Nyt ajatuksia ja ideoita kehiin!

Olen jonkin aikaa ajatellut, että voisin alkaa kirjoittamaan blogia, en siis mitään sellaista tavanomaista "kauneus, fitness, ruoka -juttuja". Vaan vähän syvällisempää, sellaista mikä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, ns. "suorat sanat, mutta ketään tai mitään yksilöä/yhteisöä/ihmisyyttä ylipäätänsä loukkaamatta. Siis ottaisin kantaa ainoastaan asioihin. En ihmisiin, yhteisöihinn yms. tai olisi niinkään puolesta tai vastaan.

Visioisin ehkä omien ajatuksieni ja myös mielikuvitukseni kautta maailmaa, niin poliittisiin kuin taloudellisiin ja myös ja ennen kaikkea ihmisyyttä koskeviin asioihin liittyen. Mutta blogissa toki olisi myös ajatuksia rakkaudesta, elämästä ja ihmissuhteista, kommunikaatiosta yms. ja näkemyksiä, mutta myös matkoilta otettuja kuvia, kokemuksia ja kertomuksia niin, että niissä on aina jokin ydin eli focus. Ei siis niin, että "kävinpä tässä Etelä-Afrikassa" tai kuvaisi "viiden tähden hotellin parvekkeita ja uimaaltaita" :D Se on hyvä että niitäkin on, mutta ei ole mun juttu.

Mutta ajatukseni olisi, että en tee tai työstäisi tai eläisi blogissani oman nimen kautta, enkä edes oman elämäni kautta (vain joltakin osin). Miten se onnistuu? Onko oikeasti mahdollista pitää asiallista ja ehkä jopa seuratttua blogia nimettömänä, hahmottamana? Siis blogi olisi aitoa elämää tässä ja nyt ja tulevaisuuden kautta ajateltua jne. jne. Mutta onko mahdollista tänä päivänä, että kukaan ei saisi tietää kirjoittajaa blogin takaa? Siis henkilöllisyyttä. Toki sponsorit, mutta kukaan muu ei. Eli yhteistyö eri toimijoiden kanssa olisi 100 % luotettavaa ja täydellä vaitiolovelvollisuudella. Onnistuuko sellainen käytännössä?

Tosin silloin minä kyllä lupaisin panostaa oikeinkirjoitukseeni :D Osaan oikeasti kirjoittaa ilman kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, jos haluan ja jaksan panostaa. Olen kirjoittanut paljonkin puhdasta tekstiä ja jopa lopputyöni arvosana ilaisussa oli 5, mikä oli itsellenikin aikamoinen ylläri pylläri :D
Ilmianna
Jaa

33 Vastausta


Eikö kenellekään ole yhtään ajatusta? Heti, kun yrittää jotain asiaa tai ajatusta heittää kehiin, niin keskustelu hiljenee, se on nolla :D Mutta jos kirjoittaa siitoksesta tai muusta niin johan keskustelu käy kuumana :) Tässä sitä nähdään. Kertokaa nyt jotain ajatusta, mitä tulee mieleen, ei tämä niin kinkkinen juttu voi olla?
Ilmianna
Jaa
Puut kiinnostaa minua ja montaa ystävääni. Kirjoita niistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
:D just jöö
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Riippuu vähän mikä tavoitteesi on tuollaiseen? Blogit tuntuvat olevan paljon rakentuneen henkilönbrändin varaaan tai toisaalta sitä tukemaan. Toki on sellaisia jotka rakentuvan enemmän jonkun tietyn aihepiirin varaan. Mutta nämä käsittelevät usein politiikkaa tms. Niillä ehkä ihan eri yleisö kuin lifestyle-blogeilla. Sanottavan pitäisi olla aika painavaa tuollaisessa, jos haluat tehdä muuta kuin omaksi huviksi. Toisaalta ehkä formaatin ja kärjen pitäisi ehkä olla terävämpi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kiitos! Erittäin kiinnostavaa luettavaa. Tarkoitus on/olisi herättää ajatuksia ja keskustelua, ja nyt en tarkoita julkisuudessa vaan ihmisten kesken, tietysti julkinen keskustelu ei huono ole tai huonoksi ole ja näin "parantaa maailmaa". Saada isompi yleisö ajattelemaan. Aina jotain jäisi varmasti käteen lukijalle ja se mahdollisesti realisoituisi käytäntöön. Ehkä ehkä ei. Tarkoitus ei olisi tai päämääränä ei olisi raha, kunhan sen verran tulisi, että se aika, johon siihen käyttäisin, maksaisi itsensä takaisin.

Mutta olisiko siinä se hyvä puoli, että ja nimenomaan, kun ihmiset/lukijat eivät tiedä, kuka siellä kirjoittaa, se poikkeaisi muista ja loisi ehkä vielä enemmän mielenkiintoa, toisaalta olisi herättämättä ns. ylimääräisiä tunteita tai henkilökohtaisuuksia, kun ei tiedä, kuka siellä kirjoittaa. Ihmisten olisi helpompi pysyä ns. asiassa/ajatus asiassa, kun ei tarvitsisi arvioida henkilöä, vaan asiaa tai sanomaa tai tietysti molempia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Oletko mies vai nainen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Olen transu
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Lily.fi ym blogi yhteisöt antavat varmaan viitteitä, miten on mainostajien kanssa yhteistyössä bloggailtu. En tosin lue, joskus vuosi pari muutamia yhteiskunnallisia juttuja luin, ovat kuitenkin liian tavanomaisia, nousematta ajatuksia herättäväksi.

