kuntoutumisen tukeminen

Mitä sä siinä jeesustelet!?! anna ihmisten kysellä... ja jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin anna olla lääppimättä näppistäs...
ihme palikka :D

Ei se teoriaa lukemalla paljoa kummene. Näyttösuunnitelmissa ei kysytä teoriaa vaan tekoja, mitä aikoo työpaikalla tehdä niihin suunnitelman kriteereihin liittyen. Alkuperäisen ongelma ei ollut teoriassa vaan siinä kuinka sen voi näyttää. Siinä suunnitelmassa joutuu tosi paljon miettimään kuinka minkäkin kohdan voi näyttää, varsinkin kun menee uuteen työpaikkaan. Monet pallukat on myös tosi hankalasti ja hienosti muotoiltuja.
Nuo näytöt on kamalia. Itse opiskelin lähihoitajaksi vuoden 1995 opetussuunnitelman mukaan (nuorisopuolella, myös siellä on nykyisin näytöt). Ei ollut ainuttakaan näyttöä, vain tehtävä pari työharjoittelujaksolle. Ensimmäinen 4 viikon jakso töissä suoritettiin lähes ilman tehtäviä ja arviointia ( ei varmaan nykyisin tulisi kysymykseenkään). Lisäksi puoli vuotta lyhemmät suuntaavat opinnot. Hirveästi kiristynyt tuo koulutus ja keksitty lisää monenlaista tehtävää.Ovat myöskin entistä laajempia. Minä ainakin ymmärrän opiskelijoita, jotka on paniikissa noiden juttujen kanssa. Ne on hankalia tehdä, vaikka olisi kuinkia hyvin tunneilla mukana ja opiskellut. Eniten noissa turhauttaa se, että on aivan kohtuuton määrä kohtia (ja hyvin laajoja sellaisia) jotka näytetään muutamassa päivässä. Tosi pintapuoliseksi se kuitenkin jää, eikä niistä oikeasti paljoa voi tietää. Arviointikeskustelussakin suurin osa jää todennäköisesti kysymättä ja läpikäymättä. Vaativa, mutta toisaalta pintapuolinen juttu.

Paitsi ettei niitä kriteereitä avata koulussa ja työpaikalla ei ehditä opiskelijalle niitä avata käytäntöön ja suurinta osaa ei välttämätää työpaikalla edes ymmärretä mitä ne tarkoittaa. Kriteeristöjä hoitoalalla pidetään joka taholla kuin valtion salaisuutta, ja opiskelija jätetään yksin. Näyttöviikolla pitää opiskelijan kuitenkin omata rautainen ammattitaito hoitoalalla, vaikka agentin ammatti olisikin tässä ehkä osuvampi ilmaisu.

ihme pelleilyä kirjoitti:

Paitsi ettei niitä kriteereitä avata koulussa ja työpaikalla ei ehditä opiskelijalle niitä avata käytäntöön ja suurinta osaa ei välttämätää työpaikalla edes ymmärretä mitä ne tarkoittaa. Kriteeristöjä hoitoalalla pidetään joka taholla kuin valtion salaisuutta, ja opiskelija jätetään yksin. Näyttöviikolla pitää opiskelijan kuitenkin omata rautainen ammattitaito hoitoalalla, vaikka agentin ammatti olisikin tässä ehkä osuvampi ilmaisu.

Lue lisää

Arviointikriteerit ovat sellaista tähtitiedettä, että ihan hävettää työharjoittelupaikassa tuoda ne esille. Moni ohjaaja on kummastellut nykypäivän lähihoitaja koulutusta.

lähäri2 kirjoitti:

Arviointikriteerit ovat sellaista tähtitiedettä, että ihan hävettää työharjoittelupaikassa tuoda ne esille. Moni ohjaaja on kummastellut nykypäivän lähihoitaja koulutusta.

Lue lisää

Lähihoitajakoulutusko ihan tähtitiedettä? Vaikka, miksei, voihan se sitä ollakin, ellei ole opiskellut alaa tai valmistuneen osaaminen on kovin heikkoa.

Asia on kuitenkin niin, että arviointikriteerit on tehty niihin asioihin, joita valmistavassa opiskelussa on opiskeltu - toki yleisesti ilmaistuna niin, että ne sopivat erilaisiin opiskelupaikkoihin. Oppijan tehtävänä on aukaista ne ja sillä ja ymmärryksensä tasolla osoittaa osaamisensa taso, jossa nivoo teoreettisen ja käytännöllisen osaamisensa yhteen.

sitä että MITEN NÄYTÄN OSAAMISENI KYSEISTÄ PALLUKASTA TYÖSSÄ.ELI TEORIA KÄYTÄNTÖÖN, EI OLE SEN VAIKAMPAA.

Vai ei kuntoutumissuunnitelmia... HUH HUH! Otahan työpaikkaohjaajaan yhteys, ja samoin sinne koululle, siihen ryhmäohjaajaan, ja ois kyllä hyvä vähän porista koulukavereiden kanssa siis luottamuksellisesti. Mihin ne rahat oikein heitetään??? HALOO!