Tammikuun IVF/ICSI-hoitolaiset

juno79

Siirrän ketjun tänne tuolta taaempaa, jos joku haluaisi vaihtaa kuulumisia :)

Mulla on eka ivf-hoito menossa, aiemmin useita inseminaatioita tehty. Olen pistellyt Puregonia viime keskiviikosta lähtien 150 KY/vrk. Pitkä kaava, Synarelat aloitin pari viikkoa sitten. Punktio oli suunniteltu alustavasti viikolle 4. Tänään oli eka verikoekontrolli (estradioli) ja hoitaja soitti, että arvo oli matala eikä vaste ollut toivotunlainen ja käski nostaa annoksen tänään 250 yksikköön. Miksiköhän vaste oli huono :( toimiiko mun munasarjat jotenkin huonosti? Toivottavasti se tästä paranee. Perjantaina on UÄ-kontrolli. Miten muiden hoidot etenee?

153

14322

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aina Ilona

      Mulla menossa kolmas IVF, lyhyellä kaavalla. Pistelyt aloitin viime lauantaina: Puregon 125 IU Menopur 75 IU.
      Punktio viikolla 4, eka ultra torstaina 17.1.

      Mullakin jouduttiin ekassa IVF:ssä nostamaan Puregon annosta. Aloitettiin annoksella 150 IU, ekassa ultrassa nostettiin annokseen 250 IU ja toisessa ultrassa nostettiin vielä annokseen 300 IU. Annosta nostettiin aina, koska munarakkulat kasvoivat liian hitaasti. Tuloksena saatiin lopulta 8 kypsää munista. Toinen IVF aloitettiin suoraan Puregon annostuksella 225 IU, ekassa ultrassa lisättiin rinnalle Menopur 75 IU ja tuloksena tuli liikaakin muniksia, 26 kpl! Saa nähdä, kuinka tällä kertaa käy ...

      Millaiset fiilikset siellä?

      • tietysti

        olen vähän pettynyt kun ei ollutkaan arvot niin hyviä kuin piti. Lähinnä mietityttää se, että kierto on melko epäsäännöllinen, FSH on hieman koholla (mikä ennakoi kai vaihdevuosia) ja nyt vaste Puregonille on huono - onkohan vaihdevuodet alkamassa vaikka oon vasta 28v.

        Kiva kuulla joka tapauksessa, että sulle saatiin ekalla kerralla kuitenkin 8 munista, vaikka jouduttiin nostamaan annosta.

        Ei malttais millään odottaa ultraan että tietäis, mikä tilanne on! Luulin, että olis seurattu useamminkin ultralla, mutta tässä onkin vain verikoe ensin ja sitten ultra vasta perjantaina.

        Kerro sitten ultrasta kuulumisia miten sun hoito etenee!


    • Tammikuu_08

      Hei! Pikaisesti kirjoittelen. Laitoinkin jo viestiä tuonne "taaemmas" viestiketjuun, että mikä verikoekontrolli?? Koska sellainen tehdään? Aloitin samana päivänä pistokset kuin sinä (175 IUI:ta) ja tänään olin ultrassa. 13 munarakkulaa löytyi ja keskiviikkona uudelleen. Silloin sovitaan punktiopäivä. Luultavasti se on perjantaina, mutta will see.. Oon tosi tyyttis tuohon määrään ja odotan ihan innolla keskiviikkoa!! Toivottavasti saat joltakulta asiasta tietävältä vastauksia kysymyksiisi. Itse olen vielä näissä asioissa niin vihreä. Onko sinulla ollut mitään oireita? Itselläni ei ole ollut edes vatsakipuja joita muistaakseni noissa clomeissa ja teroissa oli. Pistäminenkin menee jo kuin vanhalta tekijältä konsanaan : ). Ensimmäisen pistäminen kesti kyllä useamman minuutin (tai siihen henkisesti valmistautuminen). Mutta eihän se tuntunutkaan onneksi juuri missään! Toivottavasti orgalutranin pikkki menee yhtä kivuttomasti (alkaa tänään). Onko sinulla ollut munasarjojen toiminnassa ongelmia aiemmin? Toivottavasti määrän nostaminen auttaa. Laitahan jatkossakin kuulumisiasi!

      • Orgalutranista ...

        Hei,

        pakko kommentoida, kun pohdit, että toivottavasti Orgalutranin piikki menee yhtä kivuttomasti, kuin Puregonin. Se Orgalutranin piikki on tosi eri tuntuinen, kuin Puregonin piikki. Että ei kannata säikähtää sitten sitä pistäessä ... se tuntuu jotenkin tylpältä tai jotain!? Täällä palstalla moni on ihmetellyt sitä. Meidän kaikkien pitäis varmaan lähettää siitä palautetta lääkefirmalle oman lääkärin kautta, että vaihtaisivat siihen erilaisen piikin ...


    • Tammikuu_08

      Että sinulla olikin pitkä kaava ja meikäläisellä on lyhyt. Joten nuo verikokeet liittyy varmaan siihen.. Ja muutenkin ultrat jne. menee eri tahdissa. Onko lyhyessä ja pitkässä kaavassa samat onnistumismahdollisuudet?

      • MMM

        Lääkäri ainakin mulle kertoi molempien (lyhyen ja pitkän) hyvistä ja huonoista puolista ja totesi, että jokaiselle katsotaan yksilöllisesti kummalla mennään. Meille valitsi lyhyen. Meillä alkaa eka IVF tosin vasta mun lomareissun jälkeen ja laskeskelin, että punktio olisi maaliskuun puolenvälin tienoilla...

        Tsemppiä teille kaikille hoitoihin :) Mä tuun perässä kovaa vauhtia... ;)


      • juno79

        on pitkä kaava automaattisesti kun oon julkisella, siellä ei tehdä ollenkaan noita lyhyitä kaavoja. En tiedä, mitä eroa niillä on onnistumisissa, onko kumpikaan parempi! Tää on koko juttu muutenkin niin uutta mulle. Mitään oireita ei oo mullakaan vielä ollut, saapa nähdä, tuleeko. Perjantain ultraa odottelen jännityksellä.


    • Krisse73

      Hyppään sitten minäkin tänne tuolta kaukaisesta pinosta...
      Tammikuu_08: Tosi hyvin jo munarakkuloita sulla, kiva! Kuis muuten olet voinut?
      Aina Ilona: Sinäkin olet päässyt jo pistämis hommiin. Lyhyellä kaavalla sulla on pian kaikki jo ohi. Toivottavasti teillä menee paremmin pitkä viljely kuin meillä!!! Tsemppiä!
      Juno79: Onko tullut synarelasta mitään ikäviä sivuvaikutuksia?

      Noista verikokeista en minäkään oikein osaa kertoa. Kyllä ne niitä seuraa lyhyessä että pitkässä kaavassa. Ainakin niistä näkee jotakin sellasta, että miten piikki lääkkeet vaikuttavat ja jos hitaasti munarakkulat kasvavat, niin annosta nostetaan. Ja jos liian paljon tulee, niin annosta pienennetään yms. Ei ole mullakaan tullut tosta tarkemmin kyseltyä. Mutta jos joku osaa tarkemmin kertoa, niin kiitos.

      Minä olen ymmärtänyt, että aikalailla samanlaiset onnistumismahdollisuudet on molemmissa hoidoissa, lyhyessä että pitkässä. Näin meille kerrottiin, nyt takana 2 pitkää ja 2 lyhyttä. Suurin ero näissä on, että pitkässä katkaistaan ns.sinun oma hormonitoiminta, lyhyessä ei. Pitkä hoito kestää reilun kuukauden. Lyhyessä kaikki tapahtuu 2viikossa. Näihin en laskenut piinailu aikaa testiin. Lääkkeet vaihtelee, riippuen paikasta. Mutta sitä en osaa sanoa miten valitaan kumpi hoito kenellekin. Mulla siirryttiin pitkän hoidon sivuvaikutusten takia lyhyeen. Tiedän, että joissakin paikoissa ei käytetäkään muuta kuin lyhyttä. Eiköhän siihen olla joka paikassa menossa, koska tämä lyhyt on kuitenkin ns. lempeämpi hoito. Minä en enään suostuisi edes pitkään, oireiden ja sen pitkän ajan takia. :)

      Omat kuulumiset:
      Eilen oli alkion siirto ja kaikki meni hyvin. Kaikki alkiot olivat jakaantuneet pitkässä viljelyssä hyvin ja olipa yksi blastokystakin tullut. Ja sehän sitten siirrettiin ja oltiin onessaan ku saatiin laatua kerrankin.
      Lääkäri halusi muiden 4 alkion viljelyä vielä jatkaa vuorokauden. Oli aika toiveikas, että voitaisiin saada vielä pakkaseenkin 1-2 blastokystaa, koska jakaantuivat hyvin.
      Mutta tänään sain pommin niskaan... Ei ollut tullut yhtään blastokystaa eikä pakastuskelpoista! Että nämä p..#"%?&%¤####.n hoidot on yhtä arpapeliä! Mä olin päivällä ihan hajalla. Ne olivat lopettaneet jakaantumisen, hidastuneet ja eivät kestä tommosina pakkasta.
      Toivottavasti nyt tämä blastokysta sisälläni on sitkeän sisukas kiinnittymään. 25.1. on testipäivä. Siihen asti piinailua... :)
      Vointi on hyvä, patsi vatsa turvoksis ja rinnat kipeät lääkkeistä. Mulla toi irrotuspiikki tekee aina tissit kipeiksi.

      Jospa tässä pinos alkais olla enemmän kuulumisien vaihtoa, kuin tuolla alku junas, kun minä aloittelin hoidot yksikseen. Olenkin enemmän kirjoitellut rekisteröidylle palstalle, kun siellä oli enemmän ihmiset kirjoitus vauhdissa. Mutta kiitos teille muutamalle tuesta! Käyn välillä moikkaamas teitä!

      • Tammikuu_08

        Hei!

        Kone on ollut tänään huollossa, joten pääsin nyt vasta lukemaan mitä tänne kuuluu ja kirjoitanpa nyt sitten hieman kuulumisiakin.
        Ensiksi pitää kysyä Krisseltä (mietin tätä jo aiemmasta viestistäsi) että mikä on blastokysta? Montako noita olisi hyvä saada? Sulla on nyt jännät puoltoista viikkoa! Jos mulla perjantaina onnistuu punktio ja maanantaina "laitto", niin helmikuun alussa sitten petytään tai ... En kyllä kauheasti usko, että ekalla tärppäis. Taidan olla aika pessimisti. Olisin tyytyväinen jos edes joskus onnistuisi - ei sen tarvitsisi tapahtua heti. Eniten pelkään ettei ikinä onnistuta - vaikka onhan tämä odottaminenkin välillä raskasta.
        No joo, mitään uutta ei minulle oikeastaan kuulukaan. Oli totta, että Orgalutran tuntui paljon enemmän ja siinä minulla jäi se neste sellaiseksi "rakkulaksi" ihon alle. Mutta kyllä sekin meni kuitenkin ihan ok. Eilen jouduinkin pistämään kokonaista kolme kertaa, kun välillä piti vaihtaa uusi kapseli Puregoniin.
        Paino on noussut tai sitten olen muuten vain turvonnut tai jotain. Kaikki housut kinnaa ja näyttävät lähinnä stretseiltä : ). Hah. Vähän tankkimainen fiilis, mutta onneksi ei sentään ole tullut (muistaakseni) Puregonissa (miehille sivuoireena) luvattu aknea, kun meikäläisellä tuntuu muutenkin olevan taipumusta noihin näppylöihin!
        Mutta ihan kivasti täällä. Huomista ultraa odotan jännityksellä ja toivon että perjantaina päästäisiin jo punktioon! Saa nähdä kuinka huumori kukkii "kaasuissa", kun muutenkin välillä tuntuu että lääkäri ei oikein ymmärrä kun me miehen kanssa naureskellaan vaikka on näinkin vakava asia kyseessä. Mutta se on varmaan se meidän tapa "selvitä" tästä. Oottekos muuten muut immeiset puhuneet tästä asiasta läheisillenne? Miten työpaikalla pomo jne. suhtautuu? Onko muilla fiilistä ettei duuni oikein kiinnosta???
        Ja Krisse: millä palstalla noin niinkuin normaalisti pyörit? Vinkkejä otetaan vastaan!


      • juno79

        Hienoa että teillä saatiin kuitenkin yksi hyvä alkio siirrettyä, harmi ettei pakkaseen jäänyt, mutta lopulta eihän tarvita kuin se yksi onnistuminen, pidän peukkuja teille!

        Synarelasta ei ole tullut oikeastaan yhtään sivuvaikutuksia ja Puregonistakaan ei ole vielä tullut mitään, vaikka olen pistänyt jo 5pv ensin 150/vrk, ja nyt eilen ja tänään 250/vrk kun käskettiin nostaa annosta. Eka ultra perjantaina ja sitten nähdään, onko tullut tuloksia ja pääsenkö punktioon. Jotenkin hirvittää pistää näin isoja annoksia, tuntuu että ampullat tyhjenee vauhdilla!

        Sun viesteistä saa paljon infoa. Jos saisi valita, olisin itsekin ottanut mieluummin tuon lyhyen kaavan jos se on helpompi ja nopeampi, mutta niitä lyhyitä ei tosiaan tuossa meidän klinikassa tehdä.


      • Aina Ilona

        hyvinhän se meni, kun kerran saitte siirrettäväksi blastokystan! Olihan siitä puhetta, että pitkässä viljelyssä voi aivan hyvin käydä niin, ettei siirtoon päästä ollenkaan! Pitkään viljellyt alkiothan joka tapauksessa kestää huonosti pakastusta. Mahdottomasti nyt tsemppiä, onnea ja vauvaliimaa teille piiniksiin!


      • Aina Ilona
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Hei!

        Kone on ollut tänään huollossa, joten pääsin nyt vasta lukemaan mitä tänne kuuluu ja kirjoitanpa nyt sitten hieman kuulumisiakin.
        Ensiksi pitää kysyä Krisseltä (mietin tätä jo aiemmasta viestistäsi) että mikä on blastokysta? Montako noita olisi hyvä saada? Sulla on nyt jännät puoltoista viikkoa! Jos mulla perjantaina onnistuu punktio ja maanantaina "laitto", niin helmikuun alussa sitten petytään tai ... En kyllä kauheasti usko, että ekalla tärppäis. Taidan olla aika pessimisti. Olisin tyytyväinen jos edes joskus onnistuisi - ei sen tarvitsisi tapahtua heti. Eniten pelkään ettei ikinä onnistuta - vaikka onhan tämä odottaminenkin välillä raskasta.
        No joo, mitään uutta ei minulle oikeastaan kuulukaan. Oli totta, että Orgalutran tuntui paljon enemmän ja siinä minulla jäi se neste sellaiseksi "rakkulaksi" ihon alle. Mutta kyllä sekin meni kuitenkin ihan ok. Eilen jouduinkin pistämään kokonaista kolme kertaa, kun välillä piti vaihtaa uusi kapseli Puregoniin.
        Paino on noussut tai sitten olen muuten vain turvonnut tai jotain. Kaikki housut kinnaa ja näyttävät lähinnä stretseiltä : ). Hah. Vähän tankkimainen fiilis, mutta onneksi ei sentään ole tullut (muistaakseni) Puregonissa (miehille sivuoireena) luvattu aknea, kun meikäläisellä tuntuu muutenkin olevan taipumusta noihin näppylöihin!
        Mutta ihan kivasti täällä. Huomista ultraa odotan jännityksellä ja toivon että perjantaina päästäisiin jo punktioon! Saa nähdä kuinka huumori kukkii "kaasuissa", kun muutenkin välillä tuntuu että lääkäri ei oikein ymmärrä kun me miehen kanssa naureskellaan vaikka on näinkin vakava asia kyseessä. Mutta se on varmaan se meidän tapa "selvitä" tästä. Oottekos muuten muut immeiset puhuneet tästä asiasta läheisillenne? Miten työpaikalla pomo jne. suhtautuu? Onko muilla fiilistä ettei duuni oikein kiinnosta???
        Ja Krisse: millä palstalla noin niinkuin normaalisti pyörit? Vinkkejä otetaan vastaan!

        Tammikuu_08: Sulla oli sitten tänään ultra, miten meni? Mulla on eka ultra huomenna torstaina, en malta odottaa ... :)

        Vastauksia kysymyksiin ...
        Alkio on 5 päivän viljelyn jälkeen blastokysta, jos se jakautuu normaasti.
        "Blastokystavaiheessa alkio on valmis kiinnittymään kohdun seinämään kuoriuduttuaan ensin alkiokuorestaan. Näin pitkälle kehittyneen alkion todennäköisyys kiinnittyä on suuri. Tämän johdosta voidaan paremmin siirtää vain yksi alkio ja näin vähentää monisikiöraskauden riskiä. (lainaus Ava-klinikan sivulta)"

        Mä olen tehnyt erikoisen valinnan siitä, kenelle olen kertonut meidän hoidoista ... Olen yksinkertaisesti kertonut vain lähimmille ystäville ja lisäksi töissä aika moni tietää. Erityisesti meidän kummankaan vanhemmat ei tiedä, kuten ei myöskään mun ainoa sisareni eikä kukaan sukulainen. Ne on jotenkin liiankin läheisiä ja ajattelen, että ne ottais tän ehkä liian henkilökohtaisesti. Töissä mun lähin esimies tietää (kaiken) meidän hoidoista ja tukee mua ihan täysillä.

        Ja todellakin joo -- on fiilis ettei duuni oikein kiinnosta! Mutta tosiaan onneks mun "lähin esimies" on hengessä mukana meidän hoidoissa ja tukee mua ihan täysillä, että mitään painostusta ei täällä töissä ole minkään suhteen. Teen sen minkä teen ... :)


      • maksaako??
        Aina Ilona kirjoitti:

        hyvinhän se meni, kun kerran saitte siirrettäväksi blastokystan! Olihan siitä puhetta, että pitkässä viljelyssä voi aivan hyvin käydä niin, ettei siirtoon päästä ollenkaan! Pitkään viljellyt alkiothan joka tapauksessa kestää huonosti pakastusta. Mahdottomasti nyt tsemppiä, onnea ja vauvaliimaa teille piiniksiin!

        Heips olisin vaan kysellyt että joudutteko kunnallisen hoidossa olevat maksaan itse lääkkeenne vai saatteko jotain tukea? Aattelin vaan jos puhutaan pitkästä hoidosta niin paljonko siihen uppoo rahaa?? Niin ja meillä myös alkaa eka ivf. ja huomenna eka piikki tänään alko menkat...jännittääää


      • juno79
        maksaako?? kirjoitti:

        Heips olisin vaan kysellyt että joudutteko kunnallisen hoidossa olevat maksaan itse lääkkeenne vai saatteko jotain tukea? Aattelin vaan jos puhutaan pitkästä hoidosta niin paljonko siihen uppoo rahaa?? Niin ja meillä myös alkaa eka ivf. ja huomenna eka piikki tänään alko menkat...jännittääää

        Kunnallisessa hoidossa maksetaan lääkkeet itse ihan samalla tavalla kuin yksityiselläkin. Hintaero yksityisen ja kunnallisen välillä tulee siitä, että yksityisellä jokainen ultra ja verikoe maksaa erikseen, julkisella maksetaan vain lääkärikäyntimaksut, ja nuo tutkimukset tulee ilmaiseksi.

        Vuosittainen lääkemaksukatto on vähän päälle 600e (olikohan jotain 630e tarkasti) ja kun se on ylittynyt, saa loppuvuoden lääkkeet lähes ilmaiseksi, joku pieni parin euron maksu per ostokerta pitää pulittaa. Käytännössä jo yhdessä ivf-hoidossa menee tuo maksukatto rikki, pitää vaan muistaa säästää apteekkikuitit niin saa sitten Kelalta rahaa takaisin. Mulla ei ole maksukatto mennyt rikki ihan vielä. Olen ostanut Puregonia vajaalla 600 eurolla, mutta Synarelan (parisataa euroa) jouduin ostamaan jo joulukuun lopulla joten sitä ei lasketa tämän vuoden maksuihin.

        Ota joku nimimerkki ja kerro tänne miten hoito etenee niin voidaan jännittää yhdessä :) Ootteko tekin julkisella? Onko teille tehty aiemmin jotain inseminaatiohoitoja tms?


      • Nimetön
        Aina Ilona kirjoitti:

        Tammikuu_08: Sulla oli sitten tänään ultra, miten meni? Mulla on eka ultra huomenna torstaina, en malta odottaa ... :)

        Vastauksia kysymyksiin ...
        Alkio on 5 päivän viljelyn jälkeen blastokysta, jos se jakautuu normaasti.
        "Blastokystavaiheessa alkio on valmis kiinnittymään kohdun seinämään kuoriuduttuaan ensin alkiokuorestaan. Näin pitkälle kehittyneen alkion todennäköisyys kiinnittyä on suuri. Tämän johdosta voidaan paremmin siirtää vain yksi alkio ja näin vähentää monisikiöraskauden riskiä. (lainaus Ava-klinikan sivulta)"

        Mä olen tehnyt erikoisen valinnan siitä, kenelle olen kertonut meidän hoidoista ... Olen yksinkertaisesti kertonut vain lähimmille ystäville ja lisäksi töissä aika moni tietää. Erityisesti meidän kummankaan vanhemmat ei tiedä, kuten ei myöskään mun ainoa sisareni eikä kukaan sukulainen. Ne on jotenkin liiankin läheisiä ja ajattelen, että ne ottais tän ehkä liian henkilökohtaisesti. Töissä mun lähin esimies tietää (kaiken) meidän hoidoista ja tukee mua ihan täysillä.

        Ja todellakin joo -- on fiilis ettei duuni oikein kiinnosta! Mutta tosiaan onneks mun "lähin esimies" on hengessä mukana meidän hoidoissa ja tukee mua ihan täysillä, että mitään painostusta ei täällä töissä ole minkään suhteen. Teen sen minkä teen ... :)

        Tänään oli toinen ultra ja toiveistani huolimatta punktio meni maanataille (olisi toivonut että se olisi ollut jo perjantaina erinäisten työ ym. seikkojen vuoksi). No, maanantaina siis H-hetki! Kaksi follia oli 17 mm ja muut oikeastaan tuollaista 13-15 mm. Ja kolmisentoista niitä kuulemma on, mutta muutama oli tosi pieniä. Nestettäkin oli, joten joku on jo saattanut "purkautua". Voiko näin muuten käydä/onko ihan normaalia vaikka pistän orgalutrania? Sitten toinen kyssäri, joka tuli mieleen tuosta Aina Ilonan tekstistä (suuri kiitos muuten vastauksistasi!!!), että meillä kun alkio siirretään luultavasti 2 vuorokauden päästä punktiosta, niin silloinko ei ole mahdollista saada blastokystavaiheessa olevaa alkiota? Ymmärsinkö oikein? Ja on onko sinulla Aina Ilona tai muilla täällä tietoa, siirtävätkö Avalla kahta alkiota vai vain yhden (kuten olen jostakin ymmärtänyt)? Ja sitten isoin aukko mun tämän hetken tiedoissa: miten hoidot jatkuu tästä eteenpäin, jos aatellaan että saataisiin jotain pakkaseen? Jatkuuko piikitykset ensi kuussa ja siirretäänkö alkio vain pakkasesta normi ovulaation "rinnalla"?

        Eli Kristako on meistä "tammikuulaisista" ensimmäisenä testailemassa??? Mitä muille kuuluu? Missä vaiheessa meette jne? Onko muilla noussut paino??

        Aina Ilona: pidän peukkuja sulle huomiseen! Laitahan tänne tietoa kuinka meni!

        Ja noista mun kyssäreistä: me ollaan mieheni kanssa kerrottu suht avoimesti kaikille missä mennään ja hyvin ollaan saatu tukea ja moni on hengessä mukana. En oikeastaan edes pystyisi olla puhumatta tästä - tämä kun on tällä hetkellä (ja viimeiset kaksi vuotta) ollut koko ajan päällimmäisenä mielessä vaikka tässä on tapahtunut muutenkin yhtä sun toista. Töissä asiasta tedetään ja ihan avoimesti olen asiasta puhunut. Ja vaikeaa se olisikin minun tapauksessani keksiä syitä poissa oloille, koska teen työtä, jossa joutuu matkustelemaan. Suurimmalla osalla on samassa tilanteessa olevia tuttuja, läheisiä, kavereita jne. Muutamat eivät tiedä hommasta yhtään mitään ja minimaalinen osuus menee vaikeaksi, jos asiasta puhuu heille. Töihin on tietyllä tavalla kiva tulla, mutta välillä haluaisi olla vain kotona kunnes tärppää : ). Märehtiä siis kotona siihen asti.. Meillä on ollut aika lailla heti selvää, että jos tämä ei toimi, niin sitten adoptio tai vaikka katsoa olisiko meistä sijaisvanhemmiksi.. Kuulemma meillä on kuitenkin hyvät edellytykset onnistua. Koko ajan sitä pelkää kuitenkin, että "löydetäänkin" jotain tms. Tai sitten ei vain onnaa. No, mutta toivossa on hyvä (mutta piinallista) elää! Pitää vaan jaksaa odottaa.

        Onkos muilla ollut mitään mielialan vaihteluita tai muita? Meitä peloteltiin kovasti, että nainen muuttuu ihan piruksi lääkkeillä mutta omasta mielestäni olen yhtä enkeli kuin aina muulloinkin : D. Hah.

        Tsemppiä ja jaksua oikein kovasti kaikille tällä palstalla oleville!!


      • Tammikuu_08
        Nimetön kirjoitti:

        Tänään oli toinen ultra ja toiveistani huolimatta punktio meni maanataille (olisi toivonut että se olisi ollut jo perjantaina erinäisten työ ym. seikkojen vuoksi). No, maanantaina siis H-hetki! Kaksi follia oli 17 mm ja muut oikeastaan tuollaista 13-15 mm. Ja kolmisentoista niitä kuulemma on, mutta muutama oli tosi pieniä. Nestettäkin oli, joten joku on jo saattanut "purkautua". Voiko näin muuten käydä/onko ihan normaalia vaikka pistän orgalutrania? Sitten toinen kyssäri, joka tuli mieleen tuosta Aina Ilonan tekstistä (suuri kiitos muuten vastauksistasi!!!), että meillä kun alkio siirretään luultavasti 2 vuorokauden päästä punktiosta, niin silloinko ei ole mahdollista saada blastokystavaiheessa olevaa alkiota? Ymmärsinkö oikein? Ja on onko sinulla Aina Ilona tai muilla täällä tietoa, siirtävätkö Avalla kahta alkiota vai vain yhden (kuten olen jostakin ymmärtänyt)? Ja sitten isoin aukko mun tämän hetken tiedoissa: miten hoidot jatkuu tästä eteenpäin, jos aatellaan että saataisiin jotain pakkaseen? Jatkuuko piikitykset ensi kuussa ja siirretäänkö alkio vain pakkasesta normi ovulaation "rinnalla"?

        Eli Kristako on meistä "tammikuulaisista" ensimmäisenä testailemassa??? Mitä muille kuuluu? Missä vaiheessa meette jne? Onko muilla noussut paino??

        Aina Ilona: pidän peukkuja sulle huomiseen! Laitahan tänne tietoa kuinka meni!

        Ja noista mun kyssäreistä: me ollaan mieheni kanssa kerrottu suht avoimesti kaikille missä mennään ja hyvin ollaan saatu tukea ja moni on hengessä mukana. En oikeastaan edes pystyisi olla puhumatta tästä - tämä kun on tällä hetkellä (ja viimeiset kaksi vuotta) ollut koko ajan päällimmäisenä mielessä vaikka tässä on tapahtunut muutenkin yhtä sun toista. Töissä asiasta tedetään ja ihan avoimesti olen asiasta puhunut. Ja vaikeaa se olisikin minun tapauksessani keksiä syitä poissa oloille, koska teen työtä, jossa joutuu matkustelemaan. Suurimmalla osalla on samassa tilanteessa olevia tuttuja, läheisiä, kavereita jne. Muutamat eivät tiedä hommasta yhtään mitään ja minimaalinen osuus menee vaikeaksi, jos asiasta puhuu heille. Töihin on tietyllä tavalla kiva tulla, mutta välillä haluaisi olla vain kotona kunnes tärppää : ). Märehtiä siis kotona siihen asti.. Meillä on ollut aika lailla heti selvää, että jos tämä ei toimi, niin sitten adoptio tai vaikka katsoa olisiko meistä sijaisvanhemmiksi.. Kuulemma meillä on kuitenkin hyvät edellytykset onnistua. Koko ajan sitä pelkää kuitenkin, että "löydetäänkin" jotain tms. Tai sitten ei vain onnaa. No, mutta toivossa on hyvä (mutta piinallista) elää! Pitää vaan jaksaa odottaa.

        Onkos muilla ollut mitään mielialan vaihteluita tai muita? Meitä peloteltiin kovasti, että nainen muuttuu ihan piruksi lääkkeillä mutta omasta mielestäni olen yhtä enkeli kuin aina muulloinkin : D. Hah.

        Tsemppiä ja jaksua oikein kovasti kaikille tällä palstalla oleville!!

        Oli minulta. Jostain syystä nimmariksi tuli "Nimetön"..


      • taru-82
        juno79 kirjoitti:

        Hienoa että teillä saatiin kuitenkin yksi hyvä alkio siirrettyä, harmi ettei pakkaseen jäänyt, mutta lopulta eihän tarvita kuin se yksi onnistuminen, pidän peukkuja teille!

        Synarelasta ei ole tullut oikeastaan yhtään sivuvaikutuksia ja Puregonistakaan ei ole vielä tullut mitään, vaikka olen pistänyt jo 5pv ensin 150/vrk, ja nyt eilen ja tänään 250/vrk kun käskettiin nostaa annosta. Eka ultra perjantaina ja sitten nähdään, onko tullut tuloksia ja pääsenkö punktioon. Jotenkin hirvittää pistää näin isoja annoksia, tuntuu että ampullat tyhjenee vauhdilla!

        Sun viesteistä saa paljon infoa. Jos saisi valita, olisin itsekin ottanut mieluummin tuon lyhyen kaavan jos se on helpompi ja nopeampi, mutta niitä lyhyitä ei tosiaan tuossa meidän klinikassa tehdä.

        Hei kaikille!
        Ihana lukea noita teidän viestejä kun on itelläkin samat jutut meneillään..
        Meillä on siis ensimmäinen hoitojakso meneillään, ja suoraan mentiin ivf. Ensin aloitin terolutilla että menkat tulis kun ovat niin pirun epäsäännölliset. Nyt olen sumutellut subrecuurilla pari viikkoa ja piikittänyt puregonia 8 päivää annoksella 125. Kahessa ultrassa olen jo käynyt. Tiistaina viimeksi ja lääkärin mukaan kaikkin oli ihan ok. Perjanaina olisi seuraava ultra jossa sitten päätetään punktio päivästä. Ollaan hoidossa yksityisellä puolella.
        Onko muuten kellään kokemuksia/tietoa et onnistuuko nää hoidot yleensäkkään edes ekalla kerralla? Kun itellä on vaan niin epäileväinen tunne.. Vaan onko se vaan sitä et ku on jo niin kauan sitä toivonut et miten se muka nyt vois onnistuu..?! Kai tämäkin vetää mielen välillä matalaksi, vaikka tämähän on mahtava mahdollisuus!
        Tsemppiä kaikille!!


      • Iita 37
        juno79 kirjoitti:

        Kunnallisessa hoidossa maksetaan lääkkeet itse ihan samalla tavalla kuin yksityiselläkin. Hintaero yksityisen ja kunnallisen välillä tulee siitä, että yksityisellä jokainen ultra ja verikoe maksaa erikseen, julkisella maksetaan vain lääkärikäyntimaksut, ja nuo tutkimukset tulee ilmaiseksi.

        Vuosittainen lääkemaksukatto on vähän päälle 600e (olikohan jotain 630e tarkasti) ja kun se on ylittynyt, saa loppuvuoden lääkkeet lähes ilmaiseksi, joku pieni parin euron maksu per ostokerta pitää pulittaa. Käytännössä jo yhdessä ivf-hoidossa menee tuo maksukatto rikki, pitää vaan muistaa säästää apteekkikuitit niin saa sitten Kelalta rahaa takaisin. Mulla ei ole maksukatto mennyt rikki ihan vielä. Olen ostanut Puregonia vajaalla 600 eurolla, mutta Synarelan (parisataa euroa) jouduin ostamaan jo joulukuun lopulla joten sitä ei lasketa tämän vuoden maksuihin.

        Ota joku nimimerkki ja kerro tänne miten hoito etenee niin voidaan jännittää yhdessä :) Ootteko tekin julkisella? Onko teille tehty aiemmin jotain inseminaatiohoitoja tms?

        kiitti tiedosta ja me ollaan yksityisellä nyt ekassa hoidossa , kun aattelin että julkisella joutuu jonoon.Kuntota ikää alkaa oleen niin yksityisellä alkaa heti seuraavalla viikolla tapahtuun jos vaan itse haluaa. Mutta on siinä tietty huonot puolensa meinaan juuri tuo hinta!!! Eli saa kyllä joka tilinsä laittaa sinne suoraan. Meillä siis alkaa eka IVF ja tänään piikitys jännää..meille ei ole tehty mitään muuta tätä ennen , lääkäri päätti heti suoraan tehdä IVF:N. Luulen että siksi kun mulla on toinen munanjohdin tukossa ja miehellä siittiöt ei niin liikkuvia kun pitäis. Onnea myös teille hoitoihin...


      • Aina Ilona
        Nimetön kirjoitti:

        Tänään oli toinen ultra ja toiveistani huolimatta punktio meni maanataille (olisi toivonut että se olisi ollut jo perjantaina erinäisten työ ym. seikkojen vuoksi). No, maanantaina siis H-hetki! Kaksi follia oli 17 mm ja muut oikeastaan tuollaista 13-15 mm. Ja kolmisentoista niitä kuulemma on, mutta muutama oli tosi pieniä. Nestettäkin oli, joten joku on jo saattanut "purkautua". Voiko näin muuten käydä/onko ihan normaalia vaikka pistän orgalutrania? Sitten toinen kyssäri, joka tuli mieleen tuosta Aina Ilonan tekstistä (suuri kiitos muuten vastauksistasi!!!), että meillä kun alkio siirretään luultavasti 2 vuorokauden päästä punktiosta, niin silloinko ei ole mahdollista saada blastokystavaiheessa olevaa alkiota? Ymmärsinkö oikein? Ja on onko sinulla Aina Ilona tai muilla täällä tietoa, siirtävätkö Avalla kahta alkiota vai vain yhden (kuten olen jostakin ymmärtänyt)? Ja sitten isoin aukko mun tämän hetken tiedoissa: miten hoidot jatkuu tästä eteenpäin, jos aatellaan että saataisiin jotain pakkaseen? Jatkuuko piikitykset ensi kuussa ja siirretäänkö alkio vain pakkasesta normi ovulaation "rinnalla"?

        Eli Kristako on meistä "tammikuulaisista" ensimmäisenä testailemassa??? Mitä muille kuuluu? Missä vaiheessa meette jne? Onko muilla noussut paino??

        Aina Ilona: pidän peukkuja sulle huomiseen! Laitahan tänne tietoa kuinka meni!

        Ja noista mun kyssäreistä: me ollaan mieheni kanssa kerrottu suht avoimesti kaikille missä mennään ja hyvin ollaan saatu tukea ja moni on hengessä mukana. En oikeastaan edes pystyisi olla puhumatta tästä - tämä kun on tällä hetkellä (ja viimeiset kaksi vuotta) ollut koko ajan päällimmäisenä mielessä vaikka tässä on tapahtunut muutenkin yhtä sun toista. Töissä asiasta tedetään ja ihan avoimesti olen asiasta puhunut. Ja vaikeaa se olisikin minun tapauksessani keksiä syitä poissa oloille, koska teen työtä, jossa joutuu matkustelemaan. Suurimmalla osalla on samassa tilanteessa olevia tuttuja, läheisiä, kavereita jne. Muutamat eivät tiedä hommasta yhtään mitään ja minimaalinen osuus menee vaikeaksi, jos asiasta puhuu heille. Töihin on tietyllä tavalla kiva tulla, mutta välillä haluaisi olla vain kotona kunnes tärppää : ). Märehtiä siis kotona siihen asti.. Meillä on ollut aika lailla heti selvää, että jos tämä ei toimi, niin sitten adoptio tai vaikka katsoa olisiko meistä sijaisvanhemmiksi.. Kuulemma meillä on kuitenkin hyvät edellytykset onnistua. Koko ajan sitä pelkää kuitenkin, että "löydetäänkin" jotain tms. Tai sitten ei vain onnaa. No, mutta toivossa on hyvä (mutta piinallista) elää! Pitää vaan jaksaa odottaa.

        Onkos muilla ollut mitään mielialan vaihteluita tai muita? Meitä peloteltiin kovasti, että nainen muuttuu ihan piruksi lääkkeillä mutta omasta mielestäni olen yhtä enkeli kuin aina muulloinkin : D. Hah.

        Tsemppiä ja jaksua oikein kovasti kaikille tällä palstalla oleville!!

        Mulla oli eilen se ultra. Toisella puolella oli 8 munarakkulaa (suurimmat 11mm), toisella puolella 10 vähän pienempää. Lääkäri oli tyytyväinen lääkkeiden annostuksiin (Puregon 125 IU Menopur 75 IU), eli samoilla annostuksilla jatketaan. Ihan hyvät mahikset saada hyvä määrä muniksia. Orgalutran alkoi tänään. Eli kolme piikkiä joka aamu tästä eteenpäin, kivaa =)

        Seuraava ultra on maanantaina, silloin päätetään punktiopäivä. Se on joko ens ke tai to ja pitkää viljelyä kokeillaan tosiaan tällä kertaa, eli alkion siirto on sitten viikolla 5. Jos on jotain siirrettävää.

        Tammikuu_08: Kuulostaa hurjalta, että sun punktio on vasta maanantaina, jos follit oli jo 17 mm keskiviikkona! En osaa sanoa, voiko follit "purkautua" jos pistää orgalutrania. Luulis, että ei, just sitä vartenhan sitä pistetään!

        Ja tosiaan 2 vuorokauden viljelyn jälkeen alkiot eivät vielä voi olla blastokystavaiheessa. Siihen tarvitaan vähintään 5 päivän viljely. Soluthan jakautuu joka päivä kahtia (jos ne jakautuu normaalia vauhtia) eli hedelmöityksen jälkeen (1 päivä punktiosta) alkiossa on 2 solua. Seuraavana päivänä 4. Kolme päivää viljellyssä alkiossa on (noin) 8 solua jne.

        En todellakaan tiedä mitään Ava-klinikan käytänteistä, mutta yleensä arvioidaan tapauskohtaisesti, siirretäänkö 1 vai 2 alkiota. Itse olen aina pyytänyt, että siirretään 2 jos vain mahdollista. Viimeksi tuoresiirrossa eivät suostuneet siirtämään kahta, koska hyperin riski oli liian suuri.

        Jos saat alkioita pakkaseen, niin niitä voidaan siirtää sieltä luonnolliseen kiertoon eli tikutat ovulaatiota, kun se löytyy, siirretään alkiot. Tai sitten erilaisista syistä voidaan alkiot siirtää lääkkeelliseen kiertoon, esim jos ovulaatiota ei tule ilman lääkkeitä. Mulla PASit tehdään lääkkeelliseen kiertoon, koska mun kohdun limakalvo on luonnollisessa kierrossa tosi huono. Eli olen käyttänyt muutaman viikon Estradot-laastareita, sitten kun limis on ollut tarpeeksi paksu, on tehty alkion siirto.

        Mahdottomasti sulle tsemppiä maanantain punktioon!
        Millä fiiliksillä menossa?


      • Krisse73
        Aina Ilona kirjoitti:

        Mulla oli eilen se ultra. Toisella puolella oli 8 munarakkulaa (suurimmat 11mm), toisella puolella 10 vähän pienempää. Lääkäri oli tyytyväinen lääkkeiden annostuksiin (Puregon 125 IU Menopur 75 IU), eli samoilla annostuksilla jatketaan. Ihan hyvät mahikset saada hyvä määrä muniksia. Orgalutran alkoi tänään. Eli kolme piikkiä joka aamu tästä eteenpäin, kivaa =)

        Seuraava ultra on maanantaina, silloin päätetään punktiopäivä. Se on joko ens ke tai to ja pitkää viljelyä kokeillaan tosiaan tällä kertaa, eli alkion siirto on sitten viikolla 5. Jos on jotain siirrettävää.

        Tammikuu_08: Kuulostaa hurjalta, että sun punktio on vasta maanantaina, jos follit oli jo 17 mm keskiviikkona! En osaa sanoa, voiko follit "purkautua" jos pistää orgalutrania. Luulis, että ei, just sitä vartenhan sitä pistetään!

        Ja tosiaan 2 vuorokauden viljelyn jälkeen alkiot eivät vielä voi olla blastokystavaiheessa. Siihen tarvitaan vähintään 5 päivän viljely. Soluthan jakautuu joka päivä kahtia (jos ne jakautuu normaalia vauhtia) eli hedelmöityksen jälkeen (1 päivä punktiosta) alkiossa on 2 solua. Seuraavana päivänä 4. Kolme päivää viljellyssä alkiossa on (noin) 8 solua jne.

        En todellakaan tiedä mitään Ava-klinikan käytänteistä, mutta yleensä arvioidaan tapauskohtaisesti, siirretäänkö 1 vai 2 alkiota. Itse olen aina pyytänyt, että siirretään 2 jos vain mahdollista. Viimeksi tuoresiirrossa eivät suostuneet siirtämään kahta, koska hyperin riski oli liian suuri.

        Jos saat alkioita pakkaseen, niin niitä voidaan siirtää sieltä luonnolliseen kiertoon eli tikutat ovulaatiota, kun se löytyy, siirretään alkiot. Tai sitten erilaisista syistä voidaan alkiot siirtää lääkkeelliseen kiertoon, esim jos ovulaatiota ei tule ilman lääkkeitä. Mulla PASit tehdään lääkkeelliseen kiertoon, koska mun kohdun limakalvo on luonnollisessa kierrossa tosi huono. Eli olen käyttänyt muutaman viikon Estradot-laastareita, sitten kun limis on ollut tarpeeksi paksu, on tehty alkion siirto.

        Mahdottomasti sulle tsemppiä maanantain punktioon!
        Millä fiiliksillä menossa?

        Sinulla on tosi hyvä munis saldo tulossa. Hyvä!
        Toivotaan nyt ,että kaikki menee hyvin ja saat sinäkin sen blastokystan. Olis se kyllä hienoa!
        Mä ihan jännitän sun puolesta...

        Minulla aamulla juili pikkusen mahas ja ajttelin ,että ei kai menkka kipuja...eiiii!!! Mutta se meni ohi. Jospa se sitkeän sisukas blasto vaan pitää siellä lujasti kiinni, ettei putoa matkasta pois.
        Hermoilua tämä piinailu aika kyllä on, en minä osaa ottaa rennosti. :(


      • jensku-77
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Hei!

        Kone on ollut tänään huollossa, joten pääsin nyt vasta lukemaan mitä tänne kuuluu ja kirjoitanpa nyt sitten hieman kuulumisiakin.
        Ensiksi pitää kysyä Krisseltä (mietin tätä jo aiemmasta viestistäsi) että mikä on blastokysta? Montako noita olisi hyvä saada? Sulla on nyt jännät puoltoista viikkoa! Jos mulla perjantaina onnistuu punktio ja maanantaina "laitto", niin helmikuun alussa sitten petytään tai ... En kyllä kauheasti usko, että ekalla tärppäis. Taidan olla aika pessimisti. Olisin tyytyväinen jos edes joskus onnistuisi - ei sen tarvitsisi tapahtua heti. Eniten pelkään ettei ikinä onnistuta - vaikka onhan tämä odottaminenkin välillä raskasta.
        No joo, mitään uutta ei minulle oikeastaan kuulukaan. Oli totta, että Orgalutran tuntui paljon enemmän ja siinä minulla jäi se neste sellaiseksi "rakkulaksi" ihon alle. Mutta kyllä sekin meni kuitenkin ihan ok. Eilen jouduinkin pistämään kokonaista kolme kertaa, kun välillä piti vaihtaa uusi kapseli Puregoniin.
        Paino on noussut tai sitten olen muuten vain turvonnut tai jotain. Kaikki housut kinnaa ja näyttävät lähinnä stretseiltä : ). Hah. Vähän tankkimainen fiilis, mutta onneksi ei sentään ole tullut (muistaakseni) Puregonissa (miehille sivuoireena) luvattu aknea, kun meikäläisellä tuntuu muutenkin olevan taipumusta noihin näppylöihin!
        Mutta ihan kivasti täällä. Huomista ultraa odotan jännityksellä ja toivon että perjantaina päästäisiin jo punktioon! Saa nähdä kuinka huumori kukkii "kaasuissa", kun muutenkin välillä tuntuu että lääkäri ei oikein ymmärrä kun me miehen kanssa naureskellaan vaikka on näinkin vakava asia kyseessä. Mutta se on varmaan se meidän tapa "selvitä" tästä. Oottekos muuten muut immeiset puhuneet tästä asiasta läheisillenne? Miten työpaikalla pomo jne. suhtautuu? Onko muilla fiilistä ettei duuni oikein kiinnosta???
        Ja Krisse: millä palstalla noin niinkuin normaalisti pyörit? Vinkkejä otetaan vastaan!

        Iltaa Tammikuu-08 kiva lukea juttujas, olen hengessä mukana lähinnä vaan lueskellut mut nyt aattelin vastata kysymyksiis...

        Mulla oli istutus 15pvä ja ens tiistaina verikokeesta testi, ja jännää ihan älyttömästi! Sitä koko ajan seuraa tuntemuksia ja ajatus on lähinnänyt että ei se kumminkaan näin ekesta tärppää...sitä varmaan suojelee itseään pettymästä, tiedä häntä, sulla samat ajatukset . Minä itse olen äitiysloman sijainen ja kerroin pomolle heti kun kuulin että hoitoihin päästään, ollaan julkisella puolella. Työpaikalla ollaan oltu tosi ymmärtäväisiä ja ei ole ollut yhtään huono omatunto olla sairaslomalla ym. Kaikki pomot ei tietenkään vältsist suhtaudu näin hyvin mut jos tuntee pomon ja vois ajatella kuin se reagoi... Mut pidetään lippu korkeella ja toivotaan että ollaan onnekkaita hoitojen suhteen! Tsemppiä kaikille muillekkin tuskauleville!


      • Tammikuu_08
        jensku-77 kirjoitti:

        Iltaa Tammikuu-08 kiva lukea juttujas, olen hengessä mukana lähinnä vaan lueskellut mut nyt aattelin vastata kysymyksiis...

        Mulla oli istutus 15pvä ja ens tiistaina verikokeesta testi, ja jännää ihan älyttömästi! Sitä koko ajan seuraa tuntemuksia ja ajatus on lähinnänyt että ei se kumminkaan näin ekesta tärppää...sitä varmaan suojelee itseään pettymästä, tiedä häntä, sulla samat ajatukset . Minä itse olen äitiysloman sijainen ja kerroin pomolle heti kun kuulin että hoitoihin päästään, ollaan julkisella puolella. Työpaikalla ollaan oltu tosi ymmärtäväisiä ja ei ole ollut yhtään huono omatunto olla sairaslomalla ym. Kaikki pomot ei tietenkään vältsist suhtaudu näin hyvin mut jos tuntee pomon ja vois ajatella kuin se reagoi... Mut pidetään lippu korkeella ja toivotaan että ollaan onnekkaita hoitojen suhteen! Tsemppiä kaikille muillekkin tuskauleville!

        Ja tervcetuloa tähän meidän tammikuun "remmiin" : ). Sulla on sitten jo TOSI pian Se päivä!!! Voi hitto, kun jännitävää! Tule sitten heti kertomaan kuinka kävi! Mulla on huomenna punktio ja vielä olen suht rauhallinen, mutta aamulla (herätys joskun viiden maissa) ei varmaan tilanne ole enää sama. Toisaalta odotan ihan innolla pääsyä, kun saa sitten kuulla niin monta asiaa. Tai lähinnä kait niitä kuulee sitten keskiviikkona: kuinka jakautuminen ja mitä yleensä punktiolla saatiin. On tämä jännää! Vielä pitää tuohon sanoa, että vaikken usko ekalla tärppäävän, niin luultavasti kuitenkin iso pettymys testipäivänä paljastaa, että jossain siellä uumenissa on toivo kuitenkin kytenyt aika voimakkaana. Niin se oli ainakin oli inseminaatiossa ja yleensä kaikissa yrityksissä tässä parin vuoden aikana. Itse suojeluahan se on että yrittää pitää ajatuksensa kurissa. Vaikeata se on. Tiedän jo nyt, että tuleva kaksiviikkoinen on, kuin muurahaisia olisi kehossa. Ei tieä kuinka päin olisi ja koko ajan yirttää olla ajattelematta asiaa ja kuitenkin huomaa, ettei muuta ajattelekkaa. Sitä on onnellinen niistä minuuteista jotka menee eteenpäin ja näin testipäivä on taas lähempänä.

        Oliko teillä IVF-hoito? Miten punktio muuten meni? Saitteko paljon munasoluja? Entä muuta infoa?

        Meikäläinen on nyt sitten saikulla muutaman päivän ja palaan lukemaan luultavammin vasta torstaina. Jos vain maltan odottaa! Nytkin tulin tänne töihin lueskelemaan vain näitä viestejä - minulla kun ei ole vielä nettiyhteyttä kotona. Aion sen kyllä piakkoin tilata, ettei tarvi aina tänne asti raahautua (joku luulee pian että olen työnarkomani tms.).

        Hei, mutta toivottavasti pääsen lukemaan täältä jensku-77 sinun positiivisia uutisiasi sitten ensi viikolla!!! Oikein tuhottoman paljon onnea nyt ja voimia tiistaille!


      • Tammikuu_08
        Aina Ilona kirjoitti:

        Mulla oli eilen se ultra. Toisella puolella oli 8 munarakkulaa (suurimmat 11mm), toisella puolella 10 vähän pienempää. Lääkäri oli tyytyväinen lääkkeiden annostuksiin (Puregon 125 IU Menopur 75 IU), eli samoilla annostuksilla jatketaan. Ihan hyvät mahikset saada hyvä määrä muniksia. Orgalutran alkoi tänään. Eli kolme piikkiä joka aamu tästä eteenpäin, kivaa =)

        Seuraava ultra on maanantaina, silloin päätetään punktiopäivä. Se on joko ens ke tai to ja pitkää viljelyä kokeillaan tosiaan tällä kertaa, eli alkion siirto on sitten viikolla 5. Jos on jotain siirrettävää.

        Tammikuu_08: Kuulostaa hurjalta, että sun punktio on vasta maanantaina, jos follit oli jo 17 mm keskiviikkona! En osaa sanoa, voiko follit "purkautua" jos pistää orgalutrania. Luulis, että ei, just sitä vartenhan sitä pistetään!

        Ja tosiaan 2 vuorokauden viljelyn jälkeen alkiot eivät vielä voi olla blastokystavaiheessa. Siihen tarvitaan vähintään 5 päivän viljely. Soluthan jakautuu joka päivä kahtia (jos ne jakautuu normaalia vauhtia) eli hedelmöityksen jälkeen (1 päivä punktiosta) alkiossa on 2 solua. Seuraavana päivänä 4. Kolme päivää viljellyssä alkiossa on (noin) 8 solua jne.

        En todellakaan tiedä mitään Ava-klinikan käytänteistä, mutta yleensä arvioidaan tapauskohtaisesti, siirretäänkö 1 vai 2 alkiota. Itse olen aina pyytänyt, että siirretään 2 jos vain mahdollista. Viimeksi tuoresiirrossa eivät suostuneet siirtämään kahta, koska hyperin riski oli liian suuri.

        Jos saat alkioita pakkaseen, niin niitä voidaan siirtää sieltä luonnolliseen kiertoon eli tikutat ovulaatiota, kun se löytyy, siirretään alkiot. Tai sitten erilaisista syistä voidaan alkiot siirtää lääkkeelliseen kiertoon, esim jos ovulaatiota ei tule ilman lääkkeitä. Mulla PASit tehdään lääkkeelliseen kiertoon, koska mun kohdun limakalvo on luonnollisessa kierrossa tosi huono. Eli olen käyttänyt muutaman viikon Estradot-laastareita, sitten kun limis on ollut tarpeeksi paksu, on tehty alkion siirto.

        Mahdottomasti sulle tsemppiä maanantain punktioon!
        Millä fiiliksillä menossa?

        Onnittelut sulla mahtavasta määrästä muniksia!!! Kuulostaa lupaavalta - hieno juttu! Ja kiitos noista vastausista, joita annoit! Se on jännä, kun noita kyssäreitä olis vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei puoliakaan muista sitten kun on lääkärillä. Silloin on varmaan niin paljon muita asioista aina mielessä.

        Jo, ihan hyvillä mielin ollaan menossa ja kuten tuola alla jo laitoinkin, niin haluais lähteä jo ; ). Ei malttaisin odottaa ja etenkin keskiviikkoa odotan innolla. Huomista myös hieman pelkään, koska kyseessä on aivan uusi kokemus. On muuten jännä kuinka aiemmin olen pelännyt/inhonnut ihan tavallisia gynekäyntejä esim. pikllereiden uusimisen yhteydessä. Nyt noihin suhtautuu jo täysin rennosti ja on siinä penkillä melkein kuin kotonaan. En toisaalta olisi muutama vuosi sitten uskonut että piikitän itseäni, eikä se pelota yhtään.

        Okay, nyt taidan lähteä kotiin valmistautumaan aikaiseen nukkumaa menoon. Sulla on kans huomenna mielenkiintoinen päivä. Palaillaan ja laitellaan taaseen kuulumisia!


      • jensku-77
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Ja tervcetuloa tähän meidän tammikuun "remmiin" : ). Sulla on sitten jo TOSI pian Se päivä!!! Voi hitto, kun jännitävää! Tule sitten heti kertomaan kuinka kävi! Mulla on huomenna punktio ja vielä olen suht rauhallinen, mutta aamulla (herätys joskun viiden maissa) ei varmaan tilanne ole enää sama. Toisaalta odotan ihan innolla pääsyä, kun saa sitten kuulla niin monta asiaa. Tai lähinnä kait niitä kuulee sitten keskiviikkona: kuinka jakautuminen ja mitä yleensä punktiolla saatiin. On tämä jännää! Vielä pitää tuohon sanoa, että vaikken usko ekalla tärppäävän, niin luultavasti kuitenkin iso pettymys testipäivänä paljastaa, että jossain siellä uumenissa on toivo kuitenkin kytenyt aika voimakkaana. Niin se oli ainakin oli inseminaatiossa ja yleensä kaikissa yrityksissä tässä parin vuoden aikana. Itse suojeluahan se on että yrittää pitää ajatuksensa kurissa. Vaikeata se on. Tiedän jo nyt, että tuleva kaksiviikkoinen on, kuin muurahaisia olisi kehossa. Ei tieä kuinka päin olisi ja koko ajan yirttää olla ajattelematta asiaa ja kuitenkin huomaa, ettei muuta ajattelekkaa. Sitä on onnellinen niistä minuuteista jotka menee eteenpäin ja näin testipäivä on taas lähempänä.

        Oliko teillä IVF-hoito? Miten punktio muuten meni? Saitteko paljon munasoluja? Entä muuta infoa?

        Meikäläinen on nyt sitten saikulla muutaman päivän ja palaan lukemaan luultavammin vasta torstaina. Jos vain maltan odottaa! Nytkin tulin tänne töihin lueskelemaan vain näitä viestejä - minulla kun ei ole vielä nettiyhteyttä kotona. Aion sen kyllä piakkoin tilata, ettei tarvi aina tänne asti raahautua (joku luulee pian että olen työnarkomani tms.).

        Hei, mutta toivottavasti pääsen lukemaan täältä jensku-77 sinun positiivisia uutisiasi sitten ensi viikolla!!! Oikein tuhottoman paljon onnea nyt ja voimia tiistaille!

        Hei!

        Onnea ja jaksamista punktioon! Oletteko julkisella vai yksityisellä puolella? Me saatiin punktiossa saalis 16 josta 14 hedelmöitettiin ICSI menetelmällä niistä 11 lähti jakautuu mut vaan 4 oli normaaleja, mitä se sitten tarkoittaakin...? Yks istutettiin ja kolme pakkaseen mutta samaan maljaan joten yhtä sulatus kertaa varten. Sain tosi ihanan kohtelun punktio päivänä, ihania sairaanhoitajia, toimenpide oli mulla tosi kivulias ja kesti kun munasoluja ei meinannu saada täysin tyhjäks tai jotain...olin koko viikon punktion jälkeen tosi kipee joten toivon et sul olis helpompaa! Muista juoda ja vähän liikkua vaikka hiljalleen kävellen niin ei pääse nesteet kertymään. Kun seuraavan kerran luen niin kivulian juttu on ohi ja loppu osa onkin sitten helpompaa tosin jännittää saa ja itseään psyykata mutta fyysinen osuus takana, mutta seuraavaan kertaan ja toivottavasti sulla on mukavaa kerrottavaa!...ai niin me ollaan julkisella puolella.


      • jensku-77
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Ja tervcetuloa tähän meidän tammikuun "remmiin" : ). Sulla on sitten jo TOSI pian Se päivä!!! Voi hitto, kun jännitävää! Tule sitten heti kertomaan kuinka kävi! Mulla on huomenna punktio ja vielä olen suht rauhallinen, mutta aamulla (herätys joskun viiden maissa) ei varmaan tilanne ole enää sama. Toisaalta odotan ihan innolla pääsyä, kun saa sitten kuulla niin monta asiaa. Tai lähinnä kait niitä kuulee sitten keskiviikkona: kuinka jakautuminen ja mitä yleensä punktiolla saatiin. On tämä jännää! Vielä pitää tuohon sanoa, että vaikken usko ekalla tärppäävän, niin luultavasti kuitenkin iso pettymys testipäivänä paljastaa, että jossain siellä uumenissa on toivo kuitenkin kytenyt aika voimakkaana. Niin se oli ainakin oli inseminaatiossa ja yleensä kaikissa yrityksissä tässä parin vuoden aikana. Itse suojeluahan se on että yrittää pitää ajatuksensa kurissa. Vaikeata se on. Tiedän jo nyt, että tuleva kaksiviikkoinen on, kuin muurahaisia olisi kehossa. Ei tieä kuinka päin olisi ja koko ajan yirttää olla ajattelematta asiaa ja kuitenkin huomaa, ettei muuta ajattelekkaa. Sitä on onnellinen niistä minuuteista jotka menee eteenpäin ja näin testipäivä on taas lähempänä.

        Oliko teillä IVF-hoito? Miten punktio muuten meni? Saitteko paljon munasoluja? Entä muuta infoa?

        Meikäläinen on nyt sitten saikulla muutaman päivän ja palaan lukemaan luultavammin vasta torstaina. Jos vain maltan odottaa! Nytkin tulin tänne töihin lueskelemaan vain näitä viestejä - minulla kun ei ole vielä nettiyhteyttä kotona. Aion sen kyllä piakkoin tilata, ettei tarvi aina tänne asti raahautua (joku luulee pian että olen työnarkomani tms.).

        Hei, mutta toivottavasti pääsen lukemaan täältä jensku-77 sinun positiivisia uutisiasi sitten ensi viikolla!!! Oikein tuhottoman paljon onnea nyt ja voimia tiistaille!

        No tulos verikokeesta tuli ja oli nega, tosin sitä olen aamusta asti epäillyt kun alko alavatsaa juilimaan jo aamuyöllä ja pientä tuhru vuotoa tuli aamulla. IVF sairaanhoitaja sanoi että kunnon vuoto alkaa nyt kun keltarauhas lääkettä ei tarvitse enää laittaa... Nyt sitten odotetaan seuraavia kuukautisia helmikuun lopulla jolloin voi ilmottautua taas uuteen istutukseen pakaste alkiolla...tää on kyl sanonko mitä....ja kauinka moni teistä rakkaat ystävät ootte käyny tän prosessin monia kertoja läpi! Kertokaa kuin tän jaksaa?


      • Krisse73
        jensku-77 kirjoitti:

        No tulos verikokeesta tuli ja oli nega, tosin sitä olen aamusta asti epäillyt kun alko alavatsaa juilimaan jo aamuyöllä ja pientä tuhru vuotoa tuli aamulla. IVF sairaanhoitaja sanoi että kunnon vuoto alkaa nyt kun keltarauhas lääkettä ei tarvitse enää laittaa... Nyt sitten odotetaan seuraavia kuukautisia helmikuun lopulla jolloin voi ilmottautua taas uuteen istutukseen pakaste alkiolla...tää on kyl sanonko mitä....ja kauinka moni teistä rakkaat ystävät ootte käyny tän prosessin monia kertoja läpi! Kertokaa kuin tän jaksaa?

        Olen tosi pahoillani. Tiedän,kuinka pahalta nega vastaus tuntuu. Tiedän, että minun on ihan turha sanoa mitään, se on vain sanojen helinää... Mutta voimia sinulle, itke, sure rauhassa. Tuntuu tosi pahalta puolestasi. Alkuun kaikki tuntuu ettei jaksa, mut jostain niitä voimia tulee taas jatkaa hoitoja. Nytkin pelkään etukäteen jo, että miten jaksan taas, jos tulee nega. Perjantaina testi päivä. Minulla menee yleinsä pari päivää itkiessä ja köllötellessä...sitten sieltä alkaa taas elämä kiinnostamaan... Se on raskasta.
        Voimahaleja!!!!


      • Aina Ilona
        jensku-77 kirjoitti:

        No tulos verikokeesta tuli ja oli nega, tosin sitä olen aamusta asti epäillyt kun alko alavatsaa juilimaan jo aamuyöllä ja pientä tuhru vuotoa tuli aamulla. IVF sairaanhoitaja sanoi että kunnon vuoto alkaa nyt kun keltarauhas lääkettä ei tarvitse enää laittaa... Nyt sitten odotetaan seuraavia kuukautisia helmikuun lopulla jolloin voi ilmottautua taas uuteen istutukseen pakaste alkiolla...tää on kyl sanonko mitä....ja kauinka moni teistä rakkaat ystävät ootte käyny tän prosessin monia kertoja läpi! Kertokaa kuin tän jaksaa?

        Voi jensku, olen niin pahoillani, että sieltä tuli sitten nega ...
        Voimia sinulle, että jaksat taas surun jälkeen nousta jaloillesi ja käydä uuteen taistoon! Kyllä se plussa sieltä vielä tulee ... pakko niin vain on uskoa. Haleja!


      • jensku-77
        Krisse73 kirjoitti:

        Olen tosi pahoillani. Tiedän,kuinka pahalta nega vastaus tuntuu. Tiedän, että minun on ihan turha sanoa mitään, se on vain sanojen helinää... Mutta voimia sinulle, itke, sure rauhassa. Tuntuu tosi pahalta puolestasi. Alkuun kaikki tuntuu ettei jaksa, mut jostain niitä voimia tulee taas jatkaa hoitoja. Nytkin pelkään etukäteen jo, että miten jaksan taas, jos tulee nega. Perjantaina testi päivä. Minulla menee yleinsä pari päivää itkiessä ja köllötellessä...sitten sieltä alkaa taas elämä kiinnostamaan... Se on raskasta.
        Voimahaleja!!!!

        Voi teitä, te olette ihania! On ihana tietää että kohtalotovereita on olemassa ja tuki on paras ihmiseltä joka tietää mistä puhuu! Munkin ystävät on heittäneet niin ihme kliseitä että, yks laittaa viestiä ett no kyllähän se oli jo arvattavissa että ei ekalla tärppää! Toi kommentti ei paljon lohduta vaikka sen onnistumisprosentin on tiennyt alusta asti ja on yrittänyt olla varauksellinen niin pettymys on silti todellinen ja suru ja tyhjä olo seuraa väistämättä. Sitä miettii et olikohan sillä kupillisella kahvii jotain vaikutusta ja ettii kovasti syitä, eilen oli vaikee ajatella miteenkään eteenpäin mut jo tänään tuntuu siltä et pystyy ajattelee elämää tässä ja nyt ja suunnitteleen uudelleen asiat kun ne kuukauden aikana salaa suunnitellut jutut ei nyt sitten mee niin. Krisse73 toivon sulle sydämmeni pohjasta että saat perjantaina kuulla ihania uutisia! Se että joku onnistuu luo toivoa että ehkä se onni muakin vielä odottaa!

        Sain tänään aamulla viestin ystävältä joka on saanut epiduraalin klo. 8.00 ja parhaillaan synnyttää esikoistaan, että kyllä niitä ihmeitäkin tapahtuu!


      • Krisse73
        taru-82 kirjoitti:

        Hei kaikille!
        Ihana lukea noita teidän viestejä kun on itelläkin samat jutut meneillään..
        Meillä on siis ensimmäinen hoitojakso meneillään, ja suoraan mentiin ivf. Ensin aloitin terolutilla että menkat tulis kun ovat niin pirun epäsäännölliset. Nyt olen sumutellut subrecuurilla pari viikkoa ja piikittänyt puregonia 8 päivää annoksella 125. Kahessa ultrassa olen jo käynyt. Tiistaina viimeksi ja lääkärin mukaan kaikkin oli ihan ok. Perjanaina olisi seuraava ultra jossa sitten päätetään punktio päivästä. Ollaan hoidossa yksityisellä puolella.
        Onko muuten kellään kokemuksia/tietoa et onnistuuko nää hoidot yleensäkkään edes ekalla kerralla? Kun itellä on vaan niin epäileväinen tunne.. Vaan onko se vaan sitä et ku on jo niin kauan sitä toivonut et miten se muka nyt vois onnistuu..?! Kai tämäkin vetää mielen välillä matalaksi, vaikka tämähän on mahtava mahdollisuus!
        Tsemppiä kaikille!!

        Mitäs Tarulle kuuluu, kun ei ole kuulunut mitään?
        Kuinka voit? Onko kaikki hyvin?


      • taru-82
        Krisse73 kirjoitti:

        Mitäs Tarulle kuuluu, kun ei ole kuulunut mitään?
        Kuinka voit? Onko kaikki hyvin?

        Hei Krisse73!

        Olen pahoillani miten teille kävi..

        Kiitos huolen pidosta =)
        Jeps, mulle tehtiin siis maanantaina punktio. Saatiin 11 kypsää rakkulaa, miehen siittiöt otettiin pakkasest ja niistä hedelmöitty 4. Keskiviikkona yks top alkio siirrettiin, loput meni pakkaseen..Nyt sit jännäillään ja käytetään lugesteronia, voi että muuten ku on inhottava laitettava ja sotkunen lääke... Mitä se muuten se top-alkio tarkoittaa ku ei se lääkäri sitä sen kummemmin selitelly?!
        Punktiosta.. Mul kyllä tuntu jokainen neulan pisto kun se pisti munikseen.. Ja vaik oli sitä kipulääkitystäki ja ne pisti aina lisääki niin silti se tuntu. Maha on kyl sit ollu koko viikon aika hellä, nyt alkaa pikkuhiljaa helpottaan..
        Siirto itessäänhän oli ihan ok toimitus. Aika jännä olo oli vaan ku se alkio siirrettiin. On se tuo lääketiede ihmeellistä =) Kyllä mä uskon että se teillekkin vielä avun tuo. Eikö se suomi oo edelläkävijä näissä asioissa?!
        Saas nähdä sit miten tässä meilläkin käy, se meidän siirto olikin muuten se mikrohedelmöitys johtuen miehen siittiöistä.

        Mukavaa viikonloppua!


      • taru-82
        taru-82 kirjoitti:

        Hei Krisse73!

        Olen pahoillani miten teille kävi..

        Kiitos huolen pidosta =)
        Jeps, mulle tehtiin siis maanantaina punktio. Saatiin 11 kypsää rakkulaa, miehen siittiöt otettiin pakkasest ja niistä hedelmöitty 4. Keskiviikkona yks top alkio siirrettiin, loput meni pakkaseen..Nyt sit jännäillään ja käytetään lugesteronia, voi että muuten ku on inhottava laitettava ja sotkunen lääke... Mitä se muuten se top-alkio tarkoittaa ku ei se lääkäri sitä sen kummemmin selitelly?!
        Punktiosta.. Mul kyllä tuntu jokainen neulan pisto kun se pisti munikseen.. Ja vaik oli sitä kipulääkitystäki ja ne pisti aina lisääki niin silti se tuntu. Maha on kyl sit ollu koko viikon aika hellä, nyt alkaa pikkuhiljaa helpottaan..
        Siirto itessäänhän oli ihan ok toimitus. Aika jännä olo oli vaan ku se alkio siirrettiin. On se tuo lääketiede ihmeellistä =) Kyllä mä uskon että se teillekkin vielä avun tuo. Eikö se suomi oo edelläkävijä näissä asioissa?!
        Saas nähdä sit miten tässä meilläkin käy, se meidän siirto olikin muuten se mikrohedelmöitys johtuen miehen siittiöistä.

        Mukavaa viikonloppua!

        Hei!

        Unohtui kysyä äsken et oottako te syöny yritysten aikana foolihappo- vitamiinia?
        Mulle hoitaja suositteli sitä sillon heti hoitojen alussa, joten olen sitä popsinut täs säännöllisesti. onkohan siit apua?


      • Krisse73
        taru-82 kirjoitti:

        Hei!

        Unohtui kysyä äsken et oottako te syöny yritysten aikana foolihappo- vitamiinia?
        Mulle hoitaja suositteli sitä sillon heti hoitojen alussa, joten olen sitä popsinut täs säännöllisesti. onkohan siit apua?

        Kiva, kun sinulla kaikki hyvin. Ja hyvin saitte alkioitakin. Puhuiko lääkäri mitään, että monisoluisia alkioita saitte? Kyllä meille on aina kerrottu. Top alkiolla varmaan tarkoittanut et hyvänlaatuinen siirtoon ja paras teidän alkioista.

        Minä olen syönyt raskaus multitabseja ja foolihappoa. Nyt join greippimehuakin, kun jotkut sitä niin "mainostavat". Kysyin lääkäriltä, että onko vitamiineista apua, niin sanoi, ettei ole mitään näyttöä. Hymyillen sanoi, että saahan niitä toki syödä jos saa mielen rauhan, että on varmaankin enemmän henkinen tuki. No, nyt söin myös lisäksi C-ja E-vitamiinia.
        Eipä noista näyttänyt olevan apua ainakaan minulle.:(
        Kerran käytiin toisen lääkäri juttusilla hoidoista, niin sieltä määräsivät miehelleni C ja E-vitamiinia sekä foolihappoa siittiöiden laadun parantamiseksi. Nythän oli tv:ssä vasta ohjelma, jossa oli ihan tutkittu, että näillä vitamiineilla saatiin sperman laatu paremmaksi. Myös ruokavaliolla.

        Kärsivällisyyttä sun piinailu aikaan! Jospa se jarrusukilla pitää kovasti kiinni. :)

        Mä olen ajatellut uutena kokeilla vyöhyketerapiaa, jotkut sanoo että on apua, toiset että ei.
        Mut ei se varmaan pahaa tekis mun selkä ja hartia kipuihinkaan.


      • taru-82
        Krisse73 kirjoitti:

        Kiva, kun sinulla kaikki hyvin. Ja hyvin saitte alkioitakin. Puhuiko lääkäri mitään, että monisoluisia alkioita saitte? Kyllä meille on aina kerrottu. Top alkiolla varmaan tarkoittanut et hyvänlaatuinen siirtoon ja paras teidän alkioista.

        Minä olen syönyt raskaus multitabseja ja foolihappoa. Nyt join greippimehuakin, kun jotkut sitä niin "mainostavat". Kysyin lääkäriltä, että onko vitamiineista apua, niin sanoi, ettei ole mitään näyttöä. Hymyillen sanoi, että saahan niitä toki syödä jos saa mielen rauhan, että on varmaankin enemmän henkinen tuki. No, nyt söin myös lisäksi C-ja E-vitamiinia.
        Eipä noista näyttänyt olevan apua ainakaan minulle.:(
        Kerran käytiin toisen lääkäri juttusilla hoidoista, niin sieltä määräsivät miehelleni C ja E-vitamiinia sekä foolihappoa siittiöiden laadun parantamiseksi. Nythän oli tv:ssä vasta ohjelma, jossa oli ihan tutkittu, että näillä vitamiineilla saatiin sperman laatu paremmaksi. Myös ruokavaliolla.

        Kärsivällisyyttä sun piinailu aikaan! Jospa se jarrusukilla pitää kovasti kiinni. :)

        Mä olen ajatellut uutena kokeilla vyöhyketerapiaa, jotkut sanoo että on apua, toiset että ei.
        Mut ei se varmaan pahaa tekis mun selkä ja hartia kipuihinkaan.

        Ei lääkäri kyllä mun mielestä puhunu monikosoluisia ne alkiot oli, tai sit multa meni se täysin oho kun se tilanne oli niin jänskä..! Mieleen jäi vain se top-alkio. no kai se oli jotain ammattikieltä.

        Kyllä minä ainakin uskon et tästä foolihaposta on jotain hyötyä, edes jokin pienikin ja jos se vaikka onkin juuri siitä pienestä lisä aineesta loppupelissä kiinni.. Ja ravinnolla on myös merkitystä. En kyllä itse ole mitenkään paras esimerkki, mutta olen tässä tämän prosessin aikana yrittänyt parantaa ruokavaliotani.

        Tää on kyl niin jännä seikkailu et saapas nähdä kuin tässä käy..
        Ensin kun kuuli et ainoa mahdollisuus on mikrohedelmöitys, se kuullosti jotenkin kaukaiselta ja monimutkaiselta et meil menikin vuosi kun sulateltiin asiaa. Ja vieläkö aloiteltiin hoitoa niin minusta tuntu et miten ihmeessä osaan ottaa nää kaikki lääkkeet ja viel oikeisiin aikoihin, ja ettenhän unohda mitään. mahtoin sitten loppujen lopuksi käydä et ainoastaan yhden kerran unohdin ottaa sumun. Mut ei se ollutkaan sit niin vaikeaa miltä se aluksi tuntu. Ja oon selvinny kyllä vähäisin sivuvaikutuksinki. Ainut on nyt ku tuntuu et on niin turvonnu kroppa..

        Mites sulla menee, onko mielia yhtään parantunut?


      • taru-82
        taru-82 kirjoitti:

        Ei lääkäri kyllä mun mielestä puhunu monikosoluisia ne alkiot oli, tai sit multa meni se täysin oho kun se tilanne oli niin jänskä..! Mieleen jäi vain se top-alkio. no kai se oli jotain ammattikieltä.

        Kyllä minä ainakin uskon et tästä foolihaposta on jotain hyötyä, edes jokin pienikin ja jos se vaikka onkin juuri siitä pienestä lisä aineesta loppupelissä kiinni.. Ja ravinnolla on myös merkitystä. En kyllä itse ole mitenkään paras esimerkki, mutta olen tässä tämän prosessin aikana yrittänyt parantaa ruokavaliotani.

        Tää on kyl niin jännä seikkailu et saapas nähdä kuin tässä käy..
        Ensin kun kuuli et ainoa mahdollisuus on mikrohedelmöitys, se kuullosti jotenkin kaukaiselta ja monimutkaiselta et meil menikin vuosi kun sulateltiin asiaa. Ja vieläkö aloiteltiin hoitoa niin minusta tuntu et miten ihmeessä osaan ottaa nää kaikki lääkkeet ja viel oikeisiin aikoihin, ja ettenhän unohda mitään. mahtoin sitten loppujen lopuksi käydä et ainoastaan yhden kerran unohdin ottaa sumun. Mut ei se ollutkaan sit niin vaikeaa miltä se aluksi tuntu. Ja oon selvinny kyllä vähäisin sivuvaikutuksinki. Ainut on nyt ku tuntuu et on niin turvonnu kroppa..

        Mites sulla menee, onko mielia yhtään parantunut?

        Taas lisäystä edelliseen viestiin..
        kyllä minun mielestä kannatta kokeilla vyöhyketerapiaa. Ja kaikkea tällaista kehon parannusta. Koska kyllä minäkin uskon että ne voi auttaa. Rentouttaa kehoa, poistaa jännityksiä, laittaa kuonaianeet liikkeelle ja mitäköhän kaikkea hyötyä niistä onkaan!


    • Krisse73

      Kysymysten tulva oli valtava, joten mistähän aloittaisin Sinulle Tammikuu08 ja olipa muillakin samoja kysymyksiä.
      Nämä on sitten vain minun kokemuksia, ajatuksia, ymmärryksiä...

      Blastokysta alkioita ei saada kuin pitkässä viljelyssä, joka on jakaantunut 100 soluiseksi ja käynyt ns.yhden "vaiheen" läpi, siirron jälkeen on muutaman päivän sisällä kiinnittyminen. Normaali siirrosta,kahden päivän päästä punktiosta kinnittyminen on noin 6päivään mennessä tapahtunut. Eli minulla kiinnittyminen tapahtui siirrosta noin 2-3päivän sisällä. Tämä minun blastokysta oli 4soluinen silloin kun olisi norm. siirretty. Myös kiinnittyminen on parempaa blastokysta vaiheessa olevalla. Pitkää viljelyä ei tehdä ennenkuin 3 tai 4hoidossa. Eka hoidothan kertoo ja selvittää ensin muutenkin paljon teidän tilannetta, että miten hyvin stimuloitte ja minkälaisilla lääkeannoksilla, miten hedelmöitys tapahtuu, minkälaatuisia alkioita saatte jne. Monilla tulee hyviä alkioita ja lähtevät hyvin jakaantumaan itsestään jo kohdussa. Blastokystalla on noin 10% parempi mahdollisuus kiinnittyä.

      Paino lähti minulla ainakin nousemaan heti eka hoidosta aikoinaan. Kysyin lääkäriltä johtuuko hormoni lääkkeistä, niin väitti ettei, että kannattaa katsoa mitä sieltä jääkaapista ottaa. Mutta minä en usko tuohon. Minä olin iät ajat ollut samassa painossa ja minuun ei ruoka vaikuttanut, en lihonut vaikka söin mitä vaan ja ei tarvinnut ikinä varoa lihomista, koska minuun ei vaan vaikuttanut miten syön. Mutta silläkin saattoi olla vaikutusta, kun lopetin tupakoinnin vähän ennen hoitoja. Nyt ollut n.2vuotta polttamatta,yes! Niin.. painoa nousi jo eka hoidon aikana 5kg 2kk:den aikana! Nyt on sit yhteinsä painoa noussut 10kg entiseen aikaan verrattuna. No, olinkin minä liian laiha. Vaatekoko on 34 noussut 38!!! Ja kaikki kertyy mahaan!! Punktio aikana mulla on aina ollut maha niin turvoksis ettei farkut mene kiinni, mut kyllä se turvotus siitä laskee.

      Hoitojen onnistumisista oli myös ajatuksia...
      Sanotaan, että noin joka kolmas alkion siirto johtaa raskuden alkamiseen ja pakaste alkion siirroista noin joka neljäs.
      Että aika pienihän se prosentiaalisesti on, mutta silti paljon hoitoja myös onnistuu. Se vaihtelee varmasti paljon.
      Oma kohaisesti ajattelen ,että tämä on aivan arpapeliä. Itsellä on niin paljon tullut epäonnistumisia ja aina tipun haaveista rytinällä maan pinnalle. 4IVF ja 4pas takana, nyt toi neljäs IVf menos/ohi piinailuja vaille. Eli yht.8 siirtoa tehty, mutta yhteinsä on siirretty 11alkiota, koska usein laitettu 2 alkiota yhtä aikaa. Nyt sisälläni toivottavasti 12alkio ja viimeinen sissi, joka takertuu kynsin ja hampain kohtuun. :)
      Yleinsä laitetaan yhtä alkiota kerrallaan, katotaan varmasti yksilöllisesti. Meillä ollut niin huonolaatuisia et laitettu kahtakin. Ja olemme sanoneet, että tehdään 2lasta kerralla, ettei meitä haittaa vaikka kaksoset tulis. Lääkäri kyllä juttelee siitä kannattaako ja haluatteko itse jne.

      Enpä ole kyllä ennen kuullut et olis jo ennen punktiota folli "purkautunut" ja nestettä. Punktion jälkeen kyllä nestettä voi tulla ja siitä tulee vatsa kipeäksi. Minulla viime hoidossa näin kävi. Mikä on nyt vointi?

      Mulla meni nyt ajatukset sekaisin, oliko sinulla punktio tänään vai maanantaina? Joka tapauksessa tsemppiä punktioon! Kyllä kaikki menee hyvin. :) Ja toivottavasti paljon ja hyviä munasoluja!

      Tämän hoidon jälkeen edetään niin, että muistaakseni piti pitää yksi kuukautiskierto väliä ennenkuin voidaan tehdä pakaste alkion siirto. Eli toivotaan nyt, että saat myös pakkaseen pakkas tyttöjä ja poikia!! :) PAS tehdään joko luonnolliseen kiertoon tai hormonaalliseen kiertoon. Jos sinulla on säännölliset menkat ja kierto, niin luonnolliseen kiertoon ilman lääkkeitä. Mutta jos on epäsäännölliset menkat, niin sitten estrogeenihoidon avulla, joita syödään tabletti lääkkeitä. Minulla on estrogeenihoidon avulla . Aloitan tablettien popsimisen ensimmäisenä tai toisena vuotopäivänä, ultra on 11.-13. estrogeenitablettipäivälle,jossa katotaan limakalvon paksuus,jos on hyvä, aloitetaan rinnalle Lugesteron emättimeen, siirto on 3.-6. lugesteronpäivänä. Tosi helppoa siis.

      Mielialavaihtelut vaihtelee jokaisella yksilöllisesti. Minulla itsellä oli pitkän kaavalla ihan kauheeta. Sen takia siirryttiinkin lyhyeen kaavaan. Mutta joillakin ei ole mitään.
      Minusta tuli se hormonihirviö. HIH! Ukolla oli kestämistä. Mieliaala vaihteli,itketti koko ajan ja ihan syyttä suotta. Itsekin tiesi, ettei minulla ole mitään hätää, mutta itketti silti, sille ei mahtanut mitään. Kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa minulla ei ollut ollenkaan. Leipää jos leikkasin kieroon,niin itku pääsi, heh. Tiuskin ja kaikki ärsytti. Tuntui kuin minussa olisi ollut kaksi eri ihmistä,minä ite ja joku jota minä en hallitse. Järki sanoo toista, mutta tekee toista esim. itkeminen. En pystynyt olemaan töissäkään. Kerrankin menin töihin ja rupesi vaan itkettämään ja oli sekava olo. Siitä jäinkin sitten sairaslomalle. Ei hoitoalalla voi olla tommosena muita auttamassa.

      Käyn monillakin palstoilla... mutta kirjaantunut olen vain vauva palstalle. Muita palstoja: vauvakuume,helistin.nicehouse terveyskammari,kaksplus, lapsettomuusyhdistyksen simpukka,verkkoklinikka,soneraplaza ellit,msn. Näitähän riittää...
      Kirjaantuneilla palstoilla parempi, kun sinne ei tule ns.tietämättömät asiasta loukkaamaan. Saa paremmin vertaistukea.

      Voima haleja kaikille!

      • Krisse73

        Kiva, kun on uusia tullut tähän pinoomme. Tervetuloa! Tammikuun pinoa on tuolla noin 3sivua takana päin jo, jos haluatte käydä katsomassa meidän muiden alku raapustuksia ja esittelyjä. :)

        Juno79:Isot on näköjään sulla annokset verrattuna mitä minulla on aina ollut. Mutta minä niin herkästi näköjään stimuloin. Minulla on nyt kahdessa viimeisimmässä ollut 125iu, 150iu on ollut joskus eka hoidos ja olin tosi kipeä, hyperikin lähellä.
        Nyt pistinkin vain 8päivää, ennen 9päivää.
        Sullahan on tänään ultra ollut. Miten meni? Olitko hyvin hautonut munarakkuloita? :)

        Ilta37: Tervetuloa! Minulla on myös toinen tukossa. Se on yleinsä aina IVF-hoito,jos on munatorvis "vikaa".

        Minun pomoni on hyvin suhtautunut hoitoihini ja jopa tukenut. Kyselee vointia ja missä mennään jne. Hyvin on myös työvuorojen vaihdot ja järjestelyt onnistunut, että on päässyt lääkäriin jne. Tunnit kyllä takaisin pitää tehdä.

        Minä olen kertonut kaikille läheisille ja ystävilleni lapsettomuudesta ja hoidoistamme. Kaikkihan ei aina ymmärrä miten nämä ovat raskaita henkisesti ja fyysisesti. Ja moni vaan sanomisillaan loukkaa. Ei tätä voi ymmärtää kuin itse kokeneet. Alkuaikoina monet tuki ja olivat varmasti uteliaitakin miten kaikki etenee ja toivoivat raskautta. Mutta nyt monen negatiivisen testin jälkeen ei oikesti ole kuin yksi ihminen, joka vähänkin vielä tukee ja kuuntelee. Kyllä tämän kanssa on loppujen lopuksi tosi yksin. Sitä niin toivoisi, että edes kysyisivät miten minä voin. Hoidot on raskaita ja on sivuvaikutuksia, hyperin vaaraa, jännittämistä tuleeko munarakkuloita,tuleeko munasoluja, hedelmöittyykö ne, saadaanko alkioita... koko ajan saa jotakin jännittää ja hermoilla. Mutta kukaan ei välitä,miten minnä jaksan. Se on joskus todella surullista. Vaikka minulla on paljon ystäviä, mutta kai ne pelkää miten suhtautua,mitä sanoa jne. Olen kyllä sanonut, että minua helpottais puhuminen, mutta välillä tuntuu ettei ne enään jaksa aina tätä samaa kuunnella. Onneksi täältä netistä saa vertaistukea. Sitä vaan aina saa jostain voimia jatkaa hoitoja ja porskuttaa elämässä eteenpäin. Minä olen asunut nyt vielä muutaman vuoden pois kotiseudulta, niin sekin paljon vaikuttaa tähän tuen saamiseen. Täällä ei ole minulla paljon tuttuja.

        Luin muuten vasta lehdestä, että lapsettomuus on vaikempia kriisejä ,verrattuna jopa avioeroon ja vanhempien kuolemaan. Ja siitähän on lukenut monessa, että lapsettomuus on verrattavissa läheisen kuolemaan, meillä tämä suru ja tuska ei pääty, on sama kierre koko ajan.

        Kertokaahan kuulumisianne! Pärjäilkää!!!


      • juno79
        Krisse73 kirjoitti:

        Kiva, kun on uusia tullut tähän pinoomme. Tervetuloa! Tammikuun pinoa on tuolla noin 3sivua takana päin jo, jos haluatte käydä katsomassa meidän muiden alku raapustuksia ja esittelyjä. :)

        Juno79:Isot on näköjään sulla annokset verrattuna mitä minulla on aina ollut. Mutta minä niin herkästi näköjään stimuloin. Minulla on nyt kahdessa viimeisimmässä ollut 125iu, 150iu on ollut joskus eka hoidos ja olin tosi kipeä, hyperikin lähellä.
        Nyt pistinkin vain 8päivää, ennen 9päivää.
        Sullahan on tänään ultra ollut. Miten meni? Olitko hyvin hautonut munarakkuloita? :)

        Ilta37: Tervetuloa! Minulla on myös toinen tukossa. Se on yleinsä aina IVF-hoito,jos on munatorvis "vikaa".

        Minun pomoni on hyvin suhtautunut hoitoihini ja jopa tukenut. Kyselee vointia ja missä mennään jne. Hyvin on myös työvuorojen vaihdot ja järjestelyt onnistunut, että on päässyt lääkäriin jne. Tunnit kyllä takaisin pitää tehdä.

        Minä olen kertonut kaikille läheisille ja ystävilleni lapsettomuudesta ja hoidoistamme. Kaikkihan ei aina ymmärrä miten nämä ovat raskaita henkisesti ja fyysisesti. Ja moni vaan sanomisillaan loukkaa. Ei tätä voi ymmärtää kuin itse kokeneet. Alkuaikoina monet tuki ja olivat varmasti uteliaitakin miten kaikki etenee ja toivoivat raskautta. Mutta nyt monen negatiivisen testin jälkeen ei oikesti ole kuin yksi ihminen, joka vähänkin vielä tukee ja kuuntelee. Kyllä tämän kanssa on loppujen lopuksi tosi yksin. Sitä niin toivoisi, että edes kysyisivät miten minä voin. Hoidot on raskaita ja on sivuvaikutuksia, hyperin vaaraa, jännittämistä tuleeko munarakkuloita,tuleeko munasoluja, hedelmöittyykö ne, saadaanko alkioita... koko ajan saa jotakin jännittää ja hermoilla. Mutta kukaan ei välitä,miten minnä jaksan. Se on joskus todella surullista. Vaikka minulla on paljon ystäviä, mutta kai ne pelkää miten suhtautua,mitä sanoa jne. Olen kyllä sanonut, että minua helpottais puhuminen, mutta välillä tuntuu ettei ne enään jaksa aina tätä samaa kuunnella. Onneksi täältä netistä saa vertaistukea. Sitä vaan aina saa jostain voimia jatkaa hoitoja ja porskuttaa elämässä eteenpäin. Minä olen asunut nyt vielä muutaman vuoden pois kotiseudulta, niin sekin paljon vaikuttaa tähän tuen saamiseen. Täällä ei ole minulla paljon tuttuja.

        Luin muuten vasta lehdestä, että lapsettomuus on vaikempia kriisejä ,verrattuna jopa avioeroon ja vanhempien kuolemaan. Ja siitähän on lukenut monessa, että lapsettomuus on verrattavissa läheisen kuolemaan, meillä tämä suru ja tuska ei pääty, on sama kierre koko ajan.

        Kertokaahan kuulumisianne! Pärjäilkää!!!

        Moi! Joo, se ultra oli nyt iltapäivällä ja vaan kuusi rakkulaa löytyi, toiselta puolen kaks ja toiselta neljä. Ne oli n 15-millisiä eli ei vielä tarpeeks isoja, punktio siirtyi siksi maanantailta tiistaille. Tänään ja huomenna pistelen vielä Puregonia. Pitää nyt vaan toivoa, että noissa kaikissa olis sisällä munasolu ja että ainakin jotkut noista hedelmöittyis että päästäis siirtoon! Rohkaistuin kysymään lääkäriltä, miks on näin huono vaste ja fsh koholla, ja se sanoi, että onhan ne vähän huonoja merkkejä ja että hoitojen kanssa ei ainakaan kannata viivytellä. Hyvä et kysyin, tän vastauksen kuultuani luulen et jos tästä hoidosta ei tärppää, ni me siirrytään sitten yksityiselle, kun julkisella on aikamoiset jonot täällä meillä päin.

        Oon nyt kotona vähän allapäin ku kuulin tuosta munasarjojen ehkä-hiipumisesta, laitoin miehelle viestiä asiasta ja odottelin sitä kotiin mut just äsken tuli viesti siltä, et se meneekin suoraan töistä kaverien kanssa baariin. Huomennakin sillä on yhdet bileet, joiden päätarkoitus on vetää kunnon lärvit. Osaatko Krisse (tai joku muukin) sanoa, voiko siitä olla haittaa meidän hoidolle? oon kyllä sanonu sille parikin kertaa ettei pitäis juoda nyt just ennen spermanantoa.

        Ja vielä yks kysymys jos joku osais neuvoa! Pitääkö se Synarela sumuttaa vielä sen päivän aamuna, kun pistää Pregnylin? Mulla on Pregnyl-pistosaika sunnuntai-illalla ja se Synarela-asia on vähän epäselvästi merkitty siihen hoito-ohjeeseen. Pitääkö sumuttaa vielä sunnuntai-aamuna? Klinikkakin on nyt jo kiinni ku tätä rupesin miettimään. Olin taas jotenkin niin pää pyörällä siellä vastaanotolla että en muista, mitä ne Synarelasta sanoi!

        Milloin sulla Krisse on testauspäivä?


      • Krisse73
        juno79 kirjoitti:

        Moi! Joo, se ultra oli nyt iltapäivällä ja vaan kuusi rakkulaa löytyi, toiselta puolen kaks ja toiselta neljä. Ne oli n 15-millisiä eli ei vielä tarpeeks isoja, punktio siirtyi siksi maanantailta tiistaille. Tänään ja huomenna pistelen vielä Puregonia. Pitää nyt vaan toivoa, että noissa kaikissa olis sisällä munasolu ja että ainakin jotkut noista hedelmöittyis että päästäis siirtoon! Rohkaistuin kysymään lääkäriltä, miks on näin huono vaste ja fsh koholla, ja se sanoi, että onhan ne vähän huonoja merkkejä ja että hoitojen kanssa ei ainakaan kannata viivytellä. Hyvä et kysyin, tän vastauksen kuultuani luulen et jos tästä hoidosta ei tärppää, ni me siirrytään sitten yksityiselle, kun julkisella on aikamoiset jonot täällä meillä päin.

        Oon nyt kotona vähän allapäin ku kuulin tuosta munasarjojen ehkä-hiipumisesta, laitoin miehelle viestiä asiasta ja odottelin sitä kotiin mut just äsken tuli viesti siltä, et se meneekin suoraan töistä kaverien kanssa baariin. Huomennakin sillä on yhdet bileet, joiden päätarkoitus on vetää kunnon lärvit. Osaatko Krisse (tai joku muukin) sanoa, voiko siitä olla haittaa meidän hoidolle? oon kyllä sanonu sille parikin kertaa ettei pitäis juoda nyt just ennen spermanantoa.

        Ja vielä yks kysymys jos joku osais neuvoa! Pitääkö se Synarela sumuttaa vielä sen päivän aamuna, kun pistää Pregnylin? Mulla on Pregnyl-pistosaika sunnuntai-illalla ja se Synarela-asia on vähän epäselvästi merkitty siihen hoito-ohjeeseen. Pitääkö sumuttaa vielä sunnuntai-aamuna? Klinikkakin on nyt jo kiinni ku tätä rupesin miettimään. Olin taas jotenkin niin pää pyörällä siellä vastaanotolla että en muista, mitä ne Synarelasta sanoi!

        Milloin sulla Krisse on testauspäivä?

        Älä nyt vielä hätäile. Ei se määrä vaan se laatu...
        Ei me tarvita raskautumiseen kuin se yksi! Näin on joskus lääkäri minulle sanonut. :)
        Mutta ymmärrän täysin sinua, että sitä vaan miettii kaikenlaista, ei sille mahda mitään ja siihen ei toisten sanomiset auta. Itse olen kova miettimään kaikkea liian etukäteen.
        Hyvänkokoisia noista tulee tiistaihin mennessä, 17-20 on hyvä koko.

        Minä en nyt muista tota synarela juttua. Siitä on niin kauan, kun viimeksi se meni. Mulle kyllä merkkasivat tarkkaan hoitokorttiin sen lopettamis ajankohdan.

        En osaa sanoa myöskään tosta alkoholinkäytöstä just hoitojen aikana, että onko siitä tutkittu olevan haittaa. Itse olen kyllä tehnyt miehelle selväksi ettei ota hoitojen aikana, että ainakin tulis hyvää spermaa, koska hänellä muutenkin sen laadussa häikkää. Itse ajattelisin, että on haittaa. Mutta tämä on vain minun mielipide. :)
        Jos sanotaan, että tupakoimatta pitäis olla 3kk, ettei enään vaikuta sperman laatuun...
        Mut se on tietysti eri asia, kun poltetaan joka päivä.

        Minun testi päivä on pe 25.1. eli loppusuralla tässä mennään. Ja tämä on kyllä piinailua! Älyttömästi pelottaa etukäteen, että jos taaaas negaa. Menkka tuntemuksia ei ole ollut, onneksi, vielä.

        Tsemppiä sulle punktioon ja jaksamisia!


      • Krisse73
        Krisse73 kirjoitti:

        Älä nyt vielä hätäile. Ei se määrä vaan se laatu...
        Ei me tarvita raskautumiseen kuin se yksi! Näin on joskus lääkäri minulle sanonut. :)
        Mutta ymmärrän täysin sinua, että sitä vaan miettii kaikenlaista, ei sille mahda mitään ja siihen ei toisten sanomiset auta. Itse olen kova miettimään kaikkea liian etukäteen.
        Hyvänkokoisia noista tulee tiistaihin mennessä, 17-20 on hyvä koko.

        Minä en nyt muista tota synarela juttua. Siitä on niin kauan, kun viimeksi se meni. Mulle kyllä merkkasivat tarkkaan hoitokorttiin sen lopettamis ajankohdan.

        En osaa sanoa myöskään tosta alkoholinkäytöstä just hoitojen aikana, että onko siitä tutkittu olevan haittaa. Itse olen kyllä tehnyt miehelle selväksi ettei ota hoitojen aikana, että ainakin tulis hyvää spermaa, koska hänellä muutenkin sen laadussa häikkää. Itse ajattelisin, että on haittaa. Mutta tämä on vain minun mielipide. :)
        Jos sanotaan, että tupakoimatta pitäis olla 3kk, ettei enään vaikuta sperman laatuun...
        Mut se on tietysti eri asia, kun poltetaan joka päivä.

        Minun testi päivä on pe 25.1. eli loppusuralla tässä mennään. Ja tämä on kyllä piinailua! Älyttömästi pelottaa etukäteen, että jos taaaas negaa. Menkka tuntemuksia ei ole ollut, onneksi, vielä.

        Tsemppiä sulle punktioon ja jaksamisia!

        Katsoin vanhoja hoitokortteja, niin minä olen viimeisen kerran sumuttanut synarelaa samana päivänä kuin pregnyl on pistetty. Aamulla viimeinen sumute ja illalla pregnyl piikki.


      • juno79
        Krisse73 kirjoitti:

        Katsoin vanhoja hoitokortteja, niin minä olen viimeisen kerran sumuttanut synarelaa samana päivänä kuin pregnyl on pistetty. Aamulla viimeinen sumute ja illalla pregnyl piikki.

        aamulla sumutinkin eli nyt sitten vain Pregnyl-pistos tänä iltana. Kiitos! Toivon, että jaksat hyvin piinistelyn loppuun ja että tulis plussa :) Kertoilen sitten taas ensi viikolla miten punktiossa (ääk) meni ja tuliko siirrettävää!


    • Tammikuu_08

      Laitan nyt vielä tänne ketjun loppuu kuulumisiani. Ensiksi kiitos Aina Ilonalle ja Krisse73:lle vastauksistanne!

      Meikäläisellä on siis huomenna punktio ja herätys on joskus aamu viideltä (haukotus). Nyt olo on vielä suht rahallinen ja sellainen "haluaisi mennä jo" -tyylinen : ). Kummallisesti mua on oksettanut pari päivää, mutta kaippa se on vain yksi sivuoireista.. Muuten ei tosiaan ole kummempia oireita ollut lihomisen ja pienten vatsakipujen ohella. Tosin välillä minusta tuntuu, että olen vähän inhottava vaikka mies on maailman ihanin ja kiltein. Mutta se voi olla myös ihan normaalia meikäläistä ; ). Niin, ja tänään aamulla itkeä tirautin pienen erimielisyyden jälkeen (tosin itkemisen varsinainen syy oli aivan muualla: miksi meillä ei ole vauvaa ja "kaikilla" muilla on. Mietin myös että jos meillä olisi heti tärpännyt, niin kuin "kaikilla" muilla tuntuu tekevän, niin meidän lapsi olisi jo vuoden ja kolme kuukautta. Ja luultavasti odottaisin jo toista). Itse säälissä siis meni aamu. Ja sitten takaisin asiaan..

      En tiedä miksi tuota nestettä oli jo kohdussa ja miten se voi olla mahdollista. Se lääkäri sanoikin, ettei tässä kauaa voida enää odottaa. Sitten kuitenkin homma meni Avalle soitettaessa maanantaille..(tosin puregonin määrää laskettiin 150:een). Outoa joka tapauksessa ja aionkin siitä kysyä maanantaina. Tuo hieman pelottaa ja mietityttää, kuten myös se, että minulla on ollut monesti paksu limakalvo. Suurin osa lääkäreistä "kehuu" sitä ja sanoo taiseksi sekä hyväksi kasvualustaksi lapselle, mutta yksi lääkäri pelästytti oikein kunnolla, kun sanoi että se ei ole normaalia (jos ei ole raskaana-> mistä johtuen kauhu vaihtui iloksi) ja että se pitää ehkä kaapia pois. No, kaavintaa ei kuitenkaan lisätutkimuksissa todettu tarpeelliseksi tehdä, mutta silti tuo mietityttää. No, ensi viikon aikana selviää varmasti paljon.

      Mites tuo testaus - olette ajatelleen/käyneet verikokeessa vai aiotteko käyttää kotitestejä? Mun täytyy myöntää, että tässä kahden vuoden aikana olen usemamin kuin kerran testannut kotona ja monesti vielä muutamia päiviä aiemmin kuin olisi edes mahdollista saada tuloksia.. Tosi järkevää! Testejä on siis kulunut, koska toki toinen testi on sitten pitänyt tehdä vielä menkkapäivän aamuna : ). Eli kärsivällisyyttä minulta ei löydy, mutta ehkä tuo pinna on noissa asioissa myös vähän kasvanut ajan ja kokemuksen myötä.

      Mitäs muuta, niin ajattelin, että kehtaanko kysyä, että voisivatko laittaa kaksi alkiota (jos se vain suinkin on mahdollista), mutta näemmä muutkin ovat niin tehneet. Hyvä. Koska ihan oikeasti haluaisin lisätä mahdollisuuksia, eikä meitäkään haittaisin yhtään vaikka tulisi kerralla kaksikin kääröä. Toki riski on olemassa ja itseni vuoksi en pelkää, mutta lapsen/lasten vuoksi kylläkin. Mutta kysyn asiaa ja katsotaan millaisia neuvoja saan.

      Kylläpä oksettaa! Onko muilla pahoinvointia? Krisse73: kun olit lähellä hyperiä, niin miten sen huomasit tai miten se ilmeni?

      Täytyy sanoa jo ennakkoon, että harmittaa jos PAS:iin täytyy odottaa yksi kierto. Muuten kiertoni on säännöllinen, joten lääkkeitä en sitten ilmeisimmin tarvitse. Ihan hyvä niin.

      Se on ihan totta mitä Krisse73 sanoi. Ihmiset jaksavat aluksi kysellä vointia, etenemistä jne. mutta se hiipuu. Ja itsellä se on ehkä jopa toisinpäin. Varmasti tuohon liittyy myös pelkoa siitä, että mitä sanoa toiselle, kun ei vieläkään ole tärpännyt. Asia on monille varmasti vaikea siksikin, että ei ole kokemusta, joten ei tiedä mitä pitäisi tai voi sanoa. Tai miten auttaa toista. Voihan siinä olla myös kyllästymistä kuuntelemaan aina juttuja samasta aiheesta. Onneksi on tämä sähköinen mahdollisuus nykyään, koska nytkin tulin tänne töihin varta vasten lukemaan muiden juttuja ja avautumaan :D.

      Jotta tästä ei tulisi romaania, niin lopettelen tähän. Laitan taasen kuulumisia, kun seuraavan kerran olen koneen ääressä. Menee ehkä torstaille, jos maltan siihen asti odottaa. Meillä ei ole uudessa asumuksessa vielä nettiä ja siksi pitää aina raahautua työpaikalle.

      Krisse73:lle vielä: meikäläinen on lihonut tuommoisesta löysä 36 vaatekoosta tiukka 38:iin, josta osa johtuu tahallisesta syömisen lisäämisestä ja myös tupakan lopettamisesta! Pian vuosi takana savutonta elämää!! Mutta tätä turpoamista tapahtui ihan muutaman päivän sisällä sen verran, ettei voi johtua enää pelkästä syömisestä. Nyt tosiaan 38:kin kiristää. Näyttää kuin olisin jo tosiaan raskaana (vatsa pullottaa :)).

      Hyvää alkavaa viikkoa kaikille palstalaisille!

      • Krisse73

        Minä olen ton testaamisen kanssa sinnitelly loppuun asti aina. Sit olen yleinsä saanut vaihdettua työvuoroja tai muuten järjesteltyä, että jaksan olla töissä, jos nega testi. Koska,jos aamulla teen testin ja näyttää negaa ja olis iltaan meno, niin en pystyisi olemaan töissä. Se olis itkua,itkua....
        Olen tehnyt itse testin ja olen käynyt myös veritestis, että näkee onko arvot yhtään noussut eli onko mitään tapahtunut. Kerran oli vähän noussut, 9, muuten aina ollut täysin nollaa/yksi.
        Jos käyn väestöliitos testis(matkaa 70km), niin tuloksen saa samalle päivää. Mut oman paikkakunnan Mehiläises menee seur. päivään. Niin saa aina sumplia kaikkea. :(

        Kysy huomenna lääkäriltä kaikki mikä mieltä painaa. Minä kirjoitan monesti mukaan pitkän kysymys mustilapun. :)

        Tosta hyperistä... Minulla oli tosi kipeä vatsa, kyllä sen huomaa et jotakin on pielessä, kun on todella kipeä. Mutta ei ollut hengenahdistusta tms. vakavampia oireita. Maha tietty turvoksis kovasti. Mutta aina minulla on ollut maha turvoksis joka hoidosta. Nytkin vielä pullottaa. Tosi kiva!

        Sitä joskus on ihan varmasti jokainen meistä itsesäälis ja itkettää et miksi meille ei tule vauvaa jne. Se satuttaa ja surettaa, mutta ne tunteet on hyväksyttäviä. Nyt hormooneista mielikin voi olla sulla herkempi.

        Ei minulla ole ollut pahaa oloa, oksettavaa oloa.
        Kaikkea muuta kivaa...:)

        Tsemppiä sulle punktioon ja tulethan kertomaan miten meni, samoin Juno79, tule kertomaan kuulumiset!

        Mitäs muille kuuluu? kuinka jakselette???


      • Aina Ilona
        Krisse73 kirjoitti:

        Minä olen ton testaamisen kanssa sinnitelly loppuun asti aina. Sit olen yleinsä saanut vaihdettua työvuoroja tai muuten järjesteltyä, että jaksan olla töissä, jos nega testi. Koska,jos aamulla teen testin ja näyttää negaa ja olis iltaan meno, niin en pystyisi olemaan töissä. Se olis itkua,itkua....
        Olen tehnyt itse testin ja olen käynyt myös veritestis, että näkee onko arvot yhtään noussut eli onko mitään tapahtunut. Kerran oli vähän noussut, 9, muuten aina ollut täysin nollaa/yksi.
        Jos käyn väestöliitos testis(matkaa 70km), niin tuloksen saa samalle päivää. Mut oman paikkakunnan Mehiläises menee seur. päivään. Niin saa aina sumplia kaikkea. :(

        Kysy huomenna lääkäriltä kaikki mikä mieltä painaa. Minä kirjoitan monesti mukaan pitkän kysymys mustilapun. :)

        Tosta hyperistä... Minulla oli tosi kipeä vatsa, kyllä sen huomaa et jotakin on pielessä, kun on todella kipeä. Mutta ei ollut hengenahdistusta tms. vakavampia oireita. Maha tietty turvoksis kovasti. Mutta aina minulla on ollut maha turvoksis joka hoidosta. Nytkin vielä pullottaa. Tosi kiva!

        Sitä joskus on ihan varmasti jokainen meistä itsesäälis ja itkettää et miksi meille ei tule vauvaa jne. Se satuttaa ja surettaa, mutta ne tunteet on hyväksyttäviä. Nyt hormooneista mielikin voi olla sulla herkempi.

        Ei minulla ole ollut pahaa oloa, oksettavaa oloa.
        Kaikkea muuta kivaa...:)

        Tsemppiä sulle punktioon ja tulethan kertomaan miten meni, samoin Juno79, tule kertomaan kuulumiset!

        Mitäs muille kuuluu? kuinka jakselette???

        Hei vaan kanssasisaret! Voi itku kuinka mua jännittää teidän kaikkien puolesta ...
        Krisse: lämpöisiä ajatuksia teidän pikku blastikselle ... toivottavasti se on tarrannut kiinni ja tiukasti! :)
        Harmi, ettei Tammikuu_08 pääse koneelle moneen päivään ... lähetän hänellekin kuitenkin mahdottomasti tsemppiä huomiseen .. ja muutenkin ensi viikolle. Toivottavasti tulee alkioita!

        Täällä oli keskustelua painonnoususta. Me ollaan oltu hoidoissa nyt reilut 1,5 vuotta ja mulla on noussut paino melkein 10 kiloa tänä aikana :( Mäkin olen kysellyt lääkäriltä, että onko tämä tavallista ja voiko tämän selittää niillä hormoneilla, joita muhun pumpataan ... Sain vastauksen, että ehkä kilon verran voi lääkkeet aiheuttaa turvotusta, mutta muuten, pitäis vaan liikkua ja katsoa mitä syö ..
        Mutta kun aina tuntuu siltä, että hoidot on siinä vaiheessa, ettei viitsi mennä jumppaan ... Ja olen esim. koettanut vältellä aspartaamia ja tosi monet kevyttuotteet on makeutettu nimenomaan aspartaamilla ja sen takia olen alkanut sitten ainakin hoitojen aikana välttelemään kevyttuotteita. No, ajattelen, että tämä nyt on vaan tällainen vaihe, nyt on muut asiat tärkeämpiä, kuin muutama liikakilo. Olen aina ollut normaalipainoinen, mutta siinä normaalin ylärajoilla ... nyt on kyllä mennyt aavistuksen jo ylipainon puolelle tämä :(

        Testeistä: mä olen aina testannut kotona apteekin testeillä, koskaan ei ole hoitopaikasta ehdotettu mulle veritestiin menoa. Jos nyt tulis plussa, varmaan kävisin veritestissä, jotta näkisin, miten HCG kasvaa, koska edellinen plussa (plussasin viime tuoresiirrosta) päätyi keskenmenoon ennen ekaa ultraa.

        Olen tässä ihmetellyt, kuinka helposti tämä kolmas IVF on mennyt. Mulla on huomenna 10. pistospäivä, toivottavasti viimeinen tällä erää. Ja olo on täysin normaali, ei ole tullut mitään oloja tuosta piikittelystä! Aikaisemmilla kerroilla on aina ollut hankala olo, kun munasarjat on kasvaneet, liikkuminen ollut hankalaa loppuvaiheessa jne. Nyt ei ole mitään! Johtuiskohan siitä, että mulla ei ole muuteltu nyt lääkkeitten annostusta mihinkään, vaan mennään samalla annostuksella, millä aloitettiinkin. Että munikset on saaneet kasvaa rauhassa tasaisesti ja siksi olokin on pysynyt tasaisena.
        Huomenna maanantaina mulla on sitten ultra, missä päätetään punktiopäivä.

        Ja ystävien tuesta vielä, saman olen minäkin saanut kokea, että ei kukaan enää oikein jaksa kiinnostua meidän hoidoista, kun ne on jatkuneet jo näinkin kauan. Sama fiilis mulla, että kaverit varmaan alussa olivat uteliaita, kun nämä hoidot on uusi asia heillekin, mutta pitemmän päälle tämä kai tuntuu kavereista vähän kiusalliselta, eivät oikein tiedä, miten pitäisi suhtautua, mitä pitäisi sanoa ... Mä saan älyttömästi tukea tästä keskustelupalstastamme, vertaistuki samassa jamassa olevilta on todella arvokasta ja tärkeää. Kiitos teille kaikille siitä! :)


      • Aina Ilona
        Aina Ilona kirjoitti:

        Hei vaan kanssasisaret! Voi itku kuinka mua jännittää teidän kaikkien puolesta ...
        Krisse: lämpöisiä ajatuksia teidän pikku blastikselle ... toivottavasti se on tarrannut kiinni ja tiukasti! :)
        Harmi, ettei Tammikuu_08 pääse koneelle moneen päivään ... lähetän hänellekin kuitenkin mahdottomasti tsemppiä huomiseen .. ja muutenkin ensi viikolle. Toivottavasti tulee alkioita!

        Täällä oli keskustelua painonnoususta. Me ollaan oltu hoidoissa nyt reilut 1,5 vuotta ja mulla on noussut paino melkein 10 kiloa tänä aikana :( Mäkin olen kysellyt lääkäriltä, että onko tämä tavallista ja voiko tämän selittää niillä hormoneilla, joita muhun pumpataan ... Sain vastauksen, että ehkä kilon verran voi lääkkeet aiheuttaa turvotusta, mutta muuten, pitäis vaan liikkua ja katsoa mitä syö ..
        Mutta kun aina tuntuu siltä, että hoidot on siinä vaiheessa, ettei viitsi mennä jumppaan ... Ja olen esim. koettanut vältellä aspartaamia ja tosi monet kevyttuotteet on makeutettu nimenomaan aspartaamilla ja sen takia olen alkanut sitten ainakin hoitojen aikana välttelemään kevyttuotteita. No, ajattelen, että tämä nyt on vaan tällainen vaihe, nyt on muut asiat tärkeämpiä, kuin muutama liikakilo. Olen aina ollut normaalipainoinen, mutta siinä normaalin ylärajoilla ... nyt on kyllä mennyt aavistuksen jo ylipainon puolelle tämä :(

        Testeistä: mä olen aina testannut kotona apteekin testeillä, koskaan ei ole hoitopaikasta ehdotettu mulle veritestiin menoa. Jos nyt tulis plussa, varmaan kävisin veritestissä, jotta näkisin, miten HCG kasvaa, koska edellinen plussa (plussasin viime tuoresiirrosta) päätyi keskenmenoon ennen ekaa ultraa.

        Olen tässä ihmetellyt, kuinka helposti tämä kolmas IVF on mennyt. Mulla on huomenna 10. pistospäivä, toivottavasti viimeinen tällä erää. Ja olo on täysin normaali, ei ole tullut mitään oloja tuosta piikittelystä! Aikaisemmilla kerroilla on aina ollut hankala olo, kun munasarjat on kasvaneet, liikkuminen ollut hankalaa loppuvaiheessa jne. Nyt ei ole mitään! Johtuiskohan siitä, että mulla ei ole muuteltu nyt lääkkeitten annostusta mihinkään, vaan mennään samalla annostuksella, millä aloitettiinkin. Että munikset on saaneet kasvaa rauhassa tasaisesti ja siksi olokin on pysynyt tasaisena.
        Huomenna maanantaina mulla on sitten ultra, missä päätetään punktiopäivä.

        Ja ystävien tuesta vielä, saman olen minäkin saanut kokea, että ei kukaan enää oikein jaksa kiinnostua meidän hoidoista, kun ne on jatkuneet jo näinkin kauan. Sama fiilis mulla, että kaverit varmaan alussa olivat uteliaita, kun nämä hoidot on uusi asia heillekin, mutta pitemmän päälle tämä kai tuntuu kavereista vähän kiusalliselta, eivät oikein tiedä, miten pitäisi suhtautua, mitä pitäisi sanoa ... Mä saan älyttömästi tukea tästä keskustelupalstastamme, vertaistuki samassa jamassa olevilta on todella arvokasta ja tärkeää. Kiitos teille kaikille siitä! :)

        Hei taas! Kävin taas ultrassa ja kuulin, että mulla on suutelevat munasarjat! :) Se on kuulemma ihan oikea lääketieteellinen termi. Mun "vasen" munasarja on oikean munasarjan takana, siis oikealla puolella sekin.

        Muniksia on tulossa parisenkymmentä ja nyt sovittiin punktiopäiväksi tämän viikon torstai. Onneksi Puregonin pistäminen loppui tähän aamuun, huomenaamulla pistän vielä Orgalutranin ja huomenna illalla sitten Pregnylin.

        Voi vitsi että tää on jännää! En malta odottaa, että kuulen montako munista lopulta saadaan, moniko hedelmöittyy, miten ne alkaa jakautumaan ... argh! Tää touhu repii hermoja! Ja kun sen tietää, että siitä se piina vasta alkaa, JOS/kun päästään tekemään se alkionsiirto ...

        Kyllä meitä koetellaan. Tuntuu siltä, että jos kaiken tämän tuloksena joskus sen käärön saa, niin sen kanssa riittää sitten kärsivällisyys loputtomiin, kun sitä näin ensin harjoitellaan! :9


      • Iita37
        Aina Ilona kirjoitti:

        Hei taas! Kävin taas ultrassa ja kuulin, että mulla on suutelevat munasarjat! :) Se on kuulemma ihan oikea lääketieteellinen termi. Mun "vasen" munasarja on oikean munasarjan takana, siis oikealla puolella sekin.

        Muniksia on tulossa parisenkymmentä ja nyt sovittiin punktiopäiväksi tämän viikon torstai. Onneksi Puregonin pistäminen loppui tähän aamuun, huomenaamulla pistän vielä Orgalutranin ja huomenna illalla sitten Pregnylin.

        Voi vitsi että tää on jännää! En malta odottaa, että kuulen montako munista lopulta saadaan, moniko hedelmöittyy, miten ne alkaa jakautumaan ... argh! Tää touhu repii hermoja! Ja kun sen tietää, että siitä se piina vasta alkaa, JOS/kun päästään tekemään se alkionsiirto ...

        Kyllä meitä koetellaan. Tuntuu siltä, että jos kaiken tämän tuloksena joskus sen käärön saa, niin sen kanssa riittää sitten kärsivällisyys loputtomiin, kun sitä näin ensin harjoitellaan! :9

        Iltaa taas, kyllä päivät menee hitaasti kun oottaa huomista ultraa...toivotaan että myös meillä löytyy kunnon satsi muniksia ja päästäis punktioon! Mikä hieman pelottaa, koska mua sattu se munasarjojen aukiolo tutkimus hel....i!!! Eli kertokaa vähän onko se oikeesti kuinka kivuliasta? Tietty yksilöllistä mutta olis kiva tietää millasta se on. Tsemppiä myös muille hoitoihin..ja ihanaa kun täälä saa tukea muilta jotka on samassa tilanteessa. Eli todella tärkeetä ainakin mulle kun saa jossain kertoo miltä nää hoidot tuntuu/etenee kun ottaa henkisesti aikas koville.
        Palailen taas huomenna kun tiedän mitä ultrassa sanotaan jännää....


      • Aina Ilona
        Iita37 kirjoitti:

        Iltaa taas, kyllä päivät menee hitaasti kun oottaa huomista ultraa...toivotaan että myös meillä löytyy kunnon satsi muniksia ja päästäis punktioon! Mikä hieman pelottaa, koska mua sattu se munasarjojen aukiolo tutkimus hel....i!!! Eli kertokaa vähän onko se oikeesti kuinka kivuliasta? Tietty yksilöllistä mutta olis kiva tietää millasta se on. Tsemppiä myös muille hoitoihin..ja ihanaa kun täälä saa tukea muilta jotka on samassa tilanteessa. Eli todella tärkeetä ainakin mulle kun saa jossain kertoo miltä nää hoidot tuntuu/etenee kun ottaa henkisesti aikas koville.
        Palailen taas huomenna kun tiedän mitä ultrassa sanotaan jännää....

        Toivottavasti tosiaan sulta löytyy ultrassa tänään mukava määrä muniksia! Pidän peukkuja!

        Mulle ei ole tehty munatorvien aukiolotutkimusta, että en voi verrata siihen. Mutta kaksi munasolupunktiota on tehty ja hengissä olen niistä selvinnyt. Punktiossa on todella hyvät lääkkeet, puudutus emättimessä ja sen lisäks vielä kipulääkettä suoraan suoneen. Vähänkin kun naama vääntyy kivusta, niin hoitsu lisää sitä kipulääkettä. Mulla sattui ekassa punktiossa eniten se puudutuspiikkien laitto! Tokassa punktiossa sattui jonkun verran, kun mulla on tosi hankalasti toi "vasen" munasarja jotenkin oikean munasarjan takana, että sinne ei ollut helppo päästä. Mutta ei se kipu sietämätöntä ollut. Ekan punktion jälkeen olin melko kipeä sitten illalla, kun puudutuksen vaikutus lakkasi. Tokan punktion jälkeen en tullut ollenkaan kipeäksi jälkeenpäin.
        Tietysti jokainen kokee tuonkin asian erilailla. Ja tosiaan se voi mennä eri kerroilla erilailla.


      • Iita37
        Aina Ilona kirjoitti:

        Toivottavasti tosiaan sulta löytyy ultrassa tänään mukava määrä muniksia! Pidän peukkuja!

        Mulle ei ole tehty munatorvien aukiolotutkimusta, että en voi verrata siihen. Mutta kaksi munasolupunktiota on tehty ja hengissä olen niistä selvinnyt. Punktiossa on todella hyvät lääkkeet, puudutus emättimessä ja sen lisäks vielä kipulääkettä suoraan suoneen. Vähänkin kun naama vääntyy kivusta, niin hoitsu lisää sitä kipulääkettä. Mulla sattui ekassa punktiossa eniten se puudutuspiikkien laitto! Tokassa punktiossa sattui jonkun verran, kun mulla on tosi hankalasti toi "vasen" munasarja jotenkin oikean munasarjan takana, että sinne ei ollut helppo päästä. Mutta ei se kipu sietämätöntä ollut. Ekan punktion jälkeen olin melko kipeä sitten illalla, kun puudutuksen vaikutus lakkasi. Tokan punktion jälkeen en tullut ollenkaan kipeäksi jälkeenpäin.
        Tietysti jokainen kokee tuonkin asian erilailla. Ja tosiaan se voi mennä eri kerroilla erilailla.

        Ekaks kiitos paljon vastauksesta aina ilona.
        Kävin siis tänään ultrassa ja löytyi viisi munista eli enemmän olis saanut olla ja ne oli vielä aikas pieniä isoin 12mm. Mut läkäri sanoi et ei se määrä vaan laatu!!! Eli nyt lisätään puregonia ja mennään taas torstaina ultraan. Huomenna alkaa orgalutran. Onko tästä lääkkeestä tullut mitä sivuvaikutuksia??
        Et sellattia tänään palataan taas asiaan viim.torstaina.
        Kertokaa muutkin miten hoidot etenee ja tsemppiä&onnea kaikille


      • Tammikuu_08
        Aina Ilona kirjoitti:

        Hei taas! Kävin taas ultrassa ja kuulin, että mulla on suutelevat munasarjat! :) Se on kuulemma ihan oikea lääketieteellinen termi. Mun "vasen" munasarja on oikean munasarjan takana, siis oikealla puolella sekin.

        Muniksia on tulossa parisenkymmentä ja nyt sovittiin punktiopäiväksi tämän viikon torstai. Onneksi Puregonin pistäminen loppui tähän aamuun, huomenaamulla pistän vielä Orgalutranin ja huomenna illalla sitten Pregnylin.

        Voi vitsi että tää on jännää! En malta odottaa, että kuulen montako munista lopulta saadaan, moniko hedelmöittyy, miten ne alkaa jakautumaan ... argh! Tää touhu repii hermoja! Ja kun sen tietää, että siitä se piina vasta alkaa, JOS/kun päästään tekemään se alkionsiirto ...

        Kyllä meitä koetellaan. Tuntuu siltä, että jos kaiken tämän tuloksena joskus sen käärön saa, niin sen kanssa riittää sitten kärsivällisyys loputtomiin, kun sitä näin ensin harjoitellaan! :9

        Tajusin just, etten tulekaan koneelle ennen torstaita, joten toivotan sulle nyt oikein paljon onnea punktioon! Toivottavasti saatte paljon muniksia ja hedelmöittyviä valiosellaisia!! Laitahan kuulumisia heti, kun pystyt!


      • Krisse73
        Iita37 kirjoitti:

        Iltaa taas, kyllä päivät menee hitaasti kun oottaa huomista ultraa...toivotaan että myös meillä löytyy kunnon satsi muniksia ja päästäis punktioon! Mikä hieman pelottaa, koska mua sattu se munasarjojen aukiolo tutkimus hel....i!!! Eli kertokaa vähän onko se oikeesti kuinka kivuliasta? Tietty yksilöllistä mutta olis kiva tietää millasta se on. Tsemppiä myös muille hoitoihin..ja ihanaa kun täälä saa tukea muilta jotka on samassa tilanteessa. Eli todella tärkeetä ainakin mulle kun saa jossain kertoo miltä nää hoidot tuntuu/etenee kun ottaa henkisesti aikas koville.
        Palailen taas huomenna kun tiedän mitä ultrassa sanotaan jännää....

        Minulle on aukiolotutkimus yms. tehty laparoskopia leikkauksessa, nukutuksessa, joten en tiennyt mistään mitään. Nukuin Ruususen unta. :)
        Kuten jo tonne alas kirjoitin, älä pelkää punktiota. Sen kyllä kestää. Muistan itsekin, kun eka kertaa pelkäsin aivan älyttömästi, mutta huomasin jälkeen päin, että se oli aivan turhaa. Piti vielä palata sullekin vastaileen, mut nyt nukkumaan, aikainen nousu ... Kyllä sinä pärjäät punktiossa! :) Saat pika "humalat" lääkkeistä. Tsemppiä!


    • Tammikuu_08

      Heippa tytöt!

      Laitan pikaisesti kuulumisiani (en sitten malttanut olla pois koneen äärestä vaikka saikulla olenkin..).

      Ihan ensiksi kuitenkin osanottoni sinulle jensku-77! Toivottavasti saat jostain voimaa uskoa vielä onnistumiseen. Ajattele, että olet vain entistä vahvempi tämän jälkeen ja ettei sinua näin vain nujerreta! Me olemme vahvoja, kun jaksamme epäonnistumisista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Ja kyllä se vielä palkitaan usko pois! Paljon haleja!!!

      Sitten Iita37:lle tuoreet kokemukset punktiosta. Kyllä sinä sen kestät ja ainakin minä ajattelin, että mentävä siihen on joko a) jännittäen ja peläten tai b) "nauttien" ja rentona. Niinpä olinkin sitten ihan rento (pieni jännitys iski, kun olin hoitopöydällä, mutta ihan turhaan). Rentouttava toimii siten, että on ihan sama vaikka mitä tehtäisiin, niin se ei haittaisi. Vaikka pientä kipua tuntisikin, niin ei siitäkään jaksa välittää. Minä puhuinkin koko toimituksen ajan kuin papupata : O. Eli rennosti vaan - siinä ei tapahdu mitään sellaista mitä et kestäisi! Ja ajattele myös, että kestät sen, kun niin moni muukin nainen on kestänyt, eix je!

      Meillä tosiaan meni punktio ok ja sen jälkeen olin suht kauan vielä silmät ristissä ja nukuinkin ensin tunnin ja sitten myöhemmin vielä koko automatkan. Tuloksena oli 26 munasolua, joista 22 oli ok (tai jotain) ja niistä 18 hedelmöittyi. Huomenna sitten laitetaan yksi niistä.. Ei jännitä, mutta se aika huomisen jälkeen kyllä! Aion olla täälä huomisen jälkeen varmasti suht paljon "purkamassa" itseäni ja lukemassa teidän toisten juttuja. On se jännä miten sitä eläytyy teidän kokemuksiinne vaikkei silleen tunnetakaan : ). Välillä naurattaa ja taas toisaalta on tosi ikäviäkin kokemuksia moni joutunut kokemaan.. Meillä näyttää nyt aika valoisalta, mutta katsotaan nyt mitä vuosi tuo tullessaan. Sen tiedän, että plussauutisia täältä tulee, mutta kuka meistä on se ensimmäinen onnellinen!!?? Ja muita tulee perässä. On tämä niiiiin jännittävää, ettei tahdo työ tai muut asiat ollenkaan kiinnostaa.

      Hei, jesku77:lle vielä. Olemme yksityisellä (Avalla) hoidossa ja tyytyväisiä ollaan. Kunnalliselle olisi aika varattuna elokuuksi, mutta tuskinpa mennään sinne olenkaan. Soitin tuonne Avalle kun kuulin kunnallisen pitkästä jonosta (yli vuoden). Harmi, ettei jo aiemmin tajuttu mennä, mutta parempi myöhään kuin..

      Jepsistä. Nyt meikäläinen palailee taas kotipesään odottelemaan huomista reissua. Matkalla käymme katsomasssa kaveria synnärillä - jospa sieltä saisi vähän vauvatuulia itselleenkin : ).

      Ja Krisse-73: sinulla H-hetki sen kuin lähenee.. Tuo plussatuulia tähän ketjuun - jooko?!!

      • Krisse73

        Tulin pikaisesti lukemaan kuulumisianne, mut pakko oli jäädä jotakin pikaisesta kirjoittamaan. :)
        Toivotan punktioon ja ultraan kaikille tsemppiä. Älkää jännittäkö punktiota, sen kyllä kestää. Parilla kertaa ei tuntunut yhtään pahalta, kerran oli kivulias ja nyt viimeksi ihan vähän kävi, muttei yhtään inhottavasti. Eli voi olla hyvin vaihtelevaa ja yksilöllistä. Elämässä on paljon pahempia kipuja, kuten tää mun selkä kipu. :(
        Hyviö munasaldojakin ootte saaneet. Hyvä! Kiva!
        Mun mies aina viisastelee, et hyvä kana olen hautomaan. :) Ja niin näyttää monet muutkin olevan. Älkää "kana" sanasta loukkaantuko, se on huumoria... :) Näissä hoidoissa on pakko välillä olla huumoria, ei näitä muuten jaksa.
        Sit vähän mun omaan napaan...
        Mä olen jotenkin ollut koko piinailu ajan varma ettei tämäkään mun alkion siirto onnistu ja olen kieltämättä jo tänään itsessäälis rypenyt sen takia. Ja itkenyt...
        Mun piti saada tänään tehdä jo kotitestikin, aivan negaa näytti. Tiedän, ettei välttämättä näy edes vielä, mut minä jo elin niinku olisin negan saanut. Vielä pitäisi jaksaa perjantaihin piinailla. En tiiä miten taas jaksan, jos negaa pukkaa... tää on ihan kauheeta.. Sit tarvii tukea. Kitos muuten taas kaikille tsemppauksista ja tuesta, mä en jaksais ilman näitä tukiverkostoja. Kiitos ja haleja kaikille!
        Mä aloitin nyt pitkän sairasloman jälkeen kokeilla töissä käydä, että miten selkä kestää. Hel...tti.. että on välillä kuin tulessa. Ja panadolia vain saisi ottaa särkyyn. Joten mä en nyt kerkee koneel paljoa olemaan. Pärjäilkää!!!


      • Aina Ilona

        Onnea Tammikuu_08 mahtavasta munis- ja alkiosaaliista! 18 alkiota on mahtava määrä! Saat hyvin pakkaseenkin huuru-ukkoja :)
        Tsemppiä alkionsiirtoon, toivottavasti siirtävät oikein valioyksilön joka jaksaa tarrata tiukasti kiinni! Vauvaliimaa teille toivottelen ... :)


    • Tammikuu_08

      No niin, täällä sitä ollaan taas, pelipaikalla. Ja nyt olen sitten ensimmäistä kertaa varsinaisten piinailijoiden laumaan kuuluva yksilö : ). Jännää, mutta ihmeen rauhallinen sitä on, vielä. Tosin yöllä tuntui että heräsin joka käännähdykseen ja tein kyljeltä toiselle vaihdon niiin varovasti että.. Onneksi menin aikaisin nukkumaan ja silleen ensimmäinen päivä kului suht nopeasti.

      Ja sitten salaisuus, jota emme muille kerro: meillä siirrettiin kaksi alkiota!! Kysyimme tuosta asiasta mutta meinasivat, että meillä on suht hyvät mahdollisuudet onnistua, eikä eka raskaus&eka hoikerta tuota suositella. Sovimme, että puhutaan lisää siirtopäivänä. Iteksemme mietimme kumpi olisi järkevämpää ja oikeastaan jo valitsimme yhden alkion vaihtoehdon, kun sitten soitimme klinikalle, niin siellä luki papereissa että kaksi alkiota siirretään. Lääkäri sanoi, että he olivat miettineet asiaa, ja kahden alkion siirtoon päädyttiin, kun ne olivat olleet vähän laiskoja jakautumaan. Aluksi. Olivat nimittäin sitten eilen 4 ja 5 soluisia, eli ilm. ihan ok??! Nyt tässä sitten jännätään, että onnistuuko ja tuleeko tuplat jos onnistutaan! Emme vielä muille ystäville tai sukulaisille sano tuosta kahden siirrosta - onpahan sitten jokin yllätys, jos oikein hyvin käy! 11 meillä meni pakkaseen odottelemaan seuraavia kertoja. Kävimme myös läpi hoidon kulun jatkossa, jos tästä ei tärppää.

      Koita Krisse-73 kestää vielä huomiseen! Ei ole kauaa enää piinailuaikaa! Ja tuo kotitestin tulos voi olla ihan mikä vain, kun sen noin varhaisessa vaiheessa teit (kuten minäkin monta kertaa, että pääsis siitä tietämättömyyden tuskasta). Ja toivottavasti tuo sun selkäsärky helppaa pian! Tiedän kuinka v-mäinen se voi olla, kun ei pysty istumaan eikä oikein mikään asento sovi.

      Mikäs jonsku-77:lla on fiilis tänään? Entä Iita37 -> mikä sulla on tilanne nyt? Oot ilmeisesti Orgalutrania nyt pistellyt pari päivää (eikö ookkin vahan inhottava se pikki?). Onko tullut mitään oireita? Koska toinen ultra? Aina Ilona ja juno79: mites teidän punktiosaalis oli? Mikä muuten olo?

      • jensku-77

        Hei Tammikuu-08 ja muut ystävät! Hienoa että te saitte noin upean tuloksen pakkaseen! Voit huokaista eikä tarvii ihan koko rumbaa aloittaa alusta tod näköisesti enää koskaan sillä luulis tosta saaliista tärppäävän! Onnea päätökseen kahdesta, me puhuttiin kans miehen kanssa ett laitetaan sitten seuraavaksi tuplat jotta onnistumis prosentti vähän nousis ja tervettulleita ovat molemmat jos niikseen tulee. Elän täällä hengesssä mukana sun jännitys ajan kerro heti kun tiedät! Miten sun punktio meni, oliko kipee vai siedettävä? Meillä ei ole pakkasessa kun yhtä kertaa varten joten joudun varmaan samaan rääkkiin keväällä uudelleen, ainakin siihen yritän asennoitua .


      • Tammikuu_08
        jensku-77 kirjoitti:

        Hei Tammikuu-08 ja muut ystävät! Hienoa että te saitte noin upean tuloksen pakkaseen! Voit huokaista eikä tarvii ihan koko rumbaa aloittaa alusta tod näköisesti enää koskaan sillä luulis tosta saaliista tärppäävän! Onnea päätökseen kahdesta, me puhuttiin kans miehen kanssa ett laitetaan sitten seuraavaksi tuplat jotta onnistumis prosentti vähän nousis ja tervettulleita ovat molemmat jos niikseen tulee. Elän täällä hengesssä mukana sun jännitys ajan kerro heti kun tiedät! Miten sun punktio meni, oliko kipee vai siedettävä? Meillä ei ole pakkasessa kun yhtä kertaa varten joten joudun varmaan samaan rääkkiin keväällä uudelleen, ainakin siihen yritän asennoitua .

        Kun jännität mukana! Ja oishan se yliyliyliupeeta, jos voitais sit jatkaa keskusteluja kaksosten merkeissä ; ). Ei, nyt en uskalla enempää haaveilla!

        Hitsi, kun haluaisi koko ajan vain puhua tästä ja toivois niin, että joku vois jo sanoa onnasko vaiko eikö : D.

        Punktio meni hyvin. Kyllähän se sattu, mutta olin käsittämättömän rento koko ajan. Siis odottaessakin. Ja se väkimäärä eikä mikään haitannut (minkä olin ajatellut etukäteen haittaavan). Ja kaikille kavereille puhuin koko ajan, että oon paskat housuissa siellä, mutta ajattelin tosiaan että mentävä on, joko rentona ja nauttien tai sitten jännittäen (jolloin kaikki tuntuu enemmän). Joten olinkin sit rento : ).Kaikki oli tosi mukavia, ja heti tuo huumavan aineen jälkeen (okay, no myös ennen sitä) puhuin KOKO ajan. Hah. Enkä muistanut puoliakaan jälkikäteen : ). Mitään kipulääkettä en saanut erikseen (joku täälä puhui sellaisesta), eikä sitä nestettä myöskään lisätty tai muuta, vaan suoneen meni se neste mikä oli valmiina (varmaan sekoitus kipu- ja huumavaa lääkettä). Mähän nukuin ihan käsittämättömän määrän tunteja toimenpiteen jälkeen. Koko ajan vaan väsytti (oon kyllä hyvä muutenkin nukkumaan, josta tulikin mieleen, että jos joskus olisin raskaana, niin mitenhän sit käy?? Nukun varmaan töissäkin). Ja olin niin jännittynyt, kun soittivat tuloksista, että sen hoitajan piti mulla toistella että "tämä on teille mahtava uutinen" jne. kun meikä oli vain että "Joo", "Joo", "Joo".. En millään ensin tajunnut mitä se sanoi, kun olin niin valmistautunut kuulemaan jotain negatiivista. Hienosti meni siis tuo, mutta toivottavasti onni vielä hetken jatkuisi. Ja noita alkioita tarvitaan kyllä tulevaisuudessa, koska jos multa kysytään, niin lapsia saisi tulla useampikin. Siis JOS mahdollista vaan on..

        Mun täytyy sanoa, että mun kohdalla koko rulianssi pistämisineen jne. on ollut helpompi kuin luulin. Pahinta on tuo henkinen puoli ja tiedänkin että oon ihan paskana jos ei nyt(kään) onnaa. Mikä on erittäin mahdollista. Mut yllättävästi sieltäkin on aina noustu. Mulla on mennyt myös se vaihe jo ohi, että olisin kateellinen muiden onnistumisesta/vauvoista. Jossain vaiheessa oli paha, kun tuli itku noista uutisista. Ja noitä uutisia tuli siihen aikaan monia. Onneksi ei ole enää sitäkään. Ainoastaan sellaisia hetkittäisiä masiksia, mutta aika nopeesti sieltä kuitenkin nousee ja uskoo taas seuraavaan kertaan. Ja meidän pitääkin muistaa pitää ittestämme huolta, koska äidin sisällähän se vauva sitten kasvaa. Mulle oli myös iloinen yllätys, että pistäminen loppuu tähän. Luulin että sitä olisi joka kuukausi ja samoin noita kolmen päivän saikkuputkia (punktioita). Mä oon varmaan ajatellut kaiken niin pahoin päin, että nyt on sitten vähän niin kuin positiivisesti ylättynyt. Olin myös aika varma, että myös minusta löytyy jokin vakava vika. Miehen simppojahan on liian vähän tai niitä liikkuvia. Mutta täytyy olla kyllä onnellinen, ettei tän pahemmin kuitenkaan asiat ole.

        Mitkäs sulla on fiilarit? Tuo kahden alkion laitto on varmaan hyvä juttu. Ainakin sitä ite ajattelee, että sitten olisi paremmat mahdolisuudet onnistua. Katottiin myös ne riskit, joita siinä oli ja suurimmat tais olla pienipainoisuus ja ennenaikainen syntyminen. Myös raskausmyrkytyksen mahdollisuus kasvaa. Mutta noin on sit jokaisen päätettävä vaan itsekseen lääkärin kanssa. Suurin osa kaksosista kuitenkin syntyy normaaleina. Meillä isoin ongelma koskis varmaan sitä, että miten meidän eläinlauma suhtautuisi kahteen taaperoon ja kuinka sitä kaikkea pystyisi kontrolloimaan. Mutta se on sitten sen ajan murhe ja varmasti siitäkin selvitään.

        Voi, ois jo helmikuu! Kunpa joku vois antaa mulle jonkun nuijanukutuksen siksi aikaa : D.


      • juno79

        Hei kaikille! Toissapäivänä olin punktiossa, täytyy kyllä sanoa et valitettavasti se oli kamalampi kuin olin teidän kertomuksista luullut. Sain paljon mömmöjä, rauhoittavia ja kipulääkkeitä, mutta ne ei tuntunu tehoavan ollenkaan. Ehkä olin vaan niin hermona ettei ne siks tehonnu. Kahdeksan rakkulaa punkteerattiin ja kuus munasolua löytyi.

        Tänään oltiin siirrossa, saatiin kuulla, et kaikki kuus oli hedelmöittynyt! Mutta yks kuoli heti sen jälkeen. Yks oli hyvä, ja se siirrettiin. Neljä muuta jakautui vähän huonosti ja niitä kuulemma viljellään vielä huomiseen ja sit ne katsoo, voidaanko niitä pakastaa vai ei. Tiedon siitä, saatiinko mitään pakkaseen, saa kahden viikon kuluttua samalla kun hoitaja soittaa ja kertoo raskaustestin tuloksen.

        Jännittääpä hirveästi! Toivoisin niin, että se alkio tarttuis kiinni. Jos ei tartu, ja jos pakkaseen ei saada mitään, niin ainaki tällä hetkellä tuntuu siltä et en jaksa mennä tätä hoitoa ja sitä punktiota enää uudelleen läpi.

        Hyvä, et kaikki te muutkin ootte saanut (ne joilla hoito on ehtiny jo siirtoon asti) ainaki yhden alkion siirrettyä! Varmasti ainakin osan meistä on jo tilastollisestikin pakko saada plussa :) Mistäs piinapäiviä muuten lähdetään laskemaan, siirron jälkeisestä päivästäkö?


      • Tammikuu_08
        juno79 kirjoitti:

        Hei kaikille! Toissapäivänä olin punktiossa, täytyy kyllä sanoa et valitettavasti se oli kamalampi kuin olin teidän kertomuksista luullut. Sain paljon mömmöjä, rauhoittavia ja kipulääkkeitä, mutta ne ei tuntunu tehoavan ollenkaan. Ehkä olin vaan niin hermona ettei ne siks tehonnu. Kahdeksan rakkulaa punkteerattiin ja kuus munasolua löytyi.

        Tänään oltiin siirrossa, saatiin kuulla, et kaikki kuus oli hedelmöittynyt! Mutta yks kuoli heti sen jälkeen. Yks oli hyvä, ja se siirrettiin. Neljä muuta jakautui vähän huonosti ja niitä kuulemma viljellään vielä huomiseen ja sit ne katsoo, voidaanko niitä pakastaa vai ei. Tiedon siitä, saatiinko mitään pakkaseen, saa kahden viikon kuluttua samalla kun hoitaja soittaa ja kertoo raskaustestin tuloksen.

        Jännittääpä hirveästi! Toivoisin niin, että se alkio tarttuis kiinni. Jos ei tartu, ja jos pakkaseen ei saada mitään, niin ainaki tällä hetkellä tuntuu siltä et en jaksa mennä tätä hoitoa ja sitä punktiota enää uudelleen läpi.

        Hyvä, et kaikki te muutkin ootte saanut (ne joilla hoito on ehtiny jo siirtoon asti) ainaki yhden alkion siirrettyä! Varmasti ainakin osan meistä on jo tilastollisestikin pakko saada plussa :) Mistäs piinapäiviä muuten lähdetään laskemaan, siirron jälkeisestä päivästäkö?

        Se on nyt onnellisesti sullakin ohi tuo punktio ja muu. Ilmeisesti seuraavasta päivästä alkaa laskeminen. Ainakin mulla tuo verikoe voidaan tehdä 4.2. ja sulla sitten varmaan 5.2. Hei, voikos tuohon verikokeeseen mennä mihin? Pitääkö yksityiselle varata aika vai mitä? Tekeekö terveyskeskukset noita kokeita? Pakko varata aika heti aamuksi : D. Samainen päivä on itse asiassa meidän kihlapäivä. Saas nähdä tuleeko juhlat vai ei.


      • jensku-77
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Kun jännität mukana! Ja oishan se yliyliyliupeeta, jos voitais sit jatkaa keskusteluja kaksosten merkeissä ; ). Ei, nyt en uskalla enempää haaveilla!

        Hitsi, kun haluaisi koko ajan vain puhua tästä ja toivois niin, että joku vois jo sanoa onnasko vaiko eikö : D.

        Punktio meni hyvin. Kyllähän se sattu, mutta olin käsittämättömän rento koko ajan. Siis odottaessakin. Ja se väkimäärä eikä mikään haitannut (minkä olin ajatellut etukäteen haittaavan). Ja kaikille kavereille puhuin koko ajan, että oon paskat housuissa siellä, mutta ajattelin tosiaan että mentävä on, joko rentona ja nauttien tai sitten jännittäen (jolloin kaikki tuntuu enemmän). Joten olinkin sit rento : ).Kaikki oli tosi mukavia, ja heti tuo huumavan aineen jälkeen (okay, no myös ennen sitä) puhuin KOKO ajan. Hah. Enkä muistanut puoliakaan jälkikäteen : ). Mitään kipulääkettä en saanut erikseen (joku täälä puhui sellaisesta), eikä sitä nestettä myöskään lisätty tai muuta, vaan suoneen meni se neste mikä oli valmiina (varmaan sekoitus kipu- ja huumavaa lääkettä). Mähän nukuin ihan käsittämättömän määrän tunteja toimenpiteen jälkeen. Koko ajan vaan väsytti (oon kyllä hyvä muutenkin nukkumaan, josta tulikin mieleen, että jos joskus olisin raskaana, niin mitenhän sit käy?? Nukun varmaan töissäkin). Ja olin niin jännittynyt, kun soittivat tuloksista, että sen hoitajan piti mulla toistella että "tämä on teille mahtava uutinen" jne. kun meikä oli vain että "Joo", "Joo", "Joo".. En millään ensin tajunnut mitä se sanoi, kun olin niin valmistautunut kuulemaan jotain negatiivista. Hienosti meni siis tuo, mutta toivottavasti onni vielä hetken jatkuisi. Ja noita alkioita tarvitaan kyllä tulevaisuudessa, koska jos multa kysytään, niin lapsia saisi tulla useampikin. Siis JOS mahdollista vaan on..

        Mun täytyy sanoa, että mun kohdalla koko rulianssi pistämisineen jne. on ollut helpompi kuin luulin. Pahinta on tuo henkinen puoli ja tiedänkin että oon ihan paskana jos ei nyt(kään) onnaa. Mikä on erittäin mahdollista. Mut yllättävästi sieltäkin on aina noustu. Mulla on mennyt myös se vaihe jo ohi, että olisin kateellinen muiden onnistumisesta/vauvoista. Jossain vaiheessa oli paha, kun tuli itku noista uutisista. Ja noitä uutisia tuli siihen aikaan monia. Onneksi ei ole enää sitäkään. Ainoastaan sellaisia hetkittäisiä masiksia, mutta aika nopeesti sieltä kuitenkin nousee ja uskoo taas seuraavaan kertaan. Ja meidän pitääkin muistaa pitää ittestämme huolta, koska äidin sisällähän se vauva sitten kasvaa. Mulle oli myös iloinen yllätys, että pistäminen loppuu tähän. Luulin että sitä olisi joka kuukausi ja samoin noita kolmen päivän saikkuputkia (punktioita). Mä oon varmaan ajatellut kaiken niin pahoin päin, että nyt on sitten vähän niin kuin positiivisesti ylättynyt. Olin myös aika varma, että myös minusta löytyy jokin vakava vika. Miehen simppojahan on liian vähän tai niitä liikkuvia. Mutta täytyy olla kyllä onnellinen, ettei tän pahemmin kuitenkaan asiat ole.

        Mitkäs sulla on fiilarit? Tuo kahden alkion laitto on varmaan hyvä juttu. Ainakin sitä ite ajattelee, että sitten olisi paremmat mahdolisuudet onnistua. Katottiin myös ne riskit, joita siinä oli ja suurimmat tais olla pienipainoisuus ja ennenaikainen syntyminen. Myös raskausmyrkytyksen mahdollisuus kasvaa. Mutta noin on sit jokaisen päätettävä vaan itsekseen lääkärin kanssa. Suurin osa kaksosista kuitenkin syntyy normaaleina. Meillä isoin ongelma koskis varmaan sitä, että miten meidän eläinlauma suhtautuisi kahteen taaperoon ja kuinka sitä kaikkea pystyisi kontrolloimaan. Mutta se on sitten sen ajan murhe ja varmasti siitäkin selvitään.

        Voi, ois jo helmikuu! Kunpa joku vois antaa mulle jonkun nuijanukutuksen siksi aikaa : D.

        Ystävät, mulla on menny ohi missä ootte hoidoissa!? Siis minä Hyksissä ja lueskelin teidän punktio kertomuksia ja kaikki puhuu hyvistä lääkkeistä punkion aikaan en tiedä mitä tapahtu mut mä en saanu kyllä mitään semmosta mikä olis tuntunu missään helpottavan!? Sattu ihan julmetusti jokaisen 16 tyhjennys erikseen, ei väsyttäny yhtään sen jälkeenkään oli vaan tajuttoman kipeet muniksen 4 päivää! Heräilin yöllä monta kertaa kipuun ja kyljen kääntäminen oli yhtä tuskaa! Täytyy varmaan puhuu lääkärin kanssa kun /jos seuraava kerta koittaa että muhun ei niiden mömmöt tehoa!

        Mietin näin jälkeenpäin että koska kuulutaan hyksiin niin oltais voitu käydä missä tahansa hyksin alaisessa labrassa ei olis tarvinnu raahautuu hesaan asti raskaus kokeeseen, mut ens kerralla on viisaampi! ootteko kokenu saavanne tarpeeksi tietoa lääkäriltä/ sairaanhoitajilta hoitojen kulusta!? Esim sulla juno oli sh sanonu et saat kuulla pakkas tuloksesta samalla kun soittavat verikokeen tuloksesta mä sain kuulla samalla kun olin toipumis huoneessa punktion jälkeen ennen ku lähin kotiin. Erilaisii käytäntöjä.

        Mul ei oo yksityisest kokemuksii ja oon hyksiin ollu muuten ihan tyytyväinen tähän mennessä mut infoa ei tunnu oikein saavan ja lääkärin tapaamisen aikana on jotenki nii jännittyny ettei muista kysyy ja sit ku pääsee kotiin on ihan täynnä kysymyksiä... onko teillä näin? Toinen mikä ihmetyttää ni se että kaikilla muilla käynneillä on ollu eri lääkäri paitsi se joka teki punktion ja istutuksen, tämä hämmentää koska välillä tuntuu et lääkäri ei edes ole ihan kartalla meidän tilaanteesta vaan saattaa heittää mun miehelle että no niin ja varauduppa sitten taas siihen kivesbiobsiaan ja kun men kysytään et miehelle ei oo ikinä tehty biobsiaa et kerrotko tarkemmin, ni sit tämä lääkäri siihen että hetkinen mistäs tänne pakkaseen on nää simpat saatu? No me sitten kertomaan etta 4 analyysissä näytti toivottomalta mutta sitten viimeisestä löyty eläviä jotka saatiin pakkaseen ja todettiin et pakkas ukot on vara suunnitelma ja biopbsiasta otetaan vasta jos tuore näytteestä ei löydy... et tällästä tommonen kyllä hämmentää aika lailla!


      • juno79
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Se on nyt onnellisesti sullakin ohi tuo punktio ja muu. Ilmeisesti seuraavasta päivästä alkaa laskeminen. Ainakin mulla tuo verikoe voidaan tehdä 4.2. ja sulla sitten varmaan 5.2. Hei, voikos tuohon verikokeeseen mennä mihin? Pitääkö yksityiselle varata aika vai mitä? Tekeekö terveyskeskukset noita kokeita? Pakko varata aika heti aamuksi : D. Samainen päivä on itse asiassa meidän kihlapäivä. Saas nähdä tuleeko juhlat vai ei.

        ainakin verikoe otetaan siellä klinikalla, en ole kuullut, että niitä otettaisiin terveyskeskuksessa. Jep, mulla on testauspäivä 5.2, aion myös mennä heti kun labra aukeaa :)


      • juno79
        jensku-77 kirjoitti:

        Ystävät, mulla on menny ohi missä ootte hoidoissa!? Siis minä Hyksissä ja lueskelin teidän punktio kertomuksia ja kaikki puhuu hyvistä lääkkeistä punkion aikaan en tiedä mitä tapahtu mut mä en saanu kyllä mitään semmosta mikä olis tuntunu missään helpottavan!? Sattu ihan julmetusti jokaisen 16 tyhjennys erikseen, ei väsyttäny yhtään sen jälkeenkään oli vaan tajuttoman kipeet muniksen 4 päivää! Heräilin yöllä monta kertaa kipuun ja kyljen kääntäminen oli yhtä tuskaa! Täytyy varmaan puhuu lääkärin kanssa kun /jos seuraava kerta koittaa että muhun ei niiden mömmöt tehoa!

        Mietin näin jälkeenpäin että koska kuulutaan hyksiin niin oltais voitu käydä missä tahansa hyksin alaisessa labrassa ei olis tarvinnu raahautuu hesaan asti raskaus kokeeseen, mut ens kerralla on viisaampi! ootteko kokenu saavanne tarpeeksi tietoa lääkäriltä/ sairaanhoitajilta hoitojen kulusta!? Esim sulla juno oli sh sanonu et saat kuulla pakkas tuloksesta samalla kun soittavat verikokeen tuloksesta mä sain kuulla samalla kun olin toipumis huoneessa punktion jälkeen ennen ku lähin kotiin. Erilaisii käytäntöjä.

        Mul ei oo yksityisest kokemuksii ja oon hyksiin ollu muuten ihan tyytyväinen tähän mennessä mut infoa ei tunnu oikein saavan ja lääkärin tapaamisen aikana on jotenki nii jännittyny ettei muista kysyy ja sit ku pääsee kotiin on ihan täynnä kysymyksiä... onko teillä näin? Toinen mikä ihmetyttää ni se että kaikilla muilla käynneillä on ollu eri lääkäri paitsi se joka teki punktion ja istutuksen, tämä hämmentää koska välillä tuntuu et lääkäri ei edes ole ihan kartalla meidän tilaanteesta vaan saattaa heittää mun miehelle että no niin ja varauduppa sitten taas siihen kivesbiobsiaan ja kun men kysytään et miehelle ei oo ikinä tehty biobsiaa et kerrotko tarkemmin, ni sit tämä lääkäri siihen että hetkinen mistäs tänne pakkaseen on nää simpat saatu? No me sitten kertomaan etta 4 analyysissä näytti toivottomalta mutta sitten viimeisestä löyty eläviä jotka saatiin pakkaseen ja todettiin et pakkas ukot on vara suunnitelma ja biopbsiasta otetaan vasta jos tuore näytteestä ei löydy... et tällästä tommonen kyllä hämmentää aika lailla!

        Mekin ollaan hoidossa Hyksissä. Hmm, kuten tuonne alemmas kirjoitinkin, myös mun punktio oli yhtä tuskaa ja tuntui et lääkkeet ei vaikuttanu yhtään. Se on näköjään tosi yksilöllistä sitten, miten kivulias punktio on.

        Me ei saada tietää sitä pakkastulosta vielä siksi, että ne neljä elossa olevaa alkiota oli vähän huonoja ja siks ne viljelee niitä vielä huomiseen. Ja sitten vasta huomenna pistää pakkaseen, jos on jotain mitä sinne kannattaa laittaa. Saa sitten molemmat huonot uutiset kerralla :/ no tiedän et nyt oon liian negatiivinen, mut tuntuu vaikealta olla optimisti kun tässä on menny jo neljä vuotta yhtä pettymysten sarjaa. Oon jo tilannu adoptiotietopaketinkin, jos se kuitenkin olis se meidän vaihtoehto. Mies haluaisi kyllä ehdottomasti jatkaa hoitoja jos nyt tästä ei tuu tulosta, mutta tuntuu etten itse jaksa.

        Meillä on ollut tän hoidon aikana vaan kaksi eri lääkäriä, toinen jonka luona käytiin sillä ultrakäynnillä, ja toinen joka teki punktion ja alkionsiirron. Aiemmilla hoidoilla on ollut sitten taas vähän eri porukkaa. Mua sinänsä ei kamalasti haittaa tuo, että lääkärit vaihtuu, jos ne on meidän hoitotilanteesta perillä. Kuten on joka kerta olleetkin.


      • Tammikuu_08
        juno79 kirjoitti:

        ainakin verikoe otetaan siellä klinikalla, en ole kuullut, että niitä otettaisiin terveyskeskuksessa. Jep, mulla on testauspäivä 5.2, aion myös mennä heti kun labra aukeaa :)

        Klinikka on liian kaukana (melkein 300 km), joten koitanpa kysellä vähän vielä. Tuo paikallinen Mehiläinen on kyllä ok, mutta se voi olla aika kallis juttu. Saas nähdä millainen lasku meille pomahtaa tuolta Avalta : ). Syödäänkö ens kuus mitään..


      • Tammikuu_08
        jensku-77 kirjoitti:

        Ystävät, mulla on menny ohi missä ootte hoidoissa!? Siis minä Hyksissä ja lueskelin teidän punktio kertomuksia ja kaikki puhuu hyvistä lääkkeistä punkion aikaan en tiedä mitä tapahtu mut mä en saanu kyllä mitään semmosta mikä olis tuntunu missään helpottavan!? Sattu ihan julmetusti jokaisen 16 tyhjennys erikseen, ei väsyttäny yhtään sen jälkeenkään oli vaan tajuttoman kipeet muniksen 4 päivää! Heräilin yöllä monta kertaa kipuun ja kyljen kääntäminen oli yhtä tuskaa! Täytyy varmaan puhuu lääkärin kanssa kun /jos seuraava kerta koittaa että muhun ei niiden mömmöt tehoa!

        Mietin näin jälkeenpäin että koska kuulutaan hyksiin niin oltais voitu käydä missä tahansa hyksin alaisessa labrassa ei olis tarvinnu raahautuu hesaan asti raskaus kokeeseen, mut ens kerralla on viisaampi! ootteko kokenu saavanne tarpeeksi tietoa lääkäriltä/ sairaanhoitajilta hoitojen kulusta!? Esim sulla juno oli sh sanonu et saat kuulla pakkas tuloksesta samalla kun soittavat verikokeen tuloksesta mä sain kuulla samalla kun olin toipumis huoneessa punktion jälkeen ennen ku lähin kotiin. Erilaisii käytäntöjä.

        Mul ei oo yksityisest kokemuksii ja oon hyksiin ollu muuten ihan tyytyväinen tähän mennessä mut infoa ei tunnu oikein saavan ja lääkärin tapaamisen aikana on jotenki nii jännittyny ettei muista kysyy ja sit ku pääsee kotiin on ihan täynnä kysymyksiä... onko teillä näin? Toinen mikä ihmetyttää ni se että kaikilla muilla käynneillä on ollu eri lääkäri paitsi se joka teki punktion ja istutuksen, tämä hämmentää koska välillä tuntuu et lääkäri ei edes ole ihan kartalla meidän tilaanteesta vaan saattaa heittää mun miehelle että no niin ja varauduppa sitten taas siihen kivesbiobsiaan ja kun men kysytään et miehelle ei oo ikinä tehty biobsiaa et kerrotko tarkemmin, ni sit tämä lääkäri siihen että hetkinen mistäs tänne pakkaseen on nää simpat saatu? No me sitten kertomaan etta 4 analyysissä näytti toivottomalta mutta sitten viimeisestä löyty eläviä jotka saatiin pakkaseen ja todettiin et pakkas ukot on vara suunnitelma ja biopbsiasta otetaan vasta jos tuore näytteestä ei löydy... et tällästä tommonen kyllä hämmentää aika lailla!

        Ollaan siis hoidoissa ja tyytyväisiä kyllä. Täytyy sanoa, että meilläkin mieheni kanssa kävi mielessä, kun puhuttiin eri ihmisten kipukokemuksista, että noissa hoitopaikoissa/ lääkäreissä ja aineissa voi olla kyl eroja. Se selittäis niin erilaiset kokemukset. Toki kipukynnyt voi vaihdella jne. mutta että toisesta se on ihan tuskaa ja mä en juuri huomannut mitään. Tai otti vain vähän kipeetä. Jälkeenpäin mullakin on ollut maha kipee ja taas tänään oksettaa. Mistähän tää johtuu? oli jo siis piikitysten aikana. Outoa. Ja tuosta lääkäreittein vaihtumisesta oon kuullut muiltakin negatiivista komenttia. Ja on se välillä hankalaa yhdenkin kanssa, kun ei kuitenkaan joka päivä nähdä. Ja lääkärit eivät taida kirjoitella ylös kuin tärkeimmät pointit. Nythän meillä jatkossa on sitten eri lekuri myös. Saa nähdä tuoko se eroja hoitoon.

        Ja kyllä, tuttua on tuo muistamattomuus paikan päällä. Siitä täällä jo joku kerta mainitsinkin, että aina on kasa kyssäreitä ja sitten kun ois siellä, niin niitä ei muista. En kyllä muistanut neulojakaan jättää vaikka ne oli jo toista kertaa mukana. Joku dementia iskee aina noina päivinä.

        Mikä sulla on nyt jatkosuunnitelma?


      • Aina Ilona ..

        Mukavaa kuulla, että sulle siirretiin 2 alkiota! Jospa sieltä tuliskin teille sitten tuplat! :) Mekin ollaan aina pyydetty, että siirretään 2. Ekassa tuoresiirrossa siirrettiinkin, mutta muissa siirroissa on siirretty aina yks (PASeissa ei ole ollut muuta, mitä siirtää, viimeks tuoresiirrossa oli hyperin riski ja sen takia eivät suostuneet siirtämään kahta). Eilen taas hoitaja kysyi, että mites siirto, siirretäänkö 1 vai 2 ja sitten se piti melkoisen puhuttelun meille, kun sanottiin, että 2 olis kiva ... (mitäs sitten kysyi ... :D ). No, ehkä se on eri asia tässä pitkässä viljelyssä, hoitopaikat ei lähde ehdoin tahdoin tekemään kaksosia ...

        Mutta siis meidän eiliseen punktioon .. saatiin ihan mahtava saalis: 39 munista !! Niistä 27 oli kypsiä ja 26 hedelmöittyi! Meille tehdään siis pitkä viljely, eli siirto on tiistaina, jos silloin on vielä joku alkio hengissä. Lupasivat soitella meille joka päivä kuulumisia sieltä klinikalta! Me kun luultiin, että pitää jännittää maanantaihin asti ilman väliaikatietoja ..

        Tosiaan mahtava saalis. Mutta on olokin ollut sen mukainen tässä punktion jälkeen. Punktio oli ok, se suoraan suoneen annettava lääke antoi oikein mukavan pikahumalan :) Oikean munasarjan muutama viimeinen rakkula sattui aikalailla, mutta no, ihan siedettävä kokemus se oli. Mutta eilisen olin tosi kipeä, popsin Panadolia kuin karkkeja, muuta en pystynyt syömään ... Mutta tänään alkaa jo tuntua siltä, että elämä voittaa kuitenkin. Liikkuminen ei enää satu mahdottomasti ja olen saanut syötyäkin. Kyllä tämä tästä!

        Hoitsut on tosi huolissaan hyperistä, kun muniksia tulee näin paljon ... Itse olen lähinnä huolissani siitä, että mistä tiedän, milloin oireet on sellaiset, että pitää lähteä sairaalaan ... Mulla on melko korkea kipukynnys ja se perinteinen asenne, että hammasta purren selviää mistä vaan ...

        Että sellaista! Olen hengessä mukana teidän kaikkien piinailuissa .. koettakaa vaan malttaa ja keksiä jotain tekemistä, mikä vie ajatukset muualle ...


      • jensku-77
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Ollaan siis hoidoissa ja tyytyväisiä kyllä. Täytyy sanoa, että meilläkin mieheni kanssa kävi mielessä, kun puhuttiin eri ihmisten kipukokemuksista, että noissa hoitopaikoissa/ lääkäreissä ja aineissa voi olla kyl eroja. Se selittäis niin erilaiset kokemukset. Toki kipukynnyt voi vaihdella jne. mutta että toisesta se on ihan tuskaa ja mä en juuri huomannut mitään. Tai otti vain vähän kipeetä. Jälkeenpäin mullakin on ollut maha kipee ja taas tänään oksettaa. Mistähän tää johtuu? oli jo siis piikitysten aikana. Outoa. Ja tuosta lääkäreittein vaihtumisesta oon kuullut muiltakin negatiivista komenttia. Ja on se välillä hankalaa yhdenkin kanssa, kun ei kuitenkaan joka päivä nähdä. Ja lääkärit eivät taida kirjoitella ylös kuin tärkeimmät pointit. Nythän meillä jatkossa on sitten eri lekuri myös. Saa nähdä tuoko se eroja hoitoon.

        Ja kyllä, tuttua on tuo muistamattomuus paikan päällä. Siitä täällä jo joku kerta mainitsinkin, että aina on kasa kyssäreitä ja sitten kun ois siellä, niin niitä ei muista. En kyllä muistanut neulojakaan jättää vaikka ne oli jo toista kertaa mukana. Joku dementia iskee aina noina päivinä.

        Mikä sulla on nyt jatkosuunnitelma?

        Menee nyt omaan kiertoon ja pakkasesta aikaisintaan helmikuun lopulla kuukautisista ilmottaudutaan ja eka kaynti (ultra) tehdään kierron mukaa 9-14 päiväksi jolloin myös verikokeet mikäli sillä käynnillä todetaan et kohdun limakalvo sopivan paksu ja munasarjassa näkyy kehittymässä oleva munarakkula aloitetaan ovulaatio testaus kotitesteillä ja kun testi on pos ni siitä siiro kolmen tai 4 pvän jälkeen... et näin edetään...D

        Ollaan nyt päätetty et jos pakkasvauvat selviää sulatuksesta ( vaan 70% selviää) ni kaks pyydetään siirtää.

        Mä oon niin onnellinen sun puolesta pakkassaldosta! Mä valmistelen itteeni pikkuhiljaa uuteen pitkään rumbaan...

        tänään kyllä päätin ett nyt keskityn maaliskuun etelän reissuun ihan täysillä! Pääsee pois täältä rentoutumaan ja toivottavasti saadaan kumpikin muuta ajateltavaa!

        Miten ystävät teidän miehet on suhtautunu negatiiviseen tulokseen? Mun ukko muru yrittääolla älyttömän positiivinen jopa niin että unohtaa että mun on ensin saatava surra ennen ku osaan ajatella tulevaa. itse se ei oikein kykene näyttää omia fiiliksiä vain huolta musta ja mun jaksamisesta. Mä patistin sen äsken firman bileisiin ku meinas jättää menemättä, sais hetkeks ajatukset pois.....


      • Krisse73
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Klinikka on liian kaukana (melkein 300 km), joten koitanpa kysellä vähän vielä. Tuo paikallinen Mehiläinen on kyllä ok, mutta se voi olla aika kallis juttu. Saas nähdä millainen lasku meille pomahtaa tuolta Avalta : ). Syödäänkö ens kuus mitään..

        Mullakin omalle klikalle matkaa 70km, niin joskus olen käynyt paikallisesa Mehiläisessä. Aika sama hinta oli. Täytyy muuten olla lääkäriltä lähete labra kokeeseen, paikalliseen terv.keskukseen myös.
        Omalla klikalla tuloksen saan samalle päivää, mut omalta paikkakunnalta saa vasta seur. päivänä, koska joutuvat lähettämään näytteen HUS:iin, eivät itse tee näitä. Kannattaa etukäteen kysellä. :)
        Ja jos perjantaille sattuu testipäivä, ja eivät itse valmista testiä, niin saa tuloksen vasta maanantaina. Että kiva.


    • Krisse73

      Tänään sitten sain tuloksen... joka oli negatiivinen. Että se siitä sitten TAAS. Ei tätä enään jaksa ymmärtää, että miksi ei voi onnistua?!? Arvot oli 8 eli jotakin ehkä on tapahtunut. Ei kuitenkaan täysin nolla tasti, kuten yleinsä aina ollut. Kerran on ollut arvot 9. Negatiiviseksi katsotaan, jos on 1-10 välillä, mut kontrolli täytyy tehdä vielä viikon päästä, että varmasti on kaikki ns. poistunut. Hyvin harvoin kuulema lähtee nousuun. Raskaana jos on, niin arvot on 68-400, pitää olla sadoissa, 14päivän siirroissa.
      Mahaa juilii kyllä niinku menkat olis tulossa. Ennen on monesti jo ruoste vuotoa tullut testi päivänä, että kyllä siel senkin puolesta on jotakin tapahtunut kai. Pelottaa ihan nähdä miten iso rämmäle tulee menkkojen mukana pois, kun oli niin pitkälle jakaantunut alkio. :(
      Suru ja ahdistus on kova, en tiijä miten tästä taas ylös nousen.
      Ja mitä lääkäri ajattelee taas jatkoista. Kerran sanoi, että tämä 4 hoito kertoo paljon, että mitä vaihtoehtoja kannattaa ruveta miettimään. Mitä sit sillä tarkoittikin. Mun veljen tyttö on ihana, olen hänen puheistaan ymmärtänyt et voisi vaikka munasoluja luovuttaa meille tai kohtua "lainata", jos tarvis. :)

      Käyn lukemas teidän tarinoita tarkemmin ja palaan astialle piakkoin.

      Voimia teille kaikille ja toivotaan teille plussa tuulia!!!!!

      • Iita37

        Moi taas kaikille ja onnea teille jolle on alkio jo siirretty. Ja todella paljon voimia krisse73lle.
        Eli meillä siis eilen oli toinen ultra ja edelleen viisi munista ja nyt n.16mm. Ja punktioon päästään maanantaina eli kohta alkaa jännään et miten käy..
        Kuulemma alkion siirto olis sit keskiviikkona jos kaikki menee hyvin. Huomasin just et aikas kohtalo jos onnistuis tärppään, meinaan tuo alkion siirto päivä olis meijän vuosipäivä..Nyt vaan meijän karvanen lapsi on juuri leikattu joten siittä on kova huoli ja murhe niin ei kerkiä itteensä oikeen keskittyyn. Juu ja tänään viimeset puregonit ja orgalutranit , niin huomenna illalla saa sitten laittaa jarrupiikin...en muuten ole huomannut mitään erikoista siinä piikissä!! On vissiin tullut jo niin rutiini tohon piikitykseen..
        Aikas nopeesti tää kaikki on ohi, meinaan tasan kaks viikkoo ja alkio on jo istutettu..jos siis hyvin menee. Näin meillä tällä hetkellä, palaan taas asiaan jos /kun selviän punktiosta (pelottaa)


      • jensku-77

        En voi Krisse-73 kuvitellakkaan sitä surun määrää kun on jo monta yritystä takana! Olin itse niin rikki jo tästä ekasta negasta jota tietysti on edeltäny 3 vuoden aktiivinen yritys luonnollisesti...

        Sure rauhassa ja itke paha olo pois ei ennen sitä voi edes katsoa eteenpäin! Jokaista pettymystä on saatava surra jotta jaksaa katsoa mihin sitten suunnataan!

        Ihana sukulainen sulla kun noin jalon myötäeleen osoittaa!

        Yrittäkää jaksaa vielä tästä eteenpäin, mä uskon että meitä varten on varmasti tarkoitettu onni jossain...joskus...vielä...vaik et nyt siihen uskokkaan:)


      • juno79

        mä niin toivoin sulle plussaa ja kävinki jo kerran tuossa keskipäivästä palstalla katsomassa olitko jo laittanut uutisia...Todella kurjaa. Koita nyt kestää.


      • Krisse73
        juno79 kirjoitti:

        mä niin toivoin sulle plussaa ja kävinki jo kerran tuossa keskipäivästä palstalla katsomassa olitko jo laittanut uutisia...Todella kurjaa. Koita nyt kestää.

        Kattelin, että mitä teille kaikille kuuluu, kun en ole näiltä piinailuitani ja töiltä ehtinyt olla paljon yhteydessä. Mutta täällähän on jo muitakin piinailijoita ja hoidot täysillä menossa. Kiva!

        Tammikuu08: Toivotan sinulle kaksin kerroin onnea ja jarrusukkia sun "kaksosille". Pakkaseenkin olit ilmeisesti ihan kivasti saanut?!? Sulla oli muistaakseni hyvä saldo.

        Jensku77 ja Juno79: Teille myös molemmille jarrusukat kyytiin, että tarraavat kunnolla kyytiin!

        Mites teidän kaikkien piinailut on sujunut?

        Iita37: Tsemppiä maanantain punktioon! Älä jännitä.

        Aina Ilona: Wau, mikä munarakkula määrä! Mikä on vointi? Muista juoda 2-3l ja lepäile, ettei tule hyperiä. Tarkoitit varmaan, että saitte 26 munasolua.. nythän ne on siel hedelmöittymässä simppojen kanssa alkioiksi. :)
        Onko ollut maha kipeä ollenkaan,kun noin iso saalis?
        Kysyit hyperin oireista.. Maha tulee todella kipeäksi, turvotusta, jos tulee hengenahdistusta, niin silloin sairaalaan. Mitähän siinä muuta oli..ei oikein toi ajatus vielä liiku. :(
        Sulla voi muutenkin vatsa tulla kipeäksi, kun noin paljon munarakkuloita oli ja niistä voi vuotaa nestettä vatsaonteloon ,kun on puhkottu rakkuloita ottaessa munasoluja. Mut toivottavasti kaikki menee hyvin. Ota nyt viikonloppu hissun kissun, lepäile, rentoudu ja muista juoda.
        Tsemppiä tiistain siirtoon. Toivotaan, että teillä menee pitkä viljely hyvin/ paremmin kuin meillä.

        Kyllä meille oltasi laitettu 2alkiota, vaikka oli pitkä viljely. Mut kun ei saatu siirtoon enempää.
        Alustavasti oltiin asiasta sovittu jo punktio päivänä. Oisko taas eri käytäntöjä eri paikoissa.

        Joku kyseli missä hoidois ollaan.. me ollaan Helsingin Väestöliitossa. Kun hoidot alkoi, niin oltais oltu julkisella naistnklinikalla, mut siel oli ruuhkaa, niin siirsivät meidät maksusitoumuksella Väestöliittoon. Ja olen tyytyväinen ollut hoitoon. Nyt sitten loppui julkinen hoito, niin halusimme jatkaa samassa paikassa. Käytiin kylläkin yhdes vaihees kysymässä toisen hoitopaikan lääkärin mielipidettä. Aivan samallalailla olisivat jatkaneet hoitoja.

        Kaikille voimia, jaksamisia hoitoihin ja piinailuihin!

        Kiitos kaikille tuesta! Onneksi on vielä huominen vapaa päivä töistä. Saa itkua vääntää aivan rauhassa.


      • Krisse73
        Krisse73 kirjoitti:

        Kattelin, että mitä teille kaikille kuuluu, kun en ole näiltä piinailuitani ja töiltä ehtinyt olla paljon yhteydessä. Mutta täällähän on jo muitakin piinailijoita ja hoidot täysillä menossa. Kiva!

        Tammikuu08: Toivotan sinulle kaksin kerroin onnea ja jarrusukkia sun "kaksosille". Pakkaseenkin olit ilmeisesti ihan kivasti saanut?!? Sulla oli muistaakseni hyvä saldo.

        Jensku77 ja Juno79: Teille myös molemmille jarrusukat kyytiin, että tarraavat kunnolla kyytiin!

        Mites teidän kaikkien piinailut on sujunut?

        Iita37: Tsemppiä maanantain punktioon! Älä jännitä.

        Aina Ilona: Wau, mikä munarakkula määrä! Mikä on vointi? Muista juoda 2-3l ja lepäile, ettei tule hyperiä. Tarkoitit varmaan, että saitte 26 munasolua.. nythän ne on siel hedelmöittymässä simppojen kanssa alkioiksi. :)
        Onko ollut maha kipeä ollenkaan,kun noin iso saalis?
        Kysyit hyperin oireista.. Maha tulee todella kipeäksi, turvotusta, jos tulee hengenahdistusta, niin silloin sairaalaan. Mitähän siinä muuta oli..ei oikein toi ajatus vielä liiku. :(
        Sulla voi muutenkin vatsa tulla kipeäksi, kun noin paljon munarakkuloita oli ja niistä voi vuotaa nestettä vatsaonteloon ,kun on puhkottu rakkuloita ottaessa munasoluja. Mut toivottavasti kaikki menee hyvin. Ota nyt viikonloppu hissun kissun, lepäile, rentoudu ja muista juoda.
        Tsemppiä tiistain siirtoon. Toivotaan, että teillä menee pitkä viljely hyvin/ paremmin kuin meillä.

        Kyllä meille oltasi laitettu 2alkiota, vaikka oli pitkä viljely. Mut kun ei saatu siirtoon enempää.
        Alustavasti oltiin asiasta sovittu jo punktio päivänä. Oisko taas eri käytäntöjä eri paikoissa.

        Joku kyseli missä hoidois ollaan.. me ollaan Helsingin Väestöliitossa. Kun hoidot alkoi, niin oltais oltu julkisella naistnklinikalla, mut siel oli ruuhkaa, niin siirsivät meidät maksusitoumuksella Väestöliittoon. Ja olen tyytyväinen ollut hoitoon. Nyt sitten loppui julkinen hoito, niin halusimme jatkaa samassa paikassa. Käytiin kylläkin yhdes vaihees kysymässä toisen hoitopaikan lääkärin mielipidettä. Aivan samallalailla olisivat jatkaneet hoitoja.

        Kaikille voimia, jaksamisia hoitoihin ja piinailuihin!

        Kiitos kaikille tuesta! Onneksi on vielä huominen vapaa päivä töistä. Saa itkua vääntää aivan rauhassa.

        Anteeksi mitä äskeiseen viestiin kirjoitin.. mä olen itsekin viel niin sekaisin, ettei muisti pelaa. Toivotin sulle jarrusukkia jne. Minä olen tosi pahoillani, kun teilläkin tuli nega, niinkuin aiemmin kirjoitin myös pahoitteluni tuonne ylemmäs ketjuun. Mä nyt jotenkin sotkin jo nimetkin. Anteeksi.

        Todellakin, älä anna periksi vielä. Jatka vain pakkas tytöillä ja pojilla hoitoja. Toivotan onnea jatkoon.

        Mä en oikein tiedä miten meidän jatko menee. Joko lääkäri luovuttaa. On aiemmin sanonut, että meidän neljäs hoito kertoo paljon jatkosta, että mitä vaihtoehtoja ruvetaan miettimään. Mä en kyllä ole vieläkään valmis luovuttamaan. Mikä ei tapa se vahvistaa. :)


      • Nimetön
        Iita37 kirjoitti:

        Moi taas kaikille ja onnea teille jolle on alkio jo siirretty. Ja todella paljon voimia krisse73lle.
        Eli meillä siis eilen oli toinen ultra ja edelleen viisi munista ja nyt n.16mm. Ja punktioon päästään maanantaina eli kohta alkaa jännään et miten käy..
        Kuulemma alkion siirto olis sit keskiviikkona jos kaikki menee hyvin. Huomasin just et aikas kohtalo jos onnistuis tärppään, meinaan tuo alkion siirto päivä olis meijän vuosipäivä..Nyt vaan meijän karvanen lapsi on juuri leikattu joten siittä on kova huoli ja murhe niin ei kerkiä itteensä oikeen keskittyyn. Juu ja tänään viimeset puregonit ja orgalutranit , niin huomenna illalla saa sitten laittaa jarrupiikin...en muuten ole huomannut mitään erikoista siinä piikissä!! On vissiin tullut jo niin rutiini tohon piikitykseen..
        Aikas nopeesti tää kaikki on ohi, meinaan tasan kaks viikkoo ja alkio on jo istutettu..jos siis hyvin menee. Näin meillä tällä hetkellä, palaan taas asiaan jos /kun selviän punktiosta (pelottaa)

        ohhoh mä tonne aikasemmin kirjotin et otan tänään jarrupiikin , mut todellisuudessa siis irrotuspiikin..koska maanantaina punktio. Et sellasta tää jännitys teettää..


      • Iita37
        Nimetön kirjoitti:

        ohhoh mä tonne aikasemmin kirjotin et otan tänään jarrupiikin , mut todellisuudessa siis irrotuspiikin..koska maanantaina punktio. Et sellasta tää jännitys teettää..

        siis toi olin mä iita37


      • Aina Ilona
        Krisse73 kirjoitti:

        Kattelin, että mitä teille kaikille kuuluu, kun en ole näiltä piinailuitani ja töiltä ehtinyt olla paljon yhteydessä. Mutta täällähän on jo muitakin piinailijoita ja hoidot täysillä menossa. Kiva!

        Tammikuu08: Toivotan sinulle kaksin kerroin onnea ja jarrusukkia sun "kaksosille". Pakkaseenkin olit ilmeisesti ihan kivasti saanut?!? Sulla oli muistaakseni hyvä saldo.

        Jensku77 ja Juno79: Teille myös molemmille jarrusukat kyytiin, että tarraavat kunnolla kyytiin!

        Mites teidän kaikkien piinailut on sujunut?

        Iita37: Tsemppiä maanantain punktioon! Älä jännitä.

        Aina Ilona: Wau, mikä munarakkula määrä! Mikä on vointi? Muista juoda 2-3l ja lepäile, ettei tule hyperiä. Tarkoitit varmaan, että saitte 26 munasolua.. nythän ne on siel hedelmöittymässä simppojen kanssa alkioiksi. :)
        Onko ollut maha kipeä ollenkaan,kun noin iso saalis?
        Kysyit hyperin oireista.. Maha tulee todella kipeäksi, turvotusta, jos tulee hengenahdistusta, niin silloin sairaalaan. Mitähän siinä muuta oli..ei oikein toi ajatus vielä liiku. :(
        Sulla voi muutenkin vatsa tulla kipeäksi, kun noin paljon munarakkuloita oli ja niistä voi vuotaa nestettä vatsaonteloon ,kun on puhkottu rakkuloita ottaessa munasoluja. Mut toivottavasti kaikki menee hyvin. Ota nyt viikonloppu hissun kissun, lepäile, rentoudu ja muista juoda.
        Tsemppiä tiistain siirtoon. Toivotaan, että teillä menee pitkä viljely hyvin/ paremmin kuin meillä.

        Kyllä meille oltasi laitettu 2alkiota, vaikka oli pitkä viljely. Mut kun ei saatu siirtoon enempää.
        Alustavasti oltiin asiasta sovittu jo punktio päivänä. Oisko taas eri käytäntöjä eri paikoissa.

        Joku kyseli missä hoidois ollaan.. me ollaan Helsingin Väestöliitossa. Kun hoidot alkoi, niin oltais oltu julkisella naistnklinikalla, mut siel oli ruuhkaa, niin siirsivät meidät maksusitoumuksella Väestöliittoon. Ja olen tyytyväinen ollut hoitoon. Nyt sitten loppui julkinen hoito, niin halusimme jatkaa samassa paikassa. Käytiin kylläkin yhdes vaihees kysymässä toisen hoitopaikan lääkärin mielipidettä. Aivan samallalailla olisivat jatkaneet hoitoja.

        Kaikille voimia, jaksamisia hoitoihin ja piinailuihin!

        Kiitos kaikille tuesta! Onneksi on vielä huominen vapaa päivä töistä. Saa itkua vääntää aivan rauhassa.

        Krisse, olen niiin pahoillani, että teille sitten kuitenkin tuli nega ... Olin täällä hengessä mukana ja tosissani toivoin, että teidän blasto olisi jaksanut ... Voimia sinulle ja koeta jaksaa! Hetken päästä varmaan sitten jaksat alkaa miettimään tulevaa, että miten tästä eteenpäin. On se blasto kuitenkin yrittänyt kiinnittyä, kun kerran HCG oli positiivinen.

        Me siis todellakin saatiin 26 alkiota, valtava määrä. Munasoluja tuli punktiossa 39 kappaletta ja kun ne punktiota seuraavana päivänä soittelivat klinikalta, kuulin, että 27 munasolua oli olleet kypsiä eli hedelmöittymiskykyisiä ja niistä 26 hedelmöittyi alkioksi. Tänä aamuna soittelivat taas klinikalta, nyt 4 alkiota on hylätty eli alkioita on mukana pelissa vielä 22. Saa nähdä, montako on sitten tiistaina!

        Olen tosiaankin ollut kipeänä tuon saaliin ansiosta. Punktiopäivä meni ihan kokonaan sängyssä Panadolia popsien. Eilen jaksoin jo olla ylhäällä, mutta liikkuminen sattui vielä. Nyt tänään, 2 päivää punktiosta se varsinainen punktiosta johtuva kipu on poissa, mutta nyt turvotus on valtava ja sen takia on hankala olla. Syöminen tekee tiukkaa ja juominenkin on sellaista, että väkisin koetan juoda, kun tiedän, että pakko on. Koko ajan närästää ... Toivottavasti tää olo ei tästä enää huonone ...

        Voimahaleja sulle!


    • Tammikuu_08

      Heippa kaikille! Liikunta- ja siivouskiellosta huolimatta olen tänään tehnyt suursiivousta kotona, mutta päätin lähteä välillä lukemaan mitä palstalaisille kuuluu.

      Tosi surullista Krisse-73, ettei teillä vieläkään tärpännyt. Tunnen yhden pariskunnan, jotka olisivat niin mahtavat vanhemmat kenelle tahansa ja lisäksi muut puitteetkin olisivat aivan ihanteelliset. Heillä 8 vuotta yritystä takana. Täytyy sanoa, että on joten vaikea käsittää, että miksi joku huumerhörhö tulee raskaaksi, vaikkei terveellisestä ruokavaliosta ja elämästä ole naisella sen paremmin kuin miehelläkään mitään hajua. Ja jotkut tekevät valtavia muutoksia, uhrauksia ja haluavat todella lasta, antaisivat mitä vaan jos lapsen saisivat, syövät terveellisesti, lopettavat kahvin, tupakan ja muut, syövät hormoneja, eikä siltikään omaa lasta kuulu. Minulle on usein sanottu että "älä stressaa" - "kyllä se sieltä sitten tulee". Mutta eikö esim. narkomaaniäitien elimistö ole stressitilassa koko ajan? Ja miksi lapsi ei tulisi jos sitä toivotaan ja odotetaan?
      Mä toivon, että Krisse-73 saat läheisiltäsi tukea ja voimia jaksaa. Vaikka näin ulkopuolisesta kuulostaa, että olosuhteisiin nähden vaikutat edelleen vahvalta, etkä halua luovuttaa. Pystyisinpä itse samaan.

      Iida37:lle tsemiä maanantaille! Sitä ei tarvi jännitää (ja ainakaan se ei auta siinä tilanteessa yhtään, päin vastoin). Toivottavasti kokemuksesi on yhtä positiivinen kuin minulla.

      Täytyy sanoa, että en ollut juurikaan kipeä punktion jälkeenkään. Kävimme matkalla syömässäkin, ja muutenkin olen vain syönyt : o. Minussaldo oli tosiaan 26 ja meillä siirrettiin kaksi alkiota. Tällä hetkellä olen jo ihan lenkki- ja siivousfiiliksissä, mutta ainakin tämä päivä pitää vielä yrittää ottaa rauhallisemmin.

      Näin yöllä kamalaa unta ja aamulla oli sellainen fiilis, ettei kohdussa ole enää mitään.. Ja siksi vähän masennusta jo iski. Minkä kokoinen tuo alkio olisi nyt? Siis siirrettiin Ke 23.1. ja silloin olivat 4 ja 5 soluisia. Näkisikö sitä mitenkään silmällä, jos se tulisi pois? Kauheeta. Mä voisin maksaa hunajaa, että joku altais mulle nukutuksen ja herättäis viikon päästä. 4.2. ois testipäivä. Aion kyl ettiä sellaisen pakan josta saan tuloksen heti. En halua kärsiä yhtään kauempaa, ja lisäksi olen reissussa tuon jälkeen jokun aikaa, ja olis hyvä itkeä suurimmat kyyneleet rauhassa kotona. Niin, rahasta tulikin mieleen, että tämän kuun rahallinen saldo olis 3000€. Mites on, saako noista yksityisen hoidoista mitään korvausta mistään? Ei varmaan.. No, niin kuin mieheni sanoi, ei tässä rahalla ole mitään väliä.

      Joku kyseli, että kuinka miehemme ovat tämän asian ottaneet. Minun mieheni tuntuu ehkä ottavan negat. uutiset jopa raskaammin kuin minä. Vai onko se siinä, että koitan itse pysyä vahvana hänen takiaan. En tiedä. Mutta täysillä on ollut kaikessa mukana ja naureskelee minun vauvan vaate- ja leluostoksilleni, joita olen jo tehnyt jonkun aikaa. Voihan ne antaa aina lahjaksikin?! Tosi hyvin on tukenut hoitojen aikana, ja yhdessä on itketty, kun siltä on tuntunut. Kiitos rakkaalle miehelleni keikesta tästä : ).

      Joo, minulla on nyt ihan sellainen fiilis, ettei plussaa tule.. Aargh. Mites muilla piinailevilla menee? Juno79 millä fiiliksillä?

      Jenskulle, tuo matka on hyvä juttu! Itekkin toivoin että oispa nyt joku reissu, niin sais ajatukset siirrettyä muualle. Saako kysyä mihin päin olette menossa?

      Lumista sunnuntai-illan jatkoa kaikille!

      • jensku-77

        Kerroit Tammikuu-08 että olit nähnyt unta ettei kohdussa ole mitään...mäkin näin piinaviikoilla joka yö ihan älyttömiä unia...että mulle soitetaan hyksistä ja käsketään tulemaan uudelleen istutukseen että arvot näyttävän nyt siltä...ja sit ku meen sairaanhoitaja vie mut pesuhuoneeseen ja sanoo että mun on nyt laskettava irti ja annettava alkion tulla pois...ja si mä vaan istun ja itken ja alkio valuu vessan pönttöön...no joo aika sairaita unia. Näin joka yö jotain vastaavaa ja nukuin piina viikot tosi huonosti..Tääkin ens kuun menkkojen odottelu on yhtä piinaa! Sorruin uudelleen polttaa tupakkia kun ei oo nyt muka mitään syytä pinnistellä polttamatta...tosi hyvä luovutus, edessä se lopettaminen on kuitenkin...ja viintä nautin lauantaina ja sen kyllä huomas että paineet laukes kun piti illalla sitten ukkokullalle kiukutella....Onneks se yrittää ymmärtää ja antaa mun äksyt anteeks ja jaksaa aina vaan:) Me lähetään Egyptiin ja tää on mun eka ulkomaan matka jos ruotsia ja tallinaa ei lasketa joten odotan jo innolla!!!

        Upeita munis saaliita olette saaneet! Mä toivon vaan nyt että kun sulatus tulee ajankohtaiseksi että ne pienet selviäis sulatuksesta ja saatais 2 istutettuu...niitä on kolme nyt samassa putkessa pakkasessa.


      • Iita37
        jensku-77 kirjoitti:

        Kerroit Tammikuu-08 että olit nähnyt unta ettei kohdussa ole mitään...mäkin näin piinaviikoilla joka yö ihan älyttömiä unia...että mulle soitetaan hyksistä ja käsketään tulemaan uudelleen istutukseen että arvot näyttävän nyt siltä...ja sit ku meen sairaanhoitaja vie mut pesuhuoneeseen ja sanoo että mun on nyt laskettava irti ja annettava alkion tulla pois...ja si mä vaan istun ja itken ja alkio valuu vessan pönttöön...no joo aika sairaita unia. Näin joka yö jotain vastaavaa ja nukuin piina viikot tosi huonosti..Tääkin ens kuun menkkojen odottelu on yhtä piinaa! Sorruin uudelleen polttaa tupakkia kun ei oo nyt muka mitään syytä pinnistellä polttamatta...tosi hyvä luovutus, edessä se lopettaminen on kuitenkin...ja viintä nautin lauantaina ja sen kyllä huomas että paineet laukes kun piti illalla sitten ukkokullalle kiukutella....Onneks se yrittää ymmärtää ja antaa mun äksyt anteeks ja jaksaa aina vaan:) Me lähetään Egyptiin ja tää on mun eka ulkomaan matka jos ruotsia ja tallinaa ei lasketa joten odotan jo innolla!!!

        Upeita munis saaliita olette saaneet! Mä toivon vaan nyt että kun sulatus tulee ajankohtaiseksi että ne pienet selviäis sulatuksesta ja saatais 2 istutettuu...niitä on kolme nyt samassa putkessa pakkasessa.

        No niin hengissä ollaan ja nyt täytyy sanoa et turhaan jännitin, en meinaan tuntenut oikeen mitään koko punktion aikana. Käytiin heti kaupoilla ja just tulin kotio ja koneelle.
        Maha on kyllä pikkusen outo, mutta ei ainakaan vielä mitään särkyjä.
        Eli löyty seittemän hyvän kokoista munista ja jos hedelmöittyy niin keskiviikkona pääsen alkion/tai alkioitten istutukseen kuin myös piinailijoitten joukkoon.
        Sit taaas kysymys, mites ton alkion istutuksen jälkeen noi petipuuhat? Kun tuo mies on jo yli viikon joutunut venaileen niin sillä kohta loppuu kärsivällisyys..:)
        Et tänään tällättiä ja odotellaan klinikalta puhelinsoittoa ja toivotaan parasta.
        Palaan taas asiaan..
        Tsemppiä kaikille ja toivotaan todella et joku saa sen positiivisen ja tietty mieluusti kaikki jos mä saisin päättää..


      • Tammikuu_08
        Iita37 kirjoitti:

        No niin hengissä ollaan ja nyt täytyy sanoa et turhaan jännitin, en meinaan tuntenut oikeen mitään koko punktion aikana. Käytiin heti kaupoilla ja just tulin kotio ja koneelle.
        Maha on kyllä pikkusen outo, mutta ei ainakaan vielä mitään särkyjä.
        Eli löyty seittemän hyvän kokoista munista ja jos hedelmöittyy niin keskiviikkona pääsen alkion/tai alkioitten istutukseen kuin myös piinailijoitten joukkoon.
        Sit taaas kysymys, mites ton alkion istutuksen jälkeen noi petipuuhat? Kun tuo mies on jo yli viikon joutunut venaileen niin sillä kohta loppuu kärsivällisyys..:)
        Et tänään tällättiä ja odotellaan klinikalta puhelinsoittoa ja toivotaan parasta.
        Palaan taas asiaan..
        Tsemppiä kaikille ja toivotaan todella et joku saa sen positiivisen ja tietty mieluusti kaikki jos mä saisin päättää..

        Ja onnittelut punktion "läpikäynnistä" : ). Siksi laitoin, et ei kannata jännittää, kun ite jännitin vähän etukäteen ja luulin olevani hysteerinen pounktiossa, mutta jännitys katos hieman ennen toimenpidettä eikä sitä kyllä sit tarvittukaan : D. Hyvä saalis teilläkin! Toivottavasti suurin osaa nyt hedelmöittyis. Meinaatteko kokeilla yhdellä vai kahdella alkiolla? Tuosta seksistä: meille sanottiin että heti voi alkaa "harrasteleen", kun siltä tuntuu. Mulla jotenkin oudosti halut kadonneet tähän asti.. Varmaan tuo turpoaminen ja tietynlaiset vatsaviiltelyt sekä ne emätin puregonit ovat syynä : /. Voi olla että sitä on myös jotenkin vähän varovainen, vaikkei varmasti tarvis ollakaan.. Onnea nyt jatkoon ja muista tulla kertomaan kuulumiset, kun piinailu alkaa!


      • Tammikuu_08
        jensku-77 kirjoitti:

        Kerroit Tammikuu-08 että olit nähnyt unta ettei kohdussa ole mitään...mäkin näin piinaviikoilla joka yö ihan älyttömiä unia...että mulle soitetaan hyksistä ja käsketään tulemaan uudelleen istutukseen että arvot näyttävän nyt siltä...ja sit ku meen sairaanhoitaja vie mut pesuhuoneeseen ja sanoo että mun on nyt laskettava irti ja annettava alkion tulla pois...ja si mä vaan istun ja itken ja alkio valuu vessan pönttöön...no joo aika sairaita unia. Näin joka yö jotain vastaavaa ja nukuin piina viikot tosi huonosti..Tääkin ens kuun menkkojen odottelu on yhtä piinaa! Sorruin uudelleen polttaa tupakkia kun ei oo nyt muka mitään syytä pinnistellä polttamatta...tosi hyvä luovutus, edessä se lopettaminen on kuitenkin...ja viintä nautin lauantaina ja sen kyllä huomas että paineet laukes kun piti illalla sitten ukkokullalle kiukutella....Onneks se yrittää ymmärtää ja antaa mun äksyt anteeks ja jaksaa aina vaan:) Me lähetään Egyptiin ja tää on mun eka ulkomaan matka jos ruotsia ja tallinaa ei lasketa joten odotan jo innolla!!!

        Upeita munis saaliita olette saaneet! Mä toivon vaan nyt että kun sulatus tulee ajankohtaiseksi että ne pienet selviäis sulatuksesta ja saatais 2 istutettuu...niitä on kolme nyt samassa putkessa pakkasessa.

        Mä tiedän just mitä tarkoitat ja millaista tuo on.. Ite oon ollut polttamatta pian vuoden ja jokin aika sitten molemmat miehen kanssa "ratkettiin" tai tehtiin päätös, et nyt haetaan aski. Meillä oli tää lapsettomuusasia ja sitten muuta surua perheessä, niin johan "lähti" :/. Me ei oikeastaan juoda enää alkoholia, mutta tuona iltana otin sitäkin ja muutamana muunakin. Tää oli aikaa, jolloin odoteltiin vuoden vaihtumista ja varsinaisiin hoitoihin pääsyä. Meille kun sanottiin hetimiten että ei inseminaatio auta. Sitäkin kyllä kerta kokeiltiin ja toinen kerta, jolloin ovis oli jo ollut, meni ohi. Oltiin kanssa loppuvuodesta reissussa ja kyllä se vaan piristää. keskity nyt teidän matkaan ja suo itsellesi myös pieniä paheita! Tiedän kyllä, niin kuin sinäkin, että se "lopettaminen" on aina edessä ja aina oikeastaan yhtä vaikeaa..

        Tiedätkö muuten, että mikä prosenttiosuus tms. noista alkioista yleensä selviää pakastuksesta?

        Meen testiin ensi maanantaina heti ennen töihin tuloa, niin pääsen piinasta. Vastauksen saa kuulemma samana päivänä ja mies tulee vielä mukaan : ). Mulla on kyllä pahasti sellainen fiilis, ettei tärppää.. Jotenkin oon nyt ollut muiden (lue: työ) asioiden johdosta vähän stressissä ja tuntuu ettei mikään alkio kestä tätä menoa..


      • Iita37
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Ja onnittelut punktion "läpikäynnistä" : ). Siksi laitoin, et ei kannata jännittää, kun ite jännitin vähän etukäteen ja luulin olevani hysteerinen pounktiossa, mutta jännitys katos hieman ennen toimenpidettä eikä sitä kyllä sit tarvittukaan : D. Hyvä saalis teilläkin! Toivottavasti suurin osaa nyt hedelmöittyis. Meinaatteko kokeilla yhdellä vai kahdella alkiolla? Tuosta seksistä: meille sanottiin että heti voi alkaa "harrasteleen", kun siltä tuntuu. Mulla jotenkin oudosti halut kadonneet tähän asti.. Varmaan tuo turpoaminen ja tietynlaiset vatsaviiltelyt sekä ne emätin puregonit ovat syynä : /. Voi olla että sitä on myös jotenkin vähän varovainen, vaikkei varmasti tarvis ollakaan.. Onnea nyt jatkoon ja muista tulla kertomaan kuulumiset, kun piinailu alkaa!

        No niin just sain puhelun klinikalta ja kolme munasolua on lähtenyt hedelmöittyyn, mikä on kuulemma hyvä asia!! Huomenna sitten selviää siirretäänkö yks vai kaks...jännäääääääää


      • jensku-77
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Mä tiedän just mitä tarkoitat ja millaista tuo on.. Ite oon ollut polttamatta pian vuoden ja jokin aika sitten molemmat miehen kanssa "ratkettiin" tai tehtiin päätös, et nyt haetaan aski. Meillä oli tää lapsettomuusasia ja sitten muuta surua perheessä, niin johan "lähti" :/. Me ei oikeastaan juoda enää alkoholia, mutta tuona iltana otin sitäkin ja muutamana muunakin. Tää oli aikaa, jolloin odoteltiin vuoden vaihtumista ja varsinaisiin hoitoihin pääsyä. Meille kun sanottiin hetimiten että ei inseminaatio auta. Sitäkin kyllä kerta kokeiltiin ja toinen kerta, jolloin ovis oli jo ollut, meni ohi. Oltiin kanssa loppuvuodesta reissussa ja kyllä se vaan piristää. keskity nyt teidän matkaan ja suo itsellesi myös pieniä paheita! Tiedän kyllä, niin kuin sinäkin, että se "lopettaminen" on aina edessä ja aina oikeastaan yhtä vaikeaa..

        Tiedätkö muuten, että mikä prosenttiosuus tms. noista alkioista yleensä selviää pakastuksesta?

        Meen testiin ensi maanantaina heti ennen töihin tuloa, niin pääsen piinasta. Vastauksen saa kuulemma samana päivänä ja mies tulee vielä mukaan : ). Mulla on kyllä pahasti sellainen fiilis, ettei tärppää.. Jotenkin oon nyt ollut muiden (lue: työ) asioiden johdosta vähän stressissä ja tuntuu ettei mikään alkio kestä tätä menoa..

        sulatuksesta selviää vaan 70% ja kun ne alkiot ei vältsisti ole sperman laadun vuoks mitään priima kamaa on huoli niiden jaksamisesta suuri! Kunhan nyt edes yksi selviytyis.

        Mul on jotenkin eilen ja tänään tuntunu tosi ahdistavalta, kurjalta, tyhjältä ja surulliselta...ei jaksais kiinnostuu mistään, työmotivaatio on ihan tiessään ym... kai tää seuraavan vaiheen odottelu ottaa koville ja se että on aika negatiivinen mieli jo tulevasta...lomaa todella kaivataan kumpikin! Mun mies vähän motkottaa mulle sortumisesta kun itse on lopettanut eikä ole sortunut.

        Sulla on vielä jännittämistä ens maanantaihin! Toivon pitkää hermoa ja onnea testipäivään!


      • Tammikuu_08
        jensku-77 kirjoitti:

        sulatuksesta selviää vaan 70% ja kun ne alkiot ei vältsisti ole sperman laadun vuoks mitään priima kamaa on huoli niiden jaksamisesta suuri! Kunhan nyt edes yksi selviytyis.

        Mul on jotenkin eilen ja tänään tuntunu tosi ahdistavalta, kurjalta, tyhjältä ja surulliselta...ei jaksais kiinnostuu mistään, työmotivaatio on ihan tiessään ym... kai tää seuraavan vaiheen odottelu ottaa koville ja se että on aika negatiivinen mieli jo tulevasta...lomaa todella kaivataan kumpikin! Mun mies vähän motkottaa mulle sortumisesta kun itse on lopettanut eikä ole sortunut.

        Sulla on vielä jännittämistä ens maanantaihin! Toivon pitkää hermoa ja onnea testipäivään!

        Pikaisesti tässä vielä kirjoittelen ennen kuin lähden töistä kotiin.

        Mun täytyy myöntää, että mullakin välillä (jo nyt) iskee masiksia, kun odotan maanantain negatiivista tulosta.. Tuntuu, että miten sitä sitten jaksaa. Ja lähinnä työasiat varmasti tökkivät. Sitä haluaisi vaan kaivautua johonkin koloon pois ihmisten ilmoilta.
        Oon ylpeä että oon lopettanut ns. aktiivisen tupakan polton ja olen sitä mieltä, ettei siinä ole mitään järkeä. Poltan kuitenkin tupakan masiksessa tms., jos siltä tuntuu että se auttaa. Ei siitä kannata kannata lisästressiä ottaa, varsinkin kun sinulla on varmaan sama juttu kuin minulla, etten ikinä polttaisi raskausaikana, lasten aikana ja tuskin lasten saannin jälkeen yleensäkään. Ottakaa ilo irti nyt lomasta - kaikin puolin! Nou stressiä mistään!

        Mulle tulee tässä nyt taukoa ja varmaan luekelen juttuja seuraavan kerran viikonloppuna tai sitten vasta maanantaina. Saa nähdä kuinka maissa sitä on vaikken oikein uskokaan plussaan. Sen verran on nyt ollut haipakkaa töissä, että tuskin alkio on jaksanut kohdussa tätä härdelliä :(.


      • Tammikuu_08
        Iita37 kirjoitti:

        No niin just sain puhelun klinikalta ja kolme munasolua on lähtenyt hedelmöittyyn, mikä on kuulemma hyvä asia!! Huomenna sitten selviää siirretäänkö yks vai kaks...jännäääääääää

        Onneksi olkoon!! Hieno juttu! Huominen on hieno päivä ja kokemuksena jotenkin mahtava! Toivotaan että alkio tai alkiot tarraa heti kunnolla kiinni - pidän peukkuja! Laitahan taas kuulumisia montako siirrettiin!


      • juno79

        Ihan kävin vaan lukemassa teidän kuulumisia. Oon itse yrittänyt olla mahdollisimman paljon nyt ajattelematta koko hoitoa ja piinailua. Aika mahdotonta se silti on, koko ajan vaan ajattelee, että entä jos sittenkin on raskaana...Vaikka tietää, että mahdollisuudet on hyvin pienet! Ens viikon tiistaihin on vielä älyttömän pitkä aika. Ja vasta silloin saan tietää senkin, saatiinko pakkaseen jotain. Tammikuu, älähän nyt vielä menetä toivoa :) maanantai se on sulla vasta se testauspäivä.


      • Iita37
        juno79 kirjoitti:

        Ihan kävin vaan lukemassa teidän kuulumisia. Oon itse yrittänyt olla mahdollisimman paljon nyt ajattelematta koko hoitoa ja piinailua. Aika mahdotonta se silti on, koko ajan vaan ajattelee, että entä jos sittenkin on raskaana...Vaikka tietää, että mahdollisuudet on hyvin pienet! Ens viikon tiistaihin on vielä älyttömän pitkä aika. Ja vasta silloin saan tietää senkin, saatiinko pakkaseen jotain. Tammikuu, älähän nyt vielä menetä toivoa :) maanantai se on sulla vasta se testauspäivä.

        No niin nyt sitten minäkin liityn piinailijoitten joukkoon..eli yks alkio selvis siirton asti ja pakkaseen ei saatu mitään, vaikka kolme lähti hedelmöittyyn. Mut hyvä et edes päästiin siirtoon asti.Nyt alkaa sit parin viikon odottelu testiin asti.
        Kyllä tää on aikamoista arpapeliä ei voi muuta sanoa!!! Yhtään ei tiedä onnistuuko vai ei..
        Kertokaa sit heti ens viikon testaajat et miten kävi, pidetään sormet ja varpaat pystyssä et tulee pari viivaa testiin.


      • juno79
        Iita37 kirjoitti:

        No niin nyt sitten minäkin liityn piinailijoitten joukkoon..eli yks alkio selvis siirton asti ja pakkaseen ei saatu mitään, vaikka kolme lähti hedelmöittyyn. Mut hyvä et edes päästiin siirtoon asti.Nyt alkaa sit parin viikon odottelu testiin asti.
        Kyllä tää on aikamoista arpapeliä ei voi muuta sanoa!!! Yhtään ei tiedä onnistuuko vai ei..
        Kertokaa sit heti ens viikon testaajat et miten kävi, pidetään sormet ja varpaat pystyssä et tulee pari viivaa testiin.

        Hyvä, että pääsitte siirtoon! Taidatkin olla sitten viimeinen meistä joka testaa, luulen. Mikä se sun testipäivämäärä on?


      • Iita37
        juno79 kirjoitti:

        Hyvä, että pääsitte siirtoon! Taidatkin olla sitten viimeinen meistä joka testaa, luulen. Mikä se sun testipäivämäärä on?

        siis testi päivä on 13.2 tai 11.2 jos meen verikokeeseen..et pitkä aika. Onko muuten tullut mitään oireita??


      • on vähän
        Iita37 kirjoitti:

        siis testi päivä on 13.2 tai 11.2 jos meen verikokeeseen..et pitkä aika. Onko muuten tullut mitään oireita??

        arat, mutta se alkoi heti lugejen oton alkaessa eikä oo lisääntynyt, joten se johtuu vaan niistä. Testipäiväänkin on vielä vajaa viikko...Että toivon, ettei mitään oireita vielä tarvitsekaan olla!


      • kirjoitti
        on vähän kirjoitti:

        arat, mutta se alkoi heti lugejen oton alkaessa eikä oo lisääntynyt, joten se johtuu vaan niistä. Testipäiväänkin on vielä vajaa viikko...Että toivon, ettei mitään oireita vielä tarvitsekaan olla!

        siis juno79, unohtui nimimerkki tohinassa!


    • Aina Ilona

      Moi kaikki, olenkin viettänyt hiljaiseloa vähän aikaa ...

      Meillä pitkän viljelyn tulos ylitti kaikki odotukset. Alkioitahan saatiin alunperin 26. Niistä blastokystiksi asti kehittyi puolet eli 13 !
      Alkionsiirtopäivänä 8 alkiota oli blastokysti-vaiheessa; 1 siirrettiin, 7 pakastettiin. Loppuja 7:ää alkiota viljeltiin vielä päivä ja niistä vielä 5 saavutti blastokysti-vaiheen ja pakastettiin. Lopputuloksena meillä on siis nyt 12 blastokystiä pakkasessa! Hurjaa!

      Ja yksi kyydissä masussa (siirto oli ti 29.1). Piinailut menneet ihan ok. Turvotus on edelleen ihan älytön, kun tuo munissaalis oli niin valtava. Ensimmäisenä oireena alkoi eilen älytön palelu, illalla oli lämpöä 37.2. Nytkin palelee ... Aika jännää nähdä, että miten tässä käy. Testipäivä on 11.2.

      Mitenkäs muitten piinailut menee?

      • Minä vaan

        En ole aikaisemmin osallitunut keskusteluun vaikka olen samassa veneessä. Olen kestänyt elämäni ekat sumuttelut ja piikitelyt ilman isompia sivuvaikutuksia. Nukutuksessa kestin myös punktion ;) ja tänään oli sitten alkionsiirto. Raskaustesti 15.2.

        12:sta munasolusta 8 saatiin hedelmöitettyä, yksi hyvänlaatuinen onnenpekka siirrettiin ja pakkasessa kolmea PASia varten kamaa. Tuntuu jotenkin siltä että piinailu ei ole niin vakava kun tietää että siellä on vielä nuhaneniä pakkasessa. Saas nähdä miten se kehittyy seuraavan kahden viikon aikana nää piinailuoireet.

        Kuvittelin että tässä vaiheessa olisi jo hyvässä kunnossa fyysisesti, mutta alavatsa on melko kipeä. Tuli vähän puun takaa tämä homma. Onko muillakin ongelmia turvotuksen kanssa? Ja missä vaiheessa se on sitten laantunut. En viitsisi turhaan käydä ostamassa isommat housut...


      • Iita37
        Minä vaan kirjoitti:

        En ole aikaisemmin osallitunut keskusteluun vaikka olen samassa veneessä. Olen kestänyt elämäni ekat sumuttelut ja piikitelyt ilman isompia sivuvaikutuksia. Nukutuksessa kestin myös punktion ;) ja tänään oli sitten alkionsiirto. Raskaustesti 15.2.

        12:sta munasolusta 8 saatiin hedelmöitettyä, yksi hyvänlaatuinen onnenpekka siirrettiin ja pakkasessa kolmea PASia varten kamaa. Tuntuu jotenkin siltä että piinailu ei ole niin vakava kun tietää että siellä on vielä nuhaneniä pakkasessa. Saas nähdä miten se kehittyy seuraavan kahden viikon aikana nää piinailuoireet.

        Kuvittelin että tässä vaiheessa olisi jo hyvässä kunnossa fyysisesti, mutta alavatsa on melko kipeä. Tuli vähän puun takaa tämä homma. Onko muillakin ongelmia turvotuksen kanssa? Ja missä vaiheessa se on sitten laantunut. En viitsisi turhaan käydä ostamassa isommat housut...

        Eli täälä aikas sama tilanne, mulla siis testi päivä 13.2 ja ihmettelen et mua ei oikeen jännitä. Aikas lailla ajatus on koko ajan et menkat sieltä kuitenkin alkaa...
        ei uskalla edes ajatella et tulis positiivinen.
        Mulla ei kyllä ole mitään kauheeta turvotusta, ja muutenkin selvisin kaikesta todella vähällä.
        Harmi vaan kun me ei saatu pakkaseen yhtään..
        Oletteko menossa muuten verikokeeseen vai teettekö testin kotona?
        Voiko verikokeeeseen mennä mihin vaan labraan ja onko tietoo kauan kestää vastaus ja paljon maksaa???
        Mulla muuten on kyllä rinnat pirun arat ja kasvanut varmaan yhen kuppikoon tän hoidon aikana. No mies ei ainakaan valita..


      • juno79
        Minä vaan kirjoitti:

        En ole aikaisemmin osallitunut keskusteluun vaikka olen samassa veneessä. Olen kestänyt elämäni ekat sumuttelut ja piikitelyt ilman isompia sivuvaikutuksia. Nukutuksessa kestin myös punktion ;) ja tänään oli sitten alkionsiirto. Raskaustesti 15.2.

        12:sta munasolusta 8 saatiin hedelmöitettyä, yksi hyvänlaatuinen onnenpekka siirrettiin ja pakkasessa kolmea PASia varten kamaa. Tuntuu jotenkin siltä että piinailu ei ole niin vakava kun tietää että siellä on vielä nuhaneniä pakkasessa. Saas nähdä miten se kehittyy seuraavan kahden viikon aikana nää piinailuoireet.

        Kuvittelin että tässä vaiheessa olisi jo hyvässä kunnossa fyysisesti, mutta alavatsa on melko kipeä. Tuli vähän puun takaa tämä homma. Onko muillakin ongelmia turvotuksen kanssa? Ja missä vaiheessa se on sitten laantunut. En viitsisi turhaan käydä ostamassa isommat housut...

        saitte noin hyvän saaliin! Saitko punktioon ihan oikean nukutuksen eikä vaan kipulääkettä suoneen? Miten, ehdottiko lääkäri sitä vai sinä, oliko se helppo saada? Jos oot yksityisellä, tuliko nukutus kalliiksi?


      • Minä vaan
        juno79 kirjoitti:

        saitte noin hyvän saaliin! Saitko punktioon ihan oikean nukutuksen eikä vaan kipulääkettä suoneen? Miten, ehdottiko lääkäri sitä vai sinä, oliko se helppo saada? Jos oot yksityisellä, tuliko nukutus kalliiksi?

        Lääkäri ehdotti nukutusta, kun mulla tuo kipukynnys pikkasen alhainen. Olin kyllä ihan unten mailla. Eikä ollut mitenkään epämielyttävä herätä nukutuksesta. Olin melkein heti huippukunnossa eikä ollut yhtään kipuja. Yksityisellä puolella tehtiin ja se toimi niin että freelancer anestesialääkäri kävi paikan päällä hoitamassa homman. Hänelle maksettiin käteisenä 180 €. Tästä voi hakea jälkeenpäin Kelalta jonkun osuuden takaisin. Mutta oli kyllä sen väärttiä. Ei mitään kipuja eikä traumojakaan jäänyt. Suosittelen. Anestesialääkäri olikin miehelleni kertonut että hän käy yhä useammin tekemässä näitä keikkoja lapsettomuusklinikoilla. Elikkä en ole yksin mun pelkotilojen ka ;)


      • Krisse73

        Tosi mahtava toi tedän saalis!!! Voiko noin mahtavia saadakaan... aika uskomaton!!! Kyllä noilla pitäis saada jo tuloksiakin. :)


    • Tammikuu_08

      Ja tulos selvillä. Kävin verikokeessa ja otin Kyllä/Ei vastauksen, joten saan sen klo. 11.00 eli kahden tunnin päästä sen ottamisesta. Loppuu tämä kärsimys tällä erää. Olen kyllä ihan varman että tulos on negatiivinen. Sen verran vatsa on ollut nyt kipeä. Outoa on, että on ollut nuo menkkamaiset kivut jo keskiviikosta..
      Hei, milloin turvotuksen pitäisi "laantua"? Rintojen osalta vois vaikka jäädä, mutta en haluaisi mennä uusia housuja hakemaan. Miten muilla? Juno79: mitään tuntemuksia?? Eikös sulla ollut testi huomenna? Tää on ollut kova piina etenkin loppua kohden. Nyt viime minuuteilla en ole varma haluankokaan tietää..

      • Tammikuu_08

        Että näin.


      • Iita37
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Että näin.

        No ei voi muuta sanoa kun voihan jumal.....
        Koska mä tiedän tunteen kun odottaa jossain takaraivos sitä positiivista ja sit kuitenkin tulee se nega.
        Voimia sulle erittäin paljon ja kattellaan sit 15.2 et mikä on mun tulos...aikas varma tunne et nega.


      • iita..
        Iita37 kirjoitti:

        No ei voi muuta sanoa kun voihan jumal.....
        Koska mä tiedän tunteen kun odottaa jossain takaraivos sitä positiivista ja sit kuitenkin tulee se nega.
        Voimia sulle erittäin paljon ja kattellaan sit 15.2 et mikä on mun tulos...aikas varma tunne et nega.

        siis mun testipäivä on 13.2 eikä 15.2 menee jo vähän sekasin tästä odottamisesta.


      • Aina Ilona
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Että näin.

        Voi ei ... !! Olen niin pahoillani!! Voimia nyt sulle, koeta jaksaa!! Tää on kyllä henkisesti niin rankkaa tää ainainen toivominen, odottaminen ja pettyminen, että voimia tässä tosiaan tarvitaan! Toivottavasti sulla on joku läheinen, joka osaa tukea, täällä netissä kun voi vain tarjota virtuaalista olkapäätä, jota vasten itkeä ...

        Jos jotain positiivista pitää keksiä tähän tilanteeseen, niin onneksi teillä on reilusti huuruneniä pakkasessa odottamassa!

        Nyt tuntuu kyllä siltä, että täällä on viimeaikoina tullut vähän liikaa näitä nega-tuloksia. Nyt olisi jo korkea aika jonkun viimein plussata !! Muutenhan meiltä kaikilta menee toivo ...


      • Tammikuu_08
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Että näin.

        AinaIlonalle ja Iita37:lle. Olen samaa mieltä, että nyt sais kyllä alkaa tulemaan niitä positiivisiakin tuloksia, ettei tässä ihan toivo mene. Itse olen tämän päivän töissä, joten itkut on itkettävä myöhemmin. Olin kyllä niin varma negatiivisuudesta, että viikonloppu meni jo masennuksissa. Kaikenlaisia kysymyksiä risteilee päässä; Miksi ne eivät kiinnittyneet? Voiko seuraavatkaan kiinnittyä, kun ne ovat kuitenkin pakkastavaraa? Ei kai mun elimistö niin muutu, vai olivatko ne sittenkin niitä heikompia yksilöitä...? Ja että silloin kun sain aavistuksen ettei mitään enää ole sisällä, niin "tunsinko" sen silloin oikein (tästä kirjoitin tuolla aiemmin)? Tämä päivä olisi ollut aivan mahtava päivä hyvälle tulokselle mm. meidän kihlapäivän vuoksi.. Mutta ei, niin ei. Ja nyt sitten ihanasti osotellaan 1,5 kuukautta taas seuraavaa siirtoa. Voi nyt V! Onko teillä tiedossa, että onko onnistumisprosentti jotenkin huonompi, kuin että jos siirron tekisi jo tästä kuusta? Ei millään haluaisi odottaa enää kuukauttakaan! Tsemppiä kaikille piinaileville! Todennäköisyys plussaanne on ainakin suuri!!


      • juno79

        En ymmärrä, miten kukaan meistä ei saa plussaa. Ei kai näiden hoitojen näin tehottomia pitäis sentään olla? Onneks sun ei tarvi käydä sitä hoitorumbaa kuitenkaan uudestaan heti läpi, kun sulla on sitä pakkasvarastoa.

        Mulla on kans ollut menkkamaisia kipuja alavatsalla jo perjantaista, joten negaan yritän henkisesti valmistautua. Heti huomenaamuna meen testiin.


      • Krisse73
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        AinaIlonalle ja Iita37:lle. Olen samaa mieltä, että nyt sais kyllä alkaa tulemaan niitä positiivisiakin tuloksia, ettei tässä ihan toivo mene. Itse olen tämän päivän töissä, joten itkut on itkettävä myöhemmin. Olin kyllä niin varma negatiivisuudesta, että viikonloppu meni jo masennuksissa. Kaikenlaisia kysymyksiä risteilee päässä; Miksi ne eivät kiinnittyneet? Voiko seuraavatkaan kiinnittyä, kun ne ovat kuitenkin pakkastavaraa? Ei kai mun elimistö niin muutu, vai olivatko ne sittenkin niitä heikompia yksilöitä...? Ja että silloin kun sain aavistuksen ettei mitään enää ole sisällä, niin "tunsinko" sen silloin oikein (tästä kirjoitin tuolla aiemmin)? Tämä päivä olisi ollut aivan mahtava päivä hyvälle tulokselle mm. meidän kihlapäivän vuoksi.. Mutta ei, niin ei. Ja nyt sitten ihanasti osotellaan 1,5 kuukautta taas seuraavaa siirtoa. Voi nyt V! Onko teillä tiedossa, että onko onnistumisprosentti jotenkin huonompi, kuin että jos siirron tekisi jo tästä kuusta? Ei millään haluaisi odottaa enää kuukauttakaan! Tsemppiä kaikille piinaileville! Todennäköisyys plussaanne on ainakin suuri!!

        Olen tosi pahoillani Tammikuu08. Hali sulle! Koita jaksaa.. tiedän, että tässä vaiheessa on turha sanoa mun mitään, kaikki tuntuu sinusta nyt tyhjältä ja puheet on vain sanojen helinää. Itke ja sure rauhassa. Ja kysymyksiä ihan varmasti riittää loputtomiin.
        Mulle on aina sanottu, että yksi kierto täytyy pitää väliä tuore siirrosta, punktiosta. Sitten voi pakaste alkion siirtoja tehdä. Saa elimimistö palautua rauhas.
        Itse olen edelleen aika ahdistunut ollut negasta ja masentaa. Epävarmuus viel päällä, kun ei tiedä mitä lääkäri sanoo jatkoista. Käskeekö jo luovuttaa vai mitä.
        Mies otti todella raskaasti myös. Tuntuu et se ei ole koskaan ennen noin hajonnu. Rupes heti seuraavana päivänä juomaankin. Se oli niin sata varma, että nyt onnistuu, kun oli viel blastokysta alkiokin. Tuntuu, että meidän välitkin on jotenkin etääntynyt, ennen on lähentänyt.
        Lääkäri sanoi meille, että tilastollisestikin meillä jo pitäis onnistua, mut kun ei niin ei...
        Tää on niin turhauttavaa ja voimia vievää.
        Itkettää edelleen...
        Jaksamisia ja voimia teille kaikille!


      • Krisse73
        juno79 kirjoitti:

        En ymmärrä, miten kukaan meistä ei saa plussaa. Ei kai näiden hoitojen näin tehottomia pitäis sentään olla? Onneks sun ei tarvi käydä sitä hoitorumbaa kuitenkaan uudestaan heti läpi, kun sulla on sitä pakkasvarastoa.

        Mulla on kans ollut menkkamaisia kipuja alavatsalla jo perjantaista, joten negaan yritän henkisesti valmistautua. Heti huomenaamuna meen testiin.

        Onnea sulle testiin. Pidetään sormet ja varpaat pystyssä. Tiedän, että joillakin on ollut menkkamaisia tuntemuksia ja silti ovat saaneet plussaa. Itse aina ajattelen, että se pitäisi minunkin kohdalla paikkaansa, mut eipä ole koskaan näin käynyt. Minulla on aina alkanut mahaa juilimaan muutamaa päivää aikaisemmin tai jopa koko ajan ollut vaikka mitä nipistelyjä.
        Mutta tsemppiä sulle huomiseen!!!!!


      • taru-82
        juno79 kirjoitti:

        En ymmärrä, miten kukaan meistä ei saa plussaa. Ei kai näiden hoitojen näin tehottomia pitäis sentään olla? Onneks sun ei tarvi käydä sitä hoitorumbaa kuitenkaan uudestaan heti läpi, kun sulla on sitä pakkasvarastoa.

        Mulla on kans ollut menkkamaisia kipuja alavatsalla jo perjantaista, joten negaan yritän henkisesti valmistautua. Heti huomenaamuna meen testiin.

        Hei kaikki!

        Alakoin tässä kuulumisia kirjoitteleen.
        Mullaki ois nyt jo siirrosta se 14 päivää, mut en oo viel testaillu onko siel vielä kyytiläistä mukana. Hoitaja sano sillon et kannattaa testata tos 18 päivän tienoilla. Mut mitä oon lukenut täält niin voihan sitä testailla jo aikasemminki. Pitänee katella millon sitä tohtis testata...
        Jotenki on semmonen olo et eikait siel oo mitään. On tullu nuista lugeista vaan kaikenlaisia oireita, lämpö noussu ja rinnat arat.. Mahaa aina välillä kipristää ja ala selekä vähän kipeä.
        Hoitaja muuten puhu sillon et olisi paras testata aamu pissasta joka on ollu rakossa vähintään 4 tuntia. Siitä niinku näkis varmiiten. Onko näin?


      • juno79
        juno79 kirjoitti:

        En ymmärrä, miten kukaan meistä ei saa plussaa. Ei kai näiden hoitojen näin tehottomia pitäis sentään olla? Onneks sun ei tarvi käydä sitä hoitorumbaa kuitenkaan uudestaan heti läpi, kun sulla on sitä pakkasvarastoa.

        Mulla on kans ollut menkkamaisia kipuja alavatsalla jo perjantaista, joten negaan yritän henkisesti valmistautua. Heti huomenaamuna meen testiin.

        Moi kaikille, ja hei Taru, jaksatpa kauan odottaa, itse olisin testaillut jo aikaisemmin :)

        Olin aamulla verikokeessa ja iltapäivällä hoitaja soitti. Testi oli positiivinen, MUTTA tosi vähän. Hcg oli vain 44. Hoitaja sanoikin, että todennäköisesti on kesken menossa, ei varannut mulle mitään sikiöultraakaan vaan antoi vain toimintaohjeet keskenmenon varalta. Maha onkin ollut menkkamaisesti kipeä jo monta päivää, että tässä sitten odotellaan vuodon alkua. Kurja olo. Vaikka pienenpieni toivonkipinä kuitenkin hoitajan mukaan on, jos alkio olisikin kiinnittynyt tavanomaista myöhempään ja siksi tasot ovat näin matalat. Pitää mennä ensi viikon tiistaina uuteen raskaustestiin. Aargh miten stressaavaa odotella alkaako keskenmeno. Mulla on jo ollut sellainen kerran ja vuosin aika paljon ja pitkään, tosin silloin olin jo viikolla 8.

        Positiivinen uutinen oli kuitenkin se, että me saatiin 3 alkiota pakkaseen! Ne on kuulemma kahdessa ampullissa, eli kahta sulatuskertaa varten niitä sitten on. Niitä oli viljelty 3 päivää. Puhelimessa ollut hoitaja ei osannut kertoa niiden laadusta tarkemmin...tiedätkö Krisse, onko ne sitten jo blastokystia automaattisesti jos on viljelty 3 päivää?


      • taru-82
        juno79 kirjoitti:

        Moi kaikille, ja hei Taru, jaksatpa kauan odottaa, itse olisin testaillut jo aikaisemmin :)

        Olin aamulla verikokeessa ja iltapäivällä hoitaja soitti. Testi oli positiivinen, MUTTA tosi vähän. Hcg oli vain 44. Hoitaja sanoikin, että todennäköisesti on kesken menossa, ei varannut mulle mitään sikiöultraakaan vaan antoi vain toimintaohjeet keskenmenon varalta. Maha onkin ollut menkkamaisesti kipeä jo monta päivää, että tässä sitten odotellaan vuodon alkua. Kurja olo. Vaikka pienenpieni toivonkipinä kuitenkin hoitajan mukaan on, jos alkio olisikin kiinnittynyt tavanomaista myöhempään ja siksi tasot ovat näin matalat. Pitää mennä ensi viikon tiistaina uuteen raskaustestiin. Aargh miten stressaavaa odotella alkaako keskenmeno. Mulla on jo ollut sellainen kerran ja vuosin aika paljon ja pitkään, tosin silloin olin jo viikolla 8.

        Positiivinen uutinen oli kuitenkin se, että me saatiin 3 alkiota pakkaseen! Ne on kuulemma kahdessa ampullissa, eli kahta sulatuskertaa varten niitä sitten on. Niitä oli viljelty 3 päivää. Puhelimessa ollut hoitaja ei osannut kertoa niiden laadusta tarkemmin...tiedätkö Krisse, onko ne sitten jo blastokystia automaattisesti jos on viljelty 3 päivää?

        Hei!

        Juno79--Elä vielä menetä toivoa. Onhan se vielä siellä masussa =) Ja jos nii kurjasti käy että se tulee pois, niin onhan ne hoidot osoittanut että yritys oli hyvä ja kiinnitys yritystäkin oli! Sehän on jo paljon se..
        Ja onhan teil hyvin viel pakkasessa tavaraa. Meillä on saman verran viel pakkasessa =)
        Voi kauhee, oiskai se aika tietenki mullaki alakaa miettiin milloin testais..


      • Aina Ilona
        juno79 kirjoitti:

        Moi kaikille, ja hei Taru, jaksatpa kauan odottaa, itse olisin testaillut jo aikaisemmin :)

        Olin aamulla verikokeessa ja iltapäivällä hoitaja soitti. Testi oli positiivinen, MUTTA tosi vähän. Hcg oli vain 44. Hoitaja sanoikin, että todennäköisesti on kesken menossa, ei varannut mulle mitään sikiöultraakaan vaan antoi vain toimintaohjeet keskenmenon varalta. Maha onkin ollut menkkamaisesti kipeä jo monta päivää, että tässä sitten odotellaan vuodon alkua. Kurja olo. Vaikka pienenpieni toivonkipinä kuitenkin hoitajan mukaan on, jos alkio olisikin kiinnittynyt tavanomaista myöhempään ja siksi tasot ovat näin matalat. Pitää mennä ensi viikon tiistaina uuteen raskaustestiin. Aargh miten stressaavaa odotella alkaako keskenmeno. Mulla on jo ollut sellainen kerran ja vuosin aika paljon ja pitkään, tosin silloin olin jo viikolla 8.

        Positiivinen uutinen oli kuitenkin se, että me saatiin 3 alkiota pakkaseen! Ne on kuulemma kahdessa ampullissa, eli kahta sulatuskertaa varten niitä sitten on. Niitä oli viljelty 3 päivää. Puhelimessa ollut hoitaja ei osannut kertoa niiden laadusta tarkemmin...tiedätkö Krisse, onko ne sitten jo blastokystia automaattisesti jos on viljelty 3 päivää?

        juno79, olipa harmi kuulla, että HCG oli noin alhainen. Tiedän, että on tuskaa odotella se viikko, että pääsee uuteen verikokeeesen ja näkee, onko arvo noussut vai laskenut. Onhan siinä vielä pieni toivonkipinä olemassa, että se siitä lähtisi kasvamaan. Positiivista on kuitenkin se, että alkio on edes yrittänyt kiinnittyä! Toivoa siis todellakin on! Ja hienoa, että pakkasessa on joka tapauksessa huuru-ukkoja odottamassa :)

        Vaikka kysyit Krisseltä, vastaan, koska ehdin ensin ... :D Eli ei, alkiot eivät ole 3 päivän viljelyn jälkeen blastokystia. Ne voivat olla blastokystavaiheessa aikaisintaan 5 päivän viljelyn jälkeen. Sinun alkioita on siis viljelty nyt 3 päivää, sulattamisen jälkeen niitä viljellään yleensä yksi päivä, jotta nähdään, jatkavatko ne jakautumista normaalisti.


      • Iita37
        Aina Ilona kirjoitti:

        juno79, olipa harmi kuulla, että HCG oli noin alhainen. Tiedän, että on tuskaa odotella se viikko, että pääsee uuteen verikokeeesen ja näkee, onko arvo noussut vai laskenut. Onhan siinä vielä pieni toivonkipinä olemassa, että se siitä lähtisi kasvamaan. Positiivista on kuitenkin se, että alkio on edes yrittänyt kiinnittyä! Toivoa siis todellakin on! Ja hienoa, että pakkasessa on joka tapauksessa huuru-ukkoja odottamassa :)

        Vaikka kysyit Krisseltä, vastaan, koska ehdin ensin ... :D Eli ei, alkiot eivät ole 3 päivän viljelyn jälkeen blastokystia. Ne voivat olla blastokystavaiheessa aikaisintaan 5 päivän viljelyn jälkeen. Sinun alkioita on siis viljelty nyt 3 päivää, sulattamisen jälkeen niitä viljellään yleensä yksi päivä, jotta nähdään, jatkavatko ne jakautumista normaalisti.

        Juno 79 paljon paljon liimaa sulle , että se pieni pysyis sielä..juu ja on se hyvä kun sait sen positiivisen eli pikkusen tuo myös toivoo meille muille..
        Joko taru olet testin tehnyt??
        Kuinka ihmeessä pystyt oleen tekemättä??


      • taru-82
        Iita37 kirjoitti:

        Juno 79 paljon paljon liimaa sulle , että se pieni pysyis sielä..juu ja on se hyvä kun sait sen positiivisen eli pikkusen tuo myös toivoo meille muille..
        Joko taru olet testin tehnyt??
        Kuinka ihmeessä pystyt oleen tekemättä??

        Hei!

        En oo viel tehnyt testiä..
        Luget loppuis huomen aamuna ja nyt on tullu semmosta tummaa niukkaa vuotoa parina päivänä.. Jotenki kai sitä ajattelee et peli on menetetty. Mut lukeehan kyl nuissa lugen ohjeissa et saattaa tulla vuotoa kuurin aikana.
        Ja kai se vähän pelottaaki tehä se testi. Jos aamul tekee ennen töihin lähtöä ja nega tulee niin miten sitä voi töissä olla päivän. En ole töissä puhunut kenellekkään näistä hoidoista mitään. Jotenki ei oo vain halunnu puhua niille.
        No jospa mä aamul tekisin testin =) Jos tuo vuoto ei tosta lisäänny!


      • juno79
        Aina Ilona kirjoitti:

        juno79, olipa harmi kuulla, että HCG oli noin alhainen. Tiedän, että on tuskaa odotella se viikko, että pääsee uuteen verikokeeesen ja näkee, onko arvo noussut vai laskenut. Onhan siinä vielä pieni toivonkipinä olemassa, että se siitä lähtisi kasvamaan. Positiivista on kuitenkin se, että alkio on edes yrittänyt kiinnittyä! Toivoa siis todellakin on! Ja hienoa, että pakkasessa on joka tapauksessa huuru-ukkoja odottamassa :)

        Vaikka kysyit Krisseltä, vastaan, koska ehdin ensin ... :D Eli ei, alkiot eivät ole 3 päivän viljelyn jälkeen blastokystia. Ne voivat olla blastokystavaiheessa aikaisintaan 5 päivän viljelyn jälkeen. Sinun alkioita on siis viljelty nyt 3 päivää, sulattamisen jälkeen niitä viljellään yleensä yksi päivä, jotta nähdään, jatkavatko ne jakautumista normaalisti.

        Kiitos kannustavista viesteistä kaikille :) Vaikka itse onkin pessimistinen, aina piristää lukea teidän vastauksia kuitenkin! Hetken ehkä on iloisemmalla tuulella. Maha on kyllä edelleen tosi kipeä, viime yönä heräsin särkyyn enkä saanut unta pariin tuntiin kun jomotti niin, ei varmaan ole hyvä merkki.

        Sait tietenkin vastata Aina Ilona blastokystakysymykseen :D ajattelin vaan et Krisse ainaki tietäis kun kirjoitti niin pitkän asiantuntevan kommentin hoidoista tuonne ylemmäs aiemmin. Mutta ok, nyt vähän tiedän siis mitä siellä pakkasessa oikein uinuu!


      • taru-82
        juno79 kirjoitti:

        Kiitos kannustavista viesteistä kaikille :) Vaikka itse onkin pessimistinen, aina piristää lukea teidän vastauksia kuitenkin! Hetken ehkä on iloisemmalla tuulella. Maha on kyllä edelleen tosi kipeä, viime yönä heräsin särkyyn enkä saanut unta pariin tuntiin kun jomotti niin, ei varmaan ole hyvä merkki.

        Sait tietenkin vastata Aina Ilona blastokystakysymykseen :D ajattelin vaan et Krisse ainaki tietäis kun kirjoitti niin pitkän asiantuntevan kommentin hoidoista tuonne ylemmäs aiemmin. Mutta ok, nyt vähän tiedän siis mitä siellä pakkasessa oikein uinuu!

        Hei

        Piinailu on ohi ja aamulla tein testin. Negat tuli. Ei ees haaleeta viivaa. No eikait se auta..


    • Tammikuu_08

      On tapahtunut paljon pari päivän aikana!! Tsemppiä juno79 - sun piina vielä jatkuu hetken (viikko tuntuu niiin pitkältä ajalta), mutta sulla on oikeesti vielä toivoa! Toivottavasti saisit paljon muuta ajateltavaa, niin että viikko menis mahdollisimman nopeesti. Ja viikon päästä toivon sulle hyviä uutisia!!

      Itellä tää kolaus on päässyt nyt muiden asioiden johdosta aika hyvin unohtumaan (tai siis ettei ihan joka ikinen hetki sitä ajattele...).

      Muutama kyssäri teille arvon siskot: koska menkat pitäisi nyt alkaa? (vatsakivut katosivat yllättäen heti negat. testin jälkeen) ja koska lääkkeistä johtuvan turpoamisen pitäisi olla poissa? Toki hlökohtaisia juttuja, mutta jos jollain (Krissellä?) ois jotain osviittaa antaa.

      Sit viel sellainen kyssäri, että miksi valitsette/valitsitte tuon testin jossa tulosta odotellaan seuraavaan päivään? Itse otin vain kyllä/ei -vastauksen ja nyt mietin, että oisko tuosta toisesta ollut jotain hyötyä enemmän tms. kun kuulemma suurin osa hoidossa olevista sen ottaa noista kahdesta? Mulle laboratoriossa sanottiin, että voinhan ottaa sen toisen testin, jos kyllä/ei -testi on plussa.. Mutta että muuten sitä ei hänen mielestään kannata ottaa..

      Kukas täälä testailee seuraavaksi? Mitäs Krisse-73 teillä on fiilis? Jatkatteko heti seuraavasta kierrosta vai ootteko ajatelleet pitää taukoa?

      Tuo on kyllä v-mäistä että tämä homma voi myös erottaa pareja toisistaan.. Sellaista olen aika monelta kuullut (varsinkin kun hoidot ovat jatkuneet kauan). Sitä varmaan tulee sellainen olo ettei jaksa, tuontee epäonnistumista, huonommuutta jne. ja se toinen puolisko muistuttaa tuosta kipeästä asiasta aina läsnäolollaan. Ja varmaan etenkin naisilla tulee näitä "kukaan ei ymmärrä" (ei edes oma puoliso) tätä tuskaa ja kipua. Osaan kuvitella, että meilläkin tämä lapsettomuus tuo haasteita jatkossa vaikka nyt on toiminut enemmän suhdetta syventävänä asiana.. Välillä nytkin tulee sellaisia "haluan olla yksin" -fiiliksiä. Ja jokainen suree tavallaan: joku puhuu, joku haluaa olla yksin, joku juo suruunsa jne. Ja ainakin mun mielestä kaikki keinot on ok, millä vain olo paranee.

      • Krisse73

        Kyllä menkat yleinsä alkaa muutaman päivän sisällä siitä, kun luget on lopettanut. Minulla on alkanut jopa samalle päivää tai viimeistään parin päivän päästä aina.
        Turvotus häviää pikku hiljaa menkkojen alkamisesta. On minulla vielä nytkin turvotusta. :) Vai tuliko taas pari kiloa lisää hormooneista... :(
        On varmasti tämäkin yksilöllistä. Eilen kävi viel ihan kummasti mahaaan kipeästi, en tiiä mitä lie ollut, mutta outoa. Toivottavasti kaikki on tyhjentynyt kunnolla, ettei tule mitään tulehduksia tms.

        Tosta testistä... Täällä meidän paikkakunnalla eivät itse valmista testiä, vaan joutuvat laittamaan muualle, niin siksi menee testin saanti seur. päivälle. :)
        Hoitopaikkassamme saisimme samalle päivää, mutta aina ei ole ollut mahdollisuutta lähteä toiselle paikka kunnalle esim. töiden takia.
        En tiedä mikä tommonen kyllä/ ei testi juttu on mistä sinä puhuit...

        Mites Aina Ilonan piinailu sujuu?


      • Krisse73
        Krisse73 kirjoitti:

        Kyllä menkat yleinsä alkaa muutaman päivän sisällä siitä, kun luget on lopettanut. Minulla on alkanut jopa samalle päivää tai viimeistään parin päivän päästä aina.
        Turvotus häviää pikku hiljaa menkkojen alkamisesta. On minulla vielä nytkin turvotusta. :) Vai tuliko taas pari kiloa lisää hormooneista... :(
        On varmasti tämäkin yksilöllistä. Eilen kävi viel ihan kummasti mahaaan kipeästi, en tiiä mitä lie ollut, mutta outoa. Toivottavasti kaikki on tyhjentynyt kunnolla, ettei tule mitään tulehduksia tms.

        Tosta testistä... Täällä meidän paikkakunnalla eivät itse valmista testiä, vaan joutuvat laittamaan muualle, niin siksi menee testin saanti seur. päivälle. :)
        Hoitopaikkassamme saisimme samalle päivää, mutta aina ei ole ollut mahdollisuutta lähteä toiselle paikka kunnalle esim. töiden takia.
        En tiedä mikä tommonen kyllä/ ei testi juttu on mistä sinä puhuit...

        Mites Aina Ilonan piinailu sujuu?

        IIta37: Sinä myös piinailet. Miten menee?


      • Aina Ilona
        Krisse73 kirjoitti:

        Kyllä menkat yleinsä alkaa muutaman päivän sisällä siitä, kun luget on lopettanut. Minulla on alkanut jopa samalle päivää tai viimeistään parin päivän päästä aina.
        Turvotus häviää pikku hiljaa menkkojen alkamisesta. On minulla vielä nytkin turvotusta. :) Vai tuliko taas pari kiloa lisää hormooneista... :(
        On varmasti tämäkin yksilöllistä. Eilen kävi viel ihan kummasti mahaaan kipeästi, en tiiä mitä lie ollut, mutta outoa. Toivottavasti kaikki on tyhjentynyt kunnolla, ettei tule mitään tulehduksia tms.

        Tosta testistä... Täällä meidän paikkakunnalla eivät itse valmista testiä, vaan joutuvat laittamaan muualle, niin siksi menee testin saanti seur. päivälle. :)
        Hoitopaikkassamme saisimme samalle päivää, mutta aina ei ole ollut mahdollisuutta lähteä toiselle paikka kunnalle esim. töiden takia.
        En tiedä mikä tommonen kyllä/ ei testi juttu on mistä sinä puhuit...

        Mites Aina Ilonan piinailu sujuu?

        Täällähän nämä piinailut menee ... En uskalla toivoa mitään enkä oikein ajatella koko asiaa ... sittenhän sen ensi viikolla testin tehdessään näkee, että miten kävi.

        Lämmöt on olleet koholla alkion siirrosta asti. Ja heti kun aloitin luget, alkoi inhottavia mahakipuja. En osaa kuvailla minkälaista se kipu on .. koko alavatsa ikäänkuin kramppaa, se kestää muutaman minuutin .. Melkein joka yö on sen takia pitänyt nousta ihan sängystä ylös. Mulla on aikaisempienkin alkionsiirtojen kohdalla ollut samoja kipuja, aiheuttaisikohan Luget ne?
        Päivisin on ollut tosi huono olo, noita samoja kipuja ja sitten sellasta lievempää, kuvotusta ..
        Suolaisen himo on ollut punktiosta asti ihan älytön. Ihan järjetön! Yleensä mä himoitsen vain makeita herkkuja, nyt menis mikä tahansa suolainen (käyn kotona vähän väliä fetapurkilla ...).
        Että sellasta. Oireet olis hyvät, joo, mutta kun tiedän, että Luget aiheuttaa vaikka mitä oireita ja mielikuvitus aiheuttaa niitä vielä lisää ...

        Mulle on nyt tehty kaiken kaikkiaan 5 alkion siirtoa, eikä kertaakaan ole lääkäri/hoitaja puhunut mistään verestä otettavasta raskaustestistä. Aina on käsketty tekemään apteekin raskaustesti 16 päivän päästä siirrosta. Oikein ihmettelen sitä, että miksi KAIKKI muut tuntuvat käyvän veritestissä? Onko se vaan sitä, että sen voi tehdä muutamaa päivää aikaisemmin, vai?

        Niistä veritesteisä:
        Se kyllä/ei testi tosiaan kertoo vain tulokseen: raskaana tai ei-raskaana.
        Se tarkempi testi taas kertoo tarkan määrän, minkä verran raskaushormonia (HCG) on veressä. Täällä onkin ollut keskustelua, että jos HCG arvo on kovin matala, voi olla, ettei raskaus ole ok.


    • Krisse73

      Juno79: Toivotaan, että arvot nousee. En halua masentaa sinua, mutta kyllä ne yleinsä laskee.. Mutta toivotaan, että sinulle tapahtuu tämä ihme, että lähtevät nousemaan. Koita nyt kuitenkin olla viel jalat maassa. Itsellä nyt kun on kaks kertaa ollut arvot "vähän" ylhäällä, niin se on kamalaa, kun tulee viel kolmas piina viikko, kun täytyy käydä uusimas veri testi. Minulle hoitaja sanoi, että arvojen pitää olla sadoissa, että raskaus on varmaa heti alus ja yleinsä ovat kyllä nousseet normaali piina-aikana. Pidetään peukkuja. Ihmeitäkin tapahtuu. Jaksamisia ja haleja lisä piina aikaan.

      Minun uusinta testi oli laskenut täysin negaan. Sain maanantaina tuloksen. Arvasinkinkin, kun oli runsas ja "kamala" vuoto. Meinasin töissäkin vessaan hajota, kun kauheita rämmäleitä tuli. Tietty kun oli niin pitkälle jo jakaantunutkin alkio. Tuntuu pahalta vieläkin...

      Taru82: Olen tosi pahoillani, kun tuli nega. Kuis sä voit? Haleja ja voimia.

      Me ei tiedetä viel ollenkaan miten jatkot menee hoidois. Maanantaina on lääkärin juttusille meno. Saas nähdä sanooko et ei kannata enään hoitoja jatkaa vai minkä tuomion antaa. Se tässä on ahdistavaa, kun ei tiedä jatkoista. Joskus sanoi, että tämä 4 hoito kertoo paljon, että miten meidän kannattaa edetä. Mä kyllä olisin valmis vaikka luovutettuihin munasoluihin, siittiöihin tai alkiohin, jos olis tarvis moiseen. Mutta mies ei vielä ole sulattanut moista asiaa. Sitten tämä kaikki on myös rahasta kiinni jatkossa.
      Kun nyt pääsis äkkiä lääkärin juttusille kuulemaan totuuden...

      Olen pahoillani, kun olen ollut teihin kaikkiin vähän nykyään yhteydes, mutta on olen kyllä käynyt lukemas juttujanne. On ollut nega tuloksen jälkeen ajatukset koottavana ja ei ole ollut "voimia". Huomisen aamu vuoron jälkeen minulla alkaa 11päivän loma, niin sitten on aikaakin.

      Voimia teille kaikille tämän raskaan asian kanssa painiskeluun.

      • Iita37

        Taru voi harmi , mä niin toivoin että olisit plussannut..paljon haleja ja voimia.
        Aina Ilona, meille ei myöskään ole puhuttu verikokeesta yhtään mitään, vaan käski tehdä apteekin testin 14 päivän päästä. On kyllä eri käytännöt paikasta riippuen. Mulla lugeista vaan vähän päänsärkyä ja rinnat yhen kuppikoon isommat, oikeen naurattaa kun pyrkivät liiveistä ulos...sais kyllä jäädäkin ei haittais!!
        Eli siis meillä piinailua vielä viikko, ei kyllä uskalla toivoo plussaa.
        Seuraava testaaja on Aina Ilona vai?


    • Aina Ilona

      Hei vaan! Mulla olis huomenna "virallinen" testipäivä, mutta testasin tänään, kun ajattelin, että sunnuntai on hyvä päivä itkeä tihrustaa, jos sille on tarvetta. No, testin tulos oli vahva plussa!!

      En todellakaan juhli täällä vielä yhtään, koska sain myös edellisestä tuoresiirrosta plussan, viime kesäkuussa, joka meni sitten kesken ...

      Nyt on kuitenkin raskausoireita ihan kunnolla ja joka lähtöön, silloin viime kesänä ei mitään oireita tainnut olla missään vaiheessa, siinä mielessä nyt olen positiivisin mielin liikenteessä.

      Vaikea uskoa, että meillä olisi vihdoin käynyt onni ...

      • Iita37

        Eli todella hienoa ja onnea...ja pidetään peukkuja et kaikki menee hyvin.
        Mä taidan testata vasta pe.joten saa vkl.na itkeä tai iloita..


      • Tammikuu_08

        Miljoonasti onnea plussan johdosta!!! Tosi hienoa, että toit meidän ketjuun plussatuulta : ). Toivottavasti me muut seuraamme pian perästä.
        Teillähän jäi pakkaseenkin vielä iso varasto tulevaisuutta varten - aivan mahtavaa!


      • juno79

        Valtavasti onnea AinaIlonalle, toivottavasti kaikki menee raskauden aikana hyvin!

        Taru82:lle, olen pahoillani puolestasi. Onneksi sullakin on vielä tavaraa pakkasessa, ehkä jokin niistä tärppää!

        Itse olen VIELÄKIN löysässä hirressä. Tänään kävin labrassa ja hcg oli vähän päälle 500, mikä on soittaneen hoitajan mukaan edelleenkin liian matala. Lisäksi mulla on maha tosi kipeä edelleen, tulee sellaisia kovia kipukohtauksia joihin herään öisin. Vuotoa ei ole. Hoitaja epäili alkavaa keskenmenoa tai kohdunulkoista raskautta, kun normaalisti arvot pitäisi olla selvästi korkeammat. Seuraava verikoe viikon päästä. Olen aika rikki tähän ja pelottaa sitäpaitsi jos se onkin se kohdunulkoinen. Ilmeisestikään ei ole juurikaan toivoa että olisi normaali raskaus, niin ainakin puhelinkeskustelusta käsitin.


      • Iita37
        juno79 kirjoitti:

        Valtavasti onnea AinaIlonalle, toivottavasti kaikki menee raskauden aikana hyvin!

        Taru82:lle, olen pahoillani puolestasi. Onneksi sullakin on vielä tavaraa pakkasessa, ehkä jokin niistä tärppää!

        Itse olen VIELÄKIN löysässä hirressä. Tänään kävin labrassa ja hcg oli vähän päälle 500, mikä on soittaneen hoitajan mukaan edelleenkin liian matala. Lisäksi mulla on maha tosi kipeä edelleen, tulee sellaisia kovia kipukohtauksia joihin herään öisin. Vuotoa ei ole. Hoitaja epäili alkavaa keskenmenoa tai kohdunulkoista raskautta, kun normaalisti arvot pitäisi olla selvästi korkeammat. Seuraava verikoe viikon päästä. Olen aika rikki tähän ja pelottaa sitäpaitsi jos se onkin se kohdunulkoinen. Ilmeisestikään ei ole juurikaan toivoa että olisi normaali raskaus, niin ainakin puhelinkeskustelusta käsitin.

        Näin kävi eli eilen alkoi menkat normaaliin tapaan, luget vielä kesken ja huomenna piti olla testipäivä...ei mitään oireita ihan niin kuin joka kuukausi menkat alkaa AINA..
        Kyllä vi...aa kun tuntuu että aivan turhaan tehtiin koko ivf. Koko aikana ei mitään oireita , joten helpolla pääsin eli voisin vaikka käydä saman läpi joka kuukausi kun ei tuntunu missään. Jos vaikka ens kerralla tärppää...onko tietoo voiko silti olla raskaana vaikka menkat alkaa?? Mulla on kyllä hieman niukempaa vuotoo mutta eiköhän se kohta ala kunnolla. Et sellattia tänne, en oikeestaan ole hirveen pettynyt koska olin jotenkin varma et ei onnistu. Olen nimittäin lopettanut ehkäsyn 13 vuotta sitten ja ikinä ei ole vahinko käynyt, joten usko alkaa hiipuun..mutta vielä en luovuta!!
        Eka ivf. takana joten jatkan tästä ja menen lääkäriin jutteleen jatkosta.


      • Aina Ilona
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Miljoonasti onnea plussan johdosta!!! Tosi hienoa, että toit meidän ketjuun plussatuulta : ). Toivottavasti me muut seuraamme pian perästä.
        Teillähän jäi pakkaseenkin vielä iso varasto tulevaisuutta varten - aivan mahtavaa!

        Kiitokset vaan onnitteluista. Täällä mennään eteenpäin varovaisen odottavalla kannalla .. Olen onnellinen jokaisesta päivästä, joka menee ilman vuotoja ... Ei sitä vielä usko, että kaikki voisi olla ok, vasta ultran jälkeen uskon ja siihen on vielä aikaa ne kiduttavat 3 viikkoa.

        Mulle tosiaan palas noi lievän hyperin oireet plussatestin jälkeen ja olen tässä toista päivää kotosalla... Paljon parempi olla, kun ottaa ihan rauhassa vaan ja lepäilee. Huomenna varmaan koetan mennä töihin ja katson, mitä se tekee ololle. Nyt ei haluais vaarantaa tätä tilannetta mitenkään eikä tähän turvotukseen auta muu, kuin lepo ...

        Olen täällä hengessä mukana teidän muitten hoitokuvioissa ja pidän teille kaikille peukkuja ....


      • taru-82
        Iita37 kirjoitti:

        Näin kävi eli eilen alkoi menkat normaaliin tapaan, luget vielä kesken ja huomenna piti olla testipäivä...ei mitään oireita ihan niin kuin joka kuukausi menkat alkaa AINA..
        Kyllä vi...aa kun tuntuu että aivan turhaan tehtiin koko ivf. Koko aikana ei mitään oireita , joten helpolla pääsin eli voisin vaikka käydä saman läpi joka kuukausi kun ei tuntunu missään. Jos vaikka ens kerralla tärppää...onko tietoo voiko silti olla raskaana vaikka menkat alkaa?? Mulla on kyllä hieman niukempaa vuotoo mutta eiköhän se kohta ala kunnolla. Et sellattia tänne, en oikeestaan ole hirveen pettynyt koska olin jotenkin varma et ei onnistu. Olen nimittäin lopettanut ehkäsyn 13 vuotta sitten ja ikinä ei ole vahinko käynyt, joten usko alkaa hiipuun..mutta vielä en luovuta!!
        Eka ivf. takana joten jatkan tästä ja menen lääkäriin jutteleen jatkosta.

        Hei kaikille!

        Juno-79 & krisse-73: Kiitos viesteistä ja huolenpidosta =)

        Juno-79: Mitäs sinulle nyt kuuluu?
        Krisse-73: Mitäs sulle?

        En oo nyt sitten käynytkään täällä muutaku viimeviikolla viimex. Ei oo nyt jaksanu paneutua ollenkaan näihin juttuihin. Kyllähän se tympäsee kun ei se onnistunutkaan, mutta kerta oli vasta ensimmäinen. Ja kun toi yksityisellä käynti ei ole mitenkään halpaa. Mut eipä se auta ajatella tuota rahaa, olisihan sen voinut käyttää huonomminkin =) Tänään olin just yhteiydessä hoitopaikkaani ja hoitaja aikoi neuvotella lääkärin kanssa että miten jatkossa mennään ja aikoi lähettää postissa tietoa. Pakaste siirtohan se on edessä. Keskusteltiin siitäkin kun minulla on monirakkulaiset munasarjat ja niin pirun epäsäännöllinen kierto et miten sen siirron olisi paras tehdä. Katotaan nyt mitäs se lekuri on mieltä. sanoin kyllä et haluan mahdollisimman "varman" taktiikan siihen kiertoon että siirron voi tehdä ajallaan ja kaikki on silloin ok (limakalvot yms,) Kai sekin menee jonkin lääkityksen kautta.
        Mutta jokatapauksessa nyt pitää odotella se yks normaali kierto väliin. ja katohan niin nuo hormoonit on niin nyt sekasi et kiertoki on ihan älytömän pitkä. Saapa nähä millon sitä taas pääsis jännäämään =)

        Iita37- Miten sulla menee?


    • Krisse73

      Olen edelleen käynyt lukemas juttujanne,mut olen edelleen koonnu itseäni täällä kasaan. Kai tämä joskus helpottaa. Oli vaan joteki kova alas tulo negasta.

      Aina Ilona: Hali ja onnittelut sinulle. Toivon, että raskaus menee hyvin. Ota nyt alku rauhallisesti.
      Sinulla jäi pakkaseenkin mahtava saalis, kiva.

      Juno79:Onnittelut sinullekin. Toivon, että kaikki on mennyt hyvin, kun arvotkin nousussa. Uskon, että sua pelottaa. Toivotaan että kaikki menee hyvin. Kuinka nyt voit?

      Tota jäin miettimään, että mikä on hyvä hcg, kun on raskaana? Eikö sulla jo ole hyvät arvot? Minulla ei ole tähän tietoa muuta kuin, nyt viimeksi mulle hoitaja sanoi, että kun raskaana on ,niin kahden viikon päästä siirrosta arvojen pitäis olla 68-400, jos on raskaana.

      Taru82 ja Jensku77: Mitä kuuluu? Kuinka voitte, jaksatte? Voima hali teille.

      Iita37: Mikäs siellä tilanne? Menkat voi todellakin tulla, vaikka olis raskaana. Olet varmaankin testin nyt tehnyt.. Mitä näytti? Toivottavasti silti plussasit, vaikka vuoto alkoi.

      Tammikuu08: Kuinkas sinä voit? Jaksamisia sullekin.

      Sitten omaan napaan.. Käytiin maanantaina siel lääkäris. Ultras kaikki oli ok. Tää henkinen kantti on sitten ollutkin kovilla ja paljon joutunut miettimään asioita. Lääkäri sanoi, että mitä enemmän hoitoja tehdään, niin sen huonommaksi menee onnistuminen yleinsä tässä vaiheessa. Sanoi, ettei voi sanoa, että ei kannattaisi hoitoja enään tehdä, on siinä rajoilla. Koska hyviä siittiöitä saadaan pesussa, munasoluja tulee ja hedelmöittyvät..kinnittyminen on sitten luonnosta kiinni. Ehdotti, että kerran vielä voisi tehdä ivf:n ja pitkällä viljelyllä tai siirtyä munasoluluovutus jonoon. Mitään lääkäri ei pystynyt lupaamaan onnistumisesta. IVF onnistuminen olisi meillä 20% luokkaa, mutta lahjasolulla 30-50%, tilastollisesti, kun on näin paljon hoitoja tehty. Lahja solu hoitoon on 2vuoden jonot, ristiinluovutuksella 1vuosi. Pitäisi saada se oma luovuttaja.. sit mies ei ole vielä loppuun asti käsitellyt, että hyväksyykö lahjasolu juttua. Mulle kyllä käy mikä vaan, mutta olenkin asiaa käsitellyt jo pitkään. Ja ivf riski, että päästäänkö edes siirtoon, kun pitkä viljely. Mutta näin saataisiin ainakin laatua. Lääkitystä lisäisi ihan vähän, että saataisiin vähän enemmän tavaraa. Mutta paljoa ei voi, kun kerran oli jo lähellä hyperi. Tällä nykyisellä annostuksella kaikki ollut ok. En tiiä... mitä enemmän näitä asioita miettii, niin tämä on yks oravanpyörä. Kummassakin hyvät ja huonot puolet. Tietysti myös raha kysymys.. Lääkäri sanoi, että miettiä asiaa kaikessa rauhassa, pitää vaikka hoito taukoakin, ja olla jopa miettimättä asiaa, niin asia selviää kyllä joku päivä. Mutta enhän minä ole osannut olla miettimättä. Tässä elämässä ei muuta tällä hetkellä pyörikään päässä.
      Mitä te tekisitte mun tilassa? Ensin mä ajattelin, että jos kaiken ottaa varman päälle, niin lahjasoluhoito. No, nyt olen miettinyt, että jos viimeisen kerran kokeilee biologista lasta ja sitten siirtyis lahjasolu hoitoon. En tiiä...

      Velikin sai pojan toissa päivänä. Veli on tosi läheinen, niin asia satuttanut ja itkettänyt kovasti.
      Tää suru tuntuu,että ei millään nyt helpota tosta negasta.

      Hyvää ystävänpäivää kaikille!!!

      • juno79

        Hei kaikille!

        Krisse, hyvä että teidän asiat meni taas eteenpäin kun pääsit lääkärin kanssa pohtimaan vaihtoehtoja. Tosi vaikea päätös sulla, en kyllä tiedä, mitä itse tekisin. Lahjamunasolusta alkava raskaus, olisihan se kuitenkin sitten silti "oma" raskaus ja saisit vauvan ihan vastasyntyneenä jo itsellesi ilman, että sille on ehtinyt tulla mitään henkisiä traumoja. Adoptiolapsilla kai kaikilla katsotaan, että hylkääminen aiheuttaa trauman josta pitää päästä yli. Kun olen noita adoptiotietopakettejakin jo ehtinyt tilailemaan ja lueskelemaan. Toisaalta, lahjamunasoluhoidon voi kai mennä menestyksekkäästi läpi, vaikka omat munasarjat olis lopettelemassa tuotantoaan? Eli et huononna mahdollisuuksias siinä, vaikka päättäisitte tehdä vielä yhden ivf:n. Viivytystä tulis ainoastaan sen hoidon ajan, muutamat kuukaudet.

        Mulle tosiaan ei mitään uutta, no news is good news kai nyt sitten...Toivoisin kovasti olevani yksityisellä hoidossa niin saisin ehkä jutella lääkärin kanssa näistä, että mikä oikein on pielessä. Kun se hoitaja soittaa, niin oikeastaan ainoa info minkä häneltä saan, on että "lääkäri katsoi, että arvot ovat liian matalat" ja että enteilee keskenmenoa tai kohdunulkoista...Kun yritin kysellä tarkemmin, että mitä ne arvot sit pitäis olla ja onko tässä yhtään mahiksia, niin se vaan sanoi, että hän ei ole oikea henkilö vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, lääkäri osaisi sanoa paremmin. Mutta kun sit ei silti saa sitä lääkärin soittoaikaa :(

        No, olen parin päivän aikana ahkerasti googlannut ja yrittänyt etsiä luotettavia tietolähteitä asiasta. Ja löysin, että hcg:n pitäisi kaksinkertaistua aina 1,5-2 vrk välein, ja matalammin kasvava arvo viittaa vahvasti raskaushäiriöön (keskenmeno tai kohdunulkoinen). Eli vaikka mulla olikin 500 3 viikkoa punktiosta, niin se on silti kai sitten ihan liian matala kun ei se ole noussut tarpeeksi nopeasti. Ja löysin sellaisenkin tiedon, että matala hcg alussa ennustaa keskenmenoja vielä monta viikkoa myöhemminkin, että siinä prosessissa on jotain vialla. No, ei kai tässä voi mitään muuta kuin toivoa kamalasti, ettei vuoto ala ja odottaa taas ensi tiistain hcg:ta. Mulla on oikeastaan vähän huono omatunto kun täällä valitan ja hermoilen vaikka olen raskaana, kun osa teistä ei ole koskaan ollut. Mutta onpa se niinkin, että vaikka olisi ollut kymmenen kertaa raskaana, ei se paljon ilahduta jos ei oo kertaakaan alkio pysynyt kyydissä loppuun asti.

        Toivon paljon onnea kaikille hoitojen&raskauksien kanssa!!!


      • Krisse73
        juno79 kirjoitti:

        Hei kaikille!

        Krisse, hyvä että teidän asiat meni taas eteenpäin kun pääsit lääkärin kanssa pohtimaan vaihtoehtoja. Tosi vaikea päätös sulla, en kyllä tiedä, mitä itse tekisin. Lahjamunasolusta alkava raskaus, olisihan se kuitenkin sitten silti "oma" raskaus ja saisit vauvan ihan vastasyntyneenä jo itsellesi ilman, että sille on ehtinyt tulla mitään henkisiä traumoja. Adoptiolapsilla kai kaikilla katsotaan, että hylkääminen aiheuttaa trauman josta pitää päästä yli. Kun olen noita adoptiotietopakettejakin jo ehtinyt tilailemaan ja lueskelemaan. Toisaalta, lahjamunasoluhoidon voi kai mennä menestyksekkäästi läpi, vaikka omat munasarjat olis lopettelemassa tuotantoaan? Eli et huononna mahdollisuuksias siinä, vaikka päättäisitte tehdä vielä yhden ivf:n. Viivytystä tulis ainoastaan sen hoidon ajan, muutamat kuukaudet.

        Mulle tosiaan ei mitään uutta, no news is good news kai nyt sitten...Toivoisin kovasti olevani yksityisellä hoidossa niin saisin ehkä jutella lääkärin kanssa näistä, että mikä oikein on pielessä. Kun se hoitaja soittaa, niin oikeastaan ainoa info minkä häneltä saan, on että "lääkäri katsoi, että arvot ovat liian matalat" ja että enteilee keskenmenoa tai kohdunulkoista...Kun yritin kysellä tarkemmin, että mitä ne arvot sit pitäis olla ja onko tässä yhtään mahiksia, niin se vaan sanoi, että hän ei ole oikea henkilö vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, lääkäri osaisi sanoa paremmin. Mutta kun sit ei silti saa sitä lääkärin soittoaikaa :(

        No, olen parin päivän aikana ahkerasti googlannut ja yrittänyt etsiä luotettavia tietolähteitä asiasta. Ja löysin, että hcg:n pitäisi kaksinkertaistua aina 1,5-2 vrk välein, ja matalammin kasvava arvo viittaa vahvasti raskaushäiriöön (keskenmeno tai kohdunulkoinen). Eli vaikka mulla olikin 500 3 viikkoa punktiosta, niin se on silti kai sitten ihan liian matala kun ei se ole noussut tarpeeksi nopeasti. Ja löysin sellaisenkin tiedon, että matala hcg alussa ennustaa keskenmenoja vielä monta viikkoa myöhemminkin, että siinä prosessissa on jotain vialla. No, ei kai tässä voi mitään muuta kuin toivoa kamalasti, ettei vuoto ala ja odottaa taas ensi tiistain hcg:ta. Mulla on oikeastaan vähän huono omatunto kun täällä valitan ja hermoilen vaikka olen raskaana, kun osa teistä ei ole koskaan ollut. Mutta onpa se niinkin, että vaikka olisi ollut kymmenen kertaa raskaana, ei se paljon ilahduta jos ei oo kertaakaan alkio pysynyt kyydissä loppuun asti.

        Toivon paljon onnea kaikille hoitojen&raskauksien kanssa!!!

        Sitä minäkin olen miettinyt, että lahjasoluhoidosta saatu lapsi olisi enemmän "oma" kuin adoptoitu. Saisin olla raskaana ja itse odottaa alusta asti, ja saisin heti "yhteyden" lapseen. Tottakai adoptio lapsetkin tulee olemaan niinkuin omia, mutta aina alussa todellakin on niitä vaikeuksia esim. traumojen takia, mitä lapsi on joutunut aiemmin kokemaan.

        Täytyy nyt vähän taukoa pitää, että ajatukset tasoittuu ja saa uusia voimia. Itse ensin ajattelin, että keväällä hoitooon ennen kesälomaa. (Loma kesäkuussa)Mut mies ehdotti, että kesäloman jälkeen, että ei sit lomalla joudu vaan suremaan, jos esim. nega tulee. No, mietitään... Itsellä vaan olis niin kiire päästä aloittamaan taas.. Entinenkin hoito viel maksamatta, niin ei siksikään pysty viel uutta aloittamaan.

        Tietääkö kukaan, että voiko olla yhtä aikaa ivf-hoidossa ja lahjasolu jonossa???

        Kyllä toi sunkin tilanne on raskasta... odottaa meneekö kesken vai ollako raskaana ja kaikki ok. Vaikee tilanne...koko ajan epätietoisuus ja huoli päällä. Pitäisi tommosessa tilanteessa saada lääkäriin yhteys, onhan toi jo kohtuutonta sinua kohtaan. Soita sinne ja sano et heitteillekö sinut on jätetty...mulla käy jo vihaksi sun puolesta tommonen epätietoisuus.. Sorry.
        Älä koe huonoa omaa tuntoa, toi sun tilanne kun on noin epävarma, niin vähemmästäkin jo hermoilee.
        Koita jaksa... hali.


      • Aina Ilona

        Täällähän on ihan keskustelu tyrehtynyt viime aikoina. Mitä teille kaikille kuuluu?

        Monelle tuli nega, oletteko jo miettineet jatkoja? Voimia ja tsemppiä uuteen yritykseen!

        juno: mitä viimeinen verikoe näytti? Onko arvot koholla vai laskussa? Toivon, että kohoamaan päin!

        Iita: sulla alkoi vuoto, mutta kai teit testin kuitenkin?

        Krisse: teillä on kinkkinen tilanne. Oletteko tehneet vielä päätöksiä, kokeillako vielä kerran omilla soluilla vai lähteäkö lahjasolujonoon? Varmasti hirveän vaikea päätös, voin kuvitella, että itselle ainakin olisi todella vaikeaa luopua ajatuksesta hoitojen jatkamisesta omilla soluilla. Ideaalitilanne olisi, jos voisi mennä lahjasolujonoon ja sillä aikaa vielä tehdä yhden IVF:n omilla soluilla. Tiedätkö, onko se mahdollista?

        Täällä edelleen mennään varovaisen toiveikkaina päivä kerrallaan eteenpäin .. Alkuraskauden ultra on (vasta) puolentoista viikon päästä. Ei meinaa pää kestää odottaa sinne asti! Ennen ultraa en uskalla ajatella olevani raskaana.


      • usein suruna..
        Aina Ilona kirjoitti:

        Täällähän on ihan keskustelu tyrehtynyt viime aikoina. Mitä teille kaikille kuuluu?

        Monelle tuli nega, oletteko jo miettineet jatkoja? Voimia ja tsemppiä uuteen yritykseen!

        juno: mitä viimeinen verikoe näytti? Onko arvot koholla vai laskussa? Toivon, että kohoamaan päin!

        Iita: sulla alkoi vuoto, mutta kai teit testin kuitenkin?

        Krisse: teillä on kinkkinen tilanne. Oletteko tehneet vielä päätöksiä, kokeillako vielä kerran omilla soluilla vai lähteäkö lahjasolujonoon? Varmasti hirveän vaikea päätös, voin kuvitella, että itselle ainakin olisi todella vaikeaa luopua ajatuksesta hoitojen jatkamisesta omilla soluilla. Ideaalitilanne olisi, jos voisi mennä lahjasolujonoon ja sillä aikaa vielä tehdä yhden IVF:n omilla soluilla. Tiedätkö, onko se mahdollista?

        Täällä edelleen mennään varovaisen toiveikkaina päivä kerrallaan eteenpäin .. Alkuraskauden ultra on (vasta) puolentoista viikon päästä. Ei meinaa pää kestää odottaa sinne asti! Ennen ultraa en uskalla ajatella olevani raskaana.

        teko myötätuntoa lukea...nauti nyt ajastas äläkä esitä kiinnostunutta kun lukee rivien välistä jo kaiken..


      • Paha-Arska
        usein suruna.. kirjoitti:

        teko myötätuntoa lukea...nauti nyt ajastas äläkä esitä kiinnostunutta kun lukee rivien välistä jo kaiken..

        Olipas "asiallinen" kommentti "usein suruna...". Ilmeisesti et ole ymmärtänyt vertaisryhmien merkitystä. Toivottavasti käyt itse läpi sellaisen "mankelin", että rupeat tajuamaan. Ei ihmisen myötätunto muita kohtaan mihinkään näissä hoitokuvioissa katoa, jos tietää, mikä kamppailu on joskus onnistumisen eteen käytävä.


      • Aina Ilona
        Paha-Arska kirjoitti:

        Olipas "asiallinen" kommentti "usein suruna...". Ilmeisesti et ole ymmärtänyt vertaisryhmien merkitystä. Toivottavasti käyt itse läpi sellaisen "mankelin", että rupeat tajuamaan. Ei ihmisen myötätunto muita kohtaan mihinkään näissä hoitokuvioissa katoa, jos tietää, mikä kamppailu on joskus onnistumisen eteen käytävä.

        Paha-Arska, kiitos viestistä ...
        Olin jo aamulla vastaamassa tuohon "asialliseen" kommenttiin, koska todella pahoitin siitä mieleni, mutta sitten ajattelin, että miksi vaivautua vastaamaan moiselle ...

        Tosiaan, kauan lapsettomuudesta kärsinyt ja pitkään hoidoissa juossut on kyllä vielä pitkään sielultaan lapseton, vaikka raskaaksi tulisikin. Ei se suru niistä lukuisista negatiivisista raskaustesteistä mihinkään hetkessä häviä sillä, että saa sen kaivatun plussan testiin. Eikä myötätunto muita hoidoissa kävijöitä kohtaan sekään todellakaan mihinkään katoa. Olenhan itse kokenut saman.

        Sitä paitsi oma taustani on sellainen, että olen aikaisemminkin saanut hoitojen tuloksena plussan testiin, mutta alkuraskauden ultrassa (rv9) kohdussa ei näkynytkään mitään merkkejä raskaudesta. Oli mennyt aikaisin kesken tai sitten se oli kohdun ulkopuolinen, en tiedä varmaksi. Joka tapauksessa tuon kokemuksen jälkeen ei liene ihme, etten osaa "nauttia" tästä raskaudesta ennen kuin tosiaan alkuraskauden ultrassa saan varmistuksen siitä, että alkio on tällä kertaa kiinnittynyt oikeaan paikkaan.

        No, "usein suruna..." on varmasti iloinen, kun sai yhden lapsettoman pahoittamaan mielensä.

        Pidetään me muut kuitenkin lippu korkealla!


      • Tammikuu_08
        Aina Ilona kirjoitti:

        Täällähän on ihan keskustelu tyrehtynyt viime aikoina. Mitä teille kaikille kuuluu?

        Monelle tuli nega, oletteko jo miettineet jatkoja? Voimia ja tsemppiä uuteen yritykseen!

        juno: mitä viimeinen verikoe näytti? Onko arvot koholla vai laskussa? Toivon, että kohoamaan päin!

        Iita: sulla alkoi vuoto, mutta kai teit testin kuitenkin?

        Krisse: teillä on kinkkinen tilanne. Oletteko tehneet vielä päätöksiä, kokeillako vielä kerran omilla soluilla vai lähteäkö lahjasolujonoon? Varmasti hirveän vaikea päätös, voin kuvitella, että itselle ainakin olisi todella vaikeaa luopua ajatuksesta hoitojen jatkamisesta omilla soluilla. Ideaalitilanne olisi, jos voisi mennä lahjasolujonoon ja sillä aikaa vielä tehdä yhden IVF:n omilla soluilla. Tiedätkö, onko se mahdollista?

        Täällä edelleen mennään varovaisen toiveikkaina päivä kerrallaan eteenpäin .. Alkuraskauden ultra on (vasta) puolentoista viikon päästä. Ei meinaa pää kestää odottaa sinne asti! Ennen ultraa en uskalla ajatella olevani raskaana.

        Tämä on tälläistä hiljaiseloa meikäläisellä nyt.. Oon keskittynyt lähinnä työn tekoon ja odottelen vielä pari viikkoa, niin sitten alkaa taas hormit ja noin kuukauden päästä ois Pas. Laitetaan varmaan taas kaksi alkiota jos vaan kaikki menee hyvin. Oon käynyt täällä kyllä päivittäin katsomassa, onko mitä uutta kellään, mutta muuten olen pyrkinyt pitämään asian pois mielestä.

        Me muuten olemme jo alusta asti ajatelleet, että vanhempia tarvitsevia lapsia löytyy maailmasta paljon. Ja että haluamme adoptoida, jollei omia saada. Ja itse asiassa haluaisimme adoptoida vaikka saisimmekin omia.. Se prosessi vaan tuntuu jotenkin tosi pitkältä ja monimutkaiselta. Joskus ajattelin, että siinä menee niin kauan aikaa, ennen kuin päätöksen saa (tosin on tämäkin prosessi syönyt aikaa). Ja välttämättähän adoptiolupaa ei edes saa.. Lisäksi adoptiota estää se, että olemme nyt lapsettomuushoidoissa, jolloin käsittääkseni prosessia ei voi aloittaa. Olen varma että lapsi olisi meille ihan yhtä rakas oli perimä mistä hyvänsä.. Miten muilla? Oletteko halukkaita adoptoimaan vai onko hoidot se viimeinen vaihtoehto? Miten muuten tuo lahjasolujuttu menee? Voisin lahjoittaa munasoluja niitä tarvitseville, mutta miten tuo menee käytännössä?


      • Paha-Arska
        Aina Ilona kirjoitti:

        Paha-Arska, kiitos viestistä ...
        Olin jo aamulla vastaamassa tuohon "asialliseen" kommenttiin, koska todella pahoitin siitä mieleni, mutta sitten ajattelin, että miksi vaivautua vastaamaan moiselle ...

        Tosiaan, kauan lapsettomuudesta kärsinyt ja pitkään hoidoissa juossut on kyllä vielä pitkään sielultaan lapseton, vaikka raskaaksi tulisikin. Ei se suru niistä lukuisista negatiivisista raskaustesteistä mihinkään hetkessä häviä sillä, että saa sen kaivatun plussan testiin. Eikä myötätunto muita hoidoissa kävijöitä kohtaan sekään todellakaan mihinkään katoa. Olenhan itse kokenut saman.

        Sitä paitsi oma taustani on sellainen, että olen aikaisemminkin saanut hoitojen tuloksena plussan testiin, mutta alkuraskauden ultrassa (rv9) kohdussa ei näkynytkään mitään merkkejä raskaudesta. Oli mennyt aikaisin kesken tai sitten se oli kohdun ulkopuolinen, en tiedä varmaksi. Joka tapauksessa tuon kokemuksen jälkeen ei liene ihme, etten osaa "nauttia" tästä raskaudesta ennen kuin tosiaan alkuraskauden ultrassa saan varmistuksen siitä, että alkio on tällä kertaa kiinnittynyt oikeaan paikkaan.

        No, "usein suruna..." on varmasti iloinen, kun sai yhden lapsettoman pahoittamaan mielensä.

        Pidetään me muut kuitenkin lippu korkealla!

        Toivottavasti nyt edes hieman piristi päivää "Aina Ilona". =)

        Ei muuta kuin tsemppiä kaikille tasapuolisesti eri hoitovaiheissa olijoille. Koittakaa uskoa, että me "äijätkin" täällä kannetaan suurta huolta "piikittäjien" sekä vähän omastakin jaksamisesta, vaikkei se naisesta välttämättä aina siltä tunnukkaan =)


      • juno79
        Aina Ilona kirjoitti:

        Paha-Arska, kiitos viestistä ...
        Olin jo aamulla vastaamassa tuohon "asialliseen" kommenttiin, koska todella pahoitin siitä mieleni, mutta sitten ajattelin, että miksi vaivautua vastaamaan moiselle ...

        Tosiaan, kauan lapsettomuudesta kärsinyt ja pitkään hoidoissa juossut on kyllä vielä pitkään sielultaan lapseton, vaikka raskaaksi tulisikin. Ei se suru niistä lukuisista negatiivisista raskaustesteistä mihinkään hetkessä häviä sillä, että saa sen kaivatun plussan testiin. Eikä myötätunto muita hoidoissa kävijöitä kohtaan sekään todellakaan mihinkään katoa. Olenhan itse kokenut saman.

        Sitä paitsi oma taustani on sellainen, että olen aikaisemminkin saanut hoitojen tuloksena plussan testiin, mutta alkuraskauden ultrassa (rv9) kohdussa ei näkynytkään mitään merkkejä raskaudesta. Oli mennyt aikaisin kesken tai sitten se oli kohdun ulkopuolinen, en tiedä varmaksi. Joka tapauksessa tuon kokemuksen jälkeen ei liene ihme, etten osaa "nauttia" tästä raskaudesta ennen kuin tosiaan alkuraskauden ultrassa saan varmistuksen siitä, että alkio on tällä kertaa kiinnittynyt oikeaan paikkaan.

        No, "usein suruna..." on varmasti iloinen, kun sai yhden lapsettoman pahoittamaan mielensä.

        Pidetään me muut kuitenkin lippu korkealla!

        toivon todella, että sulla kaikki olisi hyvin siinä ekassa ultrassa. Mulla nuo hcg-arvot, jotka oli huonot ja nousuvauhti vielä seurannassa laski, antoi aihetta olettaa et kaikki ei oo kunnossa. Tänään pääsin sen takia aikaiseen ultraan, vasta kuudennella viikolla, ja siellä näkyi kyllä kohdussa sikiö mutta se oli ihan liian pieni viikkoihin nähden. Se on siis menossa kesken. Sain ultran 2 viikon päähän, mutta kuulemma vuoto alkaa todennäköisesti jo sitä ennen. Pahimmalta tuntui, että sen sydän sykki vielä! Nyt pitää siis odottaa, että se kuolee ja sitten tulee ulos. Tää keskenmeno tuntuu vielä pahemmalta kuin se mun edellinen, en tiedä miten jaksan tän läpi. Jaksaako tässä enää edes yrittääkään.


      • Iita37
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Tämä on tälläistä hiljaiseloa meikäläisellä nyt.. Oon keskittynyt lähinnä työn tekoon ja odottelen vielä pari viikkoa, niin sitten alkaa taas hormit ja noin kuukauden päästä ois Pas. Laitetaan varmaan taas kaksi alkiota jos vaan kaikki menee hyvin. Oon käynyt täällä kyllä päivittäin katsomassa, onko mitä uutta kellään, mutta muuten olen pyrkinyt pitämään asian pois mielestä.

        Me muuten olemme jo alusta asti ajatelleet, että vanhempia tarvitsevia lapsia löytyy maailmasta paljon. Ja että haluamme adoptoida, jollei omia saada. Ja itse asiassa haluaisimme adoptoida vaikka saisimmekin omia.. Se prosessi vaan tuntuu jotenkin tosi pitkältä ja monimutkaiselta. Joskus ajattelin, että siinä menee niin kauan aikaa, ennen kuin päätöksen saa (tosin on tämäkin prosessi syönyt aikaa). Ja välttämättähän adoptiolupaa ei edes saa.. Lisäksi adoptiota estää se, että olemme nyt lapsettomuushoidoissa, jolloin käsittääkseni prosessia ei voi aloittaa. Olen varma että lapsi olisi meille ihan yhtä rakas oli perimä mistä hyvänsä.. Miten muilla? Oletteko halukkaita adoptoimaan vai onko hoidot se viimeinen vaihtoehto? Miten muuten tuo lahjasolujuttu menee? Voisin lahjoittaa munasoluja niitä tarvitseville, mutta miten tuo menee käytännössä?

        Moikka kaikille ja olen täällä ollut hiljaa, ja myös lukenut muitten juttuja. Mulla siis joo menkat alkoi normisti ja testi siis nega.
        Nyt olen ollut aikas rikki ja ei paljon huvita mikään, mut eiköhän täältä nousta ja mennä huhtikuussa kokeileen uutta ivf.ää
        Meillä muuten myös on ollut puhetta adoptiosta ja minä olisin heti valmis laittaan asian eteenpäin mut mies taitaa vielä sulatella asiaa..
        Ei muuta kun tsemppiä kaikille ja onnea plussanneille..toivotaan et kaikki menee hyvin!!


      • aina paskiainen ;(
        Aina Ilona kirjoitti:

        Paha-Arska, kiitos viestistä ...
        Olin jo aamulla vastaamassa tuohon "asialliseen" kommenttiin, koska todella pahoitin siitä mieleni, mutta sitten ajattelin, että miksi vaivautua vastaamaan moiselle ...

        Tosiaan, kauan lapsettomuudesta kärsinyt ja pitkään hoidoissa juossut on kyllä vielä pitkään sielultaan lapseton, vaikka raskaaksi tulisikin. Ei se suru niistä lukuisista negatiivisista raskaustesteistä mihinkään hetkessä häviä sillä, että saa sen kaivatun plussan testiin. Eikä myötätunto muita hoidoissa kävijöitä kohtaan sekään todellakaan mihinkään katoa. Olenhan itse kokenut saman.

        Sitä paitsi oma taustani on sellainen, että olen aikaisemminkin saanut hoitojen tuloksena plussan testiin, mutta alkuraskauden ultrassa (rv9) kohdussa ei näkynytkään mitään merkkejä raskaudesta. Oli mennyt aikaisin kesken tai sitten se oli kohdun ulkopuolinen, en tiedä varmaksi. Joka tapauksessa tuon kokemuksen jälkeen ei liene ihme, etten osaa "nauttia" tästä raskaudesta ennen kuin tosiaan alkuraskauden ultrassa saan varmistuksen siitä, että alkio on tällä kertaa kiinnittynyt oikeaan paikkaan.

        No, "usein suruna..." on varmasti iloinen, kun sai yhden lapsettoman pahoittamaan mielensä.

        Pidetään me muut kuitenkin lippu korkealla!

        ei minulla ollut oikeutta sanoa noin. tiedän itse vuosien kokemuksesta mitä tämä on. olen pahoillani.uskon ettet anna törkeää kielenkäyttöäni anteeksi. mutta pyydän silti. ei ole muiden vika että kaikki mulla kaatuu. hävettää ihan älyttömästi. toivotan hyvää jatkoa. anteeksi :"(


      • Krisse73
        Iita37 kirjoitti:

        Moikka kaikille ja olen täällä ollut hiljaa, ja myös lukenut muitten juttuja. Mulla siis joo menkat alkoi normisti ja testi siis nega.
        Nyt olen ollut aikas rikki ja ei paljon huvita mikään, mut eiköhän täältä nousta ja mennä huhtikuussa kokeileen uutta ivf.ää
        Meillä muuten myös on ollut puhetta adoptiosta ja minä olisin heti valmis laittaan asian eteenpäin mut mies taitaa vielä sulatella asiaa..
        Ei muuta kun tsemppiä kaikille ja onnea plussanneille..toivotaan et kaikki menee hyvin!!

        Kävin aiemmin välillä lukemas täällä kommentteja ja tuntui Aina Ilonan puolesta pahalta, kun sait epäasiallista kommenttia. Kyllä varmasti minäkin olisin koko raskauden peloissani loppuun asti, niin kauan kunnes todella saisin sen oman nyytin syliin.Tottakai välillä toisten plussat satuttavat, kun itse ei ole koskaan moista kokenut edes, mutta toki ymmärrän myös sen pelon, että kaikki menisi hyvin. Ja ei näitä lapsettomuus ajatuksia pyyhitä sillä pois, kun vihdoin tulee raskaaksi. Käyhän välillä kertomas kuulumisia. Olet hyvä tuki, kun tiedät mitä tämä kaikki todella on. Olet hyvä esimerkki, että hoidotkin onnistuvat ja tuottavat kauan odotettua tulosta. :) Onnea raskaus ajallesi.
        Olipa kiva huomata, että kirjoittaja tuli pyytämään anteeksi. Täällä harvoin epäasiallisen kirjoituksen kirjoittajat tekevät näin. En nyt muista kirjoittajan nimimerkkiä ,sorry, mutta teit kauniisti. Toi lämmitti mieltä.
        Sinulla oli varmaakin huono päivä. :) Jaksamisia myös sinulle.
        En usko, että olet aina paskiainen. :) Niinkuin itse ilmaisit...

        Voi Juno79... mitä voin sanoa, en mitään, toi on kamala tilanne,kuulit sydämen äänetkin... Toi on henkisesti raastavaa.., rutistus ja halaus sinulle, että jaksat.
        Miksi meidän pitää aina kaikkea kestää??? Nämä on näitä ikuisuus kysymyksiä...

        Iita37: Oman aikansa vie, että teet surutyösi.. minulla ei ole koskaan näin kauan mennyt kuin nyt.
        Kuukausi negasta mennyt..

        Itse olisin halukas aloittamaan hoidot, mut mies haluaa, että antaisin kropan palautua ja olla stressaamatta ennen hoitoja. Ja säästää rahaa...
        Nyt ollaan päätetty, että tehdään viimeisen kerran ivf ja yritetään biologista lasta. Sen jälkeen lahjasoluhoitoon. Jonoon jo päästiin ja on ilmoittauduttu siihen. Että ihan kiva, kun voi yhtä aikaa tehdä sen ivf hoidon, vaikka ollaan lahjasolujonos.
        Tammikuu08 kyseli lahjasolu jutusta.. mitä haluaisit tietää?
        Luovuttajan pitää olla alle 35vuotias perusterve, mielellään synnyttänyt, mutta kyllä on synnyttämättömiäkin luovuttanut. Tietysti synnyttänyt takaa sen, että voi saada lapsia. Jostakin olen lukenut, että lapsettomuutta kärsinyt ei voi luovuttaa, varsinkin jos on munasarja tms. vikoja. En tiedä sitten, jos esim. sinusta ei ole löytynyt "vikaa" niin pystyisitkö luovuttaa silti, vaikka olet hoidoissa. Riippuu varmasti taustastanne.
        Käytännössä asia menee jota kuinkin niin, että luovuttaja käy ivf hoidon läpi ja hänen munsolut sitten hedelmöitetään minun mieheni siittiöillä. Minun kohtu valmistetaan ottamaan vastaan alkiot lääkkeellisesti ja kierto ajoitetaan samaan aikaan luovuttajan kanssa. Ennen hoidon aloittamista on psykologin käynti kaikilla, jossa jutellaan ollaanko kaikki henkisesti "kypsiä" käyttämään toisen soluja ja onko luovuttaja valmis hoitoon yms. Onhan tässä paljon miettimistä jokaisella osapuulla.
        Jos on vieras luovuttaja, niin joutuu odottamaan jonos vuoroaan kauan, koska luovuttajia vähän.
        Ristiinluovutus tarkoittaa sitä, että jos minulla olisi joku ystävä/tuttu tms. joka voisi meille luovuttaa, niin hänen solut vaihdettaisiin jonkun toisen parin luovuttajan kanssa. Näin saataisiin vieraan ihmisen soluja ja jono olisi puolet lyhyempi.
        Mutta jos olisi mieluinen oma luovuttaja, niin luovutus tapahtuisi vaikka heti, miten keskenään sovimme.
        Meistä nyt ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että pitäisi saada tuntematon luovuttaja tai sitten tehdä toi ristiinluovutus.
        Veljen tyttö on asiaa miettinyt ja miettii edelleenkin. Mutta paljon on asioita, jotka mietityttävät meitä kaikkia. Häneltä saisin omaa geeni perimää, mutta siihen taitaa hyvät puolet loppua.. Lahjoittajan pitäisi ajatella asia niin, että hänellä on halu auttaa ja ne ovat vain "soluja".. Mutta hän ajattelee, että se on hänen "lapsi"koska hänen perimää. Mutta enhän minä sitä voi hyväksyä, että minun lapsen kasvatukseen tms. joku muu alkaisi puuttumaan. Tai sanoisi leikillään, että äläpäs komentele "minun" lasta. Me ollaan keskenään liian läheisiä, niin siksi ei taida luovutus hänen kautta onnistua. Tätä luovutus juttua kun miettii, niin tässä tulee paljon eettisiä ja moraalisia kysymyksiä , asiota.
        Eli joka haluaa lahjoittaa, niin yhteys lapsettomuus klinikoihin ja siitä asia lähtee etenemän, niinkuin nämä muutkin hoidot. Luovuttaja saa n. 300e kulukorvaksen, muuten hänen lääkkeet ja hoito tulee meille maksuun, siksi lahjasoluhoito on kallista meille tarviseville.
        Se minua ihmetyttää, että miksi ei enempää mainosteta, että tarvitaan luovuttajia. Mainostetaanha veren luovutustakin yhtenään.
        Monet ei edes tiedä, että tämmöisistäkin on puutetta tai tarvetta.

        Onnea pas:iin Tammikuu!
        Ja Iitalle Ivf Onnea!

        Minulla on aika samanlaisia ajatuksia adoptiosta kuin Tammikuulla, mutta jollakin lailla ei vielä meidä juttu.


      • Aina Ilona
        Krisse73 kirjoitti:

        Kävin aiemmin välillä lukemas täällä kommentteja ja tuntui Aina Ilonan puolesta pahalta, kun sait epäasiallista kommenttia. Kyllä varmasti minäkin olisin koko raskauden peloissani loppuun asti, niin kauan kunnes todella saisin sen oman nyytin syliin.Tottakai välillä toisten plussat satuttavat, kun itse ei ole koskaan moista kokenut edes, mutta toki ymmärrän myös sen pelon, että kaikki menisi hyvin. Ja ei näitä lapsettomuus ajatuksia pyyhitä sillä pois, kun vihdoin tulee raskaaksi. Käyhän välillä kertomas kuulumisia. Olet hyvä tuki, kun tiedät mitä tämä kaikki todella on. Olet hyvä esimerkki, että hoidotkin onnistuvat ja tuottavat kauan odotettua tulosta. :) Onnea raskaus ajallesi.
        Olipa kiva huomata, että kirjoittaja tuli pyytämään anteeksi. Täällä harvoin epäasiallisen kirjoituksen kirjoittajat tekevät näin. En nyt muista kirjoittajan nimimerkkiä ,sorry, mutta teit kauniisti. Toi lämmitti mieltä.
        Sinulla oli varmaakin huono päivä. :) Jaksamisia myös sinulle.
        En usko, että olet aina paskiainen. :) Niinkuin itse ilmaisit...

        Voi Juno79... mitä voin sanoa, en mitään, toi on kamala tilanne,kuulit sydämen äänetkin... Toi on henkisesti raastavaa.., rutistus ja halaus sinulle, että jaksat.
        Miksi meidän pitää aina kaikkea kestää??? Nämä on näitä ikuisuus kysymyksiä...

        Iita37: Oman aikansa vie, että teet surutyösi.. minulla ei ole koskaan näin kauan mennyt kuin nyt.
        Kuukausi negasta mennyt..