Periaatteessa jos haluaisit visioida maailmaa ja ihmisiä siinä, ei voi olla sivuumatta yhteisöä, koska ihmisissä herää tai voi herätä vastakkain ajattelu, hän ei siedä tuollaista utopiaa ajatuksenakaan, ja laittaa oman näkemyksensä siitä.

Sivuat tulenarkoja asioita (jos pyrit ottamaan kantaa maailmanmenoon ja sen suuntaan, jos vain toteat omasta elämästäsi, niin anti voi jäädä tuhansien muiden blogien varjoon), ja jos tulisit kuuluksi, se ei pelkkää auvoa ole.

Uusi suomi lehti taitaa myöskin sallia aika räväköitä blogesteja, jotka ovat keskittyneet yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Muoti-ja rakkaus, oman elämän blogeja on satojatuhansia. Mikä olisi sinun koukku, vetovoima, sillä mainostajat haluavat kuitenkin bliisua, vesitettyä maailmaa.

Ehkä joku Lidl ketju innostuisi, jos tarjoisit yhtä vinksahtaneen sarkastisen näkökulman asioihin (yhteistyökumppanina) (tuskin kuitenkaan).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
"Muoti ja rakkaus" on poissa laskuista! Ei kiinnosta yhtään. Eikä sinänsä olisi tarkoitus saada mitään älytöntä sponssia, kunhan saisi tekemänsä työn realisoitua sen verran kuin se on kohtuullista. Tarkoitus ei olisi lähteä "kopioimaan" muita blogeja tai ottamaan edes heistä mallia, haluaisin totetuttaa ihan oman mielikuvituksen kautta ja välttää kaikki markkinointiopuksien ohjeet, tehdä omannäköistä jälkeä. Ja ehkä juuri siksi, en tarkoituksella ole käynytkään lukemassa kovin montaa blogia. US:n blogeja olen lukenut, siinä kaikki. Mutta ajatuksena on myös, että olen ja haluan olla itsenäinen toimija. En muiden "talutusnuorassa". Se ei ole minua varten. Toki yhteistyöstä nautin ja yhteistyö on kaiken a ja o. Eihän ilman muita tai muiden kanssa luotua yhteistyötä päästä edes päivästä toiseen eteenpäin. Se on selvä juttu se.

Ja kyllä minulla perus-sponsorit löytyisi heti alkuun. Ei se sinänsä olisi ongelma, mutta jostain pitäisi saada niitä lukijoita :D :D Ei viitsisi ihan ittekseen kirjoitella :D Omaksi ilokseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusi suomi lehden blogisteja on varmaan satoja, ellei jo tuhansia, jotka kirjoittavat oman elämänsä kautta epäkohtia mitä huomaavat. Mukana myös Niklas Herlin "rahvaan "seassa. Eniten yleistä huomiota on kerännyt aikoinaan Laasanen markkina-arvo teoria teeseineen (vedetty siis kolumnit yleiseen jakoon, muiden keskusteluiden pohjaksi, ja varmaan muutamat kansanedustajat kohauttaneet teksteillään, nykyään varmaan ovat facessa tms. (Kohauttelemassa).

Uusi suomi blogi on siis yhteiskunnallinen mielipide foorumi, tuskin mainosrahoja saavat rakennettua.

Jos haluaisit kuulluksi, sinun täytyisi olla kuin puhuja, jolla on suurempi visio, kuin vain oman elämän äänen kuuleviin saaminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Logisti kirjoitti:
"Muoti ja rakkaus" on poissa laskuista! Ei kiinnosta yhtään. Eikä sinänsä olisi tarkoitus saada mitään älytöntä sponssia, kunhan saisi tekemänsä työn realisoitua sen verran kuin se on kohtuullista. Tarkoitus ei olisi lähteä "kopioimaan" muita blogeja tai ottamaan edes heistä mallia, haluaisin totetuttaa ihan oman mielikuvituksen kautta ja välttää kaikki markkinointiopuksien ohjeet, tehdä omannäköistä jälkeä. Ja ehkä juuri siksi, en tarkoituksella ole käynytkään lukemassa kovin montaa blogia. US:n blogeja olen lukenut, siinä kaikki. Mutta ajatuksena on myös, että olen ja haluan olla itsenäinen toimija. En muiden "talutusnuorassa". Se ei ole minua varten. Toki yhteistyöstä nautin ja yhteistyö on kaiken a ja o. Eihän ilman muita tai muiden kanssa luotua yhteistyötä päästä edes päivästä toiseen eteenpäin. Se on selvä juttu se.

Ja kyllä minulla perus-sponsorit löytyisi heti alkuun. Ei se sinänsä olisi ongelma, mutta jostain pitäisi saada niitä lukijoita :D :D Ei viitsisi ihan ittekseen kirjoitella :D Omaksi ilokseen.
Mun vahvuus olisi ehkä siinä, että olen hyvä löytämään muurahaispesiä, joita sohaista :D Siinä mä olen haka :) Näen ja kuulen paljon asioita, osaan kritisoida ja kannustaa ympäristöä lukemalla ja seuraamalla reaktioita, huomioimalla monenlaisia seikkoja ympärilläni, joista en kuitenkaan sano ääneen sanakaan. Läheltä ja kaukaa, herkkää ja vahvaa tekstiä... jotain tämän kaltaista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
en_tiedä_ kirjoitti:
Mun vahvuus olisi ehkä siinä, että olen hyvä löytämään muurahaispesiä, joita sohaista :D Siinä mä olen haka :) Näen ja kuulen paljon asioita, osaan kritisoida ja kannustaa ympäristöä lukemalla ja seuraamalla reaktioita, huomioimalla monenlaisia seikkoja ympärilläni, joista en kuitenkaan sano ääneen sanakaan. Läheltä ja kaukaa, herkkää ja vahvaa tekstiä... jotain tämän kaltaista.
Tuossa on menestyksen ainekset. Onko sulla jotain näytettä antaa, niin saisit tässä samalla puolueetonta mielipidettä siitä, miltä teksti vaikuttaa.

Tai laita linkki harjoitusblogillesi.

Niinkuin aina ensin testataan koeyleisöllä, onko "tuotteesta" mihinkään, saako vihreätä valoa.

Anonyymipalstoilla on hyvä harjoitella "rajoitetun" lukijakunnan parissa...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojo kirjoitti:
Uusi suomi lehden blogisteja on varmaan satoja, ellei jo tuhansia, jotka kirjoittavat oman elämänsä kautta epäkohtia mitä huomaavat. Mukana myös Niklas Herlin "rahvaan "seassa. Eniten yleistä huomiota on kerännyt aikoinaan Laasanen markkina-arvo teoria teeseineen (vedetty siis kolumnit yleiseen jakoon, muiden keskusteluiden pohjaksi, ja varmaan muutamat kansanedustajat kohauttaneet teksteillään, nykyään varmaan ovat facessa tms. (Kohauttelemassa).

Uusi suomi blogi on siis yhteiskunnallinen mielipide foorumi, tuskin mainosrahoja saavat rakennettua.

Jos haluaisit kuulluksi, sinun täytyisi olla kuin puhuja, jolla on suurempi visio, kuin vain oman elämän äänen kuuleviin saaminen.
US:n koko idea ja koko konaisuus on mielestäni hyvin ideoita, mielenkiintoinen ja todella onnistunut, sitä en tiedä, miten se tuottaa, mutta siinä on hyvin älyä, asiaa, huumoria, sanan vapautta, mutta myös vastuuta. Mutta Niklaksiin minua ei voi verrata :D Eikä näihin muihin kirjoittajiin, joilla on tavallaan "vastuu" sanoistaan, jos niin voisi sanoa. Heitä tunnetaan ja heillä on ns. "menetettävää". Minulla ei ole mitään menetettävää :D Kirjoitaisin kuitenkin rehellisesti, mutta niin että, ketään (yksilö/yhteisö/arvo pohjaa jne.) en haluaisi tietoisesti loukata tai "painaa alas" tai satuttaa, mutta kirjoittaisin niin kuin asioista oikeasti ajattelen, mitä näen jne. Tottakai lain kuuliaisuutta noudattaen, mutta ehkä sitäkin vähän rikkoen :D Ja ennen kaikkea myös positiivia juttuja ja positiivisesti ajateltuna ja kirjoitettuna, mutta kuitenkin niin, että asia asiana.

Toisaalta, jos ajattelen, että itse olisin "piilossa" ja kirjoittaisin herkistäkin asioista ja alueista, niin tuskin sponsorit ihan ihkust kiljuen juoksisivat minun perässäni :D Pitäisi sitten jotenkin kompensoida asioita niin, että kävisi vaikka niissä yrityksissä puhumassa tai ideoimassa heille tarvittavaa tai heille annettavana lisäarvona vaikka nyt henkilöstö, johto yms. Jolloin yritykset voisivat pysyä myös piilossa :D Kaikki olisi piilossa, kolossa, mutta ääntä vain kuuluisi :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PiiloKolo_ kirjoitti:
US:n koko idea ja koko konaisuus on mielestäni hyvin ideoita, mielenkiintoinen ja todella onnistunut, sitä en tiedä, miten se tuottaa, mutta siinä on hyvin älyä, asiaa, huumoria, sanan vapautta, mutta myös vastuuta. Mutta Niklaksiin minua ei voi verrata :D Eikä näihin muihin kirjoittajiin, joilla on tavallaan "vastuu" sanoistaan, jos niin voisi sanoa. Heitä tunnetaan ja heillä on ns. "menetettävää". Minulla ei ole mitään menetettävää :D Kirjoitaisin kuitenkin rehellisesti, mutta niin että, ketään (yksilö/yhteisö/arvo pohjaa jne.) en haluaisi tietoisesti loukata tai "painaa alas" tai satuttaa, mutta kirjoittaisin niin kuin asioista oikeasti ajattelen, mitä näen jne. Tottakai lain kuuliaisuutta noudattaen, mutta ehkä sitäkin vähän rikkoen :D Ja ennen kaikkea myös positiivia juttuja ja positiivisesti ajateltuna ja kirjoitettuna, mutta kuitenkin niin, että asia asiana.

Toisaalta, jos ajattelen, että itse olisin "piilossa" ja kirjoittaisin herkistäkin asioista ja alueista, niin tuskin sponsorit ihan ihkust kiljuen juoksisivat minun perässäni :D Pitäisi sitten jotenkin kompensoida asioita niin, että kävisi vaikka niissä yrityksissä puhumassa tai ideoimassa heille tarvittavaa tai heille annettavana lisäarvona vaikka nyt henkilöstö, johto yms. Jolloin yritykset voisivat pysyä myös piilossa :D Kaikki olisi piilossa, kolossa, mutta ääntä vain kuuluisi :D
Onhan tuon tyylisiä ollut lehtien kolumnisteina "nimimerkkien" takaa annettu mahdollisuus kertoa kulissien takaa, jottei liian yksipuolinen näkemys pääsisi vallalle.

Anonyymius on sallittu vastoin yleensä toimittajan avoimuutta ajatellen, koska ajateltu että muuten ne asiat eivät pääse ilmoille ilman tarpeettomia seuraamuksia.

Sinun pitäisi vakuuttaa että omaat näkemyksellistä tietoa mekanismeista, osaat peilata niitä vallitseviin käytänteihin, -keisarilla ei ole vaatteita- tapaisesti. Näet ihmiset sellaisina kuin he ovat omissa kehyksissään, ilman tarvetta suosia, syrjiä, jolloin saat helikopterinäkemyksen esille.

Näyte, kiitos.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojoo kirjoitti:
Tuossa on menestyksen ainekset. Onko sulla jotain näytettä antaa, niin saisit tässä samalla puolueetonta mielipidettä siitä, miltä teksti vaikuttaa.

Tai laita linkki harjoitusblogillesi.

Niinkuin aina ensin testataan koeyleisöllä, onko "tuotteesta" mihinkään, saako vihreätä valoa.

Anonyymipalstoilla on hyvä harjoitella "rajoitetun" lukijakunnan parissa...
"ohhohhoijaa". No nämä on näitä ajatuksia, joita heittelee ilmaan, ja katsoo, mitä ajatuksia se herättää. Ehkä totetutan ja todennäköisesti en totetuta. Mutta näytteitä en lähtisi tänne tai minnekään heittämään, ei kiitos ei. Se olisi viho viimeinen ajatus. Enkä muutoinkaan ole ikinä näytteitä jaellut, kun lähden johonkin, niin lähden täysillä ja täydellä riskillä, en lähde ikinä "kokeilemaan mitään". Se ei ole mun juttu se kokeilu. Joko tehdään tai ei tehdä. Potti räjäytetään vasta "näyttämöllä". Ainosataan pari luoetuttua ja hyväksi havaittua kaveria saisivat nähdä joitakin kirjoituksia, ennen niiden julkaisua. Ehkä kantaisi ehkä ei, mutta täysillä pitää mennä, kaikki tai ei mitään. Nämä ei kuulu sarjaan, että plan 1 ja plan 2, koska jos tekee (tällaisissa jutuissa) plan2, niin ei luota omaan ideaansa eikä itseensä, joten mahdollisuus onnistua ontuu jo heti lähtöviivalla, miksi siihen sitten edes lähteä mukaan, ellei hae keskenkertaisuutta. Jotain tälläista ajattelen.

Mutta joo, kiitos kaikille, jään pohtimaan ja pyörittelemään asioita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojo kirjoitti:
Uusi suomi lehden blogisteja on varmaan satoja, ellei jo tuhansia, jotka kirjoittavat oman elämänsä kautta epäkohtia mitä huomaavat. Mukana myös Niklas Herlin "rahvaan "seassa. Eniten yleistä huomiota on kerännyt aikoinaan Laasanen markkina-arvo teoria teeseineen (vedetty siis kolumnit yleiseen jakoon, muiden keskusteluiden pohjaksi, ja varmaan muutamat kansanedustajat kohauttaneet teksteillään, nykyään varmaan ovat facessa tms. (Kohauttelemassa).

Uusi suomi blogi on siis yhteiskunnallinen mielipide foorumi, tuskin mainosrahoja saavat rakennettua.

Jos haluaisit kuulluksi, sinun täytyisi olla kuin puhuja, jolla on suurempi visio, kuin vain oman elämän äänen kuuleviin saaminen.
"oman äänen kuulluksi saaminen" ei ole se juttu. Vaan herättää ihmisiä ajattelemaan ehkä jopa saada uusia ajatuksia ja ideoita ja jopa toimintaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojoho kirjoitti:
Onhan tuon tyylisiä ollut lehtien kolumnisteina "nimimerkkien" takaa annettu mahdollisuus kertoa kulissien takaa, jottei liian yksipuolinen näkemys pääsisi vallalle.

Anonyymius on sallittu vastoin yleensä toimittajan avoimuutta ajatellen, koska ajateltu että muuten ne asiat eivät pääse ilmoille ilman tarpeettomia seuraamuksia.

Sinun pitäisi vakuuttaa että omaat näkemyksellistä tietoa mekanismeista, osaat peilata niitä vallitseviin käytänteihin, -keisarilla ei ole vaatteita- tapaisesti. Näet ihmiset sellaisina kuin he ovat omissa kehyksissään, ilman tarvetta suosia, syrjiä, jolloin saat helikopterinäkemyksen esille.

Näyte, kiitos.
anteeksi, tämä ehkä kuulostaa jopa ärsyttävältä, mutta nimenomaan niin, että "keisarilla ei ole vaatteita" tyyliin, se on juuri se pointti. ei kiinnosta ketään suosia tai torua, mutta kun olen rehellinen, minä olen jo luonteeltani sellainen "keisarilla ei ole vaatteita", ja osittain ehkä juuri siksi olen vähän omintuinen tai ainakin tässä missä olen. synnyinlahja. jos se on lahja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
KaikkiTaiEiMitään_ kirjoitti:
"ohhohhoijaa". No nämä on näitä ajatuksia, joita heittelee ilmaan, ja katsoo, mitä ajatuksia se herättää. Ehkä totetutan ja todennäköisesti en totetuta. Mutta näytteitä en lähtisi tänne tai minnekään heittämään, ei kiitos ei. Se olisi viho viimeinen ajatus. Enkä muutoinkaan ole ikinä näytteitä jaellut, kun lähden johonkin, niin lähden täysillä ja täydellä riskillä, en lähde ikinä "kokeilemaan mitään". Se ei ole mun juttu se kokeilu. Joko tehdään tai ei tehdä. Potti räjäytetään vasta "näyttämöllä". Ainosataan pari luoetuttua ja hyväksi havaittua kaveria saisivat nähdä joitakin kirjoituksia, ennen niiden julkaisua. Ehkä kantaisi ehkä ei, mutta täysillä pitää mennä, kaikki tai ei mitään. Nämä ei kuulu sarjaan, että plan 1 ja plan 2, koska jos tekee (tällaisissa jutuissa) plan2, niin ei luota omaan ideaansa eikä itseensä, joten mahdollisuus onnistua ontuu jo heti lähtöviivalla, miksi siihen sitten edes lähteä mukaan, ellei hae keskenkertaisuutta. Jotain tälläista ajattelen.

Mutta joo, kiitos kaikille, jään pohtimaan ja pyörittelemään asioita.
Juupa, mutta ei näytteitä tuosta näkökulmasta plan 1 plan 2 jaeta, vaan siitä, että arvioitaisiin, onko yhtään mielenkiintoinen.

Mutta jos on jo valmis konsepti, syteen tai saveen tyyliin, niin voihan niinkin kokeilla, rima on ainenkin korkealla kun jo valmis ja tajunnan räväyttävää tekstiä tiedossa (tulossa).

Odotamme kuin kuuta nousevaa, kun somekansa ja valtakunnan viralliset mediat, kahvipöytä kuppikuntien myötä kohisee piilovaikuttajasta, joka iskee kuin tuhat volttia ahteriin silloin kun vähiten odotat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojohoo kirjoitti:
Juupa, mutta ei näytteitä tuosta näkökulmasta plan 1 plan 2 jaeta, vaan siitä, että arvioitaisiin, onko yhtään mielenkiintoinen.

Mutta jos on jo valmis konsepti, syteen tai saveen tyyliin, niin voihan niinkin kokeilla, rima on ainenkin korkealla kun jo valmis ja tajunnan räväyttävää tekstiä tiedossa (tulossa).

Odotamme kuin kuuta nousevaa, kun somekansa ja valtakunnan viralliset mediat, kahvipöytä kuppikuntien myötä kohisee piilovaikuttajasta, joka iskee kuin tuhat volttia ahteriin silloin kun vähiten odotat.
Tuosta ajatukset vielä pompsahti näihin mohamed pilapiirros tapahtumiin, teoriana; kannattaako hankkiutua vaikeuksiin vain sen takia, että haluaa osoittaa jonkun epäkohdan, ristiriitaisuuden joidenkin toiminnassa.

Esimerkiksi väittämällä tyyliin, olette väkivaltaisia kun.., jolloin sanovat emme ole ja nyt saat tappouhkauksen jne.

Ym. ristiriitaisuuksia.

Kuinka paljon voi sohaista muurahaispesään, ilman mitään suojaa, jos on sellainen yhteiskunta, joka ei lopulta ajattele loppuun asti yksilön oikeuksia ja vapauksia.

Koska arvotukset ovat jossain muualla kuin ymmärryksessä siinä, mistä lähtökohdista kunkin ihmisen ajattelumallit pohjautuvat.

Kuin ihmiset ajautuisivat sen myötä niin uhkaavaan tilanteeseen (mieltävänsä kuuluvansa niin tiiviisti johonkin ryhmään) että luulevat olevansa pakotettuja "tappamaan"(viha tms taustalla) jonkun, jotta he itse säästyisivät (ajatellessaan että ryhmä velvoittaa, ja heidän turvallisuuden tunne palautuu sen jälkeen).

Todettakoon että koskaan ei voi ennalta tietää kuinka tiiviisti ihmiset kokevat kuuluvansa johonkin ryhmään, jossa alkavat pelkäämään olevansa uhattuna, jos tulee joku asia, mielipide, saaga, kuva tms. Heidän tietoisuuteensa. Jolloin heidän ylilyöntinsä voivat olla arvaamattomia.

