Koneellisen lattiakuivauksen

Ainakin Munters (tai kuka muu vaan) veloittaa tällaisesta noin 600 - 2500€ tai tarvittaessa jopa enemmän. Kokemusta on.
En ole nähnyt muuten yhtäkään Muntersin alle 600€ kuivaus ja mittauslaskua ja olen laskuja nähnyt useita kymmeniä.
eli turha täällä on munterseja mainostaa...

Mutta neuvoksi; jos vain betonia on märkänä (ei siis eristeitä) nopeiten kuivuu yleensä talvella jos on lattialämmitys täysillä (mikäli semmoinen on), mutta jos ei ole lattialämmitystä niin kylppärin lämmittäminen noin 45 asteeseen kuivaa lähes yhtä nopeasti kuin nämä kaikenmaailman kuivurit ja matalalämpö?laitteet (=sähköpatterit) tai "infrapunakuivaimet" (=sähköpatterit), kuivausliikkeet tietysti väittävät muuta jääväthän silloin rahatta, lattialämmitys on muuten tehokkaampi kuivaamaan kuin nämä "matalalämpölistat"?
Kesällä kun ilman absoluuttinen kosteus on korkea voi sitten kiiretapauksissa tehostaa kuivatusta ilmankuivaajalla.

ps. yleisesti ottaen noin puolet ns. kuivausliikkeiden kuivauksista tehdään täysin turhaan, nämä turhat kuivaukset voitaisiin hoitaa mm. järkiperäistämällä korjausajärjestyksiä ja aikatauluja (ei lisää kokonaiskorjausaikaa) sekä käyttämällä järkevästi olemassa olevia lämmitysjärjestelmiä (=kuivausjärjestelmiä),. Tämä tieto tulee parinkymmenen vuoden kokemuksella kuivauksista ja kosteuden mittauksista sekä alan tutkimustyöstä.

munterssit ja muut kirjoitti:

Ainakin Munters (tai kuka muu vaan) veloittaa tällaisesta noin 600 - 2500€ tai tarvittaessa jopa enemmän. Kokemusta on.
En ole nähnyt muuten yhtäkään Muntersin alle 600€ kuivaus ja mittauslaskua ja olen laskuja nähnyt useita kymmeniä.
eli turha täällä on munterseja mainostaa...

Mutta neuvoksi; jos vain betonia on märkänä (ei siis eristeitä) nopeiten kuivuu yleensä talvella jos on lattialämmitys täysillä (mikäli semmoinen on), mutta jos ei ole lattialämmitystä niin kylppärin lämmittäminen noin 45 asteeseen kuivaa lähes yhtä nopeasti kuin nämä kaikenmaailman kuivurit ja matalalämpö?laitteet (=sähköpatterit) tai "infrapunakuivaimet" (=sähköpatterit), kuivausliikkeet tietysti väittävät muuta jääväthän silloin rahatta, lattialämmitys on muuten tehokkaampi kuivaamaan kuin nämä "matalalämpölistat"?
Kesällä kun ilman absoluuttinen kosteus on korkea voi sitten kiiretapauksissa tehostaa kuivatusta ilmankuivaajalla.

ps. yleisesti ottaen noin puolet ns. kuivausliikkeiden kuivauksista tehdään täysin turhaan, nämä turhat kuivaukset voitaisiin hoitaa mm. järkiperäistämällä korjausajärjestyksiä ja aikatauluja (ei lisää kokonaiskorjausaikaa) sekä käyttämällä järkevästi olemassa olevia lämmitysjärjestelmiä (=kuivausjärjestelmiä),. Tämä tieto tulee parinkymmenen vuoden kokemuksella kuivauksista ja kosteuden mittauksista sekä alan tutkimustyöstä.

Lue lisää

Ai sinä olet nähnyt 10 kuivaus laskua, et tiedä sitten vielä mitään ja jos sinulta on viety 600 - 2500 euroa 4 neliö pintakuivauksesta niin sinua kusetettu aika pahasti =D tietenkin hinta riippuu aika paljon paikkakunnasta.

Mihinkä se kosteus häipyy lattiasta,jos ilma pesuhuoneessa vain lämmitetään ?

Väitätkö tosissaan että lattialämmöllä päästään nopeampiin / edes lähes samoihin kuivaus tuloksiin, kuin esim.lämpölistoilla joilla saadaa neliölle yli 400 watin lämmitys teho tai sitten mikroilla joilla saadaan kuivaa 1 - 2 päivässä.

Kuivureilla ja puhaltimilla betonilaatan kuivaaminen on ihan naurettavaa, jos kastunut alue
on kohtuullisen pieni.

"ps. yleisesti ottaen noin puolet ns. kuivausliikkeiden kuivauksista tehdään täysin turhaan, nämä turhat kuivaukset voitaisiin hoitaa mm. järkiperäistämällä korjausajärjestyksiä ja aikatauluja (ei lisää kokonaiskorjausaikaa) sekä käyttämällä järkevästi olemassa olevia lämmitysjärjestelmiä"

Kerroppa vaikka miten esim. eristetila "Alapohja : Betoni/sty/muovi/hiekka" kuivaat talon omilla lämmitysjärjestelmillä / aikataulua järjestelemällä ?

Kosteuskartoittaja kirjoitti:

Ai sinä olet nähnyt 10 kuivaus laskua, et tiedä sitten vielä mitään ja jos sinulta on viety 600 - 2500 euroa 4 neliö pintakuivauksesta niin sinua kusetettu aika pahasti =D tietenkin hinta riippuu aika paljon paikkakunnasta.

Mihinkä se kosteus häipyy lattiasta,jos ilma pesuhuoneessa vain lämmitetään ?

Väitätkö tosissaan että lattialämmöllä päästään nopeampiin / edes lähes samoihin kuivaus tuloksiin, kuin esim.lämpölistoilla joilla saadaa neliölle yli 400 watin lämmitys teho tai sitten mikroilla joilla saadaan kuivaa 1 - 2 päivässä.

Kuivureilla ja puhaltimilla betonilaatan kuivaaminen on ihan naurettavaa, jos kastunut alue
on kohtuullisen pieni.

"ps. yleisesti ottaen noin puolet ns. kuivausliikkeiden kuivauksista tehdään täysin turhaan, nämä turhat kuivaukset voitaisiin hoitaa mm. järkiperäistämällä korjausajärjestyksiä ja aikatauluja (ei lisää kokonaiskorjausaikaa) sekä käyttämällä järkevästi olemassa olevia lämmitysjärjestelmiä"

Kerroppa vaikka miten esim. eristetila "Alapohja : Betoni/sty/muovi/hiekka" kuivaat talon omilla lämmitysjärjestelmillä / aikataulua järjestelemällä ?

Lue lisää

kuivatella. Kun kuivaat tätä alapohjan hiekkaa, tietääkseni talon alla on noin 6000 kilometriä kosteata ainesta. Mitä tulee pesuhuoneen lämmittämiseen ja sen avulla kuivaamiseen edellinen vastaaja voisi opiskella vähän lämpöfysiikkaa, kyllä se lattiakin siitä lämpiää ja lämpöhän on paras betonin kuivaustapa. Mitä tulee lattialämmitykseen niin tottakai rakenteen sisältä käsin lämmittämällä (lueppa poju alan tutkimuksia ja kirjallisuutta) rakenne kuivuu nopeammin. Mikrot ovat asia erikseen, ne ovat kyllä erittäin tehokkaita ja saavat veden/ kosteuden lämpeämään kyllä hyvällä tehosuhteella betonissa ja tätä kautta myös nopeasti betonin kuivumaan.
Ja sitten opettelisit lukemaan, kirjoitin kymmeniä en kymmentä. Kuivauslaskuja olen nähnyt yhteensä satoja, siis munterssin laskuja kymmeniä. (A, B, C... = aakkosia, 1, 2, 3...=numeroita)
ja vielä tälle Munterssin lukutaidottomalla henkilölle, kirjoitin että jos vain betoni on märkää (siis ei eristeitä)...joten munters voisi lähettää työntekijänsä kansakoulun penkille lukemista opettelemaan.
Ja vielä en kirjoittanut mitään että alapohjan betoni/sty/muovi/hiekka kuivaavat talon omilla lämmitysjärjestelmillä vaan "yleisesti ottaen" ja kuten tiedämme nämä vesivahinkokohteet joissa on alapohjan rakenteet kastuneet ovat asia erikseen, mutta tällaisia kohteita joissa joudutaan kuivattamaan alapohjarakennetta koneellisiesti on melko vähän suhteessa kaikkiin kuivatuksiin.
PS. minulle maksetaan siitä että teen töitä mm. rakennus- ja kuivauskustannusten vähentämiseksi, sinulle maksetaan siitä että teet töitä niiden maksimoimiseksi.

asti meinasit kirjoitti:

kuivatella. Kun kuivaat tätä alapohjan hiekkaa, tietääkseni talon alla on noin 6000 kilometriä kosteata ainesta. Mitä tulee pesuhuoneen lämmittämiseen ja sen avulla kuivaamiseen edellinen vastaaja voisi opiskella vähän lämpöfysiikkaa, kyllä se lattiakin siitä lämpiää ja lämpöhän on paras betonin kuivaustapa. Mitä tulee lattialämmitykseen niin tottakai rakenteen sisältä käsin lämmittämällä (lueppa poju alan tutkimuksia ja kirjallisuutta) rakenne kuivuu nopeammin. Mikrot ovat asia erikseen, ne ovat kyllä erittäin tehokkaita ja saavat veden/ kosteuden lämpeämään kyllä hyvällä tehosuhteella betonissa ja tätä kautta myös nopeasti betonin kuivumaan.
Ja sitten opettelisit lukemaan, kirjoitin kymmeniä en kymmentä. Kuivauslaskuja olen nähnyt yhteensä satoja, siis munterssin laskuja kymmeniä. (A, B, C... = aakkosia, 1, 2, 3...=numeroita)
ja vielä tälle Munterssin lukutaidottomalla henkilölle, kirjoitin että jos vain betoni on märkää (siis ei eristeitä)...joten munters voisi lähettää työntekijänsä kansakoulun penkille lukemista opettelemaan.
Ja vielä en kirjoittanut mitään että alapohjan betoni/sty/muovi/hiekka kuivaavat talon omilla lämmitysjärjestelmillä vaan "yleisesti ottaen" ja kuten tiedämme nämä vesivahinkokohteet joissa on alapohjan rakenteet kastuneet ovat asia erikseen, mutta tällaisia kohteita joissa joudutaan kuivattamaan alapohjarakennetta koneellisiesti on melko vähän suhteessa kaikkiin kuivatuksiin.
PS. minulle maksetaan siitä että teen töitä mm. rakennus- ja kuivauskustannusten vähentämiseksi, sinulle maksetaan siitä että teet töitä niiden maksimoimiseksi.

Lue lisää

"Kun kuivaat tätä alapohjan hiekkaa"

Kuka täällä hiekan kuivaamisesta on puhunut, opettele itse lukemaan.

"Mitä tulee pesuhuoneen lämmittämiseen ja sen avulla kuivaamiseen edellinen vastaaja voisi opiskella vähän lämpöfysiikkaa, kyllä se lattiakin siitä lämpiää ja lämpöhän on paras betonin kuivaustapa"

Hah, tarkotin yleisesti miten typerä kuivaus tapa
olisi lämmittää kauheena huoneilmaa, hidasta ? jos vaikka betonia kuivataan. Mites ajattelit poistaa kosteuden sun lämpimästä ilmasta ? lämminkin ilma pystyy sitomaan vain tietyn verran kosteutta itseensä.

