Terminen kuorma ?

...jatkoa
käyttäjien taholta niin varustamot säästäisivät miljoonia.Upea kysymys

Pitkästä aikaa - kuusi vuotta vanha aihe.

Viisautesi loistaa. Sen valossa on hyvä paistatella päivää. Ilmankos iho nyt ruskettuukin näin paljon.

Smör han näsa! kirjoitti:

Pitkästä aikaa - kuusi vuotta vanha aihe.

Viisautesi loistaa. Sen valossa on hyvä paistatella päivää. Ilmankos iho nyt ruskettuukin näin paljon.

Enpä tuota huomannut että oli vanha aloitus. Joka tapauksessa hyvä ja ajankohtainen aihe.

Smör han näsa! kirjoitti:

Pitkästä aikaa - kuusi vuotta vanha aihe.

Viisautesi loistaa. Sen valossa on hyvä paistatella päivää. Ilmankos iho nyt ruskettuukin näin paljon.

Sinun antisi palstalle on tietysti vertaansa vailla ?

pebcer kirjoitti:

Sinun antisi palstalle on tietysti vertaansa vailla ?

Aivan vertaansa vailla. Ainoana tuonkin havaitsin.

Eikös tuo ole perushuttua. Miksi muuten auton moottereihin myydään marinointisarjoja niiden venekäytön mahdollistamiseksi. Vai oletitteko marinoinnin olevan vain lihan maustamista ja mureuttamista.

Smör han näsa! kirjoitti:

Eikös tuo ole perushuttua. Miksi muuten auton moottereihin myydään marinointisarjoja niiden venekäytön mahdollistamiseksi. Vai oletitteko marinoinnin olevan vain lihan maustamista ja mureuttamista.

Lue lisää

Veneen moottoriin on yleensä lisätty vesijäähdytetty pakosarja, koska jäähdyttämätön pakosarja lämmittäisi liikaa veneen konetilaa.

Vesijäähdytetty pakosarja huonontaa kuitenkin hyötysuhdetta, koska pakokaasun lämpöenergia johdetaan jäähdytysveteen eikä turboon.

Laivakoneissa vesijäähdytetty pakosarja ei tietysti muutenkaan tulisi kysymykseen raskasöljyllä operoitaessa.

Mikä pääkone oli vanhassa Jurmossa?

Älykääpiö kirjoitti:

Mikä pääkone oli vanhassa Jurmossa?

Ajattelin vain näitä pakoventtiilejä.

Älykääpiö kirjoitti:

Ajattelin vain näitä pakoventtiilejä.

Lue täältä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8233627#comment-46983452

J.S. kirjoitti:

Lue täältä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8233627#comment-46983452

Lue lisää

Minkälaiset pakoventtiilit on tuossa koneessa?

Sanot että 2-tahtisessa ei ole venttiileitä

Mitähän ne ovat jotka B&W:n ja Götaverkenin kannen päällä nakuttavat ylös ja alas?
Ne koneet jotka minä olen nähnyt olivat 2-tahtisia

Älykääpiö kirjoitti:

Sanot että 2-tahtisessa ei ole venttiileitä

Mitähän ne ovat jotka B&W:n ja Götaverkenin kannen päällä nakuttavat ylös ja alas?
Ne koneet jotka minä olen nähnyt olivat 2-tahtisia

Lue lisää

Onhan niitä.

Esim. jotkut Sulzerin RT-malleissa on ns. pakokaasuluistit. Mm. Kaipola, Tuira, Koiteli ja joku muu vielä. Rak. v. 70-72 Turussa.

GE:lläkin taisi olla joku samalla koneella. (Gregersö/ Degerö??).

Tahtinen . Siinä ei voi olla venttiileitä .
Esim. Sulzer 2 tah. siinä muistaakseni luistit,
Yliahdettu.
Nunnalahdessa 2 tahtinen " viritys " kannessa pakoventtiilit.
Pakokaasuturpiini antoi siihen mahdollisuuden.
Läpivirtaushuuhtelu.
Pakokaasuturpiinit muutti kaikrn.
On tullut kontattua monasti huuhteluilmakanali.
Yleensä " Kanarialla kun punkrattiin.

" 2-Toiminen-2 kirjoitti:

Tahtinen . Siinä ei voi olla venttiileitä .
Esim. Sulzer 2 tah. siinä muistaakseni luistit,
Yliahdettu.
Nunnalahdessa 2 tahtinen " viritys " kannessa pakoventtiilit.
Pakokaasuturpiini antoi siihen mahdollisuuden.
Läpivirtaushuuhtelu.
Pakokaasuturpiinit muutti kaikrn.
On tullut kontattua monasti huuhteluilmakanali.
Yleensä " Kanarialla kun punkrattiin.

Lue lisää

Sulzerin RND koneessa ei pakoventtiileitä eikä luisteja ole. Nykyisissä 2-tahtikoneissa on pakoventtiilit.

Sinun ei olisi pitänyt käyttää voimakkaita kemikaaleja siellä huuhteluilma kanavassa. Nyt huomaat mitä jälkiä ne on jättänyt.

" 2-Toiminen-2 kirjoitti:

Tahtinen . Siinä ei voi olla venttiileitä .
Esim. Sulzer 2 tah. siinä muistaakseni luistit,
Yliahdettu.
Nunnalahdessa 2 tahtinen " viritys " kannessa pakoventtiilit.
Pakokaasuturpiini antoi siihen mahdollisuuden.
Läpivirtaushuuhtelu.
Pakokaasuturpiinit muutti kaikrn.
On tullut kontattua monasti huuhteluilmakanali.
Yleensä " Kanarialla kun punkrattiin.

Lue lisää

"Nunnalahdessa 2 tahtinen " viritys " kannessa pakoventtiilit.
Pakokaasuturpiini antoi siihen mahdollisuuden."

Ei pakoventtiilit turboahdinta tarvi.
Esm. Algotin vanha Lenny - 6-pyttynynen vapaasti hengittävä Götaverken pakoventtileillä.
Rak.vuosi 1948.

J.S. kirjoitti:

"Nunnalahdessa 2 tahtinen " viritys " kannessa pakoventtiilit.
Pakokaasuturpiini antoi siihen mahdollisuuden."

Ei pakoventtiilit turboahdinta tarvi.
Esm. Algotin vanha Lenny - 6-pyttynynen vapaasti hengittävä Götaverken pakoventtileillä.
Rak.vuosi 1948.

Lue lisää

Korjaus edelliseen:

Oli 9-pyttynen Götaverken.

J.S.

Tässä sulle värkkikalu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wärtsilä-Sulzer_RTA96-C

J.S.. kirjoitti:

Tässä sulle värkkikalu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wärtsilä-Sulzer_RTA96-C

Mikä piru se läpilyöntilaakeri on? Ekonomin käännös insinöörienglannista?
Vaiko mikäkö?

Varmasti 90% maailman tonnistosta on varustettu 2-tahtikoneilla.

Kertokaa ihmeessä! kirjoitti:

Mikä piru se läpilyöntilaakeri on? Ekonomin käännös insinöörienglannista?
Vaiko mikäkö?

Ristikappale

crosshead bearing kirjoitti:

Ristikappale

RistiPÄÄN laakeri. :D

J.S.. kirjoitti:

Tässä sulle värkkikalu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wärtsilä-Sulzer_RTA96-C

Mitähän tuo "turboahdettu" mahtaa tarkoittaa? Tårta på tårta kenties.

Tårta på tårta kirjoitti:

Mitähän tuo "turboahdettu" mahtaa tarkoittaa? Tårta på tårta kenties.

Se tarkoittaa sitä että imuilma ahdetaan tubolla eikä esim mekaanisella pumpulla tai kompressorilla

Gräddtårta kirjoitti:

Se tarkoittaa sitä että imuilma ahdetaan tubolla eikä esim mekaanisella pumpulla tai kompressorilla

Mutta kun se turbo tarkoittaa juuri ahdinta eli suomennettuna turbo on ahdin.

Joten: mikä on turboahdin?

Tårta på tårta? kirjoitti:

Mutta kun se turbo tarkoittaa juuri ahdinta eli suomennettuna turbo on ahdin.

Joten: mikä on turboahdin?

Ahtimia on monenlaisia, turbo eli turbiini on yksi malli. Ahtimen tarkoituksena on puristaa imuilma ylipaineeseen,että kone saisi enemmän happea mitä se itse pystyisi imemään. Muita ahdin malleja on esimerkiksi kompressori, jota käytetään paljon jenkkiautoissa.ja mersullakin on omat kompressorimallinsa.

Gräddtårta kirjoitti:

Ahtimia on monenlaisia, turbo eli turbiini on yksi malli. Ahtimen tarkoituksena on puristaa imuilma ylipaineeseen,että kone saisi enemmän happea mitä se itse pystyisi imemään. Muita ahdin malleja on esimerkiksi kompressori, jota käytetään paljon jenkkiautoissa.ja mersullakin on omat kompressorimallinsa.

Lue lisää

Selvitys hyvä ja paikkansa pitävä, mutta ei vaan ollut vastausta "Tårta på tårta?":n kysymykseen.

Selitys sanalle turboahdin-sanalle on yksinkertaisesti asian ymmärtämättömyys ja teknisen englannin osaamattomuus.

Alkujaan ahdin oli mekaaninen. Sitten monien vaiheiden kautta keksittiin käyttää hukkaenergiaa ahtamiseen. Otettiin voima pakokaasuista. Jotta olisi pysytty kärryillä, mistä menetelmästä puhuttiin, alettiin tätä kutsua turboksi. Vaan kun turbo on myös ahdin, ei tuo tuonut selvyyttä. Sitten joku propellipää seksi alkaa kutsua sitä turboahtimeksi. Jostain syystä tuo sana vakiintui, paitsi että nykyisin on alettu myös muilla systeemeillä toimivia ilman puristimia kutsua turboahtimiksi. Eli sekaannus on saatu aikaan tai pikemmin, toivottua käsitteen selkiintymistä ei tapahtunut.

Minusta paras käännös olisi ollut pakokaasuahdin. Se olisi selvittänyt kaiken. Vastaavasti olisi nimetty myös muut menetelmät. Vaan kun niissä ei olisi esiintynyt lainakäännössanaa ja se on monista, etenkin nuoremmista propellipäistä, synti ja häpeä.

Muistan hyvin, kuinka "turbot" tulivat formuloihin. Silloin ne alkuun olivat melko epäluotettavia ja moottoreita paloi. Tuolloin vuonna 1982 Keke Rosberg voitti "turbon" ansiosta F1:n maailmanmestaruuden. Tarkemmin sanottuna siksi, että Keken talli Williams ei käyttänyt turboa, muut käyttivät ja kärsivät koneongelmista.

Tårta på tårta? kirjoitti:

Mutta kun se turbo tarkoittaa juuri ahdinta eli suomennettuna turbo on ahdin.

Joten: mikä on turboahdin?

TurpoAhdin on Mäntähöyrykoneessa. ( 3-pyttynen Compoudi)
Ostettiin Rankasta S/S Someri siinä oli tuollainen tupokomp-
ressori. Tällaisia koneita oli 1 kpl jo Suomessa.

Tårta på tårta? kirjoitti:

Mutta kun se turbo tarkoittaa juuri ahdinta eli suomennettuna turbo on ahdin.

Joten: mikä on turboahdin?

Yritän vielä selittää ihan kansankielellä, jos vaikka joku ymmärtäisi

Turboahdin koostuu kahdesta osasta. Turbiinista ja ahtimesta Turbiini ,jota pakokaasut käyttävät, pyörittää ahdinta joka imee ja puristaa syöttöilman.

Kompressoriahtimessa on pumppu joka pumppaa ja puristaa syöttöilman. Pumppu saa käyttövoimansa yleensä kampiakselista joko hammashihnan tai hammasrattaiden kautta

Sitten on vielä huuhteluilmapumppu, joka on kuin ylimääräinen mäntä joka saa voimansa suoraan kampiakselista. Sillä tuskin saadaan kovin suuria ahtopaineita aikaan.

Gräddtårta kirjoitti:

Yritän vielä selittää ihan kansankielellä, jos vaikka joku ymmärtäisi

Turboahdin koostuu kahdesta osasta. Turbiinista ja ahtimesta Turbiini ,jota pakokaasut käyttävät, pyörittää ahdinta joka imee ja puristaa syöttöilman.

Kompressoriahtimessa on pumppu joka pumppaa ja puristaa syöttöilman. Pumppu saa käyttövoimansa yleensä kampiakselista joko hammashihnan tai hammasrattaiden kautta

Sitten on vielä huuhteluilmapumppu, joka on kuin ylimääräinen mäntä joka saa voimansa suoraan kampiakselista. Sillä tuskin saadaan kovin suuria ahtopaineita aikaan.

Lue lisää

Kyse oli samasta "turboahdin". Silloin on virheellistä selitellä kompressoreja ja huuhteluilmapumppuja ja kaikkea muuta.

Lähde siitä, että se ahdin on yksi iso mäykky. Mistä osista se koostuu, on vastauksen kannalta epäolennaista.

Joten: mikä kohta vastauksessani ei kohdannut hiustupsuasi?

Muuten - vai oli formuloissa vain turbo. Mitä sillä mahdettiin tehdä? Silloin ei puhuttu mitään ahtimesta saati turboahtimesta. Joten lähde liikkeelle etymologiasta.

Gräddtårta kirjoitti:

Ahtimia on monenlaisia, turbo eli turbiini on yksi malli. Ahtimen tarkoituksena on puristaa imuilma ylipaineeseen,että kone saisi enemmän happea mitä se itse pystyisi imemään. Muita ahdin malleja on esimerkiksi kompressori, jota käytetään paljon jenkkiautoissa.ja mersullakin on omat kompressorimallinsa.

Lue lisää

Turpiini on voimakone .Kehittää voimansa ( Pakokaasuista ,
Höyrystä , Vedestä ) Pyörittää : Ahdinta , Generaattoria ,Laivan potkuria.Kylmäkonetta .

Turpo-ahdin ( suurin ) jota olen " käyttänyt / valvonut "
oli 110 000 m3 ilmaa 4 kp / cm 3 paineeseen./ h
siis Höyrytupiini pyöritti ( radiaali pukallinta )
Raaheh Rautaruukin Voimalaitoksella.

Neuvoja. kirjoitti:

Kyse oli samasta "turboahdin". Silloin on virheellistä selitellä kompressoreja ja huuhteluilmapumppuja ja kaikkea muuta.

Lähde siitä, että se ahdin on yksi iso mäykky. Mistä osista se koostuu, on vastauksen kannalta epäolennaista.

Joten: mikä kohta vastauksessani ei kohdannut hiustupsuasi?

Muuten - vai oli formuloissa vain turbo. Mitä sillä mahdettiin tehdä? Silloin ei puhuttu mitään ahtimesta saati turboahtimesta. Joten lähde liikkeelle etymologiasta.

Lue lisää

Vastaan vaikka en ymmärräkään etymologiaa..
Jos ahdin saa käyttövoimansa jostain muusta kuin turbosta tai turbiinista, se ei ole turboahdin! Ja jos ahdin on toiminnaltaan pumppu, se ei ole turboahdin!
Meneekö perille?

Gräddtårta kirjoitti:

Vastaan vaikka en ymmärräkään etymologiaa..
Jos ahdin saa käyttövoimansa jostain muusta kuin turbosta tai turbiinista, se ei ole turboahdin! Ja jos ahdin on toiminnaltaan pumppu, se ei ole turboahdin!
Meneekö perille?

Lue lisää

Etkä liioin ymmärtänyt kysymystäkään. Siinähän oli peräti kolme sanaa: "mikä on turboahdin".

Jos tuo on kysymys, niin kuinka loistavaksi oletat kysyjän asiantuntemuksen. Ei varmasti kannata selittää laitteen koostumusta ja toimintatapaa, olkoonpa itse vastaus kuinka hyvin kutinsa pitä tai sitten ei. Wtenkin kun itse sanan kohdalla kyse on käännösvirheestä.

Vempain kun ei ole muuta kuin laite, jolla ilmaa lisätään tavanomaista enemmän polttoaineen joukkoon. Ei se ole tuon kummempi vikine.

Neuvoja. kirjoitti:

Etkä liioin ymmärtänyt kysymystäkään. Siinähän oli peräti kolme sanaa: "mikä on turboahdin".

Jos tuo on kysymys, niin kuinka loistavaksi oletat kysyjän asiantuntemuksen. Ei varmasti kannata selittää laitteen koostumusta ja toimintatapaa, olkoonpa itse vastaus kuinka hyvin kutinsa pitä tai sitten ei. Wtenkin kun itse sanan kohdalla kyse on käännösvirheestä.

Vempain kun ei ole muuta kuin laite, jolla ilmaa lisätään tavanomaista enemmän polttoaineen joukkoon. Ei se ole tuon kummempi vikine.

Lue lisää

Kukahan tässä ymmärtää?
Alkuperäinen kysymyshän oli Mitä toi "Turboahdettu tarkoittaa" ? Tårta på tårta på svenska. eli ahtimella ahdettu.
Kysyjä kai luulee että Turbo ja ahdin ovat synonyymejä!
Olen vain yrittänyt selittää, että on muunkinlaisia ahtimia kuin turboahtimia.

Joltain on kai jäänyt ymmärtämättä tuo ruotsinkielinen "Tårta på tårta"

Gräddtårta kirjoitti:

Kukahan tässä ymmärtää?
Alkuperäinen kysymyshän oli Mitä toi "Turboahdettu tarkoittaa" ? Tårta på tårta på svenska. eli ahtimella ahdettu.
Kysyjä kai luulee että Turbo ja ahdin ovat synonyymejä!
Olen vain yrittänyt selittää, että on muunkinlaisia ahtimia kuin turboahtimia.

Joltain on kai jäänyt ymmärtämättä tuo ruotsinkielinen "Tårta på tårta"

Lue lisää

No mikä se turpiini on, lentokoneessa se toimii kerosiinilla. Onkos tämä samanlainen? Mikä se ilmapuristin on? Miksi ilmaa täytyy puristaa? Mitä niillä muilla ahtimilla tehdään.

Miksi täällä ei voida vastata esitettyyn kysymykseen, vaan pitää aina kiertää kaikki lahdet ja poukamat!

Joo, neuvojan jutun ymmärsin, mutta sitten tulivat sotkijat. Nyt en taas tajua yhtään mitään.

Tårta påtårta kirjoitti:

No mikä se turpiini on, lentokoneessa se toimii kerosiinilla. Onkos tämä samanlainen? Mikä se ilmapuristin on? Miksi ilmaa täytyy puristaa? Mitä niillä muilla ahtimilla tehdään.

Miksi täällä ei voida vastata esitettyyn kysymykseen, vaan pitää aina kiertää kaikki lahdet ja poukamat!

Joo, neuvojan jutun ymmärsin, mutta sitten tulivat sotkijat. Nyt en taas tajua yhtään mitään.

Lue lisää

Kun kerosiini ja ilmassa oleva happi palaa niin se kehittää lämpöä ja näin ollen kaasu laajenee. Savukaasut pyörittää roottorin turbiini osaa, joka samalla akselilla pyörittää ahdin osaa. Yhdessä nämä kaksi jaksoa kehittävät ilmakehää korkeamman paineen moottorin taakse, joka tuuppaa sitä moottoria ja siihen kiinnitettyä lentokonetta eteenpäin.

Et välttämättä ymmärtänyt, mutta periaate on melkein sama kuin dieselmoottorin turboahtimessa. Lentokoneessa erona on se että kerosiiniä poltetaan ainoastaan pyörittääkseen tätä roottoria johon on kiinnitetty sekä turbiinin että ahtimen siivet. Dieselmoottorissa energia turbiinin pyörittämiseen otetaan pakokaasusta, joka muuten menisi hukkaan.

Valitettavasti englannin sanat eivät aina taivu suomeksi kaikkia miellyttävällä tavalla. Esimerkiksi supercharger tarkoittaa myös turboahdinta. Tätä termiä käytetään melko paljon esimerkiksi luokituslaitosten papereissa puhuttaessa nimen omaan turboahtimesta.

Tårta påtårta kirjoitti:

No mikä se turpiini on, lentokoneessa se toimii kerosiinilla. Onkos tämä samanlainen? Mikä se ilmapuristin on? Miksi ilmaa täytyy puristaa? Mitä niillä muilla ahtimilla tehdään.

Miksi täällä ei voida vastata esitettyyn kysymykseen, vaan pitää aina kiertää kaikki lahdet ja poukamat!

Joo, neuvojan jutun ymmärsin, mutta sitten tulivat sotkijat. Nyt en taas tajua yhtään mitään.

Lue lisää

Unohdin mainita että dieselmoottorin turboahdin ahtaa ilmaa sinne huuhteluilma kanavaan, kun taas lentokone liikku tämän kaasuvirtauksen voimasta. Siis turboahdin ei puhalla sitä dieselmoottoria taivaalle. Löytyyhän noista tietysti muitakin eroja, mutta periaate on melko lailla sama. Molemmat möykyt käsittää sekä turbiini että että ahdin jaksot, jotka ovat samalla akselilla.

Lentokoneen moottoria voidaan myös kutsua kaasuturbiiniksi, joita käytetään myös voimalaitoksissa. Kaasuturbiinia käytetään yleensä mahdollisimman vähän sen huonon hyötysuhteen takia. Sitä kutsutaan nimikkeellä ''säätövoima'', jolla kompensoidaan nopeasti kasvavaa tehontarvetta.

Turbiini Tapio kirjoitti:

Unohdin mainita että dieselmoottorin turboahdin ahtaa ilmaa sinne huuhteluilma kanavaan, kun taas lentokone liikku tämän kaasuvirtauksen voimasta. Siis turboahdin ei puhalla sitä dieselmoottoria taivaalle. Löytyyhän noista tietysti muitakin eroja, mutta periaate on melko lailla sama. Molemmat möykyt käsittää sekä turbiini että että ahdin jaksot, jotka ovat samalla akselilla.

Lentokoneen moottoria voidaan myös kutsua kaasuturbiiniksi, joita käytetään myös voimalaitoksissa. Kaasuturbiinia käytetään yleensä mahdollisimman vähän sen huonon hyötysuhteen takia. Sitä kutsutaan nimikkeellä ''säätövoima'', jolla kompensoidaan nopeasti kasvavaa tehontarvetta.

Lue lisää

Mihin sitä konetta tarvitaan. Jos kerran konehuoneessa ulisevat jo lentokoneen moottorit, eikä voima voitaisi ottaa niistä. Jos kaksi moottoria pystyy kiidättämään isoa jettiä, luulisi laivankin kulkevan.

Että moisia jettejä tarvitaan pitämään laivan kone käynnissä. Jo on!

Tårta på tårta! kirjoitti:

Mihin sitä konetta tarvitaan. Jos kerran konehuoneessa ulisevat jo lentokoneen moottorit, eikä voima voitaisi ottaa niistä. Jos kaksi moottoria pystyy kiidättämään isoa jettiä, luulisi laivankin kulkevan.

Että moisia jettejä tarvitaan pitämään laivan kone käynnissä. Jo on!

Lue lisää

Kaasuturbiini aluksia on rakennettu varmasti yhtä kauan kuin lentokoneita, jotka on varustettu turbiinilla. Kuten totesin aikaisemmin, kaasuturbiinin hyötysuhde on melko alhainen, eikä siksi ole kovinkaan kannattava. Laivakäytössä kaasuturbiinin roottori on kytketty vaihteiston kautta potkuriakseliin tai johonkin muuhun propulsio ratkaisuun, esim generaattoriin.

Jos muistat aluksen nimeltä Finnjet. Tämä matkustaja-alus oli varustettu kaasuturbiineilla. Myös monet väkivaltaveneet on kaasuturbiini aluksia.

Samat tiedot löydät kyllä helposti netistä, etenkin jos osaat muutaman sanan englantia.

Turbiini Tapio kirjoitti:

Kaasuturbiini aluksia on rakennettu varmasti yhtä kauan kuin lentokoneita, jotka on varustettu turbiinilla. Kuten totesin aikaisemmin, kaasuturbiinin hyötysuhde on melko alhainen, eikä siksi ole kovinkaan kannattava. Laivakäytössä kaasuturbiinin roottori on kytketty vaihteiston kautta potkuriakseliin tai johonkin muuhun propulsio ratkaisuun, esim generaattoriin.

Jos muistat aluksen nimeltä Finnjet. Tämä matkustaja-alus oli varustettu kaasuturbiineilla. Myös monet väkivaltaveneet on kaasuturbiini aluksia.

Samat tiedot löydät kyllä helposti netistä, etenkin jos osaat muutaman sanan englantia.

Lue lisää

Mutta miksi se kaasuturbiini täytyy kytkeä siihen dieseliin? Nostaako se hyötysudetta?

Tårta på tårta! kirjoitti:

Mutta miksi se kaasuturbiini täytyy kytkeä siihen dieseliin? Nostaako se hyötysudetta?

Aivan oikein, alat oppia. Nimittäin sitä varten se on siihen asennettu. Turboahdin on eräänlainen kaasuturbiini, jossa pakoKAASUT ohjataan suutinrenkaan läpi turbiinin siipiin.

5+18 kirjoitti:

Aivan oikein, alat oppia. Nimittäin sitä varten se on siihen asennettu. Turboahdin on eräänlainen kaasuturbiini, jossa pakoKAASUT ohjataan suutinrenkaan läpi turbiinin siipiin.

Lue lisää

No jos se kaasuturbiini vie ämpärikaupalla kerosiinia minuutissa ja se pistää vaan liikettä pakokaasuihin, niin miksi autoissa pakokaasut poistuu itsekseen.

Siis mikä ihme juttu se turboahdin on? Yksinkertainen vastaus, korkeintaan viisi sanaa, kiitos.

Tårta på tårta! kirjoitti:

Mutta miksi se kaasuturbiini täytyy kytkeä siihen dieseliin? Nostaako se hyötysudetta?

Kun sen pakokaasuturbiinin perään asennetaan vielä pakokaasukattila, jossa keitetään kuumaa vettä, niin saadaan hyvä hyötysuhde.

Insinörttioppilas kirjoitti:

Kun sen pakokaasuturbiinin perään asennetaan vielä pakokaasukattila, jossa keitetään kuumaa vettä, niin saadaan hyvä hyötysuhde.

En tiennytkään esittäneeni ylivoimaisen vaikeaa kysymystä, johon ei vastausta vaan näytä köytyvät.

Tietäjiä mukamas. Ja HAH!

Insinörttioppilas kirjoitti:

Kun sen pakokaasuturbiinin perään asennetaan vielä pakokaasukattila, jossa keitetään kuumaa vettä, niin saadaan hyvä hyötysuhde.

Tosiaan " Pakokaasukattila " . Kerroppa meille mitä
tiedät siitä ( ootko ollut ? )
Miten se toimii , mikä paine .

## HyväKysy kirjoitti:

Tosiaan " Pakokaasukattila " . Kerroppa meille mitä
tiedät siitä ( ootko ollut ? )
Miten se toimii , mikä paine .

Lauserakenteesta päätellen olet se kuuluisa Jurmon pääkoneen spesialisti, joka on myös touhunnut voimalaitoksen kattilan parissa.

Et varsinaisesti kysymystä minulle esittänyt, joten en sen enempää siihen takerru, mutta uskallan väittää, että insinööriopiskelija omaa paremmat tiedot höyrytekniikasta mitä sinä, ainakin teoriassa. Luulisi ainakin paineen ja lämpötilan yksiköt olevan hanskassa.

Itse kysymys on asiallinen ja on mielenkiintoista nähdä miten 60 luvun kaverin ja inssiopiskelijan tiedot kohtaavat. Höyrytekniikka ei ole 50 vuodessa juuri eteenpäin mennyt, jos sitä verrataan esimerkiksi automaatioon.

Luulen että ''läpilyöntilaakeri'' tarkoittaa tuossa selostuksessa männänvarren tiivistystä eli stuffing box. Tällä möykyllä ei ole kyllä mitään tekemistä laakerin kanssa.

Mitä tulee kiertokangen laakerin, niin ei todellakaan ole yhdentekevää minkälainen välys siellä on.

Melko sekavaa tekstiä. En oikein ymmärrä mitä haluat sanoa.
Yritän kuitenkin vastata ja kommentoida.

Oletko tosiaan , valvonut ( tai tehnyt ) häyrykoneen
tai kaktoimisen moottorin veivilaakeria. ??
Voin vatata puolestasi EN. ( ETT )

En ole valmistanut laakereita mihinkään moottoriin, mutta olen kyllä niitä asentanut ja kaavannut sopivaan välykseen. Tuollaisen keskikokoisen 2-tahtikoneen laakerivälys on yleensä jotain 0.3mm luokkaa. Laakerivälys lasketaan kampiakselin kaulan halkaisijan mukaan. Laskukaavaa en nyt muista, mutta voin ottaa sen tarvittaessa selville.

männänvarren -
poksin takia , ( oli vaativa laite ) vaati ammattitaitoa,kun-
nostaa se .( polttoaineventtiilin tasoa .) piti luottaa mieheen.
Polttoaineventtiilin tarkastin itse jokaisen joka koneseen
laitettiin.

Polttoaineventtiilit, pumput (myös MAN B&W) tai männänvarren poksit ei ole ikinä tuottanut minulle ongelmia, joten en ymmärrä mitä ihmeellistä kyseisissä osissa on.

Kiinnostaisi tietää mikä on uuspolttoainepumppu?

Siis toisin sanoen et tiedä mitään tämän päivän koneista.

Vai asiantuntija kirjoitti:

Siis toisin sanoen et tiedä mitään tämän päivän koneista.

Olin Konepäälikkönä M/T Enskerissä 1980 luvulla .
Oli uusin ja viimeinen moottorilaiva.
Mutta MAN - uusi pumppu oli tuttu 3 : ssa laivassa .
ms Angela , ms Jurmo , ms Passad n 3 v

Oikeesti " elämäntyön " olen tehnyt höyrypuolella.
Viimeinen seilaukseni T/T Jurmo -85
Olin maissa Voimalaitospäälikkönä Ylihöyrykonemestarina
aloitin Raahen Rautaruukista ( maissa 16 v )

## OikeenPäättelit kirjoitti:

Olin Konepäälikkönä M/T Enskerissä 1980 luvulla .
Oli uusin ja viimeinen moottorilaiva.
Mutta MAN - uusi pumppu oli tuttu 3 : ssa laivassa .
ms Angela , ms Jurmo , ms Passad n 3 v

Oikeesti " elämäntyön " olen tehnyt höyrypuolella.
Viimeinen seilaukseni T/T Jurmo -85
Olin maissa Voimalaitospäälikkönä Ylihöyrykonemestarina
aloitin Raahen Rautaruukista ( maissa 16 v )

Lue lisää

Toistetaan: Siis toisin sanoen et tiedä mitään tämän päivän koneista.

Willy Brandt on sanonut tekniikan kehityksestä, että nykyisin on juostava pysyäkseen edes paikallaan kehittyvässä tekniikassa.

Vai nykyasiantuntija kirjoitti:

Toistetaan: Siis toisin sanoen et tiedä mitään tämän päivän koneista.

Willy Brandt on sanonut tekniikan kehityksestä, että nykyisin on juostava pysyäkseen edes paikallaan kehittyvässä tekniikassa.

Lue lisää

Kiinosta : miten sain M/S jurmon kulkemaan ,paremmin ilman
etten lisännyt polttoasinesyöttöä.

Minua pyydettiin lisämään " Hakoja" sanoin ( katson , ensin )
ja säädin . Yhtä yläpäätä ja toista alapäätä

## Sinua Ei, kirjoitti:

Kiinosta : miten sain M/S jurmon kulkemaan ,paremmin ilman
etten lisännyt polttoasinesyöttöä.

Minua pyydettiin lisämään " Hakoja" sanoin ( katson , ensin )
ja säädin . Yhtä yläpäätä ja toista alapäätä

Lue lisää

Mielenkiintoinen vastaus. Miten säädit yhtä yläpäätä ja toista alapäätä jollet lisännyt pa-syöttöä?

Melko alhaiset huippupaineet tuon aikaisessa koneessa jos poksi kestää ainoastaan 45 kp/cm2, mikä tarkoittaa 0.45 bar. Mikäli tarkoitat kilopondia neliösenttimetriä kohden niin vastaava on noin 44 bar. Joka tapauksessa koneesta ei varmaan paljoa tehoja saatu ulos.

En ole moista konetta ikinä nähnyt saati sitten haalannut, mutta mikäli ymmärrän niin kaksitoimisessa huippupaineet kohdistuvat tuohon poksiin, yhtä lailla kuin männän alaosaan?

Kun huomasit ( pääsin koulusta -59 )
Voitko säätää konettasi , niinkuin minä ?
Lisäsi " huomattavasti " tehoa ilman etten lisännyt
polttoaineen syöttöä.

50 v kuluttua , kun kerrot mitä tänään teit työksesi.
Ole rehellinen ( sittenkään sinua ei uskota )
Tosiaan kun otin pestin niin ( indikoin koneen ja laskin tehon )
Tuo tehon laskeminen , sittemmin jäi .( Paskaalia ei ollut
käytössä )
Minun kysymys on " tätäpäivää " Jurmo oli Suomen suurempia
laivoja .1962 ( olin tuolloin 28 v )

KatsosVaan! kirjoitti:

Kun huomasit ( pääsin koulusta -59 )
Voitko säätää konettasi , niinkuin minä ?
Lisäsi " huomattavasti " tehoa ilman etten lisännyt
polttoaineen syöttöä.

Kyllä voin ottaa enemmän tehoa koneesta, mutta se lisää polttoaineen kulutusta.
Toki hyvin huollettu kone kuluttaa vähemmän, mutta alle koeajon kulutuksiin on äärettömän vaike päästä, siinä tulee jo fysiikan lait vastaan , mistä minun on varmasti turha sinulle selostaa..

Tähän se ''valitettavasti'' menossa. Elektroniset vimpaimet toimivat tosiaan siellä hallissa ja varmasti myös melko hyvin laivalla. Tämän kaltaisilla systeemeillä voidaan optimoida polttoaineen ruiskutusta pakoventtiilien toimintaa ja näin ollen alati kallistuvaa bunkkeria säästyy ja päästöt pienenee.

Vanhemmiten niissä alkaa kuitenkin ilmetä vikoja, joita edes syysteemin ''vahtikoira'' ei välttämättä tunnista, tai paikallista. Tällöin monelta konemestarilta loppuu ammattitaito kesken ja on tilattava service engineer valmistajalta. Tämä tuottaa suuria ongelmia varsinkin hakurahtiliikenteessä operoiville laivoille. Monesti korjaaminen ei ole edes mahdollista ilman uusia kortteja, joita ei välttämättä ole varalla.