkettä ja ovat eläkkeellä keskimäärin n. 22 vuotta. Siis tuosta tulee yhteensä 1,5 M *1800*12 *22 = 700 miljardia, mikä kuvastaa hyvin sitä, ettei eläkkeitä suinkaan ole maksettu kuin n. neljännes.

Suuri ikäluokka taitaa olla edelleen aktiivisesti politiikassa mukana sekä päättäjinä että äänestäjinä, joten kyllä he voivat vielä paljon muuttaa asioita, vaikka eivät juuri työelämässä olekaan.

Lue lisää

Tuo laskemasi 700 miljardia tulee tuon sinun laskelmasi mukaan maksettavaksi siis 22 vuoden aikana. Se tekee suurin piirtein 32 miljardia vuodessa. Säästössä on nyt tuo vajaa 200 miljardia.
Nyt minulla ei ole tässä summaa, joka joka vuosittain kerätään palkkasummasta ja sijoitusten tuotoista, mutta tällä hetkellä vielä ainakaan rahastot eivät pienene eli rahaa tulee vakuutusmaksuista ja sijoituksista enemmän kuin eläkkeisiin menee. Ja nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä eli vanhuuseläkeläisten määrä ei periaatteessa enää kasva. Tästä ei siis synny ongelmaa mikäli työssä olevien suhteellinen osuus pysyy vähintäänkin nykyisenä ja tulotaso samoin.

Toki on niin, että vanhemmalla eläkeläisikäluokalla on pienemmät eläkkeet kuin nuoremmalla ja se johtaa siihen, ettei eläkkeiden maksuun menevä summa pienene samassa suhteessa kuin eläkeläisten määrä. Suunta tässä on käsittääkseni edelleen niin, että eläkkeen määrä on nuoremmilla eläkkeelle jäävillä keskimäärin suurempi kuin 'poistuvilla'. Eli tulevilla eläkeläisillä, siis vielä työssäolevilla, on isommat eläkkeet suhteessa palkkatuloihin tulossa kuin nyt jo eläkkeellä olevilla. Tätä kyllä tehokkaasti leikkaa elinaikakerroin, jos jää vanhuuseläkkeelle heti kun se on mahdollista. Sitä voi kompensoida siirtämällä hieman eläkkeellejääntiä
Mitä tästä voi tai pitää ajatella? Suuri ikäluokkahan on siis eläkkeellä jo ja nuorimmatkin heistä useamman vuoden joten heidän syystään ei eläkekustannukset enää kasva absoluuttisesti. Eläkeläisen indeksikin, nk taitettu indeksi, ei kasvata eläkkeiden määrää reaalisesti työvoiman reaalipalkkojen kasvun mukana, mutta pitää eläkkeen myöntämishetken tasoisena. Tämä siis tarkoittaa eläkeläisten suhteellisen elintason supistuvan työvoimaan verrattuna. . Onko suuri ikäluokka siis syytösten kohteena enää jatkossa oikea sukupolvi?
Myös eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä alkaa vähitellen supistumaan. Sitä voisi nopeuttaa, jos nykyinen nuorempi polvi hankkisi enemmän lapsia tai halvemmallakin eli 'työperäistä' maahanmuuttoa lisäämällä.

Totta sekin, että eläköityneellä suurella ikäluokalla on vielä edustajia politiikassa, mutta kyllä enemmistö poliitikoista on nuorempia. Hallituksessakaan ei taida olla suuren ikäluokan edustajia enää yhtään, vai muistanko väärin. Ei myöskään isompien yritysten aktiivijohdossa montaakaan eikä paljon missään muuallakaan keskeisissä yhteiskunnallisissa asemissa merkittävästi.
Kyllä nyt heidän aikansa on jo päättäjinä takanapäin. Nyt 'jylläävät' 60 -lukulaiset ja 70-lukulaiset lisääntyvät päättäjissä koko ajan. Taitaapa 80-lukulaisiakin jo olla. Vielä myös 50-luvun loppupuolen edustajia on paljon. He kyllä voivat muuttaa paljon ja periaatteessa koko järjestelmän jatkon.

Noista muutoksista jo ansaittuun eläkkeeseen voi tietysti sen huomata, että se vaatisi perustuslain mukaisen menettelyn eli 5/6-osaa eduskunnassa tai kahden peräkkäisen valitun eduskunnan 2/3-osan enemmistön. Ellen väärin muista noita. Siis kerrytetyn ansaitun 'eläkepääoman' osalta. Se kuuluu ymmärtääkseni omaisuuden suojan piiriin.
Sen tuottoihin eli maksettavaan eläkkeeseen kohdistuvaan verotukseen ja indeksitarkistuksiin toki riittää normaali enemmistö eduskunnassa. Eli veroja eläkeläisille voi teknisesti lainsäädännöllä helposti korottaa ja indeksiäkin rukata periaatteessa, poliittinen 'helppous' on toinen juttu. Indeksiähän onkin jo leikattu nimenomaan maksussa olevia eläkkeitä korottavaa indeksiä. Nk taitettu indeksi mukaanlukien.
Myös sellaisia vähennyksiä, jotka kohdistuvat nimenomaan eläkeläisten verotukseen ei juurikaan ole. Nämä ei tietysti vaikuta mitenkään eläkejärjestelmään tai sen kustannuksiin sinänsä, mutta eläkeläisten henkilöökohtaiseen talouteen kyllä.

Eli kerrytetty 'eläkepääoma' tai oikeammin 'ansaittu eläkeoikeus' on melkoisen suojattu ja turvassa poliitikoiden päähänpistoilta takakäteen. Tulevan ja vielä ansaitsemattoman 'pääoman' osalta asia on helpompi. Ja niinhän onkin tehty. Tämä perustuslakitasoinen omaisuuden suoja ansaitun 'eläkepääoman' osalta on varmasti suurempi syy noiden muutosten kohdistumiseen koskemaan vain tulevaa eläkkeen ansaintaa ja jo ansaittuun osuuteen ei ole koskettu.

Elinaikakerroinhan nimenomaan leikkasi jo ansaittua eläkettä eikä ilmeisesti ollut perustuslain vastaista kuten ei myöskään eläkeiän nosto ja koko loppuajan kertymän pienentäminen niin, ettei nostetullakaan eläkeiällä pääse enää 60% tasolle, joka sekin lasketaan koko työhistorialta ja vielä taitetulla palkkakertoimella.

Taitettu indeksi laskikisi eläkkeitä suhteessa palkkoihin, jos palkat nousisivat selvästi kuluttajahintoja nopeammin. Näin ei ole tainnut tapahtua enää vuosikausiin. Sama tietysti koskee taitettua palkkakerrointa, mutta sen vaikutus on melko suuri laskettaessa 90-luvun kertymiä nykyrahaksi.

Kaipa sitten jo eläkkeelle olevillekin voisi laittaa jonkun kertoimen ilman, että se olisi perustuslain vastaista.

Eduskunnassa näyttää olevan vielä vajaat 10% edustajista suurta ikäluokkaa. Luulisin, että kunnanvaltuustoissa on enemmän ja äänioikeutetuista suuri ikäluokka oli edelleen suurin (2015). http://tilastokeskus.fi/til/evaa/2015/evaa_2015_2015-04-30_kat_001_fi.html

Tässä 2016 eläkerahavirrat: http://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/
Eläkerahasto kasvoi hiukan vähemmän kuin sen sijoitustuotto, vaikka eläkemaksujen lisäksi eläkkeitä rahoitettiin suoraan verotuloista 3,5 miljardilla ja myös TVR-rahaston kautta (1 miljardi?). Eläkerahastoa siis jo syödään lievästi eikä työeläkemaksut riitä edes eläkkeiden maksuun.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Elinaikakerroinhan nimenomaan leikkasi jo ansaittua eläkettä eikä ilmeisesti ollut perustuslain vastaista kuten ei myöskään eläkeiän nosto ja koko loppuajan kertymän pienentäminen niin, ettei nostetullakaan eläkeiällä pääse enää 60% tasolle, joka sekin lasketaan koko työhistorialta ja vielä taitetulla palkkakertoimella.

Taitettu indeksi laskikisi eläkkeitä suhteessa palkkoihin, jos palkat nousisivat selvästi kuluttajahintoja nopeammin. Näin ei ole tainnut tapahtua enää vuosikausiin. Sama tietysti koskee taitettua palkkakerrointa, mutta sen vaikutus on melko suuri laskettaessa 90-luvun kertymiä nykyrahaksi.

Kaipa sitten jo eläkkeelle olevillekin voisi laittaa jonkun kertoimen ilman, että se olisi perustuslain vastaista.

Eduskunnassa näyttää olevan vielä vajaat 10% edustajista suurta ikäluokkaa. Luulisin, että kunnanvaltuustoissa on enemmän ja äänioikeutetuista suuri ikäluokka oli edelleen suurin (2015). http://tilastokeskus.fi/til/evaa/2015/evaa_2015_2015-04-30_kat_001_fi.html

Tässä 2016 eläkerahavirrat: http://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/
Eläkerahasto kasvoi hiukan vähemmän kuin sen sijoitustuotto, vaikka eläkemaksujen lisäksi eläkkeitä rahoitettiin suoraan verotuloista 3,5 miljardilla ja myös TVR-rahaston kautta (1 miljardi?). Eläkerahastoa siis jo syödään lievästi eikä työeläkemaksut riitä edes eläkkeiden maksuun.

Lue lisää

Elinaikakerroin ei ole leikannut kertynyttä 'eläkepääomaa', joka on katsottu kuuluvan perustuslakitasoiseen omaisuusturvan suojaan. Ei, vaan se vaikuttaa tuon 'pääoman' tuottoon eli maksettavaan eläkkeeseen, näin kai voi teoreettisesti ajatella. Keinoja laskea eläkeläisen maksettavia eläkkeitä on useita, verotus, indeksileikkaukset, jne. Niitä päätöksiä tehtäessä riittää eduskunnassa yksinkertainen enemmistö. Näitähän on käytettykin.

Itse asiassa elinaikakertoimen tarkoitushan on jakaa tuota 'eläkepääomaa' pidemmälle jaksolle eliniän kasvun myötä. Sehän on yksinomaan lisännyt eläkkeelläoloaikaa, jota nyt pyritään siirtämään osittain työssäoloaikaan. Tästä seuraa, että maksettava kuukausieläke hieman pienenee.
Sama ajatushan on myös eläkeiän nostossa.

