Ei näytä vaikealta suomalaisenkaan ymmärtää. Tekstissä joka toinen k-kirjain korvataan geellä ja s-kijaimia paksulla suhu-ässällä.
Luin aamun Hesarista Karjalan kielestä ja sen säilymisestä.
11
545
Vastaukset
- minkä päivän
Minkä päivän Hesari?
- Briha
Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:
http://verkolehti.karjal.fi/
Ylen karjalankieliset uutiset:
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):
http://www.omamua.rkperiodika.ru/ - barissiekka
Huogehel ostin ga kallehel myön
Oman valgien vällyön...
https://www.youtube.com/watch?v=UzbI0nvdG0I - Starikan_mustelendoi
Heli Keinonen - Ruskie Neitsyt, Valgie Neitsyt
https://www.youtube.com/watch?v=Cj1uJY9htDg - Briha
Puhuiko mummosi tai pappasi hassusti? Hän saattoi vaieta omasta äidinkielestään
http://yle.fi/uutiset/puhuiko_mummosi_tai_pappasi_hassusti_han_saattoi_vaieta_omasta_aidinkielestaan/8238882 - Briha
Kiännä! Itä-Suomen yliopistossa toimiva koulutus-, tutkimus-, ja käännöshanke, jolla tuetaan karjalan kielen elvyttämistä
http://kianna-hanke.blogspot.fi/ - Pruur-Eerikki
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All) - karjalan-kieltä
Karjalan kielestä on viime aikoina keskusteltu Pohjois-Karjalassa kotiseutualuehankkeen ja katukylttialoitteen vuoksi yleisönosastoja myöten. Kieli itsessään tunnetaan kuitenkin suomalaisten keskuudessa epämääräisesti. Kun puhutaan karjalasta tai ”Karjalan murteesta”, tarkoitetaan usein suomen itämurteita: Etelä-Karjalan tai Karjalan kannaksen kaakkoismurteita tai Pohjois-Karjalan savolaismurteita. Karjala ei kuitenkaan ole suomen murre vaan erillinen suomen sukukieli, jota on puhuttu ja puhutaan sekä Venäjällä että Suomessa. Karjala muistuttaa tosin paljon suomen itämurteita, sillä molemmat kielimuodot polveutuvat yhteisestä muinaiskarjalasta.
Suomessa karjalan puhujia on erityisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Heidän sukujuurensa ovat Raja-Karjalassa, jonka Suomi luovutti sotien jälkeen Neuvostoliitolle. Kaikkiaan luovutetuilta alueilta tuli noin 430 000 evakkoa, joita nimitetään yleisesti siirtokarjalaisiksi. Nimitys on kielen kannalta harhaanjohtava, sillä suurin osa evakoista oli suomen kaakkoismurteiden puhujia; rajakarjalaisia karjalan kielen puhujia oli vain noin 29 000.
Vaikka Pohjois-Karjala on yksi karjalan kielen puhuma-alueista, monikaan joensuulainen ei ole kuullut karjalaa esimerkiksi kaupungilla liikkuessaan. Syynä on se, että karjala on ollut lähinnä perheiden ja suvun parissa käytetty kieli. Lisäksi monet nuorempien polvien rajakarjalaisista ovat omaksuneet karjalan vain osittain. Aikuisiässä Raja-Karjalasta muuttaneet siirtokarjalaiset ovat säilyttäneet äidinkielensä parhaiten, mutta tämä ikäpolvi on jo lähes kadonnut. Heidän lapsensa omaksuivat uudella asuinalueella nopeasti suomen kielen.
Vuosina 2013–2014 haastattelimme rajakarjalaistaustaisia pohjoiskarjalaisia saadaksemme selville, missä määrin karjalaa vielä muistetaan. Haastateltujen sukujuuret olivat Impilahdella, Salmissa, Suistamolla, Suojärvellä ja Ilomantsin itäkylissä. Kuulimme monenlaisia kertomuksia karjalankielisten sopeutumisesta suomenkielisten joukkoon. Tavallista oli, että sodan jälkeen karjalaa käytettiin kotikielenä mutta uusien naapureiden kanssa pyrittiin puhumaan suomea. Vanhimmat siirtolaiset puhuivat karjalaa kaikissa tilanteissa, eikä ollut tavatonta, että asioitaessa uudella asuinpaikalla tarvittiin nuorempaa perheenjäsentä tulkiksi. Koulussa karjalankielisiä lapsia saatettiin kiusata ja nimitellä, mikä nopeutti kielenvaihtoa suomeen.
Useimmat haastateltavamme muistivat lapsuudestaan ainakin yksittäisiä karjalankielisiä sanoja, kuten kartohka (peruna), riehtilä (paistinpannu) ja karzina (kellari). Monet muistivat pitempiäkin sanontoja, esimerkiksi hyväst jiäkeä (näkemiin), tulgoahai perttih (käykää sisään), a mis on muila (no missä on saippua) tai mäne matkuah siit (mene matkoihisi). Eräät pystyivät eläytymään vanhojen sukulaistensa rooliin ja improvisoimaan jopa kokonaisia keskusteluja karjalaksi, ja yksi haastateltavistamme puhui koko ajan karjalaa, vaikka haastattelija puhui suomea.
Monet haastateltavat sanoivat, että eivät osaa puhua karjalaa, mutta heidän tuottamansa muistelut kuitenkin osoittavat, että karjalan kieli elää vielä useimpien mielessä enemmän tai vähemmän vahvoina muistikuvina. Karjala on nykyisellään vakavasti uhanalainen kieli, mutta kielen tulevaisuus ei kuitenkaan ole toivoton. Pohjois-Karjalassakin voi edelleen edes silloin tällöin paissa karjalakši (puhua karjalaksi).
Marjatta Palander on suomen kielen professori ja Helka Riionheimo suomen kielen yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella.
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 13.3.2016.
https://crosslingolkkari.wordpress.com/2016/03/15/paivystavat-humanistit-marjatta-palander-and-helka-riionheimo-kasittelevat-karjalan-kielta-pohjois-karjalassa/ - brihaccu
Karjalan kielen saaminen perustuslakiin-kansalaisaloitteen tukiryhmä
https://www.facebook.com/Karjalan-kielen-saaminen-perustuslakiin-kansalaisaloitteen-tukiryhmä-159307107782367 - prihaine
Kurjas Karjalas on hyvä olla ---
https://www.youtube.com/watch?v=SXXX9mHX0RI - samaa.mieltä
Eilisestä Hesarista luettua:
http://www.hs.fi/paivanlehti/28022017/art-2000005106171.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 505015
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233287Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281422Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1811275- 75967
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24888Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49857Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel219750Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35738Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482707