Apua aloittelijalle:-/

Niinkö. Edellisen kerran kun mittasin viikko sitten aamulla oli paastotulos 7,3mmol. En pystynyt mittaamaan sitten parin tunnin kuluttua vaan mittasin vasta iltapäivällä puolitoista tuntia edellisestä ateriasta. Silloin tuo mittari antoi tulokseksi 4,6. Sehän se vasta alhainen sitten olikin ja oli vaikea uskoa tuloksia silloinkaan oikeiksi. Aikamoinen pomppulinna.

Tuntuu typerältä lähteä terkkariin kun nuo arvot ovat jotenkin uskomattomia eli ovat ruokailujen jälkeen alhaiset. Ei kait se niin voi olla vaik mielestäni teen testin ihan oikein. Nauravat mut ulos tai eivät korvaansa lotkauta.

nimimerkki tohtori-tolonen on pelkkä trolli. Ei kannata uskoa mitä runoilee. Ei ole näköjään edes lukutaitoinen..

Epäilys kirjoitti:

Niinkö. Edellisen kerran kun mittasin viikko sitten aamulla oli paastotulos 7,3mmol. En pystynyt mittaamaan sitten parin tunnin kuluttua vaan mittasin vasta iltapäivällä puolitoista tuntia edellisestä ateriasta. Silloin tuo mittari antoi tulokseksi 4,6. Sehän se vasta alhainen sitten olikin ja oli vaikea uskoa tuloksia silloinkaan oikeiksi. Aikamoinen pomppulinna.

Tuntuu typerältä lähteä terkkariin kun nuo arvot ovat jotenkin uskomattomia eli ovat ruokailujen jälkeen alhaiset. Ei kait se niin voi olla vaik mielestäni teen testin ihan oikein. Nauravat mut ulos tai eivät korvaansa lotkauta.

Lue lisää

Ehkä et olekaan diabeetikko vaan jotain aivan muuta. Syytä lääkärin kanssa keskusteluun ja tarkempiin tutkimuksiin selvästikin on.

Kiitos Terttu!
Olen lukenut noita ohjeita vaikka ja kuinka... mutta mutta. Saattoipa hyvinkin olla tarpeen nuo laittamasi linkit. Nimittäin siellä neuvottiin laittamaan liuskan pää veritippaan jotta se imaisee tarvittavan määrän verta. Olen saanut puutteelliset ohjeet tähän mennessä. Mulle näytettiin kuinka veritippa suorastaan läästitään liuskan pintaan. Olen ihmetellyt kun se pinta suorastaan hylkii verta ja mittari näyttää sitten E2 eli näytettä ei ole riittävästi.
On ollut muutenkin tosi vaikeaa saada edes pientä tippaa verta tulemaan, puhumattakaan että saisin vielä toisenkin tipan aikaiseksi.
Tuhat kiitosta sinulle. Jospa tämä touhu nyt rupeaisi onnistumaan uskottavammilla tuloksilla, kun taas yritän uudella otteella. Liuskoja on kulunut turhaan ja sormet olen reittänyt tohjoiksi veritipan toivossa. Mistään ei ole löytynyt kuvaa siitä toimesta. Aina vaan on kuva kun sormeen pistetään.
Lainasin mittarin kun suvussa on paljon diabetes kakkosta ja oma riskitestini antoi luvuksi 13. Ikää on 55v.
Huomenna aamulla yritän taas saada veritipan aikaiseksi ja koitan saada sen "imeytettyä". Menen lääkäriin jos niikseen tulee.

Epäilys kirjoitti:

Kiitos Terttu!
Olen lukenut noita ohjeita vaikka ja kuinka... mutta mutta. Saattoipa hyvinkin olla tarpeen nuo laittamasi linkit. Nimittäin siellä neuvottiin laittamaan liuskan pää veritippaan jotta se imaisee tarvittavan määrän verta. Olen saanut puutteelliset ohjeet tähän mennessä. Mulle näytettiin kuinka veritippa suorastaan läästitään liuskan pintaan. Olen ihmetellyt kun se pinta suorastaan hylkii verta ja mittari näyttää sitten E2 eli näytettä ei ole riittävästi.
On ollut muutenkin tosi vaikeaa saada edes pientä tippaa verta tulemaan, puhumattakaan että saisin vielä toisenkin tipan aikaiseksi.
Tuhat kiitosta sinulle. Jospa tämä touhu nyt rupeaisi onnistumaan uskottavammilla tuloksilla, kun taas yritän uudella otteella. Liuskoja on kulunut turhaan ja sormet olen reittänyt tohjoiksi veritipan toivossa. Mistään ei ole löytynyt kuvaa siitä toimesta. Aina vaan on kuva kun sormeen pistetään.
Lainasin mittarin kun suvussa on paljon diabetes kakkosta ja oma riskitestini antoi luvuksi 13. Ikää on 55v.
Huomenna aamulla yritän taas saada veritipan aikaiseksi ja koitan saada sen "imeytettyä". Menen lääkäriin jos niikseen tulee.

Lue lisää

Jos veritippa jää pieneksi, se osoittaa ettei lansetti ole "iskenyt" tarpeeksi syvään, suurenna pistoskynän asetusta. Tipan saamiseksi sormea voi aivan varovasti puristaa, mutta ei liikaa ettei kudosneste laimenna näytettä. Jos tippa on riittävän suuri, liuska kyllä imaisee sen vaikka vain koskettaisi liuskan kärjellä. Veren imeytysalue on juuri siinä liuskan kärjessä ja hyvin pieni aukko. Päällä oleva aukko on vain tarkistusta varten, johon veri nousee kärjestä osoittaen että annos oli riittävä.

Nuo kertomasi verensokeriarvot ovat melko normaaleja. Ellei ole diabeetikko eikä käytä lääkitystä, verensokeri saa laskea lähelle neljää ja olla silti aivan turvallinen. Ihmettelit myös että verensokeri oli kaksi tuntia aterian jälkeen jopa alempi kuin ennen aamun paastomittausta. Juuri noin sen pitääkin toimia terveellä ihmisellä. Sokeriarvosi on noussut heti ruokailun jälkeen ja sitten laskenut normaaliarvoon kohdessa tunnissa. Aamulla otetussa arvossa on yleensä mukana ns. aamunkoittoilmiö (aineenvaihdunta lisää verensokeria päivän rasituksia varten), lukema laskee kun syö edes vähän. Kotimittareissa todellakin sallitaan isot mittausvirheet, ne tulevat esiin kun ottaa peräkkäin kaksi mittausta samasta pisarasta.

Tuo yli seiskan satunnainen paastomittaus ei välttämättä osoita että olisit diabeetikko. Korkeampi paastoarvo voi syntyä jos illalla on syönyt runsaasti ns. hidasta hiilihydraattia (vaikkapa ruisleipää tms.).
Kannattaa mittailla vaikkapa viikon ajan aamuisin paastoarvoja ja kirjata ne muistiin. Muutaman kerran voi vielä kirjata ateriaparimittauksia (mittaus ennen ruokailua ja kaksi tuntia ruokailun jälkeen). Nämä muistiinpanot voi sitten näyttää lääkärille niin hän voi päätellä onko tarvetta jatkotoimille.

Jälleen isot lämpimät kiitokset vastauksesta!
Tulipa helpottunut olo, kun luin vastauksiasi. Viisastuin paljon ja iso huoli helpotti.
Jatkan nyt hetken mittailua ja uudella ohjeella uskon vähemmänkin veritipan riittävän.

Tänään en mitannut. Tuli niin kiire aamulla, etten ehtinyt.
Huh huh, kun helpotti :-)

Mittaile_vielä kirjoitti:

Jos veritippa jää pieneksi, se osoittaa ettei lansetti ole "iskenyt" tarpeeksi syvään, suurenna pistoskynän asetusta. Tipan saamiseksi sormea voi aivan varovasti puristaa, mutta ei liikaa ettei kudosneste laimenna näytettä. Jos tippa on riittävän suuri, liuska kyllä imaisee sen vaikka vain koskettaisi liuskan kärjellä. Veren imeytysalue on juuri siinä liuskan kärjessä ja hyvin pieni aukko. Päällä oleva aukko on vain tarkistusta varten, johon veri nousee kärjestä osoittaen että annos oli riittävä.

Nuo kertomasi verensokeriarvot ovat melko normaaleja. Ellei ole diabeetikko eikä käytä lääkitystä, verensokeri saa laskea lähelle neljää ja olla silti aivan turvallinen. Ihmettelit myös että verensokeri oli kaksi tuntia aterian jälkeen jopa alempi kuin ennen aamun paastomittausta. Juuri noin sen pitääkin toimia terveellä ihmisellä. Sokeriarvosi on noussut heti ruokailun jälkeen ja sitten laskenut normaaliarvoon kohdessa tunnissa. Aamulla otetussa arvossa on yleensä mukana ns. aamunkoittoilmiö (aineenvaihdunta lisää verensokeria päivän rasituksia varten), lukema laskee kun syö edes vähän. Kotimittareissa todellakin sallitaan isot mittausvirheet, ne tulevat esiin kun ottaa peräkkäin kaksi mittausta samasta pisarasta.

Tuo yli seiskan satunnainen paastomittaus ei välttämättä osoita että olisit diabeetikko. Korkeampi paastoarvo voi syntyä jos illalla on syönyt runsaasti ns. hidasta hiilihydraattia (vaikkapa ruisleipää tms.).
Kannattaa mittailla vaikkapa viikon ajan aamuisin paastoarvoja ja kirjata ne muistiin. Muutaman kerran voi vielä kirjata ateriaparimittauksia (mittaus ennen ruokailua ja kaksi tuntia ruokailun jälkeen). Nämä muistiinpanot voi sitten näyttää lääkärille niin hän voi päätellä onko tarvetta jatkotoimille.

Lue lisää

Eikös tuo aamunkoittoilmiö ole diabeetikon juttu? Vai, vai onko myös terveillä sama kuvio verensokereiden kanssa aamuisin?

IhmettelenSamojaAsioita kirjoitti:

Eikös tuo aamunkoittoilmiö ole diabeetikon juttu? Vai, vai onko myös terveillä sama kuvio verensokereiden kanssa aamuisin?

Kaikilla (terveilläkin) verensokeri nousee aamua ja heräämistä kohden.

Täytyypä nyt edelleen tarkkailla arvoja. Hitsin väsynyt kyllä olen toisinaan aterian jälkeen vaikka syön säännöllisesti muutaman tunnin välein. Aika outoja heittelyjä niissä arvoissa on ollut silloin kun olen onnistunut jonkun tuloksen mittarista saamaan.

Jaa. Mitenkäs sinä sen "pitkän sokerin" kotimittarilla otat?
Ei ne niin epätarkkoja ole kuin väität. Jos heittää noin paljon kuin väität, on vikaa siinä miten verinäytteen otat. Itse olen 1-tyypin diabeetikko ja verensokerimittareilla kotimittauksia tehnyt noin 30 vuoden ajan. Mittarit nykysiin parempia ja niiden varaan voi oman hoidon luottaa täysyin, eivät todellakaan ole "suuntaa antavia".

diabeetikko.jo.43.vuotta kirjoitti:

Jaa. Mitenkäs sinä sen "pitkän sokerin" kotimittarilla otat?
Ei ne niin epätarkkoja ole kuin väität. Jos heittää noin paljon kuin väität, on vikaa siinä miten verinäytteen otat. Itse olen 1-tyypin diabeetikko ja verensokerimittareilla kotimittauksia tehnyt noin 30 vuoden ajan. Mittarit nykysiin parempia ja niiden varaan voi oman hoidon luottaa täysyin, eivät todellakaan ole "suuntaa antavia".

Lue lisää

Eihän tuossa sanottu että pitkä sokeri otettaisiin kotimittarilla (se on labrahommia).

Olen omaa mittariani verrannut laboratoriokokeisiin siten että olen ottanut omalla mittarilla arvon kun olen käynyt labrassa. Tarkkuus on parempi kuin tuo vaadittu plus-miinus 20%.

Tuossa edellä sanottiin että arvot eroaa eri sormista otettuna. Niinhän se eroaakin, koska eri sormissa voi olla hieman eroa näytteissä.

Eihän tuosta kannata ottaa pulttia kun arvot ovat kutakuinkin normaaleja. Pitää olla selviä muitakin diabeteksen oireita ennen kuin voisi epäillä mittarin valehtelevan.
Noin pienillä ylityksillä ja pääosin normaaliarvoille ei "tapahdu mitään".