Millaista murretta Kajaanissa puhutaan?

Pitänee paikkansa sinun kohdallasi, muttei monen muun!

Kainuussa ei viännetä savvoo vaikka niin joskus väitetään. Tällä joku "sannoo" tai "mennee" jne. jne. Syrjäkylill vielä käytetään sanontaan Van...Van, kyllä kerkiää huomennahii...

Anonyymi kirjoitti:

Pitänee paikkansa sinun kohdallasi, muttei monen muun!

Kainuussa ei viännetä savvoo vaikka niin joskus väitetään. Tällä joku "sannoo" tai "mennee" jne. jne. Syrjäkylill vielä käytetään sanontaan Van...Van, kyllä kerkiää huomennahii...

Lue lisää

Kyllä Kaennuun Sotkamossa viännettään jos sitä alakuperästä murretta puhutaan!

Savostahan se meijjän puhe on alakujjaan lähtösinnii, niin kun historijan kirjat kertoo.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Kaennuun Sotkamossa viännettään jos sitä alakuperästä murretta puhutaan!

Savostahan se meijjän puhe on alakujjaan lähtösinnii, niin kun historijan kirjat kertoo.

Lue lisää

Pohjanmaan vaikutteita on kainuussa paljon, halusi tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjanmaan vaikutteita on kainuussa paljon, halusi tai ei.

Eipä niitä Pohjanmaan vaikutteita käytännössä hirveesti huomaa, varsinkaan Sotkamossa. Tässä suhteessa Kainuussa on eroja.
Onpa jotkut tutkijat ehdottaneet Sotkamon murretta laskettavan Kainuun sijasta Pohjois-Savon murreperheeseen, mutta monet ovat kuitenkin päätyneet pitämään sitä ns. siirtymämurteena Pohjois-Savon ja Kainuun välillä.
Tämä taas johtuu siitä, että erilaiset yhteydet Sotkamosta Pohjois-Savon ja -Karjalan suuntaan ovat olleet muuta Kainuuta voimakkaammat ja vastaavasti monet Pohjanmaan (tarkoitetaan etupäässä Pohjois-Pohjanmaata) vaikutteet ovat "tukehtuneet" Sotkamon länsipuolelle. Tämän huomaa selkeästi sanastostakin.

Eli tuon väitteen "Pohjanmaan vaikutteita on Kainuussa paljon", niin sen allekirjottaisin Kainuun suhteen vain osittain.

Aeka ylä-kainnuun murretta taettaa tuo olla? Aenahi teällä kajjaanissa nuoremmat puhhuu vähän vähemmän veäntämällä. Mutta hauskkaaha se on jos joku ossaa puhua ihan kunnon murtteella. Monesti konsonantitki on monistunu veäntyneijjen vokkaalien lisäksi.

laika kirjoitti:

Aeka ylä-kainnuun murretta taettaa tuo olla? Aenahi teällä kajjaanissa nuoremmat puhhuu vähän vähemmän veäntämällä. Mutta hauskkaaha se on jos joku ossaa puhua ihan kunnon murtteella. Monesti konsonantitki on monistunu veäntyneijjen vokkaalien lisäksi.

Lue lisää

Kainuussaakin murteet todella vaihtelevat kunnittain, mutta yhteistä on se leveä ääntämys. Konsonanttien kahdentuminen ei varmaan kajaanilaisten puheessa ole säännöllistä, mutta joissakin sanoissa sitä tapahtuu. Puhutaan levveästi. Aitoa murretta taitavat puhua kohtalaisen vanhat ihmiset korpikainuun sydänmailta, meille muille on tarttunut intonaatiota sieltä sun täältä.

kauheinta kuultavaa on se kun yritetään puhua murteella ja väännetään miten sattuu... silloin myötähäpeä puskee päälle.

kainuulainen paljasjalakanen kirjoitti:

Kainuussaakin murteet todella vaihtelevat kunnittain, mutta yhteistä on se leveä ääntämys. Konsonanttien kahdentuminen ei varmaan kajaanilaisten puheessa ole säännöllistä, mutta joissakin sanoissa sitä tapahtuu. Puhutaan levveästi. Aitoa murretta taitavat puhua kohtalaisen vanhat ihmiset korpikainuun sydänmailta, meille muille on tarttunut intonaatiota sieltä sun täältä.

kauheinta kuultavaa on se kun yritetään puhua murteella ja väännetään miten sattuu... silloin myötähäpeä puskee päälle.

