Lesken oikeudet osituksessa ja perinnönjaossa

... on huomioitu ja perillisten puolelta tulee hänelle tasinkoa.

Jos ei ole tehty minkäänlaista testamenttia, pesä voidaan yhdenkin osakkaan vaatimuksesta jakaa.

Esim puolisoiden yhtenlaskettu omaisuus:
30 rahaa asunto
20 rahaa kesämökki
50 rahaa talletuksia
= 100 rahaa, mistä leski omistaa 50 rahaa ja 2 lasta kumpikin 25 rahaa.

Sopujaossa sovitaan, että asunto 30 rahaa ja 20 rahaa talletuksia annetaan leskelle. Loppu jaetaan siten, että toinen ottaa kesämökin 20 rahaa ja 5 rahaa talletuksia; toinen loput talletukset.

Kuolinpesä on silloin jaettu.

Hallintaoikeus siirtyy vain testamentilla.
Leskellä on sen sijaan asumissuoja yhteisesti käytettyyn asuntoon, mutta se on eri asia. Siis leskeä ei voi heittää asunnosta ulos, jos ei ole muuta millä jakoa vaativan osuus voitaisiin maksaa.

Teidän tapauksenne on siinä mielessä helppo, että on varaa, millä suorittaa perinnönjako, eli omaisuus ei ole vain asunto.

sekaisin lesken asumisoikeu... kirjoitti:

Jos ei ole tehty minkäänlaista testamenttia, pesä voidaan yhdenkin osakkaan vaatimuksesta jakaa.

Esim puolisoiden yhtenlaskettu omaisuus:
30 rahaa asunto
20 rahaa kesämökki
50 rahaa talletuksia
= 100 rahaa, mistä leski omistaa 50 rahaa ja 2 lasta kumpikin 25 rahaa.

Sopujaossa sovitaan, että asunto 30 rahaa ja 20 rahaa talletuksia annetaan leskelle. Loppu jaetaan siten, että toinen ottaa kesämökin 20 rahaa ja 5 rahaa talletuksia; toinen loput talletukset.

Kuolinpesä on silloin jaettu.

Hallintaoikeus siirtyy vain testamentilla.
Leskellä on sen sijaan asumissuoja yhteisesti käytettyyn asuntoon, mutta se on eri asia. Siis leskeä ei voi heittää asunnosta ulos, jos ei ole muuta millä jakoa vaativan osuus voitaisiin maksaa.

Teidän tapauksenne on siinä mielessä helppo, että on varaa, millä suorittaa perinnönjako, eli omaisuus ei ole vain asunto.

Lue lisää

... sitä että lesken omaisuudeksi lasketaan asunto kokonaisuudessaan koska se vähentää hänen tasinko-osuuttaan kuolinpesältä. Omasta mielestäni lesken kannalta olisi oikein että puolet asunnon arvosta lasketaan lesken ja puolet kuolinpesän omaisuudeksi, näinhän asunto säilyisi jakamattomana, eikö? Jos jako tehdään esittämälläsi tavalla niin siirtykö asunto kokonaisuudessaan leskelle siis saako leski esim. myydä asunnon ja tehdä rahoilla mitä haluaa? Mitä se tarkoittaa että perukirjassa leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan? Voi että kun on hölmö olo, mutta jos joku viitsisi vielä "vääntää rautalangasta" tämän asian mulle, siis mikä olisi parasta lesken kannalta ....

tytärM kirjoitti:

... sitä että lesken omaisuudeksi lasketaan asunto kokonaisuudessaan koska se vähentää hänen tasinko-osuuttaan kuolinpesältä. Omasta mielestäni lesken kannalta olisi oikein että puolet asunnon arvosta lasketaan lesken ja puolet kuolinpesän omaisuudeksi, näinhän asunto säilyisi jakamattomana, eikö? Jos jako tehdään esittämälläsi tavalla niin siirtykö asunto kokonaisuudessaan leskelle siis saako leski esim. myydä asunnon ja tehdä rahoilla mitä haluaa? Mitä se tarkoittaa että perukirjassa leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan? Voi että kun on hölmö olo, mutta jos joku viitsisi vielä "vääntää rautalangasta" tämän asian mulle, siis mikä olisi parasta lesken kannalta ....

Lue lisää

Mikäli asunto ositetaan sisaresi tahdon mukaan leskelle, niin leski saa sen omistukseensa ja voi jopa myydä sen teitä kuulematta.
Lesken kannalta edullista on, että asunto ositetaan perillisille, koska leskellähän on se perintökaaren mukainen käyttöoikeus asuntoon ja koti-irtaimistoon. Ehtona on, että asunto oli puolisoiden omistama yhteinen koti ja että leski ei omista toista asunnokseen sopivaa asuntoa.

Ellei perilliset tarvitse asunnon sijaan muunlaista perintöä, niin asunnon osittaminen perillisille osaksi tai kokonaan kannattaa, koska lesken asumisoikeus alentaa asunnon perintöveroarvoa, eli perillisten perintöveroa.
Teillä on täysi vapaus sopia ositus yhteisesti hyväksymienne osuuksien mukaisena.
Kannattaa huomata, että leski ei maksa lainkaan perintöveroa saamastaan osuudesta, mutta liiaksi epäsuhtaisen osuuden voi verottaja tulkita lahjaksi ja rapsauttaa ylimenevältä osalta perintöverotaulukon mukaisen lahjaveron.
Toimittakaa osituskirja myös verottajalle, että perintöveroihinne tulisi ositus huomioitua.
Kun saatte osuudet sovittua, niin teettäkää varsinainen osituskirja asiantuntijalla.

tytärM kirjoitti:

... sitä että lesken omaisuudeksi lasketaan asunto kokonaisuudessaan koska se vähentää hänen tasinko-osuuttaan kuolinpesältä. Omasta mielestäni lesken kannalta olisi oikein että puolet asunnon arvosta lasketaan lesken ja puolet kuolinpesän omaisuudeksi, näinhän asunto säilyisi jakamattomana, eikö? Jos jako tehdään esittämälläsi tavalla niin siirtykö asunto kokonaisuudessaan leskelle siis saako leski esim. myydä asunnon ja tehdä rahoilla mitä haluaa? Mitä se tarkoittaa että perukirjassa leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan? Voi että kun on hölmö olo, mutta jos joku viitsisi vielä "vääntää rautalangasta" tämän asian mulle, siis mikä olisi parasta lesken kannalta ....

Lue lisää

mitä Te oikein olette tekemässä? Tehkää ensin ositus, niinkuin se kuuluu, jolloin vainajan omaisuutta ei saa laskea lesken omaisuudeksi. Jos vainajan omaisuus oli suurempi, niin sitten leskelle maksetaan/annetaan tasinko ja se joka maksaa/antaa tasingon saa päättää mitä antaa = rahaa/tavaraa/puolet asunnosta. Mikäli lesken omaisuuteen ei tämän jälkeen kuulu asuntoa, niin hän saa pitää jakamattomana hallussaan vainajan jäämistöön kuuluneen asunnon perintökaaren mukaisesti.
Perukirjaan tehty merkintä tarkoittaa sitä, että mikäli leskellä ei ole asuntoa, niin hän käyttää oikeuttaan pitää hallussaan jäämistöön kuulunut asunto, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ositusta/jakoa saisi tehdä niin, että ko. asunto tulee lesken omaisuudeksi. Ja omaisuudelleen saa tehdä mitä haluaa.
Parasta lesken kannalta on omistaa asunto. Eipä tarvitse lapsilta kysellä lupaa, jos tekee mieli muuttaa ja lapset saa perintörahansa heti, eikä vasta joskus lesken kuoltua.
Vaikea tuntuu olevan vastatakin, mutta suurin vaikeus on siinä, että en ymmärrä mikä on jutun intressi sinun kannaltasi, ellet ole itse se leski?

thymallus kirjoitti:

mitä Te oikein olette tekemässä? Tehkää ensin ositus, niinkuin se kuuluu, jolloin vainajan omaisuutta ei saa laskea lesken omaisuudeksi. Jos vainajan omaisuus oli suurempi, niin sitten leskelle maksetaan/annetaan tasinko ja se joka maksaa/antaa tasingon saa päättää mitä antaa = rahaa/tavaraa/puolet asunnosta. Mikäli lesken omaisuuteen ei tämän jälkeen kuulu asuntoa, niin hän saa pitää jakamattomana hallussaan vainajan jäämistöön kuuluneen asunnon perintökaaren mukaisesti.
Perukirjaan tehty merkintä tarkoittaa sitä, että mikäli leskellä ei ole asuntoa, niin hän käyttää oikeuttaan pitää hallussaan jäämistöön kuulunut asunto, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ositusta/jakoa saisi tehdä niin, että ko. asunto tulee lesken omaisuudeksi. Ja omaisuudelleen saa tehdä mitä haluaa.
Parasta lesken kannalta on omistaa asunto. Eipä tarvitse lapsilta kysellä lupaa, jos tekee mieli muuttaa ja lapset saa perintörahansa heti, eikä vasta joskus lesken kuoltua.
Vaikea tuntuu olevan vastatakin, mutta suurin vaikeus on siinä, että en ymmärrä mikä on jutun intressi sinun kannaltasi, ellet ole itse se leski?

Lue lisää

... joka tulevaisuudessa tulee pitämään huolta äidistään, jos sairaus tai rahapula yllättää. Haluan, että äiti tulee mahdollisimman pitkään toimeen omillaan, koska on omakin perhe elätettävänä. Äiti on vasta 59 v.

tytärM kirjoitti:

... joka tulevaisuudessa tulee pitämään huolta äidistään, jos sairaus tai rahapula yllättää. Haluan, että äiti tulee mahdollisimman pitkään toimeen omillaan, koska on omakin perhe elätettävänä. Äiti on vasta 59 v.

Lue lisää

Edellä mainitsin perintöveroarvoa alentavasta lesken asumisoikeudesta (n. hallintaoikeus). Ikäkerroin on 59-63 vuotiaalla 9 ja elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan pääsääntöisesti seuraavasti: asunnon käypä arvo * 5% * ikäkerroin.
Esim. 100000 asunnon arvoa alennetaan kertoimen 9 ansiosta 45000, eli alennus perintöveroon on n. 7200 tai puoliksi sisaruksilla yht. n. 6000. Tämä sen varalle, että ositatte nyt sisarellesi ja äidillesi muuta omaisuutta ja otat asunnon perintönä omistukseesi ja maksat siitä äitisi asumisoikeuden ansiosta alemman perintöveron.
Teille edullisin tapa on tietysti vain se mikä sopii teidän kolmen tavoitteisiin, mutta eri vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä ja tehdä kompromissi yhteisymmärryksessä.

tytärM kirjoitti:

... sitä että lesken omaisuudeksi lasketaan asunto kokonaisuudessaan koska se vähentää hänen tasinko-osuuttaan kuolinpesältä. Omasta mielestäni lesken kannalta olisi oikein että puolet asunnon arvosta lasketaan lesken ja puolet kuolinpesän omaisuudeksi, näinhän asunto säilyisi jakamattomana, eikö? Jos jako tehdään esittämälläsi tavalla niin siirtykö asunto kokonaisuudessaan leskelle siis saako leski esim. myydä asunnon ja tehdä rahoilla mitä haluaa? Mitä se tarkoittaa että perukirjassa leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan? Voi että kun on hölmö olo, mutta jos joku viitsisi vielä "vääntää rautalangasta" tämän asian mulle, siis mikä olisi parasta lesken kannalta ....

Lue lisää

Leski vetoaa oikeuteensa pitää puolisoiden yhteisenä kotina ollut asunto hallinnassaan siitä syystä, että hän turvaa oikeutensa joka tapauksessa asua siinä niin kauan kuin haluaa, riippumatta siitä jaetaanko pesä vai ei ja mitenkä jaetaan. Tuo on ihan normaali ilmoitus lesken taholta.
Sisaresi ehdottama ositus- ja perinnönjako on sikäli kätevä äitinne kannalta, että hän paitsi hallitsee myös omistaa asunnon yksin ja saa tehdä sillä mitä haluaa tarvitsematta neuvotella kenenkään kanssa. Sinä ja sisaresi saatte myös isältänne saaman perinnön kokonaan omaan käyttöönne, eikä varat ole sidottu asuntoon, jota ei käytännössä voi myydä, koska sitä rasittaa lesken hallintaoikeus.
Olen itse ollut siinä tilanteessa, että minun osuuteeni kuului vain rahaa - mikä ihana tilanne.

tytärM kirjoitti:

... sitä että lesken omaisuudeksi lasketaan asunto kokonaisuudessaan koska se vähentää hänen tasinko-osuuttaan kuolinpesältä. Omasta mielestäni lesken kannalta olisi oikein että puolet asunnon arvosta lasketaan lesken ja puolet kuolinpesän omaisuudeksi, näinhän asunto säilyisi jakamattomana, eikö? Jos jako tehdään esittämälläsi tavalla niin siirtykö asunto kokonaisuudessaan leskelle siis saako leski esim. myydä asunnon ja tehdä rahoilla mitä haluaa? Mitä se tarkoittaa että perukirjassa leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan? Voi että kun on hölmö olo, mutta jos joku viitsisi vielä "vääntää rautalangasta" tämän asian mulle, siis mikä olisi parasta lesken kannalta ....

Lue lisää

Vielä ei leskellä ole pesästä muuta omaisuutta kuin mitä hänellä on osakkeissa, talletuksissa yms. Eli sekoitat hieman asioita.

KAIKKI omaisuus lasketaan ensi yhteen perintöä määriteltäväksi. Siis talo varat, oli ne kumman tahansa puolison omaisuutta.

Tästä omaisuuskokonaisuudesta PUOLET kuuluu leskelle. Jos hänen oma omaisuutensa on pienempi kuin kuolleen, hän saa tasinkoa kuolleen omaisuudesta.

Vieläkään EI ole mitään jaettu. On vain oikeus rahallisesti tiettyyn omaisuuspottiin.

VASTA PERINTÖÄ JAETTAESSA päätetään mikä omaisuuserä kuuluu kenellekin.

JOS sisaresi haluaa rahaa, eikä osuuden asuntoon, ja se on hänelle mahdollista irrottaa, tehkää niin.

Silloin sinä voit äidin kanssa sopia, että te jatkatte jakamattomana kuolinpesänä ja äidin asumaanjäänti rasittaa sinun omaisuuserääsi ja saat näin verohelpotusta. Äiti ei voi myydä asuntoa ilman sinun lupaasi - mutta sisaren lupaa ei silloin enää tarvita.

"leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan"
tarkoittaa, että hän käyttää asumisoikeuttaan, eikä lasten vaatiessa perintöä jakoon asuntoa tarvitse myydä vaan perilliset saavat vain sen perintöosan, mikä muilla varoilla voidaan heille antaa. Se myös tarkoittaa, ettei asunnosta voida viedä ilman äidin lupaa yksittäisiä esineitä, vaan koti sellaisenaan kuin se nyt on jää täysin äidin hallintaan (eri kuin omistus!)

* vasta osituksen jälkeen kirjoitti:

Vielä ei leskellä ole pesästä muuta omaisuutta kuin mitä hänellä on osakkeissa, talletuksissa yms. Eli sekoitat hieman asioita.

KAIKKI omaisuus lasketaan ensi yhteen perintöä määriteltäväksi. Siis talo varat, oli ne kumman tahansa puolison omaisuutta.

Tästä omaisuuskokonaisuudesta PUOLET kuuluu leskelle. Jos hänen oma omaisuutensa on pienempi kuin kuolleen, hän saa tasinkoa kuolleen omaisuudesta.

Vieläkään EI ole mitään jaettu. On vain oikeus rahallisesti tiettyyn omaisuuspottiin.

VASTA PERINTÖÄ JAETTAESSA päätetään mikä omaisuuserä kuuluu kenellekin.

JOS sisaresi haluaa rahaa, eikä osuuden asuntoon, ja se on hänelle mahdollista irrottaa, tehkää niin.

Silloin sinä voit äidin kanssa sopia, että te jatkatte jakamattomana kuolinpesänä ja äidin asumaanjäänti rasittaa sinun omaisuuserääsi ja saat näin verohelpotusta. Äiti ei voi myydä asuntoa ilman sinun lupaasi - mutta sisaren lupaa ei silloin enää tarvita.

"leski ilmoittaa pitävänsä asunnon jakamattomana omassa hallinnassaan"
tarkoittaa, että hän käyttää asumisoikeuttaan, eikä lasten vaatiessa perintöä jakoon asuntoa tarvitse myydä vaan perilliset saavat vain sen perintöosan, mikä muilla varoilla voidaan heille antaa. Se myös tarkoittaa, ettei asunnosta voida viedä ilman äidin lupaa yksittäisiä esineitä, vaan koti sellaisenaan kuin se nyt on jää täysin äidin hallintaan (eri kuin omistus!)

Lue lisää

Jos puolisot omistivat asunnon yhdessä, niin leski omistaa oman osuutensa edelleen. Millä perusteella sen omistus ei olisi hänen?

"tarkoittaa, että hän käyttää asumisoikeuttaan, " tarkoittaa että hän varaa itselleen oikeuden hallita asuntoa. Ei lesken tarvitse siellä asua.

tytärM kirjoitti:

... joka tulevaisuudessa tulee pitämään huolta äidistään, jos sairaus tai rahapula yllättää. Haluan, että äiti tulee mahdollisimman pitkään toimeen omillaan, koska on omakin perhe elätettävänä. Äiti on vasta 59 v.

Lue lisää

Jos äidilläsi oma asunto,lesken eläke ja omat tulot/eläke,luulisi että joillakin on huonommatkin lähtökohdat,eikä heitäkään tarvitse sukulaisten elättää.Vanhemmista voi pitää huolta myös ilman rahaa ja oletko varma ettei sisaresi halua huolehtia millään lailla äidistä.

Tuntuisi sisaresi ehdotus järkevältä, jos ajattelee että omaisuus koostuu lähinnä vainajan omaisuudesta ja leskelle jäisi oma asunto ja rahaa. En ymmärrä mikä intressi jättää asunto yhteisomistukseen, jos yksikin haluaa siitä pois niin hänellä mahdollisuus ja oikeus saada osuutensa ulos, mikäli pesällä muuta omaisuutta. Mitähän tuo muu omaisuus sitten lieneekin, kun leski sitä mielestäsi niin tarvitsee. Ymmärsin että leski 59v ja hänelle jäisi asunto ja rahaa. Ilmeisesti myös lesken eläke ja muutakin, niin eikait leski ole aivan turvaton. Ettet vain haluaisi hallita sisaresikin omaisuutta asunnon kautta ja siitä ei tule muuta kuin riitaa ja ainaisia kahnauksia. Mielestäni parasta toteuttaa sopuositus ja jako, jotta voitte jatkaa elämäänne jokainen ilman ikuisia "sukuriitoja". Perintö kuuluu rintaperillisille silloin kun niitä on ja mikäli perittävässä pesässä vainajan puolelta sukutiloja yms. on oikein jakaa ne perillisille tasan ja hoitaa tasingot leskelle yhteisen sopimuksen mukaan perillisten kesken.