Yli puolet avioliitoista päätyy nykyään eroon, näissä luvuissa ei ole avoliittoja, joissa eroamiskynnys lienee vieläkin alempi. Mikä siinä on että erotaan niin helposti. No se ei ole ajatuksieni ydin, enemmän mietin miten ihmiset selviää erosta? Kuinka kauan ihminen suree ja onko eroja miesten ja naisten välillä. Vanha klisee on että erossa mies löytää uuden naisen ja nainen itsensä. Onko totta?
Jos olet eronnut, tekisitkö nyt jälkeenpäin mitään toisin ja mitä olet oppinut. Mitkä syyt muuten johtaa eroon, pettäminen vai vieraantuminen?
Eron jälkeen nainen löytää itsensä, mies...
Karju44
48
21628
Vastaukset
- N 40+
Surin väärää valintaani puolison suhteen eron jälkeen varmaankin yli 10 v, eroa en surrut juuri lainkaan. Todellakin olen löytänyt itseni, mutta hyvässä liitossa olisin sen tehnyt iän myötä muutenkin.
Mitä tekisin toisin? Olisinpa miehen laittanut vieläkin ahtaammalle ja pakottanut kertomaan tunteistaan, haluistaan ja toiveistaan sekä kuuntelemaan minua. Tuskin olisin onnistunut, mutta jospa sittenkin - myöhemmin kun olen kuullut miehen katuneen eroamme, ehkei se ruoho sittenkään ollut vihreämpää aidan toisella puolen. Mitä siis opin, sen että tunteista, toiveista, unelmista ja haluistaan täytyy puhua, ei toinen niitä voi muuten tietää.
Mitkä syyt johtaa eroon? Ehkä se viimeinen pisara on viemätön roskapussi, mutta se on se viimeinen pisara vain.- on monia
Miehenä kerron omasta erostani. Lähdin avioliitostani eräänä sateisena päivänä 10 v sitten. Kävin ensin vuokraamassa itselleni yksiön. Sen jälkeen hain osan tavaroistani. Miksi näin? Olin miettinut asiaa monta vuotta. Niitä syitä: Aina oli jotakin sanomista, siis kielteistä ja milloin mistäkin, yleensä pienistä tavallisista asioista. Sitten tuli jo mukaan pikkuhiljaa makkaripuolen asiat. Sain vain harvoin ja jouduin käymään vieraissa. En kärynnyt niistä koskaan, sillä osasin verhota ne asiat vuosikausia erään naimisissa olevan naisen kanssa (hänellä oli alkoholisoitunut mies). Tämän kanssa menee hyvin, vaikka emme ole menneet yhteen, vaan jatkamme salaa tapaamista, eikä hänen miehensä tiedä siitä mitään. Minulle tämä sopii, olen hyvin itsenäinen, eikä tarvitse riidellä kenenkään kanssa. Käyn myöskin entisen vaimoni luona silloin, kun poikiamme on käymässä. Ja ihme kyllä, osaamme olla riitelemättä. Ex-vaimoni asuu itsekseen.
- Yksi Miina 40v.
Moni nainen löytää itsensä eron jälkeen tai eroprosessin aikana. Tunnen monta naista, kenelle on ero ja sen työstäminen ollut todella syvää itsensä tutkiskelun aikaa.
Eri ikäisillä naisilla on tietenkin erilaiset taidot siihen, mutta yleensä nainen käsittelee asioita paljon ja moni käy tosi syvällä itsensä kanssa.
Mies turvautuu usein turhan nopeasti uuteen tiiviiseen suhteeseen eron jälkeen. En yleistä tätä, mutta olen huomannut sen lähipiirissäni, että miehet eivät halua tai osaa olla yksin, ja naiset suorastaan haluavat olla.
Moni nainen elää pitkään selibaatissakin, kun taas miehet eivät tee niin. Mielestäni naiset surevat ja käsittelevät asioita kaikin tavoin pitempään kuin miehet ja haluavat selvästi puhdistaa sisimpänsä ja pöytänsä ennen uutta suhdetta.
Kasvaminen itsensä kanssa ei tapahtunut meidän suhteessamme samaan tahtiin, joten koin itseni liikaa äidiksi ja naisena olo jäi liikaa taka-alalle. Avioliitto kesti 16 vuotta.
Mieheni alkoholi-ongelman takia otin lopulta eron ja nyt kaksi vuotta eroni jälkeen olen tasapainossa ja en kadu mitään!
Olen sinut itseni kanssa ainakin. :)))- ukkeli
no entä mitä miehellesi kuuluu nykyään .eron pitäisi sopia molemmille eikä vain niin että naispuolinen työstää eroa jopa vuosia ja kuitenkin ero tulee miehelle yllättäen.kyllä siinä on mies selibaatissa ja shokissa ja vaikka missä tilanteessa kun kaikki entinen muuttuu yhtäkkiä. jos on lapsiakin mukana ei voi aivan kokonaan lopettaa suhdetta entiseen puolisoon vai voiko?
- Miina
ukkeli kirjoitti:
no entä mitä miehellesi kuuluu nykyään .eron pitäisi sopia molemmille eikä vain niin että naispuolinen työstää eroa jopa vuosia ja kuitenkin ero tulee miehelle yllättäen.kyllä siinä on mies selibaatissa ja shokissa ja vaikka missä tilanteessa kun kaikki entinen muuttuu yhtäkkiä. jos on lapsiakin mukana ei voi aivan kokonaan lopettaa suhdetta entiseen puolisoon vai voiko?
Ero meille ei tullut yllättäen. Voimani loppuivat ja totesimme yhdessä, että oman vointini vuoksi minä muutan lasten kanssa pois ja mies jatkaa omaa elämäänsä. Uusi nuori nainen astui kuvioon puoli vuotta eromme jälkeen.
Hänen alkoholi-ongelmansa ja käytöksensä vei niin hänen kuin minunkin voimani.Yllättäen ei siis mikään tapahtunut, vaan kaikki keinot käytettiin, mihin tieto, taito ja voimat riittivät.
Lapset ovat molempien luona sopimusten mukaan, tosin pieniä ongelmia tulee silloin, kun alkoholi on kuvioissa mukana ja sovittuja tapaamisia perutaan sen takia. Uudessa suhteessa ex-miehelläni on ongelmia ja syynä on liiallinen alkoholin käyttö. - ukkeli
Miina kirjoitti:
Ero meille ei tullut yllättäen. Voimani loppuivat ja totesimme yhdessä, että oman vointini vuoksi minä muutan lasten kanssa pois ja mies jatkaa omaa elämäänsä. Uusi nuori nainen astui kuvioon puoli vuotta eromme jälkeen.
Hänen alkoholi-ongelmansa ja käytöksensä vei niin hänen kuin minunkin voimani.Yllättäen ei siis mikään tapahtunut, vaan kaikki keinot käytettiin, mihin tieto, taito ja voimat riittivät.
Lapset ovat molempien luona sopimusten mukaan, tosin pieniä ongelmia tulee silloin, kun alkoholi on kuvioissa mukana ja sovittuja tapaamisia perutaan sen takia. Uudessa suhteessa ex-miehelläni on ongelmia ja syynä on liiallinen alkoholin käyttö.niin jos elämä yhdessä ei onnistu.eron voi kuitenkin hoitaa sovussa .hyvää jatkoa .
- Pia
ukkeli kirjoitti:
no entä mitä miehellesi kuuluu nykyään .eron pitäisi sopia molemmille eikä vain niin että naispuolinen työstää eroa jopa vuosia ja kuitenkin ero tulee miehelle yllättäen.kyllä siinä on mies selibaatissa ja shokissa ja vaikka missä tilanteessa kun kaikki entinen muuttuu yhtäkkiä. jos on lapsiakin mukana ei voi aivan kokonaan lopettaa suhdetta entiseen puolisoon vai voiko?
Ensimmäinen mieheni eli ilman vakisuhdetta yli kymmenen vuotta eromme jälkeen.
Itse tein surutyötä pari vuotta ennen kuin jätin mieheni.Varoittelin kyllä juomisesta ja pelaamisesta, mutta ei hän ilmeisesti uskonut etten aio tippua kuraojaan hänen mukanaan!
Otin poikamme, koiramme ja lähdin. Samaan aikaan isäntä oli alkoholivieroituksessa, joten hoidin asuntomme myynnin yms. yksin.
Miehiä elämässäni oli eronkin jälkeen - en ole mikään marttyyri!
Nyt olen toisen kerran aviossa, ollut jo lähes kymmenen vuotta. Lapsellakin on jo oma lapsi ja vaimo. Ex-mieheni kanssa olemme ystäviä.
Miesten tulisi ottaa vaimon varoitukset vakavasti, niin ei tulisi näitä "muka shokkeja"!
Kyllä nainen on sen verran suulas olento, että yleensä ilmaisee tyytymättömyytensä ajoissa!
- KalleGraniitti
Kerrotaan nyt omaa tarinaa...
Yhdessä oltiin 18 vuotta, aivan erilaiset ihmiset. Jostain syystä kuitenkin pysyttiin yhdessä, hyviäkin aikoja oli ja opeteltiin yhteisiäkin asioita. Lapset sitten muuttivat elämää ja erilaisuus, asioiden keskinäinen puhumattomuus johtivat henkiseen pattitilanteeseen. Mahdollisuuksia ei ollut lopulta kuin ero, henkinen ilmapiiri oli mahdoton. Ajattelin molempien parasta ja lähdin, toivoin että exäni sekä itse vielä löytäisimme onnen.
Eron jälkeen uusi suhde, suprise, suprise ja en ollut siihen valmis ja tein toiselle väärin. Jos nyt saisin uudestaan valita, olisin ensin yksin ja löytäisin itseni. Eleilisin sinkkuelämää, kunnes olisin valmis. Heh heh, varmaan helppo puhua...
Suruaika erosta on varmaan tuo kaksi vuotta, toisilla ehkä lyhyempi, toisilla pitempi...mutta vastataanko?
Miten teit väärin eron jälkeisessä suhteessa? Vai onko se monimutkaisempi juttu tässä kerrottavaksi?- KalleGraniitti
Sibone kirjoitti:
..mutta vastataanko?
Miten teit väärin eron jälkeisessä suhteessa? Vai onko se monimutkaisempi juttu tässä kerrottavaksi?Kolistelin luurankoja kaapissa. Minulle yritettiin antaa tilaa, silti rimpuilin siitäkin suhteesta ulos, tarvitsin itseni löytämistä. Silti sorruin heti taas uuteen suhteeseen. :-((( (ei kestänyt joo)
- Sib..e
KalleGraniitti kirjoitti:
Kolistelin luurankoja kaapissa. Minulle yritettiin antaa tilaa, silti rimpuilin siitäkin suhteesta ulos, tarvitsin itseni löytämistä. Silti sorruin heti taas uuteen suhteeseen. :-((( (ei kestänyt joo)
kysyin vaan, kun itse en tuota 'suruaikaa' ole varsinaisesti käyttänyt..
- ........
....johtaa eroon yleensä. Ensin vieraannutaan ja sitten petetään.....
- Nainen 46
Ero otti kovasti voimille. Käsittelin tunteitani kolme vuotta konkreettisen eron jälkeen, kävin yksilöterapiassa ensin, luin paljon kirjoja ja mietin koko elämäni tarkoitusta. Olimme mieheni kanssa yhdessä 25 vuotta ja koimme ilot ja surut, rakensimme talon, saimme lapset ja sitten erosimme vaikeassa tilanteessa.
Pitkä suhde takana ja nyt olen vasta omillani. Vaikeiden tunteiden kanssa on saanut painia hulluuden rajoilla asti. Mieheni sairasteli fyysisesti ja myös henkisesti paljon, hoidin lapsia ja häntä kaiken kykyni ja voimieni mukaan. Olin äitinä koko perheelle, tuntui että myös miehelleni olin enemmän kuin äiti. Jatkuvasti koin, että naisena olemiseni kyky katosi vähitellen vuosien saatossa ja sen myötä myös koko seksuaalisuuteni.
Nyt mies on sairaalahoidossa ja minä jatkan elämääni omin eväin. Lapset ovat jo maailmalla ja mieheni hyvässä hoidossa. Luopumisen tuska ja läheisriippuvuuskin pitivät meitä turhan kauan yhdessä.Elämällä on varmasti annettavaa vielä paljon, ja mielenkiinnolla odotan nyt, mitä se tuo tullessaan. :=) - Laura.
Menin naimisiin hyvin nuorena, ja erosin nuorena jonka jälkeen uppouduin elämään lasten kanssa. Nyt lapset lentäneet pesästä ja olen uuden ja oudon tilanteen keskellä, osa sisintä kehottaa jatkamaan eloa yksin (helppoudenko takia), osa katselee silmäkulmasta miesten outoa lajia (kiinnostustako).
Minäkään en eroa sinänsä surrut vaan epäonnistumista, päätin ja pyrin luomaan lapsille parhaan mahdollisen lapsuuden, ja erostamme huolimatta heillä oli hyvä isä. Suru hiipui vuosien saatossa ja illat jolloin itkin yksinäisyydessä uneen, vähenivät vähenemistään. Seksuaalisen energiankin oppi kanavoimaan tekemiseen ja kuntoiluun, juokseminen helpottaa vieläkin.
Itsensä löytäminen - ei kai se erosta ole kiinni vaan omasta henkisestä kasvusta, ero voi toki joillakin olla siihen hyvä sysäys. Olen nyt parempi ja tutumpi itselleni kuin silloin, mutta tuskin se on yksinäisyyden ja eron syy .... olen samaa mieltä että ikä on se joka syventää itsetuntemusta. Monet erothan tulevat myös siitä syystä että keski-iässä "etsitään ja löydetään itseään".
Mitä tekisin toisin: Siihen aikaan eron saaminen oli vaikeaa ja työlästä, oli asumuserot ja lakituvat, helppoa se ei ollut, sitä todella piti "haluta" että sen kesti. Mutta jos oikein rehellinen olen, tällä tiedolla, en eron jälkeen opettelisi niin täydellisesti pärjäämään ilman toista aikuista, sillä kun liian kauan on ilman toista aikuista, ei enää osaa tarvita toista ja lopuksi ei enää edes osaa/tiedä miten pitäisi olla ja elää toisen kanssa.
Syyt eroihin ovat moninaiset, yleisesti ajattelisin että kaksi aivan ihanaa ihmistä löytää ja menee naimisiin itselleen väärän ihmisen kanssa. Helppoa sanoa, eikö ......... mistä sen oikean sitten tunnistaa ?? - Animus
Mun erosta on tänään päivälleen 8 vuotta.
Ensimmäiset pari vuotta olin katkera ämmä, sen huomasi vain jälkikäteen. Kesti kuutisen vuotta että pääsin erosta kokonaan yli, myös henkisesti, ja sen huomaa parhaiten siitä, että ollaan exän kanssa hyvissä väleissä. Suhdetta voisi luonnehtia jonkinlaiseksi ystävyydeksi. Jutellaan muustakin kuin lapsista. Joskus annan neuvoja uuden vaimokkeen käsittelyyn ;)
Ei meitä ollut tarkoitettu yhteen. Suhde kesti yhteensä vain 5v ja tehtiin kaksi ihanaa lasta. Tapasin exän 28v ja biologinen kello teki valinnan. Yritin kyllä, raahasin kädestä pitäen perheneuvolaan ilman sen kummempaa vaikutusta. Eniten kammoksuin sitä vastuuttomuutta, kun ei osannut pitää huolta edes itsestään.
Nyt, tällä elämänkokemuksella ja seesteisellä tyytyväisyydellä olisin hyvin erilainen vaimoke. Tosin tarve pariutumiseen on pieni. Olemassa, mutta pieni. - Karju44
Upeita tarinoita naiset. Naiset eivät näköjään sure eroa, vaan sitä että epäonnistuivat suhteessa. Minusta tuo on hienosti ajateltu. Vai onko kyseessä menneisyyteen takertuminen? Miehet ovat ehkä paljon konkreettisempia, eli surevat eroa, ei niinkään epäonnistumista. Samoin on havaittavissa miehissä noissa suhteissa jonkinlaista passiivisuutta ja alkoholiin pakenemista. Tunnemaailmalta olisi varmaan hienoa olla nainen, vai mitenkä on? Me miehet ollaan niin hetkeen riippuvaisia.
- Tunxia
Naispuoliset ei sure eroa koska ero on harkittu perin pohjin,yksin tai miehen kanssa,ja ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mies ei aina ole selvillä miksi erottiin tai haluaa erota hetken mielijohteesta (yleensä toisen naisen vuoksi) joten suru kohdistuu eroon sinänsä.
Konkretia on mielestäni helpompi kestää kuin epämääräinen tunnemaailma, joten mielestäni miesten maailma ja rooli elämässä on huomattavasti siedettävämpi kuin naisten. Mutta kumpi loppujen lopuksi on se oikea, tuskin kukaan tietää. - e-mies
Tunxia kirjoitti:
Naispuoliset ei sure eroa koska ero on harkittu perin pohjin,yksin tai miehen kanssa,ja ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mies ei aina ole selvillä miksi erottiin tai haluaa erota hetken mielijohteesta (yleensä toisen naisen vuoksi) joten suru kohdistuu eroon sinänsä.
Konkretia on mielestäni helpompi kestää kuin epämääräinen tunnemaailma, joten mielestäni miesten maailma ja rooli elämässä on huomattavasti siedettävämpi kuin naisten. Mutta kumpi loppujen lopuksi on se oikea, tuskin kukaan tietää.Itse surin sitä puuttuvaa... kun on ollut kauan yhdessä, niin vaikka erotaan, jää jotain puuttumaan, osa ikäänkuin itsestä, en tiedä, se on kait yksilöllistä. Kuitenkin tietää että jatkaminen on mahdotonta.
Luulenpa että miesten tunnemaailma on epämääräisempi. Toisaalta miehet pakenevat surua uuteen suhteeseen, kun elää uutta suhdetta, on se korvausta menetetylle... ja pääsevät silleen erosta yli, kenties... - Laura.
e-mies kirjoitti:
Itse surin sitä puuttuvaa... kun on ollut kauan yhdessä, niin vaikka erotaan, jää jotain puuttumaan, osa ikäänkuin itsestä, en tiedä, se on kait yksilöllistä. Kuitenkin tietää että jatkaminen on mahdotonta.
