Kahdenlaista masennusta, miksi kohdellaan samana?

Näille ei vain ole olemassa mitään erillisiä lääkityksiä, korkeintaan terapiassa voidaan lähestyä eri tavalla ongelmia ja käsittääkseni tällaiset asiat kyllä huomioidaan terapihoidossa.

Noista tapauksista tuota jälkimmäistä on usein helpompi hoitaa koska se voi olla oikeasti aivojen toimintahäiriöitä jotka paranee lääkkeillä. Ekassa tapauksessa elämäntilanne vaikuttaa hyvin paljon ja siksi lääkkeet ei usein auta. Ehkä tietyt lääkkeet tehoavat hitusen paremmin atyyppiseen masennukseen missä elämäntilanteella suuri vaikutus, mutta eivät nekään aina.

olotilat joita kutsutaan masennuksiksi EIVÄT MISSÄÄN TAPAUKSESSA tartte mitään ns. masennuslääkkeitä, ssri- tai vastaavia myrkkyjä. Suomessa jossa käytetään Euroopan maista eniten noita myrkkyjä on tapahtunut myös eniten järjettömiä nuorten tekemiä massamurhia. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ei ole tapahtunut noita koska varsinkaan nuoret eivät käytä siellä noita myrkkyjä. Yksi kuuluisa myrkkyjen käyttäjä oli A Lubitz, joka mediatietojen mukaan käytti 9 erilaista masennuslääkettä ja ajoi sitten aivot hajonneena lentokoneen vuoren seinään tappaen 149 ihmistä ja itsensä.

Ihmisillä on erilaisia geenimuotoja. On olemassa myös masennukselle herkistäviä geenejä. Myös ihmisen kasvuikä (varhaiset vuodet) on erittäin tärkeää aikaa. Ne voivat auttaa siihen, että huonoista geeneistä huolimatta ihmisestä tulee järkevä ja terve aikuinen. Toisaalta äärimmäisen huonosti kohdellusta lapsesta voi tulla sekopää huippugeeneilläkin. Ihminen on kuin tiilitalo, perusta on tärkeä, muuten koko rakennus romahtaa. Perustaa ovat geenit ja varhaiset kokemukset.

Uusiseelantilaisesta pitkittäistutkimuksesta ilmeni, että huonolla geenimuodolla varustettu ihminen ei toivu kriiseistä samalla tavalla kuin hyvällä geenimuodolla varustetut ihmiset. Eli kaikki voivat masentua, mutta toiset eivät pääse sen yli millään.

Tuossa linkki yhteen pitkittäistutkimuksen ohjelmaan:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/14/mika-meita-odottaa

Ei masennusten syitä voi kyseenalaistaa. "Kaikki hyvin" -tilanteen takana voi olla ihan yhtä syvää yksinäisyyden ja epäonnistumisen tunnetta kun heikommassa tilanteessa olevallakin. Masennus on tunne siitä että omassa elämässä asiat eivät ole hyvin. Vaikka ulkoisesti olisivatkin, sen vähättely tyyliin "sinullahan on kaikki hyvin" on ihan yhtä hyödytöntä tai haitallista kun sen ikuisen "ota itseäsi niskasta kiinni" -fraasin viljeleminenkin.

Masennus määritellään sen oireiden kautta, ei koettujen vastoinkäymisten tai syiden perusteella. Kyseessä on vähän kuin päänsärky tai rintakipu -se voi johtua monesta eri asiasta. Esimerkiksi varhaislapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat paljon ihmisen kehon stressivasteisiin, kykyyn tuntea myönteisiä tunteita ja sietää vastoinkäymisiä. Samoin kroonistunut yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset liittyvät pitkittyneeseen stressiin, joka heikentää mm. limbisen järjestelmän toimintaa ja vahvistaa mantelitumakkeen toimintaa tehden ihmisen tulkinnoista negatiivisia ja uhkiin keskittyviä. Tätä kautta temperamentti myös vaikuttaa siihen, kuinka altis ihminen on masentumaan, koska luonnostaan arat kokevat enemmän ulkopuolisuuden kokemuksia ja ajautuvat helpommin sosiaalisessa hierarkiassa alemmalle, mikä on yhteydessä myös kroonistuneeseen stressiin ja tätä kautta erilaisiin sairauksiin. Keskeistä on ihmisen kokemus itsestään, ei sinänsä niinkään ulkoiset puitteet. Myös ravitsemus vaikuttaa aivojen toimintaan ja mielialaan eri tavoin. Esimerkiksi serotoniinista suurin osa tuotetaan juuri suolistossa ja tämän vuoksi suoliston bakteerikannnan epätasapaino voi laskea mielialaa ja aiheuttaa msennusta. Bakteerit myös vaikuttavat kehon stressihormonitasoihin, mikä tätäkin kautta vaikuttaa ihmisen mielialaan.