Lue lisää

ihan ommoo kieltäni. sama kai tuo miten sitä puhhuu,kuhan tulloo ymmärretyksi.emmie tiijä mikä nyt sit olis just sitä oekeeta kaenuun murretta,van mie puhun niiku oon oppina aikoenaan puhumaan. kae sitä mennee suomee,savvoo,hiljoo ja kovvoo,siihen vielä piälle muita höösteitä ni johan alakaa juttu luistammaan. pölöjältähä tämä kuulostaapi vieraan korvoon,mut paekalliset alaku asukkaat kyllä hoksovvaapi :) vae miittöös työ tuumitta???

Kyllä ainakin täällä meillä Sotkamossa ollaan viännetty ja kiännetty jo ties kuinka kauan, ja ihan siis Kainuussa ollaan.

puhun kirjoitti:

ihan ommoo kieltäni. sama kai tuo miten sitä puhhuu,kuhan tulloo ymmärretyksi.emmie tiijä mikä nyt sit olis just sitä oekeeta kaenuun murretta,van mie puhun niiku oon oppina aikoenaan puhumaan. kae sitä mennee suomee,savvoo,hiljoo ja kovvoo,siihen vielä piälle muita höösteitä ni johan alakaa juttu luistammaan. pölöjältähä tämä kuulostaapi vieraan korvoon,mut paekalliset alaku asukkaat kyllä hoksovvaapi :) vae miittöös työ tuumitta???

Lue lisää

Sinä puhut savvoo!

Anonyymi kirjoitti:

Sinä puhut savvoo!

Paljasjalakasena sotkamolaesena muutamat sanat tässä särähtävät pahasti korvvaani.
Aenakkaan Sotkamossa (ja varmasti myös koko Kaennuussa) ei sanota ikinä "mie" ja "sie", vuan se on aena minä ja sinä.
"Höösteet" laosuttaan höyst(t)eet meijjän perillä.
Sana "pölöjä" on tiällä ylleensä vaen pöljä taekka tokero/tökerö, synonyymejahan tälle Sotkamossa riittää...
"Mennee" on tuas oekkeeoppisesti männöö.
"Vae mittöös työ tuumitta?" olisi paremminnii; "vae mitä työ tuumitta?", ja vaehtoehtosesti voijjaan myös sannoo; "Van, mitä työ tuumitta?".

Muutenhan tuo alakaa olla ihan mukavoo Kaennuun kieltä näen sotkamolaesen näkökulumasta!

Toki Savossakin voidaan keäntää ja veäntää, tai sanotaan oamulla uamun sijasta. Riippuu ihan puhujasta, ja sama puhuja voi vielä sujuvasti vaihdella noiden välillä. Samaan piirteeseehän nuo kaiken kaikkiaan kuuluvat; viäntää ja uamu ovat kehittyneet alunperin tästä veäntää ja oamu -tyypistä. Monesti noita puhutaan silleen, että on vähän hankalaa erottaa kiännetäänkö vaeko veännätäänkö sitä, tai suattaako vaeko soattaako sitä käövvä siellä?
Tonttu Toljanterin Viänänen muuten viäntää, mutta hoastelloo oamupuurosta, aenahin minun korvviini. :D

Hyvvee joulun outtamista jokkaeselle sukupuolleen ja sivviiliseätyyn kahtomatta ja muistakkeehan, että tontut kahtelloo ikkunoehen takana, jottei tämäkään voorumi mää ihan mahottomaksi piän aokomiseksi eri rivvouksille.

Ja kun muistaa että täällä ajetaan vaan pilistä!

mää vaa kirjoitti:

Ja kun muistaa että täällä ajetaan vaan pilistä!

Kun ajellaan kaupungilla "pilistä" eli pillurallia niin poijjat kattelee tyttöjä (ja tytöt poikia). Ja liikutaan autoilla tiettyä reittiä. Reitit ovat vaihdelleet vuosien mittaan.

mitä tarkoittaa... kirjoitti:

Kun ajellaan kaupungilla "pilistä" eli pillurallia niin poijjat kattelee tyttöjä (ja tytöt poikia). Ja liikutaan autoilla tiettyä reittiä. Reitit ovat vaihdelleet vuosien mittaan.

Lue lisää

ajelen hilippaa :) kovasti mentiin nuorempana hilipalle...

Jottaen korjoasin tuosta ohjeistasi.
Ensiksi leveä ei ole levvee, vaan levveä. Ja tietysti saman koavan mukkaan nopea on noppea.

Eikä aenakkaan yläkaenuussa sitä "pi" -peätettä laeteta ollenkaa. Eli tulee on tulloo, ja menee on mennöö.

Sitten klubi ei oo lubi, vaan lupi. Kovalla peellä.

Ja tämä ei mee ollenkaan näen: "En kehetaa mennä kauppaa.", vaan: en kehtoa mennä kaoppaan.
Jos oekeen tarkkoja ollaan puhekielen kuuntelussa, niin ehkäpä tuossaki laoseessa se "kaoppaan" -sanan viimenen ännä jeäpi poes, tae aenaki on heikosti kuuluva.

Ja tuo tervetulloo -muoto viittovaesi paremminni savon puolelle. Tervetulloa se soepi paremmin kaenuulaesen suussa.

Räesäsen Alpo on keränny kaenuulaesta murretta kirjoehin ja aenaki tämmönen ku: "Oulujärven ympäristön murrekirja" paljastaa hyvästi kaenuun kielen koukeroeta. Kirjassa on naohalta purettuo puhekieltä erilaesin kirjotusteknisin merkkiijen kansa aeka mukavasti esitetty.
Aluksi tekstie oli meleko hankala lukkea, van kun oppi ni ei ku lukkea posottelloo poes.
Luulisn jotta löytyy kirjastosta, van jos ei löyvy, nin tekijältä mahtaa soaha.
Tuossa on kirjan "rekisterinumero": ISBN 951-746-248-4

Lopuksi vielä totteasin, jotta kaenuu on sevverta loaja pitäjä, jotta aluveellisie eroja soattaa hyvinni olla puhekielessä.
On se sentään joku, mikä on rikasta näellähi korkeoksilla.

Eikä perkele aenakaa aleta mittää langie puhumaan, ku oekeastikki voepi assiesa sannoa.

Vaekka kaennuun murre vaehtelloohi ihan tosissaan meleko paljo paekkakunnittaen, ni ihan pikkusen on pakko nussie pilikkuo ja korjata tuota Nappimattonaapurin Kajjaanin kielioppie. Soattaa olla, jotta oun paekon veärässähi, van siinäpähän älähelkköä sittä.

1) Käyttäkkää mahollisimman paljo tuplakonsonantteja, mutta elä väärin.
Esim. 1)Leveä - levvee 2)Nopea - noppee 3)Vanha - vanaha

Mielluummin Leveästä tulee levveä ja nopeasta noppea. Vanahassahan ei oukkaan tuplakonsonantteja, mutta sinäsä kyllä ihan oekkea oevallus, jotta vokkaaliehi pittää vähä joka välliin osata tunkasta...

5. Vanahemman väen keskuuessa käytettään näin:
En jaksa mennä kauppaan. - En kehetaa mennä kauppaa.

... van ei nyt ihan mahottommiin männä siinäkkää vokkaalien käötössä. Väettäsin, jotta tuo laose: "En jaksa mennä kauppaan." veäntysi muottoon: "En kehttoa männä kaoppaan."

Sitte vielä lissäesin, jotta on tärkkeätä muisttoa vaehttoa ts-konsonanttiyhistelmät ht:ksi. Esimerkiksi metsä - mehtä, otsa - ohta.

Tosiassie on myös se, jotta kirjottamalla ei murretta pysty semmosena opettammaan, kun se puhuttuna kuullosttaa. Monasti on nimittäen niin, jotta nuo konsonanttituplaannukset ovathi puhheessa vaen puoltoestakertassie.

Van nyt tulihi jo tyyvytettyö ihtesä tuon pilikun kansa. Kiitos paljo. Toevottavasti et vetäse hernettä kovin syvälle sierraemmiisi ;)

Korven asukki kirjoitti:

Vaekka kaennuun murre vaehtelloohi ihan tosissaan meleko paljo paekkakunnittaen, ni ihan pikkusen on pakko nussie pilikkuo ja korjata tuota Nappimattonaapurin Kajjaanin kielioppie. Soattaa olla, jotta oun paekon veärässähi, van siinäpähän älähelkköä sittä.