Luulenpa että miesten tunnemaailma on epämääräisempi. Toisaalta miehet pakenevat surua uuteen suhteeseen, kun elää uutta suhdetta, on se korvausta menetetylle... ja pääsevät silleen erosta yli, kenties...En voi sille mitään, mutta huomaan olevani salaisesti miehille kateellinen.
- e-mies
Laura. kirjoitti:
En voi sille mitään, mutta huomaan olevani salaisesti miehille kateellinen.
taitaa olla molemmissa piirteitä joista on kateellinen. Siksi onkin kivaa elää yhdessä,,,periaatteessa, täydentää toinen toista. Niin miksi vihree... tunnemaailman ohuudesta?
- Mircea
e-mies kirjoitti:
taitaa olla molemmissa piirteitä joista on kateellinen. Siksi onkin kivaa elää yhdessä,,,periaatteessa, täydentää toinen toista. Niin miksi vihree... tunnemaailman ohuudesta?
Kateellinen ....... kyvystä "nousta uudestaan hevosen selkään sieltä pudottua".
- Laura.
Mircea kirjoitti:
Kateellinen ....... kyvystä "nousta uudestaan hevosen selkään sieltä pudottua".
Sanoit sen =o)
- e-mies
Laura. kirjoitti:
Sanoit sen =o)
Olen kateellinen naisille siitä että he malttavat miettiä miten ratsastetaan, jos edellisellä kerralla on hevosen selästä pudottu. Miehet taas etsivät lähimmän ratsastettavan, vaikka aasin ja kiipeevät selkään, suunnalla ei niin väliä... kunhan vaan muistot edellisestä hevosesta unohtuu :-O
- Tuikku-Mari
e-mies kirjoitti:
Olen kateellinen naisille siitä että he malttavat miettiä miten ratsastetaan, jos edellisellä kerralla on hevosen selästä pudottu. Miehet taas etsivät lähimmän ratsastettavan, vaikka aasin ja kiipeevät selkään, suunnalla ei niin väliä... kunhan vaan muistot edellisestä hevosesta unohtuu :-O
Tuo on kuulemani ja kokemani mukaan pitkälti hyvin totta. :O) !!!
- Tuikku-Mari
Lähipiirissä on monia eronneita ihmisiä. Tuntuu että kaikilla on yksi yhteinen voimakas piirre. Naiset surevat paljon koko yhteistä elettyä aikaa parisuhteessaan, sen hyviä ja huonoja hetkiä, ja muistelevat niitä tarkasti puheissaan eron jälkeen. Surevat, iloitsevat, itkevät, vihaavat, moittivat, nauravat ym. ym.
Miehet surevat taas ITSE eroa enemmän ja eivät kaiva näitä pieniä suhteiden hyviä ja huonoja hetkiä samalla tavalla syvästi kuin naiset.Eivät niin perusteellisesti.
Jotenkin olen tullut siihen tulokseen, että naiset kasvavat siksi enemmän, koska prosessoivat kaikkea niin perusteellisesti. Moni mies hakeutuu pian uuteen suhteeseen ja siirtää jo olemassa olevia entisiä ongelmiaan ja itsessään olevia käsittelemättömiä asioitaan siihen uuteen suhteeseen. Siksi luulen, että mies hakee ja hakee onneaan ja onnistumistaan enemmän kuin nainen.
Mies hakee onneaan naisista liian äkkiä, eikä itsestään ensin ja ennen kaikkea.- e-mies
Yksilökohtaisia eroja tietysti on mutta nyt olet pitkälti oikeassa. Näen yleistettynä asiat juuri noin. Miehet eivät tee tuota tahallaan vaan se on jostain syystä meihin sisäänkirjoitettuna. Itse liitossakin on sama juttu. Naiset halauvat käsitellä tunteita ja mies on ihan ihmeissään mistä puhutaan. Miehelle riittää kun on seksielämää, sen kautta mies ilmaisee niitä syvimpiä tuntojaan. Nainen taas odottaa muutakin ja reagoi seksin kautta, eli seksi ei suju jos jokin mättää. Kriisi on valmis!
- Tuikku-Mari
e-mies kirjoitti:
Yksilökohtaisia eroja tietysti on mutta nyt olet pitkälti oikeassa. Näen yleistettynä asiat juuri noin. Miehet eivät tee tuota tahallaan vaan se on jostain syystä meihin sisäänkirjoitettuna. Itse liitossakin on sama juttu. Naiset halauvat käsitellä tunteita ja mies on ihan ihmeissään mistä puhutaan. Miehelle riittää kun on seksielämää, sen kautta mies ilmaisee niitä syvimpiä tuntojaan. Nainen taas odottaa muutakin ja reagoi seksin kautta, eli seksi ei suju jos jokin mättää. Kriisi on valmis!