Käytettäs tota kuivaus menetelmää, jos se olisi hyvä, kuivaus hintaan se ei silti muuttaisi ja mitä nopeammin kuivaus saadaan valmiiksi sen parempi voitto, eli turha puhua että tahallaan hidastellaan kuivauksia paremman tuloksen toivossa.

"lueppa poju alan tutkimuksia ja kirjallisuutta"

Minä luulen että tekemällä oppii paremmin, kirjat ovat vaan avuksi, sinä voit lukea kirjoja ja päätellä niistä mitä tykkäät, minä kerron omista kuivaus kokemuksista.

"Ja sitten opettelisit lukemaan"

Kyllä luin oikein kymmeniä, mutta halusin kirjottaa 10 =)ei mitään väliä oletko nähnyt kymmeniä vai kymmenen kuivauslaskua, ei anna kokonais kuvaa millään, mutta näistä hinnoista on turha kinastella sillä ne vaihtelee niin paljon toimipaikoittain (siis yksityisten tilaamat kuivaukset)

"Ja vielä en kirjoittanut mitään että alapohjan betoni/sty/muovi/hiekka kuivaavat talon omilla lämmitysjärjestelmillä vaan "yleisesti ottaen" ja kuten tiedämme nämä vesivahinkokohteet joissa on alapohjan rakenteet kastuneet ovat asia erikseen, mutta tällaisia kohteita joissa joudutaan kuivattamaan alapohjarakennetta koneellisiesti on melko vähän suhteessa kaikkiin kuivatuksiin."

Meillä on jotain puolet kuivauksista imuja, pienet firmat(eli kaikki muut) eivät näitä yleensä tee (tai edes kartotuksissa / kosteusmittauksissa tarkistele alapohjarakenteita) ! ? ja yleensä aina pintakuivauksissa on myös puurakenteiden kuivaamista.


"Mitä tulee lattialämmitykseen niin tottakai rakenteen sisältä käsin lämmittämällä rakenne kuivuu nopeammin"

Voi olla, en mene väittämään vastaan, mutta ovat niin ääritapauksia joissa koko kastunut alue voitaisiin hoitaa tällä tavoin, joten kannattaa keskittyä tutkimaan jotain muuta ratkaisua kuivauslaskujen pienentämiseksi(oletko koskaan miettinyt sitä että kuivauksen ja mittaukset hoitaisi eri firma)

Luulis vaikuttavan onko lämpökaapeli keskellä laatta tai sitten tasoitteen
alla ja minkälaisiin lämpötiloihin näin päästään ? listoilla ollaan mitattu jopa 80 - 90 c betonilaatan pinnasta.

"sinulle maksetaan siitä että teet töitä niiden maksimoimiseksi"

Minun palkkaan se ei vaikuta, jos tuloksellisesti kuukausi on hyvä tai huono, minua ei kiinosta firman tekemät voitot, yritän vain omissa hommissa päästä helpoimmalla ;)

munterssit ja muut kirjoitti:

Ainakin Munters (tai kuka muu vaan) veloittaa tällaisesta noin 600 - 2500€ tai tarvittaessa jopa enemmän. Kokemusta on.
En ole nähnyt muuten yhtäkään Muntersin alle 600€ kuivaus ja mittauslaskua ja olen laskuja nähnyt useita kymmeniä.
eli turha täällä on munterseja mainostaa...

Mutta neuvoksi; jos vain betonia on märkänä (ei siis eristeitä) nopeiten kuivuu yleensä talvella jos on lattialämmitys täysillä (mikäli semmoinen on), mutta jos ei ole lattialämmitystä niin kylppärin lämmittäminen noin 45 asteeseen kuivaa lähes yhtä nopeasti kuin nämä kaikenmaailman kuivurit ja matalalämpö?laitteet (=sähköpatterit) tai "infrapunakuivaimet" (=sähköpatterit), kuivausliikkeet tietysti väittävät muuta jääväthän silloin rahatta, lattialämmitys on muuten tehokkaampi kuivaamaan kuin nämä "matalalämpölistat"?
Kesällä kun ilman absoluuttinen kosteus on korkea voi sitten kiiretapauksissa tehostaa kuivatusta ilmankuivaajalla.

ps. yleisesti ottaen noin puolet ns. kuivausliikkeiden kuivauksista tehdään täysin turhaan, nämä turhat kuivaukset voitaisiin hoitaa mm. järkiperäistämällä korjausajärjestyksiä ja aikatauluja (ei lisää kokonaiskorjausaikaa) sekä käyttämällä järkevästi olemassa olevia lämmitysjärjestelmiä (=kuivausjärjestelmiä),. Tämä tieto tulee parinkymmenen vuoden kokemuksella kuivauksista ja kosteuden mittauksista sekä alan tutkimustyöstä.

Lue lisää

mielipide. Olen ollut vuosia rakennuksilla ja tiedän tuon asian myös.

Kokeilkaa viedä labraan betonista näyte, kun on lattialämmitys ollut pariviikkoa päällä. Tulee meinaan halvemmaksi, kuin Muntersin käyttö.

järkevä` kirjoitti:

mielipide. Olen ollut vuosia rakennuksilla ja tiedän tuon asian myös.

Kokeilkaa viedä labraan betonista näyte, kun on lattialämmitys ollut pariviikkoa päällä. Tulee meinaan halvemmaksi, kuin Muntersin käyttö.

Lue lisää

"Olen ollut vuosia rakennuksilla ja tiedän tuon asian myös"

Mitäs hommia olet tehnyt, rakennuksilla näkee monesti näitä "joka alan ammattilaisia"

"Kokeilkaa viedä labraan betonista näyte"

Tarkoitatko kosteuden mittausta labrassa ? Miksi mitata näin hankalasti, kun on olemassa helpompiakin keinoja / riittävän tarkkoja.

"kun on lattialämmitys ollut pariviikkoa päällä"

Monikaan ei halua odotella sitä 2 viikkoa että betoni kuivaa ja ovat valmiita maksamaan siitä että kuivaus tapahtuu nopeammin / kuivauksen mittauksen on hoitanut ammattilainen.

Lattialämpö vaikuttaa vain lattiaan ja siinäkin vain tietylle alalle, esim. vanhemmissa kylpyhuoneissa on wc pytty pultattu lattiaan, tämän takia lämpöputki/kaapeli on kierätetty kaukaa => mahdollinen kuivaus lattialämmöllä ei vaikuta tälle alueelle. HUOM : Wc pytyn / lattiakaivon kohdalta betonilaatta on yleensä kostein.

Kuivaustekniikka kirjoitti:

"Olen ollut vuosia rakennuksilla ja tiedän tuon asian myös"

Mitäs hommia olet tehnyt, rakennuksilla näkee monesti näitä "joka alan ammattilaisia"

"Kokeilkaa viedä labraan betonista näyte"

Tarkoitatko kosteuden mittausta labrassa ? Miksi mitata näin hankalasti, kun on olemassa helpompiakin keinoja / riittävän tarkkoja.

"kun on lattialämmitys ollut pariviikkoa päällä"

Monikaan ei halua odotella sitä 2 viikkoa että betoni kuivaa ja ovat valmiita maksamaan siitä että kuivaus tapahtuu nopeammin / kuivauksen mittauksen on hoitanut ammattilainen.

Lattialämpö vaikuttaa vain lattiaan ja siinäkin vain tietylle alalle, esim. vanhemmissa kylpyhuoneissa on wc pytty pultattu lattiaan, tämän takia lämpöputki/kaapeli on kierätetty kaukaa => mahdollinen kuivaus lattialämmöllä ei vaikuta tälle alueelle. HUOM : Wc pytyn / lattiakaivon kohdalta betonilaatta on yleensä kostein.

Lue lisää

rakennusmestarina vuosia ja tiedän noi kiemurat varmasti paremmin kuin hyvin.

Yritä kunnon töillä elantoasi ja jätä näitten epävarmojen rahastus pienemmälle.

olen toiminut kirjoitti:

rakennusmestarina vuosia ja tiedän noi kiemurat varmasti paremmin kuin hyvin.

Yritä kunnon töillä elantoasi ja jätä näitten epävarmojen rahastus pienemmälle.

"rakennusmestarina vuosia ja tiedän noi kiemurat varmasti paremmin kuin hyvin.

Yritä kunnon töillä elantoasi ja jätä näitten epävarmojen rahastus pienemmälle."

rakennusmestari => vanhojen oppien mestari "betoni kuivaa 1cm => 1 viikko" =D

Kirjota jotain järkevää tai ole kirjoittamatta.

olen toiminut kirjoitti:

rakennusmestarina vuosia ja tiedän noi kiemurat varmasti paremmin kuin hyvin.

Yritä kunnon töillä elantoasi ja jätä näitten epävarmojen rahastus pienemmälle.

....eivät kuulu amatööreille. Ihan sama, onko rkm, ins tai di. Tavis raksainssi ei rakennusfysiikasta paljoa tajua, kun puhutaan kosteudesta.
Kuinkahan monta kosteaa betonilaattaa on kuivattu lattialämmityksellä, auton sisätilalämppäreillä ja ties millä konsteilla sen viikon tai kaksi, tasoitteita laatan päältä poistamatta jne. Ja eikun pinnoitustöihin. Tämä siis kun puhutaan vanhan, kastuneen betonin kuivaamisesta, mikä on ihan eri juttu kuin kuukausi sitten valetun.

ppp73 kirjoitti:

....eivät kuulu amatööreille. Ihan sama, onko rkm, ins tai di. Tavis raksainssi ei rakennusfysiikasta paljoa tajua, kun puhutaan kosteudesta.
Kuinkahan monta kosteaa betonilaattaa on kuivattu lattialämmityksellä, auton sisätilalämppäreillä ja ties millä konsteilla sen viikon tai kaksi, tasoitteita laatan päältä poistamatta jne. Ja eikun pinnoitustöihin. Tämä siis kun puhutaan vanhan, kastuneen betonin kuivaamisesta, mikä on ihan eri juttu kuin kuukausi sitten valetun.

Lue lisää

"Tavis raksainssi ei paljoa tajua, kun puhutaan kosteudesta"

Tämän olen huomannut monella työmaalla.

Kuivaustekniikka kirjoitti:

"Tavis raksainssi ei paljoa tajua, kun puhutaan kosteudesta"

Tämän olen huomannut monella työmaalla.

via rahikaasella.

miksi ?

SYY kirjoitti:

miksi ?

Jos se betoni on ollut kauemmin märkänä niin se on myös homeessa. Ne homeet eivät katoa sieltä minnekään pelkällä kuivattamisella. Piikkaaminen ja betonin uusiminen on lisäksi nopeampi vaihtoehto. Asunnossa ei sitäpaitsi saisi olla kun mahdollisesti homehtuneita rakenteita kuivataan, ellei tilaa ole hyvin eristetty.

tapa. kirjoitti:

Jos se betoni on ollut kauemmin märkänä niin se on myös homeessa. Ne homeet eivät katoa sieltä minnekään pelkällä kuivattamisella. Piikkaaminen ja betonin uusiminen on lisäksi nopeampi vaihtoehto. Asunnossa ei sitäpaitsi saisi olla kun mahdollisesti homehtuneita rakenteita kuivataan, ellei tilaa ole hyvin eristetty.

Lue lisää

Betoni homeessa ? =D

Mitenkä piikkaat esim. kerrostalossa välipohjasta kaiken kastuneen betonin, se vois käydä todella kalliiksi.

Hometta on joka paikassa, kysymys kuuluu mikä niistä on vaaralista.

Kun talossa puretaan kosteusvauriosta kärsineitä rakenteita, pitää osastointi olla samanlainen kuin esim. asbesti työmailla.

Kuivaustekniikka kirjoitti:

Betoni homeessa ? =D

Mitenkä piikkaat esim. kerrostalossa välipohjasta kaiken kastuneen betonin, se vois käydä todella kalliiksi.

Hometta on joka paikassa, kysymys kuuluu mikä niistä on vaaralista.

Kun talossa puretaan kosteusvauriosta kärsineitä rakenteita, pitää osastointi olla samanlainen kuin esim. asbesti työmailla.

Lue lisää

Sinulle oli siis uusi tieto että betonikin homehtuu ja että siinä viihtyy hyvin vaarallisiakin lajeja!!

Ei paljoa tarvitse enää ihmetellä miksi suomalaiset talot on homeessa.

oh dear kirjoitti:

Sinulle oli siis uusi tieto että betonikin homehtuu ja että siinä viihtyy hyvin vaarallisiakin lajeja!!

Ei paljoa tarvitse enää ihmetellä miksi suomalaiset talot on homeessa.

Lue lisää

"Hometta on joka paikassa, kysymys kuuluu mikä niistä on vaaralista"

noin minä kirjotin

Kuivaustekniikka kirjoitti:

Betoni homeessa ? =D

Mitenkä piikkaat esim. kerrostalossa välipohjasta kaiken kastuneen betonin, se vois käydä todella kalliiksi.

Hometta on joka paikassa, kysymys kuuluu mikä niistä on vaaralista.

Kun talossa puretaan kosteusvauriosta kärsineitä rakenteita, pitää osastointi olla samanlainen kuin esim. asbesti työmailla.

Lue lisää

Kun puhutaan oikeista ja vääristä korjaustavoista, pitää ensin selvittää mikä on tavoite. Jos halutaan selvitä mahdollisimman halvalla, niin se tuskin koskaan on kelvollinen tapa ongelman poistamiseksi. Oikeaoppinen vaurion korjaaminen on usein hyvin kallista ja jos halutaan tehdä kompromisseja oikean korjaustavan ja kustannusten välillä, niin kaikkia asiaan vaikuttavia faktoja olisi puntaroitava riittävien ja oikeiden tietojen pohjalta.

Toteat, että hometta on joka paikassa ja että kysymys kuuluu mikä niistä on vaarallista. Valoitan asiaa hieman betonin osalta.

Tiheydeltään suurimmissa materiaaleissa (esim. betoni ja tasoitteet) indikaattorimikrobien prevalenssi on suurempi kuin muissa materiaaleissa. Se tarkoittaa sitä, että näitä vaarallisia mikrobeja löytyy betonista useammin kuin muista materiaaleista (pitoisuudet toki yleensä kuitenkin pienempiä).

Yleisiä lajeja betonissa ovat mm. Acremonium, Aspergillus versicolor, Scopulariopsis, Trichoderma, ja jopa Stachybotrys (4 % Hagem-agarilla). Lähde: SIY Raportti 22.

Nämä kaikki ovat kosteusvaurioindikaattorilajeja ja Scopulariopsista lukuunottamatta tunnettuja myös kyvystään tuottaa toksiineja. Kun mikrobivaurioituneita rakenteita kuivataan itiöinti ja myrkyntuotanto kiihtyy voimakkaasti eikä ihmisiä tulisi olla samoissa tiloissa, jossa kuivatusta tehdään. Lisäksi ympäröivät tilat tulisi suojata näiltä lisääntyviltä epäpuhtauksilta.

Kuivaamalla ei voida myöskään poistaa jo syntyneitä homevaurioita. Kuivaaminen vaikuttaa mikrobien lisääntymiskykyyn, mutta jatkossa pienempikin uusi kosteus saa ne jälleen helposti virkistymään ja jatkaamaan kasvuaan. Kuivuneet kasvustot ovat sitäpaitsi itsessäänkin terveydelle haitallisia siinä missä tuoreetkin.