1) Käyttäkkää mahollisimman paljo tuplakonsonantteja, mutta elä väärin.
Esim. 1)Leveä - levvee 2)Nopea - noppee 3)Vanha - vanaha

Mielluummin Leveästä tulee levveä ja nopeasta noppea. Vanahassahan ei oukkaan tuplakonsonantteja, mutta sinäsä kyllä ihan oekkea oevallus, jotta vokkaaliehi pittää vähä joka välliin osata tunkasta...

5. Vanahemman väen keskuuessa käytettään näin:
En jaksa mennä kauppaan. - En kehetaa mennä kauppaa.

... van ei nyt ihan mahottommiin männä siinäkkää vokkaalien käötössä. Väettäsin, jotta tuo laose: "En jaksa mennä kauppaan." veäntysi muottoon: "En kehttoa männä kaoppaan."

Sitte vielä lissäesin, jotta on tärkkeätä muisttoa vaehttoa ts-konsonanttiyhistelmät ht:ksi. Esimerkiksi metsä - mehtä, otsa - ohta.

Tosiassie on myös se, jotta kirjottamalla ei murretta pysty semmosena opettammaan, kun se puhuttuna kuullosttaa. Monasti on nimittäen niin, jotta nuo konsonanttituplaannukset ovathi puhheessa vaen puoltoestakertassie.

Van nyt tulihi jo tyyvytettyö ihtesä tuon pilikun kansa. Kiitos paljo. Toevottavasti et vetäse hernettä kovin syvälle sierraemmiisi ;)

Lue lisää

olipa mukavata kun ossoatte aenahii kirjottoa ja mikäpä ettei varmasti puhhuokkii kaenuuta. Se on tämä kaenuun kieli semmosta että kun sen kirjottaa se onnii melekosen hankalata ymmärteä. Pittää itekseen eäneen lukkea jotta selevän parraeten soapi. Kaksi etellistä kirjottajjaa kyllä osasivat nasakasti korjaella veärie muotoja sitä eillisen kirjottajan tekstistä. Van elähän mittää, nyt tuli ajatus. Pitäsikkö meijän perustoa ihan voorumi, jossa kirjotettaan vaen ja aenoastaan kaenuuksi, kun näkkyy löytyvän taetajie teältähi ?

kaenuun tyttö kajjaanista kirjoitti:

olipa mukavata kun ossoatte aenahii kirjottoa ja mikäpä ettei varmasti puhhuokkii kaenuuta. Se on tämä kaenuun kieli semmosta että kun sen kirjottaa se onnii melekosen hankalata ymmärteä. Pittää itekseen eäneen lukkea jotta selevän parraeten soapi. Kaksi etellistä kirjottajjaa kyllä osasivat nasakasti korjaella veärie muotoja sitä eillisen kirjottajan tekstistä. Van elähän mittää, nyt tuli ajatus. Pitäsikkö meijän perustoa ihan voorumi, jossa kirjotettaan vaen ja aenoastaan kaenuuksi, kun näkkyy löytyvän taetajie teältähi ?

Lue lisää

Minkä perän murteeseen se tuo "ta" peäte kuuluu?
Meillä päen oesi sanottu jotta "mukavoa ku ossoatta aenahi...".

Se on totta, jotta murteella kirjotetun tekstin lukeminen on aluksi meleko vaekeata, van siihenni oppii meleko äkkie.
Jos ei ihan ommoa voorumie perusteta, nin kuitenni voepihan sitä tälle palstallekki roapustoa omalla tyylilläsä porinoa ja toeset sitte pittää vaekka sammoa tyylie ketä miellyttää.
Ja kettei miellytä ni luokkoutukkoon horkottiin siitä roatista.

Ja eikö se viime kesänen murrepalakinto tullu Suomussalamen tytölle? Tulihan se, ni jotta on kaet sitä murretaetoa jonnivverran vielä jälellä.

Ihteä aenahi kiinnostaa nuo vanahat sanat, joeta isät ja ukit käöttivät.
Enneä niitei ymmärrä varmaan kukkaan, eikä niitä kuulekkaan kyllä kenenkää käöttävän ylleisesti.

Pistetäänkö semmosista erikoesista vanahoesta sannoesta ihan kerruukilipaelu käöntiin?

Meilläpäen oli aenahi tämmönen sana ku partuusi.
Ja toenen oli poametti.
Sannooko mittää nuo sanat?

Tuo luokkoutuminenni oli ihan ylleinen sana ja vissiinnti tuo horkotti tulloo kuusamon suunnalta, vaekka se siellä oli "horpotti".

Jotta tämmöstä.

nou nou kirjoitti:

Minkä perän murteeseen se tuo "ta" peäte kuuluu?
Meillä päen oesi sanottu jotta "mukavoa ku ossoatta aenahi...".

Se on totta, jotta murteella kirjotetun tekstin lukeminen on aluksi meleko vaekeata, van siihenni oppii meleko äkkie.
Jos ei ihan ommoa voorumie perusteta, nin kuitenni voepihan sitä tälle palstallekki roapustoa omalla tyylilläsä porinoa ja toeset sitte pittää vaekka sammoa tyylie ketä miellyttää.
Ja kettei miellytä ni luokkoutukkoon horkottiin siitä roatista.

Ja eikö se viime kesänen murrepalakinto tullu Suomussalamen tytölle? Tulihan se, ni jotta on kaet sitä murretaetoa jonnivverran vielä jälellä.

Ihteä aenahi kiinnostaa nuo vanahat sanat, joeta isät ja ukit käöttivät.
Enneä niitei ymmärrä varmaan kukkaan, eikä niitä kuulekkaan kyllä kenenkää käöttävän ylleisesti.

Pistetäänkö semmosista erikoesista vanahoesta sannoesta ihan kerruukilipaelu käöntiin?

Meilläpäen oli aenahi tämmönen sana ku partuusi.
Ja toenen oli poametti.
Sannooko mittää nuo sanat?

Tuo luokkoutuminenni oli ihan ylleinen sana ja vissiinnti tuo horkotti tulloo kuusamon suunnalta, vaekka se siellä oli "horpotti".

Jotta tämmöstä.

Lue lisää

Kyllä täöttyy sannoa, jotta en ou ikkään kuullukkaan tuommosista sanosta ku "partuusi" tae "poametti". Oesippa mukava, jos kehttoasit vähä valasta assieta.

Minnuo oekkein harmittaa, ku ei ou itelle tarttunna peähän eikä käöttöön murre yhtä elävänä ja rehevänä ku esimerkiksi äetillä ja isällä vielä on. Kaeken sitä suunnilleen älyvvää, van ite ei ossoa oekkein niitä herkullisimppie ilimaoksie heitellä puhheen sekkaan. Semmossie harvoja sanoja, jotka oun mielleeni paenanna ja joeta peräti käötänni, o esimerkiksi "kahakkätteen" ja "koppeo(tu)minen". Nuo mahttaat olla meleko ylleissie?

Semmonennii kerran tuli yhen toesen perukan tytön kansa sottaelttua, jotta sitä jo ihan parilla kylällä löyttyy aenahi viisi murtteellista synonyymmie sanalle "tuhlata". Tuslata, töslätä, törsätä, petvata ja pehnata. Äetihi se sillon kaovan sittä varotteli, kun olin kartsalle lähölläni ja rahhoa ruinasin, jotta "Ouhan sittä ihmisiksi eläkä pehnnoa kaekkea turhhuuvveen."

Korven asukki kirjoitti:

Kyllä täöttyy sannoa, jotta en ou ikkään kuullukkaan tuommosista sanosta ku "partuusi" tae "poametti". Oesippa mukava, jos kehttoasit vähä valasta assieta.

Minnuo oekkein harmittaa, ku ei ou itelle tarttunna peähän eikä käöttöön murre yhtä elävänä ja rehevänä ku esimerkiksi äetillä ja isällä vielä on. Kaeken sitä suunnilleen älyvvää, van ite ei ossoa oekkein niitä herkullisimppie ilimaoksie heitellä puhheen sekkaan. Semmossie harvoja sanoja, jotka oun mielleeni paenanna ja joeta peräti käötänni, o esimerkiksi "kahakkätteen" ja "koppeo(tu)minen". Nuo mahttaat olla meleko ylleissie?

Semmonennii kerran tuli yhen toesen perukan tytön kansa sottaelttua, jotta sitä jo ihan parilla kylällä löyttyy aenahi viisi murtteellista synonyymmie sanalle "tuhlata". Tuslata, töslätä, törsätä, petvata ja pehnata. Äetihi se sillon kaovan sittä varotteli, kun olin kartsalle lähölläni ja rahhoa ruinasin, jotta "Ouhan sittä ihmisiksi eläkä pehnnoa kaekkea turhhuuvveen."

Lue lisää

Isäukko aekanaan sano, jotta eiköstä oo vähejää partuusie nuissa hommissa, kun satuttiin poekiijen kansa jottae vähäsen tuhmuutta tekemään, tae toemittiin huimuusissaan.
Varmaan täånäpäevänä sannoot, jotta eikösta oo mittää rottie nuilla hommilla. Semmosta tolokkuutta.
Ja tuo poametti on järkeä.
Joskus ukko noetu meijän poekiien pöljyyksie, jotta eiköstä sevvertoa oo poamettie, jotta ossoasi pyssyö poes tuommosista pöljyyksistä.
Ja sitte oli semmonen kun rouvi. Elikkä varmaanni sana "krouvi", jos jottae oli vähä reilummasti. Vastaavasti sitte oli tietenni "näppi", jos jottae oli nuukemmasti.
Serkut oli "siukkuja", kun vanahat ihmiset puhu ja setvi iänikusie sukulaessuhteita.

Tuli kiirusta vähä, jotta pittää jatkoa toesella kertoa.

nou nou kirjoitti:

Minkä perän murteeseen se tuo "ta" peäte kuuluu?
Meillä päen oesi sanottu jotta "mukavoa ku ossoatta aenahi...".

Se on totta, jotta murteella kirjotetun tekstin lukeminen on aluksi meleko vaekeata, van siihenni oppii meleko äkkie.
Jos ei ihan ommoa voorumie perusteta, nin kuitenni voepihan sitä tälle palstallekki roapustoa omalla tyylilläsä porinoa ja toeset sitte pittää vaekka sammoa tyylie ketä miellyttää.
Ja kettei miellytä ni luokkoutukkoon horkottiin siitä roatista.

Ja eikö se viime kesänen murrepalakinto tullu Suomussalamen tytölle? Tulihan se, ni jotta on kaet sitä murretaetoa jonnivverran vielä jälellä.

Ihteä aenahi kiinnostaa nuo vanahat sanat, joeta isät ja ukit käöttivät.
Enneä niitei ymmärrä varmaan kukkaan, eikä niitä kuulekkaan kyllä kenenkää käöttävän ylleisesti.

Pistetäänkö semmosista erikoesista vanahoesta sannoesta ihan kerruukilipaelu käöntiin?

Meilläpäen oli aenahi tämmönen sana ku partuusi.
Ja toenen oli poametti.
Sannooko mittää nuo sanat?

Tuo luokkoutuminenni oli ihan ylleinen sana ja vissiinnti tuo horkotti tulloo kuusamon suunnalta, vaekka se siellä oli "horpotti".

Jotta tämmöstä.

Lue lisää

meillä päen nuo sanat merkihtöö. Se tuo luokoutuminen on (lopettaa jokin, karsiutua, jäädä pois, erota jostakin ja myös viljasta sanottiin oli luokoutunu kokonaan ja heinä koajettiin luovolle. Poametti oli romaanikirja(yleensä iso kirja.)
Horpotin oon harvemmin kuullu, van joskus muistaakseni joku sano pakkasella kun tuli ulukoa pirttiin, että ompa siellä horpotti. Soatan olla veärässä van minä ite sanon että holotna ilima.


Nuista teijän kielioppiista en tiijä mittää kun oon nii vähä käöny kouluo. Sen oon huomannu että joka kunnan rajalla se murre vähä muuttuu, ja yksilö ite muokkovaa sitä suuhusa sopivaksi.

Ite oon savolaesakan kansa naemisissa ja voe taevaan jumala sitä kieliin sekasotkuo mikä meillä kuuluu. Turkulaeset vieraat naoraa persettään reppien.(ei oo kyllä kaksista se turun murrekkaan).

nou nou kirjoitti:

Jottaen korjoasin tuosta ohjeistasi.
Ensiksi leveä ei ole levvee, vaan levveä. Ja tietysti saman koavan mukkaan nopea on noppea.

Eikä aenakkaan yläkaenuussa sitä "pi" -peätettä laeteta ollenkaa. Eli tulee on tulloo, ja menee on mennöö.

Sitten klubi ei oo lubi, vaan lupi. Kovalla peellä.

Ja tämä ei mee ollenkaan näen: "En kehetaa mennä kauppaa.", vaan: en kehtoa mennä kaoppaan.
Jos oekeen tarkkoja ollaan puhekielen kuuntelussa, niin ehkäpä tuossaki laoseessa se "kaoppaan" -sanan viimenen ännä jeäpi poes, tae aenaki on heikosti kuuluva.

Ja tuo tervetulloo -muoto viittovaesi paremminni savon puolelle. Tervetulloa se soepi paremmin kaenuulaesen suussa.

Räesäsen Alpo on keränny kaenuulaesta murretta kirjoehin ja aenaki tämmönen ku: "Oulujärven ympäristön murrekirja" paljastaa hyvästi kaenuun kielen koukeroeta. Kirjassa on naohalta purettuo puhekieltä erilaesin kirjotusteknisin merkkiijen kansa aeka mukavasti esitetty.
Aluksi tekstie oli meleko hankala lukkea, van kun oppi ni ei ku lukkea posottelloo poes.
Luulisn jotta löytyy kirjastosta, van jos ei löyvy, nin tekijältä mahtaa soaha.
Tuossa on kirjan "rekisterinumero": ISBN 951-746-248-4

Lopuksi vielä totteasin, jotta kaenuu on sevverta loaja pitäjä, jotta aluveellisie eroja soattaa hyvinni olla puhekielessä.
On se sentään joku, mikä on rikasta näellähi korkeoksilla.

Eikä perkele aenakaa aleta mittää langie puhumaan, ku oekeastikki voepi assiesa sannoa.

Lue lisää

Tervetulloo kyllä soe parhaeten myös sotkamolaesten suussa, samoin levvee ja noppee.

Kaennuun murre siis tunttuu vaehtelevan kuntien välillä, vaekka sammoohan muakunttoo sitä kokonaisuuvessaan ollaan.
Rakas kotimuakuntamme on siis rikkaampi kuin myö arvoommekkaan! 😀

Tuima ei tarkota tarkota teällä suolasta kuten jossahi päin suommee, vaan suolatonta.

Ompa mukava lukkee kerrannii iha oekeeta asiata voorumista.
Murreha ellää ja muuttuu koko aja, minä oon paljasjalakane kajjaanilaene ja nyt kun yrittää kirjottaa niinku murretta, varmasti tulloo virheitä.
Mutta onko ne virheitä, jos se on sitä kieltä mitä puhut?
Paikallisia murteita on paljo, voepi olla oma murre pikkukylällä tae jopa talossa.
Minusta murteella puhumista ei aenakkaa soa hävetä voan päenvasto perkele pirruuttaan puhua omalla murteella :)
Siinä on sitte sekametelisoppa, kun on porukkaa ympäri moata puhumassa yhtä aekaa.
Jatketaan älytöntä poasaamista!

Onko tämä sanonta käytössä myös Kajaanissa vai pelkästään Puolangalla?

Kyllä Sotkamossakin sanotaan mm. "Näläkämuan" tai "lamppaanpiä", elikkä tiällähin viännettään ja kiännettään. Sotkamolaisen puheen hienouksia on esimerkiksi: "laettakkee astijannu konneesennu"= laittakaa astijat tiskikoneeseen.

Perisotkamolainen murre kuvastuu myös hyvin muutamista täkäläisistä sanonnoista;
"Mänkee työ siitä mehtään puita sahhoomaan, niin ette oo siinä muihen haetolla tyhjee toemittamassa."
"On kaet teillähi paremppoohin tekemistä kun tuo tyhjänjaohanta, vae oonko viärässä?"
"Se etelätuuli on jo tuhhaottanna lehet koevuunni ja kohta kaet tupsaottaa lakathin kukkaan".
"Ka, näettekö työ kun kolome mehtikannoo lehahti ulos hyyvöksistä?"
"Mänipä kalaverkkohhii pahhaan imekkeeseen kun haoki siinä kovasti potalteli".
"Käökeehän siitä kahvelle ja ottakkee nisua ja juustoleipee lakkahillon kanssa."
"Sehän Jymy tuas pelovaa vinnaaleissa vajjoon kahen viikon piästä, jotka starttovvaa siis laovantaena vierasottelulla Vimpelistä. Toosastahan tuota matsia ei niä, mutta Kajjaoshan sen selostaa."

Kainuun murrehan siis vaihtelee jonkun verran kunnan mukaan ja Sotkamon murre on aikanaan saanut vaikutteita paljon Pohjois-Savosta sekä Pohjois‐Karjalasta, ollaanhan me sotkamolaiset niiden rajanaapureita, niin kuin myös Kajaanin, Kuhmon, Paltamon ja Ristijärven.


Van tervetulloo sieltä etelästä ja Helesingistäe tänne Kaennuuseen, joka löytyy siis puolimatkasta Lappiin mäntäessä!

Kyllä Kaennuun murre on sitten Suomen kaonein kieli!

jäi valitettavasti mainitsematta olen nay-homo

Anonyymi kirjoitti:

jäi valitettavasti mainitsematta olen nay-homo

Oletko?

N= Nils
G=Gustaffson

Taisi jossakin" Terve tuloa Kajaanin, ymmärrätkö" kyltissä lukea.

Vitut kajaanilaiset mitään ymmärrä haukkumisesta. Saat haukkua tai ulvoa naama punaisena.

Anonyymi kirjoitti:

Vitut kajaanilaiset mitään ymmärrä haukkumisesta. Saat haukkua tai ulvoa naama punaisena.

Hauku niin kajaanilaiset vastaavat aina ykä. Ykä.

Sotkamo aikoinaan 1600-luvun alussa asutettiin varsinkin kuopiolaisten (silloinen Tavinsalmi) toimesta.
Aikoinaan ihmisiä on paljon seilannut Sotkamon ja Pohjois-Karjalan välillä. Eli Sotkamosta lähti väkeä Pohjois-Karjalan puolelle ja uutta tuli tilalle.
Tähän vaikutti juuri sijainti ja tieyhteydet.
Eihän Sotkamossa olevastani kotipaikastanikaan ole linnuntietä kuin ~23 km Pohjois-Karjalan puolelle.

Sotkamon murre tutkitusti eroaa muusta Kainuusta kaikkein eniten, jos Vaalaa ei lasketa Kainuuseen.

Vienankarjalan vaikutus näkyy varsinkin Sotkamon nimistössä, esim. Jormanen (Jormasjärvi) ja Kiimanen (Kiimasjärvi).

Mie ja sie ei kuulu myöskään Ylä-Karjalan murteeseen, ainakaan alkuperäiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Sotkamo aikoinaan 1600-luvun alussa asutettiin varsinkin kuopiolaisten (silloinen Tavinsalmi) toimesta.
Aikoinaan ihmisiä on paljon seilannut Sotkamon ja Pohjois-Karjalan välillä. Eli Sotkamosta lähti väkeä Pohjois-Karjalan puolelle ja uutta tuli tilalle.
Tähän vaikutti juuri sijainti ja tieyhteydet.
Eihän Sotkamossa olevastani kotipaikastanikaan ole linnuntietä kuin ~23 km Pohjois-Karjalan puolelle.

Sotkamon murre tutkitusti eroaa muusta Kainuusta kaikkein eniten, jos Vaalaa ei lasketa Kainuuseen.

Vienankarjalan vaikutus näkyy varsinkin Sotkamon nimistössä, esim. Jormanen (Jormasjärvi) ja Kiimanen (Kiimasjärvi).

Mie ja sie ei kuulu myöskään Ylä-Karjalan murteeseen, ainakaan alkuperäiseen.

Lue lisää

Sotkamon murre on kokonaan oma lukunsa. Kun vanhojen sotkamolaisten puheita kuuntelee , on kuin olisi Kuopion torilla. Kajaanissa ei ei kuule aitoa, alkuperäistä kainuuta. Muistan kun pikkupoikana kuulosti hauskalta Kajaanin torilla yhden Paltamosta vai Puolangalta kotoisin olevan torikauppiaan huudahdus: "Ostoa hyvvie munnie". Siis ostakaa hyviä munia. Nykyisin muuten tuntuu säilyneen tuollainen puhe Ylä-Kainuussa jopa nuoren polven puheissa.
Kalle Päätalon elämää käsitelleessä elokuvassa, vaikka se on kuvaus Koillismaalta, tervehditään aidon kainuulaisittain: "Hyvveä päiveä" eli hyvää päivää. Ehkä on olemassa Kainuun-Koillismaan murre.