Koskaan ei voi tietää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minä osaan minäminäminä. Taitaa aloittaja olla itserakas valehteleva paska.
Ilmianna
Jaa
Jos rohkaisua kaipaat niin täältä pesee :)

Pelkästään ikävä-palstalta löytyy kiinnostavia aihioita vaikkapa siihen kuinka ihmiset ilmentävät kaipuutaan. Jotkut selkeästi ovat eksyneet aiheesta ja toiset mylväisevät siitoksen perään, josta siitäkin voisi olla vaikka kuinka paljon yhteiskunnallista ällisteltävää ja erilaisia näkökulmia. Toisilla on erittäin ptkälle jalostunutta ja kirjallisesti lahjakasta kaipuun ilmaisukykyä, joku toinen hallitsee ehkä paremmin jonkun muun tunnetilan... Ikävä ei välttämättä aina ole niin ikävää, kuten joistain ilkamoinneista voisi tulkita.

Onnea vaan blogi-ideointiin.
Ilmianna
Jaa
Loistava idea,olen itse päätynyt samaan ratkaisuun.Kirjoittaisin kuin kärpäsenä katossa elämäni ihmisistä.Tietysti pohdiskelevaan ja ajattelevaan sävyyn,ei niinkään mitään fakta tietoihin perustuvaa.Ja arvostavalla tavalla, niinkuin tärkeistä ihmisistä ajattelee.Voisin yrittää laittaa mukaan myös ripauksen huumoria ettei tarinat olisi kovin tylsiä.Eihän tämä mikään varsinainen
blogi olisi,mutta mukavaa ajanvietettä ja lempi kirjailijani tavoin,pohdiskelisin ja kertoisin lähiympäristöni tapahtumista ja ihmisistä.Mietin vain sitä, vaikuttaisiko tämä itseeni ja käyttäytymiseeni eli osaisinko olla oma itseni vai veisikö tarinoiden ajattelu ja rakentelu,välini muihin omituiseksi ja keinotekoiseksi.Tietysti rakkaimpien ja tärkeimpien ihmisten rooli pysyisi
samanlaisena,ja olisi pääosissa tarinoissa.En myöskään paneutuisi liiaksi yksityiskohtiin,ainakaan
perusasioissa,kauniita ja mukavia asioita tietysti yrittäisin kuvailla, niinkuin olen ne kokenut.Ja uusia ihmisiä tavatessani,yrittäisin kuvata minkälaisia ajatuksia he ovat herättäneet.Tässä tietysti
oltava hyvin varovainen,ettei vahingossakaan loukkaa ketään.mutta olen ajatellut laittaa tähän vain ja ainoastaan hyvät ja kauniit asiat,ehkä saisin siihen myös ripauksen rakkautta,en tiedä.
Onhan jokaisella ympärillä ihmisiä,joista saa kirjoitettua mukavia asioita tai rakkaita,joiden pienet
eleet,jää alitajuntaan vaivaamaan niin, että niistä löytyisi kirjoitusaiheita.Tiedän kyllä,että tämä
kasvaisi aivan mahdottomaksi,kun tähän suunnittelisi ja kirjoittaisi vanhempia tärkeitä asioita,
mitä elämässä tapahtunut tai jäänyt tapahtumasta.Karsisin kaiken turhan,jättäisin pois lapsuuden,
ja nuoruuden,kirjoittaisin aikuisuuden tärkeimmät tapahtumat.Voisin pohdiskella myös suhteitani.
vastakkaiseen sukupuoleen,luulen että niistä saisi huumorilla ja lämpimillä ajatuksilla,mukavia tarinoita.Olen näitä jo hieman pohdiskellutkin,tapahtumia vaan ollut harvakseltaan,eikä nekään
ole herättänyt suuria tuntemuksia,joita haluaisi kirjoittaa tai yleensäkään mietiskellä.Muutamia on
ollut, jotka herättänyt vahvoja tunteita,vahvaa surullisuutta,jonkinlaista yllättynyttä lämpöä ja
jotain tuttua rakkauden tunnetta jonka luulin jo kadottaneeni.Luulen että näistä aloitan...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Erittäin hyviä ajatuksia ja idoita! Anna palaa vaan! Ehdottomasti kyllä. Huumori myös hyvin tärkeä osa kirjoitusta, mutta kuitenkin niin, että se ei vie, vaan se maustaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tuosta tuli mieleen kirja, jonka lomalla luin pikku prinssin kirjoittajalta -yölento-, harvinaisen inhimillistä tarinan kerrontaa ihmisistä, elämisestä, pieniä kertomuksia pienien ihmisten tunteista ison taivasn alla.

Se kirjan pienen ihmisen inhimillinen hetken elo maanpäällä sykäytti koskettavalla tavalla.

Tarinan kerronta on taito laji, jos sitä tyyliä aikoo pohjana käyttää, rakentuu ja rakennetaan eri tavalla kuin mielipide näkemykset, mitä suurin osa blogeista on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojoh kirjoitti:
Tuosta tuli mieleen kirja, jonka lomalla luin pikku prinssin kirjoittajalta -yölento-, harvinaisen inhimillistä tarinan kerrontaa ihmisistä, elämisestä, pieniä kertomuksia pienien ihmisten tunteista ison taivasn alla.

Se kirjan pienen ihmisen inhimillinen hetken elo maanpäällä sykäytti koskettavalla tavalla.

Tarinan kerronta on taito laji, jos sitä tyyliä aikoo pohjana käyttää, rakentuu ja rakennetaan eri tavalla kuin mielipide näkemykset, mitä suurin osa blogeista on.
-siipien sankarit- osio kirjasta erityisesti. Omia kokemuksia tarinoiden muodossa.

Tekstinäyte;

"Hän kuuluu niihin laajasydämisiin olentoihin, jotka mielellään antavat lehvistönsä varjon langeta laajalle alalle. Olla ihminen, se on :tuntea vastuuta. Se on syyllisyyden tuntoa onnettomuudesta, johon ei oikeasti ole syypää. Se on ylpeyttä voitosta, jonka toverit ovat saavuttaneet. Se on: tuntea olevansa osallisena koko maailmanrakennuksessa oman kiven siihen pantuaan.

Tälläiset ihmiset usein sekoitetaan härkätaistelijoihin ja pelaajiin. Heidän kuolemanhalveksuntaansa usein kehutaan. Mutta se ominaisuus ei minusta totisesti ole paljon arvoinen. Ellei se perustu elävään vastuuntuntoon, ei se ole merkki kuin henkisestä köyhyydestä tai nuorekkaasta ylimielisyydestä."

Loistavaa tekstiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohohohojoho kirjoitti:
-siipien sankarit- osio kirjasta erityisesti. Omia kokemuksia tarinoiden muodossa.

Tekstinäyte;

"Hän kuuluu niihin laajasydämisiin olentoihin, jotka mielellään antavat lehvistönsä varjon langeta laajalle alalle. Olla ihminen, se on :tuntea vastuuta. Se on syyllisyyden tuntoa onnettomuudesta, johon ei oikeasti ole syypää. Se on ylpeyttä voitosta, jonka toverit ovat saavuttaneet. Se on: tuntea olevansa osallisena koko maailmanrakennuksessa oman kiven siihen pantuaan.

Tälläiset ihmiset usein sekoitetaan härkätaistelijoihin ja pelaajiin. Heidän kuolemanhalveksuntaansa usein kehutaan. Mutta se ominaisuus ei minusta totisesti ole paljon arvoinen. Ellei se perustu elävään vastuuntuntoon, ei se ole merkki kuin henkisestä köyhyydestä tai nuorekkaasta ylimielisyydestä."

Loistavaa tekstiä.
Siis todellakin, loistavaa teksiä! Tuohon en pystyisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
1)Kaappihomon opas exnaisille vittuiluun ja tunteilla leikkimiseen 2) Skitso ei ole koskaan yksin 3) Mies joka on kateellinen naisille 4) Sairaat seksifantasiat 5) Paskafetistin päiväkirja
6) Virtuaalielämäni 7) Näin valehtelet sujuvasti 8) Mies joka nukkuu vasta haudassa

Siinäpä muutama aihe
Ilmianna
Jaa
Aihe? Otsikko joita haluisit sovittaa? Ihan aluksi kannattaa käydä kirjoituskursseja, sitten kun kirjoitus on valmis, se otsikoidaan. Mutta kiva idea, hyviä aiheita tv sarjoiksikin..
Ilmianna
Jaa
Tärkeintä on mistä ja miten kirjoittaa, kuin kirjoittaako anonyyminä. Esimerkiksi aiheet etanoiden kehityskaaresta munasta nilviäiseksi tai Norjan vuonojen kehittyminen jääkaudelta tähän päivään rajaa lukijakunnan aika pieneksi. Aiheet ihmisistä ongelmineen ja haasteineen kiinnostaa aina. Lukijan on myös saatava kommentoida kirjoittamaasi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
:D Tämä oli erittäin osuvaa! Vaikka nyt ihmisten ongelmat haasteineen, mutta myös onnistumisineen voisi olla yksi tärkeä aihepiiri. Pohdiskelua, analysointia , mietteitä, elämyksiä jne. Mutta jos ajatellaan politiikkaa, maailmantaloutta, maailman tilannetta näin yleensäkin, aina se kiehtoutuu ihmisiin, ihmisen mieleen, arvoihin, toimintatapoihin jne. Kaiken teon ja ajatuksen takana on aina ihminen. Mutta miksi niin on kuin on juuri tässä hetkessä ja tässä maailmassa, entä tulevaisuudessa?

Yksi aihepiiri voisi olla vaikka ihmisen pahuudesta ja ihmisen hyvyydestä. Aiheita voisi kaivaa vaikka raamatusta (ei lopu aiheet kesken), joita sitten soveltaa ja säveltää tähän päivään ja näihin ilmiöihin, joiden keskellä elämämme.

Yksi aihepiiri voisi olla vaikka nainen ja mies, ja kaikkea mitä siihen liittyy, ja niin kuin tiedämme, se on loputon suo, josta aiheet eivät lopu kesken. Vaikka että miksi tai miten ihminen voi uhrata tai antaa mahdollisuuden uhrata itsensä ja elämäänsä jonkin asian vuoksi? jne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
AiheitaRiittääKyllä kirjoitti:
:D Tämä oli erittäin osuvaa! Vaikka nyt ihmisten ongelmat haasteineen, mutta myös onnistumisineen voisi olla yksi tärkeä aihepiiri. Pohdiskelua, analysointia , mietteitä, elämyksiä jne. Mutta jos ajatellaan politiikkaa, maailmantaloutta, maailman tilannetta näin yleensäkin, aina se kiehtoutuu ihmisiin, ihmisen mieleen, arvoihin, toimintatapoihin jne. Kaiken teon ja ajatuksen takana on aina ihminen. Mutta miksi niin on kuin on juuri tässä hetkessä ja tässä maailmassa, entä tulevaisuudessa?

