tuulimyllyn lavat

mitkä olis optimaalinen muoto tuulimyllyn lavoille,olis tarkoitus kokeilla saisko tuollaisen puolen metrin lavoilla(kolmalapainen) varustetun myllyn tekeen jotain hyödyllista
Ilmianna
Jaa

16 Vastausta



niin se pyörii hyvin kun tuulee
Ilmianna
Jaa
Lennokkiharrastajien kirjoissa on hyvät ohjeet ropelaattorin veistämiseen.

Taikka vaikka , käy katsomassa/valokuvaamassa valmiista tuulimyllystä siivenmalli.
Ilmianna
Jaa
Tuulimyllyssä Ratkaisee kaksi asiaa, tulevan tehon. Tuulen nopeus ja pyörähdys pinta-ala.
Sinun myllysi pinta-ala jää noin yhteen neliöön. kun huomioi jonkinlaisen naparakenteen. kyse on kymmenistä, ja kovalla tuulella sadoista wateista.
Ihan älyttömällä myrskyllä joita on ehkä kaksi kertaa vuodessa puoli päivää, kilowatti saattaa irrota, siis puuskissa.
Minulla olisi edukkaasti myydä lapoja kolme kappaletta joiden pituus olisi luokkaa 1,2m jolloin saatava teho olisi nelinkertainen omaan versioosi verrattuna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
ei ole oikein paikkaa mihin isomman putkurin sais pystytettyä,tuolla biomobiili.fi(?) sivulla oli jokin kirja myytävänä,ehkä ostan sellaisen...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
project kirjoitti:
ei ole oikein paikkaa mihin isomman putkurin sais pystytettyä,tuolla biomobiili.fi(?) sivulla oli jokin kirja myytävänä,ehkä ostan sellaisen...
airfol osaa varmasti rakentaa kunnon ropellin. Silloin voit saada paljon sähköä talosi lämmitykseen ja valoon. Ylimääräisellä sähköllä voit tehdä vetyä ja ajaa sillä autoa. Loput sähköt voit myydä sähkölaitokselle. Mietippä sitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Vai että lapoja tarjolla. Mikä on lapojen materiaali ja paljonko tulee hintaa? Saako ostaa yksittäin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
project kirjoitti:
ei ole oikein paikkaa mihin isomman putkurin sais pystytettyä,tuolla biomobiili.fi(?) sivulla oli jokin kirja myytävänä,ehkä ostan sellaisen...
mustesuhkutulostimesta irroitetaan mustepatruunoita liikutteleva askelmoottori, veistelet potkurin joka on n. 30cm halkaisijaltaan. moottorin ja potkurin väliin vaihteisto suhteella 1:4.0. moottorista tulevan virran sitten vain tasasuuntaat neljällä diodilla tms. (parempiakin konsteja on), tämän jälkeen piuhat kiinni 4-8 sormiakkupatteriin jotka on sarjassa (nämä menee aina sekaisin).

näin saat tuulisena päivänä riippuen moottorin tehosta useita paristoja ladattua vaikka kerrostalon parvekkeella ilman että naapurit vittuuntuu. :)

jotain hyöötyä harrastamisesta. kannattaa aina lähteä pienestä liikkeelle, eikä tuulimylly.comin tapainen laajeneva energiasyöppö tulisi taas maailmaan. :) kotkaan vaan terveiset toivottavasti saat myllysi pelaamaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
http://otherpower.com/blades.html

http://otherpower.com/turbineplans.html

http://www.otherpower.com/otherpower_wind_towers.html

Tuo tornin sitominen kiinni joka suunnalta on ensiarvoisen tärkeää. Opin juuri kantapään kautta, kun tuuli paiskasi kaksi satelliittiantennia maahan.. olivat hieman huonosti sidottuja.
Ilmianna
Jaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
tuulimyllyn puinen lapa ei ole niin herkkä profiilin suhteen.

Vasta liikennelentokoneissa, joissa pyritään minimoimaan virtausvastus matkalentonopeudella, -korkeudella ja -painolla (siis "cruise"-noste olosuhteissa tavoitellaan esim. laminaarivirtauksen kuoppaa) on profiililla suurempaa merkitystä. Ja sielläkin usein sitten lopullinen siiven kierre ja lisälaitteet pahasti "haittaavat" alkuperäisiä tavoitteita. Koko siipi ei kuitenkaan putoa samaan laminaarikuoppaan samalla profiililla, jos sen kohtauskulma muuttuu pituuden funktiona.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Se ei siis saa laahata missään kohtaa, vaan sen tulee kiertyä ilmavirtaan saumattomasti, eli leikata tuulivirtaa suhteessa siiven kohdan kehänopeuteen. Siis jos lapakulma puolivälissä siipeä on 20 astetta kohtisuorasta tuulesta, tulee kärjen olla 10 astetta, koska se laikkaa ilmaa tuplamatkan, mutta etenemä (tuulen) on sama. Navan kohdalla kulma olisi 90 astetta, (mutta se on vain teoriaa, kun ei siitä kohtaa mitään vääntöäkään saada) eli siipi on tuulen suuntainen. Ja 1/4 navasta 40 astetta. Kiva jos edes joku ymmärsi.

Monia tehokkaita tuulisiipiä tehnyt
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kiertyminen oleellista kirjoitti:
Se ei siis saa laahata missään kohtaa, vaan sen tulee kiertyä ilmavirtaan saumattomasti, eli leikata tuulivirtaa suhteessa siiven kohdan kehänopeuteen. Siis jos lapakulma puolivälissä siipeä on 20 astetta kohtisuorasta tuulesta, tulee kärjen olla 10 astetta, koska se laikkaa ilmaa tuplamatkan, mutta etenemä (tuulen) on sama. Navan kohdalla kulma olisi 90 astetta, (mutta se on vain teoriaa, kun ei siitä kohtaa mitään vääntöäkään saada) eli siipi on tuulen suuntainen. Ja 1/4 navasta 40 astetta. Kiva jos edes joku ymmärsi.

Monia tehokkaita tuulisiipiä tehnyt
tuo NACA 4412 profiili on siinä mielessä tavoitteltava sillä sitä käytetään myös suurimmassa osassa suuria voimaloita. kai syynä on se että se on todettu toimivaksi erilaisissa olosuhteissa kohtuu hyvin.

toisaalta vaikkei mitään varsinaista profiilia alkaisi väsäämään tehon menetykset saadaan korvattua tekemällä 10% suurempi pinta-alaltaan oleva turbiini.

tuolla esille nostamallasi lapamallilla käyntiin lähtö on käsittääkseni huono.

http://www.puuha.dy.fi/windesol/index.php/Kuva:Cp-TSR-performance-curve-fi.gif
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kiertyminen oleellista kirjoitti:
Se ei siis saa laahata missään kohtaa, vaan sen tulee kiertyä ilmavirtaan saumattomasti, eli leikata tuulivirtaa suhteessa siiven kohdan kehänopeuteen. Siis jos lapakulma puolivälissä siipeä on 20 astetta kohtisuorasta tuulesta, tulee kärjen olla 10 astetta, koska se laikkaa ilmaa tuplamatkan, mutta etenemä (tuulen) on sama. Navan kohdalla kulma olisi 90 astetta, (mutta se on vain teoriaa, kun ei siitä kohtaa mitään vääntöäkään saada) eli siipi on tuulen suuntainen. Ja 1/4 navasta 40 astetta. Kiva jos edes joku ymmärsi.

Monia tehokkaita tuulisiipiä tehnyt
[quote]
Siis jos lapakulma puolivälissä siipeä on 20 astetta kohtisuorasta tuulesta, tulee kärjen olla 10 astetta, koska se laikkaa ilmaa tuplamatkan, mutta etenemä (tuulen) on sama.
[/quote]

Ei se ihan näin suoraan mene. ropellissa tarkoitus ei ole maksimoida siiven nostovoimaa, vaan nostovoiman pyörähdysakseliin nähden kohtisuora komponentti (lapakulman sini). Isoimmalla nosteella ei siis aina saada suurinta vääntömomenttia. Lisäksi kohtauskulma vaikuttaa nostovoimaan siten, että siipiprofiilin nostovoimakerroin kasvaa kohtauskulman (eri kuin lapakulma) vunktiona esim. -4:stä 15:een asteeseen "lineaarisesti" arvosta 0 arvoon 1,5.

