SPINNING

Kuntosaliohjaaja kirjoitti: "60kg ihminen kuluttaa 60min spinningissä n. 500-600kcal." johon huomautan että tuo oli siis vain tuossa edellisen kirjoittaja esimerkissä esimerkkinä eikä mikään normi. Kulutus on _erittäin_ yksilöllistä, mutta siinä oman kulutuksen löytämisessä auttaa sykemittari. Itse en pysty kovallakaan spinningtunnilla (55min) kuluttamaan enemmän kuin n. 380 kcal. Tietenkin pitää mitoittaa syömiset sen kulutuksen mukaan ja toisaalta lisätä sitä kulutusta jos fysiikka kestää. Itse käyn 4-5 kertaa viikossa nyt spinningissä ja sen lisäksi harrastan muuta liikuntaa (pääasiassa, spinningiä harrastan vain kulutuksen takia).

milla :-) kirjoitti:

Kuntosaliohjaaja kirjoitti: "60kg ihminen kuluttaa 60min spinningissä n. 500-600kcal." johon huomautan että tuo oli siis vain tuossa edellisen kirjoittaja esimerkissä esimerkkinä eikä mikään normi. Kulutus on _erittäin_ yksilöllistä, mutta siinä oman kulutuksen löytämisessä auttaa sykemittari. Itse en pysty kovallakaan spinningtunnilla (55min) kuluttamaan enemmän kuin n. 380 kcal. Tietenkin pitää mitoittaa syömiset sen kulutuksen mukaan ja toisaalta lisätä sitä kulutusta jos fysiikka kestää. Itse käyn 4-5 kertaa viikossa nyt spinningissä ja sen lisäksi harrastan muuta liikuntaa (pääasiassa, spinningiä harrastan vain kulutuksen takia).

Lue lisää

Harjoittelun pääpaino tulee olla peruskestävyysharjoittelussa.
Esim. kävelyä ja/tai kevyttä hölkkää miellyttävällä sykkeellä, niin että pystyy puhumaan ja tuntuu mukavalta.
Spinningtunnit ovat vauhtikestävyys- tai usein jopa maksimikestävyysharjoitteita.
Aloittelijasta usein se helpoinkin tunti tuntuu todella raskaalta.
Kokeneellakin liikkujalla vauhtikestävyysharjoituksia on suositeltavaa olla
vain n.2 krt/vko.
Liian raskaalla harjoittelulla ajat vain itsesi huonompaan kuntoon ja altistat kroppasi rasitusvammoille, vastustuskyky laskee jne.
Kaikki liikunta on hyödyksi laihdutettaessa, mutta liikkua pitää järjen kanssa.
Tärkeintä laihdutuksessa on ruokavalio.

dgnkmägnmn kirjoitti:

Harjoittelun pääpaino tulee olla peruskestävyysharjoittelussa.
Esim. kävelyä ja/tai kevyttä hölkkää miellyttävällä sykkeellä, niin että pystyy puhumaan ja tuntuu mukavalta.
Spinningtunnit ovat vauhtikestävyys- tai usein jopa maksimikestävyysharjoitteita.
Aloittelijasta usein se helpoinkin tunti tuntuu todella raskaalta.
Kokeneellakin liikkujalla vauhtikestävyysharjoituksia on suositeltavaa olla
vain n.2 krt/vko.
Liian raskaalla harjoittelulla ajat vain itsesi huonompaan kuntoon ja altistat kroppasi rasitusvammoille, vastustuskyky laskee jne.
Kaikki liikunta on hyödyksi laihdutettaessa, mutta liikkua pitää järjen kanssa.
Tärkeintä laihdutuksessa on ruokavalio.

Lue lisää

Jos siitä omasta kulutuksesta saa kiinni niin voi sen mukaan suunnitella sen miten aikoo laihtua. Se kun on hyvin erilaista eri ihmisillä. Jos on mahdollisuus harrastaa kävelyä ja kevyttä hölkkää useampia tunteja päivässä niin mikäs siinä. Se on aika turvallista ja ilmaista liikuntaa, mutta se ei ole kaikille mahdollista. Minusta spinning on juuri siitä mukava vaihtoehto koska siinä pääsee jonkinmoiseen kulutukseen sen tunnin aikana (tehokas) ja se on helppo laji (ei koreografioita tms) eikä vaadi pahemmin rekvisiittaa tms.

milla :-) kirjoitti:

Jos siitä omasta kulutuksesta saa kiinni niin voi sen mukaan suunnitella sen miten aikoo laihtua. Se kun on hyvin erilaista eri ihmisillä. Jos on mahdollisuus harrastaa kävelyä ja kevyttä hölkkää useampia tunteja päivässä niin mikäs siinä. Se on aika turvallista ja ilmaista liikuntaa, mutta se ei ole kaikille mahdollista. Minusta spinning on juuri siitä mukava vaihtoehto koska siinä pääsee jonkinmoiseen kulutukseen sen tunnin aikana (tehokas) ja se on helppo laji (ei koreografioita tms) eikä vaadi pahemmin rekvisiittaa tms.

Lue lisää

Jos treenaat koko ajan vain vauhtikestävyysalueella, ajat itse ylikuntoon, etkä vähän ajan päästä pysty tekemään yhtään mitään.

milla :-) kirjoitti:

Kuntosaliohjaaja kirjoitti: "60kg ihminen kuluttaa 60min spinningissä n. 500-600kcal." johon huomautan että tuo oli siis vain tuossa edellisen kirjoittaja esimerkissä esimerkkinä eikä mikään normi. Kulutus on _erittäin_ yksilöllistä, mutta siinä oman kulutuksen löytämisessä auttaa sykemittari. Itse en pysty kovallakaan spinningtunnilla (55min) kuluttamaan enemmän kuin n. 380 kcal. Tietenkin pitää mitoittaa syömiset sen kulutuksen mukaan ja toisaalta lisätä sitä kulutusta jos fysiikka kestää. Itse käyn 4-5 kertaa viikossa nyt spinningissä ja sen lisäksi harrastan muuta liikuntaa (pääasiassa, spinningiä harrastan vain kulutuksen takia).

Lue lisää

Juu tuo minun antamani luku oli tieysti vain esimerkki. Kulutukseen tietystysti vaikuttaa henkilön paino oleellisesti ja tietysti harjoituksen intensiteetti ja aika.

dgnkmägnmn kirjoitti:

Harjoittelun pääpaino tulee olla peruskestävyysharjoittelussa.
Esim. kävelyä ja/tai kevyttä hölkkää miellyttävällä sykkeellä, niin että pystyy puhumaan ja tuntuu mukavalta.
Spinningtunnit ovat vauhtikestävyys- tai usein jopa maksimikestävyysharjoitteita.
Aloittelijasta usein se helpoinkin tunti tuntuu todella raskaalta.
Kokeneellakin liikkujalla vauhtikestävyysharjoituksia on suositeltavaa olla
vain n.2 krt/vko.
Liian raskaalla harjoittelulla ajat vain itsesi huonompaan kuntoon ja altistat kroppasi rasitusvammoille, vastustuskyky laskee jne.
Kaikki liikunta on hyödyksi laihdutettaessa, mutta liikkua pitää järjen kanssa.
Tärkeintä laihdutuksessa on ruokavalio.

Lue lisää

Tuntejahan on peruskestävyystunteja, vauhtikestävyystunteja ja maksimikestävyystunteja. Maksimikestävyystunteja suositellaan pari kertaa viikossa (kokenut liikkuja). Vauhtikestävyystunteja voi aivan huoletta vetää useita kertoja viikossa riippuen omasta kunnosta. Vautikestävyyalue on aerobinen kynnys-anaerobinen kynnys eli aika laaja. Aloittelijan on tieysti hyvä aloitella kevyeistä tunneista ja varovasti edeten. Kokeneiden konkareiden taas ei pidä unohtaa myös kevyitä harjoituksia.

Itse vedän viikossa vk-tunteja n. 8h ja pk-tunteja 3. Olen siis ohjaaja ja kroppa on edelleen kasassa :). Tietenkään en suosittele jokaiselle samaa määrää ;).

Kuntosaliohjaaja kirjoitti:

Tuntejahan on peruskestävyystunteja, vauhtikestävyystunteja ja maksimikestävyystunteja. Maksimikestävyystunteja suositellaan pari kertaa viikossa (kokenut liikkuja). Vauhtikestävyystunteja voi aivan huoletta vetää useita kertoja viikossa riippuen omasta kunnosta. Vautikestävyyalue on aerobinen kynnys-anaerobinen kynnys eli aika laaja. Aloittelijan on tieysti hyvä aloitella kevyeistä tunneista ja varovasti edeten. Kokeneiden konkareiden taas ei pidä unohtaa myös kevyitä harjoituksia.

Itse vedän viikossa vk-tunteja n. 8h ja pk-tunteja 3. Olen siis ohjaaja ja kroppa on edelleen kasassa :). Tietenkään en suosittele jokaiselle samaa määrää ;).

Lue lisää

Tosiaan tuo aerobisen kynnyksen-anaerobisen kynnyksen väli vaihtelee suurestikin eri ihmisillä. Se riippuu ihmisen kuntotasosta millainen tuo väli on ja kuinka pitkään jaksaa milläkin osa-alueella treenata. Anaerobisen kynnyksen yläpuolella ei jaksa kukaan olla pitkiä aikoja. Maitohappo pirulainen tulee tekemään tehtäviään. Peruskestävyystunnithan harjoitellaan hieman aerobisen kynnyksen alapuolella tai juuri siinä kynnyksellä. Muutamat kevyet ja lyhyet sykkeenkohotukset vk-alueelle on sallittuja tunnin aikana.

Kuntosaliohjaaja kirjoitti:

Juu tuo minun antamani luku oli tieysti vain esimerkki. Kulutukseen tietystysti vaikuttaa henkilön paino oleellisesti ja tietysti harjoituksen intensiteetti ja aika.

spinningissä on se, että tavalliset spinnajaat eivät tajua aerobisista-anaerobisista kynnyksistä yhtään mittä, eivätkä osaa säännöstellä "vauhtiaan" sen mukaan. Lähes poikkeuksetta tunnit ovat vk-mk tunteja heille. Tuon tyyppinen kuntoilu 3-5 kertaa viikossa on todella typerää pidemässä juoksussa. Olen käynyt noin 10 salilla spinnaamassa, eikä yhdessäkään ohjaaja ole kertonut em asioista, puhumattakaan mistään muusta ohjauksesta (ajoasennot yms ) eivätkä ole korjanneet selvästi karmeita virheitä ! (satula liian alhana yms)

tässäkin kirjoitti:

spinningissä on se, että tavalliset spinnajaat eivät tajua aerobisista-anaerobisista kynnyksistä yhtään mittä, eivätkä osaa säännöstellä "vauhtiaan" sen mukaan. Lähes poikkeuksetta tunnit ovat vk-mk tunteja heille. Tuon tyyppinen kuntoilu 3-5 kertaa viikossa on todella typerää pidemässä juoksussa. Olen käynyt noin 10 salilla spinnaamassa, eikä yhdessäkään ohjaaja ole kertonut em asioista, puhumattakaan mistään muusta ohjauksesta (ajoasennot yms ) eivätkä ole korjanneet selvästi karmeita virheitä ! (satula liian alhana yms)

Lue lisää

Tosi harmillista :/. Sinun pitää tulla minun tunneilleni niin saat asianmukaista opastusta ;) ja tunnit ovat todellakin kyseisen tason mukaisia. Minulla on tapana jauhaa ko. asioita. Jotkut vakispinnarit saattavat jo toivoa, että pitäisin naamani kiinni, mutta aina on uusia spinnaajia, joille tieto on tärkeää. Minä olen tekninen ohjaaja ja on tosi harmillista kuulla, että tämä puoli on unohtumassa monelta ohjaajalta.

Edelleenkin painotan, mk-alueella ei todellakaan jaksa kauan olla. Harva sen anaerobisen kynnyksen ylittää (ainakaan kovin pitkäksi aikaa), ellei tosiaan ohjaaja piiskaa ja huuda/kannusta. Siellä ei ole mukava olla lainkaan. Monille tämä vk-alue on niin rankka, että sekin tuntuu jo aika pahalta. Hapenottokyky on vielä niin heikkoa ja lihakset tottumattomat spinnaamiseen.

Kuntoaliohjaaja kirjoitti:

Tosi harmillista :/. Sinun pitää tulla minun tunneilleni niin saat asianmukaista opastusta ;) ja tunnit ovat todellakin kyseisen tason mukaisia. Minulla on tapana jauhaa ko. asioita. Jotkut vakispinnarit saattavat jo toivoa, että pitäisin naamani kiinni, mutta aina on uusia spinnaajia, joille tieto on tärkeää. Minä olen tekninen ohjaaja ja on tosi harmillista kuulla, että tämä puoli on unohtumassa monelta ohjaajalta.

Edelleenkin painotan, mk-alueella ei todellakaan jaksa kauan olla. Harva sen anaerobisen kynnyksen ylittää (ainakaan kovin pitkäksi aikaa), ellei tosiaan ohjaaja piiskaa ja huuda/kannusta. Siellä ei ole mukava olla lainkaan. Monille tämä vk-alue on niin rankka, että sekin tuntuu jo aika pahalta. Hapenottokyky on vielä niin heikkoa ja lihakset tottumattomat spinnaamiseen.

Lue lisää

Kun noin kirjoitat tekisi todella mieli minunkin tulla sinun tunnillesi joskus kokeilemaan. Muutenkin on ihan opettavaista käydä eri ohjaajien tunneilla. Mutta mistä löydän sinun tuntisi? Siis, täällähän ei oikein voi mainostaa jne mutta anna nyt joku vinkki tai paikka mistä sen tiedon voisin saada jotta voisin tulla tunnillesi :-)

milla :-) kirjoitti:

Kun noin kirjoitat tekisi todella mieli minunkin tulla sinun tunnillesi joskus kokeilemaan. Muutenkin on ihan opettavaista käydä eri ohjaajien tunneilla. Mutta mistä löydän sinun tuntisi? Siis, täällähän ei oikein voi mainostaa jne mutta anna nyt joku vinkki tai paikka mistä sen tiedon voisin saada jotta voisin tulla tunnillesi :-)

Lue lisää

Kuntosaliohjaajan olisi hyvä perehtyä valmennusopin perusasioihin.
Tavallisen kuntoilijan pääsääntöinen kuntoilualue tulisi olla peruskestävyystasolla.
Peruskestävyysharjoittelua tulisi olla vähintään puolet kaikesta harjoittelusta.
Vauhtikestävyysharjoittelua voi olla viikossa (harjoittelutaustasta ym. seikoista riippuen) n.1-3 krt.
Maksimikestävyysharjoitteita ei suositella tavalliselle kuntoilijalle. Urheilijalla ja hyväkuntoisella tottuneella liikkujalla niitä voi olla 0-2 krt/vko. Ei siis edes joka viikko. Silloin tällöin.

Et voi verrata itseäsi aloittelevaan kuntoliikkujaan, jos vedät tunteja ammatiksesi.
Ensimmäinen spinningtunti tottumattomalle ekakertalaiselle on kaikkea muuta, kuin peruskestävyystunti.

Et ole ilmeisesti perehtynyt kovinkaan paljon kestävyysharjoitteluun ja/tai olet juuri aloittanut tuntien vetämisen, kun puhut noin ammattitaidottomasti.

aefmaäönmaenm kirjoitti:

Kuntosaliohjaajan olisi hyvä perehtyä valmennusopin perusasioihin.
Tavallisen kuntoilijan pääsääntöinen kuntoilualue tulisi olla peruskestävyystasolla.
Peruskestävyysharjoittelua tulisi olla vähintään puolet kaikesta harjoittelusta.
Vauhtikestävyysharjoittelua voi olla viikossa (harjoittelutaustasta ym. seikoista riippuen) n.1-3 krt.
Maksimikestävyysharjoitteita ei suositella tavalliselle kuntoilijalle. Urheilijalla ja hyväkuntoisella tottuneella liikkujalla niitä voi olla 0-2 krt/vko. Ei siis edes joka viikko. Silloin tällöin.

Et voi verrata itseäsi aloittelevaan kuntoliikkujaan, jos vedät tunteja ammatiksesi.
Ensimmäinen spinningtunti tottumattomalle ekakertalaiselle on kaikkea muuta, kuin peruskestävyystunti.

Et ole ilmeisesti perehtynyt kovinkaan paljon kestävyysharjoitteluun ja/tai olet juuri aloittanut tuntien vetämisen, kun puhut noin ammattitaidottomasti.

Lue lisää

Minä en ole missään vaiheessa kehottanut aloittelevaa spinnaajaa tekemään vk-harjoituksia heti kärkeen. Tavallinen kuntoilija määritelmä on aika laaja ja sen voi ymmärtää monella tapaa. Aktiivisesti ja säännöllisesti liikkuva ihminen voi vallan mainiosti harjoitella vk-alueella useita kertoja viikossa, pk-harjoituksia unohtamatta (niinkuin jo sanoin aiemmin). Painotin nimenomaan, että aloittelijan on aloitettava varovasti ja kevyesti.

Sinä sanoit näin "Kokeneellakin liikkujalla vauhtikestävyysharjoituksia on suositeltavaa olla
vain n.2 krt/vko." Mihin perustat tuon lauseesi? Kunnosta ja tavoitteesta riippuen vk-harjoituksia voi todellakin olla enemmän kuin 2krt/vko. Kokenut spinnaaja voi tehdä mk-harjoituksia vaikka joka viikko kerran. Mk-spinning tunnit on lähes koko tunnin vk-aluella ja tunnin aikana on vain muutama mk-piikki. Painotan jälleen, että kokeneenkin spinnaajan tulee tehdä myös pk-harjoituksia joka viikko.

Sinun valmennusoppisi on aika kapea. Ihmisiä on erilaisia, eri tavoitteita ja eri kuntoisia.

En ole verranut itseäni aloittelevaan kuntoliikkujaan vaan halusin painottaa sinulle etten minäkään ole "hajonnut" (niinkuin väitit niin käyvän) vaikka treenaan todella paljon vk-harjoituksia. Minulla ei ole mitää epäselvää miten toimia aloittelevan spinnaajan kanssa ja todellakin tiedän heidän tuntemuksistaan ekan tunnin jälkeen. Kiitos vain, en tarvitse siihen opastusta.

Mitä tulee minun ammattitaitooni, niin uskon olevani kohtuullisen pätevä laajan koulutukseni ja vuosikausia kestäneen työkokemukseni vuoksi. Tämä ala on onneksi jatkuvasti kehittyvää ja aina on uutta opittavaa.

Kuntosaliohjaaja kirjoitti:

Juu tuo minun antamani luku oli tieysti vain esimerkki. Kulutukseen tietystysti vaikuttaa henkilön paino oleellisesti ja tietysti harjoituksen intensiteetti ja aika.

Todellakin tuo paino näyttää korreloivan aika selkeästi kulutuksen kanssa, itselläni kulutus n. 50-55 min. polkuosuuden sisältävässä spinningissä on reilusti yli 800 kcal. Painoa meikäläisellä on jonkun verran yli 80 kg. Spinningiä ei tosiaan voine kuitenkaan pitää ensisijaisena painonpudotuskeinona, vaan kokonaisuus ratkaisee. Hemmetin hyvä laji se kuitenkin on kunnonkohennusta ajatellen ja täydentää hyvin muuta liikuntaa, kuten kuntosalitreeniä ja lenkkeilyä! :)

Isohko mies kirjoitti:

Todellakin tuo paino näyttää korreloivan aika selkeästi kulutuksen kanssa, itselläni kulutus n. 50-55 min. polkuosuuden sisältävässä spinningissä on reilusti yli 800 kcal. Painoa meikäläisellä on jonkun verran yli 80 kg. Spinningiä ei tosiaan voine kuitenkaan pitää ensisijaisena painonpudotuskeinona, vaan kokonaisuus ratkaisee. Hemmetin hyvä laji se kuitenkin on kunnonkohennusta ajatellen ja täydentää hyvin muuta liikuntaa, kuten kuntosalitreeniä ja lenkkeilyä! :)

Lue lisää

Kertokaapa miten tuo paino mielestänne korreloi siihen kulutukseen. Että kevyempi kuluttaa enemmän vai? Ei nyt oikein tunnu uskottavalta kun olen keskustellut ihmisten kanssa kulutuksesta.

Itse olen hyväkuntoinen (testattu on) nainen 40 ja painan 80kg (tiedän, on ylipainoa, mutta en pääse siitä eroonkaan) ja spinningissä/cyklingissä 55 minuutin tunnilla maksimissa 430 kcal kulutukseen. Tavallisesti se kulutus on 370-400 kcal.

En tiedä onko asialla mitään merkitystä mutta lisään vielä että minulla on hyvin alhainen verenpaine ja leposyke on alhainen ja heti kun hitusenkin hellitän noilla tunneilla (cyklingissä tai muilla ohjatuilla tunneilla, juostessa tms) syke tippuu nopeasti sinne kevyen liikunnan sykealueelle joka minulla on n. 90-100.

Olisin todella iloinen kaikista näihin asioihin vaikuttavista tiedoista koska yritän selvittää näitä kulutus- (ja toisaalta syke-) asioita itselleni kun painoa pitäisi pudottaa n. 15kg mutta istuu todella tiukassa terveellisistä elämäntavoista (ruokavalio, liikunta) huolimatta.

milla :-) kirjoitti:

Kertokaapa miten tuo paino mielestänne korreloi siihen kulutukseen. Että kevyempi kuluttaa enemmän vai? Ei nyt oikein tunnu uskottavalta kun olen keskustellut ihmisten kanssa kulutuksesta.

Itse olen hyväkuntoinen (testattu on) nainen 40 ja painan 80kg (tiedän, on ylipainoa, mutta en pääse siitä eroonkaan) ja spinningissä/cyklingissä 55 minuutin tunnilla maksimissa 430 kcal kulutukseen. Tavallisesti se kulutus on 370-400 kcal.

En tiedä onko asialla mitään merkitystä mutta lisään vielä että minulla on hyvin alhainen verenpaine ja leposyke on alhainen ja heti kun hitusenkin hellitän noilla tunneilla (cyklingissä tai muilla ohjatuilla tunneilla, juostessa tms) syke tippuu nopeasti sinne kevyen liikunnan sykealueelle joka minulla on n. 90-100.

Olisin todella iloinen kaikista näihin asioihin vaikuttavista tiedoista koska yritän selvittää näitä kulutus- (ja toisaalta syke-) asioita itselleni kun painoa pitäisi pudottaa n. 15kg mutta istuu todella tiukassa terveellisistä elämäntavoista (ruokavalio, liikunta) huolimatta.

Lue lisää

Mitä painavammasta henkilöstä on kyse sitä ENEMMÄN hän kuluttaa suhteessa kevyempään hlöön. Miehillä on lisäksi enemmän lihasmassaa ja siksikin kulutus suurempaa. Harjoituksen aika ja intensiteetti vaikuttaa oleellisesti kulutukseen. Syke on yksilöllistä ja siitä voisi kirjoittaa pitkän stoorin.... jos nyt jotain lätisen :). Laske oma laskennallinen (se on suuntaa antava) max sykkeesi eli 220-ikäsi ja ota aamulla ennen sängystä nousemista sykeluku ja se on siis leposykkeesi. Max ja lepo sykkeestä voi laskea omia sykerajojasi, niin tiedän suurinpiirtein missä sykealueella sinun tulisi harjoitella.

Sykerajojen parhain laskukaava on Karvosen kaava:

Maksimisyke - Leposyke = ? x haluttu tehoalue% = ? leposyke = haluttu sykealue

Esim. 40 v. henkilö maxsyke 180 ja leposyke 60 ja haluaa liikuntaa 80% sykealueella (vk-alue).

180-60= 120 x 0,80%= 96 60 = 156 lpm (lyöntiä
per minuutti)

Syke tosin voi olla synnynnäisesti alhainen, jolloin laskennallinen maxsyke ei pidä paikkansa. Silloin maxsykeen voi selvittää laboratorio oloissa testillä tai juoksemalla itsensä lähes kuolleeksi ylämäessä ja katsoa hämärän rajamailla sykkeensä :D. Ei niin kiva testi.

Tuossa sinulle yksi linkki sykealueista: http://www.intersport.fi/channels/default/index/NewPage_40/NewPage_6.html

milla :-) kirjoitti:

Kertokaapa miten tuo paino mielestänne korreloi siihen kulutukseen. Että kevyempi kuluttaa enemmän vai? Ei nyt oikein tunnu uskottavalta kun olen keskustellut ihmisten kanssa kulutuksesta.

Itse olen hyväkuntoinen (testattu on) nainen 40 ja painan 80kg (tiedän, on ylipainoa, mutta en pääse siitä eroonkaan) ja spinningissä/cyklingissä 55 minuutin tunnilla maksimissa 430 kcal kulutukseen. Tavallisesti se kulutus on 370-400 kcal.

En tiedä onko asialla mitään merkitystä mutta lisään vielä että minulla on hyvin alhainen verenpaine ja leposyke on alhainen ja heti kun hitusenkin hellitän noilla tunneilla (cyklingissä tai muilla ohjatuilla tunneilla, juostessa tms) syke tippuu nopeasti sinne kevyen liikunnan sykealueelle joka minulla on n. 90-100.

Olisin todella iloinen kaikista näihin asioihin vaikuttavista tiedoista koska yritän selvittää näitä kulutus- (ja toisaalta syke-) asioita itselleni kun painoa pitäisi pudottaa n. 15kg mutta istuu todella tiukassa terveellisistä elämäntavoista (ruokavalio, liikunta) huolimatta.

Lue lisää

Annan tähän sinulle vielä viitettä omasta kulutuksestani. 60min vk-spinningin kulutus on n.550-600 kcal ja pk-tunnnilla kulutus oli viimeksi 450kcal. Painan 60kg. Minun kulutusta lisää se kun puhun siinä samalla kun ohjaan.

Kuntosaliohjaaja kirjoitti:

Mitä painavammasta henkilöstä on kyse sitä ENEMMÄN hän kuluttaa suhteessa kevyempään hlöön. Miehillä on lisäksi enemmän lihasmassaa ja siksikin kulutus suurempaa. Harjoituksen aika ja intensiteetti vaikuttaa oleellisesti kulutukseen. Syke on yksilöllistä ja siitä voisi kirjoittaa pitkän stoorin.... jos nyt jotain lätisen :). Laske oma laskennallinen (se on suuntaa antava) max sykkeesi eli 220-ikäsi ja ota aamulla ennen sängystä nousemista sykeluku ja se on siis leposykkeesi. Max ja lepo sykkeestä voi laskea omia sykerajojasi, niin tiedän suurinpiirtein missä sykealueella sinun tulisi harjoitella.

Sykerajojen parhain laskukaava on Karvosen kaava:

Maksimisyke - Leposyke = ? x haluttu tehoalue% = ? leposyke = haluttu sykealue

Esim. 40 v. henkilö maxsyke 180 ja leposyke 60 ja haluaa liikuntaa 80% sykealueella (vk-alue).

180-60= 120 x 0,80%= 96 60 = 156 lpm (lyöntiä
per minuutti)

Syke tosin voi olla synnynnäisesti alhainen, jolloin laskennallinen maxsyke ei pidä paikkansa. Silloin maxsykeen voi selvittää laboratorio oloissa testillä tai juoksemalla itsensä lähes kuolleeksi ylämäessä ja katsoa hämärän rajamailla sykkeensä :D. Ei niin kiva testi.

Tuossa sinulle yksi linkki sykealueista: http://www.intersport.fi/channels/default/index/NewPage_40/NewPage_6.html

Lue lisää

Kiitos linkistä ja noista omista tiedoistasi. Tuo laskukaava vaikuttaa aika monimutkaiselta, mutta otan tuon talteen ja pureskelen sitä myöhemmin.
Minulla on tosiaan hyvin alhainen leposyke. Olin pari vuotta sitten työpaikan porukan kanssa kuntotesteissä jossa tehtiin mm polkien ergometritesti tai mikä lie. Kuitenkin siinä piti polkea tietty aika ja testaaja mittasi sykkeet ja jouduin polkemaan paljon pidempään kuin muut kun ne sykkeet eivät nousseet niin kuin piti ja sitten testaaja luovutti kun ei saanut niitä tuloksia joita halusi ja olin polkenut ja polkenut ja olin jo ihan poikki mutta edelleenkään ne sykkeet eivät tyydyttäneet testaajaa. En saanut siihen mitään enempiä selityksiä ja tuolloin minulla ei itselläni vielä ollut sykemittaria joten en tiennyt noista yhtään mitään. Olisi mielenkiintoista nyt tehdä tuo testi uudelleen ja saada selitys sille miksi tulos ei vastaa sitä testissä toivottua. Olen myös huomannut että joudun tekemään ihan hitosti töitä jotta saan sykkeen pidettyä aika korkealla (siis minulle korkealla) tasolla esim. cyklingissä tai jossain hikipomppujumpassa. Jos vähän kevennän se laskee kuin lehmän häntä.