Yksi aihepiiri voisi olla vaikka ihmisen pahuudesta ja ihmisen hyvyydestä. Aiheita voisi kaivaa vaikka raamatusta (ei lopu aiheet kesken), joita sitten soveltaa ja säveltää tähän päivään ja näihin ilmiöihin, joiden keskellä elämämme.

Yksi aihepiiri voisi olla vaikka nainen ja mies, ja kaikkea mitä siihen liittyy, ja niin kuin tiedämme, se on loputon suo, josta aiheet eivät lopu kesken. Vaikka että miksi tai miten ihminen voi uhrata tai antaa mahdollisuuden uhrata itsensä ja elämäänsä jonkin asian vuoksi? jne.
Jotenkin tuttua. Mutta aihealueina on mistä ammentaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onnistuinko piiloittamaaan aikeeni,niin hyvin ettei hän huomannut minun järjestäneen tapahtumia vain nähdäkseni hänet?Olen kyllä osoittanut tunteitani muillakin tavoin,mutta
isäni oli yakuza ja oletin ettei hän se takia ole ikinä huomioinut minua.
Ilmianna
Jaa
Blogit on nuorison juttuja pääasiassa, on toki sitten sellaasia mummoblogeja, joissa näytetään esimerkiksi miten kurkut kasvihuoneessa kasvaa tyyliin tossa se on ihan pienenä ja tsädäm tossa se on erinomaisten puutarhanhoitotaitojeni takia kuukauden päästä. Tai sitten voidaan vertailla kuinka hienoja siemeniä kukin on saanut ja miten ne nyt tuottaa upeesti satoa. Tietty voit laittaa suuren marjastajanjuttuja ja kuvia siitä maailman mahtavimmasta ja maukkaimmasta piirakasta, joka oli niin herkullusta, että tuli nuoltua viimeistä murusta myöden.
Mutta nuorison tyylillä laitat mahdollisimman paljon kuvia itsestäsi. Mahdollisimman tiukoissa vaatteissa tai ei vaatteita lainkaan. Sitten eri asennossa poseraamisia. Ja kuinka kaikki on ihan sikamakeeta tai pelkkää paskaa.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Nyt ajatuksia ja ideoita kehiin!

Olen jonkin aikaa ajatellut, että voisin alkaa kirjoittamaan blogia, en siis mitään sellaista tavanomaista "kauneus, fitness, ruoka -juttuja". Vaan vähän syvällisempää, sellaista mikä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, ns. "suorat sanat, mutta ketään tai mitään yksilöä/yhteisöä/ihmisyyttä ylipäätänsä loukkaamatta. Siis ottaisin kantaa ainoastaan asioihin. En ihmisiin, yhteisöihinn yms. tai olisi niinkään puolesta tai vastaan.

Visioisin ehkä omien ajatuksieni ja myös mielikuvitukseni kautta maailmaa, niin poliittisiin kuin taloudellisiin ja myös ja ennen kaikkea ihmisyyttä koskeviin asioihin liittyen. Mutta blogissa toki olisi myös ajatuksia rakkaudesta, elämästä ja ihmissuhteista, kommunikaatiosta yms. ja näkemyksiä, mutta myös matkoilta otettuja kuvia, kokemuksia ja kertomuksia niin, että niissä on aina jokin ydin eli focus. Ei siis niin, että "kävinpä tässä Etelä-Afrikassa" tai kuvaisi "viiden tähden hotellin parvekkeita ja uimaaltaita" :D Se on hyvä että niitäkin on, mutta ei ole mun juttu.

Mutta ajatukseni olisi, että en tee tai työstäisi tai eläisi blogissani oman nimen kautta, enkä edes oman elämäni kautta (vain joltakin osin). Miten se onnistuu? Onko oikeasti mahdollista pitää asiallista ja ehkä jopa seuratttua blogia nimettömänä, hahmottamana? Siis blogi olisi aitoa elämää tässä ja nyt ja tulevaisuuden kautta ajateltua jne. jne. Mutta onko mahdollista tänä päivänä, että kukaan ei saisi tietää kirjoittajaa blogin takaa? Siis henkilöllisyyttä. Toki sponsorit, mutta kukaan muu ei. Eli yhteistyö eri toimijoiden kanssa olisi 100 % luotettavaa ja täydellä vaitiolovelvollisuudella. Onnistuuko sellainen käytännössä?

Tosin silloin minä kyllä lupaisin panostaa oikeinkirjoitukseeni :D Osaan oikeasti kirjoittaa ilman kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, jos haluan ja jaksan panostaa. Olen kirjoittanut paljonkin puhdasta tekstiä ja jopa lopputyöni arvosana ilaisussa oli 5, mikä oli itsellenikin aikamoinen ylläri pylläri :D

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta