Miten tarkka on GPS-laite?

tarkkuuteen. Jos satelliitteja sattuu juuri sillä hetkellä olemaan vähän taivaalla. Jokin maastoeste peittää niistäkin osan. Jos GPS-vastaamotin on auton sisällä ilman ulkoantennia, auton kori vaimentaa signaalia ja matalalla olevat satelliitit tippuvat pois. Että voi se GPS:kin heittää joskus kymmeniä metrejä. Mutta kuten edellinen vastaaja totesi, vika on todennäköisemmin karttatiedoissa ja tavassa millä vastaanotin tätä karttatietoa käsittelee.

aina pysty täyteen kirjoitti:

tarkkuuteen. Jos satelliitteja sattuu juuri sillä hetkellä olemaan vähän taivaalla. Jokin maastoeste peittää niistäkin osan. Jos GPS-vastaamotin on auton sisällä ilman ulkoantennia, auton kori vaimentaa signaalia ja matalalla olevat satelliitit tippuvat pois. Että voi se GPS:kin heittää joskus kymmeniä metrejä. Mutta kuten edellinen vastaaja totesi, vika on todennäköisemmin karttatiedoissa ja tavassa millä vastaanotin tätä karttatietoa käsittelee.

Lue lisää

En halua olla "satelliittien nussia" mutta niitä on "taivaalla viime aikoina ollut 24 kokonaista.

taivaalla kirjoitti:

En halua olla "satelliittien nussia" mutta niitä on "taivaalla viime aikoina ollut 24 kokonaista.

Paikannuksen tarkkuuden kannalta ratkaisevaa on horisontin yläpuolella näkyvien satelliittien lukumäärä, joka vaihtelee aika tavalla, niiden sijainti suhteessa toisiinsa sekä maastoesteet.

Paikannustarkkuus on romahtaa selvästi metsäisillä pikkuteillä, minkä huomaa lievimmillään ajonopeusnäytön seilailusta ja pahimmillaan siitä, että kartan mukaan auto kyntää keskellä metsää, sadan metrin päässä tiestä. Myös kaupungeissa tarkkuus heittelee hetkittäin, kun rakennukset pätkivät yhteyttä satelliitteihin tai heijastukset rakennuksista sotkevat mittauksia.

Maaseudun pikkuteillä paikannustarkkuus on ajoittain niin surkea, ettei vika liene pelkästään GPS-navigaattorissa, vaan myös kartta on "vähän sinnepäin". Kartathan on luotu ajelemalla tarkalla navigaattorilla varustetulla autolla reitit läpi, mutta puree se metsä tällaisenkin laitteen tarkkuuteen...

toivo tämä auttaa kirjoitti:

Paikannuksen tarkkuuden kannalta ratkaisevaa on horisontin yläpuolella näkyvien satelliittien lukumäärä, joka vaihtelee aika tavalla, niiden sijainti suhteessa toisiinsa sekä maastoesteet.

Paikannustarkkuus on romahtaa selvästi metsäisillä pikkuteillä, minkä huomaa lievimmillään ajonopeusnäytön seilailusta ja pahimmillaan siitä, että kartan mukaan auto kyntää keskellä metsää, sadan metrin päässä tiestä. Myös kaupungeissa tarkkuus heittelee hetkittäin, kun rakennukset pätkivät yhteyttä satelliitteihin tai heijastukset rakennuksista sotkevat mittauksia.

Maaseudun pikkuteillä paikannustarkkuus on ajoittain niin surkea, ettei vika liene pelkästään GPS-navigaattorissa, vaan myös kartta on "vähän sinnepäin". Kartathan on luotu ajelemalla tarkalla navigaattorilla varustetulla autolla reitit läpi, mutta puree se metsä tällaisenkin laitteen tarkkuuteen...

Lue lisää

Vai on kartat tehty ajelemalla autolla tiet. Ja että sateliittien paikat milloin mitenkin.Anteeksi vaan.

kartan valmistus kirjoitti:

Vai on kartat tehty ajelemalla autolla tiet. Ja että sateliittien paikat milloin mitenkin.Anteeksi vaan.

> Vai on kartat tehty ajelemalla autolla tiet.

Näinhän se on tehty. Silloin kun GPS oli vielä uusi juttu TM:ssä oli artikkeli mittausten suorittamisesta. Kalustona oli parusnaveja tarkemmalla laitteistolla varustettu pakettiauto, jossa oli muistaakseni myös innertialaitteisto yhteyden pätkimisen varalta. Kyllä kaikki tiet nimenomaan ajamalla joudutaan kartoittamaan, vai kuvitteleeko P.E.L.L.E. että vaan räpsäistään pari kuvaa satelliista ja kartta-ainoisto, jossa on myös tiedot yksisuuntaisista teistä, kääntymiskielloista ja ajokielloista, syntyy niks naks automaattisesti?

> Ja että sateliittien paikat milloin mitenkin.Anteeksi vaan.

Ainiinjoo, maa onkin litteä ja GPS -satelliitit roikkuvat taivaankannesta ripustetuista langoista.

Hei P.E.L.L.E. jos sinulla olisi navigaattori, niin voisit siitä ihka omasta navigaattoristasi katsoa, kuinka monta satelliittia parhaillaan mennä viipottaa horisontin yläpuolella. Tämä näyttö on olemassa juuri siitä syystä, että sen avulla voi myös arvioida paikannuksen onnistumista. Kovin lähellä horisonttia olevien satelliittien signaalia ei saa vastaanotettua kuin avoimessa maastossa. Hyvä ei myöskään ole, jos kaikki horisontin yläpuolella olevat satelliitit ovat tiiviissä nipussa, koska paikannus perustuu eräänlaiseen kolmiomittaukseen.

niin saadaan taas nauraa kirjoitti:

> Vai on kartat tehty ajelemalla autolla tiet.

Näinhän se on tehty. Silloin kun GPS oli vielä uusi juttu TM:ssä oli artikkeli mittausten suorittamisesta. Kalustona oli parusnaveja tarkemmalla laitteistolla varustettu pakettiauto, jossa oli muistaakseni myös innertialaitteisto yhteyden pätkimisen varalta. Kyllä kaikki tiet nimenomaan ajamalla joudutaan kartoittamaan, vai kuvitteleeko P.E.L.L.E. että vaan räpsäistään pari kuvaa satelliista ja kartta-ainoisto, jossa on myös tiedot yksisuuntaisista teistä, kääntymiskielloista ja ajokielloista, syntyy niks naks automaattisesti?

> Ja että sateliittien paikat milloin mitenkin.Anteeksi vaan.

Ainiinjoo, maa onkin litteä ja GPS -satelliitit roikkuvat taivaankannesta ripustetuista langoista.

Hei P.E.L.L.E. jos sinulla olisi navigaattori, niin voisit siitä ihka omasta navigaattoristasi katsoa, kuinka monta satelliittia parhaillaan mennä viipottaa horisontin yläpuolella. Tämä näyttö on olemassa juuri siitä syystä, että sen avulla voi myös arvioida paikannuksen onnistumista. Kovin lähellä horisonttia olevien satelliittien signaalia ei saa vastaanotettua kuin avoimessa maastossa. Hyvä ei myöskään ole, jos kaikki horisontin yläpuolella olevat satelliitit ovat tiiviissä nipussa, koska paikannus perustuu eräänlaiseen kolmiomittaukseen.

Lue lisää

Lieneekö nimittelysi lapsuuden mitta vai tietämättömyytesi jatke. Olen aikuinen. Omistanut GPS-laitteen 80-90 luvun vaihteelta. Sama laite museoituna edelleen. Nykyisin haen sateliittejä neljällä erilaisella laitteella sekä Teleatlaksen, että Navteq:in kartta-aineistolla. Testailen niiden toimivuutta sekä töikseni että harrastuksekseni. Työkseni koodaan karttoja sinullekin?

niin saadaan taas nauraa kirjoitti:

> Vai on kartat tehty ajelemalla autolla tiet.

Näinhän se on tehty. Silloin kun GPS oli vielä uusi juttu TM:ssä oli artikkeli mittausten suorittamisesta. Kalustona oli parusnaveja tarkemmalla laitteistolla varustettu pakettiauto, jossa oli muistaakseni myös innertialaitteisto yhteyden pätkimisen varalta. Kyllä kaikki tiet nimenomaan ajamalla joudutaan kartoittamaan, vai kuvitteleeko P.E.L.L.E. että vaan räpsäistään pari kuvaa satelliista ja kartta-ainoisto, jossa on myös tiedot yksisuuntaisista teistä, kääntymiskielloista ja ajokielloista, syntyy niks naks automaattisesti?

> Ja että sateliittien paikat milloin mitenkin.Anteeksi vaan.

Ainiinjoo, maa onkin litteä ja GPS -satelliitit roikkuvat taivaankannesta ripustetuista langoista.

Hei P.E.L.L.E. jos sinulla olisi navigaattori, niin voisit siitä ihka omasta navigaattoristasi katsoa, kuinka monta satelliittia parhaillaan mennä viipottaa horisontin yläpuolella. Tämä näyttö on olemassa juuri siitä syystä, että sen avulla voi myös arvioida paikannuksen onnistumista. Kovin lähellä horisonttia olevien satelliittien signaalia ei saa vastaanotettua kuin avoimessa maastossa. Hyvä ei myöskään ole, jos kaikki horisontin yläpuolella olevat satelliitit ovat tiiviissä nipussa, koska paikannus perustuu eräänlaiseen kolmiomittaukseen.

Lue lisää

Olet varmaan jo selvittänytkin, miten GPS-kartta valmistuu. Ajeleeko pakettiautot teillä, ei meillä päin. Monella tila- tai mökkitiellä ei pakettiautot pystyisi edes ajamaan. Kartat ovat olleet olemassa jo kauan ennen TM:n autoja. Joten aikajanasi ei taida yltää kartoituksen tai edes GPS-aikojen alkuun.

Sateliitit, joita tietojeni mukaan on nykyisin 30 kiertävät avaruudessa määrättyjä liikeratoja. Eivät siis leiju, kuten luulit. Se on totta, että gps-yhteyteen tarvitaan "ns" suorayhteys. Rakennukset, maasto, puusto on esteenä ja aiheuttaa peilauksia ja häiritsee tarkkuutta.

Tässä alla on linkki, lyhyeen oppimäärään karttojen valmistuksesta.

http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=914
Se parhaiten nauraa joka viimeiseksi nauraa..

herra on hyvä ja kertoo kirjoitti:

Olet varmaan jo selvittänytkin, miten GPS-kartta valmistuu. Ajeleeko pakettiautot teillä, ei meillä päin. Monella tila- tai mökkitiellä ei pakettiautot pystyisi edes ajamaan. Kartat ovat olleet olemassa jo kauan ennen TM:n autoja. Joten aikajanasi ei taida yltää kartoituksen tai edes GPS-aikojen alkuun.

Sateliitit, joita tietojeni mukaan on nykyisin 30 kiertävät avaruudessa määrättyjä liikeratoja. Eivät siis leiju, kuten luulit. Se on totta, että gps-yhteyteen tarvitaan "ns" suorayhteys. Rakennukset, maasto, puusto on esteenä ja aiheuttaa peilauksia ja häiritsee tarkkuutta.

Tässä alla on linkki, lyhyeen oppimäärään karttojen valmistuksesta.

http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=914
Se parhaiten nauraa joka viimeiseksi nauraa..

Lue lisää

> Olet varmaan jo selvittänytkin, miten GPS-kartta valmistuu.

Ei kuulu toimenkuvaan, mutta on aivan varma juttu, että kaikki päätiet ja kaupunkien kadut on ajettu läpi ryhmittymiskaistojen, yksisuuntaisten katujen, kääntymiskieltojen yms. kartoittamiseksi.

Maaseudun kärrypolut (tiet, joiden numero on yli kolminumeroinen) ja pyörätiet sen sijaan on hyvinkin saatettu koodata maastokartoista tai satelliittikuvista. Tämänhän arvaa jo siitäkin, että näiden osalta tiedoissa on huomattavia virheitä niin luokituksen (esim. pyörätie on saatettu koodata autolla ajettavaksi) kuin paikannustarkkuudenkin osalta.

Hra mututiedon mestari voi tutustua asioiden oikeaan laitaan vaikkapa lueskelemalla tämänpäiväisestä hesarista uutisen siitä, kuinka Nokia on juuri ostanut Navteqin, joka on/oli autonavigaattorien kartta- ja ohjelmistovalmistaja. Kaupassa Nokialle siirtyi 3000 työntekijää, joista 700:n päiväduunina on ajella autolla ympäri maailmaa keräten tietoa teistä ja niiden varsista.

> Kartat ovat olleet olemassa jo kauan ennen TM:n autoja.

Eri asia. Digimuodossa olleita karttoja on ollut pitkään käytössä, mutta tekniikka on erilainen. Meri- ja maastokartat ovat / ovat olleet bittikarttamuodossa, siis tavallaan digitaalisia kuvia kartasta. Autonavien käyttämät kartat ovat sen sijaan vektorimuotoisia, siis tiet esitetään viivajonoina, joilla on alku- ja päätepiste ja joihin voi olla liitettynä muitakin ominaisuuksia, kuten tien numero, tieto mahd. rajoituksista erilaisille ajoneuvoille jne. Vektorimuotoisuus on ehdoton edellytys autonavigoinnille - ilman sitä navigaattori kykenisi vain laskemaan ilmansuunnan & etäisyyden linnuntietä toivottuun kohteeseen.

Maastokartoissa siis tiet ovat pelkkiä viivoja paperilla (ainakin ennen olivat, ehkä nyt löytyy jo karttoja, joissa on yhdistetty bittakarttamuotoinen maasto vektorimuotoiset tiet) ja autonavigaattorien kartoissa puolestaan maasto esitetään vain hyvin karkeasti tyyliin vettä / metsää / peltoa / teollisuus- / asuinaluetta. Korkeuseroista yms. ei kartassa ole mitään tietoa. Niinpä autonavilla ei paljoa mitään metsässä teekään, ellei kyseessä ole laite, johon saa ladattua myös maastokartan.

Jotain olisi voinut päätellä myös siitä, että maastokarttoja on ollut jo vuosia saatavilla aina pohjoisinta Suomea myöten, mutta koko maan kattavat autonavien kartat ovat aika uusi juttu. Jos en ihan väärin muista, koko suomen kattavat kartat tulivat myyntiin vasta keväällä 2005 eikä H:ki, Turku ja Tampere -kolmion kattaneet kartatkaan ole hirveästi vanhempi juttu.

> Sateliitit, joita tietojeni mukaan on nykyisin 30 kiertävät avaruudessa määrättyjä liikeratoja. Eivät siis leiju, kuten luulit.

Minä nyt vaan piikittelin yhtä pöljää (sinä / hengenheimolaisesi), joka tuossa meni möläyttämään, ettei signaalien vastaanotossa ikinä voi mitään häikkää olla, kun taivaalla killuu koko ajan 24 satelliittia.

Aktiivisia satelliitteja tuskin on 30, vaan pikemminkin aiemmin mainittu 24, koska osa satelliiteista on aina varalla ja niillä korvataan rikkoontuneet. Navigaattorini mukaan 10-12 niitä yleensä näyttää horisontin yläpuolelta löytyvänkin, mikä myös tukee em. oletusta.

> Se parhaiten nauraa joka viimeiseksi nauraa..

Sinäpä sen sanoit. Myykö Maanmittauslaitos karttoja autonaveihin? Miksiköhän ei myy...?