        Itse olisin halukas aloittamaan hoidot, mut mies haluaa, että antaisin kropan palautua ja olla stressaamatta ennen hoitoja. Ja säästää rahaa...
        Nyt ollaan päätetty, että tehdään viimeisen kerran ivf ja yritetään biologista lasta. Sen jälkeen lahjasoluhoitoon. Jonoon jo päästiin ja on ilmoittauduttu siihen. Että ihan kiva, kun voi yhtä aikaa tehdä sen ivf hoidon, vaikka ollaan lahjasolujonos.
        Tammikuu08 kyseli lahjasolu jutusta.. mitä haluaisit tietää?
        Luovuttajan pitää olla alle 35vuotias perusterve, mielellään synnyttänyt, mutta kyllä on synnyttämättömiäkin luovuttanut. Tietysti synnyttänyt takaa sen, että voi saada lapsia. Jostakin olen lukenut, että lapsettomuutta kärsinyt ei voi luovuttaa, varsinkin jos on munasarja tms. vikoja. En tiedä sitten, jos esim. sinusta ei ole löytynyt "vikaa" niin pystyisitkö luovuttaa silti, vaikka olet hoidoissa. Riippuu varmasti taustastanne.
        Käytännössä asia menee jota kuinkin niin, että luovuttaja käy ivf hoidon läpi ja hänen munsolut sitten hedelmöitetään minun mieheni siittiöillä. Minun kohtu valmistetaan ottamaan vastaan alkiot lääkkeellisesti ja kierto ajoitetaan samaan aikaan luovuttajan kanssa. Ennen hoidon aloittamista on psykologin käynti kaikilla, jossa jutellaan ollaanko kaikki henkisesti "kypsiä" käyttämään toisen soluja ja onko luovuttaja valmis hoitoon yms. Onhan tässä paljon miettimistä jokaisella osapuulla.
        Jos on vieras luovuttaja, niin joutuu odottamaan jonos vuoroaan kauan, koska luovuttajia vähän.
        Ristiinluovutus tarkoittaa sitä, että jos minulla olisi joku ystävä/tuttu tms. joka voisi meille luovuttaa, niin hänen solut vaihdettaisiin jonkun toisen parin luovuttajan kanssa. Näin saataisiin vieraan ihmisen soluja ja jono olisi puolet lyhyempi.
        Mutta jos olisi mieluinen oma luovuttaja, niin luovutus tapahtuisi vaikka heti, miten keskenään sovimme.
        Meistä nyt ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että pitäisi saada tuntematon luovuttaja tai sitten tehdä toi ristiinluovutus.
        Veljen tyttö on asiaa miettinyt ja miettii edelleenkin. Mutta paljon on asioita, jotka mietityttävät meitä kaikkia. Häneltä saisin omaa geeni perimää, mutta siihen taitaa hyvät puolet loppua.. Lahjoittajan pitäisi ajatella asia niin, että hänellä on halu auttaa ja ne ovat vain "soluja".. Mutta hän ajattelee, että se on hänen "lapsi"koska hänen perimää. Mutta enhän minä sitä voi hyväksyä, että minun lapsen kasvatukseen tms. joku muu alkaisi puuttumaan. Tai sanoisi leikillään, että äläpäs komentele "minun" lasta. Me ollaan keskenään liian läheisiä, niin siksi ei taida luovutus hänen kautta onnistua. Tätä luovutus juttua kun miettii, niin tässä tulee paljon eettisiä ja moraalisia kysymyksiä , asiota.
        Eli joka haluaa lahjoittaa, niin yhteys lapsettomuus klinikoihin ja siitä asia lähtee etenemän, niinkuin nämä muutkin hoidot. Luovuttaja saa n. 300e kulukorvaksen, muuten hänen lääkkeet ja hoito tulee meille maksuun, siksi lahjasoluhoito on kallista meille tarviseville.
        Se minua ihmetyttää, että miksi ei enempää mainosteta, että tarvitaan luovuttajia. Mainostetaanha veren luovutustakin yhtenään.
        Monet ei edes tiedä, että tämmöisistäkin on puutetta tai tarvetta.

        Onnea pas:iin Tammikuu!
        Ja Iitalle Ivf Onnea!

        Minulla on aika samanlaisia ajatuksia adoptiosta kuin Tammikuulla, mutta jollakin lailla ei vielä meidä juttu.

        Juno - aivan kamala tilanne teillä. Todellakin henkisesti raastavaa ja niin epäreilua ...
        Olen niin pahoillani teidän puolesta! Ei muuta, kun voimia ja koeta jaksaa.

        Voimia myös teille muille Iita, Tammikuu, Krisse uuten yritykseen!

        Krisse - teitte varmasti ihan hyvän päätöksen, kun päätitte vielä kerran kokeilla omilla soluilla. Ja hienoa, että samalla voi jo olla lahjasolujonossa!

        Tammikuu - kyselit adoptioajatuksia. Itselleni on ollut alusta asti selvää, että haluan adoptoida lapsen, ellen sellaista hoidoilla saa. Mies ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut valmis edes keskustelemaan adoptiosta vaan hän haluaa katsoa nämä hoidot ensin loppuun asti. Ilmeisesti melko yleistä, että miehen kestää pidempään maistella ajatusta adoptiosta. Toisaalta tyypillistä putkiaivoajattelua, että ei voi miettiäkään seuraavaa askelta ennen kuin edellinen on koluttu loppuun asti ;)

        Mulla meni nyt hermot, enkä pysty odottamaan ensi maanantain ultraan asti kuullakseni, mitä tuolla masussa tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Menen tänään käymään veritestissä jossa saan hcg-lukeman, saan siitä ainakin jotakin viitteitä tilanteesta ...


      • Tammikuu_08
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Tämä on tälläistä hiljaiseloa meikäläisellä nyt.. Oon keskittynyt lähinnä työn tekoon ja odottelen vielä pari viikkoa, niin sitten alkaa taas hormit ja noin kuukauden päästä ois Pas. Laitetaan varmaan taas kaksi alkiota jos vaan kaikki menee hyvin. Oon käynyt täällä kyllä päivittäin katsomassa, onko mitä uutta kellään, mutta muuten olen pyrkinyt pitämään asian pois mielestä.

        Me muuten olemme jo alusta asti ajatelleet, että vanhempia tarvitsevia lapsia löytyy maailmasta paljon. Ja että haluamme adoptoida, jollei omia saada. Ja itse asiassa haluaisimme adoptoida vaikka saisimmekin omia.. Se prosessi vaan tuntuu jotenkin tosi pitkältä ja monimutkaiselta. Joskus ajattelin, että siinä menee niin kauan aikaa, ennen kuin päätöksen saa (tosin on tämäkin prosessi syönyt aikaa). Ja välttämättähän adoptiolupaa ei edes saa.. Lisäksi adoptiota estää se, että olemme nyt lapsettomuushoidoissa, jolloin käsittääkseni prosessia ei voi aloittaa. Olen varma että lapsi olisi meille ihan yhtä rakas oli perimä mistä hyvänsä.. Miten muilla? Oletteko halukkaita adoptoimaan vai onko hoidot se viimeinen vaihtoehto? Miten muuten tuo lahjasolujuttu menee? Voisin lahjoittaa munasoluja niitä tarvitseville, mutta miten tuo menee käytännössä?

        Hotellissa istuskellaan ja pitkästä aikaa lueskelin uudet viestit. Täytyy sanoa että olin aivan varma, että tämä meidän ketju on täysin tyssännyt, mutta ilokseni huomasin että täälähän on vielä elämää! Hienoa! Piakkoin meikäläisenkin hiljaiselo päättyy (nyt jo pahimmasta masennuksesta toivuttu -> nyt menossa jakso "mahtavaa kun ei ole lapsia" :)), kun hoidot taas jatkuvat. Kyllä odottelu on se pahin juttu.

        Täytyy sanoa, että kyllä Juno sulla on kova paikka nyt... Voin vain kuvitella.. Voi että kun selviäisit mahdollisimman vähäisin kolhuin ja jaksaisit jatkaa yritystä. Teillä ainakin on raskaus mahdollinen! Tiedän kyllä että vahemmille lapsi on lapsi, vaikka viikkoja ei vielä juuri mitään olisikaan. Niin minulle ainakin.

        Kiitos Ilona, että olet meidän ilona ja tuot positiivisia tuulia tähän ketjuun! Nauratti tuo sun "nyt meni hermot" -juttu : D. En itsekään olisi jaksanut odottaa enää hetkeäkään vastausta.

        Krisselle: olen alle 35 ja minussa ei ole vikaa todettu. Munasolujahan tuli aika reilusti ja muutenkin kuulemma kaikki on hyvin. Voisin kyllä lahjoittaa munasoluja, jos ne vaan kelpaavat. Ainakaan mitään perinnöllisiä sairauksia ei ole ja muutenkin olen terve jne. Kysynpä tuota ensi kerran Avalla käydessä. Toki tarvitaan nyt ne itse, mutta onnistuessamme voisin auttaa kyllä muita (koska tiedän mitä tämä on).

        Niin, ja tuosta adoptiosta. Taas tänään kuulin suosituksia adoptiosta ja näin aivan mahtavan suloisen tytön joka oli adoptoitu! Meillä myös mies ollut alusta asti vasmis adoptioon, vaikka tyypillinen "putkiaivo" muuten onkin ; ). Ei millään pahalla rakas!
        Adoptioprosessi vaan on saamarin pitkä ja toisen kohdalla jopa pidempi. Kolmannesta puhumattakaan.. Pitää nyt katsoa vielä hoitojen kanssa eteenpäin, mutta ehkä vielä joskus haemme tytön Kiinasta tai pojan Kolumbiasta. Who knows!

        Tsemiä kaikille ja piinaillaan taas pian! Joku meistä luultavasti plussaa taas ensi kierroksella!!


      • Tammikuu_08
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Hotellissa istuskellaan ja pitkästä aikaa lueskelin uudet viestit. Täytyy sanoa että olin aivan varma, että tämä meidän ketju on täysin tyssännyt, mutta ilokseni huomasin että täälähän on vielä elämää! Hienoa! Piakkoin meikäläisenkin hiljaiselo päättyy (nyt jo pahimmasta masennuksesta toivuttu -> nyt menossa jakso "mahtavaa kun ei ole lapsia" :)), kun hoidot taas jatkuvat. Kyllä odottelu on se pahin juttu.

        Täytyy sanoa, että kyllä Juno sulla on kova paikka nyt... Voin vain kuvitella.. Voi että kun selviäisit mahdollisimman vähäisin kolhuin ja jaksaisit jatkaa yritystä. Teillä ainakin on raskaus mahdollinen! Tiedän kyllä että vahemmille lapsi on lapsi, vaikka viikkoja ei vielä juuri mitään olisikaan. Niin minulle ainakin.

        Kiitos Ilona, että olet meidän ilona ja tuot positiivisia tuulia tähän ketjuun! Nauratti tuo sun "nyt meni hermot" -juttu : D. En itsekään olisi jaksanut odottaa enää hetkeäkään vastausta.

        Krisselle: olen alle 35 ja minussa ei ole vikaa todettu. Munasolujahan tuli aika reilusti ja muutenkin kuulemma kaikki on hyvin. Voisin kyllä lahjoittaa munasoluja, jos ne vaan kelpaavat. Ainakaan mitään perinnöllisiä sairauksia ei ole ja muutenkin olen terve jne. Kysynpä tuota ensi kerran Avalla käydessä. Toki tarvitaan nyt ne itse, mutta onnistuessamme voisin auttaa kyllä muita (koska tiedän mitä tämä on).

        Niin, ja tuosta adoptiosta. Taas tänään kuulin suosituksia adoptiosta ja näin aivan mahtavan suloisen tytön joka oli adoptoitu! Meillä myös mies ollut alusta asti vasmis adoptioon, vaikka tyypillinen "putkiaivo" muuten onkin ; ). Ei millään pahalla rakas!
        Adoptioprosessi vaan on saamarin pitkä ja toisen kohdalla jopa pidempi. Kolmannesta puhumattakaan.. Pitää nyt katsoa vielä hoitojen kanssa eteenpäin, mutta ehkä vielä joskus haemme tytön Kiinasta tai pojan Kolumbiasta. Who knows!

        Tsemiä kaikille ja piinaillaan taas pian! Joku meistä luultavasti plussaa taas ensi kierroksella!!

        Sorry noi äskeisen viestin nimimerkkivirheet. Tuli kirjoitettua aika vauhdilla ja nimimerkit ovat mitä ovat, mutta jokainen tunnistaneet omansa :o.


      • Krisse73
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Hotellissa istuskellaan ja pitkästä aikaa lueskelin uudet viestit. Täytyy sanoa että olin aivan varma, että tämä meidän ketju on täysin tyssännyt, mutta ilokseni huomasin että täälähän on vielä elämää! Hienoa! Piakkoin meikäläisenkin hiljaiselo päättyy (nyt jo pahimmasta masennuksesta toivuttu -> nyt menossa jakso "mahtavaa kun ei ole lapsia" :)), kun hoidot taas jatkuvat. Kyllä odottelu on se pahin juttu.

        Täytyy sanoa, että kyllä Juno sulla on kova paikka nyt... Voin vain kuvitella.. Voi että kun selviäisit mahdollisimman vähäisin kolhuin ja jaksaisit jatkaa yritystä. Teillä ainakin on raskaus mahdollinen! Tiedän kyllä että vahemmille lapsi on lapsi, vaikka viikkoja ei vielä juuri mitään olisikaan. Niin minulle ainakin.

        Kiitos Ilona, että olet meidän ilona ja tuot positiivisia tuulia tähän ketjuun! Nauratti tuo sun "nyt meni hermot" -juttu : D. En itsekään olisi jaksanut odottaa enää hetkeäkään vastausta.

        Krisselle: olen alle 35 ja minussa ei ole vikaa todettu. Munasolujahan tuli aika reilusti ja muutenkin kuulemma kaikki on hyvin. Voisin kyllä lahjoittaa munasoluja, jos ne vaan kelpaavat. Ainakaan mitään perinnöllisiä sairauksia ei ole ja muutenkin olen terve jne. Kysynpä tuota ensi kerran Avalla käydessä. Toki tarvitaan nyt ne itse, mutta onnistuessamme voisin auttaa kyllä muita (koska tiedän mitä tämä on).

        Niin, ja tuosta adoptiosta. Taas tänään kuulin suosituksia adoptiosta ja näin aivan mahtavan suloisen tytön joka oli adoptoitu! Meillä myös mies ollut alusta asti vasmis adoptioon, vaikka tyypillinen "putkiaivo" muuten onkin ; ). Ei millään pahalla rakas!
        Adoptioprosessi vaan on saamarin pitkä ja toisen kohdalla jopa pidempi. Kolmannesta puhumattakaan.. Pitää nyt katsoa vielä hoitojen kanssa eteenpäin, mutta ehkä vielä joskus haemme tytön Kiinasta tai pojan Kolumbiasta. Who knows!

        Tsemiä kaikille ja piinaillaan taas pian! Joku meistä luultavasti plussaa taas ensi kierroksella!!

        Minä olen pikku hiljaa ruvennut ihmisille puhumaan, että jos jotakin kiinostaisi luovuttaa munasoluja ja auttaa meitä, niin miettikää asia. Ja kertoisivat tutuilleen myös, että tämmöstäkin apua moni tarvitsee. Eilen töissä sitten eräs työkaveri kertoi, että on jo kauemmin miettinyt luovuttamis asiaa, yllätyin todella. Että kyllä joitakin ihmisiä asia heti kiinnostaa, mutta miten on sitten myöhemmin..
        Kiva kuulla, että sinä myös Tammikuu olet kiinnostunut. Ymmärrän toki, että ensin omiin tarpeisiin. Mutta me varmaan muutenkin ymmärretään tämän avun tarve paremmin kuin ns. normaalit.

        Nyt minun pitäisi vaan opetella ottamaan rennosti enkä miettisi näitä hoitoja, unohtaa vähäksi aikaa, mutta kun ei se onnistu.
        Ilmeisesti elokuussa selkä kuntoutukseen meno, niin mietityttää, että kerkeenkö/ kannattaako ennen sitä tehdä ivf. Kun heinäkuussa Väestöliitossakin lomat. Mutta oman kesäloman pyhitän kyllä lomalle (kesäkuun). Silloin ei hoitoja!


      • Iita37
        Krisse73 kirjoitti:

        Minä olen pikku hiljaa ruvennut ihmisille puhumaan, että jos jotakin kiinostaisi luovuttaa munasoluja ja auttaa meitä, niin miettikää asia. Ja kertoisivat tutuilleen myös, että tämmöstäkin apua moni tarvitsee. Eilen töissä sitten eräs työkaveri kertoi, että on jo kauemmin miettinyt luovuttamis asiaa, yllätyin todella. Että kyllä joitakin ihmisiä asia heti kiinnostaa, mutta miten on sitten myöhemmin..
        Kiva kuulla, että sinä myös Tammikuu olet kiinnostunut. Ymmärrän toki, että ensin omiin tarpeisiin. Mutta me varmaan muutenkin ymmärretään tämän avun tarve paremmin kuin ns. normaalit.

        Nyt minun pitäisi vaan opetella ottamaan rennosti enkä miettisi näitä hoitoja, unohtaa vähäksi aikaa, mutta kun ei se onnistu.
        Ilmeisesti elokuussa selkä kuntoutukseen meno, niin mietityttää, että kerkeenkö/ kannattaako ennen sitä tehdä ivf. Kun heinäkuussa Väestöliitossakin lomat. Mutta oman kesäloman pyhitän kyllä lomalle (kesäkuun). Silloin ei hoitoja!

        Täälä ihan suht ok, pikkusen kyllä v...tuttaa kun noista hormoneista turpoo ja mitkään kuteet ei mahdu päälle..mut en valita jos tulosta saadaan.
        Eli siis mieliala vaihtelee suuresti ton ekan hoidon jälkeen, välillä kaikki asiat menee päin jotain ja itku on herkässä.
        Sit taas on niitä päiviä kun meinaa kokonaan luovuttaa, mut ei kyllä me vissiin tehään toinen ivf nyt huhtikuussa ja sit jos ei onnaa niin en tiedä!!!
        Laittakaa muutkin kuulumisia et mikä teillä on tilanne...


      • Tammikuu_08
        Iita37 kirjoitti:

        Täälä ihan suht ok, pikkusen kyllä v...tuttaa kun noista hormoneista turpoo ja mitkään kuteet ei mahdu päälle..mut en valita jos tulosta saadaan.
        Eli siis mieliala vaihtelee suuresti ton ekan hoidon jälkeen, välillä kaikki asiat menee päin jotain ja itku on herkässä.
        Sit taas on niitä päiviä kun meinaa kokonaan luovuttaa, mut ei kyllä me vissiin tehään toinen ivf nyt huhtikuussa ja sit jos ei onnaa niin en tiedä!!!
        Laittakaa muutkin kuulumisia et mikä teillä on tilanne...

        Mulla samoja fiiliksiä kuin Iita-37:lla. En olisi uskonut kuinka tämä turpoaminen ottaa pattiin. Jotenkin pinnallista, mutta niin se vaan on, että oma kuva masentaa (kaiken muun päälle) joka kerta kun peiliin katsoo ja vaatteiden sopimattomuus muistuttaa aina asiasta.
        Aloitin Zumenon lääkityksen pari päivää sitten, ja en tiedä johtuiko siitä vai mistä mutta sain itkukohtauksen juhlissa.. Great! Tuli vaan yhtäkkiä tunne, että ollaan siellä ainut lapseton pariskunta. Ja no, ne olivat kastejuhlat.. Kauheata, kun ei voinut itelleen mitään. Kaikki hillitsemisyritykset olivat turhia ja niin me lähdettiin sieltä sitten kesken ruokailun pois. Ihania sukulaisia, kun kaikki soittelivat perään ja toivottivat jaksamista.. Onneksi tajusin varoittaa miestäni etukäteen, mutta en oikeastaan uskonut noin käyvän.. Se päivä meni sitten muutenkin itkiessä ja tietysti sain vielä kaupanpäälle Zumenon-paketissa "luvatun" migreenin..
        Ilolla odotan ensi maanantaina jolloin ultraan ja sitten taas odotellaan Avalle pääsyä : ). Toivottavasti ne meidän pakkatytöt ja -pojat jaksavat sulatuksen.

        Miten muilla menee?


      • Nimetön
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Mulla samoja fiiliksiä kuin Iita-37:lla. En olisi uskonut kuinka tämä turpoaminen ottaa pattiin. Jotenkin pinnallista, mutta niin se vaan on, että oma kuva masentaa (kaiken muun päälle) joka kerta kun peiliin katsoo ja vaatteiden sopimattomuus muistuttaa aina asiasta.
        Aloitin Zumenon lääkityksen pari päivää sitten, ja en tiedä johtuiko siitä vai mistä mutta sain itkukohtauksen juhlissa.. Great! Tuli vaan yhtäkkiä tunne, että ollaan siellä ainut lapseton pariskunta. Ja no, ne olivat kastejuhlat.. Kauheata, kun ei voinut itelleen mitään. Kaikki hillitsemisyritykset olivat turhia ja niin me lähdettiin sieltä sitten kesken ruokailun pois. Ihania sukulaisia, kun kaikki soittelivat perään ja toivottivat jaksamista.. Onneksi tajusin varoittaa miestäni etukäteen, mutta en oikeastaan uskonut noin käyvän.. Se päivä meni sitten muutenkin itkiessä ja tietysti sain vielä kaupanpäälle Zumenon-paketissa "luvatun" migreenin..
        Ilolla odotan ensi maanantaina jolloin ultraan ja sitten taas odotellaan Avalle pääsyä : ). Toivottavasti ne meidän pakkatytöt ja -pojat jaksavat sulatuksen.

        Miten muilla menee?

        Moikka kaikille ja onpas harmi että kaikki on lopettanut kirjottamisen tänne...
        Olis kyllä kiva kuulla miten kaikilla menee tällä hetkellä.
        Meillä alkaa ens viikolla uusi ivf joten taas jännät paikat et miten käy tällä kertaa...
        Toivottavasti teistä joku vielä lukee näitä juttuja..


      • Iita37
        Nimetön kirjoitti:

        Moikka kaikille ja onpas harmi että kaikki on lopettanut kirjottamisen tänne...
        Olis kyllä kiva kuulla miten kaikilla menee tällä hetkellä.
        Meillä alkaa ens viikolla uusi ivf joten taas jännät paikat et miten käy tällä kertaa...
        Toivottavasti teistä joku vielä lukee näitä juttuja..

        joka kirjotti tuon edellisen viestin...


      • Krisse73
        Iita37 kirjoitti:

        joka kirjotti tuon edellisen viestin...

        Kiva, kun muutkin käy vielä täällä meidän pinossa. Olen välillä käynyt vilkaisemassa, mutta aika hiljaista on ollut... Kieltämättä olen muutenkin palstoja vain sivusta seurannut ja jättänyt kirjoittamisen vähemmälle.
        Meillä aika samanlainen tilanne kuin viimeksi olen tänne kirjoitellut.. ilmeisesti kesän jälkeen hoitoon,jos en saa ukkoa ympäri puhutuksi. Tuska on kyllä jo ruvennut hellittämään, mutta onhan nämä asiat päivittäin jollakin lailla mielessä. Mutta se pettymys on jo löysännyt...
        Just tänään laskeskelin, että huhtikuun lopus tulee menkat, että siitä pitäis tehdä hoito,jos meinais ennen kesälomaa keretä tehdä. Mutta se on myös rahasta kiinni. :( Eli taitaa mennä syksylle. Mies heti sanoi, että sitten se loman itkee, jos pieleen menee, joten oli sitä mieltä, että kesän jälkeen.
        Omaa luovuttajaa ei ole tiedossa vielä. Alussa joku on hiukan kiinnostunut, mutta asiaa enemmän mietittyä alkavat empimään. Surullista. Sitten olisi sellaisia halukkaita, joilla tulee ikä vastaan.
        Luomuna pupuilua siis jatketaan. :)

        Millä mielellä olet lähdös uuteen hoitoon?
        Toivotaan, että nyt kaikki menee hyvin. Onnea matkaan ja jarrusukkia ja liimaa!!!!!

        Olisi kiva kuulla toistenkin pinolaisten kuulumisia... Aina Ilona.. Tammikuu08... YM.YM..

        Oli tässä välillä mieles, että pitäisikö tää pino nostaa etusivulle.. mut löydetään me toisemme täältäkin... vai kuinka?

        Ihanaa kevään odotusta kaikille!!! Kohta on jo kesä!!! Ihanaa....


      • Iita37
        Krisse73 kirjoitti:

        Kiva, kun muutkin käy vielä täällä meidän pinossa. Olen välillä käynyt vilkaisemassa, mutta aika hiljaista on ollut... Kieltämättä olen muutenkin palstoja vain sivusta seurannut ja jättänyt kirjoittamisen vähemmälle.
        Meillä aika samanlainen tilanne kuin viimeksi olen tänne kirjoitellut.. ilmeisesti kesän jälkeen hoitoon,jos en saa ukkoa ympäri puhutuksi. Tuska on kyllä jo ruvennut hellittämään, mutta onhan nämä asiat päivittäin jollakin lailla mielessä. Mutta se pettymys on jo löysännyt...
        Just tänään laskeskelin, että huhtikuun lopus tulee menkat, että siitä pitäis tehdä hoito,jos meinais ennen kesälomaa keretä tehdä. Mutta se on myös rahasta kiinni. :( Eli taitaa mennä syksylle. Mies heti sanoi, että sitten se loman itkee, jos pieleen menee, joten oli sitä mieltä, että kesän jälkeen.
        Omaa luovuttajaa ei ole tiedossa vielä. Alussa joku on hiukan kiinnostunut, mutta asiaa enemmän mietittyä alkavat empimään. Surullista. Sitten olisi sellaisia halukkaita, joilla tulee ikä vastaan.
        Luomuna pupuilua siis jatketaan. :)

        Millä mielellä olet lähdös uuteen hoitoon?
        Toivotaan, että nyt kaikki menee hyvin. Onnea matkaan ja jarrusukkia ja liimaa!!!!!

        Olisi kiva kuulla toistenkin pinolaisten kuulumisia... Aina Ilona.. Tammikuu08... YM.YM..

        Oli tässä välillä mieles, että pitäisikö tää pino nostaa etusivulle.. mut löydetään me toisemme täältäkin... vai kuinka?

        Ihanaa kevään odotusta kaikille!!! Kohta on jo kesä!!! Ihanaa....

        kuulla krisse et olet selvinnyt pahimman yli ja suuntaat mahd. uuteen hoitoon.
        Mulla myös otti kyllä tosi koville ekan hoidon jälkeen mut nyt alkanut olo helpottaan ja valmiina uuteen hoitoon.
        Olen muuten myös suunnitellut luovutushoitoo mut voitko kertoo siitä hieman miten se etenee/maksaa?
        Olette vissiin yksityisellä jonossa vai ?
        Me ollaan hoidossa avalla ja sielä tehdään ivf.lyhyellä kaavalla. Siinä mielesssä hyvä että kaikki on ohi neljässä viikossa, ei tarvi kauan odotella testin tekemistä...
        Puhuit myös et rahat ei riitä usein tehdä hoitoja, niin olen kyllä samoilla linjoilla mut kun ikää on jo 37 niin aattelin et tämä vuosi kokeillaan muutaman kerran ja sit en tiedä jos ei onnistu...
        eli siis ensi viikolla taas puregonia ja pääsen pian ah niin ihanaan punktioon :)
        ilmotelkaa muutkin itestänne..


      • Tammikuu_08
        Iita37 kirjoitti:

        kuulla krisse et olet selvinnyt pahimman yli ja suuntaat mahd. uuteen hoitoon.
        Mulla myös otti kyllä tosi koville ekan hoidon jälkeen mut nyt alkanut olo helpottaan ja valmiina uuteen hoitoon.
        Olen muuten myös suunnitellut luovutushoitoo mut voitko kertoo siitä hieman miten se etenee/maksaa?
        Olette vissiin yksityisellä jonossa vai ?
        Me ollaan hoidossa avalla ja sielä tehdään ivf.lyhyellä kaavalla. Siinä mielesssä hyvä että kaikki on ohi neljässä viikossa, ei tarvi kauan odotella testin tekemistä...
        Puhuit myös et rahat ei riitä usein tehdä hoitoja, niin olen kyllä samoilla linjoilla mut kun ikää on jo 37 niin aattelin et tämä vuosi kokeillaan muutaman kerran ja sit en tiedä jos ei onnistu...
        eli siis ensi viikolla taas puregonia ja pääsen pian ah niin ihanaan punktioon :)
        ilmotelkaa muutkin itestänne..

        Että herätit "ringin" henkiin!!! Täälä sitä ollaan ja oon kyllä käynyt aina välillä katsomassa onko kukaan kirjotellut tänne mitään.. En ole sitten itse viittinyt kirjoittaa mitään, kun ei ole oikeastaan ollut mitään kirjoitettavaa että olen ajatelölut että porukat ovat siirtynbeet uusien ketjujen pariin.. Kiva että teit tuon aloitteen, koska oikeastaan haluan tietää miten muilla menee. Krisseä haluaisin hirveästi auttaa.. Tiedän, että siihen on varmaan vaikea saada ihmistä joka ei tiedä mitä tämä on. En ainakaan itse osaa kuvitella, että saisin ketään kaveria puhuttua luovuttajaksi - lähinnä siksi että pistely ja muu on niin rankkaa monen mielestä. Ite en pitänyt sitä niin pahana, plus että tiedän mitä tämä on. Mutta oikeasti Krisse: teille voidaan suoda se lapsi jossain vaiheessa, mutta miettikää, että onko teille se vanhemmuus ja perhe tärkeimmät asiat -> jos ovat, niin uskon vahvasti että adoptio tai sijaisvanhemmuuskin olisivat "paljon tuovia" juttuja. Molemmista olen nyt kuullut omakohtaisia positiivia kokemuksia. Tokihan niihin liittyy myös rankkoja juttuja, mutta niin liittyy myös biologiseen vanhemmuuteen. Se, että on vaihtoehtoja ja se että tekin oikeasti saatte sen oman lapsen jos vain haluatte, tuo rauhan. Minulla ainakin paniikki iskee, jos ajattelen, että mitä jos en saakkaan lasta. Silloin ajatttelen, että okei, jos en biologista, niin sitten adoptoimalla. Ja koska voisin ottaa oikeasti kadulta lapsen kuin lapsen niin uskon, että myös sijaisvanhemmuus olisi mahtava juttu. Siinä saa antaa huonot lähtökohdat omaavalle lapselle kodin ja tekee siten myös samalla jotain hyvää omalla elämällään. Elämä kiittää varmasti. Tiedän kyllä, mikä fiilis minullakin olisi, jos olisimme jo kauemman olleet hoidossa ilman tuloksia.. Tiedän sen kyllä.. Ei olisi helppoa. Mutta vaihtoehdot siina ovat itsesääli ja masennus tai asian hyväksyminen ja eläminen sen mukaan. Meistähän ei kukaan tiedä mitä tulee. Joku saa lapsia sormia napsauttamalla, mutta sairastuu itse vakavasti. Tai saa lapsen, jonka joutuu saattamaan hautaan jne.. Pääasia on, että teillä on miehenne kanssa asiat hyvin ja rakastatte toisianne. Yhdsssä selviätte kyllä. En ajatellut saarnata, vaan lähinnä purin tässä omia ajatuksiani asiasta (näitä olen jo joutunut itsekin miettimään). Tarkoituksenani ei ollut loukata!

        Meillä on nyt siirretty kaksi alkiota ja parin pv:n päästä testi. Positiivista oli, että selvisivät hyvin sulatuksesta ja toinen oli 5 ja toinen 6-soluinen. Kirjoittelen pian tuloksista. Olen reissussa, ja ostin tänään testin ja testaan ehkä tosrstaina tai perjantaina. Enään en mene veritestiin sen kalleuden vuoksi. Nyt vain pitäisi löytyä sitä malttia. Viimeksi päätin, että enää en toivo enkä usko - tulkoon positiivinen tulos jos on tullakseen, mutta niin siinä vain taas kävi että perhosia vatsassa siirrosta lähtien. On sillä uskomaton vaikutus..

        Taas sain raskausuutisia hyvältä ystävältä. Voi näitä paineita!

        Nyt on lopetettava. Mitä teille muille kuuluu??? Juno, Jonsku, AinaIlona jne??? Kirjoitelkaa. Samoin Krisse ja Iita37! Tsemppiä tosi paljon teille molemmille! Me emme ole yksin vaan meitä on paljon!! Halauksia!


      • Aina Ilona
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Että herätit "ringin" henkiin!!! Täälä sitä ollaan ja oon kyllä käynyt aina välillä katsomassa onko kukaan kirjotellut tänne mitään.. En ole sitten itse viittinyt kirjoittaa mitään, kun ei ole oikeastaan ollut mitään kirjoitettavaa että olen ajatelölut että porukat ovat siirtynbeet uusien ketjujen pariin.. Kiva että teit tuon aloitteen, koska oikeastaan haluan tietää miten muilla menee. Krisseä haluaisin hirveästi auttaa.. Tiedän, että siihen on varmaan vaikea saada ihmistä joka ei tiedä mitä tämä on. En ainakaan itse osaa kuvitella, että saisin ketään kaveria puhuttua luovuttajaksi - lähinnä siksi että pistely ja muu on niin rankkaa monen mielestä. Ite en pitänyt sitä niin pahana, plus että tiedän mitä tämä on. Mutta oikeasti Krisse: teille voidaan suoda se lapsi jossain vaiheessa, mutta miettikää, että onko teille se vanhemmuus ja perhe tärkeimmät asiat -> jos ovat, niin uskon vahvasti että adoptio tai sijaisvanhemmuuskin olisivat "paljon tuovia" juttuja. Molemmista olen nyt kuullut omakohtaisia positiivia kokemuksia. Tokihan niihin liittyy myös rankkoja juttuja, mutta niin liittyy myös biologiseen vanhemmuuteen. Se, että on vaihtoehtoja ja se että tekin oikeasti saatte sen oman lapsen jos vain haluatte, tuo rauhan. Minulla ainakin paniikki iskee, jos ajattelen, että mitä jos en saakkaan lasta. Silloin ajatttelen, että okei, jos en biologista, niin sitten adoptoimalla. Ja koska voisin ottaa oikeasti kadulta lapsen kuin lapsen niin uskon, että myös sijaisvanhemmuus olisi mahtava juttu. Siinä saa antaa huonot lähtökohdat omaavalle lapselle kodin ja tekee siten myös samalla jotain hyvää omalla elämällään. Elämä kiittää varmasti. Tiedän kyllä, mikä fiilis minullakin olisi, jos olisimme jo kauemman olleet hoidossa ilman tuloksia.. Tiedän sen kyllä.. Ei olisi helppoa. Mutta vaihtoehdot siina ovat itsesääli ja masennus tai asian hyväksyminen ja eläminen sen mukaan. Meistähän ei kukaan tiedä mitä tulee. Joku saa lapsia sormia napsauttamalla, mutta sairastuu itse vakavasti. Tai saa lapsen, jonka joutuu saattamaan hautaan jne.. Pääasia on, että teillä on miehenne kanssa asiat hyvin ja rakastatte toisianne. Yhdsssä selviätte kyllä. En ajatellut saarnata, vaan lähinnä purin tässä omia ajatuksiani asiasta (näitä olen jo joutunut itsekin miettimään). Tarkoituksenani ei ollut loukata!

        Meillä on nyt siirretty kaksi alkiota ja parin pv:n päästä testi. Positiivista oli, että selvisivät hyvin sulatuksesta ja toinen oli 5 ja toinen 6-soluinen. Kirjoittelen pian tuloksista. Olen reissussa, ja ostin tänään testin ja testaan ehkä tosrstaina tai perjantaina. Enään en mene veritestiin sen kalleuden vuoksi. Nyt vain pitäisi löytyä sitä malttia. Viimeksi päätin, että enää en toivo enkä usko - tulkoon positiivinen tulos jos on tullakseen, mutta niin siinä vain taas kävi että perhosia vatsassa siirrosta lähtien. On sillä uskomaton vaikutus..

        Taas sain raskausuutisia hyvältä ystävältä. Voi näitä paineita!

        Nyt on lopetettava. Mitä teille muille kuuluu??? Juno, Jonsku, AinaIlona jne??? Kirjoitelkaa. Samoin Krisse ja Iita37! Tsemppiä tosi paljon teille molemmille! Me emme ole yksin vaan meitä on paljon!! Halauksia!

        Hei vaan! Minäkin olen täällä säännöllisesti käynyt katsomassa, että onko täällä ketjussa mitään eloa. Aika kaukanahan tää alkaa jo olemaan, kannattaisi ehkä harkita siirtämistä tuonne alkuun ...

        Tammikuu, pidän peukkuja sun testiin! Jospa se nyt olisi tärpännyt ... ;)

        Meillä on edelleen kaikki hyvin. Vauva on nähty ultrassa jo 2 kertaa, eilen kuulin sydänäänet neuvolassa. Viikkoja nyt 11 4. Hoidoilla tosiaan on mahdollista onnistua, meillä siis 5. alkion siirto toi raskauden. En itsekään vielä oikein osaa ottaa koko asiaa todesta, kenellekään ei olla vielä asiasta kerrottu.

        Mutta toivoa siis on, myös teillä kaikilla!
        Toivoa ei kannata koskaan menettää ...


      • Tammikuu_08
        Aina Ilona kirjoitti:

        Hei vaan! Minäkin olen täällä säännöllisesti käynyt katsomassa, että onko täällä ketjussa mitään eloa. Aika kaukanahan tää alkaa jo olemaan, kannattaisi ehkä harkita siirtämistä tuonne alkuun ...

        Tammikuu, pidän peukkuja sun testiin! Jospa se nyt olisi tärpännyt ... ;)

        Meillä on edelleen kaikki hyvin. Vauva on nähty ultrassa jo 2 kertaa, eilen kuulin sydänäänet neuvolassa. Viikkoja nyt 11 4. Hoidoilla tosiaan on mahdollista onnistua, meillä siis 5. alkion siirto toi raskauden. En itsekään vielä oikein osaa ottaa koko asiaa todesta, kenellekään ei olla vielä asiasta kerrottu.

        Mutta toivoa siis on, myös teillä kaikilla!
        Toivoa ei kannata koskaan menettää ...

        Voi vitsi, kun mahtavaa AinaIlona että raskaus etenee ja voi hyvin!!! Kyllä eka ultra on ollut varmasti mahtava juttu ja tunteet risteillyt sinne tänne sen jälkeenkin. Ihanaa, että onnistuit ja luot näin toivoa meille kaikille. Onnea vielä kerran ja kirjoittelehan meille aina välillä infoa raskauden etenemisestä (osaamme mekin sitten valmistautua tulevaan ; )).

        Joo, IIta37 olikin laittanut uuden ketjun alkuun - siirrytään jatkossa sinne. Missäs muut ovat????


      • Iita37
        Tammikuu_08 kirjoitti:

        Voi vitsi, kun mahtavaa AinaIlona että raskaus etenee ja voi hyvin!!! Kyllä eka ultra on ollut varmasti mahtava juttu ja tunteet risteillyt sinne tänne sen jälkeenkin. Ihanaa, että onnistuit ja luot näin toivoa meille kaikille. Onnea vielä kerran ja kirjoittelehan meille aina välillä infoa raskauden etenemisestä (osaamme mekin sitten valmistautua tulevaan ; )).

        Joo, IIta37 olikin laittanut uuden ketjun alkuun - siirrytään jatkossa sinne. Missäs muut ovat????

        Kyllä joo todella on kiva kuulla välillä positiivistä näistä hoidoista..
        antaa todella toivoa meille muillekin ...
        ja nyt peukut pystyyn Tammikuu08 ,ilmoittele miten kävi!!
        Juu laitoin ketjun tonne alkuun eli tulkee sinne kirjotteleen kuulumiset, meillä alkaa siis huomenna puregon ja ens viikolla ultraan!!


      • Krisse73
        Iita37 kirjoitti:

        Kyllä joo todella on kiva kuulla välillä positiivistä näistä hoidoista..
        antaa todella toivoa meille muillekin ...
        ja nyt peukut pystyyn Tammikuu08 ,ilmoittele miten kävi!!
        Juu laitoin ketjun tonne alkuun eli tulkee sinne kirjotteleen kuulumiset, meillä alkaa siis huomenna puregon ja ens viikolla ultraan!!

        Ihanaa, että kaikki hyvin Aina Ilona sulla. Mä en varmaan kans alussa uskoisi edes olevani raskaana. Sitten kun olis eka 3kk mennyt... Onko ollut pahoinvointia tai muita "kivoja" oireita?

        Mites Iitan ja Tammikuun testien kävi?
        Mä en nyt löydä millään uutta ketjua alusta, että kertokaa missä olette!!!
        En ole aikoihin käynyt koneella katsomas muuta kuin sähköpostia. Lomalla olin ja kaikkea kiirettä muka ollut. MISSÄ OLETTE? :)

        Iita kyseli luovutus hoidoista...
        Puhuttiin lääkärin kanssa tästä mahdollisuudesta ja hän käski meidän miettiä, että olemme varmoja aloittamaan luovutetuilla, koska onhan se eri asia kuin omilla soluilla. Aikamme mietittyä, soitin ja ilmoittauduimme jonoon. Jonohan on pitkä 1 1/2- 2 vuotta. Sitten ennen hoitoja on psykologilla käynti. Lääkäri sanoi, että toki voimme käydä aiemminkin. Psykologi sitten kyselee kaikkea ja tekee arvion, että olemme toisen soluilla "henkisesti" valmiita saamaan lapsi.
        En kyllä hoksannut kysyä, että miten he ilmoittavat, kun löytyy sopiva luovuttaja ja meidän vuoromme tulee. Kait soittavat.
        Hoito maksaa n.2000e lääkkeet. Käytännössä me maksamme kuulema luovuttajan hoidot ja lääkkeet.
        En oikein vielä itsekään paljoa tiedä.
        Sen ilmeisesti katsovat luovuttajalta, että on myös vaalea ja pienikokoinen niinku minä. En tiiä sit, että kysytäänkö meiltä, että haittaako jos on esim. vaikka tumma.
        Niin.. yksitysellä ollaan Väestöliitossa.

        Tulen sitten kertomaan, kun asia on ajankohtainen ja olen viisaampi.

        Seuraava ivf on kesän jälkeen, joskus syyskuussa. En saanut ukkoa ympäri puhutuksi. Hän ei halua kuulema , että koko kesä menee taas mulla itkiessä jne. Että pidetään stressi lomaa... Harmi, kun minun kuntoutuskin sattuu elokuulle. Muuten oltais loman jälkeen menty hoitoihin.

        Pidetään yhteyttä! Aurikoista kevään alkua!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      174
      3154
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      24
      2121
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      2044
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1895
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      70
      1588
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1351
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1247
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1241
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1207
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1188
    Aihe