Taitetun eläkeindeksin tarkoitus on pitää myönnetyn eläkkeen samantasoisena ostovoimaltaan reaalisesti kuin mitä se oli eläkkeen myöntöhetkellä. Siksi se painottuu nimenomaan hintojen korotuksen huomioimiseen.
Ei kai työeläkkeen tarkoitus olekaan nostaa eläkkeensaajan elintasoa? Näinhän kävisi, jos eläkkeitäkin nostettaisiin palkkojen reaalitason nousun mukaisena. Minusta työvoiman elintasonnousu on työvoiman omaa ja elinkeinoelämän ansiota, jossa eläkeläisten roolia ei juuri ole.
Jos taas työssäolevien elintaso laskee eli reaalipalkat yleisesti laskevat, niin siinä tapauksessa nk taitettu indeksi toimii toisin päin eli nostaa eläkkeitä palkkoja enemmän. Muistissani kummittelee käsitys, että näin on kerran ollut tämän viimeisen laman ollessa syvimmillään. Perusteluna voi käyttää tuota samaa eli eläkeläisten toiminta tai rooli ei elintason laskussakaan ole käytännössä juurikaan.
Totta tietysti on, että pitkäaikaisen elintason yleisen laskun seurauksena, joutuvat eläkeläisetkin osallistumaan. Näinkin on käynyt eli indeksikorotusta on tämän vuoksi leikattu.

Eli eduskunnassa 10% on suureen ikäluokkaan kuuluvia? Tämähän tarkoittaa, että eläkeläiset eivät 'itsekkäästi' ahneuksissaan äänestä oman ikäluokkansa edustajia eduskuntaan turvaamaan omia etujaan.
Kunnanvaltuustoiss ei pelkästään eläkkeisiin vaikuttavia päätöksiä tehdäkään.

Tuo TVR:n rahavirta eläkejärjestelmään selittyy varmasti sillä, että ansiosidonnainen työttömyysturva kerryttää työeläkettä. Eli TVR:n rooli vastaa työnantajan roolia eläkekertymisen osalta. Ei siis mitään ylimääräistä tukea TVR maksa.

Verotulojakin maksetaan. Julkisen sektorin osuushan on huomattava työvoimasta ja nyttemmin myös julkinen sektori maksaa tuöeläkemaksua, jossa on rahasto-osuus mukana. Julkisen sektorin rahahan tulee verotuloista. Julkinen sektori alkoi rahastoida vasta paljon myöhemmin kuin yksityissektori, joten verotuloja tarvitaan julkisen sektorin eläkkeiden maksuun vielä pitkäänkin.
Lisäksi valtio tukee isolla osalla yrittäjäeläkkeitä, joissa ei ole rahastointia laisinkaan.

Eläkerahasto kasvoi yli 9 miljardilla tuon linkkisi mukaan. Pääomaa ei siis syödä edelleenkään. Rahastojen sijoitustuotot toimivat kuten on ajateltukin, kun ikäluokkien pienentyessä vakuutusmaksutulo pienenee. Tämähän on juuri sitä varautumista suurten ikäluokkien tuomaan kustannuspiikkiin.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Elinaikakerroin ei ole leikannut kertynyttä 'eläkepääomaa', joka on katsottu kuuluvan perustuslakitasoiseen omaisuusturvan suojaan. Ei, vaan se vaikuttaa tuon 'pääoman' tuottoon eli maksettavaan eläkkeeseen, näin kai voi teoreettisesti ajatella. Keinoja laskea eläkeläisen maksettavia eläkkeitä on useita, verotus, indeksileikkaukset, jne. Niitä päätöksiä tehtäessä riittää eduskunnassa yksinkertainen enemmistö. Näitähän on käytettykin.

Itse asiassa elinaikakertoimen tarkoitushan on jakaa tuota 'eläkepääomaa' pidemmälle jaksolle eliniän kasvun myötä. Sehän on yksinomaan lisännyt eläkkeelläoloaikaa, jota nyt pyritään siirtämään osittain työssäoloaikaan. Tästä seuraa, että maksettava kuukausieläke hieman pienenee.
Sama ajatushan on myös eläkeiän nostossa.

Taitetun eläkeindeksin tarkoitus on pitää myönnetyn eläkkeen samantasoisena ostovoimaltaan reaalisesti kuin mitä se oli eläkkeen myöntöhetkellä. Siksi se painottuu nimenomaan hintojen korotuksen huomioimiseen.
Ei kai työeläkkeen tarkoitus olekaan nostaa eläkkeensaajan elintasoa? Näinhän kävisi, jos eläkkeitäkin nostettaisiin palkkojen reaalitason nousun mukaisena. Minusta työvoiman elintasonnousu on työvoiman omaa ja elinkeinoelämän ansiota, jossa eläkeläisten roolia ei juuri ole.
Jos taas työssäolevien elintaso laskee eli reaalipalkat yleisesti laskevat, niin siinä tapauksessa nk taitettu indeksi toimii toisin päin eli nostaa eläkkeitä palkkoja enemmän. Muistissani kummittelee käsitys, että näin on kerran ollut tämän viimeisen laman ollessa syvimmillään. Perusteluna voi käyttää tuota samaa eli eläkeläisten toiminta tai rooli ei elintason laskussakaan ole käytännössä juurikaan.
Totta tietysti on, että pitkäaikaisen elintason yleisen laskun seurauksena, joutuvat eläkeläisetkin osallistumaan. Näinkin on käynyt eli indeksikorotusta on tämän vuoksi leikattu.

Eli eduskunnassa 10% on suureen ikäluokkaan kuuluvia? Tämähän tarkoittaa, että eläkeläiset eivät 'itsekkäästi' ahneuksissaan äänestä oman ikäluokkansa edustajia eduskuntaan turvaamaan omia etujaan.
Kunnanvaltuustoiss ei pelkästään eläkkeisiin vaikuttavia päätöksiä tehdäkään.

Tuo TVR:n rahavirta eläkejärjestelmään selittyy varmasti sillä, että ansiosidonnainen työttömyysturva kerryttää työeläkettä. Eli TVR:n rooli vastaa työnantajan roolia eläkekertymisen osalta. Ei siis mitään ylimääräistä tukea TVR maksa.

Verotulojakin maksetaan. Julkisen sektorin osuushan on huomattava työvoimasta ja nyttemmin myös julkinen sektori maksaa tuöeläkemaksua, jossa on rahasto-osuus mukana. Julkisen sektorin rahahan tulee verotuloista. Julkinen sektori alkoi rahastoida vasta paljon myöhemmin kuin yksityissektori, joten verotuloja tarvitaan julkisen sektorin eläkkeiden maksuun vielä pitkäänkin.
Lisäksi valtio tukee isolla osalla yrittäjäeläkkeitä, joissa ei ole rahastointia laisinkaan.

Eläkerahasto kasvoi yli 9 miljardilla tuon linkkisi mukaan. Pääomaa ei siis syödä edelleenkään. Rahastojen sijoitustuotot toimivat kuten on ajateltukin, kun ikäluokkien pienentyessä vakuutusmaksutulo pienenee. Tämähän on juuri sitä varautumista suurten ikäluokkien tuomaan kustannuspiikkiin.

Lue lisää

Eikö elinaikakerroin siis alenna tulevia eläkkeitä? Aivan yhtä perustuslain mukaista luulisi siis olevan myös nykyisten eläkkeiden alentaminen jollain sopivasti keksityllä kertoimella. Vaikkapa odotettua pienemmän talouskasvun kerroin. Eläkejärjestälmähän on luotu ajalla, jolloin kasvu oli voimakasta ja senaikaiset laskelmat osoittivat systeemin toimivan ilman nykyisin jo aika kohtuuttomia eläkemaksuja. Tuota sitten on korjailtu vuosien saatossa muutamaan otteeseen ja jokaisella kerralla on huononnettu nuorempien eläketurvaa, mutta ei lähellä eikäikää olevien. Ja eläkemaksuja on myös korotettu todella paljon. Eläkemaksuthan ovat oikeastaan tulonsiirtoa työssäkäyviltä eläkeläisille.

Eläkerahasto kyllä kasvoi, mutta vain oman sijoitustuottonsa ansiosta, joka oli 2016 hyvän osakevuoden ansiosta poikkeuksellisen suuri. Tuostakin pieni osa meni jo eläkkeiden maksamiseen. Siis eläkerahastoa ei enää kerrytetä, vaikka eläkemenot vain kasvavat tulevaisuudessa. Eläkerahasto on tietysti hieno olla olemassa, mutta sen pitäisi tuottaa todella hyvin, jotta se vaikuttaisi oleellisesti eläkemaksuihin tai eläkkeiden suuuruuksiin. Se on nopeasti törsätty eläkkeiden mittakaavassa, jos sitä aletaan käyttämään pääomaa pienentäen.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Eikö elinaikakerroin siis alenna tulevia eläkkeitä? Aivan yhtä perustuslain mukaista luulisi siis olevan myös nykyisten eläkkeiden alentaminen jollain sopivasti keksityllä kertoimella. Vaikkapa odotettua pienemmän talouskasvun kerroin. Eläkejärjestälmähän on luotu ajalla, jolloin kasvu oli voimakasta ja senaikaiset laskelmat osoittivat systeemin toimivan ilman nykyisin jo aika kohtuuttomia eläkemaksuja. Tuota sitten on korjailtu vuosien saatossa muutamaan otteeseen ja jokaisella kerralla on huononnettu nuorempien eläketurvaa, mutta ei lähellä eikäikää olevien. Ja eläkemaksuja on myös korotettu todella paljon. Eläkemaksuthan ovat oikeastaan tulonsiirtoa työssäkäyviltä eläkeläisille.

Eläkerahasto kyllä kasvoi, mutta vain oman sijoitustuottonsa ansiosta, joka oli 2016 hyvän osakevuoden ansiosta poikkeuksellisen suuri. Tuostakin pieni osa meni jo eläkkeiden maksamiseen. Siis eläkerahastoa ei enää kerrytetä, vaikka eläkemenot vain kasvavat tulevaisuudessa. Eläkerahasto on tietysti hieno olla olemassa, mutta sen pitäisi tuottaa todella hyvin, jotta se vaikuttaisi oleellisesti eläkemaksuihin tai eläkkeiden suuuruuksiin. Se on nopeasti törsätty eläkkeiden mittakaavassa, jos sitä aletaan käyttämään pääomaa pienentäen.

Lue lisää

"Eläkerahasto on tietysti hieno olla olemassa, mutta sen pitäisi tuottaa todella hyvin, jotta se vaikuttaisi oleellisesti eläkemaksuihin tai eläkkeiden suuuruuksiin."

Juuri näin. Samasta syystä Norjan eläkerahasto on niin suuri kuin on, eikä siellä edes uskalleta puhua rahojen laittamisesta jakoon, vaikka "laskennallisesti jokainen Norjalainen on miljonääri".

Raha tulee rahan luo. Eläkerahaston pienentyessä myös sijoitustuotot pienenevät ja balanssin pitämiseksi rahastoon pitää nyppiä työssäkäyviltä uutta pääomaa. Sen vuoksi en soisi pääomaa syötävän, vaikka sitä onkin satoja miljardeja, vaan mieluummin säädettävän kulut olemassa olevan pääoman tuoton mukaiseksi.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Suuri ikäluokka käsittää ymmärtääkseni vuosina 1944-1950 syntyneet eli he ovat jo eläköityneet pääosin vuoteen 2014 mennessä. On varmasti monia, jotka ovat jatkaneet työelämässä eläkeiän jälkeenkin, osa vanhasta 'tottumuksesta' kun eläkeikä heille aiemmin oli 65 vuotta aina vuoteen 2005 saakka.

Eläkejärjestelmää ei suuri ikäluokka ole luonut, vaan heidän vanhempansa. Suuri ikäluokka olikin ensimmäinen sukupolvi, joka siitä pääsi osalliseksi koko painollaan. Ja saa siis sen mukaiset eläkkeetkin.
Toki jokainen sukupolvi 'virittelee' järjestelmää ja toki silloin voi syyttää noita virityksiä 'kotiinpäinvedoiksi' tai miksi haluaa.

Suuren ikäluokan luomia 'tuotteita' ovat lähinnä 70-2000-luvuilla luodut järjestelmät. Ilmainen koulutus, kaikille kuuluva päivähoito, terveydenhuolto, jne, joista taasen me suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat olemme saaneet nauttia koko ikämme eikä niinkään itse suuri ikäluokka.
Seuraava kysymys onkin mitä vastaava suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat ovat luoneet?
Tilanne on muuttunut, koska tuo suurten ikäluokkien koko on niin suuri muihin ikäluokkiin nähden ja on aina tullut 'kalliiksi'. Ensin lastenhoito, sitten koulutus, työelämän aikaiset jutut kuten asunnot, liikenne, jne ja nyt eläkkeet, terveydenhuolto, vanhushuolto jne.
Näin ollen, jos vain kustannuksia mitataan ikäluokkatasolla, niin tietysti suuri ikäluokka on se 'kallis ikäluokka' aina. Ja erityisesti tämän ikäluokan osalta aika ennen työelämää ja aika työelämän jälkeen on ja on ollut suuria kustannuksia aiheuttavaa.

Yksi ratkaisu tietysti on vähentää kustannuksia suurten ikäluokkien eläkkeistä, vanhuspalveluista, terveydenhoidosta jne. Ja jos katsotaan, ettei suureen ikäluokkaan ole varaa, niin näin tietysti tehdäänkin. Ongelma on tosin poistuva luonnollista tietä seuraavan 20 vuoden aikana lopullisesti ja sitä ennen ongelma pienenee vähitellen koko ajan.

Yksilötasolla tilanne ei ihan noin ole työeläkejärjestelmässäkään. Työeläkejärjestelmässä tilanne on ollut tiedossa varmasti niin kauan, kun huomattiin ikäluokkien vääristymä. Mm nykyinen noin 200 miljardin sijoituspääoma on eläkejärjestelmässä kerätty juuri tätä varten, sen maksajina on suuret ikäluokat kyllä kunnostautuneet oikein hyvin. Sen sijoitustuotoilla pystytään kattamaan melkoinen osa suurten ikäluokkien tuomasta kustannusrasitteesta. Ja periaatteessa jos pääomiakin aletaan syömään suurten ikäluokkien hyväksi, joka siis voi sekin olla perusteltua ainakin osittain, koska he ovat osallistuneet myös tämän kasvattamiseen.
Suurten ikäluokkien aiheuttamasta 'kustannusongelmista' eläkkeet taitavatkin olla yksi vähimmistä, koska siihen on varauduttu keräämällä sijoituspääomaa. Näinhän ei ole tehty terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen yms osalta.

Poliittinen päätöksenteko on sitten toinen asia ja jos näin jälkikäteen haluaa puhua suurten ikäluokkien ahneudesta, niin eniten se kyllä juuri politiikassa osuu kohdalleen. Ja tämä ei kyllä näytä yhtään muuttuneen nykyisenkään sukupolvien aikana, joten suurten ikäluokkien syyttelylle ei oikein ole perusteita.
Ehkä yksi näin jälkiviisaana huomattu 'virhe' oli suurten ikäluokkien haluttomuus hankkia lapsia 'tarpeeksi', jolloin olisi voitu pienentää yksilötasolla tätä nykyisin puhuttua pienten ikäluokkien kustannusrasitusta, joka kohdistuu heidän omien vanhempiensaa isovanhempiensa vanhuuden aikaan.
Syitä miksi lapsia hankittiin 'liian vähän' on varmasti monia ja varmasti monet niistä liittyvät omaan ja heidän lastensa, eli meidän ja vanhempiemme, elintasoon. Olisiko se sitä ahneutta?

Asialla on siis monta puolta eikä vain yksi, joka liittyy meidän sukupolvien ennustettuihin eläkemaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Niitäkään tietysti väheksymättä. En oikein usko suurten ikäluokkien tahallista ja tarkoituksellista pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan näissäkään asioissa.

Lue lisää

Suuret ikäluokat syntyi sodan jälkeen 1945-1950 alkuvuoteen sitte syntyvyys väheni.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Eikö elinaikakerroin siis alenna tulevia eläkkeitä? Aivan yhtä perustuslain mukaista luulisi siis olevan myös nykyisten eläkkeiden alentaminen jollain sopivasti keksityllä kertoimella. Vaikkapa odotettua pienemmän talouskasvun kerroin. Eläkejärjestälmähän on luotu ajalla, jolloin kasvu oli voimakasta ja senaikaiset laskelmat osoittivat systeemin toimivan ilman nykyisin jo aika kohtuuttomia eläkemaksuja. Tuota sitten on korjailtu vuosien saatossa muutamaan otteeseen ja jokaisella kerralla on huononnettu nuorempien eläketurvaa, mutta ei lähellä eikäikää olevien. Ja eläkemaksuja on myös korotettu todella paljon. Eläkemaksuthan ovat oikeastaan tulonsiirtoa työssäkäyviltä eläkeläisille.

Eläkerahasto kyllä kasvoi, mutta vain oman sijoitustuottonsa ansiosta, joka oli 2016 hyvän osakevuoden ansiosta poikkeuksellisen suuri. Tuostakin pieni osa meni jo eläkkeiden maksamiseen. Siis eläkerahastoa ei enää kerrytetä, vaikka eläkemenot vain kasvavat tulevaisuudessa. Eläkerahasto on tietysti hieno olla olemassa, mutta sen pitäisi tuottaa todella hyvin, jotta se vaikuttaisi oleellisesti eläkemaksuihin tai eläkkeiden suuuruuksiin. Se on nopeasti törsätty eläkkeiden mittakaavassa, jos sitä aletaan käyttämään pääomaa pienentäen.

Lue lisää

Alentaako elinikäkerroin alkavia eläkkeitä. Kuukausieläkettä kyllä muutaman prosentin tällä hetkellä. Alennushan tehdään eläkettä myönnettäessä ja se on voimassa lopullisesti. Eli se kyllä vaikuttaa jo nyt koko ajan nimenomaan maksettaviin kuukausieläkkeisiin.
Teoreettisestihan kyse on vain 'ansaitun eläkepääoman' jakamista pidemmälle aikajaksolle eli eläkettä maksetaan pidemmältä ajalta kuin mitä vakuutusmaksua määritettäessä on laskettu. Itse aikanaan 'ansaittu eläkepotti' ei pienene. Kyse on siis keskimääräisistä luvuista. Tämä johtuu eläkkeelläoloajan pitenemisestä ja sen vaikutusta sillä pyritään oikaisemaan. Yksilötasolla tämä tietysti on melkoisen teoreettista, mutta koko järjestelmän kannalta todellista.

Se on totta, että tehdyt muutokset karttumiin koskevat aina lain vuomaantulosta eteenpäin eli koskevat tulevia karttumia. Suomessa ei takautuvaa lainsäädäntöä ei sovelleta, joten aikaisempia eläkelakeja ei takautuvasti muuteta. Ne ovat voimassa aina ko aikaan kohdistuvien lakien osalta.
Nykyisiin maksettaviin kuukausieläkkeisiin pystyy teknisesti helposti vaikuttamaan verotuksella ja indeksileikkauksin. Toisin kuin ansaittu 'eläkeoikeuspääoma' niin tuon 'pääoman' tuotto eli maksettava kuukausieläke ei ole omaisuudensuojan piirissä. Ja tätähän on käytettykin ja viime vuosina useinkin. Eläkkeen käytännön verotus on kovempaa kuin palkkojen.

Eläketahastohan kasvoi tuon noin 9 miljardia. Pääomahan siis kasvoi. Onko oikeastaan sillä väliä mistä kasvu tulee? Se, että myös tuosta sijoituksista pieni osa meni eläkkeiden maksuun tarkoitti siis sitä, että sitä osuutta ei otettu jakojärjestelmän kautta eli työssäolevilta. Eikä pääoman kasvuakaan otettu työssäkäyviltä. Eikö se nimenomaan ole hyvä juttu?
Ainahan sijoitusten tuotoissa on vaihtelua, mutta merkityksellistä onkin pitkän ajan tuotot. Eläkerahaston sijoituksia ei tehdä riskipitoisiin ja niistä mahdollisesti saatavien korkean tuoton kohteisiin. Joku pieni osa näin voidaan kaiketi tehdä, mutta turvaavuus on tärkein prioriteetti sijoituksissa. Pahin katastrofihan olisi, jos riskipitoisissa osakepeleissä menetettäisiin pääomat.


Eläkerahastohan aikanaan on luotu juuri helpottamaan hyvin tiedossa olleen suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuvaa eläkkeiden nousua.
Näköpiirissähän ei ole toista yhtä suurta ikäluokkaa, kun nämä suuret ikäluokat, jotka ovat juuri nyt eläkkeitä nostamassa seuraavat noin 5-20 vuotta.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Alentaako elinikäkerroin alkavia eläkkeitä. Kuukausieläkettä kyllä muutaman prosentin tällä hetkellä. Alennushan tehdään eläkettä myönnettäessä ja se on voimassa lopullisesti. Eli se kyllä vaikuttaa jo nyt koko ajan nimenomaan maksettaviin kuukausieläkkeisiin.
Teoreettisestihan kyse on vain 'ansaitun eläkepääoman' jakamista pidemmälle aikajaksolle eli eläkettä maksetaan pidemmältä ajalta kuin mitä vakuutusmaksua määritettäessä on laskettu. Itse aikanaan 'ansaittu eläkepotti' ei pienene. Kyse on siis keskimääräisistä luvuista. Tämä johtuu eläkkeelläoloajan pitenemisestä ja sen vaikutusta sillä pyritään oikaisemaan. Yksilötasolla tämä tietysti on melkoisen teoreettista, mutta koko järjestelmän kannalta todellista.

Se on totta, että tehdyt muutokset karttumiin koskevat aina lain vuomaantulosta eteenpäin eli koskevat tulevia karttumia. Suomessa ei takautuvaa lainsäädäntöä ei sovelleta, joten aikaisempia eläkelakeja ei takautuvasti muuteta. Ne ovat voimassa aina ko aikaan kohdistuvien lakien osalta.
Nykyisiin maksettaviin kuukausieläkkeisiin pystyy teknisesti helposti vaikuttamaan verotuksella ja indeksileikkauksin. Toisin kuin ansaittu 'eläkeoikeuspääoma' niin tuon 'pääoman' tuotto eli maksettava kuukausieläke ei ole omaisuudensuojan piirissä. Ja tätähän on käytettykin ja viime vuosina useinkin. Eläkkeen käytännön verotus on kovempaa kuin palkkojen.

Eläketahastohan kasvoi tuon noin 9 miljardia. Pääomahan siis kasvoi. Onko oikeastaan sillä väliä mistä kasvu tulee? Se, että myös tuosta sijoituksista pieni osa meni eläkkeiden maksuun tarkoitti siis sitä, että sitä osuutta ei otettu jakojärjestelmän kautta eli työssäolevilta. Eikä pääoman kasvuakaan otettu työssäkäyviltä. Eikö se nimenomaan ole hyvä juttu?
Ainahan sijoitusten tuotoissa on vaihtelua, mutta merkityksellistä onkin pitkän ajan tuotot. Eläkerahaston sijoituksia ei tehdä riskipitoisiin ja niistä mahdollisesti saatavien korkean tuoton kohteisiin. Joku pieni osa näin voidaan kaiketi tehdä, mutta turvaavuus on tärkein prioriteetti sijoituksissa. Pahin katastrofihan olisi, jos riskipitoisissa osakepeleissä menetettäisiin pääomat.


Eläkerahastohan aikanaan on luotu juuri helpottamaan hyvin tiedossa olleen suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuvaa eläkkeiden nousua.
Näköpiirissähän ei ole toista yhtä suurta ikäluokkaa, kun nämä suuret ikäluokat, jotka ovat juuri nyt eläkkeitä nostamassa seuraavat noin 5-20 vuotta.

Lue lisää

Elinaikakertoimella pienennetään sekä ennen sen keksimistä (2005) kertynyttä että sen jälkeen kertyvää eläkettä. Muutos oli siis takautuva, mutta koski vain suurta ikäluokkaa nuorempia eli nyt eläkkeellejääviltä vietiin pari prosenttia ja nyt keski-ikäisiltä n. 10%. Tosin tarkka luku keski-ikäisille vahvistetaan myöhemmin.

2005 tuo ehkä oli perusteltua, mutta uusimmassa muutoksessa alinta eläkeikää nostettiin juuri ennusteissa kasvaneen eläkeelläoloajan verran. Eli tuo pidentyvä (jos pitenee!) elinikä on uusimmassa järjestelmässä huomioitu kahteen kertaan. Ensin tiputetaan kertymää mukamas pidemmän eläkkeensaantiajan mukaaan ja sitten kuitenkin nostetaan eläkeikää niin, että eläkkeensatiaika ei pitenekään. Pidempiaikainen eläkkeiden kerääminen enemmän kuin kompensoitiin laskemalla yli 53 vuotiaiden kertymä 1,9->1,5% (1,7 siirtymäajalle) ja poistamalla superkertymä (tilalle toinen systeemi, joka alkaa vanhempana).

2005 muutoksesta voi tietysti ihmetellä sitä, että elinaikakerrointa ei sovellettu jo suureen ikäluokkaan. Hehän ovat huomattavan paljon kauemmin eläkkeellä kuin heitä aiempi sukupolvi, joka oli lyhytikäisempi ja eläkeikä oli vielä 65 vuotta.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Elinaikakertoimella pienennetään sekä ennen sen keksimistä (2005) kertynyttä että sen jälkeen kertyvää eläkettä. Muutos oli siis takautuva, mutta koski vain suurta ikäluokkaa nuorempia eli nyt eläkkeellejääviltä vietiin pari prosenttia ja nyt keski-ikäisiltä n. 10%. Tosin tarkka luku keski-ikäisille vahvistetaan myöhemmin.

2005 tuo ehkä oli perusteltua, mutta uusimmassa muutoksessa alinta eläkeikää nostettiin juuri ennusteissa kasvaneen eläkeelläoloajan verran. Eli tuo pidentyvä (jos pitenee!) elinikä on uusimmassa järjestelmässä huomioitu kahteen kertaan. Ensin tiputetaan kertymää mukamas pidemmän eläkkeensaantiajan mukaaan ja sitten kuitenkin nostetaan eläkeikää niin, että eläkkeensatiaika ei pitenekään. Pidempiaikainen eläkkeiden kerääminen enemmän kuin kompensoitiin laskemalla yli 53 vuotiaiden kertymä 1,9->1,5% (1,7 siirtymäajalle) ja poistamalla superkertymä (tilalle toinen systeemi, joka alkaa vanhempana).

2005 muutoksesta voi tietysti ihmetellä sitä, että elinaikakerrointa ei sovellettu jo suureen ikäluokkaan. Hehän ovat huomattavan paljon kauemmin eläkkeellä kuin heitä aiempi sukupolvi, joka oli lyhytikäisempi ja eläkeikä oli vielä 65 vuotta.

Lue lisää

Tuon elinaikakertoimen ja eläkeiän noston ajankohtaa voi hyvin ja perustellusti kritisoida. Nuo olivat käsittääkseni välttämättömiä toimia, mutta ehkä niitä olisi pitänyt tehdä aiemmin.

Edelleen olen sitä mieltä, että elinaikakerroin ei pienennä eläkekertymää keneltäkään, vaan maksettavaa kuukausieläkettä, koska se jakautuu useammalle vuodelle. Elinaikakerroinhan lasketaan kullekin ikäluokalle vasta eläkkeen myöntämisen yhteydessä eikä kerryttämisvaiheessa.

Periaatteellinen ajatuksenkulkuni elinaikakertoimen tarkoituksesta selvinnee yksinkertaistetusta kuvitteellisesta esimerkistä:
oletetaan, että ikäluokka on kerryttänyt eläkeoikeuttaa työelämässä 100 rahayksikköä ja maksanut elökevakuutusmaksunsa siis tämän summan edestä ja eläkevakuutusmaksu on laskettu oletuksella, että ikäluokka on eläkkeellä 2 aikayksikköä. Näin ollen totaalinen eläkesumma olisi siis 50 rahayksikköä, joka jaetaan kuukausieläkkeinä. Käykin niin, että ikäluokka onkin eläkkeellä 3aikayksikköäja nykysäännöillähän työeläkeoikeus on elinikäinen oikeus maksamista maksuista riippumatta, joten ikäluokan eläkkeisiin meneekin 150 rahayksikköä. Kyseisen ikäluokan vakuutusmaksuissa ei siis ole ollut huomioituna tuota ylimääräistä 50 rahayksikköä. Elinaikakertoimella pyritään jakamaan tuota 2:n aikayksikköä varten kerätty 100 rahayksikköä paremmin vastaamaan todelliselle kolmelle 3 aikayksikölle, joka tarkoittaa tietysti aikayksikkökohtaisen eläkesumman 50 rahayksikön jakautumista noin 33 rahayksiköksi. Näin ei syntyisi tilannetta, että työssäkäyvien ikäluokkien pitäisi maksaa tuota ylimääräistä 50 rahayksikköä, joka syntyy, kun eläkkeellä ollaankin 2:n sijasta 3 aikayksikköä.
Kertynyt ansaittu eläkeoikeushan ei näin ollen pienene, vaan jakautuu pidemmälle ajalle.
Eläkeiän nostolla periaatteessa samaan, mutta lyhentämällä tuota esimerkin 3:a eläkkeelläoloaikayksikköä.
Kolmas vaihtoehto, jonka vaikutus kohdistuisi puhtaasti vain tuohon esimerkin ylimääräiseen 50:en rahayksikköön on tietysti maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen eläkejärjestelmän tekemänä. Leikkaustapojahan on useita, leikata kaikkien ja koko ajalta tai leikata vanhimmasta ikäluokasta eli kun tuo esimerkin 100 eläkeoikeusrahayksikköä on 'käytetty' niin sen jälkeisiä, jne. Varmaan muitakin.

Nyt maksettavan eläkkeen leikkauksia on tehty verotuksella ja indeksikikkailuilla. Verotus varsinkaan ei vähennä kustannuspainetta eläkejärjestelmän osalta, mutta parantaa osaltaan valtion taloutta. Ja olikos se niin, että valtio otti itselleen noiden indeksikikkailujenkin 'tuoton' eli se ei jäänyt eläkejärjestelmän hyödyksi. En nyt ole varma muistanko oikein.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Tuon elinaikakertoimen ja eläkeiän noston ajankohtaa voi hyvin ja perustellusti kritisoida. Nuo olivat käsittääkseni välttämättömiä toimia, mutta ehkä niitä olisi pitänyt tehdä aiemmin.

Edelleen olen sitä mieltä, että elinaikakerroin ei pienennä eläkekertymää keneltäkään, vaan maksettavaa kuukausieläkettä, koska se jakautuu useammalle vuodelle. Elinaikakerroinhan lasketaan kullekin ikäluokalle vasta eläkkeen myöntämisen yhteydessä eikä kerryttämisvaiheessa.

Periaatteellinen ajatuksenkulkuni elinaikakertoimen tarkoituksesta selvinnee yksinkertaistetusta kuvitteellisesta esimerkistä:
oletetaan, että ikäluokka on kerryttänyt eläkeoikeuttaa työelämässä 100 rahayksikköä ja maksanut elökevakuutusmaksunsa siis tämän summan edestä ja eläkevakuutusmaksu on laskettu oletuksella, että ikäluokka on eläkkeellä 2 aikayksikköä. Näin ollen totaalinen eläkesumma olisi siis 50 rahayksikköä, joka jaetaan kuukausieläkkeinä. Käykin niin, että ikäluokka onkin eläkkeellä 3aikayksikköäja nykysäännöillähän työeläkeoikeus on elinikäinen oikeus maksamista maksuista riippumatta, joten ikäluokan eläkkeisiin meneekin 150 rahayksikköä. Kyseisen ikäluokan vakuutusmaksuissa ei siis ole ollut huomioituna tuota ylimääräistä 50 rahayksikköä. Elinaikakertoimella pyritään jakamaan tuota 2:n aikayksikköä varten kerätty 100 rahayksikköä paremmin vastaamaan todelliselle kolmelle 3 aikayksikölle, joka tarkoittaa tietysti aikayksikkökohtaisen eläkesumman 50 rahayksikön jakautumista noin 33 rahayksiköksi. Näin ei syntyisi tilannetta, että työssäkäyvien ikäluokkien pitäisi maksaa tuota ylimääräistä 50 rahayksikköä, joka syntyy, kun eläkkeellä ollaankin 2:n sijasta 3 aikayksikköä.
Kertynyt ansaittu eläkeoikeushan ei näin ollen pienene, vaan jakautuu pidemmälle ajalle.
Eläkeiän nostolla periaatteessa samaan, mutta lyhentämällä tuota esimerkin 3:a eläkkeelläoloaikayksikköä.
Kolmas vaihtoehto, jonka vaikutus kohdistuisi puhtaasti vain tuohon esimerkin ylimääräiseen 50:en rahayksikköön on tietysti maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen eläkejärjestelmän tekemänä. Leikkaustapojahan on useita, leikata kaikkien ja koko ajalta tai leikata vanhimmasta ikäluokasta eli kun tuo esimerkin 100 eläkeoikeusrahayksikköä on 'käytetty' niin sen jälkeisiä, jne. Varmaan muitakin.

Nyt maksettavan eläkkeen leikkauksia on tehty verotuksella ja indeksikikkailuilla. Verotus varsinkaan ei vähennä kustannuspainetta eläkejärjestelmän osalta, mutta parantaa osaltaan valtion taloutta. Ja olikos se niin, että valtio otti itselleen noiden indeksikikkailujenkin 'tuoton' eli se ei jäänyt eläkejärjestelmän hyödyksi. En nyt ole varma muistanko oikein.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä elinaikakertoimen periaatteen, mutta käytäntö näyttää muulta. Jo aiemman antamani linkin mukaan http://www.premiumropes.com/rope-selection/rope-diameter
Elinajanodote 63-vuotiaalle on 2015 21,7 vuotta ja 2030 23,9 vuotta. Elinaikakerromet taas 2015 0,972 ja 2030 0,909. Siis JOS molemmat jäisivät 63-vuotiaana eläkkeelle olisi 2015 jääneen "kustannus" 21,7*0,972=21,1 ja 2030 jäävän 23,9*0,909 eli 21,7 eli suunnilleen sama. Ehkä tarkastikin sama ottaen huomioon keskimääräinen talouskasvu ja elkäkejärjestelmän tuotto.

Mutta eihän 2030 enää pääse eläkkeelle 63 vuotiaana kuten 2015, vaan 65 v 2 kk iässä. Siis tuo edellisen laskelman 23,9 vuotta onkin enää täsmälleen samat 21,7 vuotta ja siitä tuleva "kustannus" 21,7*0,909 = 19,7 eli juuri elinaikakertoimen verran pienempi. Tämä siitä huolimatta, että töitä on tehty ja eläkemaksuja maksettu 2 v 2 kk pidempään ja tuo pidempi aika on kompensoitu alentamalla kertymää niin, että kertymä jo ennen elinaikakerrointa on suunnilleen sama.

Suurelle ikäluokalle nostettiin viimeisen 10 vuoden kertymäksi 1,9% normaalin 1,5% sijaan. He siis saivat 10 vuodessa 12,7 vuoden normaalin kertymän. Uudessa järjestelmässä kertymä on alimpaan eläkeikään saakka vain 1,5%, tosin siirtymäkaudella 2025 saakka 53-62 -vuotiaat saavat 1,7% kertymän. Tuo 2030 eläkkeelle 65 2 kk ikäisenä jäävä siis ehtii saada 5 v 1,7% kertymää ja toiset 5 v vain 1,5% kertymää eli saa tuon ensimmäisen 5 v aikana 5,7 v normaalikertymän. Toisin kertymämuutos syö kokonaan pidentyneen työajan lisäkertymän.

2045 66 v 6 kk eläkkeelle jäävä ei tule saamaan tuota 1,7 % kertymää lainkaan. Hän on ko. laskelman mukaan eläkkeellä 22,3 vuotta eli hiukan enemmän kuin kaksi edellistä. Elinaikakerroin on 0,883 eli "kustanus" samat 19,7 kuin 2030 eläkkeelle pääseville. 3,5 v pidempi työura tuo vain 0,8 v kertymää eli 1,2% paremman eläkkeen ENNEN kuin se leikataan elinaikakertoimella. Tavoite-eläkekikä on jo 69 v 2 kk eli vasta tuolloin saisi saman eläkkeen kuin ilman elinaikakerrointa, mutta siloin ehtisi olla eläkkeelle vain 19,6 vuotta eli 2 vuotta vähemmän kuin 2015 eläkkeelle jäävät, vaikka on tehnyt töitä 6 vuotta pidempään.

Siis kaiken kaikkiaan nuorempi sukupolvi on pidempään töissä, mutta ei saa suurempaa kertymää edes ilman elinaikakerrointa. Se ei ole pidempään eläkkeellä, mutta kuitenkin eläkettä alennetaan elinaikakertoimella. Ei kuullosta mielestäni kovinkaan tasapuoliselta!

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

Ymmärrän kyllä elinaikakertoimen periaatteen, mutta käytäntö näyttää muulta. Jo aiemman antamani linkin mukaan http://www.premiumropes.com/rope-selection/rope-diameter
Elinajanodote 63-vuotiaalle on 2015 21,7 vuotta ja 2030 23,9 vuotta. Elinaikakerromet taas 2015 0,972 ja 2030 0,909. Siis JOS molemmat jäisivät 63-vuotiaana eläkkeelle olisi 2015 jääneen "kustannus" 21,7*0,972=21,1 ja 2030 jäävän 23,9*0,909 eli 21,7 eli suunnilleen sama. Ehkä tarkastikin sama ottaen huomioon keskimääräinen talouskasvu ja elkäkejärjestelmän tuotto.

Mutta eihän 2030 enää pääse eläkkeelle 63 vuotiaana kuten 2015, vaan 65 v 2 kk iässä. Siis tuo edellisen laskelman 23,9 vuotta onkin enää täsmälleen samat 21,7 vuotta ja siitä tuleva "kustannus" 21,7*0,909 = 19,7 eli juuri elinaikakertoimen verran pienempi. Tämä siitä huolimatta, että töitä on tehty ja eläkemaksuja maksettu 2 v 2 kk pidempään ja tuo pidempi aika on kompensoitu alentamalla kertymää niin, että kertymä jo ennen elinaikakerrointa on suunnilleen sama.

Suurelle ikäluokalle nostettiin viimeisen 10 vuoden kertymäksi 1,9% normaalin 1,5% sijaan. He siis saivat 10 vuodessa 12,7 vuoden normaalin kertymän. Uudessa järjestelmässä kertymä on alimpaan eläkeikään saakka vain 1,5%, tosin siirtymäkaudella 2025 saakka 53-62 -vuotiaat saavat 1,7% kertymän. Tuo 2030 eläkkeelle 65 2 kk ikäisenä jäävä siis ehtii saada 5 v 1,7% kertymää ja toiset 5 v vain 1,5% kertymää eli saa tuon ensimmäisen 5 v aikana 5,7 v normaalikertymän. Toisin kertymämuutos syö kokonaan pidentyneen työajan lisäkertymän.

2045 66 v 6 kk eläkkeelle jäävä ei tule saamaan tuota 1,7 % kertymää lainkaan. Hän on ko. laskelman mukaan eläkkeellä 22,3 vuotta eli hiukan enemmän kuin kaksi edellistä. Elinaikakerroin on 0,883 eli "kustanus" samat 19,7 kuin 2030 eläkkeelle pääseville. 3,5 v pidempi työura tuo vain 0,8 v kertymää eli 1,2% paremman eläkkeen ENNEN kuin se leikataan elinaikakertoimella. Tavoite-eläkekikä on jo 69 v 2 kk eli vasta tuolloin saisi saman eläkkeen kuin ilman elinaikakerrointa, mutta siloin ehtisi olla eläkkeelle vain 19,6 vuotta eli 2 vuotta vähemmän kuin 2015 eläkkeelle jäävät, vaikka on tehnyt töitä 6 vuotta pidempään.

Siis kaiken kaikkiaan nuorempi sukupolvi on pidempään töissä, mutta ei saa suurempaa kertymää edes ilman elinaikakerrointa. Se ei ole pidempään eläkkeellä, mutta kuitenkin eläkettä alennetaan elinaikakertoimella. Ei kuullosta mielestäni kovinkaan tasapuoliselta!

Lue lisää

En epäile noita laskelmiasi, mutta noin tarkasti laskien lisäisin niihin vielä sen vaikutuksen, joka tulee siitä, että suurten ikäluokkien eläkekertymä myöhemmin kuin nykyisten sukupolvien.
Tarkasti en musta minä vuosina eläkekerryttämisen ikäraja 23 alennettiin portaittain nykyiseen 18 vuoteen ja taitaa nyt tänä vuonna voimaantulleessa uudistuksessa ikäraja olla jo alle 18 vuotta.

Tavoitteenahan alunperin eläkejärjestelmää luodessa oli 40 työvuotta ikävuosina 23-63, jolta ajalta eläkettä kertyi. Tähän ei ole käsittääkseni koskaan oikein päästy, ei nykyisetkään sukupolvet, vaikka nykypolvilla aikaa kerryttää eläkettä on reilusti enemmän. Nykyisin myös opiskeluaika ja työttömyys kerryttää eläkettä, samoin varusmiesaika, äitiysloma ja mitä niitä nyt onkaan.
Iso ongelma on myös työkyvyttömyyseläkkeet. Niitä vartenhan ei ole mitään rahastoja olemassa. Aiemmin olleita palkka ja aikatajoja, jonka jälkeen vasta eläke lähtee kertymään ei enää käytännössä ole. Myöskään kattoa eläkkeen määrälle ei enää ole, paitsi yrittäjäeläkkeissä. No nämä useinmiten yksilötasolla pikkujuttuja, mutta eivät välttämättä ikäluokkatasolla.

Ja tuossa elinaikakertoimessa on käsittääkseni riippuvuus elinikään eli jos elinikä lyhenee, niin se pienentää kerrointa. Tämä kommenttina aiemmin epäilyyn eliniän pitenemisestä.

Tarkoituksenihan ei ole väittää, etteikö nuo pienenevät tuotot/maksetut eläkevakuutusmaksut olisi totta, kun ikäluokittain ja prosenteilla asioita kuvataan. Euroina suhteessa ostovoimaan tilanne ei yksilötasolla välttämättä ole sama.
Ja kuten nimimerkkinikin kuvastaa, niin asioilla on useampia näkökulmia kuin eläkemaksuilla saatu ikäluokkakohtainen teoreettisesti laskettu 'voitto', oleellisin minusta on edelleen eläkkeen riittävyys. Näköpiirissä ei ole että euromääräiset eläkkeet olisivat keskimäärin laskussa aiempiin nähden, päinvastoin nehän kasvavat koko ajan. Johtuu tietysti ansiotason noususta ennenkaikkea. Vielä ei nuo eläkeiän nousut ole käytännössä vaikuttaneet yhtään, mutta elinikäkerroin on kyllä jo pienentänyt kuukausieläkettä muutamilla prosenteilla.
Tämä maksettavien eläkkeiden koko aika parantuminen ei enää koske suuria ikäluokkia, vaan nuorempia.
Huonoa ei myöskään tulevaisuutta ajatellen ole sekään, että yhä edelleen rahastot kasvavat, nyt noin 9 miljardille, vaikka sitten sijoitustuotoilla eikä enää työvoimalta kerätyistä maksuista. Näin vaikka suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä.
Suuri ikäluokka on varmasti jo tottunut olemaan 'syyllinen' ja syytettynä suurinpiirtein kaikkiin epäkohtiin koko ikänsä eri vaiheissa ja erityisesti nyt ajankohtaisessa 'viimeisessä' vaiheessaan. Minua kuitenkin tämä hieman haittaa heidän puolestaan.
No minun ikäluokkani on kohta vuorossa, joten tämä käy harjoituksena. Sinunkaan ikäluokkasi ei ole enää kovin kauaa 'turvassa', jos nimimerkkisi kuvaa ikäluokkaasi.

Se tietysti, jos tavoitteena ja hyväksi katsotaan, että pääsee pois työelämästä mahdollisimman aikaisin ja saa olla eläkeläisenä mahdollisimman pitkään, ei ehkä enää ole ihan yhtä helppoa ennusteiden mukaan.
Myös alkupäätä kiristetään eli pidentyneitä opiskeluaikoja ja muita esteitä työelämään aikaisemmin siirtymisen tieltä pyritään poistamaan. Suuret ikäluokat eivät näistä koskaan samassa määrin voineetkaan 'nauttia'.
Varsinkaan opiskeluun ei ollut varaa kuluttaa yhtään ylimääräistä aikaa, koska opintolainat olivat ainoa mahdollisuus rahoittaa opintoja. Työskentely tietenkin sekin, mutta se taas viivytti valmistumista. Opiskelijoille sopivia töitä opiskelun ohessa tehtäviä töitä oli harvassa. Valmistumisen jälkeen onneksi oli vakinaisia työpaikkoja kohtuullisesti. Nämä olen itsekin kokenut, vaikka suureen ikäluokkaan en kuulukaan.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

En epäile noita laskelmiasi, mutta noin tarkasti laskien lisäisin niihin vielä sen vaikutuksen, joka tulee siitä, että suurten ikäluokkien eläkekertymä myöhemmin kuin nykyisten sukupolvien.
Tarkasti en musta minä vuosina eläkekerryttämisen ikäraja 23 alennettiin portaittain nykyiseen 18 vuoteen ja taitaa nyt tänä vuonna voimaantulleessa uudistuksessa ikäraja olla jo alle 18 vuotta.

Tavoitteenahan alunperin eläkejärjestelmää luodessa oli 40 työvuotta ikävuosina 23-63, jolta ajalta eläkettä kertyi. Tähän ei ole käsittääkseni koskaan oikein päästy, ei nykyisetkään sukupolvet, vaikka nykypolvilla aikaa kerryttää eläkettä on reilusti enemmän. Nykyisin myös opiskeluaika ja työttömyys kerryttää eläkettä, samoin varusmiesaika, äitiysloma ja mitä niitä nyt onkaan.
Iso ongelma on myös työkyvyttömyyseläkkeet. Niitä vartenhan ei ole mitään rahastoja olemassa. Aiemmin olleita palkka ja aikatajoja, jonka jälkeen vasta eläke lähtee kertymään ei enää käytännössä ole. Myöskään kattoa eläkkeen määrälle ei enää ole, paitsi yrittäjäeläkkeissä. No nämä useinmiten yksilötasolla pikkujuttuja, mutta eivät välttämättä ikäluokkatasolla.

Ja tuossa elinaikakertoimessa on käsittääkseni riippuvuus elinikään eli jos elinikä lyhenee, niin se pienentää kerrointa. Tämä kommenttina aiemmin epäilyyn eliniän pitenemisestä.

Tarkoituksenihan ei ole väittää, etteikö nuo pienenevät tuotot/maksetut eläkevakuutusmaksut olisi totta, kun ikäluokittain ja prosenteilla asioita kuvataan. Euroina suhteessa ostovoimaan tilanne ei yksilötasolla välttämättä ole sama.
Ja kuten nimimerkkinikin kuvastaa, niin asioilla on useampia näkökulmia kuin eläkemaksuilla saatu ikäluokkakohtainen teoreettisesti laskettu 'voitto', oleellisin minusta on edelleen eläkkeen riittävyys. Näköpiirissä ei ole että euromääräiset eläkkeet olisivat keskimäärin laskussa aiempiin nähden, päinvastoin nehän kasvavat koko ajan. Johtuu tietysti ansiotason noususta ennenkaikkea. Vielä ei nuo eläkeiän nousut ole käytännössä vaikuttaneet yhtään, mutta elinikäkerroin on kyllä jo pienentänyt kuukausieläkettä muutamilla prosenteilla.
Tämä maksettavien eläkkeiden koko aika parantuminen ei enää koske suuria ikäluokkia, vaan nuorempia.
Huonoa ei myöskään tulevaisuutta ajatellen ole sekään, että yhä edelleen rahastot kasvavat, nyt noin 9 miljardille, vaikka sitten sijoitustuotoilla eikä enää työvoimalta kerätyistä maksuista. Näin vaikka suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä.
Suuri ikäluokka on varmasti jo tottunut olemaan 'syyllinen' ja syytettynä suurinpiirtein kaikkiin epäkohtiin koko ikänsä eri vaiheissa ja erityisesti nyt ajankohtaisessa 'viimeisessä' vaiheessaan. Minua kuitenkin tämä hieman haittaa heidän puolestaan.
No minun ikäluokkani on kohta vuorossa, joten tämä käy harjoituksena. Sinunkaan ikäluokkasi ei ole enää kovin kauaa 'turvassa', jos nimimerkkisi kuvaa ikäluokkaasi.

Se tietysti, jos tavoitteena ja hyväksi katsotaan, että pääsee pois työelämästä mahdollisimman aikaisin ja saa olla eläkeläisenä mahdollisimman pitkään, ei ehkä enää ole ihan yhtä helppoa ennusteiden mukaan.
Myös alkupäätä kiristetään eli pidentyneitä opiskeluaikoja ja muita esteitä työelämään aikaisemmin siirtymisen tieltä pyritään poistamaan. Suuret ikäluokat eivät näistä koskaan samassa määrin voineetkaan 'nauttia'.
Varsinkaan opiskeluun ei ollut varaa kuluttaa yhtään ylimääräistä aikaa, koska opintolainat olivat ainoa mahdollisuus rahoittaa opintoja. Työskentely tietenkin sekin, mutta se taas viivytti valmistumista. Opiskelijoille sopivia töitä opiskelun ohessa tehtäviä töitä oli harvassa. Valmistumisen jälkeen onneksi oli vakinaisia työpaikkoja kohtuullisesti. Nämä olen itsekin kokenut, vaikka suureen ikäluokkaan en kuulukaan.

Lue lisää

Tuo eläkeiän alentaminen 23->18 (vuonna 2005) on aika mitätön juttu suurimmalle osalle. Lukion jonkun muun koulutuksen käyvät ei kunnolla töihin ehdi ennen 23 vuotta ja korkeakoulun käyvälle tuo on jo mahdotonta. Peruskoulu amis tietysti ehtii. Palkka on tyypillisesti niin alhainen alussa, että kertymä jää pieneksi.

Opiskelusta tosiaan kertyy eläkettä, jos on valmistunut 2005 tai myöhemmin. Suurimmillaan 5 vuoden edestä ylemmästä korkeakoulututkinnosta, mutta vain hiukan yli 700 €/kk kuukausipalkkaa vastaavasti. Tutkinnon suorittaineiden keskipalkoilla tuo siis vastaa yhtä normaalia työvuotta.

Molemmat nuo siis koskivat nyt n. 30 vuotiaita tai nuorempia eli aiemmissa luvuissa vaikutusta olisi osalle 2045 eläköityvistä.

Omalla kohdalla tulee alimmassa eläkeiässä reilut 41 vuotta eläkettä kerryttävää täyspäivätyötä, jos terveys ja työtilanne sen sallivat. Tuolla olisi tulossa tuoreen eläkeotteen mukaan n. 50% nykyisestä palkasta eläkkeeksi. Kutakuinkin sama palkkataso on ollut jo toistakymmentä vuotta ja olisi siis laskelman mukaan vielä loput vajaat 20 vuotta. Tavoite-eläkeiässä sitten olisi kokopäivätyötä jo reilut 43 vuotta ja sitten eläke olisi se 60% mitä minulle on luvattu ennen 2005 uudistusta jo 40 vuoden työhistorialla.

Elinikäkerroin määriteään silloin kun olet 62-vuotias. Eli ei silloin vielä oikeasti tiedetä miten pitkään ko. ikäluokka elää.

Työkyvyttömyyseläke on tietysti merkittävä kustannustekijä, mutta toisaalta myös etu niille, jotka sitä tarvitsevat. Sen ehtoja on kiristetty huomattavasti. Nykyään on varsin vaikea päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennen se oli melko helppoa ja tunnen monta, jotka viettivät mukavia eläkepäiviä hyväkuntoisena työkyvyttömyyseläkkeellä 10-15 vuotta ennen varsinaista eläkeikää.

Myös vapaaehtoinen ennenaikainen eläköityminen on lakimuutoksilla aikalailla estetty. Suuri ikäluokka sai vielä verotuetut vapaaehtoiset eläkkeet, joilla hyvätuloiset pääsivät eläkkeelle jo selvästi alle 60-vuotiaana. Tästä tietysti seurasi heille huono eläke myöhemmin, kun kertymä jäi puutteelliseksi ja vapaaehtoista sai vain 5-10 vuotta. Mutta jäihän heiltä myös monta vuotta työelämästä pois.

"Suurin osa eläkeläisistä on kuitenkin vähävaraisia."

Näillä eläkemaksuilla joutaa minun puolesta ollakin.

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005325719.html

Jotta kuka nyhtää ja kenen ropoja...

fdsk kirjoitti:

"Suurin osa eläkeläisistä on kuitenkin vähävaraisia."

Näillä eläkemaksuilla joutaa minun puolesta ollakin.

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005325719.html

Jotta kuka nyhtää ja kenen ropoja...

Lue lisää

Kommenttisi ei täytä asiallisuuden vaatimusta. Jonain päivänä sitä paitsi olet itsekin vanha ja eläkeläinen.

Vanhh kirjoitti:

Kommenttisi ei täytä asiallisuuden vaatimusta. Jonain päivänä sitä paitsi olet itsekin vanha ja eläkeläinen.

Onneksi mikään ei estä petaamasta henkilökohtaista lisäeläkettä työvuosien aikana, mikäli Holmström sattuisikin olemaan oikeassa.

Seuraava hallitus tekee taas uuden eläkeuudistuksen ,ei mikään kestä ikuisesti.

Eläkeuudistusta ei tehnyt nykyinen hallitus, vaan edellinen. Sen verran iso remontti se on, että seuraavaa uudistusta voi odottaa vuosikymmenen verran vähintään.

No itse en ainakaan kuulu mihinkikään "kaikkimullejaheti"-sukupolveen. Ehkä sellainenkin on jo?

Tuota luotua hyvinvointivaltiota ajetaan kovaa vauhtia alas, kun rahat eivät riitä sen ylläpitoon. Yksi merkittävä syy tuohon on huomattavasti kasvaneet eläkemenenot. Nythän elkäkemaksuja maksetaan jo enemmän kuin veroja keskimäärin.

65-74 vuotiaat, siis eläkeläiset ja pääosin suuri ikäluokka, tienaavat nyt keskimäärin enemmän kuin 25-35 vuotiaat ensimmäistä kertaa historiassa. Onko tuo nyt sitten se "kaikkimullejaheti"-sukupolvi mielestäsi? Vai onko vain Suomessa heille tarjolla olevat työmahdollisuudet huonot ja samalla eläkkeet kohtuuttoman suuret siihen nähden?

Minä en tiedä ja oma ikäluokkani on noiden välistä. Minä olen saanut nauttia hyvinvointiyhteiskunnasta lapsuuteni ja nuoruuteni. Jatkossa ja lapsistani en olisi enää varma. Kokoajan karsitaan palveluja ja niistä tulee maksullisia.

Pidentynyt elinikä on muuttanut perintöasioitakin merkittävästi. Ennen perintö saatiin (viimeistään) keski-iässä, mutta nyt keski-ikäisillä on vielä pääosin vanhemmat elossa ja melko hyvässä kunnossa. Perintö siis saadaan tyypillisesti jatkossa eläkeiässä tai lähellä sitä. Monessa tapauksessa se perintö on jo hukattu kalliisiin hoitoihin, joita yhteiskunta ei enää tarjoa, jos henkilöllä on omaisuutta. Tavallaan siis tuo mallisi toimii jo ellei omaisuus ole hyvin vähäistä tai niin suurta, että ylikin jää tuon jälkeen.

Kyllä minä syytän vanhempaa sukupolvea siitä, että ovat luoneet liian kalliiksi jälkipolville tuoneen eläkejärjestelmän, joka toimii hyvin heille, mutta ei toimi enää lainkaan yhtä hyvin seuraaaville sukupolville. Tietysti he ovat myös tehneet paljon asioita hyvin.

Keski-ikäinen_ kirjoitti:

No itse en ainakaan kuulu mihinkikään "kaikkimullejaheti"-sukupolveen. Ehkä sellainenkin on jo?

Tuota luotua hyvinvointivaltiota ajetaan kovaa vauhtia alas, kun rahat eivät riitä sen ylläpitoon. Yksi merkittävä syy tuohon on huomattavasti kasvaneet eläkemenenot. Nythän elkäkemaksuja maksetaan jo enemmän kuin veroja keskimäärin.

65-74 vuotiaat, siis eläkeläiset ja pääosin suuri ikäluokka, tienaavat nyt keskimäärin enemmän kuin 25-35 vuotiaat ensimmäistä kertaa historiassa. Onko tuo nyt sitten se "kaikkimullejaheti"-sukupolvi mielestäsi? Vai onko vain Suomessa heille tarjolla olevat työmahdollisuudet huonot ja samalla eläkkeet kohtuuttoman suuret siihen nähden?

Minä en tiedä ja oma ikäluokkani on noiden välistä. Minä olen saanut nauttia hyvinvointiyhteiskunnasta lapsuuteni ja nuoruuteni. Jatkossa ja lapsistani en olisi enää varma. Kokoajan karsitaan palveluja ja niistä tulee maksullisia.

Pidentynyt elinikä on muuttanut perintöasioitakin merkittävästi. Ennen perintö saatiin (viimeistään) keski-iässä, mutta nyt keski-ikäisillä on vielä pääosin vanhemmat elossa ja melko hyvässä kunnossa. Perintö siis saadaan tyypillisesti jatkossa eläkeiässä tai lähellä sitä. Monessa tapauksessa se perintö on jo hukattu kalliisiin hoitoihin, joita yhteiskunta ei enää tarjoa, jos henkilöllä on omaisuutta. Tavallaan siis tuo mallisi toimii jo ellei omaisuus ole hyvin vähäistä tai niin suurta, että ylikin jää tuon jälkeen.

Kyllä minä syytän vanhempaa sukupolvea siitä, että ovat luoneet liian kalliiksi jälkipolville tuoneen eläkejärjestelmän, joka toimii hyvin heille, mutta ei toimi enää lainkaan yhtä hyvin seuraaaville sukupolville. Tietysti he ovat myös tehneet paljon asioita hyvin.

Lue lisää

Vanhempi sukupolvi lähti siitä, että olot paranevat ja toimi sen mukaisesti. Miuta tietoahan heillä ei kokemuksiin perustuen ollutkaan. En usko, että he tahallaan lastensa kustannuksella olisivat toimineet väärin tai taitamattomasti. Siksi minusta tuo jälkiviisas syyttely ei ole asiallista.
Helppoahan se nykytietämyksen antamalla jälkiviisaudella tietysti on ja varmaan terapeuttistakin, kun haasteita riittää. . Kuten jo aiemmin kirjoitinkin, minua se ärsyttää...

Nyt juuri keski-ikäiset ovat vallassa ja heillä on mahdollisuus toimia viisaasti. Hyvä kysymys onkin, tehdäänkö nyt niin. Olosuhteet on taas kerran ne mitä ovat ja ne tulevat annettuina. Menneisyyttä ei voi muuttaa. Jos muuta viisautta ei kyetä keksimään, niin helpoin tapa on luonnollisesti puuttua muiden sukupolvien etuuksiin, edellisten ja tulevien. Näinhän onkin jo tehty. Jos se katsotaan ainoaksi mahdollisuudeksi, niin sitten varmaan niin tehdään edelleenkin. Valta on sinun sukupolvellasi tehdä niin. Muilta apua ei voikaan saada kuten ei aiemminkaan. Jo aiemminhan olikin esillä, että suuri ikäluokka ei ole äänestänyt omaa ikäluokkaansa valtaan etujaan puolustamaan, joten poliittista estettä ei ole.
Kannattaa varoa, ettei itse sorru siihen mistä syytät nyt vanhempaa sukupolvea.

Minun sukupolveni jo lähestyy eläkeikää ja saamme eläkkeemme elinikäkertoimin ja eläkeiän pidennyksin mekin, joskin ei kovin merkittävästi. Meillä ei ollut näitä suurten ikäluokkien luomia nykyisiä hyvinvointipalveluja lähellekään samassa määrin, vaan lähempänä sitä mitä suurilla ikäluokillakin oli. Perustarpeet oli kyllä jo kunnossa. Oppikouluissa, joihin niihinkin oli pääsykokeet, oli lukukausimaksut, oppikirjat ostettiin, ruokailu oli maksullista, terveyden hoito kallista, julkisesta päivähoidosta ei tietoakaan. Opintorahoja ei ollut, vuokra-asuntoja ei ollut, asuminen maksettiin hurjina asuntolainoina korkojen ja lyhennysaikojen osalta, jne. 'Onneksi' kuitenkin päästiin niistä veroina maksamaan ja nyt aikuiset lapsemme hyötyivät, joka näyttää kovasti unohtuneen. No eiväthän he tiedä muusta, joten en heitäkään voi syyttää.
Kuulun siten osin väliinputoajasukupolveen, eli suuret ikäluokat olivat periaatteessa 'tulppana' kaikkialla ja koko ajan. Emme mekään ole 'hyötyneet' laisinkaan heidän 'poistumisestaan' työelämästä.
Isoja perintöjä me emme saa suurelta ikäluokalta tietenklän, koska ne eivät ole vanhempiamme ja sitä vanhemmilla sellaisia harvemmin onkaan. Heillä oli muita isompia ongelmia nuoruudessaan kuin taloudelliset.
Toisin sanoen, jos mielessä on vain nuo huonot asiat, niin niitä löytyy joka sukupolven kohdalla.

Minusta tuo vanhemman ikäluokan perintöjen siirto eläkejärjestelmälle ei periaatteessa ole huono asia. Sillähän osin voi kattaa kohonneita eläkekustannuksia ja juuri heiltä, joiden vuoksi ne ovat kohonneet. Se tuntuisi äkkiseltäön oikeudenmukaiseltakin. Toki osa siitä kuluu vanhus- ja terveydenhuoltoon ja tietysti yhä enenevässä määrin, jos näitä edelleen heikennetään. Sekinhän on pois mahdollisista perinnöistä, joten ei rasita siltä osin muita.

Asuntohan on varmaan suuren ikäluokkien merkittävin omaisuus ja useinhan he ovat maalta lähtöisin, niin perintömetsää tai kesämökkipalsta saatta olla saatu perintönä. Hyvä kysymys onkin kelpaisiko muutenkaan betonilähiön elementtitalon kolmio nykyisille sukupolville, metsäkin niin ja näin, jos siinä on tuloja odotettavissa heti, vaatimaton ja nykystandardien remonttia huutava kesämökki voi jo olla haaste.

Eläkejärjestelmä ei ole halpa, mutta länsimaisittain katsoen Suomen eläkejärjestelmä on yksi parhaista myös kustannuksiltaan kattavuus ja tasa-arvoisuus huomioiden. Johtuu juuri isolta osin tuosta rahastoinnista, joka ei ole kovin yleinen. Halpa se ei tosiaan ole ja riski on siinä, että se perustuu talouden kasvuun. Suuri ikäluokka Suomessa aiheuttaa 'kustannuksia' olipa järjestelmä mikä tahansa. Niinhän se on tehnyt koko olemassaolonsa ajan ja nyt on se 'viimeinen' vaihe, johon rahastoinillakin on varauduttu.

Kukin ikäluokka kehittää sitä niissä olosuhteissa, jotka vallitsevat. Syyllisiä ovat aina edelliset sukupolvet, joten nykyinen kovasti edellisiä syyttävä sukupolvi toivottavasti on fiksumpi kun se käyttää saamaansa valtaa. Ne jutut, jotka eivät enää 'toimi' pitää korjata eikä vain syyttää niistä edellisiä sukupolvia, jotka hekään tuskin osasivat ennustaa tulevaisuutta tarkasti.

No keskustelu kiertääkin jo kehää, niin minun näkemykseni lienee tullut jo kerrottua....
Nyt jäänkin odottelemaan eläkettäni. Se tulee olemaan arviolta noin 52-53% viimeisestä palkastani. Työvuodet jäövät alle 40, koska korkeakoulutuksestani johtuen työelämän syrjään pääsin vasta noin 26 vuotiaana. Työelämä osaltani on ollut 'onnistunut', joten eläkkeeni tullee olemaan silti riittävä vaatimattomaan elämääni. Koen ansainneeni eläkkeeni.

AsiallaMontaPuolta kirjoitti:

Vanhempi sukupolvi lähti siitä, että olot paranevat ja toimi sen mukaisesti. Miuta tietoahan heillä ei kokemuksiin perustuen ollutkaan. En usko, että he tahallaan lastensa kustannuksella olisivat toimineet väärin tai taitamattomasti. Siksi minusta tuo jälkiviisas syyttely ei ole asiallista.
Helppoahan se nykytietämyksen antamalla jälkiviisaudella tietysti on ja varmaan terapeuttistakin, kun haasteita riittää. . Kuten jo aiemmin kirjoitinkin, minua se ärsyttää...

Nyt juuri keski-ikäiset ovat vallassa ja heillä on mahdollisuus toimia viisaasti. Hyvä kysymys onkin, tehdäänkö nyt niin. Olosuhteet on taas kerran ne mitä ovat ja ne tulevat annettuina. Menneisyyttä ei voi muuttaa. Jos muuta viisautta ei kyetä keksimään, niin helpoin tapa on luonnollisesti puuttua muiden sukupolvien etuuksiin, edellisten ja tulevien. Näinhän onkin jo tehty. Jos se katsotaan ainoaksi mahdollisuudeksi, niin sitten varmaan niin tehdään edelleenkin. Valta on sinun sukupolvellasi tehdä niin. Muilta apua ei voikaan saada kuten ei aiemminkaan. Jo aiemminhan olikin esillä, että suuri ikäluokka ei ole äänestänyt omaa ikäluokkaansa valtaan etujaan puolustamaan, joten poliittista estettä ei ole.
Kannattaa varoa, ettei itse sorru siihen mistä syytät nyt vanhempaa sukupolvea.

Minun sukupolveni jo lähestyy eläkeikää ja saamme eläkkeemme elinikäkertoimin ja eläkeiän pidennyksin mekin, joskin ei kovin merkittävästi. Meillä ei ollut näitä suurten ikäluokkien luomia nykyisiä hyvinvointipalveluja lähellekään samassa määrin, vaan lähempänä sitä mitä suurilla ikäluokillakin oli. Perustarpeet oli kyllä jo kunnossa. Oppikouluissa, joihin niihinkin oli pääsykokeet, oli lukukausimaksut, oppikirjat ostettiin, ruokailu oli maksullista, terveyden hoito kallista, julkisesta päivähoidosta ei tietoakaan. Opintorahoja ei ollut, vuokra-asuntoja ei ollut, asuminen maksettiin hurjina asuntolainoina korkojen ja lyhennysaikojen osalta, jne. 'Onneksi' kuitenkin päästiin niistä veroina maksamaan ja nyt aikuiset lapsemme hyötyivät, joka näyttää kovasti unohtuneen. No eiväthän he tiedä muusta, joten en heitäkään voi syyttää.
Kuulun siten osin väliinputoajasukupolveen, eli suuret ikäluokat olivat periaatteessa 'tulppana' kaikkialla ja koko ajan. Emme mekään ole 'hyötyneet' laisinkaan heidän 'poistumisestaan' työelämästä.
Isoja perintöjä me emme saa suurelta ikäluokalta tietenklän, koska ne eivät ole vanhempiamme ja sitä vanhemmilla sellaisia harvemmin onkaan. Heillä oli muita isompia ongelmia nuoruudessaan kuin taloudelliset.
Toisin sanoen, jos mielessä on vain nuo huonot asiat, niin niitä löytyy joka sukupolven kohdalla.

Minusta tuo vanhemman ikäluokan perintöjen siirto eläkejärjestelmälle ei periaatteessa ole huono asia. Sillähän osin voi kattaa kohonneita eläkekustannuksia ja juuri heiltä, joiden vuoksi ne ovat kohonneet. Se tuntuisi äkkiseltäön oikeudenmukaiseltakin. Toki osa siitä kuluu vanhus- ja terveydenhuoltoon ja tietysti yhä enenevässä määrin, jos näitä edelleen heikennetään. Sekinhän on pois mahdollisista perinnöistä, joten ei rasita siltä osin muita.

Asuntohan on varmaan suuren ikäluokkien merkittävin omaisuus ja useinhan he ovat maalta lähtöisin, niin perintömetsää tai kesämökkipalsta saatta olla saatu perintönä. Hyvä kysymys onkin kelpaisiko muutenkaan betonilähiön elementtitalon kolmio nykyisille sukupolville, metsäkin niin ja näin, jos siinä on tuloja odotettavissa heti, vaatimaton ja nykystandardien remonttia huutava kesämökki voi jo olla haaste.

Eläkejärjestelmä ei ole halpa, mutta länsimaisittain katsoen Suomen eläkejärjestelmä on yksi parhaista myös kustannuksiltaan kattavuus ja tasa-arvoisuus huomioiden. Johtuu juuri isolta osin tuosta rahastoinnista, joka ei ole kovin yleinen. Halpa se ei tosiaan ole ja riski on siinä, että se perustuu talouden kasvuun. Suuri ikäluokka Suomessa aiheuttaa 'kustannuksia' olipa järjestelmä mikä tahansa. Niinhän se on tehnyt koko olemassaolonsa ajan ja nyt on se 'viimeinen' vaihe, johon rahastoinillakin on varauduttu.

Kukin ikäluokka kehittää sitä niissä olosuhteissa, jotka vallitsevat. Syyllisiä ovat aina edelliset sukupolvet, joten nykyinen kovasti edellisiä syyttävä sukupolvi toivottavasti on fiksumpi kun se käyttää saamaansa valtaa. Ne jutut, jotka eivät enää 'toimi' pitää korjata eikä vain syyttää niistä edellisiä sukupolvia, jotka hekään tuskin osasivat ennustaa tulevaisuutta tarkasti.

No keskustelu kiertääkin jo kehää, niin minun näkemykseni lienee tullut jo kerrottua....
Nyt jäänkin odottelemaan eläkettäni. Se tulee olemaan arviolta noin 52-53% viimeisestä palkastani. Työvuodet jäövät alle 40, koska korkeakoulutuksestani johtuen työelämän syrjään pääsin vasta noin 26 vuotiaana. Työelämä osaltani on ollut 'onnistunut', joten eläkkeeni tullee olemaan silti riittävä vaatimattomaan elämääni. Koen ansainneeni eläkkeeni.

Lue lisää

Kehäähän tämä keskustelu kiertää ja ei tietänkään johda mihinkään. Oli vain tarkoitettu herättämään ajatuksia.

Asuntolainojen kulut olivat enennen alussa suuret, mutta pian inflaation ansiosta kohtuulliset ja laina-aika vielä kohtuullisempi. Itsellä on alkujaan 30-vuoden laina, joka on maksettu kokonaan vasta eläkkeelle jäädessä. Nythän asuntolainan verohyötykin puretaan ja ASP-järjestelmä ei koskaan auttanut minun sukupolveani eli ei saanut korkotukea eikä palkkiota säästöstä. Ei myöskään takaus toiminut eli piti säästää aikanaan 30-40% asunnosta etukäteen, jotta se riitti vakuudeksi. 80-luvulla asunnon ostaneilla korkotuki oli niin suuri ASP:ssä, että reaalikorko oli selvästi negatiivinen ja asunnon pystyi maksamaan 15 vuodessa. 70-luvulla myös inflaatio söi velat mukavasti, mutta sen ajan ASP:stä en tiedä mitään.

Korkeakoulutettuhan minäkin olen, mutta täyspäiväisesti töissä heti 24 täytettyäni, vaikka valmistuminen vasta 1,5 vuotta myöhemmin. Opiskelun alussa vielä vanhemmat opiskelijat hehkuttivat, että kaikki revitään töihin ja palkat ovat loistavia, mutta eipä siinä todellakaan niin käynyt 90-luvun alkupuolella.

Kyllä minullekin varmaan riittäisi se 40 vuotta tai hiukan alle, mutta ei näytä niin käyvän, vaan pidemmälle pitää ponnistaa. Paremminkin uskon, että eläkeikää nostetaan ja eläkettä leikataan vielä uudestaan ennen kuin ehdin elekkäälle. Seuraava eläkeuudistus tullee 2020-luvun puolivälissä, josta on vielä kymmenkunta vuotta omaan eläkkeellepääsyyn.