Venäjän kaupunkeja suomeksi

Olin löytävinäni Moskovan, Pietarin ja Viipurin ohella yllättävän monta Venäjän kaupunkia, joilla on suomeksi ihan oma nimensä, Joukossa on Suomelle aiemmin kuuluneita kaupunkeja (tai silloisia kyliä), mutta onpa monta ”venäläisempääkin”. Täytyy myöntää, että useampikin nimi oli minulle entuudestaan outo ja ennenkuulumaton.

Tällaisia löytyi:

Arkangeli (Архангельск, Arhangelsk)
Aunus (Олонец, Olonets)
Enso (Светогорск, Svetogorsk)
Hatsina (Гатчина, Gattšina)
Hiipinä (Кировск, Kirovsk)
Kantalahti (Кандалакша, Kandalakša)
Karhumäki, (Медвежьегорск, Medvežegorsk),
Kemi/”Vienan Kemi” (Кемь, Kem)
Kontupohja (Кондопога, Kondopoga)
Koutero (Ковдор, Kovdor)
Käkisalmi (Приозерск, Priozersk)
Lotinapelto (Лодейное Поле, Lodeinoje Pole)
Murmansk/Muurmanski/Muurmanni (Мурманск, Murmansk
Petroskoi (Петрозаводск, Petrozavodsk)
Pihkova (Псков, Pskov)
Pitkäranta (Питкяранта, Pitkjaranta)
Sekehe/Sekee (Сегежа, Segeža)
Seuloskoi/Seulaskoi/Rääpyvä (Всеволожск, Vsevoložsk)
Siestarjoki (Сестрорецк, Sestroretsk)
Belomorsk/Sorokka (Беломорск, Belomorsk, aik. Сорока, Soroka)
Sortavala (Сортавала, Sortavala, aik. Сердоболь, Serdobol)
Terijoki (Зеленогорск, Zelenogorsk)

Näitä saa lisätäkin tänne ken haluaa. Ja kommentit tervetulleita, totta kai!
Ilmianna
Jaa

15 Vastausta


Erityisesti Suomen rajan läheisyydessä (ja tietysti Suomelle kuuluneilla alueilla). Wikipediasta löytyy esim. Iivananlinna, Jaama ja Enso.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Lisätäänpä siis aloituksessa olevalle listalle nämä:

- Jaama eli Kingisepp (Кингисепп, Kingisepp)
- Iivananlinna (Ивангород, Ivangorod)

Ensohan siellä jo olikin.

Jaama oli minulle aivan uusi nimi. Kingisepp oli kai virolaissyntyinen neuvosto-Eestin poliitikko, joka on saanut nimensä kaupungin nimeksi? ”Kenkäseppä” = suutari.

Viron sana jaam merkitsee käsittääkseni (rautatie)asemaa; lennujaam on lentoasema. Olisikohan Jaama tuota perua?

Jatkosodan historiasta on mieleeni muistuvinaan Petrovski Jam – Karhumäeltä Sorokkaan johtavan päätien varrella, noin kahdeksankymmentä kilometriä Karhumäeltä koilliseen sijaitseva kylä, jossa puna-armeijalla oli merkittävä huoltokeskus. Suomalaiset kaukopartiomiehet kävivät siellä tuhotöissä ja taisivat onnistuakin varsin hyvin. Viittaisikohan tuo Jam siinäkin asemaan (ei liikenneruuhkaan eikä varsinkaan hilloon)?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Inkerissä joka kylällä on vanhastaan ollut suomenkielinen nimi, venäjänkielinen on useissa tapauksissa annettu paikalle vasta myöhemmin - kyseessähän ovat olleet aikanaan nimenomaan suomenkielisten asuttamat alueet. Monet vanhoista nimistä on otettu uudelleen laajempaan käyttöön neuvostovallan romahdettua ja luterilaisuuden päästyä jälleen päivänvaloon - esimerkkinä vaikka Tyrön seurakunta Lomonosovissa Pietarin alueella (Martyshkino). Tässäpä näitä seurakuntia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkerin_kirkko#Inkerin_kirkon_seurakuntia

Lisätään nyt sitten vielä noista vanhoista pitäjistä listaan vaikkapa Jääski eli Lesogorsk ja Antrea eli Kamennogorsk kun ei niitä tuolta seurakuntien joukosta löytynyt..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
runsaasti kirjoitti:
Inkerissä joka kylällä on vanhastaan ollut suomenkielinen nimi, venäjänkielinen on useissa tapauksissa annettu paikalle vasta myöhemmin - kyseessähän ovat olleet aikanaan nimenomaan suomenkielisten asuttamat alueet. Monet vanhoista nimistä on otettu uudelleen laajempaan käyttöön neuvostovallan romahdettua ja luterilaisuuden päästyä jälleen päivänvaloon - esimerkkinä vaikka Tyrön seurakunta Lomonosovissa Pietarin alueella (Martyshkino). Tässäpä näitä seurakuntia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkerin_kirkko#Inkerin_kirkon_seurakuntia

Lisätään nyt sitten vielä noista vanhoista pitäjistä listaan vaikkapa Jääski eli Lesogorsk ja Antrea eli Kamennogorsk kun ei niitä tuolta seurakuntien joukosta löytynyt..
Löytyyhän luovutetulta alueelta (mm. Karjalan kannakselta) toki runsastikin maalaiskuntia, joilla on ollut suomenkielinen nimi. Osalla niistä tuo suomenkielinen nimi on ainoana nimenä käytössä edelleen – venäläisittäin kyrillisin aakkosin kirjoitettuna tosin.

Koetin rajoittaa aloituksessa olevan listan taajamiin, joilla on kaupungin status.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Rääpyvä kirjoitti:
Löytyyhän luovutetulta alueelta (mm. Karjalan kannakselta) toki runsastikin maalaiskuntia, joilla on ollut suomenkielinen nimi. Osalla niistä tuo suomenkielinen nimi on ainoana nimenä käytössä edelleen – venäläisittäin kyrillisin aakkosin kirjoitettuna tosin.

Koetin rajoittaa aloituksessa olevan listan taajamiin, joilla on kaupungin status.
"Osalla niistä tuo suomenkielinen nimi on ainoana nimenä käytössä edelleen – venäläisittäin kyrillisin aakkosin kirjoitettuna tosin."

Taitaa päteä vain Karjalan tasavallan alueella oleviin paikkakuntiin. Leningradin alueella oleville paikkakunnille, johon Kannaskin kuuluu, keksittiin joskus 1940-luvun loppupuolella teennäisen tuntuiset venäläiset nimet, Viipuria nyt lukuun ottamatta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Vulkan kirjoitti:
"Osalla niistä tuo suomenkielinen nimi on ainoana nimenä käytössä edelleen – venäläisittäin kyrillisin aakkosin kirjoitettuna tosin."

Taitaa päteä vain Karjalan tasavallan alueella oleviin paikkakuntiin. Leningradin alueella oleville paikkakunnille, johon Kannaskin kuuluu, keksittiin joskus 1940-luvun loppupuolella teennäisen tuntuiset venäläiset nimet, Viipuria nyt lukuun ottamatta.
Pannaanpa merkille ja koetetaan puhua tarkemmin vastaisuudessa!

Kävisikö Laatokan Karjalan Hiitola (Хийтола) jonkinlaisesta rajatapauksesta? Osa entisestä Hiitolasta kuuluu Karjalan tasavaltaan, osa ”Leningradin” (lue: Pietarin) alueeseen, jos Wikipedia-nimistä auktoriteettia on uskominen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola

Hiitolan nimi on käsittääkseni säilynyt sellaisenaan (Kannaksen / Pietarin alueen puoleisen alueen osaltakin).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Rääpyvä kirjoitti:
Pannaanpa merkille ja koetetaan puhua tarkemmin vastaisuudessa!

Kävisikö Laatokan Karjalan Hiitola (Хийтола) jonkinlaisesta rajatapauksesta? Osa entisestä Hiitolasta kuuluu Karjalan tasavaltaan, osa ”Leningradin” (lue: Pietarin) alueeseen, jos Wikipedia-nimistä auktoriteettia on uskominen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola

Hiitolan nimi on käsittääkseni säilynyt sellaisenaan (Kannaksen / Pietarin alueen puoleisen alueen osaltakin).
Jatkosodan aikana vuoden 1941 lokakuun alussa suomalainen Karjalan Armeija valtasi Karjalan pääkaupungin, Petroskoin. Kaupungin nimi muutettiin Äänislinnaksi ja neuvostovallan merkit poistettiin kaupungista. Äänislinna on yksinomaan jatkosodan aikaan käytetty nimitys, suora suomennos Orteliuksen kartan Onegaborg-paikannimestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Rääpyvä kirjoitti:
Pannaanpa merkille ja koetetaan puhua tarkemmin vastaisuudessa!

Kävisikö Laatokan Karjalan Hiitola (Хийтола) jonkinlaisesta rajatapauksesta? Osa entisestä Hiitolasta kuuluu Karjalan tasavaltaan, osa ”Leningradin” (lue: Pietarin) alueeseen, jos Wikipedia-nimistä auktoriteettia on uskominen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiitola

Hiitolan nimi on käsittääkseni säilynyt sellaisenaan (Kannaksen / Pietarin alueen puoleisen alueen osaltakin).
>"Leningradin" (lue: Pietarin) alueeseen<
Miksi nuo lainausmerkit ja lukuohje. Kyseinen
hallinnollinen alue on nimeltään Leningradin alue
(Ленинградская область). Pietari on ainoastaan
kyseisen kaupungin nimi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Marjue kirjoitti:
>"Leningradin" (lue: Pietarin) alueeseen<
Miksi nuo lainausmerkit ja lukuohje. Kyseinen
hallinnollinen alue on nimeltään Leningradin alue
(Ленинградская область). Pietari on ainoastaan
kyseisen kaupungin nimi.
Pidin jotenkin selviönä, että tottapahan ne venäläiset ovat Leningradin alueenkin nimen muuttaneet samoilla tulilla kuin kaupungin nimen...