Tästä päästään siihen, että lapakulman tulee pienentyä exponentiaalisesti kärkeä kohden. esim. erään ropellin lavan puolivälissä lapakulma on 7,5 astetta ja kärjessä se on 4,8 astetta. 1/4 tyvestä 13 astetta ja 7/100 tyvestä 42 astetta.

Koska nostovoima kasvaa nopeuden neliössä ja momentti on suoraan verrannollinen momenttivarteen, suurin momentti saadaan lavan kärjessä, vaikka nostovoima vaikuttaakin siellä lähes akselin suuntaisesti. Tämän vuoksi kannattaa käytännössä melkein unohtaa se lavan 1/4 tyviosa ja optimoida lapa loppuosan suhteen. Koska loppuosassa eksponentiaalisuus ei näy enää niin voimakkaasti, päästään lineaarisellakin kierteellä käytännössä aika lähelle optimia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mömmöm kirjoitti:
[quote]
Siis jos lapakulma puolivälissä siipeä on 20 astetta kohtisuorasta tuulesta, tulee kärjen olla 10 astetta, koska se laikkaa ilmaa tuplamatkan, mutta etenemä (tuulen) on sama.
[/quote]

Ei se ihan näin suoraan mene. ropellissa tarkoitus ei ole maksimoida siiven nostovoimaa, vaan nostovoiman pyörähdysakseliin nähden kohtisuora komponentti (lapakulman sini). Isoimmalla nosteella ei siis aina saada suurinta vääntömomenttia. Lisäksi kohtauskulma vaikuttaa nostovoimaan siten, että siipiprofiilin nostovoimakerroin kasvaa kohtauskulman (eri kuin lapakulma) vunktiona esim. -4:stä 15:een asteeseen "lineaarisesti" arvosta 0 arvoon 1,5.

Tästä päästään siihen, että lapakulman tulee pienentyä exponentiaalisesti kärkeä kohden. esim. erään ropellin lavan puolivälissä lapakulma on 7,5 astetta ja kärjessä se on 4,8 astetta. 1/4 tyvestä 13 astetta ja 7/100 tyvestä 42 astetta.

Koska nostovoima kasvaa nopeuden neliössä ja momentti on suoraan verrannollinen momenttivarteen, suurin momentti saadaan lavan kärjessä, vaikka nostovoima vaikuttaakin siellä lähes akselin suuntaisesti. Tämän vuoksi kannattaa käytännössä melkein unohtaa se lavan 1/4 tyviosa ja optimoida lapa loppuosan suhteen. Koska loppuosassa eksponentiaalisuus ei näy enää niin voimakkaasti, päästään lineaarisellakin kierteellä käytännössä aika lähelle optimia.
Jotenkin noin katselin ropelleja itsekin, mutten kaavoiksi saanut.
Mitäs meinaa tuosta profiilista: "NACA 4412:ssä noudatetaan 12 %:n ja 33 %:n sääntöä." ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
tässä olis ihan yksin kertaiset mitat lavan pituus noin 60cm kärjen leveys25cm alapuoli15cm lavan kulma noin 30 astetta hyvin pyörii ei mitään turhaa jaaritteluu
Ilmianna
Jaa
Tuulimyllyn siipien määrällä ei ole vaikutusta lopputulokseen. Kahdella siivellä toimii, mutta kolmisiipinen näyttää paremmalta.

Olkoon meillä P = dE/dt, sekä tuulen kineettinen energia E = 1/2 mv^2

tästä sitten P = 1/2 * v^2 dm/dt

dm/dt = A*rho*dx/dt = A*rho*v, jolloin P = 0.5*A*rho*v^3, missä A on pyörivän roottorin pinta-ala, v on tuulennopeus, seka rho ilman tiheys.

Puolen metrin lavoilla on A = Pi*(0.5m/2)^2, sekä rho = 1,2 kg/m^3, ja tuulennopeus vaikka 10 m/s, jolloin tehoa saat mahtavat 117 wattia, mikä on yläkanttiin, sillä tässä ei otettu huomioon mitään energiahäviöitä kitkasta tai muusta. Ja 10 m/s tasaisena on jo melko kova tuuli.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

tuulimyllyn lavat

mitkä olis optimaalinen muoto tuulimyllyn lavoille,olis tarkoitus kokeilla saisko tuollaisen puolen metrin lavoilla(kolmalapainen) varustetun myllyn tekeen jotain hyödyllista

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta