Netissä eräs saksalainen väitti että 30-vuotisessa sodassa katolilaiset pelkäsivät Hakkapeliittoja sen takia koska he kohtelivat vankeja julmasti. Kuulemma myös siviili väestöä sortivat kovalla tavalla, väittipä että harvat muut ruotsalais joukot käyttäytyivät niin petomaisesti kuin Hakkapeliitat.
Haluaisin vain tietää että pitävätkö nämä tarinat paikkaansa?
Hakkapeliitat
Ratsumies_?
104
6428
Vastaukset
- minätässä
Hakkapeliitat eivät olleet ruotsalaisia, vaan
siirtomaa-armeijaan pakko-otettuja suomalaisia.- Ratsumies_?
Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?
- Erik V
Ratsumies_? kirjoitti:
Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?
Laisinkaan.
Suomalaisia pelättiin, koska niitä pidettiin mielenvikaisina. - simon23
paskaa. Suomi kuului Ruotsiin 600-vuotta.
- 600 vuotta
simon23 kirjoitti:
paskaa. Suomi kuului Ruotsiin 600-vuotta.
Ei nyt sentään 600 vuotta, Suomi liitettiin Ruotsiin Birger jaarlin toimesta 1248-49 ja se erosi siitä 1808-09.
Eli 560 vuotta aika tarkkaan.
Ei nyt ruveta liioitteleen tätä Ruotsinvallan pituutta. - ownwfrjne
Ratsumies_? kirjoitti:
Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?
Hakkapeliitat taas urheudesta ja rohkeudesta ja Kroaattien raakuutta ja julmuutta pelättiin joita Ruotsi käytti ja samalla tuli tuo tunnusomainen kravatin käyttö.
- Anonyymi
600 vuotta kirjoitti:
Ei nyt sentään 600 vuotta, Suomi liitettiin Ruotsiin Birger jaarlin toimesta 1248-49 ja se erosi siitä 1808-09.
Eli 560 vuotta aika tarkkaan.
Ei nyt ruveta liioitteleen tätä Ruotsinvallan pituutta.Ai että ihan erosi. Oliko kansanäänestys?
- Anonyymi
Erik V kirjoitti:
Laisinkaan.
Suomalaisia pelättiin, koska niitä pidettiin mielenvikaisina.Niin koska he osasivat mentaalisen sodankäynnin, huusivat hyökätessään lujaa "hakkaa päälle"
- Anonyymi
600 vuotta kirjoitti:
Ei nyt sentään 600 vuotta, Suomi liitettiin Ruotsiin Birger jaarlin toimesta 1248-49 ja se erosi siitä 1808-09.
Eli 560 vuotta aika tarkkaan.
Ei nyt ruveta liioitteleen tätä Ruotsinvallan pituutta.Birger Jaarli liitti Hämeen Ruotsiin ja perusti Hämeen linnan. Etelä-Suomi (nyk Varsinais-Suomi) ja Pohjois-Suomi (nyk Satakunta) olivat jo silloin vanhastaan ruotsalaisia.
Ja kyllä, 30 v sodan suomalaiset olivat tietenkin ruotsalaisia, siinä missä svealaiset, götalaiset ym muut Ruotsin heimot - Anonyymi
600 vuotta kirjoitti:
Ei nyt sentään 600 vuotta, Suomi liitettiin Ruotsiin Birger jaarlin toimesta 1248-49 ja se erosi siitä 1808-09.
Eli 560 vuotta aika tarkkaan.
Ei nyt ruveta liioitteleen tätä Ruotsinvallan pituutta.Kai sitä voi sanoa eroamiseksi, kun Ruotsi hävisi sodan Venäjää vastaan, ja nykyisen Suomen alueet liitettiin Venäjään.
- Hakkelus
Takuulla jossain määrin pitävät paikkansa. Ruotsin valtio pyrki pitämään joukkonsa ulkomailla sotimassa peläten aikaa jolloin ne pitäisi kotiuttaa ja minkälaisia kustannuksia kotiutuksesta tulisi.
Joukkoja ei aseistusta lukuun ottamatta juuri huollettu emämaasta käsin. Oletettiin, että esim. ruokansa armeija hankkii paikan päällä siviileiltä pakko-otoin. Tästä syystä sotivien osapuolten väliin joutuneiden saksalaissiviilien kuolonuhrien määrä 30-vuotisessa sodassa oli niin korkea.
Toisaalta on muistettava, että 30-vuotinen sota alkoi jo 1618 Ruotsin liittyessä siihen vasta 1631. Tätä ajankohtaa aiemmista raakuuksista ei Ruotsia eikä suomalaisia hakkapeliittoja voi syyttää.
Silti suomalaisten näkökulmasta: turha ja älytön sota.- Pötyä-lykkäät
"Ruotsin valtio pyrki pitämään joukkonsa ulkomailla sotimassa peläten aikaa jolloin ne pitäisi kotiuttaa ja minkälaisia kustannuksia kotiutuksesta tulisi."
Sodankäynti oli niin kallista, että Ruotsi tarvitsi joko ulkomaista rahoitusta tai voittoisan sodan, jolloin voisi vaatia voitetulta korvauksia.
Kotiuttamiskulut olivat pikku juttu sotakuluihin verrattuina.
- Der Alte Schwede
Mitä Peter Englund kertoo "Suuren sodan vuosissa" ja "Voittamattomassa", niin ruotsalaiset 1600-luvun sotapäälliköt (Banér, Königsmarck, Kaarle X Kustaa) olivat jo valmiiksi sellaisia raakalaisia, että tuskin suomalaisten hakkapeliittojen teot niitä kauheuksissaan ylittävät.
- Ratsumies_?
Wikipedia ainakin väittää että katoliset sotilaat pelkäsivät Hakkapeliittoja koska vankien kohtelu oli julmaa heidän taholtansa? Tietääkö kukaan mitään kirjoja/nettisivua aihetta koskien?
- Fasisti
Eräs perustavanlaatuinen ero tuona ajan palkkasotureiden ja ensimmäisen kansallisarmeijan ( Ruotsi-Suomi ) välillä oli se, että palkkasoturit pyrkivät haavoittamaan, eivät tappamaan. Kansallisarmeija pyrki monestikin tuhoamaan vihollisensa. samoin kuin sotavankeja pidettiin kansallisarmeijan puolella lähinnä rasitteena.
Kuten ketjussa ylempänä mainittiin tuon ajan sotapäälliköt olivat aikalailla raaempia kuin myöhemmällä ajalla. Joidenkin taistelujen jälkeen annettiin voittaneiden sotilaiden mellastaa ( = ryöstää, tuhota, raiskata, kiduttaa, polttaa, silpoa ja murhata ) tietyn ajanjakson ajan valloitetussa kaupungissa. Myös ruumiden ryöstely oli arkipäiväista.
Edelleen ylempänä todettiin pakko-otot ja niiden raaistava vaikutus olivat myös yksi osa tuon ajan sodankäyntiä. Kulkutaudit ja jatkuva kuolema ympärillä mursivat myös moraalia.
30-vuotisen sodan käsite on laaja ja siihen liittyy paljon muitakin aspekteja. Pelkän sodankäynnin puolelta uutuuksia olivat mm. taktiikan yleisten perusteiden muuttuminen, kevyen ratsuväen käyttöönotto ( hakkapeliitat ), nykyaikaisen tykistötoiminnan sekä pioneeritaidon
kehitys . Ja paljon muuta.
Hyviä perusteoksia:
Peter Englund : " Suuren sodan vuodet ", " Voittamaton ", " Pultava "
Petri Karonen: " Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 - 1809 "
ja tietysti klassikko:
Carl Grimberg: " Kansojen Historia , osat 13-14, Uskonsotien aika "
F - simon23
Fasisti kirjoitti:
Eräs perustavanlaatuinen ero tuona ajan palkkasotureiden ja ensimmäisen kansallisarmeijan ( Ruotsi-Suomi ) välillä oli se, että palkkasoturit pyrkivät haavoittamaan, eivät tappamaan. Kansallisarmeija pyrki monestikin tuhoamaan vihollisensa. samoin kuin sotavankeja pidettiin kansallisarmeijan puolella lähinnä rasitteena.
Kuten ketjussa ylempänä mainittiin tuon ajan sotapäälliköt olivat aikalailla raaempia kuin myöhemmällä ajalla. Joidenkin taistelujen jälkeen annettiin voittaneiden sotilaiden mellastaa ( = ryöstää, tuhota, raiskata, kiduttaa, polttaa, silpoa ja murhata ) tietyn ajanjakson ajan valloitetussa kaupungissa. Myös ruumiden ryöstely oli arkipäiväista.
Edelleen ylempänä todettiin pakko-otot ja niiden raaistava vaikutus olivat myös yksi osa tuon ajan sodankäyntiä. Kulkutaudit ja jatkuva kuolema ympärillä mursivat myös moraalia.
30-vuotisen sodan käsite on laaja ja siihen liittyy paljon muitakin aspekteja. Pelkän sodankäynnin puolelta uutuuksia olivat mm. taktiikan yleisten perusteiden muuttuminen, kevyen ratsuväen käyttöönotto ( hakkapeliitat ), nykyaikaisen tykistötoiminnan sekä pioneeritaidon
kehitys . Ja paljon muuta.
Hyviä perusteoksia:
Peter Englund : " Suuren sodan vuodet ", " Voittamaton ", " Pultava "
Petri Karonen: " Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 - 1809 "
ja tietysti klassikko:
Carl Grimberg: " Kansojen Historia , osat 13-14, Uskonsotien aika "
Fkäteen taistelussa?
- Fasisti
simon23 kirjoitti:
käteen taistelussa?
tähtään torsoon.
- Anonyymi
KimPihl kirjoitti:
Ruotsin armeijalla oli tapana, jostain syystä, tappaa vankinsa!
Ehei. Ruotsi täydensi tappioitaan myös ottamalla sotavangit omaan palvelukseensa, mikä oli yleinen tapa 1600-luvun Euroopassa. Esimerkiksi Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa kuninkaan sotajoukosta kaatui 3500 ruotsalaista (ml. suomalaiset) ja 2000 saksilaista, jotka saatiin korvattua 6000 sotavangilla.
- Haupitsi
Suosittelen luettavaksi Olavi Anttilan ja Juha Tetrin kirjaa "Hakkapeliittain jäljillä". Kirja ottaa kantaa kysymykseesi ja on muutenkin erittäin opettavainen historiantutkimus !
- Teemuri
Muistelisin, että Ruotsi-Suomen armeija oli tottunut hyvin liikkuvaan sotaan mm. itärintamilla. Siellä vankien ottaminen olisi johtanut armijan liikkuvuuden huonontumiseen. Taistellessaan sitten länsi-euroopassa toivat nämä mukanaan oman taiselutapansa. Hakkapeliitat hyökkäsivät ja tappoivat surutta antautuvia vihollisia.
- Fasisti
" Suosittelen luettavaksi Olavi Anttilan ja Juha Tetrin kirjaa "Hakkapeliittain jäljillä". Kirja ottaa kantaa kysymykseesi ja on muutenkin erittäin opettavainen historiantutkimus ! "
Olen täysin samaa mieltä haupitsin kanssa. Miten nyt tuon unohdin ...? - Anonyymi
Kirja Hakkapeliittain jäljillä ei ole tutkimus lainkaan, vaan matkakertosmu, eikä ikävä kyllä ole samalla tavalla uskottava kuin vaikkapa samana vuonna ilmestynyt Jussi Lappalaisen Sadan vuoden sota tie, tai esimerkiksi 2016 ilmestynyt Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla.
- tulee taistelutaktiikasta
Hakkapeliittojen maine tulee valitusta taistelutaktíikasta.
Hakkepeliitat oli nimenomaan Suomalaisia, niiden varustus ja koulutus oli varsin kirjava.
Tästä johtui ettei kyseinen joukko-osasto soveltunut sen aikaiseen ratsuväkitoimintaan, koska ei ollut kyllin hyvin kouluettu ja varustettu karakuloimaan.
Karakulointi oli sellaista taistelua missä ratsuväkiosasto eteni täyttä laukkaa yhdessä rintamassa kohti vastapuolta, pysähtyi ennen kohtaamista ja ampui musketeilla yhteislaukauksen.
Se jälkeen nopeasti vetäydyttiin lataamaan aseita, vastapuoli iski sillä välin samalla lailla.
Hakkapeliitat rymisteli sekalaisen aseistuksensa kanssa taistelukentän yli, ampuivat yhteislaukasen ja etenivät suoraan käsikähmään
jossa sitten rakaisivat taistelun kertarytinällä.
Kun kuningas "kustaa" huomasi tämän nopeuttavan taistelua ja ratkaisevan yleensä taistelut kerralla, niin hakkapeliitat siirrettiin taistelukentän keskelle ja niitä käytettiin sitten siinä vaiheessa kun taistelu piti ratkaista.
Eli joukkoja säästettiin tähän ratkaisuiskuun, niistä tuli kuninkaan "rautanyrkki" joka ei pelännyt mitään ...
Tälläinen taistelumenetelmä toi erittäin suuret tappiot molemmille puolin, siksi yleensä ammatilaisjoukot joita ratsuväki yleensä oli ei tykänneet siitä.
Aateliset oli palkkasotilaita jotka sotivat rikastuakseen ja toimivat ratsuväessä, ei sen takia että olisivat kaatuneet kuninkaan puolesta ...
Hakkapeliitat olivat inhottu vastus euroopan aatelisten ja palkkasotilaiden riveissä, ksoka sotivat "epäreilusti".
Tästä muuten tulee sanontakin, "Ruotsin kuningas sotii viimeiseen Suomalaiseen".
Eli Ruotsin kuningas soti aina niin kauon kuin oli jäljellä hakkapeliittoja, jos hakkapeliitat loppuivat niin tehtiin aselepo siksi aikaa että saatiin Suomesta täydennyksiä tähän "rautanyrkkiin" ...- simon23
sijainti oli lähes aina oikealla sivustalla.
- Lykkäät-pötyä
Suomalaista ratsuväkeä oli yleensä pieni vähemmistö kaikista ratsujoukoista noin 500 - 1 000 ratsukkoa. Se ratkaisi vain harvoja taisteluja, joskin tappeli yleensä hyvin.
Taktiikka opittiin Puolan ratsuväeltä, joka oli oppinut sen tataareilta.
Tiukassa ryhmityksessä edettiin rynnäkköetäisyydelle, jossa laukaistiin toinen pistooli, sitten laukkaan ja vastustajaan törmättäessä laukaistiin toinen pistooli ja sitten miekat esiin.
Tarvittaessa uusittiin lataustauon jälkeen.
Ratsumiehen varustus oli tarkkaan määrätty, joskin jäi usein vajaaksi.
"Eli Ruotsin kuningas soti aina niin kauon kuin oli jäljellä hakkapeliittoja, jos hakkapeliitat loppuivat niin tehtiin aselepo siksi aikaa että saatiin Suomesta täydennyksiä tähän "rautanyrkkiin" ..."
Hölynpölyä. Suomalaista ratsuväkeä oli harvoin edes 10 % kaikista. Poikkeuksia oli.
Hakkapeliittojen maine on Suomessa kehitetty Topeliuksen Välskärin kertomusten seurauksena. Lykkäät-pötyä kirjoitti:
Suomalaista ratsuväkeä oli yleensä pieni vähemmistö kaikista ratsujoukoista noin 500 - 1 000 ratsukkoa. Se ratkaisi vain harvoja taisteluja, joskin tappeli yleensä hyvin.
Taktiikka opittiin Puolan ratsuväeltä, joka oli oppinut sen tataareilta.
Tiukassa ryhmityksessä edettiin rynnäkköetäisyydelle, jossa laukaistiin toinen pistooli, sitten laukkaan ja vastustajaan törmättäessä laukaistiin toinen pistooli ja sitten miekat esiin.
Tarvittaessa uusittiin lataustauon jälkeen.
Ratsumiehen varustus oli tarkkaan määrätty, joskin jäi usein vajaaksi.
"Eli Ruotsin kuningas soti aina niin kauon kuin oli jäljellä hakkapeliittoja, jos hakkapeliitat loppuivat niin tehtiin aselepo siksi aikaa että saatiin Suomesta täydennyksiä tähän "rautanyrkkiin" ..."
Hölynpölyä. Suomalaista ratsuväkeä oli harvoin edes 10 % kaikista. Poikkeuksia oli.
Hakkapeliittojen maine on Suomessa kehitetty Topeliuksen Välskärin kertomusten seurauksena.Puolan sodassa suomalaisia ratsumiehiä oli enemmän kuin ruotsalaisia. 30-vuotisessa sodassa Ruotsin armeijalla saksanmaalla oli kolme ratsuväkirykmenttiä; Öst- ja Väst-Göta regementit sekä Hakkapeliitat jotka mm pelastivat kuninkaan hengen jesuiittojen väijytyksessä Doerblitzin solassa! Hakkapeliitat riehuivat sitten kunnolla Prahassa tuhoten lähes kokonaan mm Malá Stranan kaupunginosan!
- Anonyymi
edellinen selostus kuningas kustaista ja hakkapeliittain sekavasta varusttuksesta ja koulutuksesta on pelkkää skeidaa.
- minätässä
että Ruotsi-Suomi on keksitty Helsingin Yliopistossa
1930-luvulla, ja Pultava-nimistä kaupunkia ei ole
tiettävästi ikinä ollut olemassa.
Poltava-niminen paikkakunta kyllä löytyy kartalta. - Kalevipoeg
Olipa siitä sodasta meille hyötyäkin. Kirkkoihin saatiin kauniita esineitä ja suomalaisetkin saivat matkailla, mainekin lisääntyi. Hessenissä Mainzin lähellä näyttivät upeaa luostarin rakennusta, mikä on kukoistavan viinitilan osa ja hyvä ravintola. Kertoivat suomalaisten hävittäen vain rakennukset, viinin säästivät, mitä pitivät hyvin sivistyneenä tapana. Hakkapeliitat oppivat myös kysymään "gibt es?" siis onko sitä viinaa. Kippis voisi olla lainasana erona ruotsalaisiin jotka kalistelevat ihmiskalloa (skål. Suomalaisen ratsuväen marssi on myös Saksassa kuuluisa ja suosittu.
Mielenkiintoista tuo kippis! Prahassa ja vain Prahassa saa tai saattaa saada ison oluen tilaamalla "puolitra" jonka on pakko olla Hakkapeliittojen aikanaan jälkeensä jättämä sana varsinkin kun Ruotsin armeijan sotilaiden päiväannos olutta oli - puoli litraa!
KimPihl kirjoitti:
Mielenkiintoista tuo kippis! Prahassa ja vain Prahassa saa tai saattaa saada ison oluen tilaamalla "puolitra" jonka on pakko olla Hakkapeliittojen aikanaan jälkeensä jättämä sana varsinkin kun Ruotsin armeijan sotilaiden päiväannos olutta oli - puoli litraa!
Viehättävä tarina jos olisi tosi.
Litra otettiin käyttöön Ranskassa 1795.
Sovitaan, että Suomen ratsuväki käytti juomisessaan tilavuusmittana tuoppia lakkauttamiseensa asti, eiks jeh? ; )- Anonyymi
KimPihl kirjoitti:
Mielenkiintoista tuo kippis! Prahassa ja vain Prahassa saa tai saattaa saada ison oluen tilaamalla "puolitra" jonka on pakko olla Hakkapeliittojen aikanaan jälkeensä jättämä sana varsinkin kun Ruotsin armeijan sotilaiden päiväannos olutta oli - puoli litraa!
Keskiajalla sotilaan päiväannos olutta oli noin 4,5 litraa ja karoliinien päiväannos noin 2,5 litraa.
30- vuotisessa sodassa jotain tuolta väliltä.
Olutta juotiin paljon, koska vesi oli usein pilaantunutta ja juomakelvotonta.
Myös sotilaan palkka maksettiin osaksi oluena. - Anonyymi
KimPihl kirjoitti:
Mielenkiintoista tuo kippis! Prahassa ja vain Prahassa saa tai saattaa saada ison oluen tilaamalla "puolitra" jonka on pakko olla Hakkapeliittojen aikanaan jälkeensä jättämä sana varsinkin kun Ruotsin armeijan sotilaiden päiväannos olutta oli - puoli litraa!
Päiväannos oli monta litraa, puoli ei osunut ohdalleen tällä kertaa.
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Viehättävä tarina jos olisi tosi.
Litra otettiin käyttöön Ranskassa 1795.
Sovitaan, että Suomen ratsuväki käytti juomisessaan tilavuusmittana tuoppia lakkauttamiseensa asti, eiks jeh? ; )Niin niin, litra otettiin käyttöön Ranskassa vajaa kaksi sataa vuotta myöhemmin, mutta tässäpä puhuttiinkin PUOLESTA litrasta! Se on selvästi ollut käytössä Suomessa jo paljon aiemmin, miksi vänkäät tällaista?
- Vulkan
Ruotsin vallan aikana jokaisella pitäjällä oli velvollisuutena varustaa sotilaita. Sotilaiksi laitettiin tietysti mieluiten sellaisia miehiä joista haluttiin päästä eroon, eli riehujia ja ryypiskelijöitä.
Esimerkiksi Prahassa Hakkapeliitat juhlivat oikein kunnolla; he ryyppäsivät ja riehuivat ja jättivät jälkeensä suuren määrän äpäriä. Tässä suhteessa voidaan havaita yhtäläisyys nykyisiin suomalaisiin turisteihin.- Historioitsija
Totta, sotilaiksi pistettiin yksinkertaisia naimattomia miehiä ja viinaanmeneviä räyhääjiä, jotka eivät pärjänneet rauhan töissä kun maata piti viljellä ja lapsia kasvattaa. Kotipuolessa vallitsikin siunattu rauhan aika 30-vuotisen sodan aikana.
Kun pääsivät ulkomaille, alkoi jumalaton riehunta. Luostareista varastettiin viinit ja humalapäissään lähdettiin etsimään naisia. Münchenin keskustorilla on vieläkin iso muistomerkki sen kunniaksi, kun suomalaisista päästiin vihdoin eroon. - Prahassa
Prahassa opas näytti kellareita, joihin naiset kauhuissaan pakenivat, kun kujalta kuului rynnivien suomalaisten tunnushuuto: "Akkaa päälle!"
- ruotsiolionnetomuussuoma
Historioitsija kirjoitti:
Totta, sotilaiksi pistettiin yksinkertaisia naimattomia miehiä ja viinaanmeneviä räyhääjiä, jotka eivät pärjänneet rauhan töissä kun maata piti viljellä ja lapsia kasvattaa. Kotipuolessa vallitsikin siunattu rauhan aika 30-vuotisen sodan aikana.
Kun pääsivät ulkomaille, alkoi jumalaton riehunta. Luostareista varastettiin viinit ja humalapäissään lähdettiin etsimään naisia. Münchenin keskustorilla on vieläkin iso muistomerkki sen kunniaksi, kun suomalaisista päästiin vihdoin eroon."Pistettiin sotilaiksi" Typerästi ilmaistu, etkä asiasisältöäkään viestiisi osannut laittaa.
Ruotsalaiset pakko-ottivat kenet halusivat ja parhaaksi näkivät, usein se oli perheen ainut mieskuntoinen mies ja elättäjä. Sitten kun miehet oli viety Suomesta Euroopan sotakentille kuolemaan, saivat venäläiset kostaa täällä lähes vapaasti ruotsin kuninkaan sotaisat retket siviiliväestölle. - Sotilaan-asetti
ruotu tai ratsutila. Usein maksettiin sopivalle miehelle pestiraha, jotta hän suostuisi tehtävään.
Viimeiseen asti vältettiin talonisäntien ottoa, koska maat oli viljeltävä.
Pitkien sotien aikana miesvoima yksinkertaisesti loppui. Riviin pantiin alaikäisiä jopa aivan keskenkasvuisia. Suuren Pohjan sodan aikana sepitetiin pilkkalauluja, joissa kuningasta pyydettiin odottamaan sen aikaa, että pojat saataisiin vieroitettua. - Grenzlander
Historioitsija kirjoitti:
Totta, sotilaiksi pistettiin yksinkertaisia naimattomia miehiä ja viinaanmeneviä räyhääjiä, jotka eivät pärjänneet rauhan töissä kun maata piti viljellä ja lapsia kasvattaa. Kotipuolessa vallitsikin siunattu rauhan aika 30-vuotisen sodan aikana.
Kun pääsivät ulkomaille, alkoi jumalaton riehunta. Luostareista varastettiin viinit ja humalapäissään lähdettiin etsimään naisia. Münchenin keskustorilla on vieläkin iso muistomerkki sen kunniaksi, kun suomalaisista päästiin vihdoin eroon.Fuskatakin osattiin. Monet lapsista olivat samannimisiä, ja kun lähdön aika koitti, saatettiinkin pistää matkaan samanniminen reilusti alaikäinen poika tai hassahtanut yli-ikäinen setämies varmana siitä, että kotiinhan ne sieltä passitetaan kun virhe huomataan. Kunnes värvääjät epätoivoissaan ottivat nekin paremman puutteessa ottivat nekin.
Kaikista suomalaisista ei tullut miekka tanassa ratsastavia hakkapeliittoja. Enin osa oli jalkaväessä, varuskuntakaupunkien linnoitus- ja ylläpitotehtävissä. Niissä myös kuoltiin. Tauteihin ja tappeluihin. - Historioitsija
Tunnettu hakkapeliittapappi, sittemmin Kiskon kirkkoherra Pacchalenius kunnostautui viinaanmenevänä tappelijana ja rähisisijänä vielä sodasta palattuaan, mistä käräjäpöytäkirjat värikkäästi kertovat. Jos kirkonmiehen meno oli sellaista rauhan oloissa, millaista se oli sotaretkellä.
- Lykkäät-pötyä
Grenzlander kirjoitti:
Fuskatakin osattiin. Monet lapsista olivat samannimisiä, ja kun lähdön aika koitti, saatettiinkin pistää matkaan samanniminen reilusti alaikäinen poika tai hassahtanut yli-ikäinen setämies varmana siitä, että kotiinhan ne sieltä passitetaan kun virhe huomataan. Kunnes värvääjät epätoivoissaan ottivat nekin paremman puutteessa ottivat nekin.
Kaikista suomalaisista ei tullut miekka tanassa ratsastavia hakkapeliittoja. Enin osa oli jalkaväessä, varuskuntakaupunkien linnoitus- ja ylläpitotehtävissä. Niissä myös kuoltiin. Tauteihin ja tappeluihin.Lähtöä edelsi aina katselmus, jossa rekryytit tarkastettiin ja laadittiin luettelot.
Suuri ongelma oli karkuruus, koska metsissä ja itärajan takana oli tilaa. - Kdujdj
Grenzlander kirjoitti:
Fuskatakin osattiin. Monet lapsista olivat samannimisiä, ja kun lähdön aika koitti, saatettiinkin pistää matkaan samanniminen reilusti alaikäinen poika tai hassahtanut yli-ikäinen setämies varmana siitä, että kotiinhan ne sieltä passitetaan kun virhe huomataan. Kunnes värvääjät epätoivoissaan ottivat nekin paremman puutteessa ottivat nekin.
Kaikista suomalaisista ei tullut miekka tanassa ratsastavia hakkapeliittoja. Enin osa oli jalkaväessä, varuskuntakaupunkien linnoitus- ja ylläpitotehtävissä. Niissä myös kuoltiin. Tauteihin ja tappeluihin.Sukupuolitaudit olivat yleisiä, koska linnoitustöissä pitkästyneillä ja ryypiskelevällä sotaväellä oli runsaasti suhteita irtolaisnaisiin.
Ratsuväkikään ei näyttänyt niin ylväältä kuin ratsastajapatsaisiin ikuistettuna. Pienellä mutta sitkeällä suomenhevosella ratsastaessa pitkän miehen jalat miltei laahasivat maata. Sotaväen tullessa siviilit näkivät enimmäkseen pitkiä kuormastoja, kuormarenkejä ja pienen konin selässä nuokkuvia humalaisia, resuisia ja oudolla kielellä kiroilevia miehiä. Vähän kuin turistit Tallinnan vanhassa kaupungissa. ruotsiolionnetomuussuoma kirjoitti:
"Pistettiin sotilaiksi" Typerästi ilmaistu, etkä asiasisältöäkään viestiisi osannut laittaa.
Ruotsalaiset pakko-ottivat kenet halusivat ja parhaaksi näkivät, usein se oli perheen ainut mieskuntoinen mies ja elättäjä. Sitten kun miehet oli viety Suomesta Euroopan sotakentille kuolemaan, saivat venäläiset kostaa täällä lähes vapaasti ruotsin kuninkaan sotaisat retket siviiliväestölle.Ei pistetty sotilaiksi vaan pantiin sotilaiksi.
- hakkapeliitta333
surkeeta tietämystä.
- peli.mikä.peli
Rosvo- ja raiskausretki nyt ei hirmuista ylistystä kaipaa.
Tosin kerrankin suomalaiset pääsivät mellastamaan vauraassa Saksassa. - Torrsten
Suomalaisten sotilaiden tavat pöyristyttivät hartaan katolisissa maissa.
Ex agmine homosexuales haccapellorum libera nos Domine, on tavallinen lause kirjailtuna sen aikaisten rakennusten muraaleihin.- Homot-homoista
haaveilevat, vaan ei haaveet toteudu.
- felixsteiner
Sodan käynti tuohon aikaan oli raakaa vrt Magdeburgin valtaus katolisen armeijan toimesta lähes koko kaupungin väestö tapettiin (Kustaa toisen armeja oli tulossa pelastamaan magdeburgia oli noin100km:n päässä muttei kerinnyt).Tuon ajaqn armeja elätetiin pako-ottamalla valatulta maalta. Oli kolmen päivän sääntö kun esim kaupunki oli valattu niin sotilaat saivat riehua(ryöstää raiskata jne) kolme päivää tämä oli palkkasotilaille palkkio sodankäynnistä(armejat käyttivät tuohon aikaan paljon palkkasotilaita).Katoliset pelkäsivät suomalaisten hakkaa päälle huutoa aika lailla ja kyllä suomalaisten maine peräksiantamattomina sotilaina oli aika kova.
- eikusiis
Suomalaisten maine perää antavina sotilaina oli kova.
- Anonyymi
Homot-homoista kirjoitti:
haaveilevat, vaan ei haaveet toteudu.
Selvishänse ,siis päissään riehuvia homoja
- HuggaPå
Tästä muuten tulee sanontakin, "Ruotsin kuningas sotii viimeiseen Suomalaiseen"... ja tekee sitten rauhansopimuksen, joka kestää hetken kunnes saatiin pakko-otetuksi uudet suomalaiset rulliin.
- Ruotsin-joukkojen
pääosa oli aina emämaasta. Suomalaisia rykmenttejä oli yleensä korkeintaan kolmannes. 30-vuotisessa sodassa ne olivat enimmäkseen varuskuntina Baltiassa ja Saksassa. Kaarle XII hyväksyi johtamaansa pääarmeijaan vain Uudenmaan Ratsurykmentin. jonka arvioitiin olevan ruotsalaisten joukkojen tasolla. Puolet miehistöstä kun oli ruotsinkielisiä.
- hakkaapäälle
..suomalaisen päähän kun laitetaan ahneutta , kunnianhimoa ja ase! kukaan ei maailmassa pärjää tälle olennolle...
- pakkoruotsitusta
"Puolet miehistöstä kun oli ruotsinkielisiä."
Suomalaiselle annettiin aina ruotsinkielinen nimi kun otettiin rulliin. Nimet tekaistiin ja sitten olit Svenssoni tai Jonssoni tms. ja ihan sama mitä kieltä puhuit.- G.C
Hakkapeliitat taistelivat omilla nimillään. Ruotsinkieliset sotilasnimet otettiin käyttöön vasta 1689 alkaen, kun ruotsista tehtiin armeijan yhteinen komentokieli ruotujakolaitokseen siirtymisen yhteydessä.
- Uudenmaan-ratsumiesten
1. Skvadroona oli ruotsinkielisiltä seuduilta Uudeltamaalta , ja 2. suomenkielisiltä P-UUdeltamaalat ja Hämeestä.
"Suomalaiselle annettiin aina ruotsinkielinen nimi kun otettiin rulliin. Nimet tekaistiin ja sitten olit Svenssoni tai Jonssoni tms. ja ihan sama mitä kieltä puhuit."
Hölynpölyä. Nimi annettiin kasteessa.Yleensä se oli ruotsinkielinen suomalaisillakin seuduilta. Ruotusotilas otti usein sotilasnimen, koska talopojilla ei ollut sukunimiä.
Ratsumies käytti yleensä talon nimeä. Yleneminen aliupseeriksi tai upseeriksi saattoi johtaa nimen vaihtoonj.
- NokianRenkaat
Hakkapeliittoja pelättiin siksi, että he veivät ratsuväkihyökkäyksensä aina loppuun asti, eli läpi vastustajan rivien, ja jättivät jälkeensä suuren määrän raatoja. Muilla ratsujoukoilla oli siihen aikaan tapana sotia "sivistyneemmin", eli ratsastaa vain vihollisjoukon eteen, ampua pistoolinsa tyhjiksi, ja ratsastaa sitten takaisin.
Wikipedia on nykyään pahasti rkp:läisten propagandistien pilaama, ja siihen on syytä suhtautua samalla perusteellisella mediakriittisyydellä kuin esim. HBL:ään tai muihin rkp:n "tiedotteisiin", etenkin, jos sen juttu on suomalaisille negatiivinen.
Tosiasiahan on se, että ruotsalaiset olivat epäinhimillisen raakoja, kuten ruotsalaiset historioitsijat itsekin ovat todenneet.- Anonyymi
Ruotsin kuningas oli Mies, sanan kaikilla isoilla kirjaimilla.
Johti henk.koht ratsuväen hyökkäyksiä etulinjassa.
Ja annetaan kunniaa myös vastustajan puolelle; Lutzenissa sekä ylipäällikkö Wallenstein että ratsuväen komentaja Piccolomini saivat siipeen senverran pahasti että menehtyivät. Eivät olleet mitään poikarakastajia vrt. nyky- sotapäälliköt jotka eivät suurin surminkaan menisi lähelle rintamaa. Marskikaan ei uskaltanut käydä edes Äänislinnassa.
- vainsotaa
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Tuolta näkee millaista elämä oli Ruotsin ikeen alla, se oli pelkkää sotimista! - vainsotaako
http://www.hs.fi/m/arviot/kirja/a1374894836686
Kirja 30-vuotisesta sodasta. - tässälisää
Suomen suurlähetystön esitelmä aiheesta:
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
Mobilisaatioaste oli älytöntä luokkaa silloisesta noin 300 000 asukasmäärästä, siis mikäli Mannerheimia on uskominen:
"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä. Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
---
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri
Uutiset, 3.11.2005
Kustaa II Aadolf ja ruotsalaisuuden päivä 6.11.
http://www.finnland.de/public/default.a ... ture=fi-FI
"Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa."
"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."
Mitä juhlimista tuossa suomalaisten tapattajassa oikeasti on? Koko tuonaikainen historia Ruotsin osalta oli pelkkää jatkuvaa sotimista ja Ruotsi taisi olle se aktiivinen osapuoli useimmissa sodissa. Oliko Ruotsi tuolloin peräti imperialistinen roistovaltio? Oliko sotasaalis silloisen Ruotsin ainoa ulkomailta saatava "tulonlähde"?
Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Mobilisaatioaste oli melkoisen korkea silloisesta 300 000 väestöstä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö
Ruotsin käymät jatkuvat sodat luultavasti estivät osaltaan silloisen Itämaan, nykyisin Suomen, väestönkehityksen kasvua. Todennäköisesti useimmat kynnelle kykenevät terveet miehet, siis silloisesta Itämaasta, lähetettiin euroopan hurmekentille hakemaan lisää ryöstösaalista Ruotsille. Muistona noista ajoista on vaikkapa nykyisen Suomen vanhoissa kirkoissa olevat useat saarastuolit. Kulta ja "mirhami" päätyi varmaankin Tukholmaan... - HuggaPå
Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.
Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4806
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI- Paraskaan-joukko
ei 500- 1000 ratsukon vahvuudella ratkaise taisteluja, joissa yksin ratsuväkeä on molemmin puolin 10 000-20 000.
Suomalaisten joukkojen suurimmat tappiot 30-vuotisen sodan aikana tulivat Baltian varuskuntien tauti- ja nälkäkuolemista. - Anonyymi
Paraskaan-joukko kirjoitti:
ei 500- 1000 ratsukon vahvuudella ratkaise taisteluja, joissa yksin ratsuväkeä on molemmin puolin 10 000-20 000.
Suomalaisten joukkojen suurimmat tappiot 30-vuotisen sodan aikana tulivat Baltian varuskuntien tauti- ja nälkäkuolemista.Jälkimmäinen on totta, ensimmäinen ei. Käsitys taistelukentän dynamiikasta on kirjoittajalla samaa tasoa kuin keskimääräisellä karaokessa "Aikuista naista" laulavalla--täysin sukupuoleen katsomatta.
- Anonyymi
Paraskaan-joukko kirjoitti:
ei 500- 1000 ratsukon vahvuudella ratkaise taisteluja, joissa yksin ratsuväkeä on molemmin puolin 10 000-20 000.
Suomalaisten joukkojen suurimmat tappiot 30-vuotisen sodan aikana tulivat Baltian varuskuntien tauti- ja nälkäkuolemista.Yhdessä(kään) taistelussa molemmin puolin ei todellakaan kolmikymmenvuotisessa sodassa ollut 10 000 - 20 000 ratsukkoa, jumalauta valot päälle.
- Motmotmot
Asumme edelleenkin kahden roistovaltion välissä.
- verestätoiseenlöylyyn
- Ruotsalaiset suorittivat Frankfurtin verilöylyn , josta kostona Tilly suoritti magdeburgin vielä hirvittävämmän verilöylyn
- Heinolanpeliitat
Lue välskärin kertomuksia.
- Anonyymi
Välskärin kertomuksia on paksua väritettyä propagandaa erityisesti roomalaiskatolista kirkkoa vastaan. Samaa tasoa kuin myöhemmin neuvostopropaganda. Minäkään en tajunnut tätä nuorena.
- Anonyymi
Peliitat pääasiassa homoilivat keskenään ja kuninkaan göötanmaalais-henkivartiokaartin sipsuttajien kanssa. Kyllä se kauhua herätti puritaanisissa katolisen liigan sotilaissa ja paikallisissa siviileissä.
- Anonyymi
Koko Hakkapeliitta-taru syntyi 1800-luvulla. Aikalaisteksteistä ei käsitettä löydy.
Lisäksi nämä suomalaiset yksiköt olivat vain osa Ruotsin ratsuväkeä. Eroa ei juuri tehty. Ruotsalaisten mielestä paras ratsuväkijoukko olivat Smålannin husaarit.,- Anonyymi
Kyllä löytyy.
- Anonyymi
Mitään helvetin "pikkumaan husaareita" ei ruotsalaisten asevoimissa hakkapeliittain aikakaudella ollut. mistä vitusta näitä hieltä haisevia kaikentietäjiä oikein tänne tuppaa?
- Anonyymi
Smålanti on suomeksi Smoolanti. Kun nykyäänkin matkailee Saksan itäisissä osissa, törmää 30-vuotiseen sotaan useasti. Kirkkojen historiikeissa mainintoja tuhoista ym. Nykyäänkin suomalaisissa kirkoissa on saarnastuoleja, alttarikaappeja jne. joista mainitaan, että "saksalaista tekoa". No , ne ovat 30-vuotisen sodan aikana Saksasta ryöstettyjä!
- Anonyymi
Kerro jotain uutta. Sofan aikalaistiedoissa ei ole ainoatakaan mainintaa mistään "hakkapeliitoista".
Suomalainne ratsuväki mainitasn ruotsalaisissakin asiakirjoissa hyvin harvoin.
Koko juttu on " Välskärin kertomuksista" lähtenyt.
Itsenäisyyden alkuajan historiantutkijat omaksuivat sen innolla osana kehittelemäänsä Ruotsi-Suomi myyttiä. - Anonyymi
Jaa-a, kommentissani en maininnut hakkapeliittoja sanallakaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro jotain uutta. Sofan aikalaistiedoissa ei ole ainoatakaan mainintaa mistään "hakkapeliitoista".
Suomalainne ratsuväki mainitasn ruotsalaisissakin asiakirjoissa hyvin harvoin.
Koko juttu on " Välskärin kertomuksista" lähtenyt.
Itsenäisyyden alkuajan historiantutkijat omaksuivat sen innolla osana kehittelemäänsä Ruotsi-Suomi myyttiä.Väärin, hakkapeliitat ja sotahuuto mainitaan aikalaislähteissä. Väite siitä, että hakkapeliitat ovat topeliaaninen satu on valheellista revisionismia ja jonkinlaista kollektiivista häpeää suomalaisuudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin, hakkapeliitat ja sotahuuto mainitaan aikalaislähteissä. Väite siitä, että hakkapeliitat ovat topeliaaninen satu on valheellista revisionismia ja jonkinlaista kollektiivista häpeää suomalaisuudesta.
Maininnat ovat hyvin vähäisiä. Esimerkiksi ruotsalainen sotahistoria mainitsee vain harvoin suomalaiset erikseen.
Maineeseen noston hoiti ennnen kaikkea Topelius ja sitä jatkoivat itsenäisyyden alkuajan suomenkieliset historioitsijat ja kirjailijat Aarno Karimoa myöten. Tällöin luotiin myös käsite Ruotsi-Suomi ruotsalaisten suureksi ällistykseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maininnat ovat hyvin vähäisiä. Esimerkiksi ruotsalainen sotahistoria mainitsee vain harvoin suomalaiset erikseen.
Maineeseen noston hoiti ennnen kaikkea Topelius ja sitä jatkoivat itsenäisyyden alkuajan suomenkieliset historioitsijat ja kirjailijat Aarno Karimoa myöten. Tällöin luotiin myös käsite Ruotsi-Suomi ruotsalaisten suureksi ällistykseksi.Siitä huolimatta että maininnat ovat vähäisiä niitä on. Toisin sanottuna on virheellistä väittää, ettei niitä ole. Yksiselitteistä. Lisäisin vielä sen, että "historioitsijat" ovat _tutkineet historiaa_; kun maine on kerran ansaittu niin onhan se vähän nyyhkyn nyyhkyn, ettei historia olekaan topeliaaninen satu.
*Suomi-Ruotsi käsite on puhtaan akateeminen, enkä ota siihen kantaa.
- Anonyymi
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen vuodattaen suomalaisten miesten veren pitkin euroopan hurmekenttiä. Niin tarkkaan oli maamme miehet kupattu jatkuviin Ruotsin käymiin sotiin, että Itämaahan jäi vain sotaan kelpaamattomat raakit ja tietysti ruotsalaiset loiset läänityksilleen ja kartanoilleen. Eihän niistä raakeista ollut maan asuttajiks saatii sen väkiluvun nostajiksi. Hyvä että pitivit hengissä edes jonkinlaista Suomen kansan itua. Vasta ryssänvallan alla päästiin irti jatkuvista sodista ja väkiluku kohosi nopeasti yli miljoonaan. Näin tapahtui VASTA 1812 -tienoolla.
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
”KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!”
Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset juhlivat. Minä en.- Anonyymi
Lykkäät pötyä.
"Niin tarkkaan oli maamme miehet kupattu jatkuviin Ruotsin käymiin sotiin, että Itämaahan jäi vain sotaan kelpaamattomat raakit ja tietysti ruotsalaiset loiset läänityksilleen ja kartanoilleen. "
Suomalaisten rykmenttien upseeristo koostui pääosin ruotsinkielisestä ja usein ruotsalaisperäisestä aatelistosta. Joukkoa täydensivät lähinnä balttilähtöiset saksalaiset.
Suomessa syntyneet ja suomalaisiksi kielitaidoltaankin katsottavat olivat vähemmistö, joskin joukko täydentyi koko ajan säätykierron mukana. Jatkuvat sodat vahvistivat sitä. Toisaalta alkuaan suomenkieliset upseerit ruotsalaistuivat nopeasti. - Anonyymi
"Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen vuodattaen suomalaisten miesten veren pitkin euroopan hurmekenttiä. "
Lykkäät pötyä.
Miesten menetykset ja sotarasitukset ovat totta, mutta epätarkkaa tietoa.
30-vuotisessa sodassa suomalaiset rykmentit toimivat enimmäkseen miehitysjoukkoina Baltiassa ja suurimmat tappiot koettiin talvileirien nälän ja tautien takia.
Taisteluissa Saksassa oli ratsuväen lisäksi muita joukkoja vain harvoin, nekin enimmän ajan varuskuntina.
Suuresa Pohjan sodassa Kaarle XII kelpuutti pääarmeijaansa aluksi vain Hämeen-Uudenmaan ratsurykmentin. Suomalaiset rykmentit toimivat Baltiassa suuria menetyksiä kärsien.
Tappiot muuttivat tilanteen ja Pultavassa olivat mukana myös suomalaisten rykmenttien rippeet.
Varsinaisen suurvalta-ajan jälkeen suomalaiset joukot olivat vain harvoin mukana sodissa Saksassa. Sodat käytiin huonolla menestyksellä pääasiassa myöhemmän Suomen alueella 1710 alkaen.
Kauna Ruotsia kohtaan on huono historian lähde. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen vuodattaen suomalaisten miesten veren pitkin euroopan hurmekenttiä. "
Lykkäät pötyä.
Miesten menetykset ja sotarasitukset ovat totta, mutta epätarkkaa tietoa.
30-vuotisessa sodassa suomalaiset rykmentit toimivat enimmäkseen miehitysjoukkoina Baltiassa ja suurimmat tappiot koettiin talvileirien nälän ja tautien takia.
Taisteluissa Saksassa oli ratsuväen lisäksi muita joukkoja vain harvoin, nekin enimmän ajan varuskuntina.
Suuresa Pohjan sodassa Kaarle XII kelpuutti pääarmeijaansa aluksi vain Hämeen-Uudenmaan ratsurykmentin. Suomalaiset rykmentit toimivat Baltiassa suuria menetyksiä kärsien.
Tappiot muuttivat tilanteen ja Pultavassa olivat mukana myös suomalaisten rykmenttien rippeet.
Varsinaisen suurvalta-ajan jälkeen suomalaiset joukot olivat vain harvoin mukana sodissa Saksassa. Sodat käytiin huonolla menestyksellä pääasiassa myöhemmän Suomen alueella 1710 alkaen.
Kauna Ruotsia kohtaan on huono historian lähde.Kaarlen norjan retkellä oli myös paljon suomalaisia ja nimenomaan tuntureille palelyuneiden joukossa paljon
- Anonyymi
Humu-Pekan aikana Berliiniin suurlähetystö JUHLII pakkoruotsin merkeissä 6.11. päivää!
Uutiset, 18.10.2019
Konsuliosasto suljettu keskiviikkona 6.11.2019
https://finlandabroad.fi/web/deu/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/konsuliosasto-suljettu-keskiviikkona-6-11-2019/384951
Suurlähetystön konsuliosasto on suljettu keskiviikkona 6.11.2019 henkilöstön koulutuksen vuoksi.
Hätätapauksissa voi ottaa yhteyttä suurlähetystön keskukseen puh. 49 30 5050 30, tai sähköpostilla [email protected].
- Anonyymi
Olivat tosi julmia, koska Mengelekin lauleli Auschwitzissa balladia Wallensteinista.
- Anonyymi
Hakkapeliitat olivat oikeasti pollerakuunoita, jotka pakoon sännätessään hakkasivat hevosiaan.
- Anonyymi
...Westfalenin rauha solmittiin Münsterissä 24. lokakuuta 1648. Ruotsi oli aiemmin vallanut jopa munchenin. Kustaa 2. Aadolf kuoli sodissa.Ruotsi oli euroopan voittaja valtioissa ja suurvalta tuohon aikaan, kiitos hakkapeliittojen. Saksan väestöä menehtyi sodassa 30-40%....
- Anonyymi
Ruotsi oli vajaan sadan vuoden ajan köyhä ja heikkovoimainen pienoissuurvalta, jonka oli käytävä jatkuvaa sotaa pysyäkseen sotakorvausten ja lainarahoituksen turvin pystyssä.
Esimerkiksi linnoitukset Suomeen rakennettiin Ranskan kullalla 1700-luvulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi oli vajaan sadan vuoden ajan köyhä ja heikkovoimainen pienoissuurvalta, jonka oli käytävä jatkuvaa sotaa pysyäkseen sotakorvausten ja lainarahoituksen turvin pystyssä.
Esimerkiksi linnoitukset Suomeen rakennettiin Ranskan kullalla 1700-luvulla.Varmaan linnoituksia rakennettiin Suomeen myös 1700-luvulla, mutta 1600-luvun alussa Turun linna oli jo valmis ja Olavin linna oli jo valmis, Käkisalmen linna oli jo valmis, Kajaanin linna oli jo valmis... taas on asiantuntijoita liikenteessä. Painu helvettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmaan linnoituksia rakennettiin Suomeen myös 1700-luvulla, mutta 1600-luvun alussa Turun linna oli jo valmis ja Olavin linna oli jo valmis, Käkisalmen linna oli jo valmis, Kajaanin linna oli jo valmis... taas on asiantuntijoita liikenteessä. Painu helvettiin.
Heikot on tiedot.
Suomen suurin linnoitus eli Sveaborg rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Ranskan rahoituksella. Sama koskee ja Loviisaa,sekä sen edustalla olevaa linnoitusta.
Turun linnalla ei ollut puolustusmerkitystä, ei myöskään Hämeenlinnalla ja Olavinlinnalla. Käkisalmi kuului Venäjälle ja Kajaanin linna oli tuhottu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heikot on tiedot.
Suomen suurin linnoitus eli Sveaborg rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Ranskan rahoituksella. Sama koskee ja Loviisaa,sekä sen edustalla olevaa linnoitusta.
Turun linnalla ei ollut puolustusmerkitystä, ei myöskään Hämeenlinnalla ja Olavinlinnalla. Käkisalmi kuului Venäjälle ja Kajaanin linna oli tuhottu.- Tässä ei sanallakaan puhuttu linnojen koosta, niillä ei ole merkitystä.
- Käkisalmi tuli 1600-luvun alussa Ruotsille, Stolbovan rauhassa. Linna siellä oli ollut jo vuosisatoja. Kustaa Adolf itse ajatteli linnalla nimenomaan olevan puolustuksellista merkitystä - sivuhuomiona.
- Kajaanin linna toimi 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla poliittisesti epäilttävän agitaattorin turvasäilönä, koska sillä ei tosiaan ollut puolustuksellista merkitystä. Tuhottu sitä ei ollut.
- Näillä puolustuksellisuuksilla ei kuitenkaan ole merkitystä koska tässä ei alunperinkään puhuttu linnoitusten puolustuksellisuudesta. Jos haluat että isukki opettaa niin kuuntele tarkkaan: linnat ylipäätään olivat suurimman osan ajasta hallinnollisia keskuksia, alueesta ja ajankohdasta tietysti riippuen.
- Väitteet, ettei Turun linnalla ollut puolustuksellista merkitystä ovat samaa paskaa mitä muutenkin suollat keskellä naamaa olevasta peräaukostasi. Sitä piiritettiin ainakin kahdesti 1600-luvun taitteessa, koska Ruotsin sisällissota.
- Mutta tosiaan, kun puhutaan siitä mistä alun perin puhuttiin niin tässä väitettiin linnoitukset rakennetun 1700-luvulla Ranskan tuella, joka oli paska puhetta. Sitä samaa siis silloinkin...
Voinko kysyä oletko jossain lapsuutesi vaiheessa tippunut kovinkin korkealta päälle? Vai olitko syntymän yhteydessä hieman pitempään ilman happea?
Ergo, painuppa kättelemään itseäsi vaikkapa ulkovessaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
- Tässä ei sanallakaan puhuttu linnojen koosta, niillä ei ole merkitystä.
- Käkisalmi tuli 1600-luvun alussa Ruotsille, Stolbovan rauhassa. Linna siellä oli ollut jo vuosisatoja. Kustaa Adolf itse ajatteli linnalla nimenomaan olevan puolustuksellista merkitystä - sivuhuomiona.
- Kajaanin linna toimi 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla poliittisesti epäilttävän agitaattorin turvasäilönä, koska sillä ei tosiaan ollut puolustuksellista merkitystä. Tuhottu sitä ei ollut.
- Näillä puolustuksellisuuksilla ei kuitenkaan ole merkitystä koska tässä ei alunperinkään puhuttu linnoitusten puolustuksellisuudesta. Jos haluat että isukki opettaa niin kuuntele tarkkaan: linnat ylipäätään olivat suurimman osan ajasta hallinnollisia keskuksia, alueesta ja ajankohdasta tietysti riippuen.
- Väitteet, ettei Turun linnalla ollut puolustuksellista merkitystä ovat samaa paskaa mitä muutenkin suollat keskellä naamaa olevasta peräaukostasi. Sitä piiritettiin ainakin kahdesti 1600-luvun taitteessa, koska Ruotsin sisällissota.
- Mutta tosiaan, kun puhutaan siitä mistä alun perin puhuttiin niin tässä väitettiin linnoitukset rakennetun 1700-luvulla Ranskan tuella, joka oli paska puhetta. Sitä samaa siis silloinkin...
Voinko kysyä oletko jossain lapsuutesi vaiheessa tippunut kovinkin korkealta päälle? Vai olitko syntymän yhteydessä hieman pitempään ilman happea?
Ergo, painuppa kättelemään itseäsi vaikkapa ulkovessaan.Käsittelin linnoituksia, en linnoja, vaikka et eroa ymmärrä.Ja nimenomaan 1700-luvun tilanteessa.
"- Mutta tosiaan, kun puhutaan siitä mistä alun perin puhuttiin niin tässä väitettiin linnoitukset rakennetun 1700-luvulla Ranskan tuella, joka oli paska puhetta. Sitä samaa siis silloinkin..."
Ne linnoitukset,joila oli sotilallista merkitystä Ruotsin vallan loppuaikoina rakennettiin1700-luvulla Ranskan rahoittamina. Samoin saaristolaivasto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käsittelin linnoituksia, en linnoja, vaikka et eroa ymmärrä.Ja nimenomaan 1700-luvun tilanteessa.
"- Mutta tosiaan, kun puhutaan siitä mistä alun perin puhuttiin niin tässä väitettiin linnoitukset rakennetun 1700-luvulla Ranskan tuella, joka oli paska puhetta. Sitä samaa siis silloinkin..."
Ne linnoitukset,joila oli sotilallista merkitystä Ruotsin vallan loppuaikoina rakennettiin1700-luvulla Ranskan rahoittamina. Samoin saaristolaivasto.Älä yritä pyristellä katiskassa, pikkukiiski.
Kaikki linnat ovat linnoituksia, vaikka kaikki linnoitukset eivät olisi keskiaikaisia kivilinnoja.
"Esimerkiksi linnoitukset Suomeen rakennettiin Ranskan kullalla 1700-luvulla."
Lause implisiittisesti tarkoittaa linnoitusten Suomeen rakennetun 1700-luvulla ranskalaisella kullalla.
Se siis EI tarkoita "joidenkin linnoitusten rakennetun 1700-luvulla Suomeen Ranskalaisella kullalla".
Sanoilla on merkityssisältö, ja niiden tarkka paikka lauseessa vaikuttaa lauseen merkityssisältöön. Voit aloittaa sen harjoittelemisen vaikka än yy tee nyte!
Piti kehoittaa menemään kaltaistesi joukkoon, mutta sinähän olet jo täällä. Minäpä poistun! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä yritä pyristellä katiskassa, pikkukiiski.
Kaikki linnat ovat linnoituksia, vaikka kaikki linnoitukset eivät olisi keskiaikaisia kivilinnoja.
"Esimerkiksi linnoitukset Suomeen rakennettiin Ranskan kullalla 1700-luvulla."
Lause implisiittisesti tarkoittaa linnoitusten Suomeen rakennetun 1700-luvulla ranskalaisella kullalla.
Se siis EI tarkoita "joidenkin linnoitusten rakennetun 1700-luvulla Suomeen Ranskalaisella kullalla".
Sanoilla on merkityssisältö, ja niiden tarkka paikka lauseessa vaikuttaa lauseen merkityssisältöön. Voit aloittaa sen harjoittelemisen vaikka än yy tee nyte!
Piti kehoittaa menemään kaltaistesi joukkoon, mutta sinähän olet jo täällä. Minäpä poistun!Turha vääristellä.
On ihan oikein poistua, kun jää heikoista tiedoista kiinni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turha vääristellä.
On ihan oikein poistua, kun jää heikoista tiedoista kiinni.Jokainenhan pystyy sen osan tuosta ketjusta tosiaan itsekkin havannoimaan. Kaikki sen sijaan eivät osaa kirjoittaa ymmärrettäviä lauseita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainenhan pystyy sen osan tuosta ketjusta tosiaan itsekkin havannoimaan. Kaikki sen sijaan eivät osaa kirjoittaa ymmärrettäviä lauseita.
..itsekkin..sekkin, sekkin...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
..itsekkin..sekkin, sekkin...
Lauseen ymmärrettävyys ei ole kiinni kirjaimesta, vaan lauseen asiasisällöstä...löstä, löstä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
..itsekkin..sekkin, sekkin...
Lauseen ymmärrettävyys ei ole kiinni siitä tai tästä kirjaimesta, vaan lauseen asiasisällöstä.
- Anonyymi
..mitä Suomessa oli tuolloin; Turun linnassa olisi voinut tepastella, olavin linna oli valmis? kestikievareita ja muutamalla kaupungillla oli tervanpoltto-oikeudet? Lappeenranta ja muuta muukin kapounki perustettiin?
Miten suurvalta käsitetiin tuohon aikaan. Oliko edes karttoja vai kuinka eurooppa ajateltiin? Miten etelä-Saksa oli osa Ruotsia tai Puola. Se varmaan oli kemusperäistä; siellä tuon ja tuon kukkulan takana on "meijän maita". Mutta tärkeää oli sotia ja valloittaa ja ryöstää. Tuokin 30-vuotinen sota oli hugenottien ja katollisten ja protestanttien kahakkaa pohjasyiltään. Vielä nykyään, esim. kehitysmaa Venäjällä katsotaan olevan tärkeää valloittaa maita itselleen. Ryöstää, sotia aseita pitää valmistaa jne. samaa ikiaikaista pakettia. Melko järjettömän tarpeetonta, mutta jos kerran naapuri niin tekee, pakko siiihen on muiden mennä mukaankin... - Anonyymi
Olen ylpeä hakkapeliitoista!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 261831
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha221749Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1081662Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.691541Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka721528Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne231426Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?581405Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191222Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651150Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361145