Jos naisen tunne-elämä voi huonosti, niin seksi ei maistu. Jos seksi puuttuu, niin miehen tunne-elämä voi huonosti... :)
Tunne-elämän ongelmiahan nämä ovat. Seksin puute parisuhteessa, pihtaaminen, haluttomuus, alkoholismi yms.
- vera
Erosin 7kk sitten. Miehellä on jo uusi. Mulla ei aikaa siihen: 2 lasta.
Mikä helpotus, kun saa olla rauhassa.
Ei kukaan arvostele ja neuvo koko ajan parempana, mutta ei tee itse mitään. Ei kukaan täytä taloa kaljapulloilla, mutta ei ole toki alkoholisti...Kaikki vika oli tietty minussa ja siksi minä juoksin psykologilla ja söin lääkkeitä. Ja en antanut joka päivä ja ilta ja aamu.
Mikä helpotus. Saan olla huono äiti ihan rauhassa ja en tartte enää lääkkeitäkään..
Mikä helpotus. Miten helppoa on olla erossa.
Kumma kyllä, välillä olen vähän huolissani tästä hylkäämästäni pikkupojasta. Mutta hän on vastuussa itsestään.
Olen löytänyt selkärankani siis.
Ihanat lapsethan mulla jo oli.- japanitar *
olet, vera:) Kyllä aikuinen mies pystyy tai on pystyttävä jo huolehtimaan itsestään, kannettava vastuunsa! Ilahduin lukiessani, että olet saanut selkärankasi:) Sehän se varmaan onkin vaikeaa varsinkin silloin, jos solvataan toista ihmistä kauan...sitä ei kuin usko itseensä..Ja se ettet tarvitse enää lääkkeitä, on myös mahtava askel eteenpäin:)) Ymmärsin se johtuneen vaikeuksista suhteessanne..Nyt on kohta kevät, ja aurinko paistaa harva se päivä:)) Hyvää ja toivorikasta kevään odotusta sinulle!
- gratiini
Viritit tosi hyvän,asiallisen ja moni-ilmeisen keskustelun. Eikä ihme jokainen erohan on ainutkertainen ja siinä on osallisena vähintään kaksi ainutkertaista ihmistä. Ja tarinoita löytyy vaikka väitöskirjaan. Itse koen että "selviydyin" koska jutussa oli jo kierretty samaa rinkiä jo niin kauan ja kaikki mitä inhimillinen olento voi asialle tehdä oli tehty, eli fatalismi joka on uskonnoista suuri ja maailman kattava. Mies on kai myöskin helpottunut ja lapsetkin luottavat aikuiseen ihmiseen..?
- Karju44
No kiitos mutta keskustelijat ja mielipiteet sen tekivät ja olen samaa mieltä että aivan upeita tällaiseen keskusteluun. 40 keskustelua parhaimmillaan. Jotain samaa on kyllä kaikissa löydettävissä.
- sidukka2
...että eron jälkeen nainen löytää itsensä ja mies uuden naisen. Jos nainen ei ole itseään löytänyt naimisissa ollessaan, niin ei se kyllä löydy eroamallakaan.
Eroista selviää kukin omalla tavallaan ja omalla ajallaan...joku nopeemmin, joku hitaammin. Mutta pääasia, että siitä todellakin selviää.
Minä kerran aiemmin eronnut ja nyt toinen erovaihe menossa. Ei helppoa koskaan. Mutta mitään en ollut aikaisemmasta oppinut....yhtä vaikeaa tämä toinenkin.
Eroon johtavat syyt ovat jokaisella kuitenkin omansa. Ei voi vedota pettämiseen tai vieraantumiseen. Todelliset syyt ovat jotain aivan muuta. Mutta ne jokainen tietää itse sisimmässään.....- Aleksi40
Ero on aina kova prosessi ja yksi pahimmista stressitilanteista elämässä. Tässä ketjussa halutaan yleistään asia ja on selvää että yksilökohtaiset erot ovat aina suuria. Joissakin tapauksissa roolit ovat ihan päinvastoin.
Voimia sulle vaikeassa prosessissasi, kuten tiedät valo häämöttää prosessin päässä.
PS.Samat virheet sitä elämässään tuppaa aina tekemään, mitäs sitä geeneilleen voi.
- apppp
Kiitos , oli liikuttavaa lukea
muutamia todella elämänmakuisia mielipiteitä.
Itse olen nelikymppinen mies keskellä eroprosessia, jo toista kertaa. Itseäni tutkiskellessani huomaan jälleen saman syyn eroon; puhumattomuus. Kaikki asiat kyllä selviäisivät avoimella keskustelulla, mutta se tulisi tehdä aikanaan. Vuosien puhumattomuus polttaa sieluun arpia, eikä ne arvet enää koskaan parane. Se on kuin malja johon aina vain tulee hiukan lisää, kunnes se on täynnä. Kaiholla muistelen aikaa jolloin minulla oli kaikki mitä toivoa saattoi; vaimoni rakkaus.
Älkää kukaan tehkö minun virhettäni: PUHUKAA, PUHUKAA, PUHUKAA, joka päivä, koskaan ei saa olla liian kiire, sillä mikään muu ei ole rakkautta arvokkaampaa.- hemmo69
PUHU ja PUHU. Miks puhua enää jos ei ole mitään puhuttavaa? Jos annat vain koko ajan etkä saa vastineeksi mitään (pottuilut poislukien), niin eikö olisi parempi erota?
- qq
Tuli ensimmäisenä mieleeni se että miksi eroava pari ja kaikki ihmiset pitävät sisällään asennetta jossa mietitään kumpi työstää eroa pitempään, kuka selviää paremmin jne.
Eikös pitkän parisuhteen jälkeen ihmisten tulisi työstää eria yhdessä ja antaa puolisolleen paras mahdollinen elämän jatkumisen mahdollisuus?
Itse ajattelen asiaa juuri näin, ei ex ole mikään vihollinen vaan tärkeä ihminen menneisyydestä.
Ihmisten eroavaisuus käsitellä erotilanteessa tunteitaan tulee suhteen loppuvaiheen ilmapiiristä ja siitä miten suhde on toiminut koko suhteen ajan.
Jos kysymyksessä on ollut syvällinen tunneliitto on siitä vaikempi lähteä pois mitä hiukan etäisemmästä hyötyliitosta.
Itse olen tunneihminen ja käsittelin eroani noin 4-5 vuotta, tuona aikana en edes ajatellut että ottaisin jonkun naisen ihan vakavissani. Aika korjaa ja parantaa, auttaa löytämään oman sisäisen minän jonka jälkeen on valmis parisuhteen haasteisiin.
Joku kertoi panevansa kumppanin tieukemmalle seuraavalla kerralla..minä taas annan hänelle vapauden valita ilman mitään kahletta. Ainoa kahle jonka voi laittaa kumppanilleen on tunneside, siitä koko yhteiselo heijastuu. - Eron jälkeen
on huomattu, että nainen löytää itsensä. e onkin hyvä!
Eron jälkeen mies löytää naisen, naisia...
Alussa "suhde toimii", sitte ei enää yhtään.
Uusi nainen, aina entistä huonompi, alussa suhde toimii, sitten ei.
Uusi nainen, pohjanoteeraus, mutta alussa suhde toimii, sitten ei yhtään toimi.
Näin se menee aina.
Lopussa mies on rutiköyhä, huoria etsivä yksinäinen surkimus.
Nainen kukoistaa lastensa ja lastenlastensa kanssa.
DDD Erosta on jo jokunen vuosi. Kypsyttelin päätöstä pari vuotta, tein siinä samalla surutyönkin, kuitenkin lopullinen päätös oli yksimielinen miehen kanssa. Eron jälkeen tunsin helpotusta, kuin raskas taakka olisi tipahtanut harteiltani.
En pitkään aikaan halunnut nähdä enkä kuulla ex- miehestäni mitään. Nykyään hän on minulle vain mies, jonka tunnen, ihan kuin joku tuttava. Ilman mitään tunteita.
Eron syy johtui minusta, en loppujen lopuksi olekaan niin suvaitsevainen seksuaalisuuden suhteen kuin olin kuvitellut. Pitkän mietinnän jälkeen tulin siihen tulokseen, ettei minun tarvitse hyväksyä sellaista, mikä minun mielestäni on väärin.- Saanko kysyä, mitä?
Itse erosin seurusteltuani miehen kanssa, joka myös mielestäni oli perverssi.
- No minäkin kerron
En halunnut suuseksiä (kumpaakaan).
- qq
Suuseksikö tekee miehestä perverssin? Mistä näitä naisia oikein tulee :)
Minä kun luulin että naiset nauttivat eniten juuri suuseksistä, joten mielelläni autan vaimoani nautintoa antaen.
Kuuntele biisi ja herkisty. Onko teillä mielen vapaus?
http://www.youtube.com/watch?v=lLjW6W-AFo4&feature=related qq kirjoitti:
Suuseksikö tekee miehestä perverssin? Mistä näitä naisia oikein tulee :)
Minä kun luulin että naiset nauttivat eniten juuri suuseksistä, joten mielelläni autan vaimoani nautintoa antaen.
