Diplomi-insinöörin työt ja koulutus

tietämätön abi

Minua on ruvennut kiinnostamaan diplomi-insinöörin koulutus ja minulla ois muutama kysymys tästä aiheesta. Lähinnä kiinnostais tekniikkaan, sähköön ja ehkä rakennuksiinkin liittyvät insinöörialat.

1)Tarviiko työssä hyvää kielitaitoa? Pitääkö matkustella paljon ulkomaille? kuinka usein?

2)Paljonko on alkupalkka ja keskipalkka? Palkka voi kaiketi nousta aika suureksi?

3)Mitä prosessitekniiknan insinööro tekee? Entäpä tuotantotalouden?

4) Onko diplomi-insinöörin ja tavallisen insinöörin työssä ja palkassa paljon eroa?

Kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille!

47

46421

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • opiskelu

      on vaativaa ja alkupalkka aika huono. DI etenee inssiä paremmin, vaikka periaatteessa samojakin töitä tekevät.

      • tietämätön abi

        Miten niin huono jos alkupalkka on melkein 2500 euroo?
        Aika harvassa on mielestäni niin huvät alkupalkat.


      • vähemmälläkin
        tietämätön abi kirjoitti:

        Miten niin huono jos alkupalkka on melkein 2500 euroo?
        Aika harvassa on mielestäni niin huvät alkupalkat.

        lukemisella saa ton 2300 - 2500 egee ilman enempiä vastuita ja stressiä. Jos ei esim. humanistia aloja oteta huomioon, niin kaikki yliopistosta valmistuneet pääsee tuohon.


      • pääse
        vähemmälläkin kirjoitti:

        lukemisella saa ton 2300 - 2500 egee ilman enempiä vastuita ja stressiä. Jos ei esim. humanistia aloja oteta huomioon, niin kaikki yliopistosta valmistuneet pääsee tuohon.

        Toi ei ole tyypillinen yliopistosta valmistuneen alkupalkka. Sieltä monet päätyy julkiselle sektorille esim. opettajiksi huonolla palkalla. Ehkä lääkärit ja juristit voivat saada tommosen alkupalkan, mutta he ovat poikkeus yliopistossa. Sitä paitsi, millä perusteella yliopitilla saa tutkinnon vähemmällä lukemisella.


      • Aineen ope
        pääse kirjoitti:

        Toi ei ole tyypillinen yliopistosta valmistuneen alkupalkka. Sieltä monet päätyy julkiselle sektorille esim. opettajiksi huonolla palkalla. Ehkä lääkärit ja juristit voivat saada tommosen alkupalkan, mutta he ovat poikkeus yliopistossa. Sitä paitsi, millä perusteella yliopitilla saa tutkinnon vähemmällä lukemisella.

        Ei ainakaan aineenopettajilla niin kovin huonot palkat ole. FM tienaa alkupalkkana ensimmäisessä kalleusluokassa 2600 plus ylitunnit ja muut lisät. Yli tuntien kanssa palkka ainakin itselläni on vasta valmistuneena 3600 /kk


    • vato retro

      1) Englannilla pärjää, Venäjä, Espanja ja Kiina iso plussa. Ei tarvi matkustella jos ei halua.

      2) Alkup. ~2300-2500, keski ehkä 3400-3600.

      3)Suunnittelee, johtaa, laskee, myy.

      4) Alussa ei, 15 v kokemuksen jälkeen DI:t tienaa ehkä 1000-1500 enemmän. Huippupaikoille pääsee DI:t ja ne tienaa mitä ne tienaa. Työ: DI:t voi päätyä vähän luovempiin kuvioihin, issit on duunareita.

      • tiplomi-inssi

        Prosessitekniikan DI:llä tällä hetkellä on sitten kaikista surkein työtilanne. Tuotantotalous tulee hyvänä kakkosena. Siinä ehkä kaksi sellaista alaa DI:lle, joita ei kannata opiskella pääaineena.

        Tutaa voi lukea minkä tahansa DI-tutkinnon sivuaineeksi. Suosittelen ennemmin kone/sähköpuolen DI:n tutkintoa ja tutaa sivuaineeksi. Prosessiteollisuudessakin konetekniikan tiedosta on enemmän hyötyä kuin prosessitekniikasta. Tietotekniikan DI:lle työtilanne on ollut jo pitkään erinomainen. Ehdottomasti sinne, jos vaan kiinnostaa.

        Prosessitekniikka on siis käytännössä virtauslaskentaa/taselaskentaa. Tuollaisella ei enää nykyään hirveästi tee työelämässä, koska tietokoneet osaa kivasti laskea tuon kaiken.

        Jos kuitenkin päätät lähteä lukemaan prosessitekniikkaa, niin opettele CAD:n käyttö itsenäisesti tosi hyvin, ohjelmointitaito on plussaa. Noita ei jostain syystä opeteta ainakaan Oulussa prosessitekniikan koulutusohjelmassa, vaikka prosessiteollisuus on tänä päivänä valtavan automatisoitunutta.

        Lisäksi missä tahansa DI:n koulutusohjelmassa sinun tulee syventää tietojasi itsenäisesti PALJON. Pelkällä yliopiston teorialla ei tee enää oikein mitään, koska opetuksen taso on ainakin Oulussa vähän semmosta ja tämmöstä.

        Ja HOMMAA SUHTEITA toimimalla aktiivisesti opiskelijajärjestöissä.

        Terveisin: Prosessitekniikan DI


      • Proselaine
        tiplomi-inssi kirjoitti:

        Prosessitekniikan DI:llä tällä hetkellä on sitten kaikista surkein työtilanne. Tuotantotalous tulee hyvänä kakkosena. Siinä ehkä kaksi sellaista alaa DI:lle, joita ei kannata opiskella pääaineena.

        Tutaa voi lukea minkä tahansa DI-tutkinnon sivuaineeksi. Suosittelen ennemmin kone/sähköpuolen DI:n tutkintoa ja tutaa sivuaineeksi. Prosessiteollisuudessakin konetekniikan tiedosta on enemmän hyötyä kuin prosessitekniikasta. Tietotekniikan DI:lle työtilanne on ollut jo pitkään erinomainen. Ehdottomasti sinne, jos vaan kiinnostaa.

        Prosessitekniikka on siis käytännössä virtauslaskentaa/taselaskentaa. Tuollaisella ei enää nykyään hirveästi tee työelämässä, koska tietokoneet osaa kivasti laskea tuon kaiken.

        Jos kuitenkin päätät lähteä lukemaan prosessitekniikkaa, niin opettele CAD:n käyttö itsenäisesti tosi hyvin, ohjelmointitaito on plussaa. Noita ei jostain syystä opeteta ainakaan Oulussa prosessitekniikan koulutusohjelmassa, vaikka prosessiteollisuus on tänä päivänä valtavan automatisoitunutta.

        Lisäksi missä tahansa DI:n koulutusohjelmassa sinun tulee syventää tietojasi itsenäisesti PALJON. Pelkällä yliopiston teorialla ei tee enää oikein mitään, koska opetuksen taso on ainakin Oulussa vähän semmosta ja tämmöstä.

        Ja HOMMAA SUHTEITA toimimalla aktiivisesti opiskelijajärjestöissä.

        Terveisin: Prosessitekniikan DI

        Prosessitekniikan KOsta 97% pääsee suoraan valmistumisen jälkeen alan hommiin, TUTAlla vastaava lukema on 80%. Ei voi kovin surkeaksi työllistymisluvuksi sanoa. Lisäksi prosessitekniikan opiskelijat pääsevät parhaisiin kesätöihin kaikista OYn opiskelijoista: poikkeuksetta yli 11000 € rapsahtaa tilille joka kesä.

        Uskoisin, että itse olet olet jossain suunnitteluhommissa, koska CADia olet joutunut käyttämään. Jos niihiin hommiin meinaa mennä, on todellakin koneenpiirustus-, ohjelmointi- ynnä muista taidoista hyötyä.

        Lisäksi voisin sanoa, että Prosessitekniikan KO on valittu jo toista kertaa peräkkäin yhdeksi Suomen yliopistojen laatuyksiköistä, ja tästä syystä osasto saa joka vuosi ylimääräiset ~ 200000 € opetuksen kehittämiseen. Itse olen ainakin tyytyvänen osaston opetukseen.

        Terveisin tuleva Prosessitekniikan DI


      • toinen tietämätön abi
        tiplomi-inssi kirjoitti:

        Prosessitekniikan DI:llä tällä hetkellä on sitten kaikista surkein työtilanne. Tuotantotalous tulee hyvänä kakkosena. Siinä ehkä kaksi sellaista alaa DI:lle, joita ei kannata opiskella pääaineena.

        Tutaa voi lukea minkä tahansa DI-tutkinnon sivuaineeksi. Suosittelen ennemmin kone/sähköpuolen DI:n tutkintoa ja tutaa sivuaineeksi. Prosessiteollisuudessakin konetekniikan tiedosta on enemmän hyötyä kuin prosessitekniikasta. Tietotekniikan DI:lle työtilanne on ollut jo pitkään erinomainen. Ehdottomasti sinne, jos vaan kiinnostaa.

        Prosessitekniikka on siis käytännössä virtauslaskentaa/taselaskentaa. Tuollaisella ei enää nykyään hirveästi tee työelämässä, koska tietokoneet osaa kivasti laskea tuon kaiken.

        Jos kuitenkin päätät lähteä lukemaan prosessitekniikkaa, niin opettele CAD:n käyttö itsenäisesti tosi hyvin, ohjelmointitaito on plussaa. Noita ei jostain syystä opeteta ainakaan Oulussa prosessitekniikan koulutusohjelmassa, vaikka prosessiteollisuus on tänä päivänä valtavan automatisoitunutta.

        Lisäksi missä tahansa DI:n koulutusohjelmassa sinun tulee syventää tietojasi itsenäisesti PALJON. Pelkällä yliopiston teorialla ei tee enää oikein mitään, koska opetuksen taso on ainakin Oulussa vähän semmosta ja tämmöstä.

        Ja HOMMAA SUHTEITA toimimalla aktiivisesti opiskelijajärjestöissä.

        Terveisin: Prosessitekniikan DI

        Onko tosiaan niin, että tuotantotalouden työllisyystilanne on huono? Toisiksi huonoin?? Luulin, että juuri tuotantotaloudessa työllisyystilanne olisi hyvä... Mistä huono työllisyystilanne johtuu ja ja onko parannusta näkyvissä. Luulin, että kaikilla DI:llä on hyvät työllisyysnäkymät. Onko KTM:llä sitten paremmat?


    • Newbie

      Mikähän ala kannattaa valita näistä konepuolen valinnoista, jos ainoastaan työtilannetta tarkastellaan?
      -Mekatroniikka ja konediagnostiikka.
      -Koneensuunnittelu.
      -Teknillinen mekaniikka.
      -Tuotantotekniikka
      -Materiaalitekniikka.
      -Tuotantotalous.
      Kyseiset linjat Oulun yliopistolla. Periaatteessa voisin valita minkä tahansa, kaikki vaikuttaa yhtä kiinnostaville.

      • opiskelija

        Jos laskeminen kiinnostaa niin ehdottomasti teknillinen mekaniikka. Kun tuon alan osaat, niin töitä löytyy. Koneensuunnittelua tarvitaan kans aina. Materiaalitekn. ja tuotantotalous on vähän semmosia, kun Tampereella ja Otaniemessä niillä on omat koulutusohjelmat. Silti suosittelen valitsemaan kiinnostavimman alueen. Töitä on kuitenkin tehtävä monta vuotta, eikä se paljon lämmitä, vaikka työpaikka oliskin, jos ei yhtään kiinnosta.


      • sfds

        Milloin tuo pitää valita jos lähtee opiskelemaan? Siis mennäänkö sinne opiskelemaan esim. konetekniikka ja sitten myöhemmin tarkemmat valinnat vai pitääkö jo hakiessa osata valita esim. tuosta listastasi joku?


      • mcduck
        sfds kirjoitti:

        Milloin tuo pitää valita jos lähtee opiskelemaan? Siis mennäänkö sinne opiskelemaan esim. konetekniikka ja sitten myöhemmin tarkemmat valinnat vai pitääkö jo hakiessa osata valita esim. tuosta listastasi joku?

        Nykyään toisen vuoden ekalla puolikkaalla, vaihtaminen kuitenkin helppoa, alkaa vaan käydä toisen suunnan kursseja.


    • dibbis

      Proffat, jotka opettavat yliopistoissa eivät ole koskaan olleet oikeissa töissä. Ne osaavat vain asioita vain teoriassa ja ovat todella tumpeloita ja epäkäytännööllisiä. Yleensä opetusta hoitaa assari, joka on nuori vastavalmistunut ja ainoa työkokemus tulee mäkkärin kassalta

      • McDUck

        Höpön löpön!!
        Ainakii meillä Oulun lipastolla, lähes kaikki proffat ja assarit ovat olleet teollisuuden palveluksessa, Nokialla, Metsolla ja monissa muissa suurissa menestyneissä firmoissa. Sitäpaitsi konetekniikan\sähkötekniikan Dippa-inssit\tohtorit, jotka ovat valmistuneet 70\80-luvulla ovat aikanaan olleet haluttua tavaraa kesätyömarkkinoilla.


      • nyt sanoisi noinkaan
        McDUck kirjoitti:

        Höpön löpön!!
        Ainakii meillä Oulun lipastolla, lähes kaikki proffat ja assarit ovat olleet teollisuuden palveluksessa, Nokialla, Metsolla ja monissa muissa suurissa menestyneissä firmoissa. Sitäpaitsi konetekniikan\sähkötekniikan Dippa-inssit\tohtorit, jotka ovat valmistuneet 70\80-luvulla ovat aikanaan olleet haluttua tavaraa kesätyömarkkinoilla.

        Paitsi että Oulussa, eikä oikein muuallakaan, ei kukaan osaa opettaa enää lujuuslaskentaa kunnolla. Jos hallitsee lujuuslaskennan, niin voi olla varma, että ei tarvitse olla työttömänä päivääkää.

        No kyllähän se vähän niin tahtoo olla, että professoreilla on erinomainen tietämys omalta hyvin kapealta erikoisosaamisalueelta ja rautainen käytännön tieto puuttuu täysin.

        Yliopistolla kun puhutaan aina ns. ideaalitapauksista ja tällaisia ideaalitapauksia ei teollisuudessa sitten esiinny lainkaan vaan siellä on jos jonkinlaista viritystä, jotka vaan ovat niin eikä niille ole mitään tieteellistä selitystä miksi ne ovat niin.


      • McDUck
        nyt sanoisi noinkaan kirjoitti:

        Paitsi että Oulussa, eikä oikein muuallakaan, ei kukaan osaa opettaa enää lujuuslaskentaa kunnolla. Jos hallitsee lujuuslaskennan, niin voi olla varma, että ei tarvitse olla työttömänä päivääkää.

        No kyllähän se vähän niin tahtoo olla, että professoreilla on erinomainen tietämys omalta hyvin kapealta erikoisosaamisalueelta ja rautainen käytännön tieto puuttuu täysin.

        Yliopistolla kun puhutaan aina ns. ideaalitapauksista ja tällaisia ideaalitapauksia ei teollisuudessa sitten esiinny lainkaan vaan siellä on jos jonkinlaista viritystä, jotka vaan ovat niin eikä niille ole mitään tieteellistä selitystä miksi ne ovat niin.

        Jos kerran on niin, että jos lujarin osaa hyvin ni että tartte olla päivääkään työttömänä niin nähtävästi kannattaa suunnata teknilliseen mekaniikkaan vai koneensuunnitteluun?
        Minkälaiset firmat palkkaa näitä "lujarin"-osaajia?


      • tehtäväkenttä niin laaja
        McDUck kirjoitti:

        Jos kerran on niin, että jos lujarin osaa hyvin ni että tartte olla päivääkään työttömänä niin nähtävästi kannattaa suunnata teknilliseen mekaniikkaan vai koneensuunnitteluun?
        Minkälaiset firmat palkkaa näitä "lujarin"-osaajia?

        "Minkälaiset firmat palkkaa näitä "lujarin"-osaajia?"

        Tuohon on täysin mahdotonta vastata. Yliopistosta valmistuneiden työnkuvat, tehtäväkentät ja yritykset ovat niin laajalla sektorilla, että ei yksinkertaisesti ole mitään tyypillistä firmaa mihin työllistytään.

        Kannattaa panostaa yliopisto opintojen aikana tuohon raakaan osaamiseen ja unohtaa nuo tuotantotalous-huuhaat. Tutaa voi lukea sitten työelämässäkin, mutta esim. lujuusoppia on myöhäistä lähteä enää työelämässä opiskelemaan.

        Toki koneinsinöörin tulee hallita muutakin kuin pelkästään lujuusoppia, mutta noin yleisesti sanottuna se on sellainen osa-alue, joka kannattaa hallita ja jonka harva enää hallitsee.


      • McDuck
        tehtäväkenttä niin laaja kirjoitti:

        "Minkälaiset firmat palkkaa näitä "lujarin"-osaajia?"

        Tuohon on täysin mahdotonta vastata. Yliopistosta valmistuneiden työnkuvat, tehtäväkentät ja yritykset ovat niin laajalla sektorilla, että ei yksinkertaisesti ole mitään tyypillistä firmaa mihin työllistytään.

        Kannattaa panostaa yliopisto opintojen aikana tuohon raakaan osaamiseen ja unohtaa nuo tuotantotalous-huuhaat. Tutaa voi lukea sitten työelämässäkin, mutta esim. lujuusoppia on myöhäistä lähteä enää työelämässä opiskelemaan.

        Toki koneinsinöörin tulee hallita muutakin kuin pelkästään lujuusoppia, mutta noin yleisesti sanottuna se on sellainen osa-alue, joka kannattaa hallita ja jonka harva enää hallitsee.

        Tuo selvensi aika paljon sitä, mitä olin miettinyt...
        Pitänee yrittää opiskella lujareista hyvät arvosanat. En kyllä Tutaa muutenkaan aikonut valita, mekaniikkasuunnittelijan tehtävistä olen lähinnä kiinnostunut. Mitenkähän suuria palkkauseroja eri valintojen välillä on?
        Mikä sitten on aiheuttanut sen, että lujarin osaajista on pulaa, johtuuko se siitä, että kukaan ei valitse sitä vai siitä, että koulutuksen taso on huono AMKissa ja Lipastolla?


      • viis
        McDuck kirjoitti:

        Tuo selvensi aika paljon sitä, mitä olin miettinyt...
        Pitänee yrittää opiskella lujareista hyvät arvosanat. En kyllä Tutaa muutenkaan aikonut valita, mekaniikkasuunnittelijan tehtävistä olen lähinnä kiinnostunut. Mitenkähän suuria palkkauseroja eri valintojen välillä on?
        Mikä sitten on aiheuttanut sen, että lujarin osaajista on pulaa, johtuuko se siitä, että kukaan ei valitse sitä vai siitä, että koulutuksen taso on huono AMKissa ja Lipastolla?

        Kyllä juttu on niin, että mekaniikkasuunnittelijan täytyy tuntea koneenelimet paremmin kuin lujari. Loppujenlopuksi harvoja osia oikeasti lasketaa. Ja jos tavitsee laskea, niin monessa suunnitteluohjelmassa on sitä varten ihan hyvät mokkulat.


      • 0349862309415396457
        McDUck kirjoitti:

        Jos kerran on niin, että jos lujarin osaa hyvin ni että tartte olla päivääkään työttömänä niin nähtävästi kannattaa suunnata teknilliseen mekaniikkaan vai koneensuunnitteluun?
        Minkälaiset firmat palkkaa näitä "lujarin"-osaajia?

        Lujuuslaskentaa hyödyntää mm. Ponsse, joka tekee paalutuskoneita.

        Yleistäen voidaankin siis sanoa, että ainakin ne firmat, jotka suunnittelevat koneita.


      • valmistaa
        0349862309415396457 kirjoitti:

        Lujuuslaskentaa hyödyntää mm. Ponsse, joka tekee paalutuskoneita.

        Yleistäen voidaankin siis sanoa, että ainakin ne firmat, jotka suunnittelevat koneita.

        metsäkoneita, Junttan on Pohjois-savolainen paalutuskoneiden valmistaja.


    • nykypäivää

      Kuten työpaikallani eräs di ei tee muuta,kuin ottaa valokuvia,ja sai puhuttua opiskelu kaverinsa samaan firmaan kehityspäälliköksi,eli tottahan toki kuvaajalle tarvitaan kehittäjä,vaan kukahan kertoisi näille pösilöille,että digi kamerassa ei tarvita kehitystä.Kehityspäällikkö tuli särmääjältä kyselemään,että mitähän kaikkea särmäyspuristimella voi tehdä,ja hitsaajalta,että oletko käyttänyt tuon hitsaamisessa heftauskonetta,vai tig,vai mig hitsauskonetta.On erittäin hienoa että nämä viihdyttävät meitä vanhoja päivittäin.

      • sssc

        Harvapa "kunnon vanhanajan työmies" osaa laskea minkä paksuinen palkki vaikkapa rekan perävaunun pohjaan laitetaan. Sitä kun ei kokeilemalla opita, eikä turhaa rautaa työnnetä.


      • tietää ja osaa
        sssc kirjoitti:

        Harvapa "kunnon vanhanajan työmies" osaa laskea minkä paksuinen palkki vaikkapa rekan perävaunun pohjaan laitetaan. Sitä kun ei kokeilemalla opita, eikä turhaa rautaa työnnetä.

        Mikä on särmäysjärjestys rekan perävaunun laitaprofiilille,haluaisimpa nähdä kuinka jokin inssi särmää 6 metrisellä niitä.Minä tiedän ,ja tiedän myös paljon muutakin.Mistä löytyy inssi,joka osa tehdä esim. alumiiniveneen,tai venetrailerin alusta loppuun,eli piirtää ensin cad:lla,nestata,leikata laserilla,käyttää sikkikonetta,särmätä,hitsata tigillä,ja migillä,tai vaikka puikolla,ja totta kai luokat halliten.


      • duck
        tietää ja osaa kirjoitti:

        Mikä on särmäysjärjestys rekan perävaunun laitaprofiilille,haluaisimpa nähdä kuinka jokin inssi särmää 6 metrisellä niitä.Minä tiedän ,ja tiedän myös paljon muutakin.Mistä löytyy inssi,joka osa tehdä esim. alumiiniveneen,tai venetrailerin alusta loppuun,eli piirtää ensin cad:lla,nestata,leikata laserilla,käyttää sikkikonetta,särmätä,hitsata tigillä,ja migillä,tai vaikka puikolla,ja totta kai luokat halliten.

        Hmm, eiköhän tuon takia just erikseen ole insinöörit ja ne rakentajat?
        Tuliko sattumoisin mieleen?
        Ja moni inssi osaa aika monen asian noista, mutta harvapa hitsari osaa laskea.


      • haapajärvi
        duck kirjoitti:

        Hmm, eiköhän tuon takia just erikseen ole insinöörit ja ne rakentajat?
        Tuliko sattumoisin mieleen?
        Ja moni inssi osaa aika monen asian noista, mutta harvapa hitsari osaa laskea.

        Hienosti laskettu,esim. haapajärven halpahallin katon kantavuus,ja Jyväskylän hipposhalli YM.Kyllä totuus tämänpäivän insinööreistä on että korkeintaan housuihinsa osaavat laskea.


      • Periaatteessa näin
        tietää ja osaa kirjoitti:

        Mikä on särmäysjärjestys rekan perävaunun laitaprofiilille,haluaisimpa nähdä kuinka jokin inssi särmää 6 metrisellä niitä.Minä tiedän ,ja tiedän myös paljon muutakin.Mistä löytyy inssi,joka osa tehdä esim. alumiiniveneen,tai venetrailerin alusta loppuun,eli piirtää ensin cad:lla,nestata,leikata laserilla,käyttää sikkikonetta,särmätä,hitsata tigillä,ja migillä,tai vaikka puikolla,ja totta kai luokat halliten.

        http://www.youtube.com/watch?v=Z-GtlBJcX1Q


    • Miko

      Onpa kummaksi mennyt tämä keskustelu. Taitaapi olla työmiesten ja insinöörien kateus, mikä pistää tuollaisia perättömiä totuuksia kirjoittelemaan.

      TEK:n mukaan (Tekniikka ja talous -lehdestä) diplomi-insinöörien keskipalkka on noin 4340 euroa ja vastavalmistuneilla "vain" 2874 euroa. Tämä on siis keskiarvo ja palkat vaihtelevat paljon alasta ja työtehtävästä riippuen. Ekonomit saavat artikkelin mukaan hieman parempaa keskipalkkaa johtuen siitä, että he keskimäärin sijoittuvat useammin yksityiselle sektorille.

      Miksi diplomi-insinöörin tulisi osata rakentaa vene alusta loppuun, jos se ei kuulu työnkuvaan? Tämä on tätä ikuista työmiesten "esimiehet eivät tiedä hommista mitään, miksi ihmeessä he ovat meidän pomoja". Esimiesten tehtävä on nimeenomaan tehdä omia töitään eli johtaa toimintaa - ei vääntää ruuveja. Ei työmiestenkään oleteta osaavan laskea varaston kiertoaikoja tai ROCE:ta.

      Palkat kun määräytyvät hyvin pitkälti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tarvittaessa seinänmaalaustaitoisia jätkiä löytyy yllättävän monia, kun taas siltojen suunnittelua ei ihan joka jätkä pysty tekemään... Ja vaikka työn jälki maalauksessa ei olisikaan aivan täydellisen ammattitaitoinen, eivät seuraukset olisi yhtä kohtalokkaita kuin sillan tapauksessa...

    • juntti

      Mitenkäs amk inssit? hekö tyhjentelevät roskiksia luututen samalla ja saavat tästä 1200€/kk?

      • jaudiitti

        Eiköhän se oo aina ollut ja on vieläkin niin, että tuotantotalouden koulutusohjelmsta valmistuneilla on laajimmat mahdollisuudet ja ne vetää myös parasta palkkaa usein. Naurettavaa lähteä vähättelemään heidän työtilannetta. Itse opiskelen konetekniikkaa TTY:llä ja oon harkinnut tutaan vaihtoa.


      • Ei tampere.
        jaudiitti kirjoitti:

        Eiköhän se oo aina ollut ja on vieläkin niin, että tuotantotalouden koulutusohjelmsta valmistuneilla on laajimmat mahdollisuudet ja ne vetää myös parasta palkkaa usein. Naurettavaa lähteä vähättelemään heidän työtilannetta. Itse opiskelen konetekniikkaa TTY:llä ja oon harkinnut tutaan vaihtoa.

        TKK:n TUTA on vähän poikkeus.
        1. opetus on huipputasoa. vaikka tutkinto on periaatteessa sama kuin lappeenrannassa (yli satahan sinne kai otetaan ja kuka tahansa normaali kaveri pääsee), niin ei voi edes verrata lappeerannan tai otaniemen tutaa. tamperekin on kaukana otaniemestä
        2. opiskelijamateriaali: TKK:n tutalle pisteraja oli tänä vuonna 30,2 pistettä (/43) vs tampereen 23p ja lpr 9,44p. tässä porukassa on osaajia. siksi sieltä valmistuneet pärjäävät keskimäärin niin hyvin. kuitenkin jos joku sosiaalisesti kuollut nörtti joka ei ollenkaan sovi yrittäjäksi-johtajaksi tai miksikään sellaiseksi, erehtyy teknillisen fysiikan sijasta tutalle, ei hänellä liene minkäänlaista valoisaa tulevaisuutta.

        eli
        1. muistakaa että kun puhutaan yltiöpositiivisesti tutasta, tarkoitetaan otaniemen tutaa
        2. älkää menkö tutalle jos ette sovi sinne.. tutalaisia on hyvin paljon työttömänä verrattuna muihin DI:hin. lähinnä tietysti muualta valmistuneita kuin TKK:lta


      • totuuden torvi
        Ei tampere. kirjoitti:

        TKK:n TUTA on vähän poikkeus.
        1. opetus on huipputasoa. vaikka tutkinto on periaatteessa sama kuin lappeenrannassa (yli satahan sinne kai otetaan ja kuka tahansa normaali kaveri pääsee), niin ei voi edes verrata lappeerannan tai otaniemen tutaa. tamperekin on kaukana otaniemestä
        2. opiskelijamateriaali: TKK:n tutalle pisteraja oli tänä vuonna 30,2 pistettä (/43) vs tampereen 23p ja lpr 9,44p. tässä porukassa on osaajia. siksi sieltä valmistuneet pärjäävät keskimäärin niin hyvin. kuitenkin jos joku sosiaalisesti kuollut nörtti joka ei ollenkaan sovi yrittäjäksi-johtajaksi tai miksikään sellaiseksi, erehtyy teknillisen fysiikan sijasta tutalle, ei hänellä liene minkäänlaista valoisaa tulevaisuutta.

        eli
        1. muistakaa että kun puhutaan yltiöpositiivisesti tutasta, tarkoitetaan otaniemen tutaa
        2. älkää menkö tutalle jos ette sovi sinne.. tutalaisia on hyvin paljon työttömänä verrattuna muihin DI:hin. lähinnä tietysti muualta valmistuneita kuin TKK:lta

        Parahin nimimerkki "ei Tampere"

        Tiedoksi myös sinulle, että Tampereen tutalta on nopeammat valmistumisajat ja parempi työllistyminen kuin Otaniemestä - ja tämä ihan tilastojen mukaan. Asian voit tarkistaa TTY:ltä. Joten se siitä.


      • kertoo yhtäpaljon kuin...
        totuuden torvi kirjoitti:

        Parahin nimimerkki "ei Tampere"

        Tiedoksi myös sinulle, että Tampereen tutalta on nopeammat valmistumisajat ja parempi työllistyminen kuin Otaniemestä - ja tämä ihan tilastojen mukaan. Asian voit tarkistaa TTY:ltä. Joten se siitä.

        ... mykkä paskalla.

        Vai kertooko se jotakin?
        En ole mihinkään tilastoihin perehtynyt, mutta turha tutkinnon kiirehtiminen ei voi olla vain positiivinen juttu. Ehkä otaniemen "tutalaiset" ovat enemmän töissä jo opiskeluaikana ja näin tutkinto hieman viivästyy? Vai osallistuvatko he ehkä aktiivisemmin vaihto-opiskeluohjelmiin?

        Minusta nuo edelliset mahdolliset opiskeluja pidentävät seikat ovat vain positiivisia myöhemmän työelämän kannalta.


      • AMK inssi
        kertoo yhtäpaljon kuin... kirjoitti:

        ... mykkä paskalla.

        Vai kertooko se jotakin?
        En ole mihinkään tilastoihin perehtynyt, mutta turha tutkinnon kiirehtiminen ei voi olla vain positiivinen juttu. Ehkä otaniemen "tutalaiset" ovat enemmän töissä jo opiskeluaikana ja näin tutkinto hieman viivästyy? Vai osallistuvatko he ehkä aktiivisemmin vaihto-opiskeluohjelmiin?

        Minusta nuo edelliset mahdolliset opiskeluja pidentävät seikat ovat vain positiivisia myöhemmän työelämän kannalta.

        Itse valitsin jatko-opiskelut Dippa-Inssiksi töiden sijaan. Saa ottaa rennosti, käydä opiskelija bileissä. Tytöt ovat nuoria ja kokemattomia ;).

        Suosittelen kaikille, opiskeluaika on elämän parasta aikaa!! Päivääkään en ole katunut. Töitä ehtii tehdä sitten joskus.


      • Keje
        Ei tampere. kirjoitti:

        TKK:n TUTA on vähän poikkeus.
        1. opetus on huipputasoa. vaikka tutkinto on periaatteessa sama kuin lappeenrannassa (yli satahan sinne kai otetaan ja kuka tahansa normaali kaveri pääsee), niin ei voi edes verrata lappeerannan tai otaniemen tutaa. tamperekin on kaukana otaniemestä
        2. opiskelijamateriaali: TKK:n tutalle pisteraja oli tänä vuonna 30,2 pistettä (/43) vs tampereen 23p ja lpr 9,44p. tässä porukassa on osaajia. siksi sieltä valmistuneet pärjäävät keskimäärin niin hyvin. kuitenkin jos joku sosiaalisesti kuollut nörtti joka ei ollenkaan sovi yrittäjäksi-johtajaksi tai miksikään sellaiseksi, erehtyy teknillisen fysiikan sijasta tutalle, ei hänellä liene minkäänlaista valoisaa tulevaisuutta.

        eli
        1. muistakaa että kun puhutaan yltiöpositiivisesti tutasta, tarkoitetaan otaniemen tutaa
        2. älkää menkö tutalle jos ette sovi sinne.. tutalaisia on hyvin paljon työttömänä verrattuna muihin DI:hin. lähinnä tietysti muualta valmistuneita kuin TKK:lta

        Aika paksua... Kyllä TUTA on sitä samaa TUTAA joka paikassa. Sä yrität vaan kohottaa omaa itsetuntoa! Varmasti tuotantotalouden opiskelu siinä tapauksessa kannattaa mikäli tekniikka ei kiinnosta tai on muuten vaan luokattoman huono matemaattisissa aineissa. TUTA:laisilta voisi ihan hyvin ottaa insinööri-nimikkeen pois ja laittaa tilalle joku kauppaan liittyvän nimikkeen, kun eivät ymmärrä tekniikasta mitään. En silti väheksy TUTA:laisia, kyllä heitäkin maailmassa tarvitaan ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin.


      • realisti otaniemestä
        Keje kirjoitti:

        Aika paksua... Kyllä TUTA on sitä samaa TUTAA joka paikassa. Sä yrität vaan kohottaa omaa itsetuntoa! Varmasti tuotantotalouden opiskelu siinä tapauksessa kannattaa mikäli tekniikka ei kiinnosta tai on muuten vaan luokattoman huono matemaattisissa aineissa. TUTA:laisilta voisi ihan hyvin ottaa insinööri-nimikkeen pois ja laittaa tilalle joku kauppaan liittyvän nimikkeen, kun eivät ymmärrä tekniikasta mitään. En silti väheksy TUTA:laisia, kyllä heitäkin maailmassa tarvitaan ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin.

        Ok. Täällä ollaan montaa mieltä. Kerrompa mielestäni hyvin situotumattomasti asioita. Tampere ja Otaniemi ovat kahdestaan kärjessä teknillisten yliopistojen vertailussa. Viime aikoina tampereen tutan sisäänpääsy pisterajat ovat lähentyneet otaniemen vastaavia, jotka ovat tosin edelleen suomen korkeimmat.
        Nämä siis tarkoittavat sitä, kuinka välkkyä porukka kyseisille linjoille otetaan ja sen valossa lukivat he melkeinpä mitä tahansa monista heistä tulee menestyjiä. Tässä suhteessa muut teknilliset yliopistot jäävät pahasti jälkeen.
        Koska Otaniemeen on vaikein päästä on heillä paras asema työmarkkinoilla. Tietenkin tämä on vain yleistystä mut tendenssi on kuitenkin tämä.
        Keskimääräiset valmistumisajat ovat kuitenkin Otaniemen tutalaisilla pienimmät otaniemen muista linjoista. Tiedän, että esim. oulussa Tutalaisten valmistumisajat ovat vuoden pienemmät mutta olen kuullut tämän johtuvan heidän tutkinnon vaativuuden tasosta verrattuna otaniemen vastaavaan. Tampereesta en sen enempää tiedä mutta enpä menisi yleistämään että siellä oltaisiin jotenkin "parempia" tai "ahkerampia". Jokainen saa päättää itse mihin menee.
        Haluaisin linkin sinne tty:n hienoihin tilastoihin, joissa näitä verrataan.

        Tämä ei kyllä vain liity mitenkään tohon alkuperäiseen kysymykseen mutta sainpahan jotain sanottua.
        Kiitokset ja moimoi.


      • ohjelmistotekniikan amk-ins...
        Keje kirjoitti:

        Aika paksua... Kyllä TUTA on sitä samaa TUTAA joka paikassa. Sä yrität vaan kohottaa omaa itsetuntoa! Varmasti tuotantotalouden opiskelu siinä tapauksessa kannattaa mikäli tekniikka ei kiinnosta tai on muuten vaan luokattoman huono matemaattisissa aineissa. TUTA:laisilta voisi ihan hyvin ottaa insinööri-nimikkeen pois ja laittaa tilalle joku kauppaan liittyvän nimikkeen, kun eivät ymmärrä tekniikasta mitään. En silti väheksy TUTA:laisia, kyllä heitäkin maailmassa tarvitaan ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin.

        Tutalta valmistuneilta insinöörinimike pois ja jokin esim. maisteri-nimike tilalle. Sen verran olen itsekin tuta-aineita opiskellut, että tiedän ettei, niitä voi verratakkaan siihen, mitä muilta oikeilla insinöörialoilla opiskelevilta vaaditaan.


      • juihy
        ohjelmistotekniikan amk-ins... kirjoitti:

        Tutalta valmistuneilta insinöörinimike pois ja jokin esim. maisteri-nimike tilalle. Sen verran olen itsekin tuta-aineita opiskellut, että tiedän ettei, niitä voi verratakkaan siihen, mitä muilta oikeilla insinöörialoilla opiskelevilta vaaditaan.

        haha vuoden läppä "Varmasti tuotantotalouden opiskelu siinä tapauksessa kannattaa mikäli tekniikka ei kiinnosta tai on muuten vaan luokattoman huono matemaattisissa aineissa. "

        Tiedoks vaan että Otaniemen tutalla on ainakin kaikista vaikein matikka verrattuna mihinkään muuhun alaan. Kelatkaa vähän mitä juttelette :DDD


      • jukkiss90
        Ei tampere. kirjoitti:

        TKK:n TUTA on vähän poikkeus.
        1. opetus on huipputasoa. vaikka tutkinto on periaatteessa sama kuin lappeenrannassa (yli satahan sinne kai otetaan ja kuka tahansa normaali kaveri pääsee), niin ei voi edes verrata lappeerannan tai otaniemen tutaa. tamperekin on kaukana otaniemestä
        2. opiskelijamateriaali: TKK:n tutalle pisteraja oli tänä vuonna 30,2 pistettä (/43) vs tampereen 23p ja lpr 9,44p. tässä porukassa on osaajia. siksi sieltä valmistuneet pärjäävät keskimäärin niin hyvin. kuitenkin jos joku sosiaalisesti kuollut nörtti joka ei ollenkaan sovi yrittäjäksi-johtajaksi tai miksikään sellaiseksi, erehtyy teknillisen fysiikan sijasta tutalle, ei hänellä liene minkäänlaista valoisaa tulevaisuutta.

        eli
        1. muistakaa että kun puhutaan yltiöpositiivisesti tutasta, tarkoitetaan otaniemen tutaa
        2. älkää menkö tutalle jos ette sovi sinne.. tutalaisia on hyvin paljon työttömänä verrattuna muihin DI:hin. lähinnä tietysti muualta valmistuneita kuin TKK:lta

        Vai on Otaniemen tuta niin paljon parempi kuin Lappeenrannan tai Tampereen. Ymmärrän toki, että Lappeenrantaan on todellakin naurettavat pisterajat verrattuna Otaniemeen, mutta milla perusteella Lappeenrannan tai Tampereen opetus olisi huonompaa?? Kokemuksia? Oletko kenties Otaniemen Tutassa? Tottakai Otaniemen karsinta on kovempaa ja siellä on varmasti keskimäärin lahjakkaímmat (paremmat) opiskelijat, mutta onko Suomen yliopistoissa suuriakin eroja opetuksen suhteen? Ja mihin perustuu väitteesi, että muualta Tutasta valmistuneet olisivat useammin työttömänä. Eikö Lappeenrannan Tuta saanut kahdesti perakkäin yliopistokoulutuksen laatuyksikkö-tunnustuksen vuosina 2001-2003 ja 2004-2006.


      • ihmettelevä abi
        juihy kirjoitti:

        haha vuoden läppä "Varmasti tuotantotalouden opiskelu siinä tapauksessa kannattaa mikäli tekniikka ei kiinnosta tai on muuten vaan luokattoman huono matemaattisissa aineissa. "

        Tiedoks vaan että Otaniemen tutalla on ainakin kaikista vaikein matikka verrattuna mihinkään muuhun alaan. Kelatkaa vähän mitä juttelette :DDD

        Ihme keskustelua. Toiset selittää, että Tutalaiset ei osaa matikkaa ja toiset kumoavat väitteen. Ihmettelen kyllä väitettä, että Tutan opiskelijoilta pitäs ottaa DI titteli pois laskutaidon puutteen vuoksi.
        Toinen mielenkiintoinen asia on tämä taistelu Otaniemen, Tampereen ja Lappeenrannan välillä: Luulisi, että kaikkialla tarjottaisiin suht koht samanlaatuista opetusta ja työlisyystilanne olisi ainakin lähes samanlainen. Otaniemen pisterajat selittyy myös sillä, että pääkaupunki seutu on suosituin opiskeluympäristö. Tampere on varmasti myös houkutteleva vaihtoehto. Kuka nyt Helsingistä tai muualtakaan Etelä-Suomesta haluaisi Lappeenrantaan? Näin ainakin kuvittelisin, itse kun olen Itä-Suomesta. Voisiko joku myös valaista, että mitä tarkoittaa kun Lappeenrannan tuotatalouden yksikkö on valittu kahdesti peräkkäin (2001-2003,2004-2006) yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi? Kuka/mikä tämän tunnustuksen on antanut? Mitä se tarkoittaa? Ja onko sillä todellista painoarvoa?


      • hahahahha
        Keje kirjoitti:

        Aika paksua... Kyllä TUTA on sitä samaa TUTAA joka paikassa. Sä yrität vaan kohottaa omaa itsetuntoa! Varmasti tuotantotalouden opiskelu siinä tapauksessa kannattaa mikäli tekniikka ei kiinnosta tai on muuten vaan luokattoman huono matemaattisissa aineissa. TUTA:laisilta voisi ihan hyvin ottaa insinööri-nimikkeen pois ja laittaa tilalle joku kauppaan liittyvän nimikkeen, kun eivät ymmärrä tekniikasta mitään. En silti väheksy TUTA:laisia, kyllä heitäkin maailmassa tarvitaan ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin.

        1) Tutalle pääsy edellyttää korkeampia pisteitä (ainakin otaniemessä ja tampereella) pääsykokeista kuin lähes millekkään muulle "teknillisemmälle" osastolle. Näissä pääsykokeissa mitataan matematiikkaa ja fysiikkaa ja kemiaa. Sisään päässet eivät ole luokattoman huonoja matematiikassa.
        2)Ainakin TKK:lla tutalaiset lukevat toiseksi vaikeinta matematiikkaa (toisin kuin monet perinteiset tekniset osastot) ja moni valitsee vapaaehtoisesti jopa vaikeimman. Että se siitä luokattoman huonosta matikan taidosta.
        3)Tutalaiset lukevat teknisen sivuaineen, joka on oleellinen osa tuotantotalouden tutkintoa. KTM ei lue tkk:n matematiikkaa eikä varsinkaan teknistä sivuainetta. Siksi DI.

        Turha lähteä huutelemaan asioista, joista ei tiedä yhtään mitään.


      • Tutalainen Otaniemestä

        En tiedä arvostuksesta, mutta tärkeintä on että opiskelet sitä mistä tykkäät, jolloin opiskelusta saa paljon irti. Älä mieti tuota arvostusta, sillä työurasi luot sitten töissä, ihan sama mitä muut näistä arvostuksista sanoo...

        Se on se päivä kun sä valmistut ja meet töihin jolloin sä rupeet näyttämään mitä osaat. Ei se mitään työuraa anna jos sulla on vitosen keskiarvo tutalta ja oot ihan tutti suussa sitten töissä. Eli opiskele innolla, syvennä tietoa ja näytä sitten osaamisesi työnantajalle, sillä se lähtee...

        Ja kukaan ei ole muuten tällä palstalla kommentoinut yhtä tärkeää seikkaa; nimittäin kanssaopiskelijat! Yksi tärkeimmistä asioista on se, että kenen kanssa opiskelet. Olkoot vaikka mitä laatuyksikköjä vaikka missä, eihän se auta jos itteä ei kiinnosta. Kun osaston porukka on viisasta, ni silloin sitä itekin varmasti saa enemmän irti. Tämä on yksi Otaniemen tutan vahvuuksia, siellä verkostoituu ihmisiin jolla on järkeä päässä ja näin ollen kaikki yrityksille tehtävät harkkatyöt ja sen semmoset ovat todella antoisia...


      • 5cents
        Tutalainen Otaniemestä kirjoitti:

        En tiedä arvostuksesta, mutta tärkeintä on että opiskelet sitä mistä tykkäät, jolloin opiskelusta saa paljon irti. Älä mieti tuota arvostusta, sillä työurasi luot sitten töissä, ihan sama mitä muut näistä arvostuksista sanoo...

        Se on se päivä kun sä valmistut ja meet töihin jolloin sä rupeet näyttämään mitä osaat. Ei se mitään työuraa anna jos sulla on vitosen keskiarvo tutalta ja oot ihan tutti suussa sitten töissä. Eli opiskele innolla, syvennä tietoa ja näytä sitten osaamisesi työnantajalle, sillä se lähtee...

        Ja kukaan ei ole muuten tällä palstalla kommentoinut yhtä tärkeää seikkaa; nimittäin kanssaopiskelijat! Yksi tärkeimmistä asioista on se, että kenen kanssa opiskelet. Olkoot vaikka mitä laatuyksikköjä vaikka missä, eihän se auta jos itteä ei kiinnosta. Kun osaston porukka on viisasta, ni silloin sitä itekin varmasti saa enemmän irti. Tämä on yksi Otaniemen tutan vahvuuksia, siellä verkostoituu ihmisiin jolla on järkeä päässä ja näin ollen kaikki yrityksille tehtävät harkkatyöt ja sen semmoset ovat todella antoisia...

        Tutalta viime vuonna valmistunut:
        1. Töissä (suhteella - vaikea sanoa olisiko muuten)
        2. Työnkuva sisältää talousasioiden hallintaa sekä tekniikan hallintaa - molempia oli koulussa joten niistä on varmasti ollut hyötyä (ihmisen kun on vaikea kuvitella mitä työnteko voisi olla ilman omaksuttuja tieto-taitoja)
        3. Mitä tekisin toisin opiskelussa ? Valitsisin kenties tekniikan pääaineeksi ja talousasiat sivuaineeksi - tai vaihtoehtoisesti venyttäisin valmistumista niin paljon, että ehtisin lukea tekniikan kursseja enemmän, kuin mitä tutkintoon edes saisi hyväksytettyä.

        My 5 cents for this: Jos tunnet lukiossa/muissa aiemmissa opinnoissa yhtään paloa teknisia asioita kohtaan niin valitse se ja täydennä sitä tuta asioilla. Jos olet tekninen niin olet ja siitä saat työtä tehdessä tyydytyksen - et strategioiden suunnittelusta tai kustannuslaskennan vääntämisestä.

        Ja vielä toinen 5 cents: Melkein kaikessa taloudellisessa toiminassa markkinat loppujen lopuksi päättävät mikä tuotteen/palvelun hinta on (paitsi jos olet keksinyt jotain uniikkia). Ei siis liene kovinkaan oleellista, että osaatko laskea viimeistä senttiä myöten paljon toiminnasta jää taskuun. Jää mikä jää. Toisaalta jos handlaat jonkin tekniikan niin hyvin, että rikastutat tätä maailmaa jollain uudella keksinnöllä, niin voi olla, että ei tarvitse enää koskaan syödä tonnikalapastaa (paitsi jos pidät siitä). Tutalaiselle tällaista vahinkoa ei niin helposti pääse käymään. Uskoisin näin.


    • Olen puhunut

      Kävisit hyvä poika nillä tunneilla edes ,niin tietäisitkin jotain. Ei se koulu ilman käymistä suju ja viini valmistu.

    • ei juma

      Ompas palkat noussu. Nykyään aloitus palkka 3500€ Sen alle ei tee enää nykyään kukaan.

      • tutainsinööritkk

        niinpä.. on se hienoa nostella tämmöstä palkkaa, enkä oikeestaan ees tee muuta kun runnutan amis duunareita :D asiat tehdään mun tavalla, oli ne sitten oikein tai väärin. Jos siinä joku amis tulee urputtamaan niin saa ettiä uutta työpaikkaa :D

        t. tkk tuta-di


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      90
      4080
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      43
      3942
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      608
      3835
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      18
      2588
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      78
      2425
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      338
      2048
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      127
      2032
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      188
      1879
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      28
      1559
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1402
    Aihe