Liisa/ kirjoitti:

Kun puhutaan oikeista ja vääristä korjaustavoista, pitää ensin selvittää mikä on tavoite. Jos halutaan selvitä mahdollisimman halvalla, niin se tuskin koskaan on kelvollinen tapa ongelman poistamiseksi. Oikeaoppinen vaurion korjaaminen on usein hyvin kallista ja jos halutaan tehdä kompromisseja oikean korjaustavan ja kustannusten välillä, niin kaikkia asiaan vaikuttavia faktoja olisi puntaroitava riittävien ja oikeiden tietojen pohjalta.

Toteat, että hometta on joka paikassa ja että kysymys kuuluu mikä niistä on vaarallista. Valoitan asiaa hieman betonin osalta.

Tiheydeltään suurimmissa materiaaleissa (esim. betoni ja tasoitteet) indikaattorimikrobien prevalenssi on suurempi kuin muissa materiaaleissa. Se tarkoittaa sitä, että näitä vaarallisia mikrobeja löytyy betonista useammin kuin muista materiaaleista (pitoisuudet toki yleensä kuitenkin pienempiä).

Yleisiä lajeja betonissa ovat mm. Acremonium, Aspergillus versicolor, Scopulariopsis, Trichoderma, ja jopa Stachybotrys (4 % Hagem-agarilla). Lähde: SIY Raportti 22.

Nämä kaikki ovat kosteusvaurioindikaattorilajeja ja Scopulariopsista lukuunottamatta tunnettuja myös kyvystään tuottaa toksiineja. Kun mikrobivaurioituneita rakenteita kuivataan itiöinti ja myrkyntuotanto kiihtyy voimakkaasti eikä ihmisiä tulisi olla samoissa tiloissa, jossa kuivatusta tehdään. Lisäksi ympäröivät tilat tulisi suojata näiltä lisääntyviltä epäpuhtauksilta.

Kuivaamalla ei voida myöskään poistaa jo syntyneitä homevaurioita. Kuivaaminen vaikuttaa mikrobien lisääntymiskykyyn, mutta jatkossa pienempikin uusi kosteus saa ne jälleen helposti virkistymään ja jatkaamaan kasvuaan. Kuivuneet kasvustot ovat sitäpaitsi itsessäänkin terveydelle haitallisia siinä missä tuoreetkin.

Lue lisää

Miksi vesieristeen päällä oleva kiinnityslaasti, saumalaasti ja kaakelit eivät homehdu vaikka nurkissa oleva silikoni homehtuu.

noin nopeasti kirjoitti:

Miksi vesieristeen päällä oleva kiinnityslaasti, saumalaasti ja kaakelit eivät homehdu vaikka nurkissa oleva silikoni homehtuu.

http://heli.absolutions.fi/default.asp?docId=13897

Laskimme, ettei uuden betonilattian tekeminen maksaisi edes kovin paljoa enempää kuin vanhan kuivaus. Lisäksi halusimme päästä nopeasti jatkamaan työtä. Lattiakaadotkin saatiin justeerattua uudelleen paremmi kohdalleen sekä ylimääräinen lattiakaivo asennettua (sivuputkella betonin sisällä), lopputulos on huikea! Ari-Pekka Wallenius on valintamme jatkossakin.

Ei katso kyllä ikää kenellä ammattiylpeys tallella ja ketä vain rahastaa.
Kuivausasentajalla (kartoittajan juoksupoika) ei yleisesti ole juuri mitään koulutusta alalta, vain työkokemusta ja ehkä ammattikoulu. Kosteuskartoittajat ovat amk koulutettuja ja virallisia vtt kursseja käyneitä, jotka raportteja laatii ja pitäisi saada myös vastuuseen mikäli ei tullut kuivaksi tai tuli hometta.