Kuuntele biisi ja herkisty. Onko teillä mielen vapaus?
http://www.youtube.com/watch?v=lLjW6W-AFo4&feature=relatedJokaisella on oma mittapuunsa missä raja kulkee. Se mikä on sinusta yök tai out, voi toiselle olla se oma juttu.
Ei kaikki miehetkään tykkää suuseksistä, antaa eikä saada. Ei kaikki naisetkaan pidä yhdynnästä vaikka pitävät suuseksistä. Harva on edes tietoinen kaikista seksuaalisuuden ilmaisun muodoista.
Niin että ei pidä luulla jos ei tiedä...- qq
perukkalaenen kirjoitti:
Jokaisella on oma mittapuunsa missä raja kulkee. Se mikä on sinusta yök tai out, voi toiselle olla se oma juttu.
Ei kaikki miehetkään tykkää suuseksistä, antaa eikä saada. Ei kaikki naisetkaan pidä yhdynnästä vaikka pitävät suuseksistä. Harva on edes tietoinen kaikista seksuaalisuuden ilmaisun muodoista.
Niin että ei pidä luulla jos ei tiedä...Minusta 200 naisen otos on aika riittävä.
- qq
qq kirjoitti:
Minusta 200 naisen otos on aika riittävä.
Tein nääs ovikyselyn.
Päivää, pidättekö suuseksistä?
Ihminen ei ole sinut itsensä kanssa jos ei antaudu nautinnoille. Tiedän tuon koska en itse pystynyt rentoutumaan mutta nyt pystyn.
Rentous ja hyvä olo on avainsana. Kun sinulla on miellyttävä ja turvallinen olo voit nauttia hitaasti etenevästä nautinnosta ilman estoja.
Voit jopa saaada orgasssmin..ahh...painaa miehen päätä syvemmälle haaroihisi niin kovasti että mies on ihan ihmeissään. Mut hei, ei väkisin jos ei tykkää! qq kirjoitti:
Tein nääs ovikyselyn.
Päivää, pidättekö suuseksistä?
Ihminen ei ole sinut itsensä kanssa jos ei antaudu nautinnoille. Tiedän tuon koska en itse pystynyt rentoutumaan mutta nyt pystyn.
Rentous ja hyvä olo on avainsana. Kun sinulla on miellyttävä ja turvallinen olo voit nauttia hitaasti etenevästä nautinnosta ilman estoja.
Voit jopa saaada orgasssmin..ahh...painaa miehen päätä syvemmälle haaroihisi niin kovasti että mies on ihan ihmeissään. Mut hei, ei väkisin jos ei tykkää!Kun olen sinut itseni kanssa, voin sanoa mistä pidän ja mistä en, mitä haluan sinun tekevän, mikä tuntuu minusta hyvältä. Ja kun olen sinut itseni kanssa, voin sanoa, jos fiilikset lopahtaa oman nautinnon jälkeen niin, että vedä käteen.
Ja kun olen sinut itseni kanssa, niin 200:n jälkeen olet ehdottomasti out, ja jos ne 200 naista pitävät suuseksistä (saada), niin ei vielä sittenkään pidä asiaa yleistää. Sanoisin jopa, että jos joku on kysynyt suuseksistä 200:lta naiselta, on perverssi.- qq
perukkalaenen kirjoitti:
Kun olen sinut itseni kanssa, voin sanoa mistä pidän ja mistä en, mitä haluan sinun tekevän, mikä tuntuu minusta hyvältä. Ja kun olen sinut itseni kanssa, voin sanoa, jos fiilikset lopahtaa oman nautinnon jälkeen niin, että vedä käteen.
Ja kun olen sinut itseni kanssa, niin 200:n jälkeen olet ehdottomasti out, ja jos ne 200 naista pitävät suuseksistä (saada), niin ei vielä sittenkään pidä asiaa yleistää. Sanoisin jopa, että jos joku on kysynyt suuseksistä 200:lta naiselta, on perverssi.Kysymyksessä oli vitsi tosikoille. Toki jokaisella on omat nautintonsa lähteet, noin pitää ollakin.
- Itsensäpaljastajat !
Nainen itsensäpaljastajana:
Miehiä on nähty itsensäpaljastajana mutta kuinka yleistä se on naisilla? Oletteko koskaan nähneet?
Pari viikkoa sitten Radio Novalla toimittaja kertoi että oli tullut soitto jopltain autoilijaltakuinka joku nainen oli vilkkaan autotien varressa yläosa paljaana ja puristeli rintojaan ohikullkeville autoilijoille;DDDD En muista minä tien varressa oli ollut. Tais olla miesautoilijoilla säpinää ja mitähän mahtoi vieressä istuva muija tuuumata....
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 605917
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap243744Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2302033Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261810- 951256
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311239Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel2981049Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee54990Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.76909Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35868