Älykkyys-testit

.
"Älykkyystestit ovat yhdyssana."

Po.: Älykkyystestit on yhdyssana.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Älykkyystestit ovat yhdyssana."

Po.: Älykkyystestit on yhdyssana.
.

älykkyystestit ole jotain testejä joilla älykkyyttä hahmotetaan?

nuo kirjoitti:

älykkyystestit ole jotain testejä joilla älykkyyttä hahmotetaan?

.
Kyllä, ja jopa pyritääm mittaamaan! - Ei kai tämä palsta ole "älykkyydelle suunattu"; täällä vaan käsitellään älykkyyttä yms.

Ovatko kaikki palstan lukijat älykkäitä?

Psykopatologia kirjoitti:

.
Kyllä, ja jopa pyritääm mittaamaan! - Ei kai tämä palsta ole "älykkyydelle suunattu"; täällä vaan käsitellään älykkyyttä yms.

Ovatko kaikki palstan lukijat älykkäitä?

Lue lisää

ovat.

.
"Minkä ja kenkä (- -)"
*Binet-tyyppiset (*B–S, *S-B, *T–M–L);

*Wechsler'in älykkyys-testistöt (*W–B, *WAIS;

*WISC, *WPPSI); *Cattel, *Raven, *Kahn.

Kahnia lukuunottamatta (osin projektiivinen ja osin divergentin intelligenssin koe) nämä testit pyrkivät olemaan ns. yleisen älykkyyden testejä (g).

Binet-tyyppiset (ks. seuraava viesti) testit olivat aluksi vain verbaalisia, mutta niissä non-verbaalisen aineksen osuus on vähitellen noussut (nykyisellään puoleen). Wechslerin testistöissä on alusta asti ollut yhtä suuri kielellinen ja ei-kielellinen (performance eli suoritus-)osuus.

Cattellin testit ja Raven ovat pyrkineet olemaan "culture-free" tai culture-fair" -testejä.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Minkä ja kenkä (- -)"
*Binet-tyyppiset (*B–S, *S-B, *T–M–L);

*Wechsler'in älykkyys-testistöt (*W–B, *WAIS;

*WISC, *WPPSI); *Cattel, *Raven, *Kahn.

Kahnia lukuunottamatta (osin projektiivinen ja osin divergentin intelligenssin koe) nämä testit pyrkivät olemaan ns. yleisen älykkyyden testejä (g).

Binet-tyyppiset (ks. seuraava viesti) testit olivat aluksi vain verbaalisia, mutta niissä non-verbaalisen aineksen osuus on vähitellen noussut (nykyisellään puoleen). Wechslerin testistöissä on alusta asti ollut yhtä suuri kielellinen ja ei-kielellinen (performance eli suoritus-)osuus.

Cattellin testit ja Raven ovat pyrkineet olemaan "culture-free" tai culture-fair" -testejä.
.

Lue lisää

.
B i n e t, Alfred (1857–1911),

ransk. lakimies ja itseoppinut psykologi, *Charcot'n oppilas, *älykkyys-tutkimuksen pioneeri. Julkaisi 1905 yhdessä *Simon’in kanssa ensimmäisen *älykkyys-*testin (*Binet’n–Simon’in [*B–T-] älykkyys-testistöt). Tutki myös mm. *hypnoosia. *Terman, *Merrill; *Wechsler.

B i n e t’n asteikot,
oikeammin *Binet’n–Simon’in (B–S-) asteikot.



B i n e t’n – S i m o n’in älykkyys-testistöt (asteikot),

B–S-asteikot (virheellisesti Binet’n asteikot), *Binet’n ja *Simon’in (opetusministerön toimesta 1904) laatimat ransk. ja maailman ensimmäiset *standardoidut *älykkyys-*testit erottelemaan sub-normaaleja esikoulu-ikäisiä normaaleista.

1)
1905-versiossa oli 30 *itemiä vaikeus-järjestyksessä; standardoinnissa 50 lasta.

2)
1908-versioon tuli *mentaalinen taso, minkä *Stern 1911 nimesi mentaaliseksi iäksi (MI). Standardoinnissa 203 lasta.

3)
1911-version käyttöalue laajeni 3-vuotiaista aikuisten tasolle.

*Goddard käänsi englanniksi S–B:n 1908- ja 1911-versiot, ja ne olivat Yhdysvalloissa sellaisinaan käytössä standardi-testeinä, kunnes *Terman’in 1916 Yhdysvaltojen oloihin sovellettu revisio syrjäytti ne.

1912 Stern esitti, että MI jaetaan elin-iällä (EI), mistä saatiin mentaalinen osamäärä (MO). MO:sta (kerrottuna 100:lla) tuli *ÄO Terman’in 1916 versioon Yhdysvalloissa, jossa B–S:n revisiot käyvät yleisnimellä *Stanford-Binet (S–B).

*Terman–Merrill (T–M), *T–M–L, *Wechslerin älykkyys-testistöt (asteikot).
.

.
Esim. katsotaan aivovamman mahdollista kvantitatiivista ja kvalitatiivista ilmentymää eri testeissä ja verrataan huonoimpia ja parhaimpia suorituksia.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Esim. katsotaan aivovamman mahdollista kvantitatiivista ja kvalitatiivista ilmentymää eri testeissä ja verrataan huonoimpia ja parhaimpia suorituksia.
.

Lueskelin jostakin aikaisemmin kirjoittamiasi vastauksia lukion käyneiden ÄO:sta. Olin itse lukiossa enkä tiennyt aivovammastani, vamma havaittiin vasta huomattavasti myöhemmin (olin lapsena liikenneonnettomuudessa). En kuitenkaan ole huomannut, että se olisi mitenkään erityisesti haitannut opiskelujani. Mutta olisinko voinut olla parempi ja olisinko saanut paremman yo-todistuksen. Tosin olen huono keskittymään, tarkkaavaisuuteni on nolla ja nukun 12 tuntia vrk:ssa, ja varsinkin yläasteella olin se häirikköoppilas, lukiossa sitten hiukan rauhoituin.
Nyt kun olen käynyt jokusen vuoden neuropsykologin luona kuntoutuksessa, olen alkanut pohtimaan miten olisi voinut elämä mennä ilman sitä tälliä. Mitä menetin urallani, en niinkään rahallisesti, koska vak.yhtiö korvaa avokätisesti menetykseni sillä saralla, mutta työstä saa muutakin kuin rahaa. Olisin voinut olla oikeasti hyödyllinen ja tuottava yksilö.

utelias hiiri kirjoitti:

Lueskelin jostakin aikaisemmin kirjoittamiasi vastauksia lukion käyneiden ÄO:sta. Olin itse lukiossa enkä tiennyt aivovammastani, vamma havaittiin vasta huomattavasti myöhemmin (olin lapsena liikenneonnettomuudessa). En kuitenkaan ole huomannut, että se olisi mitenkään erityisesti haitannut opiskelujani. Mutta olisinko voinut olla parempi ja olisinko saanut paremman yo-todistuksen. Tosin olen huono keskittymään, tarkkaavaisuuteni on nolla ja nukun 12 tuntia vrk:ssa, ja varsinkin yläasteella olin se häirikköoppilas, lukiossa sitten hiukan rauhoituin.
Nyt kun olen käynyt jokusen vuoden neuropsykologin luona kuntoutuksessa, olen alkanut pohtimaan miten olisi voinut elämä mennä ilman sitä tälliä. Mitä menetin urallani, en niinkään rahallisesti, koska vak.yhtiö korvaa avokätisesti menetykseni sillä saralla, mutta työstä saa muutakin kuin rahaa. Olisin voinut olla oikeasti hyödyllinen ja tuottava yksilö.

Lue lisää

.
Jos vamma aiheutti AD/HD-tyyppistä, niin varmasti!
.

Toisten kirjoista on helppo kopioida, ja tuolla mielenterveyspalstalla se tuntuu saavan aikaan kovinkin kunnioittavan kohtelun. Hän ajatteli kai nyt sitten astua tähän älykkäämpään seuraan, muttei oikein kolahda. Kirjasta oppiminen ja älykkyys ovat erikseen, ja viisaus vielä sitten.