Se slaavilainen mieli?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Rääpyvä kirjoitti:
Pidin jotenkin selviönä, että tottapahan ne venäläiset ovat Leningradin alueenkin nimen muuttaneet samoilla tulilla kuin kaupungin nimen...

Se slaavilainen mieli?
Pietarissa en ole vielä käynyt. Leningradissa ehdin käymään joskus leonidisella kaudella, helmikuussa 1973 eli likimain 35 vuotta sitten. Ratkiriemukas osakunnan bussiretki – Pauli Suhonen eli Sovetskoje Šampanskoje Polusuhoje ei ollut opiskelijallekaan kallista!

Inturist ajelutti noihin aikoihin puolestaan harvoja ja valittuja (aatteeseen sitoutuneita) neukkuturisteja täällä päin. Tavarataloissa herättivät kuulemma hyväksyvää (?) huomiota Lenina-lastenvaipat.

Olihan jossakin Kaisaniemen tekstiiliklusterissa silloin suuren neuvostovaltion perustajalle nimetty liikekin: Leninkiunion
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Marjue kirjoitti:
>"Leningradin" (lue: Pietarin) alueeseen<
Miksi nuo lainausmerkit ja lukuohje. Kyseinen
hallinnollinen alue on nimeltään Leningradin alue
(Ленинградская область). Pietari on ainoastaan
kyseisen kaupungin nimi.
käytetään vanhaa nimeä myös Leningradin sotilaspiirin osalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ja vieläpä kirjoitti:
käytetään vanhaa nimeä myös Leningradin sotilaspiirin osalta.
Leningrad sai kokea II maailmansodan aikana kovia. 900 päivän ajan piiritetyssä kaupungissa kuoli nälkään satojatuhansia ihmisiä, eikä hengissä selvinneidenkään osa ollut helppo.

Urhoollisesti piirityksen kestänyt kaupunki sai Neuvostoliiton aikoina huomionosoituksena Sankarikaupunki Leningradin arvonimen.

Kun kaupungin apostolinen (ei siis tsaarillinen) nimi Pietari (Санкт-Петербург, Sankt-Peterburg) on nyt palautettu, niin onko sankarikaupungin sädekehä pistetty koipussiin vai puhutaanko nyt Sankarikaupunki Pietarista?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Minulle nuo kaikki olivat ihan tuttuja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Häpeäkseni minun on tunnustettava, että en tuntenut kaikkia noita nimiä entuudestaan, vaikka minulla on ikää jo kuusikuudetta ajastaikaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Inkerinmaan nimistöstä suomeksi ja venäjäksi on esimerkki tuolla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koprina

wikiipedian Tyrössä hieman lisää. Löytyypä noita vastaavia Pohjois-Ruotsista ja Ruijastakin.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Venäjän kaupunkeja suomeksi

Olin löytävinäni Moskovan, Pietarin ja Viipurin ohella yllättävän monta Venäjän kaupunkia, joilla on suomeksi ihan oma nimensä, Joukossa on Suomelle aiemmin kuuluneita kaupunkeja (tai silloisia kyliä), mutta onpa monta ”venäläisempääkin”. Täytyy myöntää, että useampikin nimi oli minulle entuudestaan outo ja ennenkuulumaton.

Tällaisia löytyi:

Arkangeli (Архангельск, Arhangelsk)
Aunus (Олонец, Olonets)
Enso (Светогорск, Svetogorsk)
Hatsina (Гатчина, Gattšina)
Hiipinä (Кировск, Kirovsk)
Kantalahti (Кандалакша, Kandalakša)
Karhumäki, (Медвежьегорск, Medvežegorsk),
Kemi/”Vienan Kemi” (Кемь, Kem)
Kontupohja (Кондопога, Kondopoga)
Koutero (Ковдор, Kovdor)
Käkisalmi (Приозерск, Priozersk)
Lotinapelto (Лодейное Поле, Lodeinoje Pole)
Murmansk/Muurmanski/Muurmanni (Мурманск, Murmansk
Petroskoi (Петрозаводск, Petrozavodsk)
Pihkova (Псков, Pskov)
Pitkäranta (Питкяранта, Pitkjaranta)
Sekehe/Sekee (Сегежа, Segeža)
Seuloskoi/Seulaskoi/Rääpyvä (Всеволожск, Vsevoložsk)
Siestarjoki (Сестрорецк, Sestroretsk)
Belomorsk/Sorokka (Беломорск, Belomorsk, aik. Сорока, Soroka)
Sortavala (Сортавала, Sortavala, aik. Сердоболь, Serdobol)
Terijoki (Зеленогорск, Zelenogorsk)

Näitä saa lisätäkin tänne ken haluaa. Ja kommentit tervetulleita, totta kai!

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta