Laboratorioanalyytikko vai bioanalyytikko?

Tuota noin.. Minä olen kyllä käsittänyt, että bioanalyytikko nimenomaan on tuo mainitsemasi "labrahoitsu". Bioanalytiikan koulutusohjelma kuuluu sosiaali- ja terveysalaan juuri siksi, että siitä valmistuvat ovat niitä hoitajia.

Ensimmäisestä viestistäni sai ehkä väärän kuvan.. Minä en hae mitään älyttömän helppoa koulutusohjelmaa. Välillä tuntuu, että bioanalytiikka voisi olla liiankin helppoa, siksi olen miettinyt tuota laboratorioanalytiikkaa. Siinä voisi olla tarpeeksi haastetta juuri siksi, etten ole noita kemiaa ja fysiikkaa lukiossa pitkänä lukenut. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ne minua kiinnostaisi. Matikkapäätäkin kyllä löytyy.

Olen lukenut tekniikan alan vanhoja valintakoetehtäviä, ja luulen, että selviäisin niistä ihan hyvin jos lukisin muutaman lukion oppikirjan. Valintakoe itsessään ei siis pelota, mietityttää vain, miten äkkiä itse koulutuksessa mennään untuvikolle vaativampiin kemian tai fysiikan osa-alueisiin.

Oletko sinä siis bioanalytiikan opiskelija? Missä opiskelet ja monesko vuosi on menossa?

Olen tällä hetkellä kirjoilla AMK:ssa, sosiaali- ja terveysalaan kuuluvassa koulutusohjelmassa. Olen kyllästynyt näihin nykyisiin opintoihini juuri noiden matemaattisten ja luonnontieteitä käsittelevien aineiden vähyyden vuoksi. Toivottavasti bioanalytiikassa niitä siis olisi tarpeeksi..

mietiskelijä kirjoitti:

Tuota noin.. Minä olen kyllä käsittänyt, että bioanalyytikko nimenomaan on tuo mainitsemasi "labrahoitsu". Bioanalytiikan koulutusohjelma kuuluu sosiaali- ja terveysalaan juuri siksi, että siitä valmistuvat ovat niitä hoitajia.

Ensimmäisestä viestistäni sai ehkä väärän kuvan.. Minä en hae mitään älyttömän helppoa koulutusohjelmaa. Välillä tuntuu, että bioanalytiikka voisi olla liiankin helppoa, siksi olen miettinyt tuota laboratorioanalytiikkaa. Siinä voisi olla tarpeeksi haastetta juuri siksi, etten ole noita kemiaa ja fysiikkaa lukiossa pitkänä lukenut. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ne minua kiinnostaisi. Matikkapäätäkin kyllä löytyy.

Olen lukenut tekniikan alan vanhoja valintakoetehtäviä, ja luulen, että selviäisin niistä ihan hyvin jos lukisin muutaman lukion oppikirjan. Valintakoe itsessään ei siis pelota, mietityttää vain, miten äkkiä itse koulutuksessa mennään untuvikolle vaativampiin kemian tai fysiikan osa-alueisiin.

Oletko sinä siis bioanalytiikan opiskelija? Missä opiskelet ja monesko vuosi on menossa?

Lue lisää

Että bioanalyytikko on sama kuin laboratoriohoitaja.Nimike on vain muuttunut ja koulutus on amk-pohjainen ennen oli opistoasteinen.
Bioanalyytikon koulutuksessa on peruskemiaa jonkin verran mutta ei kovin vaativaa, lisäksi on biokemiaa ja solubiologiaa ja monia muita aineita pohjalle, sitten tulee nämä kliinisen puolen kurssit esim. kliininen kemia jossa on opiskelemista (mitä kaikkea ihmisessä tapahtuu). Hoidollista puolta on aika vähän, mutta näytteenottoa ja sen sellaista on aika paljon. Työpaikkoina voi olla terv.keskusten, sairaaloiden labrat, yksityisten lääkäriasemien labrat, yliopistojen tutkimuspuolen labrat, muut tutkimus hommat. Mutta liittyy aina kliiniseen puoleen. Bioanalyytikon palkka on sitä mitä se yleensäkin on terveysalalla eli ei kovin hyvin.

En tiedä mistä tuo edellinen vastaaja oli keksinyt noita juttuja, jos hän on bioanalyytikko-opiskelija niin on ymmärtäny kyllä joitain asioita väärin.

mietiskelijä kirjoitti:

Olen tällä hetkellä kirjoilla AMK:ssa, sosiaali- ja terveysalaan kuuluvassa koulutusohjelmassa. Olen kyllästynyt näihin nykyisiin opintoihini juuri noiden matemaattisten ja luonnontieteitä käsittelevien aineiden vähyyden vuoksi. Toivottavasti bioanalytiikassa niitä siis olisi tarpeeksi..

Lue lisää

Missä koulutusohjelmassa olet tällä hetkellä? Terveysalan koulutuksissa bioanalyytikon koulutuksessa matemaattis ja luonnontieteellisiä opintoja on eniten. mm. peruskemiat, biokemiaa, solu- ja molekyylibiologiaa ym. Ammatillisiin opintoihin kuuluu mm. kliininen kemia, kl. hematologia, kl. patologia, kl. fysiologia, kl. mikrobiologia, kl. immunohematologia, molekyylibiologia ja geeniteknologia. Sen sellaista.

mietiskelijä kirjoitti:

Tuota noin.. Minä olen kyllä käsittänyt, että bioanalyytikko nimenomaan on tuo mainitsemasi "labrahoitsu". Bioanalytiikan koulutusohjelma kuuluu sosiaali- ja terveysalaan juuri siksi, että siitä valmistuvat ovat niitä hoitajia.

Ensimmäisestä viestistäni sai ehkä väärän kuvan.. Minä en hae mitään älyttömän helppoa koulutusohjelmaa. Välillä tuntuu, että bioanalytiikka voisi olla liiankin helppoa, siksi olen miettinyt tuota laboratorioanalytiikkaa. Siinä voisi olla tarpeeksi haastetta juuri siksi, etten ole noita kemiaa ja fysiikkaa lukiossa pitkänä lukenut. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ne minua kiinnostaisi. Matikkapäätäkin kyllä löytyy.

Olen lukenut tekniikan alan vanhoja valintakoetehtäviä, ja luulen, että selviäisin niistä ihan hyvin jos lukisin muutaman lukion oppikirjan. Valintakoe itsessään ei siis pelota, mietityttää vain, miten äkkiä itse koulutuksessa mennään untuvikolle vaativampiin kemian tai fysiikan osa-alueisiin.

Oletko sinä siis bioanalytiikan opiskelija? Missä opiskelet ja monesko vuosi on menossa?

Lue lisää

....joltakulta, joka ei tiedä kyllä kerta kaikkiaan yhtään mitään siitä mistä puhui. Mikä lie.

Bioanalyytikko = terveysalan AMK-tutkinto, joka on kehitetty vanhasta laboratoriohoitajan opisto-tutkinnosta.

Laboratorioanalyytikko = tekniikan ja liikenteen alan AMK-tutkinto, joka on kehitetty vanhasta laborantin opistotutkinnosta.

Fyssaa on labra-analyytikoilla vähemmän kuin insseillä, siinä ei mennä sen pitemmälle kuin lukion perustasolle.

Kemiaa sitten kyllä riittää.

Matikkapää ei ole lainkaan pahitteeksi, vaikka kyllähän ne tärkeimmät peruslaskut labrassa menee muutamia peruskaavoja eestaas pyörittämällä.

Työtilanne on sitten toinen juttu. Mihinkään herrahissiin ei kannata odottaa pääsevänsä, sillä ei labroissa ole olemassakaan semmoista väliporrasta mihin voisi labra-analyytikoiden kuvitella sijoittuvan. Eli laborantiksi päätyy kumminkin, jos töitä saa. Sama juttu tietysti bioanalyytikoillakin. Toi edellisen palkkavertailu perustui kyllä ihan siihen, että kirjoittaja sekoitti pahan kerran labrahoitajan ja labra-analyytikon tutkinnot keskenään. Bioanalyytikot työllistyvät enimmäkseen sairaaloiden labroihin ( -> terveysalan naisvaltaisia hommia, mikä näkyy liksoissa...) ja labra-analyytikot enemmän teollisuuden puolelle. Lottopotti laboratorioanalyytikolle on päästä paperitehtaan labraan töihin - niillä on paperin työehtosopimuksen mukaiset palkat labroissakin...
Mutta niitä Hanna/Hannu Hanhia, joilta toi onnistuu, on tietysti hirmu vähän.

mietiskelijä kirjoitti:

Olen tällä hetkellä kirjoilla AMK:ssa, sosiaali- ja terveysalaan kuuluvassa koulutusohjelmassa. Olen kyllästynyt näihin nykyisiin opintoihini juuri noiden matemaattisten ja luonnontieteitä käsittelevien aineiden vähyyden vuoksi. Toivottavasti bioanalytiikassa niitä siis olisi tarpeeksi..

Lue lisää

...siltä, että nimim. "-------" puolestaan tiesi hyvinkin mistä puhui. Eli puhui ihan täyttä asiaa.

Nimim. "--------" esittelikin jo bioanalyytkoiden ainevalikoimaa - pistän tähän verrokiksi labra-analyytikoiden aineita. Tässä voi tietysti olla vähän koulukohtaisia eroja.

Perusteiden tasolla opiskeltavia luonnontieteitä:

Fysiikka
Fysikaalinen kemia
Mikrobiologia
Biokemia

Vahvasti labra-analyytikon opinnoissa painottuvia aineita:

YLEINEN KEMIA
Epäorgaaninen kemia
Orgaaninen kemia
ANALYYTTINEN KEMIA
Spektrometria (laiteanalytiikkaa)
Kromatografia (- " - )

Matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä on joitakin kursseja, mutta ne ovat lähinnä muuta opiskelua tukevia opintoja, eivät itse tarkoitus.

Syventäviään voi sitten - jälleen koulusta riippuen - suunnata esim.

- kemialliseen laiteanalytiikkaan (spektrometrian ja kromatografian syventävät kurssit)

- biotieteisiin/bioteknologiaan (molekyylibiologiaa, lisää biokemiaa etc.)

- ympäristötutkimukseen (maaperä- ja vesianalyysejä etc.)

Joissain kouluissa voi syventäviään suunnata myös esim.

- paperiteollisuuden labratyöhön (erilaisia paperin ja massan testausmenetelmiä)

- elintarviketeollisuuden labratöihin (elintarvikkeiden kemiaa, elintarvikkeiden mikrobiologiaa etc.)

Jos jäi mainitsematta jotain olennaista tai sellainen syventävien suuntaus, jota ei minun koulussani ollut, niin täydennelkäähän ne, joilla on asiat tuoreemmassa muistissa tai jotka ovat opiskelleet muita syventäviä jossain muualla.

Puppua kirjoitti:

....joltakulta, joka ei tiedä kyllä kerta kaikkiaan yhtään mitään siitä mistä puhui. Mikä lie.

Bioanalyytikko = terveysalan AMK-tutkinto, joka on kehitetty vanhasta laboratoriohoitajan opisto-tutkinnosta.

Laboratorioanalyytikko = tekniikan ja liikenteen alan AMK-tutkinto, joka on kehitetty vanhasta laborantin opistotutkinnosta.

Fyssaa on labra-analyytikoilla vähemmän kuin insseillä, siinä ei mennä sen pitemmälle kuin lukion perustasolle.

Kemiaa sitten kyllä riittää.

Matikkapää ei ole lainkaan pahitteeksi, vaikka kyllähän ne tärkeimmät peruslaskut labrassa menee muutamia peruskaavoja eestaas pyörittämällä.

Työtilanne on sitten toinen juttu. Mihinkään herrahissiin ei kannata odottaa pääsevänsä, sillä ei labroissa ole olemassakaan semmoista väliporrasta mihin voisi labra-analyytikoiden kuvitella sijoittuvan. Eli laborantiksi päätyy kumminkin, jos töitä saa. Sama juttu tietysti bioanalyytikoillakin. Toi edellisen palkkavertailu perustui kyllä ihan siihen, että kirjoittaja sekoitti pahan kerran labrahoitajan ja labra-analyytikon tutkinnot keskenään. Bioanalyytikot työllistyvät enimmäkseen sairaaloiden labroihin ( -> terveysalan naisvaltaisia hommia, mikä näkyy liksoissa...) ja labra-analyytikot enemmän teollisuuden puolelle. Lottopotti laboratorioanalyytikolle on päästä paperitehtaan labraan töihin - niillä on paperin työehtosopimuksen mukaiset palkat labroissakin...
Mutta niitä Hanna/Hannu Hanhia, joilta toi onnistuu, on tietysti hirmu vähän.

Lue lisää

Juu, bioanalyytikot tosiaan saavat töitä labrahoitajina, joten palkka ei ole missään pilvissä. Mutta kun on tarpeeksi kauan mielenkiintoista alaa itselleen miettinyt, alkaa se palkka vaikuttaa valintaan yhä vähemmän ja vähemmän. Olen kuullut muidenkin sanovan, että laboratorioanalyytikot saavat samoja työpaikkoja kuin laborantit. Suurin osa ihmisistä ei kai edes tiedä näiden kahden eroa. Sen kannalta bioanalytiikka kuulostaisi järkevämmältä..

------ kirjoitti:

Missä koulutusohjelmassa olet tällä hetkellä? Terveysalan koulutuksissa bioanalyytikon koulutuksessa matemaattis ja luonnontieteellisiä opintoja on eniten. mm. peruskemiat, biokemiaa, solu- ja molekyylibiologiaa ym. Ammatillisiin opintoihin kuuluu mm. kliininen kemia, kl. hematologia, kl. patologia, kl. fysiologia, kl. mikrobiologia, kl. immunohematologia, molekyylibiologia ja geeniteknologia. Sen sellaista.

Lue lisää

Tällä hetkellä opiskelen hoitotyön koulutusohjelmassa - ei minun juttuni. Ihmisten kanssa olemisessa ja heidän hoitamisessaan ei sinänsä ole mitään vikaa, en vain jaksa tehdä pelkästään sitä loppuelämääni. Laboratoriohoitajankin työhön tietysti sisältyy tuo hoitopuoli, mutta ei niin vahvasti.

Tuon perusteella bioanalytiikka alkaa kuulostaa enemmän ja enemmän minulle sopivalta vaihtoehdolta. Opiskeletko itse ko. alaa?

-------- kirjoitti:

Että bioanalyytikko on sama kuin laboratoriohoitaja.Nimike on vain muuttunut ja koulutus on amk-pohjainen ennen oli opistoasteinen.
Bioanalyytikon koulutuksessa on peruskemiaa jonkin verran mutta ei kovin vaativaa, lisäksi on biokemiaa ja solubiologiaa ja monia muita aineita pohjalle, sitten tulee nämä kliinisen puolen kurssit esim. kliininen kemia jossa on opiskelemista (mitä kaikkea ihmisessä tapahtuu). Hoidollista puolta on aika vähän, mutta näytteenottoa ja sen sellaista on aika paljon. Työpaikkoina voi olla terv.keskusten, sairaaloiden labrat, yksityisten lääkäriasemien labrat, yliopistojen tutkimuspuolen labrat, muut tutkimus hommat. Mutta liittyy aina kliiniseen puoleen. Bioanalyytikon palkka on sitä mitä se yleensäkin on terveysalalla eli ei kovin hyvin.

En tiedä mistä tuo edellinen vastaaja oli keksinyt noita juttuja, jos hän on bioanalyytikko-opiskelija niin on ymmärtäny kyllä joitain asioita väärin.

Lue lisää

Ajattelin, että laboratorioanalytiikka olisi monipuolisempaa juuri siksi, kun bioanalytiikka on niin vahvasti sidoksissa tuohon kliiniseen puoleen. Toisaalta, se puoli on aina kiinnostanut, mitä sitä turhaan kieltämään. Ja kun tässä hoitotyön koulutusohjelmassakin on nyt tullut hetken aikaa mukana roikuttua, olisi sääli heittää kaikkea oppimaansa kokonaan hukkaan.

mietiskelijä kirjoitti:

Tällä hetkellä opiskelen hoitotyön koulutusohjelmassa - ei minun juttuni. Ihmisten kanssa olemisessa ja heidän hoitamisessaan ei sinänsä ole mitään vikaa, en vain jaksa tehdä pelkästään sitä loppuelämääni. Laboratoriohoitajankin työhön tietysti sisältyy tuo hoitopuoli, mutta ei niin vahvasti.

Tuon perusteella bioanalytiikka alkaa kuulostaa enemmän ja enemmän minulle sopivalta vaihtoehdolta. Opiskeletko itse ko. alaa?

Lue lisää

Kyllä opiskelen itse bioanalyytikoksi. Asiakkaita/potilaita tässä työssä näkee aika sopivasti jos niin haluaa, riippuu missä laboratoriossa sitten työskentelee, terv.keskuksissa yleensä on paljon näytteenottoa, ekg yms, joissa kuitenkin asiakaskontakti on lyhyt. Mutta esim. mikrobiologian ja patologian labroissa asiakkaiden kanssa ei olla ollenkaan tekemisissä. Kun taas fysiologian laboratoriossa asiakas on koko ajan läsnä.

------ kirjoitti:

Kyllä opiskelen itse bioanalyytikoksi. Asiakkaita/potilaita tässä työssä näkee aika sopivasti jos niin haluaa, riippuu missä laboratoriossa sitten työskentelee, terv.keskuksissa yleensä on paljon näytteenottoa, ekg yms, joissa kuitenkin asiakaskontakti on lyhyt. Mutta esim. mikrobiologian ja patologian labroissa asiakkaiden kanssa ei olla ollenkaan tekemisissä. Kun taas fysiologian laboratoriossa asiakas on koko ajan läsnä.

Lue lisää

Ala kuulostaa siis kuitenkin paljon monipuolisemmalta kuin aluksi luulin. Sen verran vielä kysyisin, että osaatko kertoa, kuinka helposti tulevaisuudessa löytyy alan töitä?

Ei puppua kirjoitti:

...siltä, että nimim. "-------" puolestaan tiesi hyvinkin mistä puhui. Eli puhui ihan täyttä asiaa.

Nimim. "--------" esittelikin jo bioanalyytkoiden ainevalikoimaa - pistän tähän verrokiksi labra-analyytikoiden aineita. Tässä voi tietysti olla vähän koulukohtaisia eroja.

Perusteiden tasolla opiskeltavia luonnontieteitä:

Fysiikka
Fysikaalinen kemia
Mikrobiologia
Biokemia

Vahvasti labra-analyytikon opinnoissa painottuvia aineita:

YLEINEN KEMIA
Epäorgaaninen kemia
Orgaaninen kemia
ANALYYTTINEN KEMIA
Spektrometria (laiteanalytiikkaa)
Kromatografia (- " - )

Matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä on joitakin kursseja, mutta ne ovat lähinnä muuta opiskelua tukevia opintoja, eivät itse tarkoitus.

Syventäviään voi sitten - jälleen koulusta riippuen - suunnata esim.

- kemialliseen laiteanalytiikkaan (spektrometrian ja kromatografian syventävät kurssit)

- biotieteisiin/bioteknologiaan (molekyylibiologiaa, lisää biokemiaa etc.)

- ympäristötutkimukseen (maaperä- ja vesianalyysejä etc.)

Joissain kouluissa voi syventäviään suunnata myös esim.

- paperiteollisuuden labratyöhön (erilaisia paperin ja massan testausmenetelmiä)

- elintarviketeollisuuden labratöihin (elintarvikkeiden kemiaa, elintarvikkeiden mikrobiologiaa etc.)

Jos jäi mainitsematta jotain olennaista tai sellainen syventävien suuntaus, jota ei minun koulussani ollut, niin täydennelkäähän ne, joilla on asiat tuoreemmassa muistissa tai jotka ovat opiskelleet muita syventäviä jossain muualla.

Lue lisää

Heipsistä vaan! minä olen toista vuotta labra-alaa opiskeleva naisimmeinen. Tosta tekniikan pääsykokeesta on turha paineita ottaa. Jos on edes hieman paremmat alkupisteet pääsee helposti laboratorioanalytiikkaa opiskelemaan. Itse taisin pääsykokeesta saada 20/35p ja sisään pääsin helpohkosti. Kokeessa kemian/fysiikan osa-alueet meni penkin alle, kun en niistä mitään muistanut. Laboratorioanalytiikkaa on helpompi päästä lukemaan kuin bioanalytiikkaa, koska aloituspaikkoja enemmän ja hakijoita suhteellisesti vähemmän. Itse asiassa halusin minäkin alunperin bioanalyytikoksi, mutten tullut valituksi. Kannattaa siis hakea kumpaankin koulutusohjelmaan, niin on paremmat mahkut päästä edes toiseen niistä. Hoitoalan opinnoista on varmasti enemmän höytyä bioanalyytikan opinnoissa ja niistä saat helpommin siellä hyväksilukuja. Labra-analyytikon opinnot on tähän asti olleet ihan mielenkiintoiset. Opinnot koostuvat kemian eri alueista yleisestä, orgaanisesta ja epäorgaanisesta kemiasta, laiteanalytiikasta sekä biotieteiden osa-alueet. Noin puolet koulutuksesta on laboratorioharjoituksia. Kemia ja fysiikka lähtee ihan perusteista, mutta ne käsitellään melko nopeaa tahtia. Kemiaa ei kovin syvällisesti käydä. Labrat on aika helpohkoja olleet. Ekana vuotena gravimetrisiä ja titrimetriä harjoituksia ja jonkin verran mikrobiologisia kuten kasvatusmaljojen valmistamista ja mikroskopointia. Toisena vuonna on ollut orgaanisen kemian labroja mm. aspiriinin valmistusta ohjeen mukaan. Lisäksi spektrofotometriaa ja kromatografiaa sekä molekyylibiologiaa jne. Fysiikkaa meillä oli ekana vuonna ja vain yksi kurssi. Tosin sitten oli muutama kurssi fysikaalista kemiaa, josta en pahemmmin pitänyt. Fysiikka oli lukion kertausta, mutta harjoituksia tehtiin enemmän kuin lukiossa. Suuntaumisvaihtoehdot vaihtelevat kouluttain. Biopuolen suuntautumisessa mm. syvennytään biotekniikan ja geenitekniikan teoreettiseen perustaan ja työmenetelmiin. Muun muassa bioprosessien hallintaan, tuotteiden puhdistusta ja hyödyntämistä. Geenitekniikassa sitten esim. DNA:n eristäminen, monistaminen ja tutkiminen. Laboratorioanalytiikan suuntautumisessa tutustutaan syvällisemmin laitteilla tehtävään analytiikkaan ja synteesisuunnitteluun. Työelämässä labra-analyytikkoja työskentelee pääasiassa lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä viranomaislaboratorioissa. Monet laboratorioanalyytikot työskentelevät laborantin tehtävissä. Osasyy on se, että koulutus on uusi, eikä työnantajat tunne koulutusta. No eipä ne todellisuudessa hirveästi poikkeakkaan. Työtehtäviä voi olla mm. laadunvarmistus, tuotekehitys, suunnittelu ja tutkimus sekä markkinointi. Parhaimmassa tapauksessa esimiestehtävät ja asiantuntijuus. Peruslabratyöt on rutiininomaisia ja ohjeistettuja. Näitä ovat eri tyyppiset kemialliset analyysit kuten aineiden pitoisuuksien määrittäminen tai fysikaaliset kuten johtokyvyn ja viskositeetin mittaukset. Lisäksi mikrobiologisia määrityksiä jne. Sairaaloitten labraan labra-analyytikkoja ei mielellään oteta koska bioanalyytikkojakin riittää. Labra-analyytikon koulutuksessa et saa valmiuksia toimia kliinisen kemian, hematologian, patologian tai fysiologian laboratorioissa. Labra-analyytikon opinnoissa esim. mikrobiologisia määrityksiä harjoitellaan elintarvikkeista eikä ollenkaan veri- tai virtsanäytteistä. Ajattelin minäkin tänä vuonna taas yrittää bioanalytiikkaa lukemaan, koska en usko että laboratorioanalyytikkona sairaalan töihin pääsen ja näytteenotto kiinnostaa. Työtilanne kanattaa myös ottaa huomioon. Bioanalyytikoiden työllisyystilanne on hyvä. Laboratorioanalyytikoilla ei sitten niin hyvä ainakaan pikkukunnissa. Laborantteja valmistuu edelleen, joten kilpailu työpaikoista on kovempi. Tosin väkeä siirtyy eläkkeelle, joten tulevaisuus kummallakin alalla parempi. Elintarvikelabrassa työskentelevä labra-analyytikko kaverini saa palkkaa 1650 euroa. Teollisuudessa palkat on sitten paljon paremmat, mutta työ pääasiassa kemian analytiikkaa. Mihis päin hoitsuopiskelija meinaa hakea?

mietiskelijä kirjoitti:

Ala kuulostaa siis kuitenkin paljon monipuolisemmalta kuin aluksi luulin. Sen verran vielä kysyisin, että osaatko kertoa, kuinka helposti tulevaisuudessa löytyy alan töitä?

Lue lisää

Tulevaisuudessa on suht paljon jäämässä porukkaa eläkkeelle siltä alalta ja riippuu siitä minne päin on valmis lähtemään. Etelä-Suomessa on hyvinkin töitä, siellä on jatkuvasti paikkoja haussa, samoin myös mikkeli, lappeenranta suunnilla on aika hyvin. Pohjoisemmassa ja itä-suomessa on ehkä vähän huonommin, lähinnä sijaisuuksia, mutta eihän sitä koskaan tiedä mistä nappaa.

mietiskelijä kirjoitti:

Ala kuulostaa siis kuitenkin paljon monipuolisemmalta kuin aluksi luulin. Sen verran vielä kysyisin, että osaatko kertoa, kuinka helposti tulevaisuudessa löytyy alan töitä?

Lue lisää

Oletko miettinyt minne päin meinasit hakea?

Labra-analyytikko -opiskelija kirjoitti:

Heipsistä vaan! minä olen toista vuotta labra-alaa opiskeleva naisimmeinen. Tosta tekniikan pääsykokeesta on turha paineita ottaa. Jos on edes hieman paremmat alkupisteet pääsee helposti laboratorioanalytiikkaa opiskelemaan. Itse taisin pääsykokeesta saada 20/35p ja sisään pääsin helpohkosti. Kokeessa kemian/fysiikan osa-alueet meni penkin alle, kun en niistä mitään muistanut. Laboratorioanalytiikkaa on helpompi päästä lukemaan kuin bioanalytiikkaa, koska aloituspaikkoja enemmän ja hakijoita suhteellisesti vähemmän. Itse asiassa halusin minäkin alunperin bioanalyytikoksi, mutten tullut valituksi. Kannattaa siis hakea kumpaankin koulutusohjelmaan, niin on paremmat mahkut päästä edes toiseen niistä. Hoitoalan opinnoista on varmasti enemmän höytyä bioanalyytikan opinnoissa ja niistä saat helpommin siellä hyväksilukuja. Labra-analyytikon opinnot on tähän asti olleet ihan mielenkiintoiset. Opinnot koostuvat kemian eri alueista yleisestä, orgaanisesta ja epäorgaanisesta kemiasta, laiteanalytiikasta sekä biotieteiden osa-alueet. Noin puolet koulutuksesta on laboratorioharjoituksia. Kemia ja fysiikka lähtee ihan perusteista, mutta ne käsitellään melko nopeaa tahtia. Kemiaa ei kovin syvällisesti käydä. Labrat on aika helpohkoja olleet. Ekana vuotena gravimetrisiä ja titrimetriä harjoituksia ja jonkin verran mikrobiologisia kuten kasvatusmaljojen valmistamista ja mikroskopointia. Toisena vuonna on ollut orgaanisen kemian labroja mm. aspiriinin valmistusta ohjeen mukaan. Lisäksi spektrofotometriaa ja kromatografiaa sekä molekyylibiologiaa jne. Fysiikkaa meillä oli ekana vuonna ja vain yksi kurssi. Tosin sitten oli muutama kurssi fysikaalista kemiaa, josta en pahemmmin pitänyt. Fysiikka oli lukion kertausta, mutta harjoituksia tehtiin enemmän kuin lukiossa. Suuntaumisvaihtoehdot vaihtelevat kouluttain. Biopuolen suuntautumisessa mm. syvennytään biotekniikan ja geenitekniikan teoreettiseen perustaan ja työmenetelmiin. Muun muassa bioprosessien hallintaan, tuotteiden puhdistusta ja hyödyntämistä. Geenitekniikassa sitten esim. DNA:n eristäminen, monistaminen ja tutkiminen. Laboratorioanalytiikan suuntautumisessa tutustutaan syvällisemmin laitteilla tehtävään analytiikkaan ja synteesisuunnitteluun. Työelämässä labra-analyytikkoja työskentelee pääasiassa lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä viranomaislaboratorioissa. Monet laboratorioanalyytikot työskentelevät laborantin tehtävissä. Osasyy on se, että koulutus on uusi, eikä työnantajat tunne koulutusta. No eipä ne todellisuudessa hirveästi poikkeakkaan. Työtehtäviä voi olla mm. laadunvarmistus, tuotekehitys, suunnittelu ja tutkimus sekä markkinointi. Parhaimmassa tapauksessa esimiestehtävät ja asiantuntijuus. Peruslabratyöt on rutiininomaisia ja ohjeistettuja. Näitä ovat eri tyyppiset kemialliset analyysit kuten aineiden pitoisuuksien määrittäminen tai fysikaaliset kuten johtokyvyn ja viskositeetin mittaukset. Lisäksi mikrobiologisia määrityksiä jne. Sairaaloitten labraan labra-analyytikkoja ei mielellään oteta koska bioanalyytikkojakin riittää. Labra-analyytikon koulutuksessa et saa valmiuksia toimia kliinisen kemian, hematologian, patologian tai fysiologian laboratorioissa. Labra-analyytikon opinnoissa esim. mikrobiologisia määrityksiä harjoitellaan elintarvikkeista eikä ollenkaan veri- tai virtsanäytteistä. Ajattelin minäkin tänä vuonna taas yrittää bioanalytiikkaa lukemaan, koska en usko että laboratorioanalyytikkona sairaalan töihin pääsen ja näytteenotto kiinnostaa. Työtilanne kanattaa myös ottaa huomioon. Bioanalyytikoiden työllisyystilanne on hyvä. Laboratorioanalyytikoilla ei sitten niin hyvä ainakaan pikkukunnissa. Laborantteja valmistuu edelleen, joten kilpailu työpaikoista on kovempi. Tosin väkeä siirtyy eläkkeelle, joten tulevaisuus kummallakin alalla parempi. Elintarvikelabrassa työskentelevä labra-analyytikko kaverini saa palkkaa 1650 euroa. Teollisuudessa palkat on sitten paljon paremmat, mutta työ pääasiassa kemian analytiikkaa. Mihis päin hoitsuopiskelija meinaa hakea?

Lue lisää

...sellaista laboratorioanalyytikkoa tunnet tai edes tiedät, joka todella työskentelee esimiestehtävissä tai asiantuntijana? Onko näitä 'parhaita tapauksia' yhtäkään olemassa muualla kuin koulujen esitteissä seikkailevina mielikuvistushahmoina?

------ kirjoitti:

Oletko miettinyt minne päin meinasit hakea?

Turussa opiskelen tällä hetkellä, joten tänne haen. Tosin olen todella pettynyt Turun AMK:n tarjoamaan opetukseen ainakin hoitotyön koulutusohjelmassa, enkä jaksa uskoa että se bioanalytiikassakaan olisi kovin paljon parempaa. Missä sinä opiskelet?

Labra-analyytikko -opiskelija kirjoitti:

Heipsistä vaan! minä olen toista vuotta labra-alaa opiskeleva naisimmeinen. Tosta tekniikan pääsykokeesta on turha paineita ottaa. Jos on edes hieman paremmat alkupisteet pääsee helposti laboratorioanalytiikkaa opiskelemaan. Itse taisin pääsykokeesta saada 20/35p ja sisään pääsin helpohkosti. Kokeessa kemian/fysiikan osa-alueet meni penkin alle, kun en niistä mitään muistanut. Laboratorioanalytiikkaa on helpompi päästä lukemaan kuin bioanalytiikkaa, koska aloituspaikkoja enemmän ja hakijoita suhteellisesti vähemmän. Itse asiassa halusin minäkin alunperin bioanalyytikoksi, mutten tullut valituksi. Kannattaa siis hakea kumpaankin koulutusohjelmaan, niin on paremmat mahkut päästä edes toiseen niistä. Hoitoalan opinnoista on varmasti enemmän höytyä bioanalyytikan opinnoissa ja niistä saat helpommin siellä hyväksilukuja. Labra-analyytikon opinnot on tähän asti olleet ihan mielenkiintoiset. Opinnot koostuvat kemian eri alueista yleisestä, orgaanisesta ja epäorgaanisesta kemiasta, laiteanalytiikasta sekä biotieteiden osa-alueet. Noin puolet koulutuksesta on laboratorioharjoituksia. Kemia ja fysiikka lähtee ihan perusteista, mutta ne käsitellään melko nopeaa tahtia. Kemiaa ei kovin syvällisesti käydä. Labrat on aika helpohkoja olleet. Ekana vuotena gravimetrisiä ja titrimetriä harjoituksia ja jonkin verran mikrobiologisia kuten kasvatusmaljojen valmistamista ja mikroskopointia. Toisena vuonna on ollut orgaanisen kemian labroja mm. aspiriinin valmistusta ohjeen mukaan. Lisäksi spektrofotometriaa ja kromatografiaa sekä molekyylibiologiaa jne. Fysiikkaa meillä oli ekana vuonna ja vain yksi kurssi. Tosin sitten oli muutama kurssi fysikaalista kemiaa, josta en pahemmmin pitänyt. Fysiikka oli lukion kertausta, mutta harjoituksia tehtiin enemmän kuin lukiossa. Suuntaumisvaihtoehdot vaihtelevat kouluttain. Biopuolen suuntautumisessa mm. syvennytään biotekniikan ja geenitekniikan teoreettiseen perustaan ja työmenetelmiin. Muun muassa bioprosessien hallintaan, tuotteiden puhdistusta ja hyödyntämistä. Geenitekniikassa sitten esim. DNA:n eristäminen, monistaminen ja tutkiminen. Laboratorioanalytiikan suuntautumisessa tutustutaan syvällisemmin laitteilla tehtävään analytiikkaan ja synteesisuunnitteluun. Työelämässä labra-analyytikkoja työskentelee pääasiassa lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä viranomaislaboratorioissa. Monet laboratorioanalyytikot työskentelevät laborantin tehtävissä. Osasyy on se, että koulutus on uusi, eikä työnantajat tunne koulutusta. No eipä ne todellisuudessa hirveästi poikkeakkaan. Työtehtäviä voi olla mm. laadunvarmistus, tuotekehitys, suunnittelu ja tutkimus sekä markkinointi. Parhaimmassa tapauksessa esimiestehtävät ja asiantuntijuus. Peruslabratyöt on rutiininomaisia ja ohjeistettuja. Näitä ovat eri tyyppiset kemialliset analyysit kuten aineiden pitoisuuksien määrittäminen tai fysikaaliset kuten johtokyvyn ja viskositeetin mittaukset. Lisäksi mikrobiologisia määrityksiä jne. Sairaaloitten labraan labra-analyytikkoja ei mielellään oteta koska bioanalyytikkojakin riittää. Labra-analyytikon koulutuksessa et saa valmiuksia toimia kliinisen kemian, hematologian, patologian tai fysiologian laboratorioissa. Labra-analyytikon opinnoissa esim. mikrobiologisia määrityksiä harjoitellaan elintarvikkeista eikä ollenkaan veri- tai virtsanäytteistä. Ajattelin minäkin tänä vuonna taas yrittää bioanalytiikkaa lukemaan, koska en usko että laboratorioanalyytikkona sairaalan töihin pääsen ja näytteenotto kiinnostaa. Työtilanne kanattaa myös ottaa huomioon. Bioanalyytikoiden työllisyystilanne on hyvä. Laboratorioanalyytikoilla ei sitten niin hyvä ainakaan pikkukunnissa. Laborantteja valmistuu edelleen, joten kilpailu työpaikoista on kovempi. Tosin väkeä siirtyy eläkkeelle, joten tulevaisuus kummallakin alalla parempi. Elintarvikelabrassa työskentelevä labra-analyytikko kaverini saa palkkaa 1650 euroa. Teollisuudessa palkat on sitten paljon paremmat, mutta työ pääasiassa kemian analytiikkaa. Mihis päin hoitsuopiskelija meinaa hakea?

Lue lisää

Kiitos vastauksesta, tuo selvensi asiaa taas aika paljon enemmän. Tuntuu todellakin siltä, että bioanalytiikka on minunkin kohdallani parempi vaihtoehto kuin laboratorioanalytiikka. Saa nähdä, haenko kuitenkin laboratorioanalytiikkaankin. Toisaalta jos en pääse bioanalytiikkaan, taidan jatkaa nykyisessä koulutusohjelmassani. Turkuun aion siis hakea. Missä päin sinä opiskelet?

Esitteet on esitteitä kirjoitti:

...sellaista laboratorioanalyytikkoa tunnet tai edes tiedät, joka todella työskentelee esimiestehtävissä tai asiantuntijana? Onko näitä 'parhaita tapauksia' yhtäkään olemassa muualla kuin koulujen esitteissä seikkailevina mielikuvistushahmoina?

Lue lisää

Hi again! Stadiassa olen aikuisopiskelijana. No en tunne minäkään yhtään labroratorioanalyytikkoa, joka toimisi esimies- tai asiantuntijuustehtävässä. Pääasiassa laboratorioanalyytikko sijoittuu nykyisin laborantin hommiin, kuten ystävänikin huimalla 1650 euron palkalla! Tilanne voi olla toinen kymmenen vuoden päästä, kun laboratorioanalyytikko -koulutus tunnetaan paremmin. Saattaa niitä "parhaita tapauksia" silloin löytyäkin. Ei laboratorioanalyytikko kylläkään mikään kemisti ole! Ei ole niin syvällistä tietotaitoa kemiasta.

mietiskelijä kirjoitti:

Kiitos vastauksesta, tuo selvensi asiaa taas aika paljon enemmän. Tuntuu todellakin siltä, että bioanalytiikka on minunkin kohdallani parempi vaihtoehto kuin laboratorioanalytiikka. Saa nähdä, haenko kuitenkin laboratorioanalytiikkaankin. Toisaalta jos en pääse bioanalytiikkaan, taidan jatkaa nykyisessä koulutusohjelmassani. Turkuun aion siis hakea. Missä päin sinä opiskelet?

Lue lisää

minä hain pari vuotta sitten bioanal. koulutusohjelmaa sekä laboratorioanal. koulutusohjelmaa. en päässyt, mutta jäi laboratorioanal. parin pisteen päähän. bioanal. koe oli pitkä, siinä oli kirja joka piti lukea. aika vaikea aihe. kirjasta oli esseekoe ja sitten oli psykologin kuulustelu sekä joku ryhmätyö.

mutta tosiaan laborantti on melkeen sama asia kuin labra-analyytikko. palkka käytännössä sama.

itse menin yo-pohjaiseen amikseen ja valmistun nyt keväällä, kesti siis 2v. palkkaa tulen saamaan vähän yli 1600e, koska työharjottelupaikkani työllistää minut valmistuttuani.

mutta onnea sinulle, toivottavasti pääset kouluun!

ja sinä joka kirjoitit tuosta labra-analyytikon koulupäivästä stadiassa, niin meillä oli aika samanlaista amiksessa. toki teillä varmasti käydään asiat paremmin ja pintaa syvemmältä.

laborantti kirjoitti:

minä hain pari vuotta sitten bioanal. koulutusohjelmaa sekä laboratorioanal. koulutusohjelmaa. en päässyt, mutta jäi laboratorioanal. parin pisteen päähän. bioanal. koe oli pitkä, siinä oli kirja joka piti lukea. aika vaikea aihe. kirjasta oli esseekoe ja sitten oli psykologin kuulustelu sekä joku ryhmätyö.

mutta tosiaan laborantti on melkeen sama asia kuin labra-analyytikko. palkka käytännössä sama.

itse menin yo-pohjaiseen amikseen ja valmistun nyt keväällä, kesti siis 2v. palkkaa tulen saamaan vähän yli 1600e, koska työharjottelupaikkani työllistää minut valmistuttuani.

mutta onnea sinulle, toivottavasti pääset kouluun!

ja sinä joka kirjoitit tuosta labra-analyytikon koulupäivästä stadiassa, niin meillä oli aika samanlaista amiksessa. toki teillä varmasti käydään asiat paremmin ja pintaa syvemmältä.

Lue lisää

Tuo bioanalytiikan pääsykoe vaihtelee paikoittain, joissain se on tuollainen että pitää kirja lukea, mutta esim. Kuopiossa on vain ns. soveltuvuuskokeet, johon kuului psykologiset testit, psykologin haastattelu, ryhmäkeskustelu.

------ kirjoitti:

Tuo bioanalytiikan pääsykoe vaihtelee paikoittain, joissain se on tuollainen että pitää kirja lukea, mutta esim. Kuopiossa on vain ns. soveltuvuuskokeet, johon kuului psykologiset testit, psykologin haastattelu, ryhmäkeskustelu.

Lue lisää

Minkälaisia pääskykokeet olleet Stadiassa bioanalyytikoksi aikoville?

Onko psykologin haastattelu ja psykologisia testejä? Mitäs mahdetaan kysyä?
Testataanko pääsykokeessa matemaattisia taitoja?
Entäs ryhmäkeskustelu?

Pääsykoekirjaan olenkin jo ehtinyt tutustua.

- Kiitos vastauksista!

Bioanalyytikoksi haluava... kirjoitti:

Minkälaisia pääskykokeet olleet Stadiassa bioanalyytikoksi aikoville?

Onko psykologin haastattelu ja psykologisia testejä? Mitäs mahdetaan kysyä?
Testataanko pääsykokeessa matemaattisia taitoja?
Entäs ryhmäkeskustelu?

Pääsykoekirjaan olenkin jo ehtinyt tutustua.

- Kiitos vastauksista!

Lue lisää

siis kun kerroin bioanalyytikon kokeesta, tarkoitin nimenomaan stadiaa. eli on se kirja, todella tylsä.. ja siitä on joku 3 h kestävä koe, jossa oli vain muutama kysymys. en osannut ollenkaan, koska en lukenut kunnolla kirjaa. sen jälkeen on ruokailu ja sitten oli psykologin haastattelu. sinne oli karmea jono ja koko päivä meni siellä, kuin esim. tekniikan ja liikenteenalan koe stadiassa kesti vain noin 2 h, eikä mitään haastatteluja yms.

mutta siis, psykologi kyseli kaikenlaista en oikein enää muistakkaan. sen jälkeen meidät jaettiin ryhmiin ja opettaja antoi jonkun aiheen ja siitä keskusteltiin. ja opettaja kirjoitteli kokoajan muistiinpanoja. ne jotka olivat puheliaita, saivat enemmän pisteitä jne. eli testattiin jotain sosiaalisia taitoja, jotka on tuossa työssä tärkeitä.

ajattelin kokeen jälkeen että nyt meni huonosti ja lähden kotiin mutta yksi tutor kertoi että hänelläkin oli mennyt koe persiilleen mutta oli silti päässyt.

laborantti kirjoitti:

siis kun kerroin bioanalyytikon kokeesta, tarkoitin nimenomaan stadiaa. eli on se kirja, todella tylsä.. ja siitä on joku 3 h kestävä koe, jossa oli vain muutama kysymys. en osannut ollenkaan, koska en lukenut kunnolla kirjaa. sen jälkeen on ruokailu ja sitten oli psykologin haastattelu. sinne oli karmea jono ja koko päivä meni siellä, kuin esim. tekniikan ja liikenteenalan koe stadiassa kesti vain noin 2 h, eikä mitään haastatteluja yms.

mutta siis, psykologi kyseli kaikenlaista en oikein enää muistakkaan. sen jälkeen meidät jaettiin ryhmiin ja opettaja antoi jonkun aiheen ja siitä keskusteltiin. ja opettaja kirjoitteli kokoajan muistiinpanoja. ne jotka olivat puheliaita, saivat enemmän pisteitä jne. eli testattiin jotain sosiaalisia taitoja, jotka on tuossa työssä tärkeitä.

ajattelin kokeen jälkeen että nyt meni huonosti ja lähden kotiin mutta yksi tutor kertoi että hänelläkin oli mennyt koe persiilleen mutta oli silti päässyt.

Lue lisää

oli joku psykologinen testikin, vähän kuin äo-testi. piirrettiin ympyröitä jne. aika helppo.

este alalle. Itse opiskelin bioanalyytikoksi ja molemmissa silmissä -1 hajataitot päälle. Stereonäkö tarkoittaa sitä et näkee kolmiulotteisesti. Silmälekuri näyttää sulle kuvaa ja sit sun on kerrottava mitä näet. Mun kohdalla se mitä näin (ja piti nähdä) oli kolmiulotteinen kärpänen.

Mikroskooppiin katselu on todella raskasta silmille ja vaatii paljon totuttelua ja opettelua. Aluksi en osannut katsoa mikroskooppiin oikein (tekniikan oppiin kyllä nopeasti) vaan näin kaksi toisistaan eriillään olevaa kuvaa vaikka pitäisi nähdä yksi kuva. Ensimmäisinä kertoina minä pystyin katsomaan vain 15min kooppiin ennen kuin tuli pää jumalattoman kipeäksi. Ahkeran harjoituksen tuloksena enää ei satu silmiin ja päähän mikroskopoidessa, tosin viimeisestä kerrasta on todella kauan aikaa (työskentelen näytteenotossa).

Värinäköä tarvitaan sen vuoksi että sinun on erotettava soluja niiden värjäyksen perusteella mikroskoopissa ja jos olet puna-vihervärisokea et voi tehdä tätä työtä koska esim. pissan soluja ei erota välttämättä toisistaan.

Kisse kirjoitti:

este alalle. Itse opiskelin bioanalyytikoksi ja molemmissa silmissä -1 hajataitot päälle. Stereonäkö tarkoittaa sitä et näkee kolmiulotteisesti. Silmälekuri näyttää sulle kuvaa ja sit sun on kerrottava mitä näet. Mun kohdalla se mitä näin (ja piti nähdä) oli kolmiulotteinen kärpänen.

Mikroskooppiin katselu on todella raskasta silmille ja vaatii paljon totuttelua ja opettelua. Aluksi en osannut katsoa mikroskooppiin oikein (tekniikan oppiin kyllä nopeasti) vaan näin kaksi toisistaan eriillään olevaa kuvaa vaikka pitäisi nähdä yksi kuva. Ensimmäisinä kertoina minä pystyin katsomaan vain 15min kooppiin ennen kuin tuli pää jumalattoman kipeäksi. Ahkeran harjoituksen tuloksena enää ei satu silmiin ja päähän mikroskopoidessa, tosin viimeisestä kerrasta on todella kauan aikaa (työskentelen näytteenotossa).

Värinäköä tarvitaan sen vuoksi että sinun on erotettava soluja niiden värjäyksen perusteella mikroskoopissa ja jos olet puna-vihervärisokea et voi tehdä tätä työtä koska esim. pissan soluja ei erota välttämättä toisistaan.

Lue lisää

Hei! Jos paljon työskentelee mikroskoopin ääressä huononeeko näkö? Taitaa laitteet olla kehittyneempiä kuin ennen vanhaa, jolloin näkö huononi kovasti mikroskopointitöissä. Viihdytkö Kisse työssäsi? Eräs kaverin opiskeli bioanalyytikoksi, mutta häntä alkoi muiden "eritteiden" tutkiminen ällöttämään. Minä en kyllä verta pelkää, mutta "kakkojen" tutkiminen varmaan jänskättää. Tällä hetkellä opiskelen kemiantekniikkaa AMK:ssa, mutta ei nämä opinnot oikein nappaa.

Bioanalyytikoksi aikova.. kirjoitti:

Hei! Jos paljon työskentelee mikroskoopin ääressä huononeeko näkö? Taitaa laitteet olla kehittyneempiä kuin ennen vanhaa, jolloin näkö huononi kovasti mikroskopointitöissä. Viihdytkö Kisse työssäsi? Eräs kaverin opiskeli bioanalyytikoksi, mutta häntä alkoi muiden "eritteiden" tutkiminen ällöttämään. Minä en kyllä verta pelkää, mutta "kakkojen" tutkiminen varmaan jänskättää. Tällä hetkellä opiskelen kemiantekniikkaa AMK:ssa, mutta ei nämä opinnot oikein nappaa.

Lue lisää

olen aatellut hakea lukemaan kemiantekniikkaa.. minkälaista opiskelu siellä on? minkälaiset työnäkymät. ja onko helppo päästä diplomi-insinööriksi valmistuttuaan?

Bioanalyytikoksi aikova.. kirjoitti:

Hei! Jos paljon työskentelee mikroskoopin ääressä huononeeko näkö? Taitaa laitteet olla kehittyneempiä kuin ennen vanhaa, jolloin näkö huononi kovasti mikroskopointitöissä. Viihdytkö Kisse työssäsi? Eräs kaverin opiskeli bioanalyytikoksi, mutta häntä alkoi muiden "eritteiden" tutkiminen ällöttämään. Minä en kyllä verta pelkää, mutta "kakkojen" tutkiminen varmaan jänskättää. Tällä hetkellä opiskelen kemiantekniikkaa AMK:ssa, mutta ei nämä opinnot oikein nappaa.

Lue lisää

Olen löytänyt sen oman alani. Palkka ei päätä huimaa mutta mitä voi naisvaltaiselta alalta odottaa?

Itse kammoksuin verta ennen opiskeluja enkä voinut katsoa kun itseltä otettiin verikokeita mut enää ei tunu missään. Ainoa mikä tekee pahaa minulle on ysköksistä näytteiden tekeminen mut onneks se ei kuulu nykyiseen työnkuvaan. Työskentelen näytteenotossa ja rakastan työtäni.

Työhömme kuuluu myös papanäytteiden ottaminen, (kun tämän kuulin olin sinä päivänä lopettamssa koulun...) mutta se ei ole niin kamalaa kuin voisi kuvitella. Taitoa se vaatii mutta siihenkin harjaantuu eivätkä kaikki tule niitä edes ikinä töissä ottamaan, varsinkin jos työskentelee analytiikan puolella.

Kakkojen tutkimista varten on labroissa hyvät vetokaapit, joten hajuhaittoja ei ole =) Toki niiden ulkonäkö saattaa aiheuttaa pientä oksennusrefleksiä mutta eikös se sanonta mene et "paskaa tottuu" =)

Mikroskopointi oikealla tekniikalla ei heikennä näkökykyä. Nykyään on todella hyvin huomioitu mikroskopoinnissa ergonomia sekä silmien jaksaminen. Oikeastaan ainoat 8h päivässä mikroskooppiin katselijat ovat patologialla ns. skriinarit, jotka esitarkastavat solu- ja kudosnäytteitä patologeille. Jos mikroskopointi ei tunnu sinusta kivalta tai omalta ei sinun sitä työksesi tarvitse tehdä, meillä on monta eri työllistymisalaa joten valinnan mahdollisuuksia on!

Hae ihmeessä opiskelemaan jos kiinnostaa!

hain tyonne stadiaan, jonne on luultavasti vaikeampi päästä kuin sinne jyväskylään. niin minä kirjoitin lyhyestä matikasta M:n eikä ollut kuin pari ylimääräistä kurssia. kemiaa luin yhden ylimääräisen ja fysiikkaa en ollenkaan. siis pakollisen yhden kurssin jälkeen. ja jäi vain parin pisteen päähän etten päässyt. enkä edes paljoa lukenut. ne matikan tehtävät oli todella helppoja ja niin myös loogisen päättelykyvyn tehtävät. kemian tehtävätkin ihan naurettavan helppoja. huono vaan minulle, kun kirjoitin ylppäreissä huonosti ja minulla ei ole työkokemusta, josta saisi pisteitä. joten koe meni ok, mutta kun se koe on vaan n. 30 % pääsyvaatimuksesta. työkokemuksestakin saa jo 5 pistettä.
mutta kuten edellä ollut jo sanoi, kannattaa todellakin miettiä, minkä pistää ekaksi vaihtoehdoksi.. siitä saa sen 5 pointsia.

minä taasen kirjoitti:

hain tyonne stadiaan, jonne on luultavasti vaikeampi päästä kuin sinne jyväskylään. niin minä kirjoitin lyhyestä matikasta M:n eikä ollut kuin pari ylimääräistä kurssia. kemiaa luin yhden ylimääräisen ja fysiikkaa en ollenkaan. siis pakollisen yhden kurssin jälkeen. ja jäi vain parin pisteen päähän etten päässyt. enkä edes paljoa lukenut. ne matikan tehtävät oli todella helppoja ja niin myös loogisen päättelykyvyn tehtävät. kemian tehtävätkin ihan naurettavan helppoja. huono vaan minulle, kun kirjoitin ylppäreissä huonosti ja minulla ei ole työkokemusta, josta saisi pisteitä. joten koe meni ok, mutta kun se koe on vaan n. 30 % pääsyvaatimuksesta. työkokemuksestakin saa jo 5 pistettä.
mutta kuten edellä ollut jo sanoi, kannattaa todellakin miettiä, minkä pistää ekaksi vaihtoehdoksi.. siitä saa sen 5 pointsia.

Lue lisää

Tuolla joku mainitsi että laborantti ja labra-analyytikko olisivat "sama asia" NOOOT
meidän luokalla oli laborantti ja hänelle teoria oli täysin uutta. Tietty jotkut perus labrahommat on samaa, mut nää analyytikot saa esimieskoulutuksen sekä laitteistokoulutusta yms PALJON muuta, joista laborantin ei tartte koskaan tietää mitään.
Tiedän ihmisiä jotka ovat labra.an. koulutuksen saaneet (lisäkseni), heistä osa pääsi suoraan esimieshommiin ja toiset eteni "rivivtosesta" johtoportaaseen. Et ei todellakaan ole sama asia!!!!
ARG

..x.. kirjoitti:

Tuolla joku mainitsi että laborantti ja labra-analyytikko olisivat "sama asia" NOOOT
meidän luokalla oli laborantti ja hänelle teoria oli täysin uutta. Tietty jotkut perus labrahommat on samaa, mut nää analyytikot saa esimieskoulutuksen sekä laitteistokoulutusta yms PALJON muuta, joista laborantin ei tartte koskaan tietää mitään.
Tiedän ihmisiä jotka ovat labra.an. koulutuksen saaneet (lisäkseni), heistä osa pääsi suoraan esimieshommiin ja toiset eteni "rivivtosesta" johtoportaaseen. Et ei todellakaan ole sama asia!!!!
ARG

Lue lisää

onko värisokeus este labra-analyytikon uralle?

seppoajssjff kirjoitti:

onko värisokeus este labra-analyytikon uralle?

Värisokeus ei todellakaan ole este laboratorioanalyytikon uralle. Itselläni enää opinnäytetyö edessä, ja ainoat ongelmat koko koulutuksen aikana olivat muutaman kerran titratessa. Siinä piti siis tarkkailla värinmuutosta liuoksessa, joka oli paikoitellen hankalaa. Riittävästi toistoja -> ei ongelmaa.

..x.. kirjoitti:

Tuolla joku mainitsi että laborantti ja labra-analyytikko olisivat "sama asia" NOOOT
meidän luokalla oli laborantti ja hänelle teoria oli täysin uutta. Tietty jotkut perus labrahommat on samaa, mut nää analyytikot saa esimieskoulutuksen sekä laitteistokoulutusta yms PALJON muuta, joista laborantin ei tartte koskaan tietää mitään.
Tiedän ihmisiä jotka ovat labra.an. koulutuksen saaneet (lisäkseni), heistä osa pääsi suoraan esimieshommiin ja toiset eteni "rivivtosesta" johtoportaaseen. Et ei todellakaan ole sama asia!!!!
ARG

Lue lisää

..joka opiskeli labra-analyytikoksi. Ei ole ihan sama asia, mutta itse opiskelin 90-luvun alussa 3-vuotta laborantiksi ja täytyy sanoa, että kovinkaan paljoa uutta ei tullut. Ehkä hieman syvennettyä asioita. Toisaalta ammattikoulut on aivan eri nykyään, kuin silloin. Sen huomaa ihan meillä töissä, jossa vastavalmistuneiden laboranttien perustiedotkin on välillä hukassa.

perustaidot hukassa kirjoitti:

..joka opiskeli labra-analyytikoksi. Ei ole ihan sama asia, mutta itse opiskelin 90-luvun alussa 3-vuotta laborantiksi ja täytyy sanoa, että kovinkaan paljoa uutta ei tullut. Ehkä hieman syvennettyä asioita. Toisaalta ammattikoulut on aivan eri nykyään, kuin silloin. Sen huomaa ihan meillä töissä, jossa vastavalmistuneiden laboranttien perustiedotkin on välillä hukassa.

Lue lisää

ei ole sama laborantilla ja -analyytikolla. Jälkimmäisillä on enemmän teoriaa. Sen sijaan työpaikoilla ei yleensä ole mitään erityisiä töitä laborantin ja kemistin välissä, ellei sitten jotain keksimällä keksitä. Omalta nykyiseltä työpaikalta on yksi analyytikko lähtenyt nenä nyrpyssä, kun katsoi olevansa liian hyvä laborantin töihin. Itse laboranttina olen saanut tehdä monipuolisia ja vastuullisiakin töitä, toimia laitevastaavana jne. Olisi sääli jos niitä en saisi tehdä, kun tälläkin koulutuksella kerran pystyy.

Erään ison labran päällikkö piti jakoa laborantteihin ja laboratorioanalyytikoihin keinotekoisena. Tosin hän ottaa mielellään jälkimmäisiä töihin, koska näillä on hyvä teoriatuntemus, he ovat yleensä vähän vanhempia ja vastuuntuntoisempia. Amispuolella työmoraali voi olla vähän hakusessa, siellä pääsee halutessaan liian helpolla. Itse opiskelin vanhemmalla iällä laborantiksi ja otin sen kovasti tosissani. Sain helposti hyvät paperit ja sain vakipaikan. Palkka reilut kaksi tonnia, se ei päätä huimaa.

Bioanalyytikon kannattaa opiskella biologiaa ja psykologiaa. Bioanalytikko ottaa näytteet ihmisestä ja tutkii ne. Olet varmasti törmännyt bioanalytikkoon jos olet joutunut käymään verkikokeessa laboratoriossa, koska se laboratorion täti on yleensä bioanalyytikko.

Tässä ketjussa edellä olevat anlyytikko-kommentit koskivat laboratorioanalyytikkoja, joka on tekniikan alan tutkinto. Siinä on hyötyä kemian ja matikan osaamisesta.

Toisaalta, lukiossa kannattaa opiskella kaikkea mikä kiinnostaa, koska siitä voi olla myöhemmin elämässä hyötyä. Et voi tietää, mihin tämä maailma muuttuu ja mistä löydät itsesi 10 vuoden kuluttua. Tällä hetkellä näyttää, että melkein alalla kuin alalla on hyötyä kemian osaamisesta.

Kemiaa varmaan kannattaisi ottaa muutamia kursseja. Ei nyt ehkä kaikkia koulusi tarjoamia kursseja, mutta valkata viidestä valtakunnallisesta kurssista sopivimmat. Pääsykokeissa tuskin vaaditaan kemian osaamista, mutta tämä kannattaa tietenkin selvittää ihan ammattikorkeakoulujen omilta sivuilta. Kemian pohjatiedoista on kuitenkin varmasti hyötyä opinnoissa, vaikka uskoisin kyllä, että vähemmälläkin pärjää. Kaikki käyvät kuitenkin samat kurssit, eikä lukio-opintoja hyväksilueta. Kannattaa tutustua myös ammattikorkeakoulujen opinto-oppaisiin ja kurssien sisältöihin. Fysiikkaa et tarvinne, eikä matikan tarvitse olla pitkä, mutta eihän siitä haittaakaan ole. Biologiakaan ei ole kovinkaan oleellinen kuin ehkä ihmisen biologian ja bioteknologian kurssien osalta, ja niiltäkin vain soveltuvin osin. Mutta toki biologiaa kannattaa lukea, sillä ei siitäkään haittaa ole. :)

Maailma on muuttunut niin paljon 90-luvusta. Silloin ei tiedetty tietoyhteiskuntavalmiuksista eikä opintoihin tarvinnut sisällyttää atk-taitoja, ei tarvinnut toimia monikansallisessa ja globaalissa ympäristössä eikä opinnot sisältäneet kovinkaan kummoisia kielitaitovaatimuksia, ei myöskään tarvinnnut osata tiimityötaitoja eikä oman osaamisen jakamista harjoiteltu. Kehittämisosaamista painotetaan tosi paljon, mitä ei aikaisemmassa laboranttikoulutuksessa ollut ollenkaan. Tosi moni asia on muuttunut. Tietysti moni, joka on koko ajan ollut töissä, on muutenkin 20 vuoden aikana oppinut näitä ilman koulun käyntiäkin. Nykyään nämä ovat työssäolon perustaitoja, joita koulutetaan opiskelijoille. Ammatilliset perustaidot jäävät vähemmälle ja niitä on tarkoituskin oppia lisää työpaikalla.

Sitten olisi kiva kuulla kokemuksia tai mielipiteitä eri suuntautumis vaihtoehdoista.

Jos meinaa mennä opiskelemaan labra-analyytikoksi, niin strategia voi olla se, että on laborantti ja töissä alalla - voi olla hankala saada töitä, kun halutaan se työkokemus, mutta jos laboranttina sattui saamaan töitä, niin kun on riittävästi työkokemusta, niin varsinkin työn ohessa voi lukea labra-analyytikoksi.

Inssi-puoli (ja lääketieteet lukion tai ei luonnotieteillä) on toinen mahis ja palkat suuremmat (opinnot ja duuni vaativammat), ja sinne suuntaa jos ei saa laboranttina töitä, jos katsoo labrakoulutuksen sopivaksi pohjaksi, jota se ei monella inssialalla niin ole, kun on muitakin amisaloja täsmästi, ja joissain ei ollenkaan, jolloin lukio ehkä paras, keskittyen tarvittaviin luonnontieteisiin, matikkaan, enkkuun ja kirjoitukseen. Useimmiten vain kirjoituksilla on merkitystä (ei usein niilläkään, kun on pääsykokeet). Sitten on tarvittavat tiedot hakea aloille joilla saa parempaa palkkaa ja yleensä työpaikan, ja opinnoistakin on osa jo katettu noilla tiedoilla, esim. inssin matikka, fysiikka/kemia - joihin on omat kirjansa, joita ehkä mieluummin lukee kuin käy lukion, mutta se riippuu valinnoistaan ja henkilöstä.

Analyytikoksi laborantin jatkeena pääsee helpollakin vaivalla ja työpaikka jo onkin, ja tienaa koko ajan, ja ei kerry vain kuluja ja mahdollisesti velkaa. Amiksen labran lukeminen ei kuitenkaan takaa työpaikkaa (ennemminkin takaa ei-työpaikan, tai joku manitsi Lapin, ja siten on muitakin alueita Suomessa, mutta eri asia, miten niihin hakee), ainakaan Suomessa, ja siksi se on pitkälle vain pohjakoulutus, jos näkee sen itselleen soveltuvan jatkoonkin.

Olisko nykyään analyytikon koulutus vain yhdessä paikkaa ja ennen ei? En tiedä, mutta labra-alan koulutusta pitäisi vähentää paljon Suomessa, ja analyytikoiksi vain kokemusta omaavia laborantteja toistaiseksi.

AMK:ssa ja yliopistossa täytyy yleensä osata ruotsia B1-tasolla (vähän perusosaamista enemmän), tai ei saa tutkintotodistusta, ainakaan Suomesta - jossa on sitten vielä sekin mahis, että labristi pääsee ulkomaille ja opiskelee mahdollisesti työn ohessa analyytikoksi.

Laborantin koulutuksen jälkeen hakee duunia ja valmistautuu jatko-opintoihin, joihin on mahdollisesti menossa 2-5v kuluttua (ulkomaiden kokemusvaade usein täynnä viimeistään 5v:ssä, vaikkei tosin relevantilla labra-alalla välttämättä), vaikka saisi laborantin duuneja, jossa voi sitten valmistautua hakemaan ja opintoihin jo etukäteen.

Ruotsin kieli ei riittäne labrassa Norjassa, että opiskelee sitä lisäksi (paljolti sama kieli) - Norjassa työttömyysprosentti on 4 (tosin pitää katsoa erikseen - ennen kuin opiskelee enemmän ruotsia ja norjaa), ja terveydenhoitoalalla kokeneille sairaanhoitajile ainakin palkat on Pohjolan parhaat suhteessa elinkustannuksiinkin, ja mahdollisen (tarvealoille tuppaa olemaan useampaan maahan) välittäjän kautta voi hakea duunia (ja kämppää), ja kokeneista biolaboranteista voi olla kysyntääkin missä maassa vain? Labra-analyytikoista ehkei, vaikka teknisesti ottaen voi päästäkin, ja jos on lisäksi kiinnostava.

Muita hyviä maita on mm. Kanada ja Australia; USA on niin ja näin, ja UK on toki mahdollinen, kuten Irlanti (Dublin voi olla liian kallis asua), ja aina voi muuttaa taas uudelleen, jos saa sponsorisopimuksen.

Labra-analyytikoille voi olla töitä tarjolla, jos on sitä työkokemusta (ainakin 2v, ja mahdollisesti siitä, mitä täsmälleen tekee). Ei taida kannattaa labra-hommiaan välttämättä lopettaa labra-analyytikon opintojen vuoksi. Kemisteillekään ei pääsääntöisesti ole töitä; vain insinööreille. Sama koskee koko luonnontieteen aluetta.

Biolabra, näyttää olevan hakemuksia online - jotka oli 2-vuoroa, ja sis. myös viikonloppua, ja tiedän olevan myös yötyötä muualla. Sitä on harkittava myös muulla labra-alalla (ja muissa duuneissa), mitä on tarjolla, sikäli jollain on (alkuunsa) valinnan varaa. Myöhemmin saattaa saada toisen duunipaikan. Ja ei insseilläkään usein ole valinnan varaa esim. paikkakunnan suhteen, kun duunipaikkoja on vain sen verran kuin koulutettujakin, ja vain pieni osa usealla alalla niistä ei työllisty olisko ekana vuotena (inssiliiton sivut, ja vastaavat tradenomiliitolla, joka on toinen ala, joille näytetään maksavan parempaa palkkaa, ja ei vain Suomessa).

Biolabra voi olla lähinnä naisten ammatti, kuten pitkälle koko terveydenhuolto, paitsi lääkärien kohdalla. Johtuen naisasiakkaista - biossa otetaan paljon myös näytteitä. Toki jokunen suuntaus, kuten mielen puoli ja ensihoito (kovat pisterajat) sopii myös miehille. Muut on sitten vähän hataria, vaikka niissä onkin myös miehiä ja ehkä esim. Alaskasta irtoaa alkuunsa duunipaikka - ja Afrikasta (kuulema enimmäkseen mieshoitajia) jos on kielet hallinnassa (arabia, ranska, afrikana tms., ym. kieliä). Ei naisena kannata sivistysmaiden ulkopuolelle mennä.