Kuitupuun hinta

kertomaan paljonko mäntykuidun hinta on esim Jousenossa tahtaan portilla...niin päästäs asiassa eteen päin.
Vaarahan tätä asiaa on yrittänyt ajaa ...
Mutta MTK.n taholta tämä tyrmättiin sanomalla et "yhtiöiden korjuu toimii hyvin ei metsänomistajien tarvii mennä hankinnalla ja oikeilla kustannuksillä pölkkyjä katkomaan".Ei hankintahakkaajien etua tarvitse ajaa...
Eli pystyisikö metsän omistaja korjaamaan kuituleimikot samoilla todellisilla kustannuksilla kuin yhtiöt...
Polttaminen tietysti paras vaihtoehto ..Puunpolttajat vaan vähenee täältä päin uhkaavasti...

joku erehtys kirjoitti:

kertomaan paljonko mäntykuidun hinta on esim Jousenossa tahtaan portilla...niin päästäs asiassa eteen päin.
Vaarahan tätä asiaa on yrittänyt ajaa ...
Mutta MTK.n taholta tämä tyrmättiin sanomalla et "yhtiöiden korjuu toimii hyvin ei metsänomistajien tarvii mennä hankinnalla ja oikeilla kustannuksillä pölkkyjä katkomaan".Ei hankintahakkaajien etua tarvitse ajaa...
Eli pystyisikö metsän omistaja korjaamaan kuituleimikot samoilla todellisilla kustannuksilla kuin yhtiöt...
Polttaminen tietysti paras vaihtoehto ..Puunpolttajat vaan vähenee täältä päin uhkaavasti...

Lue lisää

Olen minäkin noita Lauri Vaaran ja muidenkin mainioita kirjoja lukenut...TÄYTTÄ ASIAA!!! En muista tarkalleen,mutta olikohan se niin että metsuri maataloustraktori/metsätraktori työpari oli huomattavasti paljon halvempi kuin harvesteri/monitoimikone??? Kysyisin vielä,miksi ihmeessä pitää harvennusmetsät käsitellä harvesterilla??? ISO KONE RISUJEN KERUUSSA!!!???

Räkämänty. kirjoitti:

Olen minäkin noita Lauri Vaaran ja muidenkin mainioita kirjoja lukenut...TÄYTTÄ ASIAA!!! En muista tarkalleen,mutta olikohan se niin että metsuri maataloustraktori/metsätraktori työpari oli huomattavasti paljon halvempi kuin harvesteri/monitoimikone??? Kysyisin vielä,miksi ihmeessä pitää harvennusmetsät käsitellä harvesterilla??? ISO KONE RISUJEN KERUUSSA!!!???

Lue lisää

Mietitäänpäs asiaa! Metsuri tekee karsittua puuta harvennuksella noin rekkakuorman viikossa. Motolla sama määrä tulee päivässä. Paljonko on työkustannusten osuus/m3?? Jos lasketaan työn osuus, niin karkeasti sanottuna metsurin kustannukset viisinkertaiset. Motolla tulee tietenkin päälle koneen kustannukset, mutta ei se silti ylitä metsurin kustannuksia.. Ajo maksaa molemmissa melkein saman.

Kokonaan toinen juttu onkin se, onko metsän käsittelyn kannalta järkevää tehdä risusavotoita motolla: ei todellakaan ole. Mutta jos ne kaikki tehtäisiin metsurityönä, mistä löydetään tekijät?? Ja toisaalta, kuinka moni olisi valmis myymään kuitupuun, jos sen hinta laskettaisiin metsurin työtaksan perusteella: ei kovinkaan moni..

Selvä,en epäile enää...taisi olla metsäammattilaisen kannanotto....mikään ei ole niin viisas kuin insinööri!!! Perk.....

on tultu......40 euroa tehtaalla -autokuljetus 15 euroa -hakkuu ja metsäkuljetus 20 euroa raaka-aineelle jää 5 euroa/ m3
Toisaalta jos sahalla tekee 50 m3 kolmessakymmenessä tunnissa (viikossa) 10 euroo/ m3 sehän tekee 500 euroo / viikko ja 120 m3 vielä verovapaasti...
ja kunto nousee siinä ohessa

Räkämänty. kirjoitti:

Selvä,en epäile enää...taisi olla metsäammattilaisen kannanotto....mikään ei ole niin viisas kuin insinööri!!! Perk.....

40 eskoo tulee kuitupuulle hintaa tehtaan portilla.

Sanokaapa mikä on polttorangan hinta joko hankintana tien varressa tai kuljetettuna 20-50 km päähän laitokselle?

Tässä tapauksessa etenkin mäntyranka kiinnostaisi ja se saa olla tuoretta - siis joko aivan vasta hakattua tai muutaman kuukauden vanhaa. Rangan ei tarvitse olla kuivaa.

ideanikkari kirjoitti:

Sanokaapa mikä on polttorangan hinta joko hankintana tien varressa tai kuljetettuna 20-50 km päähän laitokselle?

Tässä tapauksessa etenkin mäntyranka kiinnostaisi ja se saa olla tuoretta - siis joko aivan vasta hakattua tai muutaman kuukauden vanhaa. Rangan ei tarvitse olla kuivaa.

Lue lisää

Meillä metsänomistaja saa noin 10-13€/km3 tienvarressa olevasta rangasta riippuen sen lämpöarvosta.

Metsänomistaja sanoo, että menestys on taattua, jos voi maksaa 30 euroa kuutiolle. Tarkoitatko, että tuolla hinnalla puuta saisi jo vaikka kuinka paljon?

Mutta ihan aiheellisesti oli laskettu, että jos puu on 40 euroa tehtaalla. Siitä kuljetus pois 15 euroa ja korjuu ja lähikuljetus 20 euroa, niin metsänomistajalle jää vain 5 euroa.

Mielestäni 5 euroa on liian vähän, vaikka olisin itse ostamassa puuta.

Sanokaapa muut pitävätkö tuo kaukokuljetus (50-100 km) 15 euroa ja korjuu lähikuljetus 20 euroa paikkansa??

Kysyn vielä, että joko hankintahakkaajat on tapettu sukupuuttoon - elikkä onko mitään järkeä olla terminaalikenttä, johon hankintahakkaajat voisivat ajaa kuitupuuta itse vaikkapa 10-20 klometrin etäisyydeltä?

Onko hankintatyöhön enää halukkuutta? Onko metsäänomistajilla aikaa?

Jos aikaa on hakata, onko hankintamyyjän järkevää ajaa tuo 10-20 km itse?

Sanokaapa vielä asiantuntijat - onko korjuun hinnassa eroa, jos kaikki puu korjataan rankana - aivan kuten kerätä hakerankaa? Koska hakeranka menee polttoaineeksi, onko sen korjuun oltava edullisempaa?

Tämä idea toimisi myös hakerangalla - elikkä korjuussa kannattaa tehdä vain ne temput, mitkä ovat välttämättömiä / järkeviä.

Antakaa metsänomistajat mielipiteitä, että paljonko kuitupuu voisi maksaa.

Mikä on mäntykuitupuun oikea ja realistinen hinta pystyssä?

Mikä tienvarressa hankintakauppana?

Millä hintaa olisitte valmiita myymään?

idenikkari kirjoitti:

Antakaa metsänomistajat mielipiteitä, että paljonko kuitupuu voisi maksaa.

Mikä on mäntykuitupuun oikea ja realistinen hinta pystyssä?

Mikä tienvarressa hankintakauppana?

Millä hintaa olisitte valmiita myymään?

Lue lisää

Maksapa 15 eur kuutiolta pystyyn mäntykuidusta niin hukut tarjontaan missä päin Suomea vain. Ensiharvennusmetsiköiden hakkuut ovat jonkun verran kalliita suorittaa ja metsäfirmat maksaa tälläkin hetkellä mäntykuidusta (ensiharvennuksella) pystyyn huomattavasti lähempänä 10 kuin 15 euroa.

metsänkävijä kirjoitti:

Maksapa 15 eur kuutiolta pystyyn mäntykuidusta niin hukut tarjontaan missä päin Suomea vain. Ensiharvennusmetsiköiden hakkuut ovat jonkun verran kalliita suorittaa ja metsäfirmat maksaa tälläkin hetkellä mäntykuidusta (ensiharvennuksella) pystyyn huomattavasti lähempänä 10 kuin 15 euroa.

Lue lisää

Miksi ei voida palauttaa metsiin takaisin hankintahakkuita??? Nykyäänhän on niin,että kuka myy puun pystyyn saa siitä enemmän rahnaa kuin tienvarteen myyjä.Kalliiden metsäkoneiden suojeluko on kyseessä???

Räkämänty. kirjoitti:

Miksi ei voida palauttaa metsiin takaisin hankintahakkuita??? Nykyäänhän on niin,että kuka myy puun pystyyn saa siitä enemmän rahnaa kuin tienvarteen myyjä.Kalliiden metsäkoneiden suojeluko on kyseessä???

Lue lisää

Eihän kukaan tee hyväntekeväisyyttä, joten jollain tavalla rahastetaan kannolle myyjää, mutta siitähän ei täällä saakkaan keskustella;)

Kukaan ei pysty sanomaan miksi moton tekemästä hankinta hakkuupuusta maksetaan vähemmän, kuin saman koneen tekemästä kannolle myynnistä?
Maksajat vaan ovat eritahot?
Silti taitaisi myyjä vielä voittaa vaikka maksaisi teot itse:)

Mauno kirjoitti:

Eihän kukaan tee hyväntekeväisyyttä, joten jollain tavalla rahastetaan kannolle myyjää, mutta siitähän ei täällä saakkaan keskustella;)

Kukaan ei pysty sanomaan miksi moton tekemästä hankinta hakkuupuusta maksetaan vähemmän, kuin saman koneen tekemästä kannolle myynnistä?
Maksajat vaan ovat eritahot?
Silti taitaisi myyjä vielä voittaa vaikka maksaisi teot itse:)

Lue lisää

Tuo taas on pötypuhetta. Hankintahinta on kuitupuulla korkeampi kuin pystyhinta. Hankintana noin 25 euroa, pystyyn ensiharvennuksilla 9-11 euroa, aukoilla 15 euroa.

Vai meinaatko, että motomiehelle maksetaan vähemmän? Vai mikä oli ajatus? Voisitko kirjoittaa asiasi hieman selkeämmin.

PS. Kyllä täällä saa keskustella ihan mistä lystää, vaikka tuo Mauno haluaa ihan muuta väittää. Miksi sitten sellaista väittää, on ainakin minulle arvoitus..

Mauno kirjoitti:

Eihän kukaan tee hyväntekeväisyyttä, joten jollain tavalla rahastetaan kannolle myyjää, mutta siitähän ei täällä saakkaan keskustella;)

Kukaan ei pysty sanomaan miksi moton tekemästä hankinta hakkuupuusta maksetaan vähemmän, kuin saman koneen tekemästä kannolle myynnistä?
Maksajat vaan ovat eritahot?
Silti taitaisi myyjä vielä voittaa vaikka maksaisi teot itse:)

Lue lisää

Pystyyn myydystä puusta maksetaan metsänomistajalle enemmän siksi,että saadaan kalliille motolle töitä!!! Monitoimikoneet ovat paras valinta avohakkuille..mutta eivät missään nimessä harvennusmetsille. Maataloustraktori on halvempi verrattuna ajokoneeseen/motoon harvennusmetsissä,tämä on laskettu ja todettu,mutta nämä tiedot halutaan vain pimittää.

Räkämänty. kirjoitti:

Pystyyn myydystä puusta maksetaan metsänomistajalle enemmän siksi,että saadaan kalliille motolle töitä!!! Monitoimikoneet ovat paras valinta avohakkuille..mutta eivät missään nimessä harvennusmetsille. Maataloustraktori on halvempi verrattuna ajokoneeseen/motoon harvennusmetsissä,tämä on laskettu ja todettu,mutta nämä tiedot halutaan vain pimittää.

Lue lisää

Männikön ensiharvennusleimikon jonka keskikoko on noin 100 litraa per runko, pystyhinta on noin 12-14 €/m3. Jos teet leimikon hankintana tienvarteen ja myyt vaikkapa käteiskaupalla saat samoista puista 26-28 €/m3. Siitä vaan sitten laskemaan että kannattaako tehdä itse hankinnalla vai myydä pystyyn. Miten paljon teet hankitahakkuuna päivässä? Ja millaisen palkan haluat omalle työllesi..

mti(AMK) kirjoitti:

Tuo taas on pötypuhetta. Hankintahinta on kuitupuulla korkeampi kuin pystyhinta. Hankintana noin 25 euroa, pystyyn ensiharvennuksilla 9-11 euroa, aukoilla 15 euroa.

Vai meinaatko, että motomiehelle maksetaan vähemmän? Vai mikä oli ajatus? Voisitko kirjoittaa asiasi hieman selkeämmin.

PS. Kyllä täällä saa keskustella ihan mistä lystää, vaikka tuo Mauno haluaa ihan muuta väittää. Miksi sitten sellaista väittää, on ainakin minulle arvoitus..

Lue lisää

Jos katsoo tukinhinta tilastoja vaikka maaseudun tulevaisuudesta, niin siellä näkyy, että joillakin paikkakunnilla on hankittuna hinta pienempi, kuin kannolla.
Samoin sanoi UPM:n ostajakin, että turhaa menet metsään, kun saat euron enemmän kannolta.
Kuitu on taas eri asia, mutta olen nähnyt, että paljon menee tukkia kuituna, riippuen motokuskista.
Tietenkään mikään muu ei ole totta kuin mitä mti(amk) kertoo, mutta hän ei halunne nähdä totuutta, tai on vastapuolen miehiä/henkilö;)

liioitella kirjoitti:

Männikön ensiharvennusleimikon jonka keskikoko on noin 100 litraa per runko, pystyhinta on noin 12-14 €/m3. Jos teet leimikon hankintana tienvarteen ja myyt vaikkapa käteiskaupalla saat samoista puista 26-28 €/m3. Siitä vaan sitten laskemaan että kannattaako tehdä itse hankinnalla vai myydä pystyyn. Miten paljon teet hankitahakkuuna päivässä? Ja millaisen palkan haluat omalle työllesi..

Lue lisää

Vertaappas tukin hankinta ja kantohintaa?
Jotain salaperäistä siinä on?

Mauno kirjoitti:

Vertaappas tukin hankinta ja kantohintaa?
Jotain salaperäistä siinä on?

Hinnoissa on jotain merkillistä,eli jos myyt samat puut hankintana,niin sinulle maksetaan vähemmän kuin olisit myynyt pystyyn eli kannolle!! Selvää kalliiden metsäkoneiden työllistämistä.MIKSI IHMEESSÄ PITÄÄ KALLIS METSÄKONE PISTÄÄ TÖIHIN HARVENNUSHAKKUULLE KUN TRAKTOREIHINKIN SAA AJOPÄÄT YM.

Räkämänty. kirjoitti:

Hinnoissa on jotain merkillistä,eli jos myyt samat puut hankintana,niin sinulle maksetaan vähemmän kuin olisit myynyt pystyyn eli kannolle!! Selvää kalliiden metsäkoneiden työllistämistä.MIKSI IHMEESSÄ PITÄÄ KALLIS METSÄKONE PISTÄÄ TÖIHIN HARVENNUSHAKKUULLE KUN TRAKTOREIHINKIN SAA AJOPÄÄT YM.

Lue lisää

Nykypäivänä puut lähtevät sahoille ja tehtaille parhaassa tapauksessa samana päivänä kuin ne kannolta katkaistaa. Metsäkonehan hakkaa avohakkuuta päivässä 300-400 m3. Toisaalta metsäyhtiöt voivat pystykaupassa hakata puut silloin kun ne tarvitsevat eivätkä ne happane tienposkessa kuten hankinta puut. Metsäyhtiöt voivat pystykaupassa myös katkoa tukit niille pituuksille mitä kulloinkin tarvitsevat. Metsäkoneiden apteerausjärjestelmäthän vaihtelevat leimikoittain hyvinkin suuresti. Tässä muutama syy miksi tukin hinta on hankinnalla tehtynä saman hintaista kuin pystykaupassa.

odotella kirjoitti:

Nykypäivänä puut lähtevät sahoille ja tehtaille parhaassa tapauksessa samana päivänä kuin ne kannolta katkaistaa. Metsäkonehan hakkaa avohakkuuta päivässä 300-400 m3. Toisaalta metsäyhtiöt voivat pystykaupassa hakata puut silloin kun ne tarvitsevat eivätkä ne happane tienposkessa kuten hankinta puut. Metsäyhtiöt voivat pystykaupassa myös katkoa tukit niille pituuksille mitä kulloinkin tarvitsevat. Metsäkoneiden apteerausjärjestelmäthän vaihtelevat leimikoittain hyvinkin suuresti. Tässä muutama syy miksi tukin hinta on hankinnalla tehtynä saman hintaista kuin pystykaupassa.

Lue lisää

Tuossapa ne syyt tulivat esiin. Omilla koneilla saa oikean laatuista tavaraa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Siitä kannataa maksaa!

Lisäksi kun tekee omilla koneillaan, ne saa työllistettyä mahdollisimman hyvin(urakointisopimuksissa on tavoiteansiot vuoden ajalle).

Mutta apteeraus ei suinkaan vaihtele leimikoittain. Ensiarvoisen tärkeää on, että tehdään niitä mittoja, mitä on myyjän kanssa sovittu, vaikka ne eivät enää sahalle kelpaisikaan. Ts. metsäyhtiö tekee joskus jotakin tukkia tappiolla sellutehtaalle, koska sitä on myyjältä ostettu, mutta sitä ei kukaan sillä hetkellä sahaa. Apteeraus on loppujen lopuksi motokuskin käsissä, olipa APTi millainen tahansa.

PS. Firman motoillakin tulee raakkia, ja siitä maksetaan silti myyjälle oikea hinta. Eli se siitä salaliitosta sitten.. ;)

Mauno kirjoitti:

Jos katsoo tukinhinta tilastoja vaikka maaseudun tulevaisuudesta, niin siellä näkyy, että joillakin paikkakunnilla on hankittuna hinta pienempi, kuin kannolla.
Samoin sanoi UPM:n ostajakin, että turhaa menet metsään, kun saat euron enemmän kannolta.
Kuitu on taas eri asia, mutta olen nähnyt, että paljon menee tukkia kuituna, riippuen motokuskista.
Tietenkään mikään muu ei ole totta kuin mitä mti(amk) kertoo, mutta hän ei halunne nähdä totuutta, tai on vastapuolen miehiä/henkilö;)

Lue lisää

Totta kai tukkia menee kuituun! Jos nimittäin ajattelee, että se osa puusta, joka täyttää tukin minimiläpimitan (esim 15 cm) on tukkia. Mutta kun ei ole.. Tukilla on tietyt mitta- ja LAATUvaatimukset. Siis jos kuitupinossa puu näyttää paksulta, ei se tarkoita, että se olisi tukki. Se on esim. lenko, moniväärä, koroinen, laho, jne. Totta kai siitä kotitarvesahuri tekisi lautaa ja lankkua, mutta isompi saha ei.

Metsänhakkuusopimuksessa ja hankintasopimuksessa on liitteenä tukin mitta- ja laatuliitteet. Sen vaatimusten mukaan tehdään tukit. Niin, ja raakkia tehdään myös firman omilla motoilla, ts. tukkikasassa on kuitupuuta! Siis puuta, joka ei täytä tukin laatua, mutta silti siitä maksetaan puun myyjälle tukin hinta. Se siis toimii näinkin päin, mutta sitä ei kaikki aina muista.

Ja lopuksi Maunolle: Lopeta provosointi, en minä siitä hermostu, jos sitä ajat takaa. Kerron vain omat näkemykseni, kuten sinäkin. Jokaiselle mielipiteelle on täällä sijaa ja on hyvä että asioista syntyy keskustelua. Mutta sinun kommenttisi "mikään muu ei ole totta, kuin mitä mti (AMK) kertoo, mutta hän ei halunne nähdä totuutta..." on ihan puhdasta provosointia ja p**kan jauhamista, joka ei edesauta kenenkään asiaa. Pysytäänkö siis asialinjalla? :)

Räkämänty. kirjoitti:

Hinnoissa on jotain merkillistä,eli jos myyt samat puut hankintana,niin sinulle maksetaan vähemmän kuin olisit myynyt pystyyn eli kannolle!! Selvää kalliiden metsäkoneiden työllistämistä.MIKSI IHMEESSÄ PITÄÄ KALLIS METSÄKONE PISTÄÄ TÖIHIN HARVENNUSHAKKUULLE KUN TRAKTOREIHINKIN SAA AJOPÄÄT YM.

Lue lisää

hankintapuissa(tukki) on yleensä raakki prosentti 10-50% Tulee useinkin aika kalliiks firmoille.

mti (AMK) kirjoitti:

Tuossapa ne syyt tulivat esiin. Omilla koneilla saa oikean laatuista tavaraa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Siitä kannataa maksaa!

Lisäksi kun tekee omilla koneillaan, ne saa työllistettyä mahdollisimman hyvin(urakointisopimuksissa on tavoiteansiot vuoden ajalle).

Mutta apteeraus ei suinkaan vaihtele leimikoittain. Ensiarvoisen tärkeää on, että tehdään niitä mittoja, mitä on myyjän kanssa sovittu, vaikka ne eivät enää sahalle kelpaisikaan. Ts. metsäyhtiö tekee joskus jotakin tukkia tappiolla sellutehtaalle, koska sitä on myyjältä ostettu, mutta sitä ei kukaan sillä hetkellä sahaa. Apteeraus on loppujen lopuksi motokuskin käsissä, olipa APTi millainen tahansa.

PS. Firman motoillakin tulee raakkia, ja siitä maksetaan silti myyjälle oikea hinta. Eli se siitä salaliitosta sitten.. ;)

Lue lisää

Tämä menee nyt inssien keskusteluksi mutta haluan senverran kommentoida tuota edellistä väitettä ettei apteeraus vaihtele leimikoiden välillä. Kyllä se nimittäin voi vaihdella hyvinkin. Tottakai ostaja pyrkii käyttämään niitä mittoja mitä on ostajan kanssa sopinut kauppaa tehdessä, mutta eri aptit pyrkii suosimaan jotain tiettyä mittaa. Tälläinen tukin mitta voi olla jollakin leimikolla esim. 49 dm. ja jollain toisella 55 dm. Riippuen siitä minkä mittainen sahatavara milloinkin on markkinoilla kysytyintä. Kauppakirjaanhan kirjataan yleensä mitat 40-58 dm alkaen esim 15 cm:n paksuudesta. Se miten paljon apteeraus suosii sitten muita "apumittoja" on eri asia. Ja loppu on kiinni todellakin siitä miten motokuski hyväksyy aptin ehdotukset. Yleensä mitä enemmän lyhyitä mittoja käytetään sitä tarkemmin tukkipuu saadaan katkotuksi. Myyjän osapuolen tehtävänä onkin valvoa mitä mittoja on katkonnassa käytetty ja millaiseksi tukin katkontaprosentti muodostuu. Ammattilainen pystyy kyllä näkemään motoliuskasta ja siitä lasketusta katkontaprosentista onko homma hoidettu kunnolla. Esimerkiksi jokaisella mhy:llä on olemassa jonkinlainen katkonnanseurantatilasto ja heiltä saa viimekäden tietoa eri katkontojen onnistumisesta.

korjaan kirjoitti:

Tämä menee nyt inssien keskusteluksi mutta haluan senverran kommentoida tuota edellistä väitettä ettei apteeraus vaihtele leimikoiden välillä. Kyllä se nimittäin voi vaihdella hyvinkin. Tottakai ostaja pyrkii käyttämään niitä mittoja mitä on ostajan kanssa sopinut kauppaa tehdessä, mutta eri aptit pyrkii suosimaan jotain tiettyä mittaa. Tälläinen tukin mitta voi olla jollakin leimikolla esim. 49 dm. ja jollain toisella 55 dm. Riippuen siitä minkä mittainen sahatavara milloinkin on markkinoilla kysytyintä. Kauppakirjaanhan kirjataan yleensä mitat 40-58 dm alkaen esim 15 cm:n paksuudesta. Se miten paljon apteeraus suosii sitten muita "apumittoja" on eri asia. Ja loppu on kiinni todellakin siitä miten motokuski hyväksyy aptin ehdotukset. Yleensä mitä enemmän lyhyitä mittoja käytetään sitä tarkemmin tukkipuu saadaan katkotuksi. Myyjän osapuolen tehtävänä onkin valvoa mitä mittoja on katkonnassa käytetty ja millaiseksi tukin katkontaprosentti muodostuu. Ammattilainen pystyy kyllä näkemään motoliuskasta ja siitä lasketusta katkontaprosentista onko homma hoidettu kunnolla. Esimerkiksi jokaisella mhy:llä on olemassa jonkinlainen katkonnanseurantatilasto ja heiltä saa viimekäden tietoa eri katkontojen onnistumisesta.

Lue lisää

Jep, tuossa on totta toinen puoli. Eli siis apteerauksen tavoitematriisi (sisältää hinnat sekä pituus-/läpimittajakauman) voi periaatteessa vaihdella leimikoittain. Mutta aika harvoin niitä muutetaan. Muutoksia tehdään esim. silloin, jos apti pyrkii tekemään pitkistä rungoista pelkästään lyhyttä silppua. Ja halutessaa myyjällä on mahdollisuus tutustua niihin.

Mutta edellä mainittu pätee ainoastaan silloin, kun motoa ajetaan automaattiajolla. Sitä tapahtuu tietääksenki melko harvoin, ainakaan maan pohjoisosissa. Silloin kun ajetaan käsiajolla, kuljettaja apteeraa rungon itse. Eli siis tarkastelee rungon pituutta, kapenemista, vikoja ym ja sen mukaan pyrkii katkomaan sen mahdollisimman taloudellisesti (=vähän hukkapuuta, suuri tukin määrä).

Myyjän kannattaa seurata katkontaa. Parhaiten se onnistuu, kun mittailee tehtyjen tukkien latvoja. Rungon viimeisimmässä tukissa läpimitan tulisi olla mahdollisimman lähellä minimiä, mikäli runko on virheetön. Samoin kannattaa tarkkailla, onko tyvellä olevat viat poistettu tekemällä lyhyt lumppi (esim. 30 - 100 cm) tekemällä tyveltä 180 cm kuitupölkky. Usein lyhyen lumpin tekemällä saadaan parempi tukin saanto, mutta tyvipölkkyjä jää silloin metsää, josta taas kaikki myyjät eivät pidä.

Paras tulos saadaan yleensä silloin, jos tukilla on käytössä lyhyitäkin mittoja (30 dm) ja tukin latvaläpimitta on mahdollisimman pieni. Edelleen, jos käytössä on erikoispuutavaralajeja, kuten pikkutukit, parrut, vanerikoivut ym. ym.

Räkämänty. kirjoitti:

Hinnoissa on jotain merkillistä,eli jos myyt samat puut hankintana,niin sinulle maksetaan vähemmän kuin olisit myynyt pystyyn eli kannolle!! Selvää kalliiden metsäkoneiden työllistämistä.MIKSI IHMEESSÄ PITÄÄ KALLIS METSÄKONE PISTÄÄ TÖIHIN HARVENNUSHAKKUULLE KUN TRAKTOREIHINKIN SAA AJOPÄÄT YM.

Lue lisää

Maataloustraktorin käyttö hakkuukoneen alustana ei omasta mielestä ole järkevää,varustelu samaan tasoon(mittalaitteet ja muut systeemit) kun metsäkoneessa maksaa yllättävän paljon.Lisäksi harvennuksella tärkeä nosturin ulottuvuus jää harvesterikäytössä reiluun 8m:iin kun 10-11m on käyttöalue varsinaisilla harvestereilla.Jostain kumman syystä moni traktoriperustaisella aloittanut on siirtynyt pois niistä.
Ja,esim prosilvan koneet ovat hintaluokaltaan sellaiset että traktoriversioon jää varsin pieni hinnanero...
Lisäksi taitaa olla niin että taksaneuvottelussa et traktoriperustaiselle saa samaa taksaa,silti kuidun hinta pysyy samana...taitaa yhtiö aina ottaa omansa,oli se sitten enemmän tai vähemmän.

mti (AMK) kirjoitti:

Jep, tuossa on totta toinen puoli. Eli siis apteerauksen tavoitematriisi (sisältää hinnat sekä pituus-/läpimittajakauman) voi periaatteessa vaihdella leimikoittain. Mutta aika harvoin niitä muutetaan. Muutoksia tehdään esim. silloin, jos apti pyrkii tekemään pitkistä rungoista pelkästään lyhyttä silppua. Ja halutessaa myyjällä on mahdollisuus tutustua niihin.

Mutta edellä mainittu pätee ainoastaan silloin, kun motoa ajetaan automaattiajolla. Sitä tapahtuu tietääksenki melko harvoin, ainakaan maan pohjoisosissa. Silloin kun ajetaan käsiajolla, kuljettaja apteeraa rungon itse. Eli siis tarkastelee rungon pituutta, kapenemista, vikoja ym ja sen mukaan pyrkii katkomaan sen mahdollisimman taloudellisesti (=vähän hukkapuuta, suuri tukin määrä).

Myyjän kannattaa seurata katkontaa. Parhaiten se onnistuu, kun mittailee tehtyjen tukkien latvoja. Rungon viimeisimmässä tukissa läpimitan tulisi olla mahdollisimman lähellä minimiä, mikäli runko on virheetön. Samoin kannattaa tarkkailla, onko tyvellä olevat viat poistettu tekemällä lyhyt lumppi (esim. 30 - 100 cm) tekemällä tyveltä 180 cm kuitupölkky. Usein lyhyen lumpin tekemällä saadaan parempi tukin saanto, mutta tyvipölkkyjä jää silloin metsää, josta taas kaikki myyjät eivät pidä.

Paras tulos saadaan yleensä silloin, jos tukilla on käytössä lyhyitäkin mittoja (30 dm) ja tukin latvaläpimitta on mahdollisimman pieni. Edelleen, jos käytössä on erikoispuutavaralajeja, kuten pikkutukit, parrut, vanerikoivut ym. ym.

Lue lisää

Juuh, en tiedä miten siellä poronhoitoalueella toimitaan mutta ainakin täällä etelämpänä missä puutkin on pidempiä ja niiden kapeneminen hitaampaa käytetään motoissa automaattiajoa. Tietenkin kuski pystyy tekemään omat korjauksensa aptin ehdottamaan katkaisukohtaan. Ja tarkoitin leimikkokohtaisilla apteilla nimen omaan motolle lähetettävää katkonta ohjetta. En hintoja sisältävää matriisia. Harvemmissa kauppakirjoissa etukäteen määritellään minkä verran mitäkin pituutta katkotaan, vaan katkontaa ohjataan sen mukaan mitä pituuksia kulloinkin tarvitaan, kunhan kyseiset mitat vaan ilmenevät kauppakirjassa. Ja ne muutokset voi tarvittaessa tehdä vaikka kesken saman leimikon hakkuun jos tarve vaatii. Muutoin olen kanssasi samaa mieltä edellä keskustelluista asioista..

poronhoitajalle kirjoitti:

Juuh, en tiedä miten siellä poronhoitoalueella toimitaan mutta ainakin täällä etelämpänä missä puutkin on pidempiä ja niiden kapeneminen hitaampaa käytetään motoissa automaattiajoa. Tietenkin kuski pystyy tekemään omat korjauksensa aptin ehdottamaan katkaisukohtaan. Ja tarkoitin leimikkokohtaisilla apteilla nimen omaan motolle lähetettävää katkonta ohjetta. En hintoja sisältävää matriisia. Harvemmissa kauppakirjoissa etukäteen määritellään minkä verran mitäkin pituutta katkotaan, vaan katkontaa ohjataan sen mukaan mitä pituuksia kulloinkin tarvitaan, kunhan kyseiset mitat vaan ilmenevät kauppakirjassa. Ja ne muutokset voi tarvittaessa tehdä vaikka kesken saman leimikon hakkuun jos tarve vaatii. Muutoin olen kanssasi samaa mieltä edellä keskustelluista asioista..

Lue lisää

Heh, ei oo poroja näkyny tällä seudulla, eivät oo vissiin levinneet vielä tänne asti..

Taitaapi olla katkonnan ohjauksessa eroja firmojen välillä. Tukkien katkontaohjellahan ei ole juuri merkitystä tukin saantoon, ellei mitään pituuksia ole laitettu kielletyiksi (ja näin ei saa olla, ellei ole kaupan yhteydessa sovittu). Lyhyttä tehdään tarpeen mukaan, vaikka niiden tavoiteosuus ylittyisikin eli tieten tahtoen tukkia ei puida selluksi.

Otetaanpa esimerkki: Puun pituus 21 metriä, josta tukkiosaa 15 metriä. Voidaan katkoa vaikkapa seuraavasti: 55dm 55 dm 39 dm. Tukkia menee hukkaan 10 cm. Toinen vaihtoehto: 55 dm 43 dm 52 dm. Tukkia menee hukkaan 0 cm. Kolmas vaihtoehto: 43 dm 43 dm 31 dm 31 dm. Tukkia menee hukkaan 20 cm. Eli ei kovin suuria eroja, jos oletetaan, että runko on täysin suora eikä siinä ole mitään vikoja. Lisäksi tukin katkonta vaikuttaa siihen, minkä verran jää latvaa, joka ei kelpaa edes kuiduksi.

Tarkimmin tukki saataisiin katkottua, mikäli runko syötettäisiin kokonaan kouran läpi ennen katkaisua tukeiksi. Silloin siitä saataisiin tarkka mittaustieto, jolloin katkonta voitaisiin optimoida. Jos koura vielä löytäisi viat ja sijoittaisi ne pituuskäyrälle, niin oltaisiin jo todella pitkällä kehityksessä...

mti (AMK) kirjoitti:

Totta kai tukkia menee kuituun! Jos nimittäin ajattelee, että se osa puusta, joka täyttää tukin minimiläpimitan (esim 15 cm) on tukkia. Mutta kun ei ole.. Tukilla on tietyt mitta- ja LAATUvaatimukset. Siis jos kuitupinossa puu näyttää paksulta, ei se tarkoita, että se olisi tukki. Se on esim. lenko, moniväärä, koroinen, laho, jne. Totta kai siitä kotitarvesahuri tekisi lautaa ja lankkua, mutta isompi saha ei.

Metsänhakkuusopimuksessa ja hankintasopimuksessa on liitteenä tukin mitta- ja laatuliitteet. Sen vaatimusten mukaan tehdään tukit. Niin, ja raakkia tehdään myös firman omilla motoilla, ts. tukkikasassa on kuitupuuta! Siis puuta, joka ei täytä tukin laatua, mutta silti siitä maksetaan puun myyjälle tukin hinta. Se siis toimii näinkin päin, mutta sitä ei kaikki aina muista.

Ja lopuksi Maunolle: Lopeta provosointi, en minä siitä hermostu, jos sitä ajat takaa. Kerron vain omat näkemykseni, kuten sinäkin. Jokaiselle mielipiteelle on täällä sijaa ja on hyvä että asioista syntyy keskustelua. Mutta sinun kommenttisi "mikään muu ei ole totta, kuin mitä mti (AMK) kertoo, mutta hän ei halunne nähdä totuutta..." on ihan puhdasta provosointia ja p**kan jauhamista, joka ei edesauta kenenkään asiaa. Pysytäänkö siis asialinjalla? :)

Lue lisää

Sahat eivät halua tontilleen mitä sattuu tavaraa, vaikka sen läpimitta täyttäisikin tukin mitat. Mutta jos laatu ei kelpaa niin ei.

Tämä idea kuitupuun hyödyntämiseksi mahdollistaa myös tämmöisen raakin tai kuitupuun hyödyntämisen uudella tavalla - jopa siten, että siitä saisi arvoa lisää.

Se onkin sitten toinen juttu, että kuka sen lisäarvon saisi?? Metsänomistajako vai sitten esim. yhtiö, joka hankkii puutavaraa ja myy raakin toisenlaiseen jalostukseen.

Oma mielipiteeni on, että hyöty kuuluu sille, joka haluaa tehdä sen eteen vähän töitä.

mti (AMK) kirjoitti:

Heh, ei oo poroja näkyny tällä seudulla, eivät oo vissiin levinneet vielä tänne asti..

Taitaapi olla katkonnan ohjauksessa eroja firmojen välillä. Tukkien katkontaohjellahan ei ole juuri merkitystä tukin saantoon, ellei mitään pituuksia ole laitettu kielletyiksi (ja näin ei saa olla, ellei ole kaupan yhteydessa sovittu). Lyhyttä tehdään tarpeen mukaan, vaikka niiden tavoiteosuus ylittyisikin eli tieten tahtoen tukkia ei puida selluksi.

Otetaanpa esimerkki: Puun pituus 21 metriä, josta tukkiosaa 15 metriä. Voidaan katkoa vaikkapa seuraavasti: 55dm 55 dm 39 dm. Tukkia menee hukkaan 10 cm. Toinen vaihtoehto: 55 dm 43 dm 52 dm. Tukkia menee hukkaan 0 cm. Kolmas vaihtoehto: 43 dm 43 dm 31 dm 31 dm. Tukkia menee hukkaan 20 cm. Eli ei kovin suuria eroja, jos oletetaan, että runko on täysin suora eikä siinä ole mitään vikoja. Lisäksi tukin katkonta vaikuttaa siihen, minkä verran jää latvaa, joka ei kelpaa edes kuiduksi.

Tarkimmin tukki saataisiin katkottua, mikäli runko syötettäisiin kokonaan kouran läpi ennen katkaisua tukeiksi. Silloin siitä saataisiin tarkka mittaustieto, jolloin katkonta voitaisiin optimoida. Jos koura vielä löytäisi viat ja sijoittaisi ne pituuskäyrälle, niin oltaisiin jo todella pitkällä kehityksessä...

Lue lisää

Sanoitkin tuossa viimeisessä lauseessasi kaiken oleellisen mitä meinasin viel kommentoida... Mutta siis kaikki tämä keskusteluhan lähti siitä miksi hankinnalla tehdystä tukista ei makseta enemmän kuin pystykaupalla ostetuista. Se lienee jo kaikille selvinnyt eli firma voi katkoa pystyleimikon tukit haluamiinsa mittoihin..Katkonnan tulokseen se ei suuresti vaikuta jos käyttävät apumittoina myös lyhyitä mittoja, mutta saavatpahan halumansa tukin pituutta mahdollisimman paljon leimikosta...

mti (AMK) kirjoitti:

Totta kai tukkia menee kuituun! Jos nimittäin ajattelee, että se osa puusta, joka täyttää tukin minimiläpimitan (esim 15 cm) on tukkia. Mutta kun ei ole.. Tukilla on tietyt mitta- ja LAATUvaatimukset. Siis jos kuitupinossa puu näyttää paksulta, ei se tarkoita, että se olisi tukki. Se on esim. lenko, moniväärä, koroinen, laho, jne. Totta kai siitä kotitarvesahuri tekisi lautaa ja lankkua, mutta isompi saha ei.

Metsänhakkuusopimuksessa ja hankintasopimuksessa on liitteenä tukin mitta- ja laatuliitteet. Sen vaatimusten mukaan tehdään tukit. Niin, ja raakkia tehdään myös firman omilla motoilla, ts. tukkikasassa on kuitupuuta! Siis puuta, joka ei täytä tukin laatua, mutta silti siitä maksetaan puun myyjälle tukin hinta. Se siis toimii näinkin päin, mutta sitä ei kaikki aina muista.

Ja lopuksi Maunolle: Lopeta provosointi, en minä siitä hermostu, jos sitä ajat takaa. Kerron vain omat näkemykseni, kuten sinäkin. Jokaiselle mielipiteelle on täällä sijaa ja on hyvä että asioista syntyy keskustelua. Mutta sinun kommenttisi "mikään muu ei ole totta, kuin mitä mti (AMK) kertoo, mutta hän ei halunne nähdä totuutta..." on ihan puhdasta provosointia ja p**kan jauhamista, joka ei edesauta kenenkään asiaa. Pysytäänkö siis asialinjalla? :)

Lue lisää

Maakunnissa ja maakuntien hiljaiset miehet sanoo, että turha urputtaa, ne tekee mitä tahtoo, ei niille (???) tavallinen metsänomistaja mitään mahda?
Just tuota yksipuolista käsitystä puukasvattajan vastapuolena on kirjoitustesi kiukkuinen taso.
Ennenhän semmoisen metsänomistajan metsät pantiin toimenpidekieltoon oliko se noin 10 v jos uskalsikin epäillä ulkopuolisten tekijöiden oikeellisuutta omissa metsissään, jossa kumminkin vastuu oli sillä heikommalla osapuolella, eli metsänomistajalla.
Kysyin kerran(10vsitten) MHY:n korkeimmalta pomolta, koska he ottaa vastuun virheistään, niin hän vastasi, ettei koskaan, koska kukaanhan ei lähtisi näihin hommiin jos sellainen vastuu pitäisi ottaa:)

Mauno kirjoitti:

Maakunnissa ja maakuntien hiljaiset miehet sanoo, että turha urputtaa, ne tekee mitä tahtoo, ei niille (???) tavallinen metsänomistaja mitään mahda?
Just tuota yksipuolista käsitystä puukasvattajan vastapuolena on kirjoitustesi kiukkuinen taso.
Ennenhän semmoisen metsänomistajan metsät pantiin toimenpidekieltoon oliko se noin 10 v jos uskalsikin epäillä ulkopuolisten tekijöiden oikeellisuutta omissa metsissään, jossa kumminkin vastuu oli sillä heikommalla osapuolella, eli metsänomistajalla.
Kysyin kerran(10vsitten) MHY:n korkeimmalta pomolta, koska he ottaa vastuun virheistään, niin hän vastasi, ettei koskaan, koska kukaanhan ei lähtisi näihin hommiin jos sellainen vastuu pitäisi ottaa:)

Lue lisää

Onneksi ajat ovatjo muuttuneet. Metsänomistaja alaa olla jo isäntä metsässään. Muutenki tsaarinajan simputusmeininki on onneksi katoamassa.

Nostan hattua niille mohikaaneille, jotka ovat jaksaneet tapella noita tsaarin kätyreitä vastaan vielä itsenäisyyden aikana.

Ja kuitupuulle pitäis jollakin konstilla saada lisää hintaa - kun edellinen sukupolvi ehti hakata tukit.

Se on vaan totta, että hankintapuuta syrjitään. Jos keksitte keinoja miten hankintapuulle saataisiin kysyntää olisin heti mukana.

Mauno kirjoitti:

Maakunnissa ja maakuntien hiljaiset miehet sanoo, että turha urputtaa, ne tekee mitä tahtoo, ei niille (???) tavallinen metsänomistaja mitään mahda?
Just tuota yksipuolista käsitystä puukasvattajan vastapuolena on kirjoitustesi kiukkuinen taso.
Ennenhän semmoisen metsänomistajan metsät pantiin toimenpidekieltoon oliko se noin 10 v jos uskalsikin epäillä ulkopuolisten tekijöiden oikeellisuutta omissa metsissään, jossa kumminkin vastuu oli sillä heikommalla osapuolella, eli metsänomistajalla.
Kysyin kerran(10vsitten) MHY:n korkeimmalta pomolta, koska he ottaa vastuun virheistään, niin hän vastasi, ettei koskaan, koska kukaanhan ei lähtisi näihin hommiin jos sellainen vastuu pitäisi ottaa:)

Lue lisää

Metsänomistaja olen itsekin. Eli se siitä päättelystä, että olisin puunkasvattajan vastapuolelle.. Mutta elän tätä päivää, olen realisti ja työskentelen metsäalalla. Nykyään metsänomistaja saa tehdä omille metsilleen (melkein) mitä tahtoo, toisin kuin ennen. Mutta silti metsänomistaja on aina viime kädessä vastuussa siitä, mitä metsässään tekee. Ei vastuuta voi kellekään toiselle vierittää, ellei sitten anna valtakirjaa metsän hoidosta jollekulle ulkopuoliselle.

Miksi olisin kiukkuinen, päinvastoin. Mukavahan sinun kommenttejasi on lueskella ja itsekseen myhäillä, joskus jopa naureskella :))

muuttunet kirjoitti:

Onneksi ajat ovatjo muuttuneet. Metsänomistaja alaa olla jo isäntä metsässään. Muutenki tsaarinajan simputusmeininki on onneksi katoamassa.

Nostan hattua niille mohikaaneille, jotka ovat jaksaneet tapella noita tsaarin kätyreitä vastaan vielä itsenäisyyden aikana.

Ja kuitupuulle pitäis jollakin konstilla saada lisää hintaa - kun edellinen sukupolvi ehti hakata tukit.

Se on vaan totta, että hankintapuuta syrjitään. Jos keksitte keinoja miten hankintapuulle saataisiin kysyntää olisin heti mukana.

Lue lisää

Kun ensin saataisiin selville, kuinka ostajan kannattaa maksaa kannolle tukista enemmän, kuin tievarressa olevilta.
Itsellä on aivan selvä visio asiasta, mutta sellaisen täällä julkaisusta liki kaikki lynkkaisi minut, vaikka se selviäisi, jos kaikki metsänomistajat olisi tarkkoja ja lopetettaisiin liki satavuotta kasvaneiden metsien ostajiin luottaminen, niinkuin jotkut luottaa paaviin erehtymättömänä.
Kun kaksikin sukupolvea puu kasvaa, niin turhan huolettomasti, ilman valvontaa myydään, kun uskotaan, ettei "iso firma" voi pettää tilaisuuden tullen?
Maailmassa ei ole kuin yksi varma asia ja se on epävarma:))

Mauno kirjoitti:

Kun ensin saataisiin selville, kuinka ostajan kannattaa maksaa kannolle tukista enemmän, kuin tievarressa olevilta.
Itsellä on aivan selvä visio asiasta, mutta sellaisen täällä julkaisusta liki kaikki lynkkaisi minut, vaikka se selviäisi, jos kaikki metsänomistajat olisi tarkkoja ja lopetettaisiin liki satavuotta kasvaneiden metsien ostajiin luottaminen, niinkuin jotkut luottaa paaviin erehtymättömänä.
Kun kaksikin sukupolvea puu kasvaa, niin turhan huolettomasti, ilman valvontaa myydään, kun uskotaan, ettei "iso firma" voi pettää tilaisuuden tullen?
Maailmassa ei ole kuin yksi varma asia ja se on epävarma:))

Lue lisää

Niin, onneksi on Mauno ja "salaliittoteoriat"... :))

jeppsis kirjoitti:

Niin, onneksi on Mauno ja "salaliittoteoriat"... :))

Eipä ole Mauno tuttu mies enkä tiedä hänen salaliitoistaan.

Mutta se on aivan varma asia, että leväperäistä metsänomistajaa vedetään pahemmin kuin pässiä.

Olipa myymässä puuta, tekemässä tietä, ojittamassa tai melkein mitä tahansa niin aina on ollut kusetuksen vaara.

Meillä on kirjattu metsätalouden työt kuvioittain kirjanpitoon ja sieltäkin löytyy esimerkkejä vaikka kuinka.

Samalla kylällä on metsänomistajia, joita on viety narussa. Tulee paha lovi lompakkoon.

en tunne kirjoitti:

Eipä ole Mauno tuttu mies enkä tiedä hänen salaliitoistaan.

Mutta se on aivan varma asia, että leväperäistä metsänomistajaa vedetään pahemmin kuin pässiä.

Olipa myymässä puuta, tekemässä tietä, ojittamassa tai melkein mitä tahansa niin aina on ollut kusetuksen vaara.

Meillä on kirjattu metsätalouden työt kuvioittain kirjanpitoon ja sieltäkin löytyy esimerkkejä vaikka kuinka.

Samalla kylällä on metsänomistajia, joita on viety narussa. Tulee paha lovi lompakkoon.

Lue lisää

Sama tunne on täällä ja kokemuksia olen kuullut monilta, mutta ovat hiljaa, kun nyt on kuulemma paljon vapaampaa, kuin takavuosina, kun ei "niille" mitään voi?
Täällä kirjoittamassa on muutamia sellaisia henkilöitä jotka probakoivat, että epäilyksille ole sijaa ja tapahtuneet tosiasiatkin on vain paskaisen mielikuvituksen tuotetta.
Ja on huomioitava sekin seikka, että jos jonkun lompakkoon tulee lovi, niin toinen hyötyy vastaavan verran. Samahan on aina kaupassa, jos erehtyy maksamaan kiskurihinnan, niin myyjä tykkää, että oli hyvä kauppa ja ostaja taas pitää huonona. Puunostaja pitää kauppaa hyvänä, jos saa liki ilman, mutta metsänomistan "ei" muka pitäisi urputtaa, koska ostaja on tyytyväinen(:

Mauno kirjoitti:

Sama tunne on täällä ja kokemuksia olen kuullut monilta, mutta ovat hiljaa, kun nyt on kuulemma paljon vapaampaa, kuin takavuosina, kun ei "niille" mitään voi?
Täällä kirjoittamassa on muutamia sellaisia henkilöitä jotka probakoivat, että epäilyksille ole sijaa ja tapahtuneet tosiasiatkin on vain paskaisen mielikuvituksen tuotetta.
Ja on huomioitava sekin seikka, että jos jonkun lompakkoon tulee lovi, niin toinen hyötyy vastaavan verran. Samahan on aina kaupassa, jos erehtyy maksamaan kiskurihinnan, niin myyjä tykkää, että oli hyvä kauppa ja ostaja taas pitää huonona. Puunostaja pitää kauppaa hyvänä, jos saa liki ilman, mutta metsänomistan "ei" muka pitäisi urputtaa, koska ostaja on tyytyväinen(:

Lue lisää

Ainahan "kusetuksen" vaara on olemassa silloin, kun ollaan tekemässä sopimusta, jossa toinen osapuoli on ammattilainen ja toinen "amatööri". Samahan pätee mm. auto- ja asuntokaupoissa, lainan ottamisessa jne. jne. Suomessa on kuitenkin mahdollisuus hakea oikeutta, ellei "kusettaja" tajua tulla vastaan. Oikeudessa puidaan näitä asioita, jolloin "kusettajalle" voi tulla tuomio esim. petoksesta.

Tästä päästäänkin siihen, kuka nykyään uskaltaa viilata ihmisiä tahallaan linssiin, sillä kaikki pelkäävät julkisuutta. Jotkut uskaltavat, mutta käry käy aikanaan...

Puukaupassa hinta on oikea silloin, kun molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Jos ostajan hinta ei tunnu sopivalta, silloin ei kannattane myydä. Kyllä aika tavaran kaupittaa :)

Tuo 10 000 m3 ei kuulosta hirveän suurelle määrälle mutta paikallisestihan sillä voisi olla merkitystä. Ja jos laitoksia voisi rakentaa useampia.. Voiko laitoksella käyttää muuta kuin mätntykuitua? Esimerkiksi koivukuituhan on euron verran halvenpaa kuin mäntykuitu. Pystyisikö laitoksissa käyttämään esimerkiksi lehtikuusta jonka pienilämpimittainen puu jää usein hukkapuuksi eikä kelpaa selluksi? Noin 100 litraisen ensiharvennusmännikön pystyhinta on tällä hetkellä 12-14 € m3. Kuusikuituhan on arvokkaampaa eli 100 litraisesta harvennuksesta saa tällä hetkellä noin 17-19 € m3. Koivukuitu on puolestaan mäntykuidun hinnoissa tai euron verran alhaisempi. Tulevaisuudessa saattaa olla että mäntyäkin aletaan jalostamaan samalla tavoin kuin kuusikuitua eli hiertämällä..tällöin senkin hinta saattaa nousta kuusikuidun tasolle..

tuo 10000 m3 on niin pieni määrä että laitoksia pitäis olla joka kylässä että metsänomistajille ois jotain hyötyä.

mies kirjoitti:

tuo 10000 m3 on niin pieni määrä että laitoksia pitäis olla joka kylässä että metsänomistajille ois jotain hyötyä.

Se on totta, että tuo 10 000 m3 vuodessa on pieni määrä. Se on pieni määrä, vaikka laitoksia olisi useampia.

Syy tähän:
- haluan olla vielä toistaiseksi inhorealisti, markkinoille ei voi tuoda yhdellä kertaa tolkutonta määrää tuotetta. Parin ensimmäisen laitoksen tuotanto mahtuu markkinoille heti.

- laitoksia pystyy laajentamaan jo muutaman vuoden kuluessa laitoksen käynnistyksestä

- entäpä jos saisimme koottua aktiivisten metsänomistajien porukan, joista osa saattaisi olla jopa osakkaana laitoksessa. Tuo 10 000 m3 voisi olla sopivan kokoinen laitos käynnistyä. Sen verran kuituputa, että se tuntuisi aktiivisten metsänomistajien puunmyyntitileissä - sen verran pieni, että kaikki riskit on minimoitu

mutta kirjoitti:

Tuo 10 000 m3 ei kuulosta hirveän suurelle määrälle mutta paikallisestihan sillä voisi olla merkitystä. Ja jos laitoksia voisi rakentaa useampia.. Voiko laitoksella käyttää muuta kuin mätntykuitua? Esimerkiksi koivukuituhan on euron verran halvenpaa kuin mäntykuitu. Pystyisikö laitoksissa käyttämään esimerkiksi lehtikuusta jonka pienilämpimittainen puu jää usein hukkapuuksi eikä kelpaa selluksi? Noin 100 litraisen ensiharvennusmännikön pystyhinta on tällä hetkellä 12-14 € m3. Kuusikuituhan on arvokkaampaa eli 100 litraisesta harvennuksesta saa tällä hetkellä noin 17-19 € m3. Koivukuitu on puolestaan mäntykuidun hinnoissa tai euron verran alhaisempi. Tulevaisuudessa saattaa olla että mäntyäkin aletaan jalostamaan samalla tavoin kuin kuusikuitua eli hiertämällä..tällöin senkin hinta saattaa nousta kuusikuidun tasolle..

Lue lisää

Mäntykuitu on parasta laitokselle. Kuusi menköön suosioola hiomoteollisuuden raaka-aineeksi (tai ehkä myös hiokkeen valmistukseen).

Koivua on kokeiltu vasta alustavasti. Sen käyttö onnistuu, mutta siitä tulee kaikkiaan uusi tuote. On ensin tutkittava, että markkinoilla hyväksytään koivu raaka-aineeksi. Mahdollista se toki on.

Lehtikuusi on tosiaan jo mielenkiintoinen. Sen käyttömahdollisuudesta ei ole tietoa vielä. Sellumiehet tosiaan sanovat, että jos lehtikuusta laitetaan männyn joukkoon sellukattilaan, se liukenee sinne melkein kokonaan. Sellutehtaalla lehtikuusen keitto vaatisi oman ajomallin ja se ei onnistu ellei tavaraa ole todella paljon = vuorokaudessa jopa pari-kolmetuhatta kuutiota.

Sanokaapa mihin lehtikuusi menee nykyään ensiharvennuksilta? Paljonko sitä tulee? Lehtikuusta käsittääkseni on istutettu harvempaan kuin mäntyä - entä jos sitä kasvattaisi pidempään ennen ensiharvennusta. Eihän se ole ainakaan meilläpäin samalla lailla altis edes lumi- tai myrskytuhoille, koska siinä ei ole neulasia talvella. Ensiharvennusta järeämmälle lehtikuuselle voisi löytyä käyttöä erikoispuunjalostajilta: puusepäntuotteista tai sisustuskäytöstä.

Lehtikuusenkin ongelma on varmaan, etteivät kysyntä ja tarjonta tahdo kohdata.

ideanikkari kirjoitti:

Mäntykuitu on parasta laitokselle. Kuusi menköön suosioola hiomoteollisuuden raaka-aineeksi (tai ehkä myös hiokkeen valmistukseen).

Koivua on kokeiltu vasta alustavasti. Sen käyttö onnistuu, mutta siitä tulee kaikkiaan uusi tuote. On ensin tutkittava, että markkinoilla hyväksytään koivu raaka-aineeksi. Mahdollista se toki on.

Lehtikuusi on tosiaan jo mielenkiintoinen. Sen käyttömahdollisuudesta ei ole tietoa vielä. Sellumiehet tosiaan sanovat, että jos lehtikuusta laitetaan männyn joukkoon sellukattilaan, se liukenee sinne melkein kokonaan. Sellutehtaalla lehtikuusen keitto vaatisi oman ajomallin ja se ei onnistu ellei tavaraa ole todella paljon = vuorokaudessa jopa pari-kolmetuhatta kuutiota.

Sanokaapa mihin lehtikuusi menee nykyään ensiharvennuksilta? Paljonko sitä tulee? Lehtikuusta käsittääkseni on istutettu harvempaan kuin mäntyä - entä jos sitä kasvattaisi pidempään ennen ensiharvennusta. Eihän se ole ainakaan meilläpäin samalla lailla altis edes lumi- tai myrskytuhoille, koska siinä ei ole neulasia talvella. Ensiharvennusta järeämmälle lehtikuuselle voisi löytyä käyttöä erikoispuunjalostajilta: puusepäntuotteista tai sisustuskäytöstä.

Lehtikuusenkin ongelma on varmaan, etteivät kysyntä ja tarjonta tahdo kohdata.

Lue lisää

Kyllä tässä vähän mielenkiinto herää mikä tämä on tämä teidän uusi "tuote". Toivottavasti onnistutte yrityksessänne eihän tuosta voi ainakaan näin yksityismetsätalouden kannalta ajateltuna haittaa olla.

Lehtikuusihan on valopuu joka tarvitsee siis paljon valoa kasvaakseen. Istutustiheytenä käytetään rauduskoivun viljelytiheyttä tai hieman sen alle.. Lehtikuusen viljelyalat ovat lisääntyneet tasaisesti aina näihin vuosiin saakka ja tällä hetkellä on jo hyviä lehtikuusikoita ensiharvennusiässä. Lehtikuusen järeälle osalle on kyllä tälläkin hetkellä kysyntää puuseppäteollisuudessa ja pienten sahojen keskuudessa mutta ongelmana on juuri ohutläpimittainen puu. Sillä se vaatii selluteollisuudessa oman keittoprosessinsa eikä sitä voi sotkea esim. mäntykuidun kanssa. Samanlaisia ongelmia on toisen pihkaisen puulajin kanssa joka on kontorta mänty. Näiden puulajien ohutläpimittaiset "kuitupuut" pitäisi saada hyötykäyttöön. Niiden käyttö mm. energiapuuna on ongelmallista sillä korkea pihkapitoisuus aiheuttaa ongelmia lämpölaitosten kattiloissa. Pihkasta muodostuu nimittäin syövyttäviä yhdisteitä palamisprosessin aikana ja ne saattavat lyhentää lämpölaitosten toimintaikää merkittävästi.

mutta kirjoitti:

Tuo 10 000 m3 ei kuulosta hirveän suurelle määrälle mutta paikallisestihan sillä voisi olla merkitystä. Ja jos laitoksia voisi rakentaa useampia.. Voiko laitoksella käyttää muuta kuin mätntykuitua? Esimerkiksi koivukuituhan on euron verran halvenpaa kuin mäntykuitu. Pystyisikö laitoksissa käyttämään esimerkiksi lehtikuusta jonka pienilämpimittainen puu jää usein hukkapuuksi eikä kelpaa selluksi? Noin 100 litraisen ensiharvennusmännikön pystyhinta on tällä hetkellä 12-14 € m3. Kuusikuituhan on arvokkaampaa eli 100 litraisesta harvennuksesta saa tällä hetkellä noin 17-19 € m3. Koivukuitu on puolestaan mäntykuidun hinnoissa tai euron verran alhaisempi. Tulevaisuudessa saattaa olla että mäntyäkin aletaan jalostamaan samalla tavoin kuin kuusikuitua eli hiertämällä..tällöin senkin hinta saattaa nousta kuusikuidun tasolle..

Lue lisää

ensiharvennusmännikköä ole olemassakaan...
Ostomies männyn harvennusleimikon mielellään sellaiseksi hinnoittelee,jos myyjä ei mitään ymmärrä,mutta siitähän lähtee jo tukkia, pikkutukkia ,parrua...
Jotenkin metsää on aiemmin käsitelty jos poistettavat puut on 100 litrasia.
Kaikki ensiharvennukset joita olen hakannut ovat olleet 60-70 litrasia..

Heti olisin valmis lähtemään osakkaaksi lämpölaitokseen ,joka esim. lämmittää paikallisen kirkonkylän.
Kuitupuun energia myytynä lämpöisenävetenä kiinteistöille antaa huikean hinnan/m3
Tähän laitokseen ei sitten saisi päästää sivullisia rahastamaan esin Mhy:tä....

sata litrasta kirjoitti:

ensiharvennusmännikköä ole olemassakaan...
Ostomies männyn harvennusleimikon mielellään sellaiseksi hinnoittelee,jos myyjä ei mitään ymmärrä,mutta siitähän lähtee jo tukkia, pikkutukkia ,parrua...
Jotenkin metsää on aiemmin käsitelty jos poistettavat puut on 100 litrasia.
Kaikki ensiharvennukset joita olen hakannut ovat olleet 60-70 litrasia..

Heti olisin valmis lähtemään osakkaaksi lämpölaitokseen ,joka esim. lämmittää paikallisen kirkonkylän.
Kuitupuun energia myytynä lämpöisenävetenä kiinteistöille antaa huikean hinnan/m3
Tähän laitokseen ei sitten saisi päästää sivullisia rahastamaan esin Mhy:tä....

Lue lisää

Sanokaapa olisivatko mhy:t ja metsänomistajien liitot mahdollisina kumpaneina tai osakkaina riippakivi. Vai kävisikö tosiaan niin, että ne rahastaisivat hyödyn, joka kuuluisi itse asiassa metsänomistajille.

Huom! Jos ollaan realisteja silti jonkun tahon olisi hyvä olla koordinoimassa ja järjestelemässä puunhankintaa. Se taho voi olla tietenkin aktiivinen metsänomistajaporukka. Samoin se taho voi olla vaikkapa koneurakoitsija, joka on apuna korjuussa.

Mhy:t poikkeavat toisistaan aika paljon. On hyvin paljon kiinni siitä kuinka aktiivinen vetäjä yhdistyksellä on.

ideanikkari kirjoitti:

Sanokaapa olisivatko mhy:t ja metsänomistajien liitot mahdollisina kumpaneina tai osakkaina riippakivi. Vai kävisikö tosiaan niin, että ne rahastaisivat hyödyn, joka kuuluisi itse asiassa metsänomistajille.

Huom! Jos ollaan realisteja silti jonkun tahon olisi hyvä olla koordinoimassa ja järjestelemässä puunhankintaa. Se taho voi olla tietenkin aktiivinen metsänomistajaporukka. Samoin se taho voi olla vaikkapa koneurakoitsija, joka on apuna korjuussa.

Mhy:t poikkeavat toisistaan aika paljon. On hyvin paljon kiinni siitä kuinka aktiivinen vetäjä yhdistyksellä on.

Lue lisää

ja kuitupuun hinta on kohdallaa pitää yks mies olla rajoittamassa sitä puun tulvaa mitä tarjotaan ...
Sopiva muutaman hyvän osakkaan porukka niin ei käy liian rankaksi hoitaa hommaa jää vapaa-aikaakin..
Ja osakkaat sellaisia et ne katsoo yrityksen etua, eikä yritä kokoajan varastaa toisilta..
Esim kasvinviljelijöitä ,joilla parhaassa tapauksessa kalusto jo valmiina..
Ei sen tartte olla pönkittämässä Mhy.n taloutta

risujen kirjoitti:

ja kuitupuun hinta on kohdallaa pitää yks mies olla rajoittamassa sitä puun tulvaa mitä tarjotaan ...
Sopiva muutaman hyvän osakkaan porukka niin ei käy liian rankaksi hoitaa hommaa jää vapaa-aikaakin..
Ja osakkaat sellaisia et ne katsoo yrityksen etua, eikä yritä kokoajan varastaa toisilta..
Esim kasvinviljelijöitä ,joilla parhaassa tapauksessa kalusto jo valmiina..
Ei sen tartte olla pönkittämässä Mhy.n taloutta

Lue lisää

Metsänhoitoyhdistysten tarkoitus on pönkittää metsänomistajien taloutta tuottamalla neuvontaa sekä palveluita. Niistä osa katetaan metsänhoitomaksuilla. Jotta metsänhoitomaksut saataisiin pysymään kohtuullisella tasolla on kuitenkin joistakin toiminnoista kuten esimerkiksi hankintapalvelutoiminnasta perittävä kustannuksien korvaukseksi toimitusmaksuja. Ei metsänhoitoyhdistysten tarkoitus ole rahastaa ketään. Suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä teki kuluneenakin vuonna tappiollisen tilinpäätöksen. Kaikki työ maksaa, niin myös metsänomistajien opastaminen sekä palveluiden tuottaminen heille.

sata litrasta kirjoitti:

ensiharvennusmännikköä ole olemassakaan...
Ostomies männyn harvennusleimikon mielellään sellaiseksi hinnoittelee,jos myyjä ei mitään ymmärrä,mutta siitähän lähtee jo tukkia, pikkutukkia ,parrua...
Jotenkin metsää on aiemmin käsitelty jos poistettavat puut on 100 litrasia.
Kaikki ensiharvennukset joita olen hakannut ovat olleet 60-70 litrasia..

Heti olisin valmis lähtemään osakkaaksi lämpölaitokseen ,joka esim. lämmittää paikallisen kirkonkylän.
Kuitupuun energia myytynä lämpöisenävetenä kiinteistöille antaa huikean hinnan/m3
Tähän laitokseen ei sitten saisi päästää sivullisia rahastamaan esin Mhy:tä....

Lue lisää

Kyllä niitä satalitraisia ensiharvennusleimikoita on. Tiedän sen kun itse urakoitsijoille tilejä lasken. Tosin aiemmin kirjoittamani laskelma satalitraisen ensiharvennuksen hinnoittelusta oli vain esimerkki. On totta että suurin osa ensiharvennuksista on alle satalitraisia. Ja siitä satalitraisesta leimikosta saa jo hyvinkin esimerkiksi parrua jos puut ovat suoria ja hieman karummalla kasvupaikalla kasvaneita. On huomioitava että suurin piirtein silloin kun runkojen litrakoko laskee alle 70 litran pystyy harvennetulle alueelle hakemaan kemera tuen, joka parantaa harvennuksen kannattavuutta. Jos alueelta otetaan energiapuuta ja se luovutetaan vieraan käyttöön maksetaan energiapuulle tällä hetkellä vielä lisäksi 7 €/m3 energiapuun lähikuljetustukea.

ideanikkari kirjoitti:

Se on totta, että tuo 10 000 m3 vuodessa on pieni määrä. Se on pieni määrä, vaikka laitoksia olisi useampia.

Syy tähän:
- haluan olla vielä toistaiseksi inhorealisti, markkinoille ei voi tuoda yhdellä kertaa tolkutonta määrää tuotetta. Parin ensimmäisen laitoksen tuotanto mahtuu markkinoille heti.

- laitoksia pystyy laajentamaan jo muutaman vuoden kuluessa laitoksen käynnistyksestä

- entäpä jos saisimme koottua aktiivisten metsänomistajien porukan, joista osa saattaisi olla jopa osakkaana laitoksessa. Tuo 10 000 m3 voisi olla sopivan kokoinen laitos käynnistyä. Sen verran kuituputa, että se tuntuisi aktiivisten metsänomistajien puunmyyntitileissä - sen verran pieni, että kaikki riskit on minimoitu

Lue lisää

Jokos on toiminnassa tää "tehdas"?

vuorottelija kirjoitti:

Jokos on toiminnassa tää "tehdas"?

Rahankeruu on käynnissä. Puumarkkinatilanne on muuttunut ympärillä ja nyt jos olisi pienpuulle hyötykäyttöä, niin hyvä olisi. Lopputuotemarkkinoilla tilanne senkun vain paranee.

Tässä tilanteessa olisi muuten hyvä tehdä yhteistyötä myös bioenergiayritysten kanssa.

hyötykäyttöön kirjoitti:

Kyllä tässä vähän mielenkiinto herää mikä tämä on tämä teidän uusi "tuote". Toivottavasti onnistutte yrityksessänne eihän tuosta voi ainakaan näin yksityismetsätalouden kannalta ajateltuna haittaa olla.

Lehtikuusihan on valopuu joka tarvitsee siis paljon valoa kasvaakseen. Istutustiheytenä käytetään rauduskoivun viljelytiheyttä tai hieman sen alle.. Lehtikuusen viljelyalat ovat lisääntyneet tasaisesti aina näihin vuosiin saakka ja tällä hetkellä on jo hyviä lehtikuusikoita ensiharvennusiässä. Lehtikuusen järeälle osalle on kyllä tälläkin hetkellä kysyntää puuseppäteollisuudessa ja pienten sahojen keskuudessa mutta ongelmana on juuri ohutläpimittainen puu. Sillä se vaatii selluteollisuudessa oman keittoprosessinsa eikä sitä voi sotkea esim. mäntykuidun kanssa. Samanlaisia ongelmia on toisen pihkaisen puulajin kanssa joka on kontorta mänty. Näiden puulajien ohutläpimittaiset "kuitupuut" pitäisi saada hyötykäyttöön. Niiden käyttö mm. energiapuuna on ongelmallista sillä korkea pihkapitoisuus aiheuttaa ongelmia lämpölaitosten kattiloissa. Pihkasta muodostuu nimittäin syövyttäviä yhdisteitä palamisprosessin aikana ja ne saattavat lyhentää lämpölaitosten toimintaikää merkittävästi.

Lue lisää

Joka metsästä tulee eri puu -ja tavaralajeja. Jos alat sooloileen hinnoilla, yhtiöt ei osta mitään. Eli joudut ostamaan kaikki lajikkeet.

Kuitupuusta sai vuonna 1981 160 mk hankintana, pystyyn 90 mk.
Nyt saa 30 e. Hankintana ja 16 e pystykaupalla.
Hyvä palkka olin 2500 mk, eli 400 euroa.
Nyt saa 4000 euroa.
Eli siis palkka on 10-kertainen, mutta puuhinta on jumissa.
Sellunhinta on nyt 9-kertainen.
Nalle teki valtava töpin kun lopetti logistisesti mainion Kaskisen sellutehtaan.

Kuitupuun hinta on ala-arvoinen.
Ruotsiin viedään taas paljon kuitupuuta, ja sen kyllä ymmärtää.

Jaaha, pitäisi aina tarkistaa luvut! Edellä tuli lukuihini lapsus. Sellutonnin raakapuukustannus on tietenkin 6 x (23 15) eli 228 euroa ja osuus 33% sellutonnin hinnasta. Jos kuidun kantohinta olisi 20 euroa/m3, niin sellutonnin raakapuukustannus olisi 6 x (23 20) eli 258 euroa ja osuus 37% sellutonnin hinnasta. Anteeksi, oma moka.

Mitä korjuu kustannus liittyy asiaan?? Samalla voit laskea tehtaan kulut, ja henkilöstön jajohtajien palkatkin mukaan. Harvennus kuitu on 10e pinnassa/m3.

MetsastaSaaPollia kirjoitti:

Jaaha, pitäisi aina tarkistaa luvut! Edellä tuli lukuihini lapsus. Sellutonnin raakapuukustannus on tietenkin 6 x (23 15) eli 228 euroa ja osuus 33% sellutonnin hinnasta. Jos kuidun kantohinta olisi 20 euroa/m3, niin sellutonnin raakapuukustannus olisi 6 x (23 20) eli 258 euroa ja osuus 37% sellutonnin hinnasta. Anteeksi, oma moka.

Lue lisää

Kuitupuun kulutus sellutonnia kohti on 2,3 - 5 m³ riippuen puulajista ja menetelmästä. Sivutuotteiden arvo sitten erikseen. Niitähän riittää varsinkin uusissa sellutehtaissa.

Kyllä tuolle kuidun kulutukselle noin 6 m3 sellutonnia kohden on perusteet. Esimerkiksi Metsätehon raportissa vuodelta 1997 mitattiin mäntykuidun kulutukseksi eri koe-erissä 5,48-6,08 m3 sellutonnia kohden. Myös maatilatalouden Farmit-palvelukanava mainitsee mäntykuidun kulutukseksi noin 6 m3 sellutonnia kohden. Olisi hyvä kertoa, mistä esimerkiksi nuo 2,3 m3 kulutuslukemat on saatu.

2,3 m³ / t on koivun kulutus hiertämällä (mekaaninenmassa). N. 5 m³ / t kuorettoman havukuitupuun kulutus keskimäärin kemiallisessa sellunkeitossa. Saanto on pienempi, mutta siinäkään muut jakeet ei mene hukkaan, kuten ei mene kuorikaan. Esimerkkinä siitä : kuution kuorikatepaali maksaa kaupassa 100 € .
(Lähde kuitupuiden kulutuksista : Tapion taskukirja)