Kasvain kuulohermossa

Acusticus neurinoma

Hei! Kertoisiko joku,jolla on kyseinen kasvain kuulohermossa,millaisia oireita kasvain aiheuttaa/aiheutti sinulle? Onko kasvaimesi leikattu?
Itselläni on kyseinen kasvain,joka välillä aiheuttaa korvassa,jonka hermoissa kasvain on,ulinaa,tai kummallisen paineen tunnun,jolloin korvalla ei kuule kunnolla.Minulla on myös tasapainohäiriöitä,jotka ilmenevät varsinkin silloin,kun teen nopean käännöksen,silloin tulee kiertävä huimauksen tunne ja tuntuu,että täytyy ottaa tukea jostain,että ei kaatuisi.Kuuloni on edelleen hyvä myös kasvainkorvassa.

95

47106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      leikata pois? miten pieni/iso se kasvaimesi on?

    • Acusticus neurinoma

      Onko todella niin,että täällä ei surffaile kukaan,jolla on /on ollut tämä kuulohermokasvain? Tiedän,ettei tämä ole lainkaan yleinen kasvain,mutta että näin harvinainen.

      • ...

        akustikusneurinooma! Olen tuo edellinen joka kyseli sinulta kysymyksiä...


    • löytyy
    • sukulaistaan

      Tervehdys sinulle.

      Meidän isältä löytyi viimevuonna kyseinen kasvain.
      Se oli vasemmalla puolella ja painoi hermoa sen verran, että kuulo aleni.
      Kasvain kehittyy "kasvaa" hitaasti, eikä lähetä etäispesäkkeitä. (Hyvä asia).

      Meidän tapauksessa isä ei kertonut vaivoistaan, kuten päänsärystä ja huimuksesta.. vaan kävi ahkeran töissä. Kasvain kasvoi salaa kasvamistaan... kun kukaan ei tiennyt eikä voinut aavistaa, että korvahermossa on moinen kasvi. Minäkin yritin huuhdella hänen korvaa..koska hän sanoi, ettei kuule sillä kunnolla.

      Sitten parin kuukauden sisällä isälle tuli hahmotushäiriöitä. Sahasi lankun päin peetä.
      Ymmärtämisen vaikeutta. Unohteli asioita, jotka ovat normaaleja asioita... Autolla ajo ei sujunut, kuten ajoi ihan tien reunassa, kumma ettei ajanut ojaan.. ( Tämä johtui siitä, että kasvi aiheutti painetta päässä) Me emme silloinkaan tienneet että hänellä on kasvi.
      Hän kertoi, että näkökentässä oli "sulka", joka peitti näköä.

      Yritimme saada isää lääkäriin, tuloksetta. Mutta lopulta saimme hänet lääkäriin, kun hän oli niin sekaisin, ettei muistanut laittaa kenkiä jalkoihin kun meni pihalle.

      Siitä lähti sitten pallo pyörimään.
      Alkoi sairasloma, lääkitys, jolla saatiin aivopainetta pienenemään.

      Isä leikatiin n. kk kuluttua. Hän jäi eläkkeelle, koska häneltä löytyi samalla myös dementia. Se ei johtunut kasvaimesta.

      Hän oli 2 kk sairaalassa. Opetteli kävelemään. Tuli kasvohermohalvaus, joka on kohtalaisesti korjaantunut. Silmä vuotaa vieläkin.
      Tasapaino on nyt ok. Hahmotus vielä takkuilee... sen näkee siitä, että hän laittaa esim. ruuat
      lautaselle kaikki samalle reunalle..
      Silmät ovat herkät auringonvalolle edelleen.

      Osa leikkauksen pitkään toipumiseen syy oli, että
      kasvain oli päässyt kasvamaan niin isoksi. Mutta suomalainen mies ei puhu ja valita... jos se olisi ollut pienempi, niin toipuminen olisi ollut nopeampaa. Osa kasvainta jäi, mutta sitä seurataan.

      Nyt hän alkaa olla se sama isä kuin ennenkin. Eläkkeelle joutminen oli kova paikka ja se aiheutti masennusta.

      Olen myös jutellut erään tutun kanssa, joka leikattiin `70-luvulla samasta kasvaimesta. Hän kertoi, että hänen kahdella tädillään oli myös sama kasvain. Onko se sattumaa ? Perinöllisyydestä ei ole näyttöä. Nyt selvisi, että isän äidillä on joku kasvi koteloitunut päähän lähelle korvahermoa..

      Yliopistollisilla sairaaloilla on kaiketi kahta eri leikkauskäytäntöä. Joissain leikkaa neurokirurgi yhteistyössä korvakirurgin kanssa.
      Joissain leikkaa kasvaimen pois neurokirurgi.

      Näin viidakkorummunkautta kuulin, että neurokirurgi& korvakirugi on parempi yhdistelmä..

      Meidän isän leikkasi neurokirurgi.

      Mutta tässä tätä tuli. Toivon sinulle kaikkea hyvää, toipumista ja olen hengessä mukana.

      T: Agustikuksen sukulainen...

      • seurannassa

        Kiitos sinulle vastauksestasi.Hienoa kuulla,että isäsi on toipunut hyvin leikkauksesta.Minä olen seurannassa,koska kasvain todella kasvaa hitaasti ja on tällä hetkellä pieni.MRI-kuvat ja kuulo/tasapainotutkimukset kerran vuodessa.Leikataan kuulemma heti,jos ilmenee muutosta mm.kasvaimen kasvua.
        Hyvät jatkot myös sinulle ja isällesi.:)


      • Helsky
        seurannassa kirjoitti:

        Kiitos sinulle vastauksestasi.Hienoa kuulla,että isäsi on toipunut hyvin leikkauksesta.Minä olen seurannassa,koska kasvain todella kasvaa hitaasti ja on tällä hetkellä pieni.MRI-kuvat ja kuulo/tasapainotutkimukset kerran vuodessa.Leikataan kuulemma heti,jos ilmenee muutosta mm.kasvaimen kasvua.
        Hyvät jatkot myös sinulle ja isällesi.:)

        Heipsan !

        Minulla on ollut oireena vasemman korvan vinkunaa ja suhinaa, lisäksi kuulo madaltunut. Oireet alkoivat n 4 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran olin korvalääkärillä toukokuussa 2003. Hänen antaman lähetteen jälkeen minua on tutkittu kerran/pari korvapolilla aluesairaalassa. Olin kesällä 2005 seurantatutkimuksessa ja minulta otettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2005 mangneettikuvat kallon alueelta. Ja sieltähän se aiheuttaja löytyi-kuulohermon kasvain-(-Akustikusneurinooma-) se on kuulemma onneksi aina hyvänlaatuinen. Hoitona on leikkaushoito. Minun kohdallani kasvain on vielä pieni- n1.5 cm joten tässä vaiheessa olen seurannassa, viimeksi olin elokuussa 2006 kuulotutkimusessa- seuraava MRI otetaan ensivuonna kesällä.
        Oletko muuten liittynyt Akustikusneurinooma- yhdistyksen jäseneksi?- Oletko käynyt siellä keskustelupalstalla?
        Itse olen liittynyt jäseneksi, vaan en ole vielä saanut kirjoitettua viestiäni sinne.
        Täytyisi kirjoitella sinnekin niin sais varmaan tukea ja voimaa sieltä ja ehkäpä pystyis itsekin antamaan samassa tilanteessa oleville jotakin positiivista.
        Olisi todella kiva vaihtaa kanssasi kokemuksia/tuntemuksia/ajatuksia jatkossakin.
        AKU-ja on kaiketi kuitenkin harvassa, vai löytyykö niitä nykytekniikalla jatkossa enemmänkin- ainakin omasta tuttavapiiristäni löytyi heti 2 potilasta minun lisäkseni.

        Hyvää syksyä Sinulle ja kaikille tinnituksesta ym. suhinoista kärsiville- emme ole yksin- meitä on todella paljon.

        Terv Helsky


      • ..?
        Helsky kirjoitti:

        Heipsan !

        Minulla on ollut oireena vasemman korvan vinkunaa ja suhinaa, lisäksi kuulo madaltunut. Oireet alkoivat n 4 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran olin korvalääkärillä toukokuussa 2003. Hänen antaman lähetteen jälkeen minua on tutkittu kerran/pari korvapolilla aluesairaalassa. Olin kesällä 2005 seurantatutkimuksessa ja minulta otettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2005 mangneettikuvat kallon alueelta. Ja sieltähän se aiheuttaja löytyi-kuulohermon kasvain-(-Akustikusneurinooma-) se on kuulemma onneksi aina hyvänlaatuinen. Hoitona on leikkaushoito. Minun kohdallani kasvain on vielä pieni- n1.5 cm joten tässä vaiheessa olen seurannassa, viimeksi olin elokuussa 2006 kuulotutkimusessa- seuraava MRI otetaan ensivuonna kesällä.
        Oletko muuten liittynyt Akustikusneurinooma- yhdistyksen jäseneksi?- Oletko käynyt siellä keskustelupalstalla?
        Itse olen liittynyt jäseneksi, vaan en ole vielä saanut kirjoitettua viestiäni sinne.
        Täytyisi kirjoitella sinnekin niin sais varmaan tukea ja voimaa sieltä ja ehkäpä pystyis itsekin antamaan samassa tilanteessa oleville jotakin positiivista.
        Olisi todella kiva vaihtaa kanssasi kokemuksia/tuntemuksia/ajatuksia jatkossakin.
        AKU-ja on kaiketi kuitenkin harvassa, vai löytyykö niitä nykytekniikalla jatkossa enemmänkin- ainakin omasta tuttavapiiristäni löytyi heti 2 potilasta minun lisäkseni.

        Hyvää syksyä Sinulle ja kaikille tinnituksesta ym. suhinoista kärsiville- emme ole yksin- meitä on todella paljon.

        Terv Helsky

        olit seurantatutkimuksessa,mitä tarkenmin sanottuna meinaa , sit toinen kys. aika monta vuotta meni ennenkuin otet. mang.kuva/t miksiköhän ,vai onko /oli vain resusseista kiini.i?


      • seurannasa
        Helsky kirjoitti:

        Heipsan !

        Minulla on ollut oireena vasemman korvan vinkunaa ja suhinaa, lisäksi kuulo madaltunut. Oireet alkoivat n 4 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran olin korvalääkärillä toukokuussa 2003. Hänen antaman lähetteen jälkeen minua on tutkittu kerran/pari korvapolilla aluesairaalassa. Olin kesällä 2005 seurantatutkimuksessa ja minulta otettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2005 mangneettikuvat kallon alueelta. Ja sieltähän se aiheuttaja löytyi-kuulohermon kasvain-(-Akustikusneurinooma-) se on kuulemma onneksi aina hyvänlaatuinen. Hoitona on leikkaushoito. Minun kohdallani kasvain on vielä pieni- n1.5 cm joten tässä vaiheessa olen seurannassa, viimeksi olin elokuussa 2006 kuulotutkimusessa- seuraava MRI otetaan ensivuonna kesällä.
        Oletko muuten liittynyt Akustikusneurinooma- yhdistyksen jäseneksi?- Oletko käynyt siellä keskustelupalstalla?
        Itse olen liittynyt jäseneksi, vaan en ole vielä saanut kirjoitettua viestiäni sinne.
        Täytyisi kirjoitella sinnekin niin sais varmaan tukea ja voimaa sieltä ja ehkäpä pystyis itsekin antamaan samassa tilanteessa oleville jotakin positiivista.
        Olisi todella kiva vaihtaa kanssasi kokemuksia/tuntemuksia/ajatuksia jatkossakin.
        AKU-ja on kaiketi kuitenkin harvassa, vai löytyykö niitä nykytekniikalla jatkossa enemmänkin- ainakin omasta tuttavapiiristäni löytyi heti 2 potilasta minun lisäkseni.

        Hyvää syksyä Sinulle ja kaikille tinnituksesta ym. suhinoista kärsiville- emme ole yksin- meitä on todella paljon.

        Terv Helsky

        Hei!
        Minulla "kasvainkorvan" vinkuminen on ajoittaista.Välillä korvassa on painon tunne ja silloin kuulo on siinä korvassa huonompaa.
        Olin vuosi sitten kuulokeskuksessa tutkittavana ja odottelen uutta seurantakutsua sinne.
        Kärsitkö sinä koskaan kiertävästä huimauksesta? Minusta se on ikävin piirre tässä.Äkkikäännöksiä en enää harrasta,sillä silloin kiertävä huimaus tulee välittömästi ja minun täytyy pysähtyä etten kompuroisi,tai kaatuisi.
        Olen käynyt tutustumassa akustikus yhdistyksen sivuille, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi liittyä jäseneksi.
        Hyvät syksyt sinullekin ja muille kuulo-ongelmaisille!


      • seurannassa vain=?
        seurannasa kirjoitti:

        Hei!
        Minulla "kasvainkorvan" vinkuminen on ajoittaista.Välillä korvassa on painon tunne ja silloin kuulo on siinä korvassa huonompaa.
        Olin vuosi sitten kuulokeskuksessa tutkittavana ja odottelen uutta seurantakutsua sinne.
        Kärsitkö sinä koskaan kiertävästä huimauksesta? Minusta se on ikävin piirre tässä.Äkkikäännöksiä en enää harrasta,sillä silloin kiertävä huimaus tulee välittömästi ja minun täytyy pysähtyä etten kompuroisi,tai kaatuisi.
        Olen käynyt tutustumassa akustikus yhdistyksen sivuille, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi liittyä jäseneksi.
        Hyvät syksyt sinullekin ja muille kuulo-ongelmaisille!

        eli miksi ei leikata? Onko kasvain minkä kokoinen? Kuinka usein seurantamagneetti otetaan?


      • Helsky
        seurannasa kirjoitti:

        Hei!
        Minulla "kasvainkorvan" vinkuminen on ajoittaista.Välillä korvassa on painon tunne ja silloin kuulo on siinä korvassa huonompaa.
        Olin vuosi sitten kuulokeskuksessa tutkittavana ja odottelen uutta seurantakutsua sinne.
        Kärsitkö sinä koskaan kiertävästä huimauksesta? Minusta se on ikävin piirre tässä.Äkkikäännöksiä en enää harrasta,sillä silloin kiertävä huimaus tulee välittömästi ja minun täytyy pysähtyä etten kompuroisi,tai kaatuisi.
        Olen käynyt tutustumassa akustikus yhdistyksen sivuille, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi liittyä jäseneksi.
        Hyvät syksyt sinullekin ja muille kuulo-ongelmaisille!

        Heipsan vaan!
        Jaa... En tiedä minkä takia paikallinen aluesairaala ei ottanut silloin 2003 sitä MRI:tä
        vaan tekivät ne normaalit kuulotutkimukset ja
        jonkun muunkin tutkimuksen- en vaan tiedä sen nimeä ja kun vastaus oli - ei mitään erikoista- on normaalia. Niin en siihen silloin takertunut ja kun lähettävä korvalääkärikin sanoi, että otetaan vain varmuuden vuoksi.
        Ehkäpä syy oli siinä, että minulla ei ole varsinaisia tasapaino-ongelmia (joskus kauan sitten oli jotain pientä huimausta) mutta ne paranivat naprapaatin käsittelyssä. Tiedä sitten johtuivatko ne silloin niskoista vai tästä kasvaimen kehittymisestä. Tasapainohan korjaantuu
        harjoittelemalla. Minä liikun paljon keilaan, juoksen, suunnistan, talvella hiihdän, kesällä rullaluistelen, tosin tänä kesänä se on jäänyt muista syistä pois, ajan pyörällä vaikeuksitta,
        ei toistaiseksi myöskään pimeässä tai hämärässä liikkuessa mitään ongelmia.
        Harjoittelen kyllä melkein päivittäin pienen tasapainotuokion - tasapainolaudan kanssa.

        Miksikö sitä ei vielä leikattu? Lääkäriä en tavannut henkilökohtaisesti MRI:tulosten selvittyä ennen kuin nyt tänä kesänä.
        Puhuin puhelimessa (siis v 2005 syksyllä) aluesairaalan korvalääkärin ja Töölön sairaalan neurokirurgin kanssa- hän oli sitä mieltä, että ei nyt leikata (kasvaimen koko n 1.5cm, muodoltaan tulitikunpään näköinen).
        Jäädään seurantaan- MRI- 2 vuoden kuluttua.
        No tässä elellään ensi kesään näin ja katsellaan sitten mitä tuleman pitää.

        Liittykää ihmeessä jäseneksi yhdistykseen, jäsenmaksu on vain n. 20€. Tuetaan sillä ainakin yhdistyksen toimintaa, he tekevät siellä hyvää työtä. Tiedä vaikka jossain vaiheessa tarvitsemme tukea ja kuntoutusta.
        Syyskokous olisi huomenna Tampereella, jonne minunkin piti lähteä, vaan joudun sen jättämään väliin muisen asioiden vuoksi.

        Boxaillaan...
        Terv Helsky


      • mitäpä
        Helsky kirjoitti:

        Heipsan vaan!
        Jaa... En tiedä minkä takia paikallinen aluesairaala ei ottanut silloin 2003 sitä MRI:tä
        vaan tekivät ne normaalit kuulotutkimukset ja
        jonkun muunkin tutkimuksen- en vaan tiedä sen nimeä ja kun vastaus oli - ei mitään erikoista- on normaalia. Niin en siihen silloin takertunut ja kun lähettävä korvalääkärikin sanoi, että otetaan vain varmuuden vuoksi.
        Ehkäpä syy oli siinä, että minulla ei ole varsinaisia tasapaino-ongelmia (joskus kauan sitten oli jotain pientä huimausta) mutta ne paranivat naprapaatin käsittelyssä. Tiedä sitten johtuivatko ne silloin niskoista vai tästä kasvaimen kehittymisestä. Tasapainohan korjaantuu
        harjoittelemalla. Minä liikun paljon keilaan, juoksen, suunnistan, talvella hiihdän, kesällä rullaluistelen, tosin tänä kesänä se on jäänyt muista syistä pois, ajan pyörällä vaikeuksitta,
        ei toistaiseksi myöskään pimeässä tai hämärässä liikkuessa mitään ongelmia.
        Harjoittelen kyllä melkein päivittäin pienen tasapainotuokion - tasapainolaudan kanssa.

        Miksikö sitä ei vielä leikattu? Lääkäriä en tavannut henkilökohtaisesti MRI:tulosten selvittyä ennen kuin nyt tänä kesänä.
        Puhuin puhelimessa (siis v 2005 syksyllä) aluesairaalan korvalääkärin ja Töölön sairaalan neurokirurgin kanssa- hän oli sitä mieltä, että ei nyt leikata (kasvaimen koko n 1.5cm, muodoltaan tulitikunpään näköinen).
        Jäädään seurantaan- MRI- 2 vuoden kuluttua.
        No tässä elellään ensi kesään näin ja katsellaan sitten mitä tuleman pitää.

        Liittykää ihmeessä jäseneksi yhdistykseen, jäsenmaksu on vain n. 20€. Tuetaan sillä ainakin yhdistyksen toimintaa, he tekevät siellä hyvää työtä. Tiedä vaikka jossain vaiheessa tarvitsemme tukea ja kuntoutusta.
        Syyskokous olisi huomenna Tampereella, jonne minunkin piti lähteä, vaan joudun sen jättämään väliin muisen asioiden vuoksi.

        Boxaillaan...
        Terv Helsky

        sitä vielä kysyisi..onko ikäsi sitten sellainen eli yli 50...jonka vuoksi odotellaan eli ettei kasva enää juurikaan. Oletko puhellut siis Göran Blomstedtin kanssa puhelimessa????Lienee paras tässä maassa...


      • Helsky
        mitäpä kirjoitti:

        sitä vielä kysyisi..onko ikäsi sitten sellainen eli yli 50...jonka vuoksi odotellaan eli ettei kasva enää juurikaan. Oletko puhellut siis Göran Blomstedtin kanssa puhelimessa????Lienee paras tässä maassa...

        Hei !

        Kyllä vain oli Göran Blomstedt tämä lääkäri kenen kanssa olin puhelinyhteydessä ja hänen hoitoonsa kyllä haluaisin päästä sitten jos leikkaus tulee ajankohtaiseksi.
        Toivoisin kuitenkin, että sitä ei tarvitsisi koskaan leikata ja niin kauan kun voin näinkin hyvin niin antaa olla asian minun puolestani, ellei sitten ole jotain erityisperustetta, miksi pitäisi leikata.
        Olen tosiaankin 56 vuotias ja melkein 40 vuotta tehnyt työtä puhelimessa- siis aina koko työpäivän luuri kokoajan kyseisellä korvalla ja
        kaikenlaiset melupiikit, ritinät, paukkeet,
        ym häiriöt linjoilla jatkuvan kuuntelun lisäksi ovat olleet rasittamassa kyseistä kuulohermoa.
        Lääkärithän ovat kyllä sitä mieltä, että vaiva ei ole työperäinen, minä taas olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että kasvaimen aiheuttaja löytyy sieltä. Tiedä häntä sitten. Ilmeisesti aihe on kuitenkin aika vähän tutkittu Suomessa.
        Jos joku tietää jotain hyviä tutkimustuloksia, niin olisin todella kiitollinen.

        Terv Helsky


      • edellinen
        Helsky kirjoitti:

        Hei !

        Kyllä vain oli Göran Blomstedt tämä lääkäri kenen kanssa olin puhelinyhteydessä ja hänen hoitoonsa kyllä haluaisin päästä sitten jos leikkaus tulee ajankohtaiseksi.
        Toivoisin kuitenkin, että sitä ei tarvitsisi koskaan leikata ja niin kauan kun voin näinkin hyvin niin antaa olla asian minun puolestani, ellei sitten ole jotain erityisperustetta, miksi pitäisi leikata.
        Olen tosiaankin 56 vuotias ja melkein 40 vuotta tehnyt työtä puhelimessa- siis aina koko työpäivän luuri kokoajan kyseisellä korvalla ja
        kaikenlaiset melupiikit, ritinät, paukkeet,
        ym häiriöt linjoilla jatkuvan kuuntelun lisäksi ovat olleet rasittamassa kyseistä kuulohermoa.
        Lääkärithän ovat kyllä sitä mieltä, että vaiva ei ole työperäinen, minä taas olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että kasvaimen aiheuttaja löytyy sieltä. Tiedä häntä sitten. Ilmeisesti aihe on kuitenkin aika vähän tutkittu Suomessa.
        Jos joku tietää jotain hyviä tutkimustuloksia, niin olisin todella kiitollinen.

        Terv Helsky

        Ensi kesänä sitten menet taas mri:n? Koskas sinulta ekan kerran tuo löydettiin? Elikkäs kuinka monessa seuranta-Mri:ssä olet jo ehtinyt käydä? Otettiinko magneettikin Töölössä? Eikös olekin mukavan tuntuinen tuo lääkäri? Jännittääkö sinua yhtään se, että kasvain kasvaisikin? Pystytkö elämään normaalisti ilman että turhaan miettisit sen kasvua? Kaikkea hyvää sulle ja hyvää tulevaa talvea!


      • Helsky
        edellinen kirjoitti:

        Ensi kesänä sitten menet taas mri:n? Koskas sinulta ekan kerran tuo löydettiin? Elikkäs kuinka monessa seuranta-Mri:ssä olet jo ehtinyt käydä? Otettiinko magneettikin Töölössä? Eikös olekin mukavan tuntuinen tuo lääkäri? Jännittääkö sinua yhtään se, että kasvain kasvaisikin? Pystytkö elämään normaalisti ilman että turhaan miettisit sen kasvua? Kaikkea hyvää sulle ja hyvää tulevaa talvea!

        Heisan !

        Ensimmäisen kerran kuvaus oli siis n vuosi sitten - tarkalleen 2.11 2005 sain tietää tuloksen. Magneetti otettiin paikallisessa aluesairaalassa - täällä käy magneettirekka tekemässä kuvaukset.
        Kyllä kyseinen lääkäri vaikutti todella sympaattiselta.Olen puhunut vain puhelimessa hänen kanssaan. Valitettavasti en ole tavannut henk.kohtaisesti.

        Jaa tällä hetkellä elelen lähes normaalia elämää.
        Alussa leikkauspelko oli tietenkin aivan hirveä-
        tai ei oikeastaan leikkaus- vaan ne jälkiseuraamukset- mutta ne vaan on otettava vastaan sitten kun asia tulee ajankohtaiseksi.

        Silloin kun sain tietää siitä kasvaimesta olin juuri toipumassa olkapää leikkauksesta ja suurin energia ja tsemppi meni sen käden parantamiseen- että sen sain hyvään kuntoon.

        Nyt tällä hetkellä on menossa vaikea viikko - sisareni ( 5 vuotta minua nuorempi)hautajaiset ovat su 29.10- hän on sairastanut syöpää yli 2 vuotta. Joten siihen suhteutettuna asiani ovat todella hyvin.
        Palaan taas koneelle joskus reilun viikon kuluttua.

        Hyvää jatkoa Sinulle ja kaikille lukijoille
        Terv Helsky


      • puolikuuro
        Helsky kirjoitti:

        Heipsan !

        Minulla on ollut oireena vasemman korvan vinkunaa ja suhinaa, lisäksi kuulo madaltunut. Oireet alkoivat n 4 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran olin korvalääkärillä toukokuussa 2003. Hänen antaman lähetteen jälkeen minua on tutkittu kerran/pari korvapolilla aluesairaalassa. Olin kesällä 2005 seurantatutkimuksessa ja minulta otettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2005 mangneettikuvat kallon alueelta. Ja sieltähän se aiheuttaja löytyi-kuulohermon kasvain-(-Akustikusneurinooma-) se on kuulemma onneksi aina hyvänlaatuinen. Hoitona on leikkaushoito. Minun kohdallani kasvain on vielä pieni- n1.5 cm joten tässä vaiheessa olen seurannassa, viimeksi olin elokuussa 2006 kuulotutkimusessa- seuraava MRI otetaan ensivuonna kesällä.
        Oletko muuten liittynyt Akustikusneurinooma- yhdistyksen jäseneksi?- Oletko käynyt siellä keskustelupalstalla?
        Itse olen liittynyt jäseneksi, vaan en ole vielä saanut kirjoitettua viestiäni sinne.
        Täytyisi kirjoitella sinnekin niin sais varmaan tukea ja voimaa sieltä ja ehkäpä pystyis itsekin antamaan samassa tilanteessa oleville jotakin positiivista.
        Olisi todella kiva vaihtaa kanssasi kokemuksia/tuntemuksia/ajatuksia jatkossakin.
        AKU-ja on kaiketi kuitenkin harvassa, vai löytyykö niitä nykytekniikalla jatkossa enemmänkin- ainakin omasta tuttavapiiristäni löytyi heti 2 potilasta minun lisäkseni.

        Hyvää syksyä Sinulle ja kaikille tinnituksesta ym. suhinoista kärsiville- emme ole yksin- meitä on todella paljon.

        Terv Helsky

        Hei, minulla juuri todettu kuulohermokasvain, joka vei korvastani kuulon jättäen aikamoisen metelin korvaani. Toisessa korvassa tinnitys, niin aika rattoisasti tässä menee.
        Olen myös seurannassa ja seuraava magneettikuva maaliskuussa 2010.
        Olen tosi ihmeissäni, että kuinka kauan tätä seuraillaan ja että minun piti heti päättää, halanko leikkaukseen vai seurantaan. Olisimpa ollut kaikkitietävä sillä hetkellä!? en tietenkään heti halunnut leikkausta, kun minulle tehtiin selväksi, millaisesta operaatiosta on kysymys.
        Olisin tosi iloinen muiden kommenteista.


      • Päivä kerrallaan
        puolikuuro kirjoitti:

        Hei, minulla juuri todettu kuulohermokasvain, joka vei korvastani kuulon jättäen aikamoisen metelin korvaani. Toisessa korvassa tinnitys, niin aika rattoisasti tässä menee.
        Olen myös seurannassa ja seuraava magneettikuva maaliskuussa 2010.
        Olen tosi ihmeissäni, että kuinka kauan tätä seuraillaan ja että minun piti heti päättää, halanko leikkaukseen vai seurantaan. Olisimpa ollut kaikkitietävä sillä hetkellä!? en tietenkään heti halunnut leikkausta, kun minulle tehtiin selväksi, millaisesta operaatiosta on kysymys.
        Olisin tosi iloinen muiden kommenteista.

        Minulla kaikki alkoi viime kesänä,tuli aivan yhtäkkiä huimauskohtaus joka oli niin raju,että oli mentävä päivystävälle lääkärille.Siitä asia lähti rullaamaan,kuulo oli huonontunut vasemmassa korvassa huomattavasti.Sitten pääsin pään magneettikuvaukseen ja sieltä löytyi kuulohermokasvain joka on 4mmx8mm suuruinen.Kävin huhtikuussa taas kuvauksessa eikä kasvain ole suurentunut.Lääkäri ehdotti leikkausta,mutta tultiin siihen tulokseen ,että ei vielä.Minä pelkään sitä leikkausta ja varsinkin niitä mahdollisia jälkiseurauksi.Seuraava kuvaus on vuoden kuluttua.


      • seurannassa oleva
        Päivä kerrallaan kirjoitti:

        Minulla kaikki alkoi viime kesänä,tuli aivan yhtäkkiä huimauskohtaus joka oli niin raju,että oli mentävä päivystävälle lääkärille.Siitä asia lähti rullaamaan,kuulo oli huonontunut vasemmassa korvassa huomattavasti.Sitten pääsin pään magneettikuvaukseen ja sieltä löytyi kuulohermokasvain joka on 4mmx8mm suuruinen.Kävin huhtikuussa taas kuvauksessa eikä kasvain ole suurentunut.Lääkäri ehdotti leikkausta,mutta tultiin siihen tulokseen ,että ei vielä.Minä pelkään sitä leikkausta ja varsinkin niitä mahdollisia jälkiseurauksi.Seuraava kuvaus on vuoden kuluttua.

        tuosta edellisestä jäi päiväys pois,joten korjataan se nyt 1.6.2009


      • Vanrop
        Päivä kerrallaan kirjoitti:

        Minulla kaikki alkoi viime kesänä,tuli aivan yhtäkkiä huimauskohtaus joka oli niin raju,että oli mentävä päivystävälle lääkärille.Siitä asia lähti rullaamaan,kuulo oli huonontunut vasemmassa korvassa huomattavasti.Sitten pääsin pään magneettikuvaukseen ja sieltä löytyi kuulohermokasvain joka on 4mmx8mm suuruinen.Kävin huhtikuussa taas kuvauksessa eikä kasvain ole suurentunut.Lääkäri ehdotti leikkausta,mutta tultiin siihen tulokseen ,että ei vielä.Minä pelkään sitä leikkausta ja varsinkin niitä mahdollisia jälkiseurauksi.Seuraava kuvaus on vuoden kuluttua.

        Miten näihin vastataan? Ota yhteyttä minuun hyvä "seurannassa oleva" ja kaikki muutkin, jos on, ja varmaan on, kysymyksiä kuulohermokasvaimesta. Eli akustikusneurinooma eli schwannoma vestibularis; viimeksi mainittu on lähimpänä totuutta. Ollaanko vielä samassa kasvaimessa? Joka tapauksessa: kirjoita ihmeessä ja soittaakin saa, tai tule käymään! Tarkoittaa tasan kaikkia joilla on kysymistä ja puhumista tästä asiasta!

        Osoitetietoja:
        Tuija Vanrop
        sähköposti: [email protected]
        Birkavägen 21
        15241 Södertälje
        puh. 0762-88 77 99


      • hör du
        Päivä kerrallaan kirjoitti:

        Minulla kaikki alkoi viime kesänä,tuli aivan yhtäkkiä huimauskohtaus joka oli niin raju,että oli mentävä päivystävälle lääkärille.Siitä asia lähti rullaamaan,kuulo oli huonontunut vasemmassa korvassa huomattavasti.Sitten pääsin pään magneettikuvaukseen ja sieltä löytyi kuulohermokasvain joka on 4mmx8mm suuruinen.Kävin huhtikuussa taas kuvauksessa eikä kasvain ole suurentunut.Lääkäri ehdotti leikkausta,mutta tultiin siihen tulokseen ,että ei vielä.Minä pelkään sitä leikkausta ja varsinkin niitä mahdollisia jälkiseurauksi.Seuraava kuvaus on vuoden kuluttua.

        Minulta leikattiin neurinooma pari viikkoa sitten. Hyvin meni ja leikkausta ei kannata pelätä.
        Göran Blomstedt on erittäin ammattitaitoinen. Mulla oli tosin aika kauan vaivannut kuulon alene-minen. Muita oireita oli aika lievästi. Huimausta joskus urheilusuorituksen jälkeen. Kuulo ei minun tapauksessa palaudu ja niin ollen ei myöskään tasapaino.


      • inez,
        hör du kirjoitti:

        Minulta leikattiin neurinooma pari viikkoa sitten. Hyvin meni ja leikkausta ei kannata pelätä.
        Göran Blomstedt on erittäin ammattitaitoinen. Mulla oli tosin aika kauan vaivannut kuulon alene-minen. Muita oireita oli aika lievästi. Huimausta joskus urheilusuorituksen jälkeen. Kuulo ei minun tapauksessa palaudu ja niin ollen ei myöskään tasapaino.

        Kertoisitko minkä kokoinen kasvaimesi oli? Entä suositeltiinko sinulle kasvaimen poistoa, vai halusitko itse, että se poistetaan? Kauanko jouduit olemaan sairaalassa? Mistä tiedät että tasapaino ei palaudu?


      • jag hör ändå
        hör du kirjoitti:

        Minulta leikattiin neurinooma pari viikkoa sitten. Hyvin meni ja leikkausta ei kannata pelätä.
        Göran Blomstedt on erittäin ammattitaitoinen. Mulla oli tosin aika kauan vaivannut kuulon alene-minen. Muita oireita oli aika lievästi. Huimausta joskus urheilusuorituksen jälkeen. Kuulo ei minun tapauksessa palaudu ja niin ollen ei myöskään tasapaino.

        Siis tasapaino palautuu hiljalleen ja sitä täytyy harjoitella. Onneksi mulle ei tullut tinnitystä ja ei
        korva soi. Leikkauksen jälkeen on väsynyt olo ja leikkauksesta mennyt kolme viikkoa. Mutta sairauslomaa on vielä viisi viikkoa että toivottavasti ehtii toipua. Pääsin leikkaukseen nopeasti koska aivokuoren alle oli kasvanut aika iso kasvain. Mulla oli oireita vasta parin kuukauden ajan enkä osannut yhdistää niitä mitenkään siihen että kuuloni oli alentunut-niska oli kipeä ja ajoittain päänsärkyä ja painon tunnetta päässä. Varmaan kasvain on muhinut päässäni kymmenen
        vuotta.


      • kevät -09
        jag hör ändå kirjoitti:

        Siis tasapaino palautuu hiljalleen ja sitä täytyy harjoitella. Onneksi mulle ei tullut tinnitystä ja ei
        korva soi. Leikkauksen jälkeen on väsynyt olo ja leikkauksesta mennyt kolme viikkoa. Mutta sairauslomaa on vielä viisi viikkoa että toivottavasti ehtii toipua. Pääsin leikkaukseen nopeasti koska aivokuoren alle oli kasvanut aika iso kasvain. Mulla oli oireita vasta parin kuukauden ajan enkä osannut yhdistää niitä mitenkään siihen että kuuloni oli alentunut-niska oli kipeä ja ajoittain päänsärkyä ja painon tunnetta päässä. Varmaan kasvain on muhinut päässäni kymmenen
        vuotta.

        pois jos se on iso koska jos se tarttuu aivorunkoon tai jonnekkin sinne niin sitten se on menoa. Eli enin seurataan ja sitten leikataan,miel.mahd pienenä.itselläni oli n. 5cm eli iso ja kiireellinen.Minulla tasapaino elin oli jo niin häiriintynyt vasemmalla puolella että vaikka se leikkuksessa otettiin pois niin ei muutosta tasapainoon.kasvohermohalvaus lievä ja siitä muistona kuiva silmä joka ei kestä tuulta eikä pakkasta sekä puren edelleen poskeani josku tietämättäni. Muuten elämä on aikas hankalaa melu ja kovat äänet väsyttää ja se eniten että kun ei kuule vasemmalla korvalla niin joutuu keskittymään puheeseen tosi tarkasti ja vasen korva huutaa eli soi kokoajan.iltaisin olen erittäin väsynyt edelleen vaikka leikkauksesta on jo 8kk mutta niinpä ne siellä töölössä sanoivat että oireet eivät välttämättä parane vaan pahenee mutta pääasiahan on että tämä kasvain on aina hyvänlaatuinen.


      • bättre än tidigare
        kevät -09 kirjoitti:

        pois jos se on iso koska jos se tarttuu aivorunkoon tai jonnekkin sinne niin sitten se on menoa. Eli enin seurataan ja sitten leikataan,miel.mahd pienenä.itselläni oli n. 5cm eli iso ja kiireellinen.Minulla tasapaino elin oli jo niin häiriintynyt vasemmalla puolella että vaikka se leikkuksessa otettiin pois niin ei muutosta tasapainoon.kasvohermohalvaus lievä ja siitä muistona kuiva silmä joka ei kestä tuulta eikä pakkasta sekä puren edelleen poskeani josku tietämättäni. Muuten elämä on aikas hankalaa melu ja kovat äänet väsyttää ja se eniten että kun ei kuule vasemmalla korvalla niin joutuu keskittymään puheeseen tosi tarkasti ja vasen korva huutaa eli soi kokoajan.iltaisin olen erittäin väsynyt edelleen vaikka leikkauksesta on jo 8kk mutta niinpä ne siellä töölössä sanoivat että oireet eivät välttämättä parane vaan pahenee mutta pääasiahan on että tämä kasvain on aina hyvänlaatuinen.

        Mulla on huomattavasti parempi olo kuin ennen leikkausta. Eikä ole päänsärkyä, jota mulla oli
        ennen leikkausta. Tasapainokin alkaa löytyä. Mun oikea korva on kehittynyt kuulemaan tosi
        hyvin, niin ettei juuri kukaan huomaa, etten kuule vasemmalla. Toivottavasti kehitys jatkuu näin. Mulla oli sitten onni matkassa.


      • HEI - no olipa samat oireet, kun miullakin. Kirjoitinkin kyllä jo tuonne oman kertomukseni ja miulla oli todella iso kasvain ja ensin lähti korvasta kuulo. Kun sain tietää kasvaimesta lopetin autolla ajon heti, koska olin huomannut, että tarkkaavaisuuteni ei ole enään ennallaan. Vuosi meni ennen, kun uudemman kerran rattiin tartuin, eikä vieläkään tunnut siltä itseltään auton ajo. Täytyy olla tarkkana. Ehkä toista leikkausta odottava. Ja miut leikkasi neuro- ja korvakirurgi ja leikkaus kesti n. 7 tuntia Kuopion yliopistollisessa. Olin silloin 49 v.


      • Helsky kirjoitti:

        Heipsan !

        Minulla on ollut oireena vasemman korvan vinkunaa ja suhinaa, lisäksi kuulo madaltunut. Oireet alkoivat n 4 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran olin korvalääkärillä toukokuussa 2003. Hänen antaman lähetteen jälkeen minua on tutkittu kerran/pari korvapolilla aluesairaalassa. Olin kesällä 2005 seurantatutkimuksessa ja minulta otettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2005 mangneettikuvat kallon alueelta. Ja sieltähän se aiheuttaja löytyi-kuulohermon kasvain-(-Akustikusneurinooma-) se on kuulemma onneksi aina hyvänlaatuinen. Hoitona on leikkaushoito. Minun kohdallani kasvain on vielä pieni- n1.5 cm joten tässä vaiheessa olen seurannassa, viimeksi olin elokuussa 2006 kuulotutkimusessa- seuraava MRI otetaan ensivuonna kesällä.
        Oletko muuten liittynyt Akustikusneurinooma- yhdistyksen jäseneksi?- Oletko käynyt siellä keskustelupalstalla?
        Itse olen liittynyt jäseneksi, vaan en ole vielä saanut kirjoitettua viestiäni sinne.
        Täytyisi kirjoitella sinnekin niin sais varmaan tukea ja voimaa sieltä ja ehkäpä pystyis itsekin antamaan samassa tilanteessa oleville jotakin positiivista.
        Olisi todella kiva vaihtaa kanssasi kokemuksia/tuntemuksia/ajatuksia jatkossakin.
        AKU-ja on kaiketi kuitenkin harvassa, vai löytyykö niitä nykytekniikalla jatkossa enemmänkin- ainakin omasta tuttavapiiristäni löytyi heti 2 potilasta minun lisäkseni.

        Hyvää syksyä Sinulle ja kaikille tinnituksesta ym. suhinoista kärsiville- emme ole yksin- meitä on todella paljon.

        Terv Helsky

        HEI - miulle sanottiin HETI, että kuuloa et tule saamaan takaisin. Hermoradat vaurioutuneet. Muutakin tekstiä löytyy samalla nimimerkillä.


      • inez, kirjoitti:

        Kertoisitko minkä kokoinen kasvaimesi oli? Entä suositeltiinko sinulle kasvaimen poistoa, vai halusitko itse, että se poistetaan? Kauanko jouduit olemaan sairaalassa? Mistä tiedät että tasapaino ei palaudu?

        Tähänkin täytyy vastata. Kuulon alenama aiheuttaa tasapainohäiriiötä ja todellakaan kasvaimen poiston jälkeen se ei palaudu, eikä myöskään kuulo. Minut leikkasi neurokirurki Antti Ronkainen. Korvalääkärin nimeä en muista. Ja yksi oire tässä on myös muistin heikkeneminen. Kasvaimia tosiaan leikataan jo 1 senttimetristä. Koska voivat edetä hyvinkin nopeaa. Minun tilanteessani sanoivat, että tämä on kauan täällä muhinut, kun oli melkein 13 neliösenttimetriä ja miun tilannetta varmaan sekoitti jo suvussa periytyvä kuulovamma, mutta 4. vuodessa ei kuulo mene sisäkorvan rappeutuman takia :(


      • n.5kymppinen nainen
        Fiksi kirjoitti:

        HEI - no olipa samat oireet, kun miullakin. Kirjoitinkin kyllä jo tuonne oman kertomukseni ja miulla oli todella iso kasvain ja ensin lähti korvasta kuulo. Kun sain tietää kasvaimesta lopetin autolla ajon heti, koska olin huomannut, että tarkkaavaisuuteni ei ole enään ennallaan. Vuosi meni ennen, kun uudemman kerran rattiin tartuin, eikä vieläkään tunnut siltä itseltään auton ajo. Täytyy olla tarkkana. Ehkä toista leikkausta odottava. Ja miut leikkasi neuro- ja korvakirurgi ja leikkaus kesti n. 7 tuntia Kuopion yliopistollisessa. Olin silloin 49 v.

        Tervehdys Fiksi

        Minulla on lähtenyt oikeasta korvasta kuulo melkein kokonaan ja korvalääkärillä olen asioinnut jo vuodesta 2006 lähtien jatkuen tämän vuoden kevääseen.
        Oireeni ovat olleet siis kuulon alenema, tukkoisuus, tinnitus, ajoittaiset jomotukset korvassa ja alaleuassani ja noin vuosi sitten tapahtunut kasvohermohalvaus sekä sen jälkeinen tasapainon horjunta liikkuessani eli kävellessäni tunnen huipperointia, ja monta kertaa olen kääntyessäni meinannut jopa horjahtaa nurin ja telonut milloin varvasta milloin käsivarttani tehdessäni ns. korjausliikettä. Magneettikuvia päästäni on otettu jo neljästi näiden vuosien aikana, ja viimeisimmissä kuvissa oikeanpuoleisessa sisäkorvassani on nähtävissä tulehduksellista varjostumaa. Kahden eri korvalääkärin mielestä korvani sairaaseen tolaan ei syytä tähän päivään mennessä kuitenkaan ole löytynyt. Purentahäiriötäkin jossain vaiheessa on epäilty syyksi, mutta tuskin se nyt varjostumaa sisäkorvaani aiheuttaa.
        Toisen nenäontelon punkteeratusta limasta on otettu näytteitä kuin myös sairaan korvani välikorvan serioottisesta nesteestä puhkaisemalla tärykalvoon reikä ja asentamalla samalla tympastiaputki, joka oli korvani tärykalvossa muutaman kuukauden, ja poistui sittemin itsestään kevättalven aikana.

        Korvani oireet ovat jatkuneet edelleen vaihtelevasti, välillä tinnitus on lujempaa ja välillä vaiempaa, sekä tukkoisuuden tunnekin on välistä voimakkaampaa.
        Tasapainoni ei ole korjaantunut vieläkään, kävellessä tuntuu kuin olisin hutikassa. Autolla ajoa olen vältellyt jo noin puolisen vuotta yhtäjaksoisesti, vaikkakin parisen viikkoa sitten ajoinkin lyhyehkön matkan, mutta tuntui jotenkin oudolta, vaikkei tasapainohäiriö sinänsä vaikuta koordinaatiokykyyni, eli osasin kyllä käyttää polkimia ja vaihdekeppiä kuten aiemminkin toistakymmentä vuotta ajeltua melko paljonkin.

        Olen siis ollut tutkimuksissa korvapolilla niin keskussairaalassa kuin aluesairaalassakin, mutta kuulohermokasvainta tai muutakaan kasvainta ei magneettikuvien perusteella ole korvalääkärit löytäneet, mutta itse olen kyllä alkanut epäillä, että jospa tuolla sisäkorvassani oleva varjostuma onkin sitä?

        Nyt olen jännittänyt kovasti tuota kasvohermohalvauksen uusiutumista ja etenkin tuulisilla kevätilmoilla en paljon viitsinyt ulkoilemaan mennäkään ilman leuan ja korvien suojaamista, joita olen suojellutkin korvalapuilla ja kaulahuivilla jo monta vuotta, ja etenkin talviaikaan villaisella kaulurilla.
        Kasvohermohalvauksesta toivuin lujalla kortisonikuurilla, jota korvalääkäri jatkoi vielä tympastiaputken asentamisen jälkeen parisen kuukautta viime syksyn aikana.

        En tiedä, mutta välillä iskee apaattinen olo, koska tilanteeseeni ei ole vielä löytynyt selitystä, ja koska leikkaustakin toisen lääkärin jo ehdottellessani viime syksynä, en kuitenkaan siihen ollut kovin innostunut, sillä kun ja jos kuvissa ei ole mukamas kasvaimesta havaintoa, niin miksi antaisin ronkkia kallon kautta leikkaamalla sisäkorvaani leikkauksesta aiheutuneiden riskien myötä.
        Etenkin kun kovia kipuja ei nyt ole viime aikoina ollut. Kokonaan kuuloni menetyksestä oikeasta korvastani en niinkään ole leikkauksen myötä huolissani, koska sehän on jo melkein kokonaan poissa pelistä, ja vaikeuttaa kokonaiskuulemistani etenkin taustahälyisessä ympäristössä, ja eikä sen taustametelin kummoista tarvitse olla, kun en kuule kunnolla, ja oikein mitä ihmiset mulle sanovat.
        Muistini olen myös huomannut viime aikoina heikenneen, ja muutenkin väsyn herkästi.
        Lieneekö sittenkin akustineuroomaa??????


      • n.5kymppinen nainen kirjoitti:

        Tervehdys Fiksi

        Minulla on lähtenyt oikeasta korvasta kuulo melkein kokonaan ja korvalääkärillä olen asioinnut jo vuodesta 2006 lähtien jatkuen tämän vuoden kevääseen.
        Oireeni ovat olleet siis kuulon alenema, tukkoisuus, tinnitus, ajoittaiset jomotukset korvassa ja alaleuassani ja noin vuosi sitten tapahtunut kasvohermohalvaus sekä sen jälkeinen tasapainon horjunta liikkuessani eli kävellessäni tunnen huipperointia, ja monta kertaa olen kääntyessäni meinannut jopa horjahtaa nurin ja telonut milloin varvasta milloin käsivarttani tehdessäni ns. korjausliikettä. Magneettikuvia päästäni on otettu jo neljästi näiden vuosien aikana, ja viimeisimmissä kuvissa oikeanpuoleisessa sisäkorvassani on nähtävissä tulehduksellista varjostumaa. Kahden eri korvalääkärin mielestä korvani sairaaseen tolaan ei syytä tähän päivään mennessä kuitenkaan ole löytynyt. Purentahäiriötäkin jossain vaiheessa on epäilty syyksi, mutta tuskin se nyt varjostumaa sisäkorvaani aiheuttaa.
        Toisen nenäontelon punkteeratusta limasta on otettu näytteitä kuin myös sairaan korvani välikorvan serioottisesta nesteestä puhkaisemalla tärykalvoon reikä ja asentamalla samalla tympastiaputki, joka oli korvani tärykalvossa muutaman kuukauden, ja poistui sittemin itsestään kevättalven aikana.

        Korvani oireet ovat jatkuneet edelleen vaihtelevasti, välillä tinnitus on lujempaa ja välillä vaiempaa, sekä tukkoisuuden tunnekin on välistä voimakkaampaa.
        Tasapainoni ei ole korjaantunut vieläkään, kävellessä tuntuu kuin olisin hutikassa. Autolla ajoa olen vältellyt jo noin puolisen vuotta yhtäjaksoisesti, vaikkakin parisen viikkoa sitten ajoinkin lyhyehkön matkan, mutta tuntui jotenkin oudolta, vaikkei tasapainohäiriö sinänsä vaikuta koordinaatiokykyyni, eli osasin kyllä käyttää polkimia ja vaihdekeppiä kuten aiemminkin toistakymmentä vuotta ajeltua melko paljonkin.

        Olen siis ollut tutkimuksissa korvapolilla niin keskussairaalassa kuin aluesairaalassakin, mutta kuulohermokasvainta tai muutakaan kasvainta ei magneettikuvien perusteella ole korvalääkärit löytäneet, mutta itse olen kyllä alkanut epäillä, että jospa tuolla sisäkorvassani oleva varjostuma onkin sitä?

        Nyt olen jännittänyt kovasti tuota kasvohermohalvauksen uusiutumista ja etenkin tuulisilla kevätilmoilla en paljon viitsinyt ulkoilemaan mennäkään ilman leuan ja korvien suojaamista, joita olen suojellutkin korvalapuilla ja kaulahuivilla jo monta vuotta, ja etenkin talviaikaan villaisella kaulurilla.
        Kasvohermohalvauksesta toivuin lujalla kortisonikuurilla, jota korvalääkäri jatkoi vielä tympastiaputken asentamisen jälkeen parisen kuukautta viime syksyn aikana.

        En tiedä, mutta välillä iskee apaattinen olo, koska tilanteeseeni ei ole vielä löytynyt selitystä, ja koska leikkaustakin toisen lääkärin jo ehdottellessani viime syksynä, en kuitenkaan siihen ollut kovin innostunut, sillä kun ja jos kuvissa ei ole mukamas kasvaimesta havaintoa, niin miksi antaisin ronkkia kallon kautta leikkaamalla sisäkorvaani leikkauksesta aiheutuneiden riskien myötä.
        Etenkin kun kovia kipuja ei nyt ole viime aikoina ollut. Kokonaan kuuloni menetyksestä oikeasta korvastani en niinkään ole leikkauksen myötä huolissani, koska sehän on jo melkein kokonaan poissa pelistä, ja vaikeuttaa kokonaiskuulemistani etenkin taustahälyisessä ympäristössä, ja eikä sen taustametelin kummoista tarvitse olla, kun en kuule kunnolla, ja oikein mitä ihmiset mulle sanovat.
        Muistini olen myös huomannut viime aikoina heikenneen, ja muutenkin väsyn herkästi.
        Lieneekö sittenkin akustineuroomaa??????

        HEI - n. viiskymppinen nainen
        Kyllä nuo oireet niin vaikuttavat akustikusneurinooma-kasvaimeen, mutta luulisisen näkyvän jo magneettikuvissa. Kyllä miekin kävin lääkäriltä lääkärille ja hammaslääkärillä ja hammaskirurgilla, koska epäiltiin kielisyöpää. Mutta miulta tosiaan ehti vaurioitua kanssa hermoratoja paljon ja toinen korva on kuuro ja sehän on tämän kasvaimen ensimmäinen oire. Vaikea neuvoa, mitä tehdä.... mennäkkö yksityislääkärille, mutta luulisi, että yliopistollisessa sairaalassa jo tämä kasvain osattaisiin diagnosoida. Kasvain on vaan niin salakavala, että kasvaa tosi hitaasti. Mutta ihmettelin, että miulla huomattiin vasta, kun kasvain oli jo melkein 13 neliösenttimetriä ja kuulooni oltiin tarkkailtu jo 20 vuotta, koska suvussamme on sisäkorvanrappeutumavammaa, joka on perinnöllinen ja miulla oli jo kuulolaite. Muuta en osaa sanoa, kun ota vaikka yhteyttä akustikusneurinooma yhdistykseen jos siellä osaisivat antaa jotakin neuvoa. Ystävällisin terveisin Fiksi


      • n.5kymppinen nainen
        Fiksi kirjoitti:

        HEI - n. viiskymppinen nainen
        Kyllä nuo oireet niin vaikuttavat akustikusneurinooma-kasvaimeen, mutta luulisisen näkyvän jo magneettikuvissa. Kyllä miekin kävin lääkäriltä lääkärille ja hammaslääkärillä ja hammaskirurgilla, koska epäiltiin kielisyöpää. Mutta miulta tosiaan ehti vaurioitua kanssa hermoratoja paljon ja toinen korva on kuuro ja sehän on tämän kasvaimen ensimmäinen oire. Vaikea neuvoa, mitä tehdä.... mennäkkö yksityislääkärille, mutta luulisi, että yliopistollisessa sairaalassa jo tämä kasvain osattaisiin diagnosoida. Kasvain on vaan niin salakavala, että kasvaa tosi hitaasti. Mutta ihmettelin, että miulla huomattiin vasta, kun kasvain oli jo melkein 13 neliösenttimetriä ja kuulooni oltiin tarkkailtu jo 20 vuotta, koska suvussamme on sisäkorvanrappeutumavammaa, joka on perinnöllinen ja miulla oli jo kuulolaite. Muuta en osaa sanoa, kun ota vaikka yhteyttä akustikusneurinooma yhdistykseen jos siellä osaisivat antaa jotakin neuvoa. Ystävällisin terveisin Fiksi

        Moi Fiksi jälleen:

        Kiitos vastaamisestasi viestiini. Jatkaakseni vielä, siis korvalääkärit eivät ole vielä kuvia tsiikaamalla todenneet, että minulla olisi kasvainta, eikä neurologikaan ole todennut aivoissani kasvaimia magneettikuvan perusteella. Minä olen siis käynnyt neurologin vastaanotolla, kuten jo tuossa edellisessä mainitsinkin kuin myös keskussairaalassa leukakirurgilla, joka otatti röntgenkuvan hampaistostani leukoineen, ja ei löytynyt syitä sieltäkään korvani oirehtemisiin, vaikkakin lievähkö purentavika on olemassa, joka osittain on aiheutunut isojen yläposkihampaiden ("viisaudenkin hampaita" on revitty pois nuoruudessani) poistamisista aikoinaan sairaan korvani puoleisesta hammasrivistöstä, ja on muutoinkin alapurentahäiriö. Olen kokeillut yöllä pidettäviä muovisia kiskojakin, mutta ne eivät auttaneet korvani oirehtemiseen, pikemminkin sain kahta kauheammat kivut ja säryt leukaani ja poskiluuhuni aikoinaan käyttäessäni niitä noin puolisen vuotta joka yö. En enää niitä ole sittemin käyttänyt. Hammaslääkäri suositteli kylläkin niitä käyttämään, mutta antoi luvan olla käyttämättäkin.
        Sisäkorvassani kuitenkin on vaurioitunut limakalvo tjs. varjostumaa, josta eivät korvalääkärit pysty tietämään kuvan perusteella, mitä se on? Leikkausta on vasta harkittu selvittääkseen sisäkorvani tolaa.

        Kaikki on siis ns. levällään nyt, ja minä vain kärsin korvani oireista päivästä toiseen ja hoipperehdin miten milloinkin kävellessäni.

        Muutoin joku puhui tässä ketjussa puhelintyöstään, jota olisi epäilty kuulohermokasvaimen aiheuttajaksi, niin ajattelin vaan, että olen itsekin ollut Telelaitoksen palveluksessa aikoinaan 80-luvulla vikailmoitusten vastaanottokeskuksessa, ja kuulokkeet korvilla kaiket päivät, mutta työni oli lomitustehtävä, ja ei kestänyt kuin puolisen vuotta, mutta kuitenkin olen aina ollut puhelimessa viihtyvä pälättäjä jo lankapuhelin aikakautena, puhumattakaan kännyköiden ilmaannuttua kuvioihin.

        Joka tapauksessa korvalääkärit ovat todenneet kuulokäyränkin mukaan, että oikeassa sisäkorvassani on tapahtunut vaurioituminen jostain syystä, ja niinpä, niin huomannut olen jo viidettä vuotta, että enpähän enää kuule kuin pihinää sillä korvallani, ja tinnitusta eri taajuuksilla alati; vikisee ja inisee.

        Pakkohan tässä on jotenkuten jaksaa tämän korvavaivani ja tasapainohäiriön kanssa, mutta välistä tuntuu todella raskaalta.

        Kivaa kesän jatkoa Fiksi sulle, ja jaksamista eteenpäin.


      • n.5kymppinen nainen
        Fiksi kirjoitti:

        HEI - n. viiskymppinen nainen
        Kyllä nuo oireet niin vaikuttavat akustikusneurinooma-kasvaimeen, mutta luulisisen näkyvän jo magneettikuvissa. Kyllä miekin kävin lääkäriltä lääkärille ja hammaslääkärillä ja hammaskirurgilla, koska epäiltiin kielisyöpää. Mutta miulta tosiaan ehti vaurioitua kanssa hermoratoja paljon ja toinen korva on kuuro ja sehän on tämän kasvaimen ensimmäinen oire. Vaikea neuvoa, mitä tehdä.... mennäkkö yksityislääkärille, mutta luulisi, että yliopistollisessa sairaalassa jo tämä kasvain osattaisiin diagnosoida. Kasvain on vaan niin salakavala, että kasvaa tosi hitaasti. Mutta ihmettelin, että miulla huomattiin vasta, kun kasvain oli jo melkein 13 neliösenttimetriä ja kuulooni oltiin tarkkailtu jo 20 vuotta, koska suvussamme on sisäkorvanrappeutumavammaa, joka on perinnöllinen ja miulla oli jo kuulolaite. Muuta en osaa sanoa, kun ota vaikka yhteyttä akustikusneurinooma yhdistykseen jos siellä osaisivat antaa jotakin neuvoa. Ystävällisin terveisin Fiksi

        Jatkan vieläkin:
        En ole vaivani kanssa vielä päässyt likellekään yliopistollista sairaalaa.
        En tiedä, vissiin nyt odotellaan, että saan jonkin sortin slaakin, tai uudestaan kasvohermohalvauksen ennen kuin lääkäri tarttuu porakoneeseen jne.

        Aika näyttää mitä tuleman on. Tietenkin toivon, että vaivani johtuisi aivan muusta kuin mahdollisesta kuulohermokasvaimesta.
        Muuten pari verikoetta neurologin käskystä otattamana on näyttänyt epäilyttävää tulosta borreliabakteerista, mutta sittemin vasta-ainespesifistikoe näytti negatiivista tulosta, joten senkin tutkinta jätettiin sitten siihen.
        Pari vuotta sitten nimittäin sairastin elämäni ensimmäisen poskiontelotulehduksen, joka oli aivan kaamea särkyineen, päätä särki ja poskia hampaistoon säteillen jne. Kolmas antibiootti eli Kefalex-kuuri auttoi viimoiselta.


      • n.5kymppinen nainen kirjoitti:

        Jatkan vieläkin:
        En ole vaivani kanssa vielä päässyt likellekään yliopistollista sairaalaa.
        En tiedä, vissiin nyt odotellaan, että saan jonkin sortin slaakin, tai uudestaan kasvohermohalvauksen ennen kuin lääkäri tarttuu porakoneeseen jne.

        Aika näyttää mitä tuleman on. Tietenkin toivon, että vaivani johtuisi aivan muusta kuin mahdollisesta kuulohermokasvaimesta.
        Muuten pari verikoetta neurologin käskystä otattamana on näyttänyt epäilyttävää tulosta borreliabakteerista, mutta sittemin vasta-ainespesifistikoe näytti negatiivista tulosta, joten senkin tutkinta jätettiin sitten siihen.
        Pari vuotta sitten nimittäin sairastin elämäni ensimmäisen poskiontelotulehduksen, joka oli aivan kaamea särkyineen, päätä särki ja poskia hampaistoon säteillen jne. Kolmas antibiootti eli Kefalex-kuuri auttoi viimoiselta.

        HEI - n. viisikymppinen nainen taasen.
        Kefalex on juuri paras lääke poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdukseen. Sairastan myös erittäin vaikeaa astmaa.
        Ihmettelin tuossa siun kirjoituksessasi, että siulla on jotakin vikaa sisäkorvassa. Niin on miullakin perinnöllinen sairaus: sisäkorvanrappeutuma ja sitä ei voi leikata, ulkokorvavamman kuulema voisi. Niin, mitenkän sitten tässä siun tapauksessa voidaan mennä ronkkimaan sisäkorvaa korvan kautta. Mutta oikeassa korvassa oli pieni kuulonalenema (40 db) jo ennen kasvainleikkausta. Facebook.com puolella on kanssa akustiicus neuronoomi palsta. Siellä on paljon juttua ja miun leikkausksestani kuvakin. Tsemppiä meillä molemmill.
        PS: se on selvä, että kuulovammat aiheuttavat huimausta ja ns. "humalassa" olon tuntua ja tietty lääkitys, mikä on päällä


      • n.5kymppinen nainen
        Fiksi kirjoitti:

        HEI - n. viisikymppinen nainen taasen.
        Kefalex on juuri paras lääke poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdukseen. Sairastan myös erittäin vaikeaa astmaa.
        Ihmettelin tuossa siun kirjoituksessasi, että siulla on jotakin vikaa sisäkorvassa. Niin on miullakin perinnöllinen sairaus: sisäkorvanrappeutuma ja sitä ei voi leikata, ulkokorvavamman kuulema voisi. Niin, mitenkän sitten tässä siun tapauksessa voidaan mennä ronkkimaan sisäkorvaa korvan kautta. Mutta oikeassa korvassa oli pieni kuulonalenema (40 db) jo ennen kasvainleikkausta. Facebook.com puolella on kanssa akustiicus neuronoomi palsta. Siellä on paljon juttua ja miun leikkausksestani kuvakin. Tsemppiä meillä molemmill.
        PS: se on selvä, että kuulovammat aiheuttavat huimausta ja ns. "humalassa" olon tuntua ja tietty lääkitys, mikä on päällä

        Moikkaan vieläkin sinua, Fiksi, ja toivottavasti et jo kyllästy.
        Niin kuittailen tuosta sisäkorvavauriostani, että tutkivat korvalääkärini ovat molemmat todenneet kuulokäyrää tulkitsemalla, että oikeassa korvassani on sisäkorvaperäinen kuulovaurio, jolle ei voi tehdä mitään, oli se nyt aiheutunut mistä tahansa syystä. Etenkin kun sitä nyt ei ole vielä sieltä leikattu ja kateltu, että mikäs siellä sisäkorvassa oikein onkaan se varjostuma.
        Toinen korvalääkärini kuvailikin mahdollista leikkausta korvani sisään tehtäväksi korvan takaa ja sieltä kallon kautta poraamalla menisi sisäkorvan puolelle operoimaan sisäkorvaani; ei siis etukautta leikattaisikaan, vaan korvanlehden takaa porattaisiin ensin kalloa ja sieltä sitten leikkuuvehkeillä ronkkimaan.

        Kiitos tuosta naamakirjan ko. palstasta, voin käväistäkin kattelemassa kuvia ja lukemassa sieltä kuulohermokasvaimesta. Mutta nythän minulla ei olla vielä todettu tuota em. kasvainta, mutta itse olen vain alkanut ajattelemaan, kun on ollut jo kasvohermohalvauskin ja tämä tasapainoelimen tuhoutuminen sairaasta korvastani, että jospa se sittenkin on sitä, kuten jo noissa edellisissä viesteissäni kerroinkin.
        Tällä hetkellä minulla iei ole mitään lääkitystä, en ole nyt viime aikoina turvautunut edes särkylääkkeisiin, koska ei ole ollut sellaista kipua viime aikona, että olisi tarvinnut niitä napsia. Kipukynnyslääkitystä on tarjottu myös, mutta en ole siihen lääkkeeseen joutunut vielä tarttumaan.

        Kiitän Fiksi, että olet jaksanut viesteillä kanssani. Varmaankin ymmärrät mua, että ei ole mukavaa tälläisessä epätietoisena olemisessakaan, kun oireet ovat sitä mitä olen kertonut, ja tuon kuulonkin menetys miltei kokonaan ei ole mitenkään ongelmatonta, etenkään, kun korvalääkärikin viimeiselläkin vastaanotolla vaan sanoi, ettei toispuoleiseen sisäkorvavaurioperäiseen kuulon menetykseen ole minkäänlaisia kuulon parantamislaitetta asennettavissakaan, jota kylläkin ihmettelin tovin.
        Sinuthan oli leikattu Kysissä Kuopiossa?, ja tiedänkin Kuopion yliopistollisesta sairaalasta yhtä sun toista, mutta muusta yhteydestä; joten olenkin jo alkanut ajatella, että pitäisiköhän muuttaa sinne Kuopion seudulle takaisin (olen nimittäni itsekin asunut siellä aikoinaan jonkin aikaa).


      • n.5kymppinen nainen kirjoitti:

        Moikkaan vieläkin sinua, Fiksi, ja toivottavasti et jo kyllästy.
        Niin kuittailen tuosta sisäkorvavauriostani, että tutkivat korvalääkärini ovat molemmat todenneet kuulokäyrää tulkitsemalla, että oikeassa korvassani on sisäkorvaperäinen kuulovaurio, jolle ei voi tehdä mitään, oli se nyt aiheutunut mistä tahansa syystä. Etenkin kun sitä nyt ei ole vielä sieltä leikattu ja kateltu, että mikäs siellä sisäkorvassa oikein onkaan se varjostuma.
        Toinen korvalääkärini kuvailikin mahdollista leikkausta korvani sisään tehtäväksi korvan takaa ja sieltä kallon kautta poraamalla menisi sisäkorvan puolelle operoimaan sisäkorvaani; ei siis etukautta leikattaisikaan, vaan korvanlehden takaa porattaisiin ensin kalloa ja sieltä sitten leikkuuvehkeillä ronkkimaan.

        Kiitos tuosta naamakirjan ko. palstasta, voin käväistäkin kattelemassa kuvia ja lukemassa sieltä kuulohermokasvaimesta. Mutta nythän minulla ei olla vielä todettu tuota em. kasvainta, mutta itse olen vain alkanut ajattelemaan, kun on ollut jo kasvohermohalvauskin ja tämä tasapainoelimen tuhoutuminen sairaasta korvastani, että jospa se sittenkin on sitä, kuten jo noissa edellisissä viesteissäni kerroinkin.
        Tällä hetkellä minulla iei ole mitään lääkitystä, en ole nyt viime aikoina turvautunut edes särkylääkkeisiin, koska ei ole ollut sellaista kipua viime aikona, että olisi tarvinnut niitä napsia. Kipukynnyslääkitystä on tarjottu myös, mutta en ole siihen lääkkeeseen joutunut vielä tarttumaan.

        Kiitän Fiksi, että olet jaksanut viesteillä kanssani. Varmaankin ymmärrät mua, että ei ole mukavaa tälläisessä epätietoisena olemisessakaan, kun oireet ovat sitä mitä olen kertonut, ja tuon kuulonkin menetys miltei kokonaan ei ole mitenkään ongelmatonta, etenkään, kun korvalääkärikin viimeiselläkin vastaanotolla vaan sanoi, ettei toispuoleiseen sisäkorvavaurioperäiseen kuulon menetykseen ole minkäänlaisia kuulon parantamislaitetta asennettavissakaan, jota kylläkin ihmettelin tovin.
        Sinuthan oli leikattu Kysissä Kuopiossa?, ja tiedänkin Kuopion yliopistollisesta sairaalasta yhtä sun toista, mutta muusta yhteydestä; joten olenkin jo alkanut ajatella, että pitäisiköhän muuttaa sinne Kuopion seudulle takaisin (olen nimittäni itsekin asunut siellä aikoinaan jonkin aikaa).

        HEI - mie asun Jyväskylässä ja kävin Kuopiossa leikkauksessa. Eivät tee näitä leikkauksia täällä. Kyllä sisäkorvan kuulon alenemaan on apua: sisäkorvaimplantti, joka laitetaan jonnekin korvan taakse ihon alle. Mutta miulla se ei enään auta, mutta ehkä toisessa korvassa, missä on nyt sisäkorva kuulolaite. Siinä on normaali kuulo, mutta en kuule kunnolla ilman laitetta.
        Kiva vaihtaa mielipiteitä ja yrittää auttaa ja antaa apua sen, minkä itse on kokenut on ainakin oikeaa tietoa.
        Minä vaan pelkään tässä uutta leikkausta, koska oireet alkaneet taasen. Torstaina kävin CT-kuvassa ja neuronpolilta pitäisi tulla vastaus, millon sitten tulee. Jos siinä on jotakin, niin sitten magneettikuviin ja kuvat taasen Kuopioon ja leikkaus tai sitten ei - en tiedä, mutta parjon on oireita tullut tai voimistuneet. Voit kirjoittaa miulle myös s-postiini. [email protected]


      • n. 5kymppinen nainen
        Fiksi kirjoitti:

        HEI - mie asun Jyväskylässä ja kävin Kuopiossa leikkauksessa. Eivät tee näitä leikkauksia täällä. Kyllä sisäkorvan kuulon alenemaan on apua: sisäkorvaimplantti, joka laitetaan jonnekin korvan taakse ihon alle. Mutta miulla se ei enään auta, mutta ehkä toisessa korvassa, missä on nyt sisäkorva kuulolaite. Siinä on normaali kuulo, mutta en kuule kunnolla ilman laitetta.
        Kiva vaihtaa mielipiteitä ja yrittää auttaa ja antaa apua sen, minkä itse on kokenut on ainakin oikeaa tietoa.
        Minä vaan pelkään tässä uutta leikkausta, koska oireet alkaneet taasen. Torstaina kävin CT-kuvassa ja neuronpolilta pitäisi tulla vastaus, millon sitten tulee. Jos siinä on jotakin, niin sitten magneettikuviin ja kuvat taasen Kuopioon ja leikkaus tai sitten ei - en tiedä, mutta parjon on oireita tullut tai voimistuneet. Voit kirjoittaa miulle myös s-postiini. [email protected]

        Moi Fiksi vieläkin ja kiitti shk.postiosoitteesta; saatan joku kerta vaikkapa kirjoitellakin sinnekin, mut kunhan nyt tää munkin toispuoleisen kuulon heikentymisen syy kuin myös muutkin oireilut sairaasta korvastani alkavatten jossain vaiheessa tulevaisuudessani toivon mukaan selviämään.....

        Olet kuitenkin hyvän sairaalan hoidossa, onhan Kys kuitenkin yliopistollinen ja kansainvälinenkin sairaala hoitoineen ja tietämyskin vallan toista kuin meidän tämän kulman keskussairaalan hoidon taso, mitenkään väheksymättä keskussairaalaammekaan hoitoineen, mutta jos nyt tuollainenkin akustineuromakasvain pitäisi leikkauttaa, niin täältä kyllä potilas lähetetään Hyksiin tai ylipäätänsä Hesan isoihin sairaaloihin leikattavaksi.

        Toivottavasti CT-kuvauksesi ei näyttäisi siltä, että joudut uuteen leikkaukseen.
        Joka tapauksessa toivotan sulle kovasti voimia ja jaksamista tulevaisuuteesi ja oireiluistasi huolimatta koeta jaksella ja vietellään tätä kesää kuitenkin vaivoistamme huolimatta.

        Palaillaan:) Tsempaten!


      • n. 5kymppinen nainen kirjoitti:

        Moi Fiksi vieläkin ja kiitti shk.postiosoitteesta; saatan joku kerta vaikkapa kirjoitellakin sinnekin, mut kunhan nyt tää munkin toispuoleisen kuulon heikentymisen syy kuin myös muutkin oireilut sairaasta korvastani alkavatten jossain vaiheessa tulevaisuudessani toivon mukaan selviämään.....

        Olet kuitenkin hyvän sairaalan hoidossa, onhan Kys kuitenkin yliopistollinen ja kansainvälinenkin sairaala hoitoineen ja tietämyskin vallan toista kuin meidän tämän kulman keskussairaalan hoidon taso, mitenkään väheksymättä keskussairaalaammekaan hoitoineen, mutta jos nyt tuollainenkin akustineuromakasvain pitäisi leikkauttaa, niin täältä kyllä potilas lähetetään Hyksiin tai ylipäätänsä Hesan isoihin sairaaloihin leikattavaksi.

        Toivottavasti CT-kuvauksesi ei näyttäisi siltä, että joudut uuteen leikkaukseen.
        Joka tapauksessa toivotan sulle kovasti voimia ja jaksamista tulevaisuuteesi ja oireiluistasi huolimatta koeta jaksella ja vietellään tätä kesää kuitenkin vaivoistamme huolimatta.

        Palaillaan:) Tsempaten!

        HEI - vielä n. viisikymppinen nainen
        Kyllä vaan kesää rinnoissa ja eteenpäin onneksi nyt kesällä kyynärsauvalla ja talvella taasen rollaattorin kanssa. Miulla vielä pieni koira. Hää viettää ainakin sen 3 kertaa ulos. Tulee edes vähän liikuttua, ettei ihan paikalleen pamahda. Itse yritän elokuussa akusticus neuronooma kuntoutukseen. Liityin yhdistykseen ja soitinkin sinne tänään. Toivottavasti pääsen. Ja oikein kivaa kesän jatkoa - ainakin muutaman päivän luvannut lämmintä.


    • Akulainen

      Todellakin minut leikattiin syyskuun loppupuolella (32v. 3 lapsen äiti)ja nyt sairaslomalla marraskuun loppuun saakka näin alustavasti. Kasvaimeni koko oli n 2x2cm ja leikkaus kesti n.7 tuntia. Minut leikkasi "maan paras" kirurgi G. Blomstedt yhdessä korvakirurgin kanssa... Samat oireet oli minulla eli korvan humina, vinkuna, paineen tunne etenkin autossa yms. ja nyt leikkauksen jälkeen odottelen että hermot paranee kunnolla ja näkee lopputuloksen varmaan ensi vuoden puolella. Minun onnekseni kasvohermo pystyttiin kiertämään joten halvausta kasvoihin ei tullut ja tasapaino alkoi löytymään neljän päivän kuluttua leikkauksesta eli ei tarvinnut apuvälineitä. Särkyä kyllä on mutta kokeilen eri särkylääkkeitä millä sen saa aisoihin ja äänille yliherkkyyttä ja autossa olo on vielä kamalaa sillä jokainen auton heiluminen, pieninkin monttu tuntuu päässä. Kuulo hävisi leikatusta korvasta melkein täysin mutta tuudittaudun siihen että on jäänyt vähän kuuloa ja sen pystyisi vahvistamaan sitten kuulolaitteella. Mutta onneksi olen luonteeltani positiivinen, mitä nyt välillä pääsee itku ja masennus "miksi minä?", niin kärsivällisyys kasvaa ja täytyy antaa itselleen anteeksi ettei jaksa kuten ennen ja aikaa parantua rauhassa. Jos haluat tarkemmin kysellää tästä toipilasajasta tms. laita viestiä...

      • Acusticus neurinoma

        Hei Akulainen!
        Tunnetko enää yhtään (kierto)huimausta,vai jäikö se leikkauspöydälle? Kuulon menetys on ikävää,vaikka vain osittaisena,mutta onneksi on kuulolaitteet kuten toteat,vaikka senkin käyttö(kuulolaite)vaatii oman totuttelunsa.
        Miten sinulta onnistui kävely pimeässä ennen leikkausta,entä leikkauksen jälkeen?

        Akustikusneurinooman oireina mainitaan mm.kompurointi(kynnykset),portaiden alas laskeutuminen ei onnistu ilman että pitää kaiteesta kiinni ja liukas keli voi aiheuttaa ongelmia,oliko sinulla mitään näistä kävelyyn vaikuttavista ongelmista? Itse kompuroin todella lahjakkaasti lähes jokaiseen vähänkään korkeampaan kynnykseen,jos en ehdi huomioida niitä.Olen huomannut myös tukeutuvani kaiteeseen aina portaita laskeutuessani,huimaus kun ei anna ennakkoilmoitusta tulostaan edes portaissa.Olen huomannut kävelyni tulleen jotenkin epävarmemmaksi.Liukkailla kävely on onnistunut,kun katson kauemmas,kuin juuri siihen kohtaan johon aion astua.Oliko sinulla päänsärkyä jo ennen leikkausta,vai onko se leikkauksen jälkitilana tullut oire?

        Toivottelen Sinulle paranemisia,pidä itsestäsi huolta(senhän vanhemmat usein unohtavat perherumban pyörteissä).Omat lapseni ovat jo nuoria aikuisia.


      • Akulainen
        Acusticus neurinoma kirjoitti:

        Hei Akulainen!
        Tunnetko enää yhtään (kierto)huimausta,vai jäikö se leikkauspöydälle? Kuulon menetys on ikävää,vaikka vain osittaisena,mutta onneksi on kuulolaitteet kuten toteat,vaikka senkin käyttö(kuulolaite)vaatii oman totuttelunsa.
        Miten sinulta onnistui kävely pimeässä ennen leikkausta,entä leikkauksen jälkeen?

        Akustikusneurinooman oireina mainitaan mm.kompurointi(kynnykset),portaiden alas laskeutuminen ei onnistu ilman että pitää kaiteesta kiinni ja liukas keli voi aiheuttaa ongelmia,oliko sinulla mitään näistä kävelyyn vaikuttavista ongelmista? Itse kompuroin todella lahjakkaasti lähes jokaiseen vähänkään korkeampaan kynnykseen,jos en ehdi huomioida niitä.Olen huomannut myös tukeutuvani kaiteeseen aina portaita laskeutuessani,huimaus kun ei anna ennakkoilmoitusta tulostaan edes portaissa.Olen huomannut kävelyni tulleen jotenkin epävarmemmaksi.Liukkailla kävely on onnistunut,kun katson kauemmas,kuin juuri siihen kohtaan johon aion astua.Oliko sinulla päänsärkyä jo ennen leikkausta,vai onko se leikkauksen jälkitilana tullut oire?

        Toivottelen Sinulle paranemisia,pidä itsestäsi huolta(senhän vanhemmat usein unohtavat perherumban pyörteissä).Omat lapseni ovat jo nuoria aikuisia.

        Hei!
        Huimaustahan vielä on jos nopeita liikkeitä yrittää tehdä mutta tasapainohermo sai sen verran siipeensä että hissukseen sitä on haettu ja paranneltu.. tuntuu välillä että kaikki katsovat kuin kävelisit pienessä vihneessä pitkin katua... eli ei pystykään nopeasti liikkumaan eikä pitkää matkaa.. ennätys tähän mennessä on puolisen kilometriä ja oli jo aika väsynyt... pimeässä kävelyä ennen leikkausta en tuntenut vaikeaksi mutta nyt hämärässä alkaa "heittää" enemmän.. katse kauempana kuten sanoit auttaa tasapainon löytämiseen.. päänsärky on tullut leikkauksen jälkeen mutta sekin on jokaisella erilaista ja sitäpaitsi kyllä siihen lääkkeet löytyy.. hankalimmaksi tunnen sen että pulssi "hakkaa" koko ajan korvassa ja lasten äänet sekä oma ääni kaikuu korvassa mutta pitäisi hellittää kun hermot paranevat kunnolla... positiivisuus on kaiken A&O!


      • HEI - 1,5 v sitten leikattu akusticun neurinooma kasvain. Kooltaan melkein 13 neliösenttimetriä. Leikkaava lääkäri sanoi heti ensimmäisenä, kun pääsin hänen kanssaan puhelinyhteyteen, että kuuloa et tule saamaan takaisin. Oikea korva kuuro. Ja toisessa on kuulolaite.
        Tuossa sinun kirjoituksessa: kasvohermo pystyttiin kiertämään.... minulla taas täytyi jättää 2 cm kasvainta, ettei kasvohalvausta tule ja sitä nyt tässä täytyy tarkkailla. Torstaina kävin CT-kuvassa, koska epäilen, että kasvain olisi kasvanut, koka oireet voimistuneet. Huimaus, muistinmenetys, huomiokyky, lievä halvaantuminen kädessä ja jalassa, kasvojen, huulten, kielen, kitalaen ja hampaiden turra-tunne tai ei tunne kyllä oikeastaan mitään. Ainoastaan hirveä polte kielessä ja huulissa oikealla puolella ja siihen syön hermokipulääkkeitä, jotka hiukan auttavat. Mutta lääkäreitäkin ihmetyttänyt että kun menen pitkälleni suun polte loppuu heti. Sanoivat, että kasvaimen täytyy siirtyä vähän paikaltaan, eikä paina hermoratoja. Suussa ollut juhannuskokko jo 2,5 vuotta. Viime vuonna sain 4 aivoinfarktia ja hohhailevat, että ovatko kasvainleikkauksen jälkimaininkeja. Tiedä kohta itsekään mitään, mutta paskamainen sairaus on kaikkine tasapainohäiriöineen ja kaatuilemisien kanssa. Mistään ei saa apua. Varsin hankalaa, kun vielä on yksineläjä, mutta jostain on revittävä elämänhalua ja tietty tämmöiset palstan on mielestäni hyviä, missä voi vaihtaa mielipiteitä ja antaa ehkä neuvojakin omista kokemuksista. Aurinkoista kesää.


      • HEI - 1,5 v sitten leikattu akusticun neurinooma kasvain. Kooltaan melkein 13 neliösenttimetriä. (Leikkaus kesti n. 9 tuntia).Leikkaava lääkäri sanoi heti ensimmäisenä, kun pääsin hänen kanssaan puhelinyhteyteen, että kuuloa et tule saamaan takaisin. Oikea korva kuuro. Ja toisessa on kuulolaite.
        Tuossa sinun kirjoituksessa: kasvohermo pystyttiin kiertämään.... minulla taas täytyi jättää 2 cm kasvainta, ettei kasvohalvausta tule ja sitä nyt tässä täytyy tarkkailla. Torstaina kävin CT-kuvassa, koska epäilen, että kasvain olisi kasvanut, koka oireet voimistuneet. Huimaus, muistinmenetys, huomiokyky, lievä halvaantuminen kädessä ja jalassa, kasvojen, huulten, kielen, kitalaen ja hampaiden turra-tunne tai ei tunne kyllä oikeastaan mitään. Ainoastaan hirveä polte kielessä ja huulissa oikealla puolella ja siihen syön hermokipulääkkeitä, jotka hiukan auttavat. Mutta lääkäreitäkin ihmetyttänyt että kun menen pitkälleni suun polte loppuu heti. Sanoivat, että kasvaimen täytyy siirtyä vähän paikaltaan, eikä paina hermoratoja. Suussa ollut juhannuskokko jo 2,5 vuotta. Viime vuonna sain 4 aivoinfarktia ja hohhailevat, että ovatko kasvainleikkauksen jälkimaininkeja. Tiedä kohta itsekään mitään, mutta paskamainen sairaus on kaikkine tasapainohäiriöineen ja kaatuilemisien kanssa. Mistään ei saa apua. Varsin hankalaa, kun vielä on yksineläjä, mutta jostain on revittävä elämänhalua ja tietty tämmöiset palstan on mielestäni hyviä, missä voi vaihtaa mielipiteitä ja antaa ehkä neuvojakin omista kokemuksista. Aurinkoista kesää.


    • myöskin

      Morooh!
      Tuttavaltani leikattiin kasvain 2 v sitten.Hänellä meni kuulo leikatusta korvasta kokonaan.Kasvohermohalvaus tuli leikon jälkeisenä päivänä ja kesti muutaman kuukauden.Nyt kasvoilta ei huomaa mitään ellei tiedä asiasta ...hymy on aavistuksen verran vaimea vasemmalla puolella mutta muuten ok.Kuntoutuskurssilla akulaisille luennoi Göran B. ja hän kertoi mistä kaikki johtuu,miten leikataan jne mutta selviytymisestä leikon jälkeen ei hän kertonut.Korvalääkäri ja neurokirurgi menevät eri reittejä leikkauksessa...joten neurokirurgin tekemän leikon jälkeen on mahdollista säilyttää kuulo.Tuttavallani ja toisilla akulaisilla oli kaikilla tullut leikon jälkeen väsymys..sitä ei tiedetä mistä se johtuu mutta se vaikeuttaa työssäjaksamista.On mahdollista saada vapautuksia esim 3-vuorotyöstä,osa-aikaeläke jne.
      Kasvain voi kasvaa monta vuotta hissukseen ja nykyisin sitä ei leikata heti kättelyssä vaan ollaan seurantalinjalla ellei ole oireita...toki jos se alkaa painamaan aivorunkoa ym niin sitten leikataan pikimiten.Tuttavani kävi leikon jälkeen seuranta magneettikuvissa 1/2v ja 2 v kuluttua leikosta eikä merkkejä uusiutumisesta ollut.Leikossa kaikki kasvain saatiin pois.Raskain vaihe oli ennen leikkoa ,toipuminen 10 h leikosta vei oman aikansa,työelämään paluu 2 kk:n saikun jälkeen tuntuu ihmeelliseltä näin jälkeenpäin sillä tämän sairauden kanssa eletään loppuelämä.Tuttavani on sinnikäs ja positiivinen ihminen jolle sen väsymisen kanssa eläminen toisinaan tuottaa vaikeuksia.Mutta onneksi kasvain ei ole pahanlaatuinen ja vertaistukihenkilöitä löytyy.Paras asia diagnoosin saatuaan on juttutuokio jo leikatun kanssa.

    • ja hyvin meni

      eli akustikusneurinooma leikattiin pois kaksi kuukautta sitt..reilu..ja e oli iso kasvain jo jossa oli myöstapainoelin kiinni joten sekinpoistettiin vasemmalta puolelta. leikkaus kesti 7 tuntia..töölössä olin. Kaikki mei hyin,kuulo lähti,lievä kasvohalvaus joka jo lähes parantunut,muut ei sitä huomaa itse tunnen sen vaan. Tasapainokin suht hyvä..välillä toki heittää.ainoa mikä on hankalaa ettei kestä kovaa hälinää ja melua ja korva huutaa kokoajan.mutta olo on kyllä muuten kaikinpuolin tosi hyvä. leikkausta ei kannata pelätä,nykyään se onnistuu lähes aina.Anteeksi kirjoitusvirheet,näppis rikki :)

    • ilkeä vaiva

      Jos kyseessä on harvinainen hyvänlaatuinen kasvain niin on syytä hakeutua asiantuntevan lääkärin puoleen koska vaiva selviää vain magneettikuvauksella. itsellä meni kuulo osin tasapaino hermo mutta leikannut lääkäri oli suomen parhaita joten säästyin suuremmilta onglmilta. mutta alku oli pelleilyä kun oli nuori työterveyslääkäri joka ei kuunnellut potilasta. Jälkitautina jäi tinnitys toisen korvan ääniyliherkkyys ja tasapaino-ongelmat lähinnä pimeässä. ja tietenkin henkiset naarmut huonosta kohtelusta alkuvaiheessa.
      Minulla tauti ei antanut mitään oireita,yhdessä yössä hävisi kuulo vasemmasta korvata ja menin työterveyslääkärin vastaanotolle, joka tutki pkmaitkään ja sanoi se on tulehtunut arvasin itse että nyt tuli erehdys diaknoosissa. Kuurin loputtua menin uudellen sanoi toinen kuuri, olin jo valmistautunut ja sanoin jos et tiedät laita sellaiselle joka tietää, tietenkin suuttui mutta lähetti korvalääkärille joka sanoi en ymmärrä ja lähetti magneetti kuvaukseen eli oikea diaknoosi.

    • HEI - miua pompotettiin terveyskeskuksessa 8 kk ennekuin ylilääkäri lähetti miut sairaalaan kuulopolille. Pääsin CT-kuvaukseen ja löydöshän siellä oli. Viikon päästä romahti täydet oireet päälle. Mutta ensimmäisenä tämän kasvaimen oire on äkillinen kuulon alenema. Miulta meni kuulo kokonaan. Ennen leikkausta oireita oli TODELLA polttava kieli ja siihen kokeiltiin 10. lääkkeet ja käytiin myös hammaslääkärillä ja -kirurgilla. EI kielisyöpää. Sitten, kun kasvain todettiin, niin viikon päästä kasvoni alkoi tuntua turralta myös kieli,hampaat, huulet, kitalaki ja puolet kasvoista ja puhe rupesi olemaan puuroista ja tuli lievää halvaantumista jalkaan ja käteen. Jouduin sairaalaan heti ja sitten otettiinkin magneettikuvat ja kasvaimeni oli todella iso. Noin 13 neliösenttimetriä. Kuopion yliopistollisen sairaalaan neurologi sanoi, että ei ole ikinä leikannut näin isoa kasvainta, että näitä leikataan jo senttimetristä ja miun leikkauksessa oli mukana neuro- ja korvakirurgi, koska kasvain oli tunkeutunut korvakäytävään. Leikkauksesta on 1,5 vuotta aikaa ja taas kävin CT-kuvassa pari päivää sitten. Luulen, että päähän jäänyt 2 cm kasvaimesta on ruvennut pullistelemaan. Kasvainta ei voitu poistaa kokonaan, koska oli kiinnittynyt aivorunkoon ja täydestä poistosta oli ehkä varma ainakin kasvojen halvaantuminen. Oireet ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Tuon leikkauksen jälkeen sain 4 aivoinfarktia ja on epäselvää olivatko tämän leikkauksen jälkimaininkeja, mutta menivät puhekeskukseen, mikä vielä lisäsi puheentuottamisongelmia enemmän. Tällä hetkellä polttava suu, tunnottomuus kasvoissa ja lievää halvausta jalassa ja kädessä. Liikun rollaattorin avuin. Nyt kesäaikaan olen pärjännyt kyynersauvalla. On vaikea tasapainohäiriö. Kaikkein helvetillisintä on tämän juhannuskokko suussa ja siihen ei ole hoitoa, kun hermokipulääkkeet, jotka ovat jossain määrin auttaneet tilanteeseen, mutta on myös ruokia, mitä en pysty syömään ollenkaan.
      Tapauksessasi olet varmasti käynyt magneettikuvauksessa, koska diagnoosi on tehty. Minkä kokoinen kasvaimesi on, koska kuitenkin noin paljon aiheuttaa oireita. Pelossa odottaa pian toista leikkausta.

    • Leikkausko?

      Lukeekohan tätä palstaa enää kukaan mutta kysyisin.Mulla toi epäily kuulohermokasvaimesta ollut pitkään ja CT.ssä käynyt ja otettu labroja mutta jääty odottamaan lisäoireita ja niitä tulee ikävän tasaiseen tahtiin.Huimaus,en uskalla ajaa pyörällä yms. päänsärky,epätodellinen olo ja aivan kuin päässä liikkuisi etuneljänneksen alueella jokin eli painaako joku siellä hermoa?Silmästä(Oireet ovat vasemmalla)valuu kyynelkanavasta nestettä ja silmä tuntuu kuin ei olisi oma,painetta silmässä ja paha roskan tunne.Otettu kuvat ja pohjassa todettu jotain epämääräistä,en ole saanut vielä parempaa vastausta.Oksettava olo ja tosi sairas olo koko ajan.On kuin eläisi epätodellisessa unimaailmassa,painajaisessa.Mielessä ei vikaa paitsi masennusta epätietoisuudesta ja tulevaisuudesta.Olen 40v. mies.Miten toi kasvain jos se varmentuu kun nyt aletaan tutkia leikataan ja pahimmat komplikaatiot yms.Kertoisiko joku kokenut tai sivusta seurannut hoidoista,leikkauksesta ja lääkityksestä että auttaako.Mitä kannattaa lääkäreiltä pyytää tai vaatia??Olen täysin kysymysmerkkinä ja epätietoinen.Tahtoisin tietoa mahdollisimman paljon.Täällä sitä on jo ollutkin mutta noista mainitsemistani asioista.Mitä "kautta" leikkaus tehdään ja millainen arpi jää..??Kiitos etukäteen.

      • väsynyt 123

        Hei
        Minulta on leikattu. Kasvi löytyi kuulonaleman takia. Oireet ovat suhtkoht samat( huimaus,päänsärky) mutta valitettavasti eivät aina vähene leikkauksessa. Pelko kasvista aiheuttaa masennusta ja muutenkin tekee olon huonoksi mutta lääkäreiltä hoidon ja tiedonsaanti ei ole aina helppoa, pallottelevat mielellään toisilleen. Kuulo, neurologia lääkärit eivät kumpikaan ymmärrä tilannetta kokonaisuutena olen ainakin omalla kohdallani aika kyllästynyt lääkäreihin. Kasvi voidaan myös hoitaa stereotaktisella sädehoidolla jolloin ei tule arpia ja kuntoutuminen on nopeampaa.Leikkaus tehdään korvantaakse eikä leikkausarpi jää näkyviin. Hoitoonpääsy vaatii useimmilla sitkeyttä. En kyllä kasvinhoitoa pelkäisi. Tärkeintä, että saat tietää mikä on vialla.


      • Leikkausko?
        väsynyt 123 kirjoitti:

        Hei
        Minulta on leikattu. Kasvi löytyi kuulonaleman takia. Oireet ovat suhtkoht samat( huimaus,päänsärky) mutta valitettavasti eivät aina vähene leikkauksessa. Pelko kasvista aiheuttaa masennusta ja muutenkin tekee olon huonoksi mutta lääkäreiltä hoidon ja tiedonsaanti ei ole aina helppoa, pallottelevat mielellään toisilleen. Kuulo, neurologia lääkärit eivät kumpikaan ymmärrä tilannetta kokonaisuutena olen ainakin omalla kohdallani aika kyllästynyt lääkäreihin. Kasvi voidaan myös hoitaa stereotaktisella sädehoidolla jolloin ei tule arpia ja kuntoutuminen on nopeampaa.Leikkaus tehdään korvantaakse eikä leikkausarpi jää näkyviin. Hoitoonpääsy vaatii useimmilla sitkeyttä. En kyllä kasvinhoitoa pelkäisi. Tärkeintä, että saat tietää mikä on vialla.

        Kiitos näistä tiedoista.Mä ole kanssa aivan loppu lääkäreihin ja kokeisiin ja aivan kuten mainitsit pallotellaan lääkäriltä toiselle.Aina kun tulee jotain uutta miksi pitää mennä omalääkärin kautta eikä pääse suoraan erikoislääkärille vaikka tietävät että se on välttämätöntä??!Oireet rupeaa olemaan vaan jo niin pahoja että haluaisin nopeampaa toimintaa.Ei paljon lääkärin määräämät panacodit enää auta.Päänsäryt on aivan järkyttäviä.No,kesä ja syksy näyttää.


      • väsynyt123
        Leikkausko? kirjoitti:

        Kiitos näistä tiedoista.Mä ole kanssa aivan loppu lääkäreihin ja kokeisiin ja aivan kuten mainitsit pallotellaan lääkäriltä toiselle.Aina kun tulee jotain uutta miksi pitää mennä omalääkärin kautta eikä pääse suoraan erikoislääkärille vaikka tietävät että se on välttämätöntä??!Oireet rupeaa olemaan vaan jo niin pahoja että haluaisin nopeampaa toimintaa.Ei paljon lääkärin määräämät panacodit enää auta.Päänsäryt on aivan järkyttäviä.No,kesä ja syksy näyttää.

        Hei
        Minä syön myös Panacodia. Auttamisesta en muuta tiedä puuduttaa vähän päätä kun ottaa kaksi kerralla. Minä olen nyt odottanut tietoa magneettikuvauksesta puolitoista kuukautta.Tuskin kesäaikana mitään tapahtuu. Tämä epätieto ja jatkuvat kivut vievät kyllä kaiken energian. Minulla vaihtui hoitava lääkäri, entinen vaihtoi toiseen sairaalaan. Entiselle voi soittaa tai laittaa sähköpostia, mutta nyt ollaan taas alkuasetelmissa. Koeta jaksaa kohtalotovereita löytyy kyllä ja kun saat diaknoosin on olemassa RAYn rahoittamia sopeutusvalmennuskursseja mene niille potilastoverit ovat paras tietokanava ja samalla vertaistuki.


    • sitkee

      Lukaisin läpi parin vuoden kirjoitelmat aiheesta "akustikus neurinooma". Sain hyödyllistä tietoa. Oma vaivani alkoi neljättä vuotta sitten tinnituksella ja huomattavalla kuulonalenemalla. Sain terveyskeskuksen lähetteen. Korvaklinikalla ei ensin huomattu muuta kuin tuo alenema. Toisella lähetteellä tutkittiin, lähetettiin magneettikuvaukseen ja uusiin tutkimuksiin. Ei havaintoja. Magneettikuvasta ei havaittu mitään. Huimausta koko ajan. Kun sitten pääsin toiseen kuvaukseen, sain
      kutsun Korvaklinikalle, koska kuvasta oli löytynyt kasvain. Kuva oli oikeastaan ihan samanlainen kuin eka, kasvain näkyi kummassakin noin sokeripalan kokoisena.
      Lääkäri totesi ystävällisesti: "Tutkivat varmaan jotain muuta." Nyt odottelen kutsua uudelle käynnille, kutsut kuulemma tulevat automaattisesti kahden vuoden välein. Hoipertelen kävellessäni, tuki oltava portaissa, korva soi eikä kuule mitään. Väsyttää. Kuulo ei palaa, sen tiedän. Pientä kipua korvassa.
      Onneksi on ikää yli 70 vuotta...
      Vieläköhän apua saisi

      • Rasittavaa elämistä

        Minulla samankaltaisia oirehtimisia oikeanpuoleisen korvani suhteen on ollut ja on parhaillaan jo vuodesta 2006 lähtien, ja kyllä muakin on pompoteltu ees taas lääkärien välillä, ja tutkimuksia on tehty, muttei vielä ole magneettikuvassa kasvainta löydetty, mutta oireet senkun vaan jatkuvat ja on tullut lisäoireitakin pitkin matkaa tähän päivään asti.
        Todellakin väsyttää kokolailla.

        Kun vaan selviäisi, mistä oireeni johtuvat, olkootpa vaikka kystä taikka kasvain, mutta kunhan vaan edes jo vihdoin viimein tietäisivät.


    • Pauiina-54v

      Minulta leikattiin tuo kuulohermokasvain viime helmikuussa Töölössä. Kasvain todettiin magneettikuvauksessa vuoden jälkeenpäin kun olin ensin mennyt humisevan korvani kanssa terveyskeskuslääkäriin ,josta minut HETI laitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan kuulotutkimuksiin ja seurantaan. Tuo magneettikuvaus oli kesällä 2008 ja kasvain silloin muutaman millin . Painoi kuitenkin sen verran hermoa, että aiheutti vain huminaa ja kuulon alenemaa, mitään muita oireita minulla ei ole ollut tuon 2008 jälkeen. En kuitenkaan enää nostanut puhelinta oikealle korvalle, jossa kuulon alenema oli.Kasvainta seurattiin joka vuosi sen jälkeen ja kerran vuodessa otettiin magneettikuvat. Kutsu tuli aina Keskussairaalasta.
      Lääkäri Töölössä ehdotti kasvaimen poistamista leikkauksella jo vuonna 2011. Kasvain oli tuolloin noin 6mm kokoinen.Pyysin silloin, että töitteni vuoksi, mikäli mahdollista, leikkaus tapahtuisi heti vuoden alussa 2011, koska tiesin, että leikkauksen jälkeen sairaslomaa tullee muutamia kuukausia, ja koska minulla on yksin hoidettavana kaksi yritystä, ei asioiden hoidosta tulisi mitään. Sain ajan maaliskuulle 2011...odotin jotakin vahvistusta leikkauksesta, mutta soittoa ei kuulunut, joten otin itse yhteyttä Töölöön ja vastaukseksi sain, että joku oli mennyt edelleni kiireellisenä ja minulle oli annettu uusi aika, toukokuun alussa. Kieltäydyin tuosta ajasta, koska viljelijänä oli oltava pellolla, eikä ollut aikaa sairastaa. Sovittiin lääkärin kanssa, että katsotaan vuoden päästä uudelleen ja jouduin viime syksynä vielä magneettikuvaukseen ja kasvain oli tuolloi 8mm. Mitään muita oireita ei edelleenkään ollut kuin tuo humina korvassa ja heikentynyt kuulo.
      Helmikuun ekana päivänä olin Töölössä ja kaikki oli valmista ,klo 8 leikkaussaliin. En pelännyt, koska ajattelin, että en osaa enkä voi asialle mitään, olen taitavien lääkärien käsissä ja tämä kasvainhan on sellainen, että se ei lähetä etäispesäkkeitä eli on AINA hyvänlaatuinen.Taas yksi elämää rikastuttava kokemus lisää, ajattelin!
      Leikkaus kesti n.5tuntia. Lääkitys sairaalassa olo aikanani oli kortisoni ja panadol. Mitään ylimäärästä lääkettä en tarvinut. Päätä ei särkenyt Töölössä kertaakaan ja olo oli muuten hyvä,mutta kävely tuntui hoipertelulta ja turvauduinkin rollaattoriin. Kuulo meni oikeasta korvasta kokonaan, senhän jo tiesinkin, kun lääkäri kertoi . Ja kasvohalvaus tuli myös oikeanpuoleisena: ei pystynyt kunnolla syömään eikä juomaan....ainakaan siististi ! No, sekin paranee aikanaan, sanoi lääkäri. Viikon lepäilyn jälkeen pääsin kotiin. Sairaslomaa toukokuun puoleenväliin asti, 3,5 kk. Lääkäri Töölöstä soitti muutamia kertoja kevään aikana ja tiedusteli vointiani.
      Kotona ollessa alkoi särkeä päätä ja sain tosi rankkoja särkykohtauksia silloin tällöin ja niihin buranaa ja panadolia vuoron perään.
      Nyt 7 kuukautta jälkeenpäin: päänsaäryt vaivaavat vielä, syön vuoronperään 3 tunnin välein panadolia 1g ja burana 600mg. Toisella korvalla en kuule mitään, joten kun kännykkäni soi, enkä muista missä se on, juoksen ympäri taloa ja yritän paikantaa mistä ääni kuuluu; stereokuulo puuttuu. Kasvohalvaus parantunut osittain: ennen kun en saanut silmääni kiinni, nyt se menee nauraessa ja syödessä väkisin kiinni kun liikutan poskilihasta. Itken vieläkin vain terveen puoleisella silmällä. Kävely on vielä joskus hoipertelevaa ja tuntuu että pää ei vieläkään ole oma.
      Haluaisin jo vihdoin ns.selvän päivän kaikkien näiden pillereiden syönnin jälkeen.
      Mitään raskasta työtä, nostamista, vääntämistä, missä paine kohdistuu päähän täytyy välttää, koska se laukaisee päänsäryn. Ennen leikkausta minua hoitanut lääkäri on soittanut ja kysellyt vointiani ja olenkin menossa keskustelemaan hänen kanssaan lääkkeen vaihtamisesta .
      Leikkausta ei kannata pelätä, eikä aikaa sen jälkeen.
      Yritän tehdä asioita joita itse pystyn ja muut saavat tehdä loput.
      Aika parantaa ....

    • Akustiina-76

      Minulta leikattiin heinäkuun puolivälissä 2012 kuulohermokasvain. Oireet alkoivat vuonna 2009, jolloin huomasin kuulon heikenneen vasemmasta korvasta. Työterveyslääkäri ja Kuulonhuoltoliitto tutkivat kuuloa, mutta tyytyivät toteamaan, että seuraillaan tilannetta. Viime talvena kuulo heikkeni edelleen ja vasen korva alkoi soida ja kovat äänet saivat sen tinnittämään kovaa. Tämän lisäksi huulet "puutuivat" vasemmalta puolelta ja tuntuivat "rohtuneilta". Kevään edetessä puutuminen eteni laajemmalle alueelle. Myös kieli ja kitalaki tuntuivat puutuneilta.

      Kesäkuun alussa menin uudelleen työterveyslääkärille, joka tunnisti oireet ja lähetti MRI-kuvaukseen. Kuvissa näkyi n. 2,5 cm kasvain ja sain heti lähetteen Töölön sairaalaan. Varsinainen leikkaus tehtiin heinäkuun puolivälissä. Itse leikkaus kesti 12 tuntia, sillä kasvain oli kietoutunut kasvohermojen ympärille sitkeästi. Lääkäri joutui tästä syystä jättämään osan kasvaimesta paikoilleen. Sairaalassa jouduin olemaan noin viikon verran. Mukana leikkauksessa oli sekä korvalääkäri että neurologi.

      Toivuin leikkauksesta noin kuukaudessa melko normaaliin kuntoon. Alkuun väsymys oli voimakasta, mutta pikkuhiljaa kunto palautui ennalleen. Myös kasvohermot olivat lievästi "halvaantuneet", mutta palasivat normaaliksi jo sairaalassaolon aikana.

      Leikkauksen jälkeen vasemmasta korvasta hävisi kuulo kokonaan, ja olen ymmärtänyt, että kuuloa ei saa palautettua edes minkään laitteen avulla kuulohermon tuhouduttua. Erityisen ikävää kuulon menetys on tilanteissa, jossa on taustamelua. Tällöin puheesta ei saa mitään selvää.

      Positiivista oli se, että koko sairasloman aikana en kärsinyt päänsärystä tai mistään muista oireesta. Tasapainoelin oli "sammunut" kasvaimen ansiosta jo ennen leikkausta, joten en huomannut mitään vaikutusta tasapainooni. Ilmeisesti olin huomaamattani sopeutunut asiaan, kun tasapainoelin oli vähitellen lakannut toimimasta.

      Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen palasin normaaliin työelämään. Yhä edelleen alahuuli tuntuu tunnottomalta, mutta ei haittaa suuresti elämää. Kasvainta seurataan jatkossa siltä varalta, että se kasvaisi. Kasvain kuulemma harvoin kasvaa uudelleen leikkauksen jälkeen, mutta tilannetta tietysti seurataan.

      Summa summarum: Positiivinen mieli auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa.

    • sitkee

      Tällä nimimerkillä kirjoitin jo 7.8.2012. Kasvaimeni otti ja kasvoi nopeasti, se on leikattava. Tapahtunee tammi-helmikuun vaihteessa 2013 Töölön sairaalassa. Nyt tiedän, että oireet ovat olleet olemassa eri tavoin jo kymmenettä vuotta.Kiitokset kaikille kokemuksistaan kirjoittaneille. Rohkaisevaa!

    • wait1

      Onko sitkeelle esitelty sädetyshoitomahdollisuutta. Kuopiossa uudet huippulaitteet!!!

      • Sitkee

        Suositeltiin leikkausta. Tietoa tarkasta ajankohdasta en ole saanut. Lupailtu on toukokuuta 2013. Tässä välillä olen totutellut ajatukseen: leikkaus keskiviikkona jonain vuonna. Olen soitellut jonohoitajalle muutaman kerran, heltisi tuo toukokuu. Kasvaimen koko viime marraskuussa oli 22X17 cm. Kasvohermo joudutaan leikkauksessa kiertämään ja jättämään osa kasvaimesta paikoilleen. Taitaa tietää uutta leikkausta joskus. - Kävelyni hidasta ja hoipertelevaa. Tasapainoilusta lie lihaksetkin kipeytyneet huomattavasti.t. - Lastenlapsista on iloa tässäkin asiassa: vaunuista on hyvä tuki ja turva, kun ulkoilutat heitä ja itseäsi. Sitkeesti odottelen leikkausta.


      • Sitkee

        Johan nyt kävi ilmoitin kasvaimen koon senteissä millien sijaan viestissäni=vastaukessani Waitille. Kasvaimen koko on siis 22x17 mm.


    • hohhoijjaaa

      sädetys ei välttämättä auta

      mulla on molemminpuolin akut seurannassa olleet n. 8 vuotta. täl hetkellä kuulokojeiden varas mennään, kuuloa ei voi pelastaa leikkaamalla vaan leikkauksessa kuulo lähtisi kokonaan. kasvaimien koko muutenkin tosi pieni about 12mm kummallakin puolella. tasapaino meleko huono varsinkin hämärässä.

      kuuroutumista odotellessa.. ikää 22v

    • tiituli3

      Tulen mukaan keskusteluun, vaikka minulla ei vielä ole todettu mitään. Magneettitutkimusaika kuitenkin on, koska kuuloni on alentunut molemmilta puolilta, oikealla en juuri edes kuule ja se tuntuu tukkoiselta. Vahaa siellä ei ole. Vasen korva ei tunnu tukkoiselta.

      Minulla on sellainen tausta, että kasvohermossani oikealla puolella on ollut kasvain, joka leikattiin niin, että hermo katkaistiin, ja leikattiin se kasvainta sisältänyt pätkä pois. Tilalle siirrettiin hermoa kaulalta. Eli minulla on nyt melko hyvin toimiva kasvohermo. Otsa vain ei kunnolla rypisty, eikä oikeasta silmästä tule kyyneliä.

      Mietiskelinkin tuossa, että miksihän teistä joillain on jätetty kasvohermoon kasvainta. Luulisi, että tuollaisen samalaisen siirteen voisi laittaa siihen kasvohermoon teillekin. Minulle vieläpä sanottiin, että kasvohermo toipuu lähes kokonaan, mutta jostain syystä niin ei käynyt. Itse epäilen syyksi sitä, että tuota kasvainta ei heti nähty magneettikuvissa. Minullekin korvaklinikalla sanottiin, että se on joku muutos joka voi olla synnynnynäistäkin. Ei tiedetty mistä johtuu. Sitten paperit ajautuivat erään professorin pöydälle, joka soitti saman tien minulle, että kasvain se on. Hyvänlaatuinen oli tuokin. Mutta kaitpa teilläkin leikkaava lääkäri on tehnyt leikkauksen niiden mahdollisuuksien rajoissa joita on siinä tilanteessa ollut.

      Nyt sitten vain toivon omalta kohdaltani, että tällä kertaa magneettikuvissa ei näkyisi mitään, esim. tätä akustikusneurinoomaa vaikka...

      • Tinnitär

        Heipä tiituli3: Itselläni on ollut toisen korvan kanssa kaikenlaista vaivaa jo noin seitsemän vuotta, ja kaikkien noiden menneiden vuosien aikana olen ravannut kahdellakin eri korvalääkärillä, ja ovat tutkineet ja on kuvattu eri tavoilla oikean puoleisen korvani oireiden vuoksi, lisäksi minullakin on ollut parisen vuotta sitten koettu kasvohermohalvaus oireilevani korvani puolella, ja sen jälkeen sain lisämausteeksi huippausta liikkuessani. Korvalääkärin mukaan huiperrus johtuu tasapainoelimeni tuhoutumisesta kasvohermohalvauksen yhteydessä.
        Minua kiinnostaisi tietää, että millaisia oireita sinulla tiituli oli ennen kuin selvisi, että sinulla oli kasvohermon yhteydessä kasvain, joka sinulta on jo leikattu?

        Kerro myös, onko selvinnyt tilasi mitä korvavaivojesi suhteen on viime aikoina selkeytynyt?


    • tiituli3

      Heippaus Tinnitär: Minulla ei ollut muita oireita kuin kasvohermohalvaus, joka alkoi pikkuhiljaa. Ei ollut kipuja, huimausta, eikä korvaoireita Sain lähetteen neurologille. Otettiin magneettikuvat, joissa ei kasvainta näkynyt. Lukuisten neurologisten tutkimusten jälkeen meinasivat lopettaa tutkimukset, mutta vaadimme vanhempieni kanssa (olin vasta täyttänyt 18), että tutkimuksia täytyy jatkaa. Otettiin ct-kuva, ja siinä se kasvain sitten näkyikin. Sain lähetteen korvaklinikalle, jossa otettiin uudet magneettikuvat, joiden jälkeen alettiin tosiaan väittää, että näkyy vain joku varjostuma ja se voi johtua jostain muustakin kuin kasvaimesta. (Loppuosa tarinasta tuolla aiemmin).

      Nyt korvien suhteen tutkimukset vasta alkavat, joten en vielä tiedä mikä kuulonaleneman syy loppupeleissä on. Kuulo ei ole mielestäni huonontunut sitten viime marraskuun, jolloin työterveyshuollossa kävin, eikä muitakaan oireita ole ilmennyt. Tasapainoaistissa en ole havainnut poikkemaa, Toivottavasti ei löydy mitään leikattavaa, se edellinen kesti 8-9 tuntia silloin.

      Ja toivottavasti sinäkin saisit selvyyden vaivaasi, ja oikean hoidon, jos jotain on tehtävissä. Varsin ikäviä oireita sinulla, ja kestäneetkin jo melko pitkään. Kasvohermo on siitä hankala, että jos hermotus ei toimi, niin lihaksetkin pikkuhiljaa surkastuvat siltä puolelta. Uskon että niin kävi minulle, kun nuo tutkimukset pitkittyivät.

      • Tinnitär

        moi tiituli: Hyvä, kun vanhempasi jaksoivat olla sinnikkäitä tuon kasvohermohalvauksen suhteen, ja vaativat lääkäreitä jatkamaan tutkimuksiasi aikoinaan, että selvisi se kasvhohermon yhteydessä ollut leikattu kasvaimesi.
        En ihmettele yhtään, että noin sullekin on kävi, että pitkittyi diagnoosisi saaminen ja viipyi leikkaus jne., sillä omalla kohdallani olen aivan samankaltaista toimintaa huomannut, että lieneekö säästösyistä eivät mielellään laita kuvauksiin ja muihinkaan tutkmuksiin, koska niin kauan kun potilas tulee vastaanotoille omatoimisesti ja puhekyky ja taju tallella, niin vetkuttelevat lisätutkimusten lähetteiden suhteen.

        Toivottavasti sinun korvaoireitasi lääkärit tutkivat jatkossa tehokkaammin, ja saavat selville, missä vika, ja korjaavat, jos pystyvät.


    • tiituli3

      Tinnitär: Niin se tuntuu nykyään olevan, että nykyään saa välillä suorastaan tapella, että saa asianmukaista hoitoa. Varmaan on pitkälti säästösyistä johtuvaa, että lääkäreillä on tiukat kriteerit, milloin pääsee tutkimuksiin jne. Täytyy tosiaan toivoa, että kaikki sujuisi kuitenkin tällä kertaa vähän helpommin ja nopeammin kuin viimeksi.

      Paraniko sinulla muuten se kasvohermohalvaus? Minun kohdallani tehtiin sekin virhe, etten koskaan saanut ohjeeksi minkäänlaista kasvojumppaa, vaan päinvastoin se leikkauksen jälkeen jopa kiellettiin, ja sanottiin että palautuu itsekseen. Itse kuitenkin salaa harjoittelin hymyilyä, ja silmäluomea niin että menisi kiinni. Ja ne toimivatkin nyt lähes täydellisesti, mutta muihin lihaksiin en ole saanut liikettä läheskään samassa määrin. Siksi pidän tuolloista neuvoa nyt suurena virheenä, mutta sitä luottaa, mitä lääkäri sanoo...

      • Tinnitär

        Heippa tiituli3:

        Kasvohermohalvaukseni parantui noin parissa viikossa vahvan kortisonikuurin ansiosta. Ja edellä mainitun kuurin saaminenkin oli omasta aktiivisuudestani kiinni.
        Nimittäin kun lauantaina iltamyöhäisellä huomasin tuon toisen puolen kasvoistani muuttuneen vinoksi iltapesun yhteydessä, ja siten soitin sairaalan päivystykseen, josta käskettiin heti pikimiten tulemaan sinne. Noh, sinnehän sitten menin, ja siellä vierähtikin miltei aamuyön tunneille saakka ennen kuin pääsin pois sieltä, ja ainoastaan päivystävä lääkäri, joka oli hyvin nuoren oloinen, vastavalmistunut lääkärityttönen teki vain kynätestin ja tiirasi silmiäni jne. ja lupasi laittaa lähetteen korvapolille. Hän ei määrännyt mitään lääkettä, muuta kuin käski ottaa erästä käyttämääni kipulääkettä, jos kipuja ilmaantuisi. Siis aivan käsittämätöntä touhua!
        Soitin sitten maanantaiaamuna, että milloin pääsen sinne korvapolille, ja ilmaisin huoleni halvaantuneesta naamastani, joka näytti todellakin hirveältä. Itketti, kun kuulin, että joskus kuukauden päästä tulee kutsu vasta keskussairaalan korvapolille, jossa olin kylläkin käynyt aiemminkin vakiovaivojani sairaasta korvastani tutkituttamassa aiempien vuosien aikana. Noh, siitä sieppaantuneena lähdin suoraan terveyskeskukseen päivystysvst.otolle ja sain sieltä terveyskeskuslääkäriltä tuon kortisonikuurin, ja hän määräsi vielä antibioottikuurin lisäksi, koska hän varmaankin käsitti väärin, kun näytin vuotta aiempaa tehtyä verikoetulosta, joka neurologin lähetteellä oli tehty, ja verikokeesta oli lausunto epäilystä borreliabakteerituloksesta. Sen tutkinta kuitenkin jätettiin sittemin siihen, koska vasta-ainespesifistitesti näytti negatiivista samasta verinäytteestä. Tottakai se näytti negatiivista, olinhan syönnyt peräti kolme antibioottikuuria edellisen kevään ja kesän kestäneeseen erittäin kivuaalliseen poskiontelotulehdukseen, joka oli aivan käsittämättömän outo oireiltaan muutenkin: kirkasta nestettä valui sieraimesta silloin tällöin, ja kivut olivat posken nenän seuduilla aivan kamalat sekä silmien yläpuolella otsalla. Hajuaistinikin menetin joksikin aikaa kesän aikana. Syksyllä vasta kolmannen antibioottikuurin jälkeen oireet kaikkosivat nenäontelostani, ja kivut loppuivat, mutta korvani oireili kuten ennenkin eli tinnitti, tukotti ja kuuloni oli reippaasti alentunut.
        Minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut poskiontelotulehdusta kuin mitä oli tuo kesän 2009 kestänyt oudon pitkäkestoinen, mukamas poskiontelotulehdus terv.keskuslääkärin tulkitsemana.


      • "aku" vai ei?

        Tervehdys tiituli ja muutkin.

        Minun oli pakko kirjoittaa teille. Minulla on "diagnisoitu" Akustikusneurinooma vuosi sitten. Korvani alkoi lumpsimaan kaksivuotta sitten lukkoon ja siihen perään huimaus oireet.
        Hakeuduin yksityiselle korvalääkärille ja siellä tehtiin kolme kuulotestiä jossa ensimmäisessä kuulo oli todella alentunut ja viimeisessä jo vähän parempi.
        Sitten sain ikään kuin "kohtauksen" pahoinvointia ja huimausta paljon kipua korvan takana ja taka raivossa vuorokauden aikana, jonka jälkeen viikon ihan veto pois. Silloin oli sitten menier epäily mutta laitettiin lähete korvapolille magneettiin. Jonka tuloksena sisäkorvassani näkyi tehostuma sopien olemaan "aku"..Seurantaan ja uudet kuvat vuoden päästä kun oli niin pieni.
        No kohtauksen jälkeen kuulo aleni rajusti korvastani ja humina seuranani. Eli mykäksi meni.
        Vähän aikaa sitten sain uuden "kohtauksen" joka oli ensimmäisen kaltainen mutta sen seurauksena kasvohermoni halvaantui myös ja oli muutenkin rajumpi.
        Minä tietysti jouduin korvapolille ja lähdössä otettiin tt-kuvat kun suljettiin nopeasti tulpat ym.pois.
        Myöhemmin samana päivänä otettiin myös magneettikuvat varjoaineella.
        Siitä se sitten rupesi tutkimukset menemään kun arki koitti. Viikon olin sairaalassa.
        Nimittäin nyt sitten minulla ei olisikaan "akua"..vaan joku tulehduksellinen tehostuma sisäkorvassa. Minulta on otettu vasta-aine kokeita selkäytimestä sekä verestä. Keuhkokuva sekä tehty tasapaino testit.(siinä oli heittoa)
        Mitään ei löydy niistä. Kasvoni ovat yhä halvaantuneet kipuja kasvoissa sekä korvassa ja sen takana sekä takaraivossa.Korva tukossa ja välillä tunnoton.Kyselin tietysti pahanlaatuisuudet ym. sylkirauhaset ym. Ei kuulemma olisi!! No se on hyvä se tietysti. Olen menossa vielä yhteen magneettikuvaan jossa tehostetaan jotain leikkeittä??
        Mutta kuulemma tämä voi jäädä selvittämättä?? Tasapainoni on myös vaurioitunnu mutta tulen toimeen jotenkin.
        Eli löytyy meitä näköjään joilla on vikaa mutta ei tiedetä mitä? Kyllä he ensin epäilivät että johtuisi samasta asiasta mutta viime kerralla sanoivat että voi olla erillinenkin juttu...NO mikä sitten olisi viennyt kuuloni?? "joku sisäkorva prosessi"?? jaaha..no odotetaan uudet kuvat vielä. Kai se on uskottava ettei ole mitään pahanlaatuisuutta kun sanovat. Kurkku vaan on ollut kipeä halvauksesta asti mutta kai sekin voi olla jotain ...


      • aku vai ei ?
        "aku" vai ei? kirjoitti:

        Tervehdys tiituli ja muutkin.

        Minun oli pakko kirjoittaa teille. Minulla on "diagnisoitu" Akustikusneurinooma vuosi sitten. Korvani alkoi lumpsimaan kaksivuotta sitten lukkoon ja siihen perään huimaus oireet.
        Hakeuduin yksityiselle korvalääkärille ja siellä tehtiin kolme kuulotestiä jossa ensimmäisessä kuulo oli todella alentunut ja viimeisessä jo vähän parempi.
        Sitten sain ikään kuin "kohtauksen" pahoinvointia ja huimausta paljon kipua korvan takana ja taka raivossa vuorokauden aikana, jonka jälkeen viikon ihan veto pois. Silloin oli sitten menier epäily mutta laitettiin lähete korvapolille magneettiin. Jonka tuloksena sisäkorvassani näkyi tehostuma sopien olemaan "aku"..Seurantaan ja uudet kuvat vuoden päästä kun oli niin pieni.
        No kohtauksen jälkeen kuulo aleni rajusti korvastani ja humina seuranani. Eli mykäksi meni.
        Vähän aikaa sitten sain uuden "kohtauksen" joka oli ensimmäisen kaltainen mutta sen seurauksena kasvohermoni halvaantui myös ja oli muutenkin rajumpi.
        Minä tietysti jouduin korvapolille ja lähdössä otettiin tt-kuvat kun suljettiin nopeasti tulpat ym.pois.
        Myöhemmin samana päivänä otettiin myös magneettikuvat varjoaineella.
        Siitä se sitten rupesi tutkimukset menemään kun arki koitti. Viikon olin sairaalassa.
        Nimittäin nyt sitten minulla ei olisikaan "akua"..vaan joku tulehduksellinen tehostuma sisäkorvassa. Minulta on otettu vasta-aine kokeita selkäytimestä sekä verestä. Keuhkokuva sekä tehty tasapaino testit.(siinä oli heittoa)
        Mitään ei löydy niistä. Kasvoni ovat yhä halvaantuneet kipuja kasvoissa sekä korvassa ja sen takana sekä takaraivossa.Korva tukossa ja välillä tunnoton.Kyselin tietysti pahanlaatuisuudet ym. sylkirauhaset ym. Ei kuulemma olisi!! No se on hyvä se tietysti. Olen menossa vielä yhteen magneettikuvaan jossa tehostetaan jotain leikkeittä??
        Mutta kuulemma tämä voi jäädä selvittämättä?? Tasapainoni on myös vaurioitunnu mutta tulen toimeen jotenkin.
        Eli löytyy meitä näköjään joilla on vikaa mutta ei tiedetä mitä? Kyllä he ensin epäilivät että johtuisi samasta asiasta mutta viime kerralla sanoivat että voi olla erillinenkin juttu...NO mikä sitten olisi viennyt kuuloni?? "joku sisäkorva prosessi"?? jaaha..no odotetaan uudet kuvat vielä. Kai se on uskottava ettei ole mitään pahanlaatuisuutta kun sanovat. Kurkku vaan on ollut kipeä halvauksesta asti mutta kai sekin voi olla jotain ...

        Vielä sen verran Tiituli

        Oliko kasvaimesi kasvohermossa minkä laatuinen? Ja miten se ei näkynnyt magneetissa mutta näkyi ct kuvassa:


      • Tinnitär
        "aku" vai ei? kirjoitti:

        Tervehdys tiituli ja muutkin.

        Minun oli pakko kirjoittaa teille. Minulla on "diagnisoitu" Akustikusneurinooma vuosi sitten. Korvani alkoi lumpsimaan kaksivuotta sitten lukkoon ja siihen perään huimaus oireet.
        Hakeuduin yksityiselle korvalääkärille ja siellä tehtiin kolme kuulotestiä jossa ensimmäisessä kuulo oli todella alentunut ja viimeisessä jo vähän parempi.
        Sitten sain ikään kuin "kohtauksen" pahoinvointia ja huimausta paljon kipua korvan takana ja taka raivossa vuorokauden aikana, jonka jälkeen viikon ihan veto pois. Silloin oli sitten menier epäily mutta laitettiin lähete korvapolille magneettiin. Jonka tuloksena sisäkorvassani näkyi tehostuma sopien olemaan "aku"..Seurantaan ja uudet kuvat vuoden päästä kun oli niin pieni.
        No kohtauksen jälkeen kuulo aleni rajusti korvastani ja humina seuranani. Eli mykäksi meni.
        Vähän aikaa sitten sain uuden "kohtauksen" joka oli ensimmäisen kaltainen mutta sen seurauksena kasvohermoni halvaantui myös ja oli muutenkin rajumpi.
        Minä tietysti jouduin korvapolille ja lähdössä otettiin tt-kuvat kun suljettiin nopeasti tulpat ym.pois.
        Myöhemmin samana päivänä otettiin myös magneettikuvat varjoaineella.
        Siitä se sitten rupesi tutkimukset menemään kun arki koitti. Viikon olin sairaalassa.
        Nimittäin nyt sitten minulla ei olisikaan "akua"..vaan joku tulehduksellinen tehostuma sisäkorvassa. Minulta on otettu vasta-aine kokeita selkäytimestä sekä verestä. Keuhkokuva sekä tehty tasapaino testit.(siinä oli heittoa)
        Mitään ei löydy niistä. Kasvoni ovat yhä halvaantuneet kipuja kasvoissa sekä korvassa ja sen takana sekä takaraivossa.Korva tukossa ja välillä tunnoton.Kyselin tietysti pahanlaatuisuudet ym. sylkirauhaset ym. Ei kuulemma olisi!! No se on hyvä se tietysti. Olen menossa vielä yhteen magneettikuvaan jossa tehostetaan jotain leikkeittä??
        Mutta kuulemma tämä voi jäädä selvittämättä?? Tasapainoni on myös vaurioitunnu mutta tulen toimeen jotenkin.
        Eli löytyy meitä näköjään joilla on vikaa mutta ei tiedetä mitä? Kyllä he ensin epäilivät että johtuisi samasta asiasta mutta viime kerralla sanoivat että voi olla erillinenkin juttu...NO mikä sitten olisi viennyt kuuloni?? "joku sisäkorva prosessi"?? jaaha..no odotetaan uudet kuvat vielä. Kai se on uskottava ettei ole mitään pahanlaatuisuutta kun sanovat. Kurkku vaan on ollut kipeä halvauksesta asti mutta kai sekin voi olla jotain ...

        Jaahas, no, mehän olemme sitten ns. samassa veneessä oireittemme kera.

        Kummallista on sinunkin kohdalla, ettei syytä ole löydetty vielä, vaikka sinua on tutkittu enemmän kuin minua.
        Tasapainokoe piti tehdä minullekin koneellisesti keskussairaalassa, mutta sekin oli sitten semmonen, että keskussairaalan korvaklinikan ylilääkäri kävelytti edes takaisin minua huoneen poikki, ja totesi, että se on tarpeetonta tehdä koneella, koska jalkani eivät horjahdelleet -- voi helskutti soikoon sentään, ajattelin silloin ja vieläkin, että eihän se koordinaatiokykyyni suorastaan ole vaikuttanutkaan tuo tasapainoelimeni tuhoutuminen sairaasta sisäkorvastani kasvohermohalvauksen yhteydessä vaan huipperehtemistunne on pääkopan sisällä kun liikun jossakin avarassa tilassa kuten esim. kauppakeskuksissa tai pimeän aikaan ulkona. Toinen korvalääkäri testasi minua tasapainohäiriöni suhteen sellaisella askellustestillä eräällä vastaanottokäynnilläni kasvohermohalvauksen jälkeisenä aikana, ja se on sellainen koe, jossa pistetään silmät kiinni ja paikallaan askelletaan reippaasti ja kun pysähdytään, niin normisti ei ihminen ole kääntynyt mihinkään, mutta minä löysin nokkani osoittavan aina aivan toisaalle kuin alkuperäisesti eli tasapainohäiriöni osoittautuu suuntautuvan oikean puoleiseksi - niinpä ihan kun en sitä itse ole tämän parin vuoden aikana muutenkin jo huomannut!


      • aku vai ei?
        Tinnitär kirjoitti:

        Jaahas, no, mehän olemme sitten ns. samassa veneessä oireittemme kera.

        Kummallista on sinunkin kohdalla, ettei syytä ole löydetty vielä, vaikka sinua on tutkittu enemmän kuin minua.
        Tasapainokoe piti tehdä minullekin koneellisesti keskussairaalassa, mutta sekin oli sitten semmonen, että keskussairaalan korvaklinikan ylilääkäri kävelytti edes takaisin minua huoneen poikki, ja totesi, että se on tarpeetonta tehdä koneella, koska jalkani eivät horjahdelleet -- voi helskutti soikoon sentään, ajattelin silloin ja vieläkin, että eihän se koordinaatiokykyyni suorastaan ole vaikuttanutkaan tuo tasapainoelimeni tuhoutuminen sairaasta sisäkorvastani kasvohermohalvauksen yhteydessä vaan huipperehtemistunne on pääkopan sisällä kun liikun jossakin avarassa tilassa kuten esim. kauppakeskuksissa tai pimeän aikaan ulkona. Toinen korvalääkäri testasi minua tasapainohäiriöni suhteen sellaisella askellustestillä eräällä vastaanottokäynnilläni kasvohermohalvauksen jälkeisenä aikana, ja se on sellainen koe, jossa pistetään silmät kiinni ja paikallaan askelletaan reippaasti ja kun pysähdytään, niin normisti ei ihminen ole kääntynyt mihinkään, mutta minä löysin nokkani osoittavan aina aivan toisaalle kuin alkuperäisesti eli tasapainohäiriöni osoittautuu suuntautuvan oikean puoleiseksi - niinpä ihan kun en sitä itse ole tämän parin vuoden aikana muutenkin jo huomannut!

        Tinnitär ja muutkin

        Se testi mikä minulle tehtiin oli todella mielnkiinotinen. Siinä oltiin semmoinen myssypäässä ja se tehtiin istuen. Tuijottettiin valoja ym. Kone etsi silmistäni nystargsmusta (silmävarvettä) jota todella olija on varmaan vieläkin. Silmä ikäänkuin hakkaa oikeialle ja sitten jos käännän pääni nopeasti se lähtee viemään.
        Lääkäri kyllä puhui, että voidaan tehdä joku muukin testi vielä en kyllä tiedä mikä.
        Onko sinusta tinnitär otettu mitään magneetti/ct-kuvia päästä? Käsittääkseni jos kasvohermohalvaukseen liittyy muitakin oireita ja on niikuin epätyypillinen niin pitäisi kuvata. Mutta sulla kyllä helpotti se niin pian että voi olla, että siitä katsoivat ettei ole tarvetta. Minulla on takan myös kortisonikuuri mutta ei ole helpottanut halvaus kuukaudessa mutta ollaan toiveikkaita. Näitä outoja kipuja on vaikea käsittää mutta kai se kun hermo on vaurioitunut niin se aiheuttaa vaikka mitä. Mutta toi kurkkukipu ja paikkojen särky on outoa ilman muit aflunssan oireita. Mutta nythän on liikkeellä vaikka mitä pöpöä ym.
        En tiedä missä päin suomea olet, että missä tutkimuksiasi suoritetaan. Oletko päässyt yliopistolliseen sairaalaan tutkimuksiin ym. seitsemänvuotta on kuitenkin aika kauan olla oireiden kanssa.


    • Tinnitär

      Tinnitär vastailee: Aivoni on magn.kuvattu ekan kerran tämän korvaoireiluni vuoksi vuonna 2007 korvalääkärin lähetteellä ja myöhemmin ennen kasvohermohalvausta neurologin lähetteellä kerran; ja silloin sisäkorvassani oli tulehduksellista varjostumaa sekä kasvohermohalvauksen jälkeen on magneettikuvattu vuonna 2010 kahteen eri kertaan. Ennen korvalääkärin määräämää kortisonikuuria ja sen kuurin lopettamisen jälkeen.
      En ole vielä ollut yliopistollisessa sairaalassa tutkimuksissa. Keskussairaalassa olen kuvauksissa piipahtanut.

      • aku vai ei ?

        Moro taas

        No oliko kortisonikuurin jälkeen tapahtunnut sille varjostumalle mitään? Mitä he sanoivat, että se varjostuma olisi?
        Onko sulta otettu noita tulehduksellisia kokeita? Verestä tai selkäytimestä?
        On nämä asiat metkoja. Minulla on halvauksen jälkeen ollut todella "pönttö" olo päässä. Tasapaino on aika kivasti korjaantunnu ja olen minä tottunnu jo pineen heittelehtimiseenkin. Mutta oireet kaiekti voi olla aika "invalidisoivia" ja inhoittavia kun ovat tällä alueella.
        Olisi se kiva tietysti tietää, että mikä vaivaa. Kasvohermohalvauksiahan tulee ihmisille mutta meillä kun on tota muutakin oiretta.
        Olenkin kysynny ettö mitä seuraavaksi. No sitä tietyati ei kukaan sanoa mutta kokeiden perusteilla kuulemma ei nyt mitää kauheaa pitäisi tapahtua.
        Hyvä, että sua on kuitenkin kuvattu eikä mitään pahaa ole näkynnyt.


      • Tinnitär
        aku vai ei ? kirjoitti:

        Moro taas

        No oliko kortisonikuurin jälkeen tapahtunnut sille varjostumalle mitään? Mitä he sanoivat, että se varjostuma olisi?
        Onko sulta otettu noita tulehduksellisia kokeita? Verestä tai selkäytimestä?
        On nämä asiat metkoja. Minulla on halvauksen jälkeen ollut todella "pönttö" olo päässä. Tasapaino on aika kivasti korjaantunnu ja olen minä tottunnu jo pineen heittelehtimiseenkin. Mutta oireet kaiekti voi olla aika "invalidisoivia" ja inhoittavia kun ovat tällä alueella.
        Olisi se kiva tietysti tietää, että mikä vaivaa. Kasvohermohalvauksiahan tulee ihmisille mutta meillä kun on tota muutakin oiretta.
        Olenkin kysynny ettö mitä seuraavaksi. No sitä tietyati ei kukaan sanoa mutta kokeiden perusteilla kuulemma ei nyt mitää kauheaa pitäisi tapahtua.
        Hyvä, että sua on kuitenkin kuvattu eikä mitään pahaa ole näkynnyt.

        Heipä jälleen "aku vai ei":

        Viimeisimmällä käynnilläni hoiteleva korvalääkärini ( = kylläkin pätevä ja kokenut ko. alansa lääkäri) kertoi, että silloisen kortisonikuurin jälkeen otetussa magn.kuvassa tulehduksellinen varjostuma mukamas oli häipynyt, ja varmaankin, koska kortisonihan on tehokas ja vaikuttava lääkeaine kaikkeen muuhunkin. Joka tapauksessa minunkaan oireeni eivät ole tähän päivään mennessä kadonneet mihinkään eli tinnitus, tukkoisuus, kuulon reipas alentuminen jne.
        Kyllä nämä vaivat vaikuttavat todellakin elämisen laatuun, ei oo kieltäminen.

        Kontrollikäyntiä odotellessa.


      • Tinnitär
        aku vai ei ? kirjoitti:

        Moro taas

        No oliko kortisonikuurin jälkeen tapahtunnut sille varjostumalle mitään? Mitä he sanoivat, että se varjostuma olisi?
        Onko sulta otettu noita tulehduksellisia kokeita? Verestä tai selkäytimestä?
        On nämä asiat metkoja. Minulla on halvauksen jälkeen ollut todella "pönttö" olo päässä. Tasapaino on aika kivasti korjaantunnu ja olen minä tottunnu jo pineen heittelehtimiseenkin. Mutta oireet kaiekti voi olla aika "invalidisoivia" ja inhoittavia kun ovat tällä alueella.
        Olisi se kiva tietysti tietää, että mikä vaivaa. Kasvohermohalvauksiahan tulee ihmisille mutta meillä kun on tota muutakin oiretta.
        Olenkin kysynny ettö mitä seuraavaksi. No sitä tietyati ei kukaan sanoa mutta kokeiden perusteilla kuulemma ei nyt mitää kauheaa pitäisi tapahtua.
        Hyvä, että sua on kuitenkin kuvattu eikä mitään pahaa ole näkynnyt.

        .....niin että selkäytimestä ei ole koetta vielä otettu.


      • tiituli3
        Tinnitär kirjoitti:

        .....niin että selkäytimestä ei ole koetta vielä otettu.

        Heippa Tiinitär ja Aku vai ei? Olen ollut vähän kiireinen, mutta parempi vastata myöhään kuin ei milloinkaan. Elikäs Tinnitär: Hyvä juttu, että kasvohalvaukseen auttoi se kortisoni. Minulle alettiin jo terveyskeskuslääkärillä puhua kasvaimen mahdollisuudesta ennen mitään tutkimuksia. Kun minulla tuo kasvohalvaus tuli kuukausien kuluessa pikkuhiljaa, eikä päivässä parissa,, eli oli ns. epätyypillinen. Oletan että sen vuoksi en saanut sitä kortisoniakaan sitten. Ja epäilyhän osottautuikin sitten myöhemmin todeksi, joten tuskinpa olisi auttanutkaan. Minulta otettiin silti myös tuo borrelioosi-testi tk-lääkärin toimesta, mutta se oli negatiivinen.

        Aku vai ei: Minun kasvohermokasvaimeni ei itse asiassa ollut neurinooma, eli hermokudoskasvain, vaan meningiooma, joka on siis (yleensä) hyvänlaatuinen aivokalvokasvain. Olen lukenut, että tuollainen voi olla myös kuulohermossa, eli sielläkään ei aina ole neurinooma-tyyppinen kasvain. Tuo meningiooma on siitä vähän ikävämpi, että se saattaa uusiakin, joten minäkin juoksin 1-2 vuoden välein magneettikuvissa leikkauksen jälkeenkin vielä viisi vuotta. Sitä en tiedä, toimitaanko akustikusneurinooman kohdalla samoin.

        Syytä siihen, miksi tuota kasvainta ei minulla nähty siinä ensimmäisessä mri-kuvassa en toki täysin tiedä, mutta se poikkesi korvaklinikan teettämistä kuvista ainakin siten, että varjoainetta ei käytetty lainkaan, joten olisikohan ollut hankalampi havaita. Ehkäpä ne etsivätkin jotain isompaa kasvainta, eivätkä sellaista pientä kasvohermoa pitkin kulkevaa paksuuntumaa, jollainen se kasvain oikeastaan oli. Ja sittenhän ne itse asiassa löysivät tuon varjostuman sieltä magneettikuvistakin, kun se oli nähty siellä ct-kuvissa. Eli sitten osasivat katsoa vähän tarkemmin sitä aluetta.

        Ikävältä kuulostaa aku vai ei? tuo sinunkin vaivasi. Toivottavasti saat sinäkin siihen avun mahdollisimman pian.


      • tiituli3
        tiituli3 kirjoitti:

        Heippa Tiinitär ja Aku vai ei? Olen ollut vähän kiireinen, mutta parempi vastata myöhään kuin ei milloinkaan. Elikäs Tinnitär: Hyvä juttu, että kasvohalvaukseen auttoi se kortisoni. Minulle alettiin jo terveyskeskuslääkärillä puhua kasvaimen mahdollisuudesta ennen mitään tutkimuksia. Kun minulla tuo kasvohalvaus tuli kuukausien kuluessa pikkuhiljaa, eikä päivässä parissa,, eli oli ns. epätyypillinen. Oletan että sen vuoksi en saanut sitä kortisoniakaan sitten. Ja epäilyhän osottautuikin sitten myöhemmin todeksi, joten tuskinpa olisi auttanutkaan. Minulta otettiin silti myös tuo borrelioosi-testi tk-lääkärin toimesta, mutta se oli negatiivinen.

        Aku vai ei: Minun kasvohermokasvaimeni ei itse asiassa ollut neurinooma, eli hermokudoskasvain, vaan meningiooma, joka on siis (yleensä) hyvänlaatuinen aivokalvokasvain. Olen lukenut, että tuollainen voi olla myös kuulohermossa, eli sielläkään ei aina ole neurinooma-tyyppinen kasvain. Tuo meningiooma on siitä vähän ikävämpi, että se saattaa uusiakin, joten minäkin juoksin 1-2 vuoden välein magneettikuvissa leikkauksen jälkeenkin vielä viisi vuotta. Sitä en tiedä, toimitaanko akustikusneurinooman kohdalla samoin.

        Syytä siihen, miksi tuota kasvainta ei minulla nähty siinä ensimmäisessä mri-kuvassa en toki täysin tiedä, mutta se poikkesi korvaklinikan teettämistä kuvista ainakin siten, että varjoainetta ei käytetty lainkaan, joten olisikohan ollut hankalampi havaita. Ehkäpä ne etsivätkin jotain isompaa kasvainta, eivätkä sellaista pientä kasvohermoa pitkin kulkevaa paksuuntumaa, jollainen se kasvain oikeastaan oli. Ja sittenhän ne itse asiassa löysivät tuon varjostuman sieltä magneettikuvistakin, kun se oli nähty siellä ct-kuvissa. Eli sitten osasivat katsoa vähän tarkemmin sitä aluetta.

        Ikävältä kuulostaa aku vai ei? tuo sinunkin vaivasi. Toivottavasti saat sinäkin siihen avun mahdollisimman pian.

        Sitä jäin vielä miettimään, että mistähän nuo lääkärit näkevät niissä kuvissa, että kyseessä on tulehduksellinen muutos eikä kasvain? Kun minullekin alkuun väitettiin, että saattaa olla muukin muutos kyseessä, eikä kasvain. Ja ainakin aku vai ei on saanut diagnoosiksi sekä akustikusneurinooman että tulehduksen (jos oikein ymmärsin).


      • Aku vai ei?
        tiituli3 kirjoitti:

        Sitä jäin vielä miettimään, että mistähän nuo lääkärit näkevät niissä kuvissa, että kyseessä on tulehduksellinen muutos eikä kasvain? Kun minullekin alkuun väitettiin, että saattaa olla muukin muutos kyseessä, eikä kasvain. Ja ainakin aku vai ei on saanut diagnoosiksi sekä akustikusneurinooman että tulehduksen (jos oikein ymmärsin).

        Tevehdys
        Tiituli ym..

        Juu kyllä se varjoaineen vaatii etä nähdään kunnolla ja tehostuu asiat.

        No minun kohdalla aku diagnoosiin päädyttiin ihan tyypillisten oireiden takia ja magneettikuvassa näkyneeseen tehostumaan. Siinä varmaan selitys.Kuuloni oli heikentynyt kovasti(toisesta korvasta) ja huimasi sekä tinnitti. Aku on kuulohermonkasvain.
        Minulla oli kontrolli aika nyt helmikuussa ja siinä varmaan olisi sitten näkynnyt sama kuin silloin kun otettiin, kun halvaus tapahtui eli se tehostuma olisi ikäänkuin liikkunut aavistuksen ja vähän hävinnyt. Mikään kasvain ei "pompi".Olivat kyllä itsekkin aika ihmeissään..Samojen kuvien yhteydessä minulla näkyi myös toisella puolella(vasemmalla) olevan korvakäytävän alueella 5mm. tehostuma sopien juuri samaksi kasvaimeksi kuin sinulla oli kasvohermossa tai sitten se on vain verisuoni sanotiin korvaklinikalla. Se tehostuma on näkynnyt jo 2009-vuoden kuvissa ja ei ole muuttunut miksikään(ei kasvannut, eikä oirehdi ym.) Eli siihen tulee seuranta.Päässä on kuulemma paljon kudoksia ym. En tiedä vaikuttaisiko se kuuloon.
        Minun oikea korvani on nyt kuitenkin kuuro ja kasvot halvaantuneet ja sekin oli epätyypillistä vaikka tapahtuikin vuorokauden sisällä. Kuulo on lähtenyt kahdenvuoden sisällä oireiden alusta.
        Veri-sekä selkäydinkokeista ei ole ilmennyt mitään tulehduksellisuutta tai siihen viittaavaa: Vielä otettiin uudestaan laajaverenkuva tossa viimeviikolla ja kaikki arvot ok. Eilen kävin magneetissa uudestaan jossa tehostettiin jotenkin leikkeitä en tiedä mitä.
        Välillä kaiketi kasvaimen varsinkin hyvänlaatuisen löytäminen on vaikeaa tai kuvien tulkitseminen. Sinun kohdalla kun halvaus eteni pikkuhiljaa niin se todella kertoo kasvaimesta niin olen lukenut jostain. Tiedätkö miten se sinun kasvaimesi käyttäytyy jos on korvassa?
        Asun eteläsuomessa ja meillä kyllä on käsittääkseni todella hyvä osaaminen korva klinikalla ja töölöössä. Minunkin kuvia on katsottu molemmissa paikoissa.
        Kysyit, että voiko aku kasvaan uudestaan niin siitä uusimisesta en niin tarkaan tiedä kaiketi voi sekin mutta joskus joudutaan jättämään kasvain että säästyisi kasvohermo tai se on semmoissa paikassa että on parempi vähän jättää ja silloi se todella voi kasvaa uudestaankin. Silloin sitä sitten kontroloidaan ja kontroloidaan sitä silloinkin vaikka kaikki olisi saatu pois mutta kaiketi harvemmin. Käytännöt varmaan vaihtelee?
        Nyt sitten odottelen uusien kuvien tuloksia, uskon tietysti että kuukausi sitten otetuissa kuvissa olisi jo näkynnyt jos on joian pahanlaatuisuuksia kun ne jotenkin varaa varjoainetta jos mitään olen ymmärtänyt mutta näissäkin on poikeuksia ja aivoissani ei ole näkynnyt mitään outoa.
        Et onko nyt sitten jotain kasvainta vain. Leikkeitä otetaan jotenkin eri suunnista ym. et näkyy se tehostuma paremmin ja ne otti muutenkin vielä tarkemmankuvan ja tehosti määrättyjä alueita
        TT-kuva oli vissiin semmoine ronski veto kun nopeasti katotiin onko tukoksia tai vuotoa.
        Näillä nyt sitten mennää ja odotellaa pariviikkoa tuloksia josko mysteeri selviäisi.
        Oloni on kyllä kohentunut aika kivasti paitsi halvaus on vaan ja silmän kanssa saa touhuta välillä aika kivasti.


      • tiituli3
        Aku vai ei? kirjoitti:

        Tevehdys
        Tiituli ym..

        Juu kyllä se varjoaineen vaatii etä nähdään kunnolla ja tehostuu asiat.

        No minun kohdalla aku diagnoosiin päädyttiin ihan tyypillisten oireiden takia ja magneettikuvassa näkyneeseen tehostumaan. Siinä varmaan selitys.Kuuloni oli heikentynyt kovasti(toisesta korvasta) ja huimasi sekä tinnitti. Aku on kuulohermonkasvain.
        Minulla oli kontrolli aika nyt helmikuussa ja siinä varmaan olisi sitten näkynnyt sama kuin silloin kun otettiin, kun halvaus tapahtui eli se tehostuma olisi ikäänkuin liikkunut aavistuksen ja vähän hävinnyt. Mikään kasvain ei "pompi".Olivat kyllä itsekkin aika ihmeissään..Samojen kuvien yhteydessä minulla näkyi myös toisella puolella(vasemmalla) olevan korvakäytävän alueella 5mm. tehostuma sopien juuri samaksi kasvaimeksi kuin sinulla oli kasvohermossa tai sitten se on vain verisuoni sanotiin korvaklinikalla. Se tehostuma on näkynnyt jo 2009-vuoden kuvissa ja ei ole muuttunut miksikään(ei kasvannut, eikä oirehdi ym.) Eli siihen tulee seuranta.Päässä on kuulemma paljon kudoksia ym. En tiedä vaikuttaisiko se kuuloon.
        Minun oikea korvani on nyt kuitenkin kuuro ja kasvot halvaantuneet ja sekin oli epätyypillistä vaikka tapahtuikin vuorokauden sisällä. Kuulo on lähtenyt kahdenvuoden sisällä oireiden alusta.
        Veri-sekä selkäydinkokeista ei ole ilmennyt mitään tulehduksellisuutta tai siihen viittaavaa: Vielä otettiin uudestaan laajaverenkuva tossa viimeviikolla ja kaikki arvot ok. Eilen kävin magneetissa uudestaan jossa tehostettiin jotenkin leikkeitä en tiedä mitä.
        Välillä kaiketi kasvaimen varsinkin hyvänlaatuisen löytäminen on vaikeaa tai kuvien tulkitseminen. Sinun kohdalla kun halvaus eteni pikkuhiljaa niin se todella kertoo kasvaimesta niin olen lukenut jostain. Tiedätkö miten se sinun kasvaimesi käyttäytyy jos on korvassa?
        Asun eteläsuomessa ja meillä kyllä on käsittääkseni todella hyvä osaaminen korva klinikalla ja töölöössä. Minunkin kuvia on katsottu molemmissa paikoissa.
        Kysyit, että voiko aku kasvaan uudestaan niin siitä uusimisesta en niin tarkaan tiedä kaiketi voi sekin mutta joskus joudutaan jättämään kasvain että säästyisi kasvohermo tai se on semmoissa paikassa että on parempi vähän jättää ja silloi se todella voi kasvaa uudestaankin. Silloin sitä sitten kontroloidaan ja kontroloidaan sitä silloinkin vaikka kaikki olisi saatu pois mutta kaiketi harvemmin. Käytännöt varmaan vaihtelee?
        Nyt sitten odottelen uusien kuvien tuloksia, uskon tietysti että kuukausi sitten otetuissa kuvissa olisi jo näkynnyt jos on joian pahanlaatuisuuksia kun ne jotenkin varaa varjoainetta jos mitään olen ymmärtänyt mutta näissäkin on poikeuksia ja aivoissani ei ole näkynnyt mitään outoa.
        Et onko nyt sitten jotain kasvainta vain. Leikkeitä otetaan jotenkin eri suunnista ym. et näkyy se tehostuma paremmin ja ne otti muutenkin vielä tarkemmankuvan ja tehosti määrättyjä alueita
        TT-kuva oli vissiin semmoine ronski veto kun nopeasti katotiin onko tukoksia tai vuotoa.
        Näillä nyt sitten mennää ja odotellaa pariviikkoa tuloksia josko mysteeri selviäisi.
        Oloni on kyllä kohentunut aika kivasti paitsi halvaus on vaan ja silmän kanssa saa touhuta välillä aika kivasti.

        Heips aku vai ei! Sinuakin näemmä paljon tutkittu, ja tosiaan ovat vielä keskenkin. Toivottavasti nuo uudet magneettikuvat tosiaan selventäisivät asioita vielä. Ja kyllähän tuo sinunkin kasvohalvauksesi on epätyypillinen, sillä siihen ei kuulu käsittääkseni kuulon alenema kuitenkaan, tapahtuipa miten nopeasti/hitaasti hyvänsä.

        En minäkään tiedä sen tarkemmin tuosta, että miten meningiooma käyttäytyy jos on korvassa. Minun kohdallani se selvisi vasta kasvaimesta otetuista koepaloista, ja oli leikanneelle lääkärillekin yllätys, hän oli kuulema törmännyt vain noihin neurinoomiin. Ehkäpä johtui siitäkin, että oli korvalääkäri ja puhutaan kuitenkin 90-luvun puolivälistä. Eli minun jälkeeni on voinut noitakin tapauksia olla. Minähän olin epätyypillinen tapaus sikälikin, että sanoivat tuollaisten kasvainten tulevan yleensä keski-ikäisille tai vanhemmille (en tiedä koskeeko vain kasvohermon neurinoomaa, kun sitä vielä siinä vaiheessa epäiltiin). Minä olin silloin 19-vuotias.

        Minäkin asun etelä-suomessa, joten varmasti olen aikalailla hyvässä paikassa hoidossa. Töölö ei silloin aikanaan ole minua hoitanut, mutta kaipa olisi jos tarvetta olisi nähty korvaklinikalla.


    • oireita on

      Onko teillä kuulohermokasvain aiheuttanut nieltäessä oireita korvaan?

    • tiituli3

      Kerron vielä lyhyesti, mitä tutkimuksissa lopulta selvisi: Minä voin huokaista helpotuksesta, sillä lääkäri pystyi kuulontutkimuksen ja korviin katsomisen jälkeen kertomaan, että minulla ei ole akustikusneurinoomaa. Magneettitutkimukseen ei nyt tarvitsekaan mennä. Minulla syy on välikorvaperäinen, eli tärykalvo on tarttunut kiinni kuuloluihin, ja siihen liittyen se huonompi korva on puoliksi lukossa. Ja senhän arvaa, että sellaisella korvalla kuulee huonommin. Se jäi hieman epäselväksi, että onko ko. korvan kautta tehdyllä meningioomaleikkauksella mitään osuutta tuohon heikentyneeseen kuuloon.

      Tärkein syy tuohon tärykalvo-juttuun on kuitenkin ilmeisesti lapsena sairastetut lukuisat korvatulehdukset. Se, että korkeat äänet ovat molemmissa korvissa heikentyneet jäi myös hieman epäselväksi, koska en ole vielä mikään seniori läheskään. Monesti johtuu esim. melusta. Kuulolaitteen kumminkin saan, mikäli koen että on vaikeuksia esim. töissä. Itse saan harkita asian niinkuin parhaaksi katson.

      Minä siis poistun takavasemmalle tästä ketjusta tällä erää, ja toivottavasti ei tarvitse tehdä paluuta myöhemminkään:)

    • En tiiä, vielä...

      Itselläni vasta diagnosoitu kuulohermokasvain ja on aika paljon nielemistä tässä asiassa. Tuli vaan mieleen että miksi niitä verikokeita niin usein otetaan, jäi epäselväksi järkytykseltä...

    • korvaoikku

      Hei,
      Minua kiinnostaa tietää miten kuulohermokasvain oikein syntyy?

    • Korvapuoli

      Jostain luin, että kuulohermokasvain on näitä "kännykkätauteja", mutta "Katainen" lopetti kännykkätautien tutkimusrahat.

      • En tiiä, vielä...

        Eiköhän kuulohermokasvaimetkin synny niinku muutkin kasvaimet, ilman mitään puhelimiakin.


    • epätoivoinen

      tyttärelläni on ollutkova korva kipu jonka takia hakeutui hoitoon joensuussa asuu ei tehtyensin viljelyä jotta olis selvinnyt mikä siellä kasvaa mätää vuotaa eikä sitä tiedetä minne asti levinnyt hoidettu väärin pompoteltu otettu sairaalaan laitettu kotiin antibiootti mitä sai ei tehonnut koko kesä mennyt vaivan takia täällä ei tiedetä miten hoitaa kuopioon pitäisi päästä jos siellä selviisi särkylääkkeitä vahvoja joutuu syömään ettei autolla voi ajaa samalla tavalla huimaa myös tytärtäni mutta ei vain tapahu mitään leikkaus varmaan auttais että sais märkää imettyä onkaloista

      • Pisteitä ja pilkkuja

        Laita joku piste väliin. Kiihdyksissä ladeltu ajatuksenvirta vie viestiltä uskottavuutta


    • Kaikupohja

      Hei! Sairastuin syksyllä flunssaan. Söin antibiootti-kortisoni-monet yskänlääkkeet.
      Tästä jäi korvaani jatkuva huuto. Etenkin yöllä on tosi häiritsevää.

      Olen käynyt kahdella lääkärillä vaivastani. Toinen heistä sanoi vaivan olevan flunssan jälkitautia- toinen epäili kystää korvassani.
      Olen n. kaksi kuukautta kuunnellut tätä vonkumista. Nyt kärsivällisyys on loppumassa.
      Mistä saisin nopeasti apua tilanteeseen? Koko elämä pyörii tämän vaivan ympärillä.

      Olen kaikista neuvoista kiitollinen!

      • sonojah

        Kannattaa varata aika lääkäriin


    • sonoja

      Minä olen 11.v ja minulla on huomenna magneetti kuvaus sen varalta että siellä olisi kasvain

    • Tä-Hä-Mitä

      Kerronpas tässä oman tarinani. Kaksi ja puoli vuotta sitten TK:n lääkäri passitti minut Oys:iin magneettikuvaukseen heikentyneen oikean korvan kuulon vuoksi. Löydös oli 13 mm kokoinen kasvain. Silloin lääkäri sanoi sen olevan akustikusneurinooma. Puolen vuoden päästä uudelleen kuvaus ja koko oli pysynyt samana ja silloin lääkäri sanoi, että se on aivokalvonkasvain. Koska kasvain ei ollut kasvanut, niin seuranta kahden vuoden päähän. Viime viikolla magneettikuvauksessa ei kasvua ollut tapahtunut ja kasvain muuttui jälleen akustikusneurinoomaksi. Jatkossa seurantaa eli kolmen vuoden päähän uusi kuvaus. Toki lääkäri kehotti menemään aiemmin, jos tulee kasvojen puutumista, käsien ja jalkojen jäykkyyttä, tavarat tippuvat käsistä yms...

    • vanhaoshoitTurusta

      Nostan 12 vuotta vanhan ketjun esiin onhan asianikin jo ikivanha ja kerron omasta acusticusneurinoomastani, joka minulta on leikattu vuonna 1978. Olin silloin 41 vuotias joten täytän tänä vuonna 82.
      Kasvain kehittyi todella hitaasti ja oireet lisääntyivät vähitellen. Vas. korvaan tuli kiusallinen tinnitus, ajoittain epämääräistä huimausta, joka sitten paheni toistuviksi pahoinvointikohtauksiksi oksenteluineen. Kohtaukset menivät ohi n. tunnin liikkumattomana maatessa, kuulokin oli eräänä aamuna herätessäni tuossa korvasa kovasti heikentynyt.
      Lääkäreiden antamat diagnoosit olivat viruksen aiheuttama sisäkorvan tulehdus ja työpaikkalääkäri nimesi vaivani Menierin taudiksi (hänen miehelläänkin oli sellainen). Verenkiertolääkkeitä söin.
      Minulle itselleni erikoissairaanhoitajana muljahti mieleen vanhoilta lääkäriluennoilta tuo acusticusneurinooma, jospa mulla onkin se!!! Halusin kysyä sitä korvalääkäriltä.
      Sairaalassamme konsultoi TYKS:n korvalääkäri, jolle sain ajan henk.kunnan terveydenhoitajalta.
      Kysyin lääkäriltä: "Entäs jos minulla on acusticusneurinooma?" Vastaus oli: "No ei ole, ei kuulokäyrännekään siihen viittaa, mutta jos te sitä noin epäilette niin laitan lähetteen TYKS:aan."
      Pääsin osastolle ja ensimmäinen tutkimus oli selkäydinkoe, jossa valkuainen oli koholla. Se on merkki että jossain aivohermoston alueella on tukos. Silloin ei ollut vielä magneetti ym. tutkimuksia, vaan minulle tehtiin varjoainetutkimus aivoihin. Sieltähän se ascusticusneurinooma löytyi vasemmasta kuulohermosta. Kuulohermo ja tasapainohermo ovat lähekkäin ja siksi sekin jouduttiin minulta katkaisemaan.
      Siihen aikaan näitä harvinaisia kasvaimia leikattiin vain Töölön sairaalassa. Leikkausmenetelmään oli tehty muutos, olin ensimmäisten joukossa leikkauksessa, jossa tavoitteena oli säilyttää jäljellä oleva kuulo. Uudessa menetelmässä leikkauksen tekivät yhdessä neurokirurgi ja korvakirurgi.
      Olen ikuisesti kiitollinen leikkaaville lääkäreille hoitotiimeineen.
      Leikkauksen jälkeen alkuun huippasi kun päätänsäkin käänsi, mutta ihmisen elimistö on sellainen että se jäljelle jäänyt kuulohermo otti hoitaakseen poistetun tehtävät ja sopeutuminen tapahtui aika nopeasti. Koska silmillä on oma tehtävänsä tasapainon hoidossa, alkuun silmän liikkeitä hoitavat lihakset kipeytyivät, ymmärsin mistä se johtuu.
      Kuukauden kuluttua leikkauksesta palasin työhön, tukkakin oli jo ehtinyt tarpeeksi kasvaa.
      Vasen korva on varakorvani, jossa on hiukan kuuloa ja totta kai tinnituskin on tallella, mutta aivoni on eliminoinut sen aikojen kuluessa niin ettei se enää häiritse. Oikeassa korvassani on erinomainen kuulo vielä.

    • Tinnituksia

      Kuka vuonna 2019 maan paras kirurgi, mitkä muut hoitovaihtoehdot??
      UÄ, säde jne??
      Luulisinolevan ei=invasiivisia hoitoja..

      • Anonyymi

        Tämä minuakin kiinnostaisi, koska mahdollinen tuleva leikkaus pelottaa.

        Minulla todettiin aku muutama päivä sitten ja olen aika peloissani sen suhteen, mitä kaikkea tämä tuo mukanaan. Oireena jatkuva humina ja tinnitus ja kuulon alenema, nämä kaikki alkoivat yhtenä yönä noin kuukausi sitten.

        Miten te muut akut olette selvinneet tästä diagnoosin aiheuttamasta pelosta ja ahdistuksesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä minuakin kiinnostaisi, koska mahdollinen tuleva leikkaus pelottaa.

        Minulla todettiin aku muutama päivä sitten ja olen aika peloissani sen suhteen, mitä kaikkea tämä tuo mukanaan. Oireena jatkuva humina ja tinnitus ja kuulon alenema, nämä kaikki alkoivat yhtenä yönä noin kuukausi sitten.

        Miten te muut akut olette selvinneet tästä diagnoosin aiheuttamasta pelosta ja ahdistuksesta?

        Hei!
        Minulla alkoi vasemman korvan tinnutus kesällä 2013 aluksi oli jaksottaista n. kahden viikon kestäviä jaksoja oli vuoden aikana kolme. Syksyllä 2014 tinnutus alkoi jatkuvana ja sitä ennen todettu jo vähäistä kuulon alenemista. Kuulolaitteen sain keväällä 2015 jota en kuitenkaan tottunut käyttämään ja pärjäsin ilman. Kevättalvella 2019 hakeuduin uudestaan kuulotutkimukseen koska kuulo selvästi heikentynyt sain uuden kuulolaitteen ja lähetteen mangeettikuvaukseen. Kesällä 2019 tulos oli akustikusneurinooma, kooltaan n.8mm siis pieni vielä.
        Asian kuultuvani tietysti säikähdin ja itkuhan siinä pääsi johon lääkäri totesi "et selvästikkään ole vastaanottavainen" ja lääkäri kehoitti unohtamaan koko asian....
        Tietysti kuvat menivät pons-ryhmään ja sieltä tuli elokuun lopulla tieto että seurataan ja uusi kuvaus n. vuoden kuluttua. Tietysti otin itse asiasta selvää ja ahdistustahan se aiheutti.
        Lokakuussa sain kolme kertaa aika hankalia huimaus kohtauksia ja pääsin käymään korvapolilla jossa onneksi eri lääkäri otti asian tosissaan ja teki tutkimuksia ja kertoi asiasta enempi, mutta eipäpäselväksi jäi oliko huimaukset kasvaimesta aiheutuvaa vai hyvänlaatuista kiertohuimausta.
        Jatkuva tinnutus korvassa ja huonokuuloisuus aiheuttaa väsymystä ( työskentelen päivähoidossa ....) ja niinkuin minullakin, joulukuussa olin tosi väsynyt ja ahdistunut olin kolme viikoa sairaslomalla.
        Kevät-talvi on mennyt taistellen jaksamisen kanssa ja nyt vielä uniapnea diagnoosi, mutta jospa oppii nukkumaa laitteen kanssa ja osa väsymyksestä loppuisin.
        Kesää kohti : (


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei!
        Minulla alkoi vasemman korvan tinnutus kesällä 2013 aluksi oli jaksottaista n. kahden viikon kestäviä jaksoja oli vuoden aikana kolme. Syksyllä 2014 tinnutus alkoi jatkuvana ja sitä ennen todettu jo vähäistä kuulon alenemista. Kuulolaitteen sain keväällä 2015 jota en kuitenkaan tottunut käyttämään ja pärjäsin ilman. Kevättalvella 2019 hakeuduin uudestaan kuulotutkimukseen koska kuulo selvästi heikentynyt sain uuden kuulolaitteen ja lähetteen mangeettikuvaukseen. Kesällä 2019 tulos oli akustikusneurinooma, kooltaan n.8mm siis pieni vielä.
        Asian kuultuvani tietysti säikähdin ja itkuhan siinä pääsi johon lääkäri totesi "et selvästikkään ole vastaanottavainen" ja lääkäri kehoitti unohtamaan koko asian....
        Tietysti kuvat menivät pons-ryhmään ja sieltä tuli elokuun lopulla tieto että seurataan ja uusi kuvaus n. vuoden kuluttua. Tietysti otin itse asiasta selvää ja ahdistustahan se aiheutti.
        Lokakuussa sain kolme kertaa aika hankalia huimaus kohtauksia ja pääsin käymään korvapolilla jossa onneksi eri lääkäri otti asian tosissaan ja teki tutkimuksia ja kertoi asiasta enempi, mutta eipäpäselväksi jäi oliko huimaukset kasvaimesta aiheutuvaa vai hyvänlaatuista kiertohuimausta.
        Jatkuva tinnutus korvassa ja huonokuuloisuus aiheuttaa väsymystä ( työskentelen päivähoidossa ....) ja niinkuin minullakin, joulukuussa olin tosi väsynyt ja ahdistunut olin kolme viikoa sairaslomalla.
        Kevät-talvi on mennyt taistellen jaksamisen kanssa ja nyt vielä uniapnea diagnoosi, mutta jospa oppii nukkumaa laitteen kanssa ja osa väsymyksestä loppuisin.
        Kesää kohti : (

        Hei
        Minulla todettiin vuosi sitten molemminpuolin kuulohermokasvaimet, Olin kuulolaitteen takia kuulopolilla ja kuulo oli huonontunut vuodessa paljon. Silloin otin puheksi, että serkullani on todettu molemmin puoli kuulohermokasvaimet ja epäillään geeniperäiseksi. Äitini tädillä tiedetään olleen oireita, serkkuni veljellä oli aivokasvain. Sairaanhoitaja kirjoitti selosteen korvalääkärille ja pääsin magnettikuvaukseen. Molemmilla puolilla todettiin n. 1,5 cm suuret kasvaimet. Verikokeella on varmistettu, että kasvaimet johtuu geenivirheestä.

        Tällä viikolla minulla on aivojen ja selän magneettikuvaukset. Vähän jännittää, mitä tuloksia tulee. Minulle on ajoittain oikean korvan takana särkyä ja tuntuu, että korvakäytävä turpoaisi niin, että kuulolaitteita on vaikea pitää. Kuulolaiteet minulla on molemmissa korvissa. Minusta kuuloni on huonontunut vuodessa. Enää en kuule kunnolla kuulolaitteillani.

        Minulta on leikattu selkäytimestä yksi kasvain ja toinen selkärangasta. On epäilty, että ne johtuvat samasta geenivirheestä:

        Tasapainohäiriöitä minulla on ollut pitkään. Ensimmäinen selkäytimessä ollut kasvain aiheutti halvausoireita ja pakkoliikkeitä. Pitkään pidin tasapaino-ongelmia siitä johtuvana.

        Kun sain tiedon noista korvahermokasvaimista ja luin tasapaino-oireista, niin masennuin. Ajattelin, että kohta olen jossain palvelutalossa hoidettavana, kun en pysy pystyssä. Ostin jo palvelutaloon sopivia vaatteita, kun kotona eläkkeellä voin kulkea hunommissakin vaatteissa.

        Korvalääkäri kuitenkin kertoi, ettei tasapaino tule huontumaan noin paljon. Yleensä pärjää kepin tai rollaattorin kanssa. Se helpotti, sillä olen käyttänyt keppiä ja kävelysauvoja ulkona jo monta vuotta. Rollaattoriinkin jouduin turvautumaan ennen toista selässä olevan kasvaimen poistoa.

        Kävelen kyllä aika usein kuin humalainen, mutta sisällä olen pärjännyt ennakoimalla tilanteita.


    • Anonyymi

      En tiedä onko täällä enää ketään mutta googlailtuani oireita kuulostaa että mulla voisi olla tämä.

      - alkoi tasapaino-oireilla ja oikean jalan puutumisella ja huimauksella > menin ensiapuun > ei mitään, verenpaine jne ok

      sitten
      - jos kävelen kauan vasen jalka heikko ja tuntuu kuin sitä pitäisi raahata eteenpäin
      menin tässä kohti työterveyteen yleislääkärille joka ohjasi neurologille (jonka maksan itse)

      - oikea käsi heikko, kömpelo, putoaa tavaroita ja tuntuu kuin sitäkin pitäisi välillä kävellessä pitää repun kahvasta kiinni jotta helpompi kävellä
      - puheongelmia
      - kipua leuan alueilla
      tuosta kaks viikkoa niin
      - tinnitys oikea korva
      - ääniyliherkkyys, lounaalla kuulee viereisen porukan äänet tosi kovina tai bussin/metron äänet
      - kävin neurologilla ja ei osannut sanoa mitään, kirjotti et suosittelee mri ja labraa mutta ei tehny konsultaatioita vaan sano että varaa aika jos oireet jatkuu yleislääkärille (???) työterveyteen
      > yleislääkäri sanoi korvan punoittavan, antibiootti vk eikä mitään parannusta, korva meni vaan lukkoon ja nyt huomannut etten kuule oikealla korvalla kun vaimeasti. kasvoissa oli viikko pistelyä, sit alko sellaset ”työntävät” kylmähköt kivut nenä/poski oikea puoli ja menin terveysasemalle kiireajalle aamulla josta sanottiin et ota buranaa ja hommaa apteekista kiskot kun kuulemma heijastuskipua. burana ei auta.

      kokoajan epätodellinen olo ja nuo kasvon kivut 3-5min välein lyhyin kohtauksina, kun nenän kohdalla en voi hengittää nenän kautta. en myöskään vieläkään voi aina puhua ja tuntuu kuin noiden aikana se tulee et vaikee puhua. unohtelen myös ihan normaaleita asioita mut toisaalta oon aina ollut huonomuistinen.

      soitin päivystysapuun ennen tota julkiselle menoa ja sieltä sano et voisi olla joku kolmihermokipu mut että ihme pompottelua mulla ollu yksityisellä ja et mri ois pitäny ottaa aikoja sitten. ei kuulu työterveyteen mut he voi kai julkiselle lähetteen yrityksellä on sairauskuluvakuutus mut kukaan ei tiedä mitä siihen kuuluu… ma oon menossa erik. korvalääkärille mut pelkään et kuittaa asian taas ”ei minään”. mietin kannattaisiko pyytää lähete julkiselle mut onkohan siellä kuukausien jonot… vai purkaa asp-tili kun mri on niin kallis jo ite maksaa.

    • Anonyymi

      Hei ! Minulla on todettu VestibularisSchwannom täällä Ruotsissa . Minulla alkoi vasemmassa korvassa tinnitus v 2015 silloin alettiin tutkimaan . Kerran vuodessa otetaan mr että nähdään onko kasvanut . Minulla on kasvanut n, mm vuodessa . Tinnityksen lisäksi on kuulo huonontunut vasemmassa korvassa ja tasapaino-ongelmia on jonkin verran . Viimeisessä mr tutkimuksessa kasvaimen koko on 8x11,5 mm ja nyt on lähetetty lähete Karoliiniseen sairaalaan jossa meinataan antaa gammakniv käsittely se kai on sädettäminen että estetään kasvaimen kasvu . Siis sitä nyt odottelen /Helinä Fagersta Ruotsi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      360
      4175
    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      83
      1779
    3. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      44
      1536
    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      63
      1520
    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      29
      1360
    6. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      59
      1321
    7. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      52
      1319
    8. Persut vajosivat pinnan alle

      Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka
      Maailman menoa
      201
      1306
    9. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      8
      1208
    10. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1205
    Aihe