Miten lisätä ankkurin pitoa? Voimani ovat iän myötä heikenneet ja ankkurin nostaminen ottaa voimlle. Onko olenkaan järkevä lisätä pitoa minun tavallani. Lasken ensin Delta ankkurin 20 kg ,jossa on ketjua 2 m ja sitten lyijyköyttä 8 m, joka muuttuu sitten normiköydeksi. Olen laskenut toisen 5 kg ankkurin omalla köydellä ensimmäiseen ankkuriköyteen kiinnitettynä palomieshaalla. Liukuu mukavasti ensimmäistä ankkuriköyttä pitkin. Tässä toisessa ankkurissa on myös hieman ketjua. Nosto on ollut helppoa, pikku annkuri liukuu ylös helposti. Olisiko muita ehdotuksia. Minusta on työlästä laskea ankkureita erilleen toisistaan.
Kuinkas painavia ankkureita käytätte jos kiinnitytte keula rantaan? Riittääkö hieman kevyempi ankkuri siihen hommaan. Minulla vene 5000 kg ja peräankkuri usein vain 10 kg.
ankkurinpito
48
3494
Vastaukset
- Seppomartti
20 kg Delta 5t veneeseen riittää. Jos ei åidä niin alusta on huono, tuuli kääntynyt eikä kiinnity uudelleen tai kaikkein todennäköisimmin käytät liian lyhyttä köyttä sihterssa syvyyteen. Sama ankkuri 10mm ketjua 60-70 m on pitänyt 50% painanamman veneeni 38 solmun tuulessa 1:7 suhteella. Normaalisti olen käyttänyt 1:5. Kovemmissa en ole koskaan ankkuroinut.
Delta on muutaman kerran pettänyt kovissa Välimeren puuskissa kun ei ole kiinnittynyt uudelleen irtoamisen jälkeen.
Meitä vanhuksia hepottaa ankkurivinssi kovasti. Käsin nostamiseen sisältyy vaara. Jos ankkurisi irtoaa ja ajaudut merelle nion suorana roikkuva ankkuri kettinki voi painaa yli 100 kg ja nostettavaa olisi liian pitkä roipe, vaikka 100 kg nousisi lattialta. - Pikkufiskarilla
Yksi tapa mitoittaa ankkuri on Suomen Purjehdus ja Veneilyn määrittelemä laskukaava mikä menee seuraavasti:
ankkurin paino [ kg ] = veneen pituus [m] veneen leveys [m] veneen paino [tn ]
jos ankkuri on ns. kevytankkuri ( ei siis tukki tai naara ) kuten esimerkiksi Bruce, Danfort tai CQR ankkurin painoksi riittää 60% laskukaavan antamasta tuloksestaMeillä aika hyvin pitää paikkansa.Veneen pituus 6,7 veneen leveys 2,5 veneen paino 1,5 antaa tulokseksi 6,42 kg.Bruce kopion paino on 5 kg ja hyvin pitää.Muutaman kerran irronnut kalliopohjalla 20 vuoden aikana.Mutapohjalla joskus vaikea irroittaa.
- Pidempiköysi
Oma vene 8 tonnia. Bruce-kopio 25 kg ja 8 metriä ketjua ja loput köyttä 5-6 kertaa vedensyvyys. Ja pitää.
- Pidempiköysi
Typokorjaus. Ankkurini on vain 15 kg ei 25 kg. Nousee vielä käsivoimin.
- Benkku-82
Täällä 5 tonnia painoa ja 10 kilon bruce-kopiolla on pärjätty Itämerellä. 5 metriä raskasta kettinkiä ja köyttä loput. Bruce-tyyppiset ei välttämättä kiinnity uudelleen hyvin, jos tuulen suunta muuttuu oleellisesti. Tämän olen yrittänyt ottaa huomioon jo ankkuripaikkaa valitessani.
- ariel371
Likimain 10 000 kg vene on pysynyt kiinni aina 15 kg rosteritakobrucella ja koko matkalla 8 mm kettingillä jota on vain 40 metriä. Jonnekin max. 14 metriin olen ankkuroinut noin Kroatiassa, Suomessa yleensä aina 5-7 metriin. Vene kyllä kryssii ankkurissa paljon, se johtunee kevyestä kettingistä.
Jos vain saat laitettua sähkövinssin, asenna se ja kettinki koko matkalle. Kaikki muu on raskasta, savessa sottaista ja käy selän päälle. Vinssin tehom1000W tms. ei ole liikaa veneen sähköille kun kone tuottaa jollain 1500 kierroksella liki kaiken , esim. 60 ampeeria, eli noin 750W , ankkuria nostaessasi. Täydet watit vinssi haukkaa vain sen sekunnin kun itse ankkuri irtautuu pohjasta. Sisäänkelaulsessa taukoja pitäen vinssi ei ota paljoakaan sähkötehoja. Vene liukuu hissukseen ankkuri päälle. Noston aloitusta voit avustaa ajamalla koneella eteenpäin muutaman sekunnin. - näilläonmenty
5.5 t veneessä on riittänyt 22 lb eli noin 10 kg Bruce. Samoin 15 kg danforth jota en kaiva boksistaan kuin pakon edessä. Bruce kaivautuu savipohjaan kettinkiä myöten. Jos taas pohja ei sovellu ankkurointiin, niin siinä ei mikään pidä.
