Maadoitus

"ei nollajohdossa pitäisi kulkea virtaa. "
Ei ainakaan ihan laitoksen päässä, jos oikein ymmärsin. Eikös perinteisissä sähkövempeleissä ole vaihe (ruskea), nolla (sininen) ja suojamaa (kevi). Kyllä se sinne toiseen porseen nenäreikään virta kovasti tykkää mennä myös nollaa pitkin, koska näissähän ei ole merkitystä kuinka päin nolla ja vaihe kytketään. Vain ymmärsinkö johdon ja johtimen käsitteen tässä nyt väärin, taisin ymmärtää.

ei nollajohdossa pitäisi ku... kirjoitti:

"ei nollajohdossa pitäisi kulkea virtaa. "
Ei ainakaan ihan laitoksen päässä, jos oikein ymmärsin. Eikös perinteisissä sähkövempeleissä ole vaihe (ruskea), nolla (sininen) ja suojamaa (kevi). Kyllä se sinne toiseen porseen nenäreikään virta kovasti tykkää mennä myös nollaa pitkin, koska näissähän ei ole merkitystä kuinka päin nolla ja vaihe kytketään. Vain ymmärsinkö johdon ja johtimen käsitteen tässä nyt väärin, taisin ymmärtää.

Lue lisää

Jos vaihejohdoissa on symmetrinen kuormitus, niin nollajohdossa ei pitäisi kulkea virtaa. Jos taas jossain vaiheessa on enemmän kuormaa kuin muissa, nollajohdossa kulkee virta.

kolmivaihevirta kirjoitti:

Jos vaihejohdoissa on symmetrinen kuormitus, niin nollajohdossa ei pitäisi kulkea virtaa. Jos taas jossain vaiheessa on enemmän kuormaa kuin muissa, nollajohdossa kulkee virta.

Lue lisää

Tasaisella kuormalla 0-johdossa ei kulje virtaa.

Jos kuorma on kolmiossa (vaiheiden välissä) on 0-johto tarpeeton.

Simppelton kirjoitti:

Tasaisella kuormalla 0-johdossa ei kulje virtaa.

Jos kuorma on kolmiossa (vaiheiden välissä) on 0-johto tarpeeton.

Tosta tähti/kolmio-kytkennästä tuli mieleeni, että vaiheen jännite maata vasten on 230 volttia ja vaiheiden välinen jännite 390 V. Eli nollajohtoa tarvitaan mikäli halutaan saada 230:n jännite, mikä on yleisimmin käytetty.

Kiitos vastauksista!

Moni asia selveni, mutta maallikko jäi kuitenkin miettimään vielä paria asiaa. Jos "paluusähkö" maadoitetaan viimeisellä jakelumuuntajalla maahan, miten sähkövirta löytää tiensä takaisin voimalaitokselle? Ja miksi juuri sinne, eikä vaan satunnaisesti harhailemaan maan uumeniin?

Tai jos ymmärsin "Kolmivaiheen" vastauksesta oikein, niin 0-johdin palaisi voimalaitokselle asti takaisin. Miten tällöin nollajohtimen lopussa voi säilyä 0-jännite? Jos virta kulkee johdinta pitkin voimalaitokselle paikkaan X, niin eikö kyseisessä paikassa ole sen jälkeen sama jännite, kuin muuallakin piirissä? Ja jos jännite eroa ei ole, niin virtakaan ei kulje. Eli nollajännitekohta karkaa jotenkin mun ajatuksissa aina vaan eteenpäin; tuntuu, että sen pitäis juosta virtaa loputtomasti karkuun (maassa tai johtimissa), jotta jännite-ERO säilyisi.

Tän joutuu näköjään vääntään rautalangasta ei-fyysikolle, mutta kiva jos joku jaksaa vielä selittää.

Alkoi askarruttamaan kirjoitti:

Kiitos vastauksista!

Moni asia selveni, mutta maallikko jäi kuitenkin miettimään vielä paria asiaa. Jos "paluusähkö" maadoitetaan viimeisellä jakelumuuntajalla maahan, miten sähkövirta löytää tiensä takaisin voimalaitokselle? Ja miksi juuri sinne, eikä vaan satunnaisesti harhailemaan maan uumeniin?

Tai jos ymmärsin "Kolmivaiheen" vastauksesta oikein, niin 0-johdin palaisi voimalaitokselle asti takaisin. Miten tällöin nollajohtimen lopussa voi säilyä 0-jännite? Jos virta kulkee johdinta pitkin voimalaitokselle paikkaan X, niin eikö kyseisessä paikassa ole sen jälkeen sama jännite, kuin muuallakin piirissä? Ja jos jännite eroa ei ole, niin virtakaan ei kulje. Eli nollajännitekohta karkaa jotenkin mun ajatuksissa aina vaan eteenpäin; tuntuu, että sen pitäis juosta virtaa loputtomasti karkuun (maassa tai johtimissa), jotta jännite-ERO säilyisi.

Tän joutuu näköjään vääntään rautalangasta ei-fyysikolle, mutta kiva jos joku jaksaa vielä selittää.

Lue lisää

Otetaan hieman tarkemmin. "Paluusähkö" on oikeastaan paluu virta.

Sähköä ei sähköverkossa kerry minnekään. Sähkö vain kiertää aina jonkin silmukan. Siis ne 2 johtoa tarvitaan, koska toista pitkin sähkö tulee ja toista menee. Tyypillisessä yksinkertaisessa silmukassa meillä jännitelähde (paristo, generaattori tai vaikka muuntajan toisio), josta menee 2 johtoa kuluttavaan laitteeseen (vaikkapa, polttimoon tai veden keittimeen) Kummankaan johdon ei tartte olla maadoitettu mihinkään, kuten taskulampusta hyvin tiedämme.

Kunnon järjestelmissä, johdot johtavat niin hyvin, että kussakin johtimessa on lähes sama jännite. Esimerkiksi 4,5 Vn pariston toisessa navassa on vaikkapa 0V ja toisessa 4,5. Just samat jännitteet ovat siis myös lampun navoissa. Eikä se riipu välissä olevien johtojen pittuksistsa (kuin mitättömän vähän). Eli lampun yli on 4,5V ja se saa virran kulkemaan lapun lävitse.

Potentiaali ja jännite, molempia mitataan Voltein, ensimmäinen on jännitetaso, toinen jännite-ero jota arkikielessä jännitteeksi sanotaan. Sähköpatterissa voitaiin hyvin sanoa, että toisen navan potentiaali maahan on 100V ja toisen 104,5V ja jännite(ero) on edelleen 4,5V. Jos toinen johdin on maissa (niinkuin metallikuorisen taskulampun usein on), sen potentiaali on 0V maahan nähden. Toinen on sitten tai-4,5V. Huomaa, sähkövirran kiertämiseen ei vaikuta mitään, jos silmukka on 1stä kohtaa maissa!

Samoin muuntajalta tulevassa silmukassa on ihan sama mistä kohtaa sen 0-johtimen maadoittaa vai eikö mistään. Sähkö kiertää siinä silmukassa, toisessa johdossa on 220V siihen toiseen nähden.
Koska samasta muuntajasta lähtee silmukka vaikka kuinka moneen lamppuun, ei haluta maadoittaa jokaisen lampun luona, maadoitusten välillä kulkisi pieniä virtoja, joska johtimet eivät sittenkkään ole aivan ideaalisia.

3-vaihe vaihtovirtaverkossa, kolmen vaiheen jännitteiden summa on joka hetki nolla! Jos kussakin vaiheessa on yhtä suuri kuorma, niin vaiheiden ottamien virtojen summakin on joka hetki 0! Eli, jos meillä on 3 yhtä suurta lamppua, yksi kussakin vaiheessa, niin näissä kolmessa silmukassa on virtojen summa joka hetki 0. Koska silmukoiden 0-johto voi olla yhteinen, niin siinä kulkisi se summavirta, joka kuitenkin on 0!

Alkoi askarruttamaan kirjoitti:

Kiitos vastauksista!

Moni asia selveni, mutta maallikko jäi kuitenkin miettimään vielä paria asiaa. Jos "paluusähkö" maadoitetaan viimeisellä jakelumuuntajalla maahan, miten sähkövirta löytää tiensä takaisin voimalaitokselle? Ja miksi juuri sinne, eikä vaan satunnaisesti harhailemaan maan uumeniin?

Tai jos ymmärsin "Kolmivaiheen" vastauksesta oikein, niin 0-johdin palaisi voimalaitokselle asti takaisin. Miten tällöin nollajohtimen lopussa voi säilyä 0-jännite? Jos virta kulkee johdinta pitkin voimalaitokselle paikkaan X, niin eikö kyseisessä paikassa ole sen jälkeen sama jännite, kuin muuallakin piirissä? Ja jos jännite eroa ei ole, niin virtakaan ei kulje. Eli nollajännitekohta karkaa jotenkin mun ajatuksissa aina vaan eteenpäin; tuntuu, että sen pitäis juosta virtaa loputtomasti karkuun (maassa tai johtimissa), jotta jännite-ERO säilyisi.

Tän joutuu näköjään vääntään rautalangasta ei-fyysikolle, mutta kiva jos joku jaksaa vielä selittää.

Lue lisää

Taisin eilen vastata turhan vaikeasti.

Sähköverkon sähkö kiertää aina silmukassa. Tavallaan kukin sähkölamppu on johdoillaan suoraan kiinni generaattorin navoissa. Sähkövirta tulee toista johtoa ja menee toista johtoa pitkin.

Välillä siellä on muutama muuntaja, joilla vain generaattorin jännite nostetaan tai lasketaan. Nostetaan siirrossa mahdollisimman korkeaksi siirtohäviöiden minimoimiseksi. Lasketaan kuluttajan laitteille sopiviksi. Mutta olennaisesti joka lamppu on suoraan generaattorin navoissa.

Maadoittaa niitä siirtojohtoja ei tarttis ollenkaan. Sähkövirta kiertäis ihan hyvin generaattorista lampun napaan ja lampun toisesta navasta takaisin generaattorin toiseen napaan.

Maadoittamisella ei olemitään tekemistä varsinaisen sähkön riirron kanssa. Se on suojausta varten. Kun toinen johdin on maassa kiinni, siitä ei voi saada sähköiskua. Myös ukkonen pääsee paremmin maihin.

Kun se virtasilmukka kytketään YHDESTÄ pisteestä maihin, se ei vaikuta sähkön siirtoon mitenkään. Ei se sähkö virtaa siitä maadoituskohdasta minnekään, kun ei ole paluujohdinta.

Jos virtasilmukan 0-johdin maadoitetaan useasta kohtaa, niin maadoituskohtien välillä voi virrata sähköä 0-johtimen rinnalla, koska 0-johdin ei ole ideaalisen johtava.

Simppelton kirjoitti:

Taisin eilen vastata turhan vaikeasti.

Sähköverkon sähkö kiertää aina silmukassa. Tavallaan kukin sähkölamppu on johdoillaan suoraan kiinni generaattorin navoissa. Sähkövirta tulee toista johtoa ja menee toista johtoa pitkin.

Välillä siellä on muutama muuntaja, joilla vain generaattorin jännite nostetaan tai lasketaan. Nostetaan siirrossa mahdollisimman korkeaksi siirtohäviöiden minimoimiseksi. Lasketaan kuluttajan laitteille sopiviksi. Mutta olennaisesti joka lamppu on suoraan generaattorin navoissa.

Maadoittaa niitä siirtojohtoja ei tarttis ollenkaan. Sähkövirta kiertäis ihan hyvin generaattorista lampun napaan ja lampun toisesta navasta takaisin generaattorin toiseen napaan.

Maadoittamisella ei olemitään tekemistä varsinaisen sähkön riirron kanssa. Se on suojausta varten. Kun toinen johdin on maassa kiinni, siitä ei voi saada sähköiskua. Myös ukkonen pääsee paremmin maihin.

Kun se virtasilmukka kytketään YHDESTÄ pisteestä maihin, se ei vaikuta sähkön siirtoon mitenkään. Ei se sähkö virtaa siitä maadoituskohdasta minnekään, kun ei ole paluujohdinta.

Jos virtasilmukan 0-johdin maadoitetaan useasta kohtaa, niin maadoituskohtien välillä voi virrata sähköä 0-johtimen rinnalla, koska 0-johdin ei ole ideaalisen johtava.

Lue lisää

Jos kerran ei tarvitsisi ollenkaan maadoittaa, niin jos generaattorin kumpaakaan / mitään napaa ei maadoitettaisi maahan, niin silloin ei saataisi sähköiskuja ollenkaan. Miksi siis maadoitetaan ?

Toisena aprikointina on salama, sillä mihin sen virtapiiri sulkeutuu maasta ?

Simppelton kirjoitti:

Taisin eilen vastata turhan vaikeasti.

Sähköverkon sähkö kiertää aina silmukassa. Tavallaan kukin sähkölamppu on johdoillaan suoraan kiinni generaattorin navoissa. Sähkövirta tulee toista johtoa ja menee toista johtoa pitkin.

Välillä siellä on muutama muuntaja, joilla vain generaattorin jännite nostetaan tai lasketaan. Nostetaan siirrossa mahdollisimman korkeaksi siirtohäviöiden minimoimiseksi. Lasketaan kuluttajan laitteille sopiviksi. Mutta olennaisesti joka lamppu on suoraan generaattorin navoissa.

Maadoittaa niitä siirtojohtoja ei tarttis ollenkaan. Sähkövirta kiertäis ihan hyvin generaattorista lampun napaan ja lampun toisesta navasta takaisin generaattorin toiseen napaan.

Maadoittamisella ei olemitään tekemistä varsinaisen sähkön riirron kanssa. Se on suojausta varten. Kun toinen johdin on maassa kiinni, siitä ei voi saada sähköiskua. Myös ukkonen pääsee paremmin maihin.

Kun se virtasilmukka kytketään YHDESTÄ pisteestä maihin, se ei vaikuta sähkön siirtoon mitenkään. Ei se sähkö virtaa siitä maadoituskohdasta minnekään, kun ei ole paluujohdinta.

Jos virtasilmukan 0-johdin maadoitetaan useasta kohtaa, niin maadoituskohtien välillä voi virrata sähköä 0-johtimen rinnalla, koska 0-johdin ei ole ideaalisen johtava.

Lue lisää

Nythän ne yleisen fysiikan tuntien opit alkavat palautua mieleen. Voimalaitoksen generaattorissa aiheutetaan jatkuvasti muuttuvat (vaihtovirta) jännite-erot napojen välille ja koko sähköverkosto on tätä yhtä suurta silmukkaa. Tää silmukkajuttu multa oli vaipunut kokonaan unohduksiin.

Ja meneekö jatkokin nyt oikein:
Jos tarraa kiinni jännitteelliseen johtoon, saa sähköiskun, koska sähkö pääsee virtaamaan ihmisen lävitse eteenpäin. Mihin se tällöin muuten virtaa? Millä tavoin silmukka silloin sulkeutuu? Mutta jos esim. jaloissa olisi kokonaan sähköä johtamattomat jalkineet, sähkäri jäisi vain hetken kestäväksi (vai tulisiko sitä ollenkaan?), koska sähkö ei pääsisi virtaamaan ihmisen kautta edelleen eteenpäin?

Ja että jos virtapiiri on suljettu, niin silloin nollajohtoonkin tarraamalla saa samat sähkärit, koska siinä kulkee tuolloin täysin sama virta, kuin jännitteellisessäkin johdossa?

Sähkönsiirron kannalta silmukkakuvio on mielestäni helppo tajuta, mutta edelleenkin on vaikea hahmottaa sitä, miksi nollajohdosta ei saa sähköiskua, jos virtapiiri on avoin (vaikka se onkin maahan kytketty). Eikös kuitenkin nollajohtoonkin generaattorista käsin lähde samalla tavoin jännite-eroja jatkuvasti liikenteeseen, kuin jännitteelliseen johtoon. Onko niin, että maadotus on aina suoritettu hyvin pian generaattorista lähdön jälkeen, jolloin jännite-erot jäävät pelaamaan pelkästään sille välille (generaattorin napa maa), kun virtapiiri on muualta avoin. Ja näin ollen muualta nollajohtoa kosketettaessa ei sähkövirtaa kulkisi, jos virtapiiri on avoin?

Hetken asiat tuntuivat jo täysin selviltä, mutta jotenkin tästä sai taas väännettyä itselleen vaikean. Kiitos Simppelton kärsivällisyydestä...

Alkoi askarruttamaan kirjoitti:

Nythän ne yleisen fysiikan tuntien opit alkavat palautua mieleen. Voimalaitoksen generaattorissa aiheutetaan jatkuvasti muuttuvat (vaihtovirta) jännite-erot napojen välille ja koko sähköverkosto on tätä yhtä suurta silmukkaa. Tää silmukkajuttu multa oli vaipunut kokonaan unohduksiin.

Ja meneekö jatkokin nyt oikein:
Jos tarraa kiinni jännitteelliseen johtoon, saa sähköiskun, koska sähkö pääsee virtaamaan ihmisen lävitse eteenpäin. Mihin se tällöin muuten virtaa? Millä tavoin silmukka silloin sulkeutuu? Mutta jos esim. jaloissa olisi kokonaan sähköä johtamattomat jalkineet, sähkäri jäisi vain hetken kestäväksi (vai tulisiko sitä ollenkaan?), koska sähkö ei pääsisi virtaamaan ihmisen kautta edelleen eteenpäin?

Ja että jos virtapiiri on suljettu, niin silloin nollajohtoonkin tarraamalla saa samat sähkärit, koska siinä kulkee tuolloin täysin sama virta, kuin jännitteellisessäkin johdossa?

Sähkönsiirron kannalta silmukkakuvio on mielestäni helppo tajuta, mutta edelleenkin on vaikea hahmottaa sitä, miksi nollajohdosta ei saa sähköiskua, jos virtapiiri on avoin (vaikka se onkin maahan kytketty). Eikös kuitenkin nollajohtoonkin generaattorista käsin lähde samalla tavoin jännite-eroja jatkuvasti liikenteeseen, kuin jännitteelliseen johtoon. Onko niin, että maadotus on aina suoritettu hyvin pian generaattorista lähdön jälkeen, jolloin jännite-erot jäävät pelaamaan pelkästään sille välille (generaattorin napa maa), kun virtapiiri on muualta avoin. Ja näin ollen muualta nollajohtoa kosketettaessa ei sähkövirtaa kulkisi, jos virtapiiri on avoin?

Hetken asiat tuntuivat jo täysin selviltä, mutta jotenkin tästä sai taas väännettyä itselleen vaikean. Kiitos Simppelton kärsivällisyydestä...

Lue lisää

Jos koskee vaihejohtimeen, muodostuu virtapiiri vaiheesta ihmisen kautta maahan. Sähköverkon nolla on maadoitettu useasta pisteestä ja tuon onnettoman kautta kulkeva virta palautuu noihin pisteisiin jakautuneena koko maaperään, maahan on pallo.
Maasta eristettynä iskua ei saa, virtapiiri ei sulkeudu. Pientä kutinaa voi tuntua koska ihmisen ja maan välillä on pieni kapasitanssi.
Maadoitetusta nollajohdosta, virrallisesta tai virrattomasta, ei saa iskua: sen jännite on nolla.

Salaman iskussa on purkautuu ukkospilvien ja maan välinen sähkövaraus. Tuon voi ajatella vaikka generaattorina, jossa tapahtuu läpilyönti.

Alkoi askarruttamaan kirjoitti:

Nythän ne yleisen fysiikan tuntien opit alkavat palautua mieleen. Voimalaitoksen generaattorissa aiheutetaan jatkuvasti muuttuvat (vaihtovirta) jännite-erot napojen välille ja koko sähköverkosto on tätä yhtä suurta silmukkaa. Tää silmukkajuttu multa oli vaipunut kokonaan unohduksiin.

Ja meneekö jatkokin nyt oikein:
Jos tarraa kiinni jännitteelliseen johtoon, saa sähköiskun, koska sähkö pääsee virtaamaan ihmisen lävitse eteenpäin. Mihin se tällöin muuten virtaa? Millä tavoin silmukka silloin sulkeutuu? Mutta jos esim. jaloissa olisi kokonaan sähköä johtamattomat jalkineet, sähkäri jäisi vain hetken kestäväksi (vai tulisiko sitä ollenkaan?), koska sähkö ei pääsisi virtaamaan ihmisen kautta edelleen eteenpäin?

Ja että jos virtapiiri on suljettu, niin silloin nollajohtoonkin tarraamalla saa samat sähkärit, koska siinä kulkee tuolloin täysin sama virta, kuin jännitteellisessäkin johdossa?

Sähkönsiirron kannalta silmukkakuvio on mielestäni helppo tajuta, mutta edelleenkin on vaikea hahmottaa sitä, miksi nollajohdosta ei saa sähköiskua, jos virtapiiri on avoin (vaikka se onkin maahan kytketty). Eikös kuitenkin nollajohtoonkin generaattorista käsin lähde samalla tavoin jännite-eroja jatkuvasti liikenteeseen, kuin jännitteelliseen johtoon. Onko niin, että maadotus on aina suoritettu hyvin pian generaattorista lähdön jälkeen, jolloin jännite-erot jäävät pelaamaan pelkästään sille välille (generaattorin napa maa), kun virtapiiri on muualta avoin. Ja näin ollen muualta nollajohtoa kosketettaessa ei sähkövirtaa kulkisi, jos virtapiiri on avoin?

Hetken asiat tuntuivat jo täysin selviltä, mutta jotenkin tästä sai taas väännettyä itselleen vaikean. Kiitos Simppelton kärsivällisyydestä...

Lue lisää

Jos tarraa jänitteelliseen johtoon saa iskun, jos ei ole kumisaappaat jalassa kumihanskat kädessä. Oikein.

Jännite on syy ja virta seuraus. Ja virta tappa, ei jännite. Pienikin jännite tappaa, jos ihminen johtaa hyvin. 60 V jännite on tappanut hitsarin joka hikisenä ilman paitaa hitsasi teräsputken sisällä. Iso jännite ei tarvitse niin hyvää johtavuuttakaan. Noi 110 kVn johdot hyppäävät metrinkin yli ja tappavat. Ja salamanhan tietää jokainen.

Ei, 0-johdosta ei saa sähkäriä kuin enintään mitättömät. 0-johto on maadoitettu sieltä syöttävästä päästä ja siinä kulkeva virta voi nostaa sen jännitettä kotona enintään Voltin kymmenysosia. Ja niin pieni jännite ei saa ihmisen läpi paljon virtaa kulkemaan, vaikka seisoisi paljain jaloin tiskipöydällä kuoritu 0-johto kädessä.

Ei se johdossa kulkeva virta tapa, se vaan kulkee siellä. Se johdossa oleva jännite maata vasten ja siitä jännitteestä aiheutava virta ihmisen läpi tappaa.

0-johtoon EI lähde mitään jännite-eroja (maata vastaan) se on maissa. Vaiheessa on 220V 0-johtoon nähden ja myös maahan, kun 0-johto on maissa.

Simppelton kirjoitti:

Jos tarraa jänitteelliseen johtoon saa iskun, jos ei ole kumisaappaat jalassa kumihanskat kädessä. Oikein.

Jännite on syy ja virta seuraus. Ja virta tappa, ei jännite. Pienikin jännite tappaa, jos ihminen johtaa hyvin. 60 V jännite on tappanut hitsarin joka hikisenä ilman paitaa hitsasi teräsputken sisällä. Iso jännite ei tarvitse niin hyvää johtavuuttakaan. Noi 110 kVn johdot hyppäävät metrinkin yli ja tappavat. Ja salamanhan tietää jokainen.

Ei, 0-johdosta ei saa sähkäriä kuin enintään mitättömät. 0-johto on maadoitettu sieltä syöttävästä päästä ja siinä kulkeva virta voi nostaa sen jännitettä kotona enintään Voltin kymmenysosia. Ja niin pieni jännite ei saa ihmisen läpi paljon virtaa kulkemaan, vaikka seisoisi paljain jaloin tiskipöydällä kuoritu 0-johto kädessä.

Ei se johdossa kulkeva virta tapa, se vaan kulkee siellä. Se johdossa oleva jännite maata vasten ja siitä jännitteestä aiheutava virta ihmisen läpi tappaa.

0-johtoon EI lähde mitään jännite-eroja (maata vastaan) se on maissa. Vaiheessa on 220V 0-johtoon nähden ja myös maahan, kun 0-johto on maissa.

Lue lisää

...eli selvennetään nyt sitten vielä perusasioita. Sähköverkon toinen pää ei siis päädykään generaattorin toiseen napaan vaan se päätyy maahan? Vai että se päätyy siihen napaan, mutta kulkee ennen sinne päätymistään maan läpi? Vai mitä kohtaa tässä tapauksessa tarkoittaa syöttävä pää, kun kysymyksessä on vaihtovirta?

Simppelton kirjoitti:

Jos tarraa jänitteelliseen johtoon saa iskun, jos ei ole kumisaappaat jalassa kumihanskat kädessä. Oikein.

Jännite on syy ja virta seuraus. Ja virta tappa, ei jännite. Pienikin jännite tappaa, jos ihminen johtaa hyvin. 60 V jännite on tappanut hitsarin joka hikisenä ilman paitaa hitsasi teräsputken sisällä. Iso jännite ei tarvitse niin hyvää johtavuuttakaan. Noi 110 kVn johdot hyppäävät metrinkin yli ja tappavat. Ja salamanhan tietää jokainen.

Ei, 0-johdosta ei saa sähkäriä kuin enintään mitättömät. 0-johto on maadoitettu sieltä syöttävästä päästä ja siinä kulkeva virta voi nostaa sen jännitettä kotona enintään Voltin kymmenysosia. Ja niin pieni jännite ei saa ihmisen läpi paljon virtaa kulkemaan, vaikka seisoisi paljain jaloin tiskipöydällä kuoritu 0-johto kädessä.

Ei se johdossa kulkeva virta tapa, se vaan kulkee siellä. Se johdossa oleva jännite maata vasten ja siitä jännitteestä aiheutava virta ihmisen läpi tappaa.

0-johtoon EI lähde mitään jännite-eroja (maata vastaan) se on maissa. Vaiheessa on 220V 0-johtoon nähden ja myös maahan, kun 0-johto on maissa.

Lue lisää

...selvällä suomen kielellä, kun luki vain vastaukset uudemman kerran. Joskus luetun ymmärtäminen on näköjään yllättävän vaikeaa. Mutta kiitos vielä kerran Simppelton vastauksistasi ( muutkin kirjoittajat). Nyt ainakin seuraavalla kerralla tietää, miksi kanille kävi jotenkin tai toivottavasti ei käynyt mitenkään, jos menee vielä johtoja pureskelemaan...