- oonass
Vene 18 tonnia bruce 20 kg 2 metriä kettinkiä ja kelluva ankkuriköysi, hyvin on pitänyt aina.
- Seppomartti
Arielin ohjeisiin täydennystä. Ankkurissa tuulen yltyessä kryssivä vene kryssii myös 10mm kettingillä. Yanmarin ja Volvon laturit ovat nykyään 115-120A eli n.1400W. Virtaa riittää mutta vinssi on kovilla jos sillä venettä hinataan. Etenkin aallokossa nykäykset ovat kovia ja pitäisi ajaa koneella köysi tai kettinki löysäksi, mikä yksin ei ole helppoa. Aallokossa ankkuroidessa 10 t veneen nykäisyt ankkurivinssiin pitäisi estää köydellä kettingistä knaapeihin
Onhan noita alumiinisekoitusankkureita. Itsellä on 9-tonnisessa veneessä 7 kilon Fortress peräankkurina. On antanut kerran periksi erittäin pehmeässä mutapohjassa, oli myös käyttäjävikaa. Ajatuksena oli, että myös vaimo pystyisi sitä käsittelemään, vaan eipä ole vielä siihen koskenutkaan. Ohessa valintataulukko.
http://fortressanchors.com/selection-guide/fortress- Hörkki
Itselläni Rocna 15 kg noin 5 tonnin veneessä. Aluksi käytin lyijyköyttä ja 4 metrin kettinkiä, mutta oli hankala nostaa ilman ankkurirullaa. Kettinki naarmutti kantta ja Rocna on kokonsa puolesta vaikea nostaa kaiteiden yli. Kettinki pois ja vain lyijyköysi käytössä, tuntuu toimivan, mutta ei tuon kanssa mitään ylivertaista tuntumaa esim. Bruceen verrattuna ole tullut. On jouduttu joskus ankkuroimaan uusiksi, kun Rocna ei ole tarttunut. Pitäisi asentaa ankkurirulla ja vinssi, mutta Rocnan kanssa sekin on vähän hankalaa. Minulla on myös 10 kg aito bruce lounasankkuriksi, ihan hyvä sekin.
- Joakim1
20 kg kuulostaa varsin isolta ankkurilta 5 tonnin veneeseen. Minulla on vajaan 6 tonnin vene ja ankkureina 15 kg CQR ja 10 kg Bruce. Molemmissa 5 m ketjua (10 mm?) ja reilusti köyttä. CQR:ää en ole kertaakaan vielä käyttänyt (2011 saakka) ja Bruce on toistaiseksi aina pitänyt. Ei ole tapana ankkuroitu aivan suojattomiin paikkoihin ja ylipäätänsä ankkuroituminen on ollut viime vuosina aika vähäistä, vain muutaman kerran kesässä.
Testien mukaan Bruce on huono, mutta hyvin se on pitänyt Itämeren pohjissa. Useamman kerran on ollut vaikeuksia saada irti mutapohjasta. Äärioloissa ilmeisesti ketjusta ei ole mitään hyötyä, koska se on lähes suorana kuitenkin. Eli paino kannattaisi laittaa ennemmin ankkuriin kuin ketjuun. Tuon 10 kg Brucen ketjun nostaa vielä käsin melko OK. Ketju on ikävin osuus ja usein mutainen, vaikka vedän muutaman minuutin ankkuria veneen perässä.
Nykyinen vene kryssii ikävästi jo keskituulessa, joten keula-ankkuroinnissa ei ole mukava silloin olla. Tuo on venekohtainen ominaisuus enkä usko ankkuriketjun siihen oleellisesti vaikuttavan. Vai onko tuon estämiseksi joku ratkaisu?- Hörkki
Ankkuripurje vähentää veneen heilumista ankkurissa. Samalla voi myös parantaa ankkurin pitoa, koska veto tulee yhteen suuntaan ja vene ei "nitkuta" ankkuria arti pohjasta. Siis jos tuulen suunta ei muutu. Googleen oikea termi on "anchor riding sail" tai vain "riding sail".
- Brucekaivautuu
"Äärioloissa ilmeisesti ketjusta ei ole mitään hyötyä, koska se on lähes suorana kuitenkin. Eli paino kannattaisi laittaa ennemmin ankkuriin kuin ketjuun"
Bruce-tyyppisissä nimenomaan ketjusta on hyöty. Se auttaa kauhaa kaivautumaan pohjaan. Ketjun tulisi olla sen verran painava että se painaa ankkurin aisan lähelle pohjaa. Kun bruce-tyyppinen kaivautuu, sitä on todella hankala saada ylös, pitää vetää irti pohjasta. Käytän usein konevoimaa tähän, koska nostan ankkurin edelleen käsipelillä. - Joakim1
Hörkki kirjoitti:
Ankkuripurje vähentää veneen heilumista ankkurissa. Samalla voi myös parantaa ankkurin pitoa, koska veto tulee yhteen suuntaan ja vene ei "nitkuta" ankkuria arti pohjasta. Siis jos tuulen suunta ei muutu. Googleen oikea termi on "anchor riding sail" tai vain "riding sail".
Mielenkiintoista! Tämän mukaan ankkurointi perä tuuleen poistaa myös kryssimisen: http://www.jordanseriesdrogue.com/D_14.htm
Tosin tilalle tulee sitten aaltojen paukutus perän pohjaan. Saa kyllä varmaan hullun maineen virittäessä ankkurilahdelle veneen perä edellä. - R33BlueEyes
Joakim1 kirjoitti:
Mielenkiintoista! Tämän mukaan ankkurointi perä tuuleen poistaa myös kryssimisen: http://www.jordanseriesdrogue.com/D_14.htm
Tosin tilalle tulee sitten aaltojen paukutus perän pohjaan. Saa kyllä varmaan hullun maineen virittäessä ankkurilahdelle veneen perä edellä.Tuon perä tuuleen ankkuroinnin toimivuuden totesin ihan ensimmäisellä kerralla kun vanhalla IOR-veneellä jäimme ankkuriin lounaan ajaksi. Keulakiinnityksellä vaappui edestakas aikamoisella vauhdilla mutta kääntäessäni veneen toisinpäin asettui se nätisti paikoilleen. Silloinhan muoto on varsin pisaran kaltainen.
- Vaihtoehtoja
Avotilan reunoille kaiteisiin kiinnitettävät tuulisuojatkin siirtävät aerodynaamista voimakeskiötä taaksepäin. Joissain veneissä sekin saattaa riittää lopettamaan tai vähentämää kryssimistä ankkurissa. Toki perään voi viritellä jotain suurempaakin aerodynaamisesti paremmin toimivaa. Ja perä tuuleenkin voi toki kiinnittää, jos ei ole aallokkoa liikaa, mikä suomen saaristossa pitäisi yleensä onnistua helposti.
Jos pieni vaivannäkö ei harmita liikaa, niin vähäjoustoisen dyneemaköyden virittely molemmilta puolilta veneen leveimmältä kohdalta yhteiseen lenkkiin, johon myös ankkuri kiinnitetään vähentänee oleellisesti kryssimistä. Koko venettä takaisin kääntävä momentti syntyy silloin paljon aikaisemmin, kun ne dyneemat eivät juuri jousta, kun toinen köysi löystyy kryssimisen alussa. Toimii oikein hyvin katamaraaneilla, mutta kyllä siitä yksirunkoisillekin on apua. Tarvittaessa voi vielä käyttää spinnupuomia apuna leventämään kiinnityspisteiden väliä. Ankkuriköyden yhteisestä kiinnityspisteestä ankkuriin tulee toki olla silloin riittävän joustavaa, ettei nykiminen hajoita mitään. Ei siis ainakaan pelkkää ketjua.
Myös peräsimen asennolla voi olla vaikutusta kryssimiseen, yleensä lukitseminen vinoon on parempi kuin ihan suorassa. Kannattaa kokeilla omassa veneessä, jos toimii niin lienee se helpoin ratkaisu. - Joakim1
Brucekaivautuu kirjoitti:
"Äärioloissa ilmeisesti ketjusta ei ole mitään hyötyä, koska se on lähes suorana kuitenkin. Eli paino kannattaisi laittaa ennemmin ankkuriin kuin ketjuun"
Bruce-tyyppisissä nimenomaan ketjusta on hyöty. Se auttaa kauhaa kaivautumaan pohjaan. Ketjun tulisi olla sen verran painava että se painaa ankkurin aisan lähelle pohjaa. Kun bruce-tyyppinen kaivautuu, sitä on todella hankala saada ylös, pitää vetää irti pohjasta. Käytän usein konevoimaa tähän, koska nostan ankkurin edelleen käsipelillä.Tässä esimerkiksi yksi ankkurivalmistaja väittää, että ketjusta ei ole hyötyä muuten kuin kulumisen kannalta ja on haittaa pidon kannalta. https://www.spadeanchorusa.com/anchor-chain-or-rope
Onko jotain tietoa, että Brucella tilanne olisi jotenkin erilainen. Suomessa tietysti harvemmin ankkuroidaan 10 m/s tuuleen ilman saaren tuomaa tuulensuojaa. - Jurristikko
Ja suuressa maailmassa myös väitetään että nailonköysi olisi se ainoa oikea ankkuriköysi. Nailon nimittäin joustaa mitä yleisemmin käytetty polyesteri ei tee. Molemmat ovat uppoavia. Joustavuus pienentää ankkuriin tulevia nykäyksiä, samaa tekee myös ketju vaikkei jousta :)
Ainakin peräankkuroinnissa tulisi käyttää uppoavaa köyttä, jos käy paikoissa joissa on muitakin veneitä, siksi ei polypropyleeniä tulisi käyttää. Tarvittaessa uppoavan köyden voi laskea pohjaan, jos se estää toisen veneen lähtöä.
Ei vaan kovin usein ole nailonköysiä tarjolla venetarvikeliikkeissä Suomessa. - Joakim1
Jurristikko kirjoitti:
Ja suuressa maailmassa myös väitetään että nailonköysi olisi se ainoa oikea ankkuriköysi. Nailon nimittäin joustaa mitä yleisemmin käytetty polyesteri ei tee. Molemmat ovat uppoavia. Joustavuus pienentää ankkuriin tulevia nykäyksiä, samaa tekee myös ketju vaikkei jousta :)
Ainakin peräankkuroinnissa tulisi käyttää uppoavaa köyttä, jos käy paikoissa joissa on muitakin veneitä, siksi ei polypropyleeniä tulisi käyttää. Tarvittaessa uppoavan köyden voi laskea pohjaan, jos se estää toisen veneen lähtöä.
Ei vaan kovin usein ole nailonköysiä tarjolla venetarvikeliikkeissä Suomessa.Köyden jousto riippuu sekä materiaalista että rakenteesta. Kuorellinen falliksi tehty polyesteri venyy 1,4% 10% kuormalla, kuorellinen polyesterikiinnitysköysi 2,0, 8-lyöty 2,5 ja 8-lyöty nylon 7,2%. Murtolujuudet 10% tarkkuudella samat fallia lukuunottamatta, sen lujuus 20% suurempi.
Nylon joustaa jo ongelmallisen paljon, jos ollaan keula laiturissa tai rannassa. Tuohan on helposti 1-2 m jo 10% kuormalla.
Kettingin jousto toimii vain pienillä kuormilla ja vähenee paljon polyesteriä pienemmäksi kovassa kelissä. - Jurristikko
Joakim1 kirjoitti:
Köyden jousto riippuu sekä materiaalista että rakenteesta. Kuorellinen falliksi tehty polyesteri venyy 1,4% 10% kuormalla, kuorellinen polyesterikiinnitysköysi 2,0, 8-lyöty 2,5 ja 8-lyöty nylon 7,2%. Murtolujuudet 10% tarkkuudella samat fallia lukuunottamatta, sen lujuus 20% suurempi.
Nylon joustaa jo ongelmallisen paljon, jos ollaan keula laiturissa tai rannassa. Tuohan on helposti 1-2 m jo 10% kuormalla.
Kettingin jousto toimii vain pienillä kuormilla ja vähenee paljon polyesteriä pienemmäksi kovassa kelissä.Joten peräankkuriin liina tai PE köysi, ja keula-ankkuriin nailonköysi ketju. Peräankkurissa ketjun voi paremmin korvata vaikka painoköydellä, se ei hinkkaa pohjaan ja rispaannu jos käytetään lähinnä keula rannassa kiinnityksiin.
- Ryssänvorokki
Moi ! Mkelenkiintoista ankkurien kestokeskustelua, jne.. Meillä on Hki-Vanhankaupunginlahdella vain ns kevytveneitä, on 1 saaristo-Jullle ja vaneri-Vikla.. Mutta laiturin kelluva osa = ns laatta, n 80 cm paksu. Ja painaa ainakin pari tonnia.. Siitä on aina puolet veden alla, ympäri vuoden. Ja se kestää myös Vkl jäissä.. Pahimmat on etelä -lounaisten myrskytuulet, ja loppusyksyllä- talvella meriveden korkeuden ennätykset = ns " seiche-aalto" Ankkurina on entisen Hai-veneen aika iso ankkuri, riittävän kaukana kelluvan osan kärjestä = etelä-lounaaseen, n 40 m. lisäksi muutamat ohuet puutolpay pohjamutiin maihin kullmista pari uppoavaa köyttä. Ja ankkuripeleissä ei saisi tietääkseni suoraan käyttää mittään muuta kuin ensin kettinkiä. > Nykyisin sen lisäksi on saatavilla monenlaista ja kestävää uppoavaa köyttä.. ( Ja niitä myy myös ehkä vähän halvemmalla eräs bil- merkkinen sekartavarakauppa ) Vanhan perimätiedon mukaan: Jos sopiva ankkuri on riittävän pitkällä, ja pohjassa lujasti,, niin sillä saadaan vedettyä jopa tonnien painoiset lotjatkin irti rannasta., vinnsillä tai ilman.. Ja ennen vanhaan tukkilaisilla ja saaristolaisilla oli semmosia " ryssän vorokkeja" On kuviakin olemassa, kuinka Suomen hevonen kiertää tulkkilautalla vorokkia ympäri, ja sillä se vaan saadaan tonnien painoiset tukkilautat irti, ja liikeelle, jne..
- ryssönvorokki
Ryssänvorokki kirjoitti:
Moi ! Mkelenkiintoista ankkurien kestokeskustelua, jne.. Meillä on Hki-Vanhankaupunginlahdella vain ns kevytveneitä, on 1 saaristo-Jullle ja vaneri-Vikla.. Mutta laiturin kelluva osa = ns laatta, n 80 cm paksu. Ja painaa ainakin pari tonnia.. Siitä on aina puolet veden alla, ympäri vuoden. Ja se kestää myös Vkl jäissä.. Pahimmat on etelä -lounaisten myrskytuulet, ja loppusyksyllä- talvella meriveden korkeuden ennätykset = ns " seiche-aalto" Ankkurina on entisen Hai-veneen aika iso ankkuri, riittävän kaukana kelluvan osan kärjestä = etelä-lounaaseen, n 40 m. lisäksi muutamat ohuet puutolpay pohjamutiin maihin kullmista pari uppoavaa köyttä. Ja ankkuripeleissä ei saisi tietääkseni suoraan käyttää mittään muuta kuin ensin kettinkiä. > Nykyisin sen lisäksi on saatavilla monenlaista ja kestävää uppoavaa köyttä.. ( Ja niitä myy myös ehkä vähän halvemmalla eräs bil- merkkinen sekartavarakauppa ) Vanhan perimätiedon mukaan: Jos sopiva ankkuri on riittävän pitkällä, ja pohjassa lujasti,, niin sillä saadaan vedettyä jopa tonnien painoiset lotjatkin irti rannasta., vinnsillä tai ilman.. Ja ennen vanhaan tukkilaisilla ja saaristolaisilla oli semmosia " ryssän vorokkeja" On kuviakin olemassa, kuinka Suomen hevonen kiertää tulkkilautalla vorokkia ympäri, ja sillä se vaan saadaan tonnien painoiset tukkilautat irti, ja liikeelle, jne..
.. Niin eli sitä riittävän kaukaa painavien paattien ym.. ankkurilla vetämistä kutsutaan myös "varppaamiseksi.. :) h
- EiOngelmaa
Joakim1 kirjoitti:
Köyden jousto riippuu sekä materiaalista että rakenteesta. Kuorellinen falliksi tehty polyesteri venyy 1,4% 10% kuormalla, kuorellinen polyesterikiinnitysköysi 2,0, 8-lyöty 2,5 ja 8-lyöty nylon 7,2%. Murtolujuudet 10% tarkkuudella samat fallia lukuunottamatta, sen lujuus 20% suurempi.
Nylon joustaa jo ongelmallisen paljon, jos ollaan keula laiturissa tai rannassa. Tuohan on helposti 1-2 m jo 10% kuormalla.
Kettingin jousto toimii vain pienillä kuormilla ja vähenee paljon polyesteriä pienemmäksi kovassa kelissä.Toki nailon joustaa enemmän kuin olisi tarpeen, mutta mitä ongelmallista siinä näet silloin kun keula on kiinnitety laituriin tai kallioon?
Sehän vain tarkoittaa että köydet esijännitetään tarkoituksenmukaiseen kireyteen, mikä säilyy suunnilleen samana vedenkorkeuden vaihteluista tai aallokosta huolimatta. - Joakim1
EiOngelmaa kirjoitti:
Toki nailon joustaa enemmän kuin olisi tarpeen, mutta mitä ongelmallista siinä näet silloin kun keula on kiinnitety laituriin tai kallioon?
Sehän vain tarkoittaa että köydet esijännitetään tarkoituksenmukaiseen kireyteen, mikä säilyy suunnilleen samana vedenkorkeuden vaihteluista tai aallokosta huolimatta.Eli vetäisit ankkurin niin kireälle, että tuuli ei enää lisää kuormaa? Tuo toimii hyvin vain, jos tuuli painaa suoraan takaa kohti laituria (ja vene pysyy perä tuuleen). Tällöin keulaköysien löystyminen pienestä veneen siirtymästä kohti laituria siirtää koko esijännityksen tuulta vastustavasksi eli ankkurin veto ei juuri muutu kunnes tuuli painaa esijännitystä kovempaa. Tälloin siis pitää pystyä ja ymmärtää kiristää ankkuriin suurinta tulevaa tuulikuormaa vastaava esijännitys. Vaaditaan vinssin käyttöä ja melko suurella voimalla.
Esijännitys ei kuitenkaan ratkaise venyvän köyden ongelmaa sivutuulessa. Tuolloin keulaköydet ei löysty ja esijännitys ei estä lisäjännitystä ankkuriköyteen. - Puomipää
Joakim1 kirjoitti:
Tässä esimerkiksi yksi ankkurivalmistaja väittää, että ketjusta ei ole hyötyä muuten kuin kulumisen kannalta ja on haittaa pidon kannalta. https://www.spadeanchorusa.com/anchor-chain-or-rope
Onko jotain tietoa, että Brucella tilanne olisi jotenkin erilainen. Suomessa tietysti harvemmin ankkuroidaan 10 m/s tuuleen ilman saaren tuomaa tuulensuojaa.Netti on kyllä kätevä paikka kun sieltä löytää löytää aina tukea käsityksilleen:)
- Jurristikko
Puomipää kirjoitti:
Netti on kyllä kätevä paikka kun sieltä löytää löytää aina tukea käsityksilleen:)
Just nii... Mutta nyt vasta vilkasin Joakimin linkin, ja siellähän se kauan sitten oppimani nailonköysijuttukin oli:
"Of the artificial fibers, the one which has the best elasticity (shock absorbing effect) is polyamide (Nylon, Perlon, Enkalon). As the breaking strength of 10 mm chain is 5 tons, a 16 mm polyamide line will be well suited. (Breaking strain 5.6 tons). Don’t oversize the rope. Yes, you will increase the strength, but at the same time you will decrease the elasticity . . . and “elasticity” is the secret. You have the choice of three strand rope or eight strand rope (also called “square line”). Eight strand rope is better."
Eli ankkuriketjua kyllä, se normaali 5-10 m pohjan hankausten vuoksi ja ankkuriköysi nailonia. Eikä liian paksua köyttä, jos ketju 10 mm, köysi max 16, ja jos ketju 8 mm niin köysi 14 mm. - Joakim1
Puomipää kirjoitti:
Netti on kyllä kätevä paikka kun sieltä löytää löytää aina tukea käsityksilleen:)
Kyllä tuon ketju vs. köysi jouston sekä vetosuunnan eri voimilla voi ihan laskeakin ja olen sen pariin kertaan tehnytkin. Muistaakseeni myös kirjoittanut tulokset tänne. Tässä on jonkun muun laskelmia: http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/catenary.php
Ketju auttaa normaalitilanteissa, mutta ääritilanteissa se on jo niin suorana, että jousto häviää ja vetosuunta on sama kuin köydelläkin. Potentiaalisesti ketju auttaa myös tarttumisessa, mutta siihen riittää varmasti jo se parin metrin pätkä.
Se on aivan selvää, että painon ollessa kriittinen, kannattaa paino laittaa ankkuriin ei kettinkiin. Ja toisin päinkin eli vaikka olisi kettinkiä ankkurivinssin takia ei ankkurin painosta voi tinkiä. - turha.huoli
Joakim1 kirjoitti:
Eli vetäisit ankkurin niin kireälle, että tuuli ei enää lisää kuormaa? Tuo toimii hyvin vain, jos tuuli painaa suoraan takaa kohti laituria (ja vene pysyy perä tuuleen). Tällöin keulaköysien löystyminen pienestä veneen siirtymästä kohti laituria siirtää koko esijännityksen tuulta vastustavasksi eli ankkurin veto ei juuri muutu kunnes tuuli painaa esijännitystä kovempaa. Tälloin siis pitää pystyä ja ymmärtää kiristää ankkuriin suurinta tulevaa tuulikuormaa vastaava esijännitys. Vaaditaan vinssin käyttöä ja melko suurella voimalla.
Esijännitys ei kuitenkaan ratkaise venyvän köyden ongelmaa sivutuulessa. Tuolloin keulaköydet ei löysty ja esijännitys ei estä lisäjännitystä ankkuriköyteen.Hyvin pitävä ankkurikin kaivautuu vedon kasvaessa syvemmälle ja siirtyy tietenkin samalla vedon suuntaan. Normaalissa keula rantaan, ankkuri perään -kiinnityksessä taitaa köyden venyminen olla teoreettinen ongelma. En ole ikinä kokenut ongelmalliseksi. Vaikka ankkurin olisi vinssillä kiristänyt niin, että pidosta on hyvin varmistuttu, jäävät voimat köyden lujuuteen nähden vaatimattomiksi. Aivan sama "ongelmahan" on upoksiin vedossa menevien peräpoijujen kanssa, nekin antavat toisinaan metrikaupalla periksi.
Pahin paikka, missä olen ankkuriköyden venyvyyttä koeponnistanut, oli Naantalin satama rajussa ukkospuuskassa. Tuulta kesti pitkään, noin tunnin ja vieraslaiturin ponttoonin ankkurointi jo päästi. Oma vene oli kiinteässä laiturissa avoimessa sivutuulessa. Ainoa ongelma oli seuraavana aamuna saada Danforth irti pohjasta, se vaati vinssin ja koneen yhteiskäyttöä. - EiOngelmaa
Joakim1 kirjoitti:
Eli vetäisit ankkurin niin kireälle, että tuuli ei enää lisää kuormaa? Tuo toimii hyvin vain, jos tuuli painaa suoraan takaa kohti laituria (ja vene pysyy perä tuuleen). Tällöin keulaköysien löystyminen pienestä veneen siirtymästä kohti laituria siirtää koko esijännityksen tuulta vastustavasksi eli ankkurin veto ei juuri muutu kunnes tuuli painaa esijännitystä kovempaa. Tälloin siis pitää pystyä ja ymmärtää kiristää ankkuriin suurinta tulevaa tuulikuormaa vastaava esijännitys. Vaaditaan vinssin käyttöä ja melko suurella voimalla.
Esijännitys ei kuitenkaan ratkaise venyvän köyden ongelmaa sivutuulessa. Tuolloin keulaköydet ei löysty ja esijännitys ei estä lisäjännitystä ankkuriköyteen.Mikä siinä sivutuulessa sitten on ongelmana?
Joustavalla köydellä vene kääntyy ja perä siirtyy ankkuriin nähden, jolloin ankkuri jälleen sijaitsee tuulen puollella, ankkurin rekaamatta. Joustavalla köydellä siirtymät ovat suuret, mutta ei se jännitys köydessä tuolloinkaan merkittävästi kasva.
Joustamattomalla köydellä tai ketjulla samassa tilanteessa voimat kasvavat moninkertaisesti, eikä vene ole kääntynyt tarpeeksi, jolloin ankkurin pito ei enää riitä ja se rekaa, koska ankkuriköysi ei ole läheskään tuulen voiman suunnassa. Silloin perä pääsee ihan samalla tavalla sivulle, mutta ankkuri onkin nyt alkuperäistä paikkaansa lähempänä, ja veto siihen tuleekin nyt enemmän ylöspäin. Miten tämä on parempi kuin joustavalla köydellä saavutettu tilanne?
.
Jos sivutuulessa on joustavalla köydellä ongelma, mikä on toki mahdollista kun tuulee tarpeeksi kovaa ja tuulen suunan muutos on tarpeeksi suuri, niin joustamattomalla ongelma on vieläkin suurempi. Joustamattomuus ei siis auta mitään, vaan on tässäkin tilanteessa haitta. Joustavuus ei tietenkään aina ole riittävä tae siitä ettei ongelmaa tulisi.
- seppomartti
Perästä ankkuroituminen ( siis ei rantaan keulakiinnitystä , kuten Suomessa) tosiaan on vakaa. Tuulipinta eli takila on edessä. En ole kuin kerran nähnyt ja vierestä katsellut Kreikan saaressa. Jos on paljon tuulta muttei suuria laineita niin niin luultavasti hyvä vaihtoehto.
Kirkkaissa vesissä ankkurointi tulisi varmistaa snorklaamalla. Samala näkee, mitenkä pitkä ketju toimii veneen heijatessa. Ketju hankaa pohjaa erim 20 m matkalla laajalla säteellä. Hyvä asia pidon kannalta on vedon suuntautuminen pohjan suunnassa ankkurin varteen. Huono asia on pohjan kasvi- ja eläinkunnan tuho, minkä vuoksi lisääntyvässä määrin on perustettu maksullisia poijualueita, missä ankkurointi on kielletty.
Uudelleen kiinnittymisessä ehkä vähiten huono on Spade ja 2. sija Rocnalle?. Esim Bruce ei oikeastaan kiinnity uudelleen " koskaan" koska kauha on etelässä täynnä levää. Suomessa leväongelmaa ei ole, ankkurisavikakku joskus.Silloin tällöin olen ankkuroinut perästä. Jos on lähellä rantaa, on kiva kun peräsin ei ole ekana kivillä.
- miksilisääpitoa
Nimimerkki pitoparanee tiedusteli 15.8.2017 19:13 Miten lisätä ankkurin pitoa?
Ihan ensimmäiseksi pitäisi tietää että miksi sitä pitoa tarvittaisiin sitten lisää?
Onko pidossa ollut jotain ongelmaa ja jos niin millaisessa tilanteessa?
Vai onko kyse vain siitä ettet luota ankkuroimiseen, vaikkei ongelmia olisi ollutkaan?
Minkä kokoinen vene nimimerkillä mahtaa olla?
Jos nostaminen ottaa voimille eikä pidossa ole ongelmia, voi joko hommata ankkurivinssin, tai ottaa ketjun ankkurin ja köyden välistä pois. Kannattaa kuitenkin huomata, että köysi ilman ketjua kuluu terävissä kivien särmissä oleellisesti ketjua nopeammin, pahimmillaan jo yhden yön aikana poikki asti, jos tuuli pyörii ja aallokko nykii. - ariel371
5000 kg venettä ei enää voi turvallisesti ankkuroida köydellä ilman että ankkurin perässä on ainakin muutama metri kettinkiä.
Peräankkuroinnissa riittää toki parimetrinen lyijy-ydinköysikin ankkurin ja köyden väliin, koska pohjassa raahausta ei ilmene. - Larsli
Ankkuroin montakertaa vuodessa perästä ahtaissa paikoissa jossa ankkurin pidon
Irtoaminen (vaikka tuulensuunnan reilu kääntyminen yön aikana)veisi nopeasti kivikkoon/rantaan.ajatukseni on lähinnä turvallisuuspainotteinen,eli mielummin keula/köli edellä kivikkoon,kuin peräsin...toiminut hyvin suomen ja ruotsin saaristossa Jo n.20 vuotta.- hkjhghj
En ole enää viiteen-kuuteen vuoteen ankkuroinut keulasta, aina vain perästä. Vene seilaa hiukan myös silloin, mutta murto-osan keula-ankkurointiin verrattuna. Perälotina on olematonta jos valitsee ankkuripaikan oikein. Jos valitsee tuulelta suojassa olevan ankkuripaikan väylän vierestä jää keula usein väylään päin, jolloin ei peräaallotkaan vaivaa. Ankkurina 12m/8tn veneelle on 15 kg Bruce 4m 10mm kettinki kellumaton köysi. Irtoaa vain konevoimalla.
- tyytyväinenAnkkuriin
6,8kg fortress ankkuri, vene 12500kg suurella tuuli pinnalla. Ei ketjua, lyijy täyteköysi 10m, loppu köydestä normaalia, lasken 1/5 /-1/4 ja aina on pitänyt kovemmassakin tuulessa n.12m/s, kun sää ennustukset pettäneet.
Mukavan kevyt vs 20-25kg teräs ankkuri,lihamylly1 kirjoitti:
Voiko noin kevyt ankkuri pitää noin painavaa venettä ?
Ankkurin paino ei ole tärkeää, vaan lapojen pinta-ala. Ankkurin irtoamispiste tulee sen pinta-alan ja pohjan laadun mukaan. Ei 35-kiloinenkaan rautamöykky pidä, jos se ei yhtään kaivaudu.
- ExBruce
Pinta-alan ohella ankkurin muoto on ratkaiseva: miten se asettuu ja tunkeutuu pohjassa olevan levän ym. läpi pitävään pohjaan. Tässä painostakin on apua.
- TyytyväinenAnkkuriin
lihamylly1 kirjoitti:
Voiko noin kevyt ankkuri pitää noin painavaa venettä ?
Hiekassa ja savessa pito on "tautinen" kun on kaivautunut. Suuniteltu 40-45 jalkaisiin aluksiin hiekalla pito 1:5 3600kg vetoa...
http://fortressanchors.com/selection-guide/fortress - Seppomartti
ExBruce kirjoitti:
Pinta-alan ohella ankkurin muoto on ratkaiseva: miten se asettuu ja tunkeutuu pohjassa olevan levän ym. läpi pitävään pohjaan. Tässä painostakin on apua.
Pelkkä pinta-ala ei ratkaise. Danfothin kopiot yleensä ovat huonompia. Levyjen avautumiskulma vaikuttaa ja pitkien sivutankojen puute on ratkaiseva huononnus levyankkurissa. Fortress on ilmeisen hyvä kopio mutta yllä kehuttu alumiiniversio on joskus hajonnut. Muistaakseni yhdessä ankkuritestissä ei saatu mitatuksi maksimipitoa kun hajosi. Levyankkuri on ilmeisesti huono muissa kuin pehmeässä alustassa ja huono kiinnittymään uudelleen. Pidän veneessä 2. ankkurina.
- hyvä.kakkonen
Seppomartti kirjoitti:
Pelkkä pinta-ala ei ratkaise. Danfothin kopiot yleensä ovat huonompia. Levyjen avautumiskulma vaikuttaa ja pitkien sivutankojen puute on ratkaiseva huononnus levyankkurissa. Fortress on ilmeisen hyvä kopio mutta yllä kehuttu alumiiniversio on joskus hajonnut. Muistaakseni yhdessä ankkuritestissä ei saatu mitatuksi maksimipitoa kun hajosi. Levyankkuri on ilmeisesti huono muissa kuin pehmeässä alustassa ja huono kiinnittymään uudelleen. Pidän veneessä 2. ankkurina.
Danforth/Fortress kaltaisen levyankkurin uudelleen kiinnittymiseen ei kannata luottaa. Mutta peräankkurin, jossa vedon kulma ei pariakymmentä astetta enempää muutu, ei sitä tarvitse murehtia. Kakkosankkurina tosiaan hyvä ja vähän tilaa vievä.
- BillPearl
Aloittajan kannattaisi harkita salitreeniä ! jo yhden talven oikeanlainen punttitreeni auttaa ankkurin nostoon kummasti, ja muutenkin elämän laatu paranee ja toiminnalliset vuodet vahuudessa lisääntyvät : )
- tähänonhelppovastata
lähde tuuliajelulle :)
- Örupp
Alumiininen Fortress on todella hyvä peräankkurina tai kun vene ei pääse pyörimään. 5kg:n Fortress sopivalla ketjulla/lyijyköydellä pitää paremmin kuin 15kg:n normi-ankkuri.
Kalliimpi hankkia mutta kevyen ja pitävän ankkurin edut ovat niin selkeät että kannattaa hankkia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2263537Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242191- 242091
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901965Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?871650Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241381- 81281
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361267Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351217Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61208