Isännöitsijä haluaa teettää kosteusmittauksen meille

miten homma käytännössä sujuu? Kuka maksaa?

Miten osakeyhtiössä kosteantilan remonttikustannukset menee. Maksaako asukas kaiken vai?? Ollaan ostettu tämä asunto kaksi vuotta sitten. Tämä on rakennettu -83 ja kylppäri on alkuperäisessä kunnossa.
Ilmianna
Jaa

37 Vastausta


Isännöitsiän velvollisuushan on kertoa miten
ja mihin taloyhtiön maksuvelvollisuus ulottuu.
Ja jos haluatte tasoa parantaa niin siitä tulee
kustannuksia henk,koht. Mutta laki määrää jotain
ja se pitää sinulle kertoa , joten kysymään.
Jos et saa tietoa , niin isännöitsiä on väärällä alalla. Hän on osakkaiden työssä!
Ilmianna
Jaa
koska ph on jo teknisen käyttöiän päässä.
Joten uudelleen rakentaminen on väistämättä edessä. Purkutöihin vaan ja jos koppi on levyrakenteinen niin silmällä nähdään runkotolppien kunto.
Muurattujen seinien ja betonilattia kosteus voidaan tarkistaa ennen tasotteiden/primerin laittoa pintamittarilla.

Lattialämmitys on hyvä laittaa.
Ilmanvaihto on ilmeisesti myös puuttellinen ph:ssa joten voisin suositella erillistä kanavapuhallinta.

Vedeneristystyö kannattaa antaa luotettavalle tekijälle. Yksi todistus ammattitaidosta on märkätila-asentajan sertfikaatti.

Jos kuivauksen tarvetta ilmenee niin kiinteiden pintakuivauksen neliöhinnat kannattaa soittaa kuivausliikkeistä läpi.

Ottakaa valokuvia mahdollisimman paljon kokoajan.

Kyselkää tarjouksia avaimet käteen periaatteella.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
22 VASTAUSTA:
Soitin isännöitsijälle. Mittaus tehdään siis siksi, kun kylppäri on alkuperäinen. Jos vikaa ei löydy, ei aleta myöskään tekemään vielä mitään. Jos vikaa löytyy, mikä kuulemma on todennäköistä, tehdään remppa jossa kuivatuksen ja eristeet maksaa taloyhtiö, pintamateriaalit minä? Eli tarkoittaako tuo pintamateriaalit laattoja ym. Eihän se sitten kauhean kalliiksi tulisikaan ja saisin uuden kylppärin, hitsi, melkein toivon jotain häikkää tuolla olevan:)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Soitin isännöitsijälle. Mittaus tehdään siis siksi, kun kylppäri on alkuperäinen. Jos vikaa ei löydy, ei aleta myöskään tekemään vielä mitään. Jos vikaa löytyy, mikä kuulemma on todennäköistä, tehdään remppa jossa kuivatuksen ja eristeet maksaa taloyhtiö, pintamateriaalit minä? Eli tarkoittaako tuo pintamateriaalit laattoja ym. Eihän se sitten kauhean kalliiksi tulisikaan ja saisin uuden kylppärin, hitsi, melkein toivon jotain häikkää tuolla olevan:)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
Soitin isännöitsijälle. Mittaus tehdään siis siksi, kun kylppäri on alkuperäinen. Jos vikaa ei löydy, ei aleta myöskään tekemään vielä mitään. Jos vikaa löytyy, mikä kuulemma on todennäköistä, tehdään remppa jossa kuivatuksen ja eristeet maksaa taloyhtiö, pintamateriaalit minä? Eli tarkoittaako tuo pintamateriaalit laattoja ym. Eihän se sitten kauhean kalliiksi tulisikaan ja saisin uuden kylppärin, hitsi, melkein toivon jotain häikkää tuolla olevan:)
märkätilojen kunnostusta.

Pintamittaus on epäluotettava antamaan tietoa kunnosta.
Jos poraillaan reikiä kunnostuksen tarve on sen jälkeen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
taloyhtiöstä kyse.
Tutkimisen jälkeen asiat menee yhtiökokouksen päätettäviksi.

Tuo ylenmääräinen ilmastointi ei liene tarpeen, pieni kosteaan tilaan sijoitettu kuivuri ja normaali ilmastointi tulee paljon halvemmaksi käytössä.

Mikäli talon lämmitys on vesikierrolla, lattialämmitys kannattaa myös laittaa samaan systeemiin. Vaikka sähkölämmitys on halpa rakennettaessa, asukas maksaa lopun ikäänsä nousseita sähkölaskuja voimatta niihin vaikuttaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
Soitin isännöitsijälle. Mittaus tehdään siis siksi, kun kylppäri on alkuperäinen. Jos vikaa ei löydy, ei aleta myöskään tekemään vielä mitään. Jos vikaa löytyy, mikä kuulemma on todennäköistä, tehdään remppa jossa kuivatuksen ja eristeet maksaa taloyhtiö, pintamateriaalit minä? Eli tarkoittaako tuo pintamateriaalit laattoja ym. Eihän se sitten kauhean kalliiksi tulisikaan ja saisin uuden kylppärin, hitsi, melkein toivon jotain häikkää tuolla olevan:)
Pelkällä kosteusmittauksella ei voi todeta laatoitetun kylpyhuoneen kuntoa. Laatoituksen alla on lähes aina kosteutta ja mittari antaa korkeita lukemia. Tästä ei voi vielä päätellä yhtään mitään.

Pelkän kosteusmittauksen tuloksen perusteella remontti voi olla täysin turha. Vuoden päästä kun mitataan uudestaan niin taas saadaan korkeita lukemia ja taas kylppäri pitää purkaa. Näin tämä jatkuu loputtomiin, jos käytetään kosteusmittausta arvoitaessa kylpyhuoneen korjaustarvetta.

Syynä on se yksinkertainen tosiasia, että tavallinen saumalaasti päästää veden laattojen alle muutamasassa minuutissa. Mittausta varten ei tarvitse olla käyttämättä kylpyhuonetta, laattojen alla olevan kosteuden haihtumiseen tarvitaan viikkoja tai jopa kuukausia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suosittamaan kirjoitti:
märkätilojen kunnostusta.

Pintamittaus on epäluotettava antamaan tietoa kunnosta.
Jos poraillaan reikiä kunnostuksen tarve on sen jälkeen.
Ei kai kukaan nyt sentään laatotuksen läpi poraa. Jos porataan niin tietysti takakautta, josta otetaan mikrobinäyte.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Miten porataan ?! kirjoitti:
Ei kai kukaan nyt sentään laatotuksen läpi poraa. Jos porataan niin tietysti takakautta, josta otetaan mikrobinäyte.
Mitens lattia?

entä naapurin välinen seinä?

Ulkoseinä?

Höntti odottaa jeesuksen vastausta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
Soitin isännöitsijälle. Mittaus tehdään siis siksi, kun kylppäri on alkuperäinen. Jos vikaa ei löydy, ei aleta myöskään tekemään vielä mitään. Jos vikaa löytyy, mikä kuulemma on todennäköistä, tehdään remppa jossa kuivatuksen ja eristeet maksaa taloyhtiö, pintamateriaalit minä? Eli tarkoittaako tuo pintamateriaalit laattoja ym. Eihän se sitten kauhean kalliiksi tulisikaan ja saisin uuden kylppärin, hitsi, melkein toivon jotain häikkää tuolla olevan:)
taloyhtiötä oikein asiallisesti? Miksi odotetaan, että vahinko on jo tapahtunut? Tulisi paljon halvemmaksi saneerata ennen vahinkoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei voi mitään kirjoitti:
Mitens lattia?

entä naapurin välinen seinä?

Ulkoseinä?

Höntti odottaa jeesuksen vastausta!
Miksi lattia ? Ei betonilattiassa homeet kasva, ihan sama vaikka olis märkä, mitä V:n väliä sillä on ?

Mitääs naapurista, mikä huolettaa ? Ei kai niitä näyttehiä joka seinästä tarvihe ottaa. Miksi ulkoseinä olisi joku onkelma, jos on tiiliseinä niin helpostihan saumasta läpi pääsee kiviporalla. On muuten ,menthykin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sitä kirjoitti:
taloyhtiötä oikein asiallisesti? Miksi odotetaan, että vahinko on jo tapahtunut? Tulisi paljon halvemmaksi saneerata ennen vahinkoa.
kun kylpyhuoneen kunto on helposti todettavissa (ei kiutenkaan kosteusmittauksella). En minäkään mene umpisuolenleikkaukseen varmuuden vuoksi vaikka suoli onkin jo aika vanha.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Höntille kirjoitti:
Miksi lattia ? Ei betonilattiassa homeet kasva, ihan sama vaikka olis märkä, mitä V:n väliä sillä on ?

Mitääs naapurista, mikä huolettaa ? Ei kai niitä näyttehiä joka seinästä tarvihe ottaa. Miksi ulkoseinä olisi joku onkelma, jos on tiiliseinä niin helpostihan saumasta läpi pääsee kiviporalla. On muuten ,menthykin.
>> Ei betonilattiassa homeet kasva, ihan sama vaikka olis märkä,
___________________________________________________

Näin aluksi sanon, että terveisiä perseestä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
Soitin isännöitsijälle. Mittaus tehdään siis siksi, kun kylppäri on alkuperäinen. Jos vikaa ei löydy, ei aleta myöskään tekemään vielä mitään. Jos vikaa löytyy, mikä kuulemma on todennäköistä, tehdään remppa jossa kuivatuksen ja eristeet maksaa taloyhtiö, pintamateriaalit minä? Eli tarkoittaako tuo pintamateriaalit laattoja ym. Eihän se sitten kauhean kalliiksi tulisikaan ja saisin uuden kylppärin, hitsi, melkein toivon jotain häikkää tuolla olevan:)
Laattojen lisäksi sinun on ostettava mieluiten laadukkaat laatat, ei halpoja ja maksettava myös laattatöihin käytettävät aineet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
varmuuden vuoksi kirjoitti:
kun kylpyhuoneen kunto on helposti todettavissa (ei kiutenkaan kosteusmittauksella). En minäkään mene umpisuolenleikkaukseen varmuuden vuoksi vaikka suoli onkin jo aika vanha.
varmistetaan, etteivät homeongelmat vähene Suomessa koskaan. Kattoakaan et ilmeisesti korjaa ennen kuin vedet ovat lorahtaneet sisään. Salaojat kunnostat vasta, kun kosteus on noussut rakennuksiin. Vesieristeet asennat vasta, kun kosteus on turmellut rakenteet. Auton huollat vasta, kun moottori on leikannut kiinni....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kiteytyy tässä kirjoitti:
>> Ei betonilattiassa homeet kasva, ihan sama vaikka olis märkä,
___________________________________________________

Näin aluksi sanon, että terveisiä perseestä!
niin ei kasva. Kostean ja likaisen betonin pinnalla voi olla bakteerikasvustoja ja karbonatisoutumisen jälkeen myös homekasvustoja. Mutta betonissa ei kasva, mites nyt sanot ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
logiikalla kirjoitti:
varmistetaan, etteivät homeongelmat vähene Suomessa koskaan. Kattoakaan et ilmeisesti korjaa ennen kuin vedet ovat lorahtaneet sisään. Salaojat kunnostat vasta, kun kosteus on noussut rakennuksiin. Vesieristeet asennat vasta, kun kosteus on turmellut rakenteet. Auton huollat vasta, kun moottori on leikannut kiinni....
Voi ku oot viisas. Paikkautan hampaani viimeistään silloin kun särkee.Kynnet leikaan, kunnäen että ovat pitkä. Parrankin ajan kun siltä näyttää. Katon korjaan kun siltä näyttää. Salojat korjaan, jos ne ovat tukossa. Mikä tässä on ihmeellistä.

Kylpyhuoneen saneeraan ,jos on jokin onkelma. Pelkkä ikä ei sitä ole.

Jos kylppäri on kestänyt virheeettömänä 20 vuotta, kestää se vielä 10 vuotta. Jos nyt saneeraan turhan takia on se uusi kylppäri 10 vuoden kuluttua jo 10 vuotta vanha ja laskelmiesi mukaan ikänsä puolesta kallistumassa loppuaan kohti.

Homeonkelmat korjataan kun niitä on. Normaalit huollot ja tarkastukset pitää tehdä säännöllisesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Turha mittaus kirjoitti:
Pelkällä kosteusmittauksella ei voi todeta laatoitetun kylpyhuoneen kuntoa. Laatoituksen alla on lähes aina kosteutta ja mittari antaa korkeita lukemia. Tästä ei voi vielä päätellä yhtään mitään.

Pelkän kosteusmittauksen tuloksen perusteella remontti voi olla täysin turha. Vuoden päästä kun mitataan uudestaan niin taas saadaan korkeita lukemia ja taas kylppäri pitää purkaa. Näin tämä jatkuu loputtomiin, jos käytetään kosteusmittausta arvoitaessa kylpyhuoneen korjaustarvetta.

Syynä on se yksinkertainen tosiasia, että tavallinen saumalaasti päästää veden laattojen alle muutamasassa minuutissa. Mittausta varten ei tarvitse olla käyttämättä kylpyhuonetta, laattojen alla olevan kosteuden haihtumiseen tarvitaan viikkoja tai jopa kuukausia.
Jos kylppäri on rakennettu -83, siellä tuskin on laattoja.....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
loogikollille kirjoitti:
Voi ku oot viisas. Paikkautan hampaani viimeistään silloin kun särkee.Kynnet leikaan, kunnäen että ovat pitkä. Parrankin ajan kun siltä näyttää. Katon korjaan kun siltä näyttää. Salojat korjaan, jos ne ovat tukossa. Mikä tässä on ihmeellistä.

Kylpyhuoneen saneeraan ,jos on jokin onkelma. Pelkkä ikä ei sitä ole.

Jos kylppäri on kestänyt virheeettömänä 20 vuotta, kestää se vielä 10 vuotta. Jos nyt saneeraan turhan takia on se uusi kylppäri 10 vuoden kuluttua jo 10 vuotta vanha ja laskelmiesi mukaan ikänsä puolesta kallistumassa loppuaan kohti.

Homeonkelmat korjataan kun niitä on. Normaalit huollot ja tarkastukset pitää tehdä säännöllisesti.
että 80-luvun kylppärit ovat aiheuttaneet valtavia onKelmia, koska tuolloin ei vielä ymmärretty asentaa vesieristeitä. 60- ja 70-luvuilla oli suihkujen sijaan enemmän ammeita (siitä nimitys kylpyhuone), jotka eivät aiheuta rakenteille sellaista kosteusrasitetta kuin suihkut. Lisäksi yleisesti käytettiin muovipinnoitteita, jotka ovat jo itsessään vesieristeitä. Niistäkin on myöhemmin tullut ongelmia, kun ammeet on poistettu eikä sitä ole huomioitu muissa rakenteissa.

Kaikki nämä vesieristämättömät tilat pitäisi nyt kiireesti saneerata ja olla onnellisia, jos jostain syystä rakenteet eivät vielä ole ehtineet vaurioitua, koska silloin päästään huomattavasti halvemmilla korjauskustannuksilla.

Sama juttu tuo salaojien korjaaminen vasta, kun ne ovat tukossa. Ennen kuin se tukkeutuminen huomataan, talo voi olla jo lähellä purkukuntoa.

Vertauksesi ihmisruumiiseen on äärettömän typerää. Luonto on suunnitellut ihmiset sellaisiksi, että kaikkien sen osien voidaan olettaa kestävän koko ihmisen elinkaaren. Mitään määräajoin uusittavia elimiä ei ole niin kuin talojen rakenteissa. Ihmisessäkin voi toki olla myös rakennus- ym. virheitä ja vikoja, jolloin joudutaan kirurgoimaan tai jopa vaihtamaan osia, jottei tulisi vielä suurempaa vahinkoa. Kylpyhuoneissa tällainen kohtalokas rakennusvirhe on vesieristyksen puuttuminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kun ei kasva, kirjoitti:
niin ei kasva. Kostean ja likaisen betonin pinnalla voi olla bakteerikasvustoja ja karbonatisoutumisen jälkeen myös homekasvustoja. Mutta betonissa ei kasva, mites nyt sanot ?
Mikrobeilla ei ole mitään ongelmia päästä tunkeutumaan myös syvälle betonin sisälle huokosiin ja muodostaa kasvustoja sinnekin. Betonimassassa on jo lähtökohtaisestikin valmiina mikrobeja, jotka kosteuden vaikutuksesta voivat lähteä lisääntymään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lookikko kirjoitti:
että 80-luvun kylppärit ovat aiheuttaneet valtavia onKelmia, koska tuolloin ei vielä ymmärretty asentaa vesieristeitä. 60- ja 70-luvuilla oli suihkujen sijaan enemmän ammeita (siitä nimitys kylpyhuone), jotka eivät aiheuta rakenteille sellaista kosteusrasitetta kuin suihkut. Lisäksi yleisesti käytettiin muovipinnoitteita, jotka ovat jo itsessään vesieristeitä. Niistäkin on myöhemmin tullut ongelmia, kun ammeet on poistettu eikä sitä ole huomioitu muissa rakenteissa.

Kaikki nämä vesieristämättömät tilat pitäisi nyt kiireesti saneerata ja olla onnellisia, jos jostain syystä rakenteet eivät vielä ole ehtineet vaurioitua, koska silloin päästään huomattavasti halvemmilla korjauskustannuksilla.

Sama juttu tuo salaojien korjaaminen vasta, kun ne ovat tukossa. Ennen kuin se tukkeutuminen huomataan, talo voi olla jo lähellä purkukuntoa.

Vertauksesi ihmisruumiiseen on äärettömän typerää. Luonto on suunnitellut ihmiset sellaisiksi, että kaikkien sen osien voidaan olettaa kestävän koko ihmisen elinkaaren. Mitään määräajoin uusittavia elimiä ei ole niin kuin talojen rakenteissa. Ihmisessäkin voi toki olla myös rakennus- ym. virheitä ja vikoja, jolloin joudutaan kirurgoimaan tai jopa vaihtamaan osia, jottei tulisi vielä suurempaa vahinkoa. Kylpyhuoneissa tällainen kohtalokas rakennusvirhe on vesieristyksen puuttuminen.
on muovitapetit ja amme. Yksi "tutavamies" käväisi tänään ja totesi että ellei kosteutta löydy, voisi laatat laittaa suoraan tapetin päälle koska se olisi täydellinen eriste... Pitääkö paikkaansa? Tapetti tuntuu kyllä olevan hyvin kiinni ja ehyt!! Sanokaas mielipiteenne kun täällä tuntuu olevan asiasta jotain tietäviä:)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
on muovitapetit ja amme. Yksi "tutavamies" käväisi tänään ja totesi että ellei kosteutta löydy, voisi laatat laittaa suoraan tapetin päälle koska se olisi täydellinen eriste... Pitääkö paikkaansa? Tapetti tuntuu kyllä olevan hyvin kiinni ja ehyt!! Sanokaas mielipiteenne kun täällä tuntuu olevan asiasta jotain tietäviä:)
ja ei niin saa tehdä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
on muovitapetit ja amme. Yksi "tutavamies" käväisi tänään ja totesi että ellei kosteutta löydy, voisi laatat laittaa suoraan tapetin päälle koska se olisi täydellinen eriste... Pitääkö paikkaansa? Tapetti tuntuu kyllä olevan hyvin kiinni ja ehyt!! Sanokaas mielipiteenne kun täällä tuntuu olevan asiasta jotain tietäviä:)
Ensinnäkin muovipinnoitteisissa kylpyhuoneissa on käytetty 60 cm:n runkojakoa ja laatat vaativat 40 cm. Lisäksi vaikka muovitapetti olisi ehjänkin näköinen sen vedeneristyskyky on jo olematon, jos se on alkuperäinen eikä ainakaan suihkutilaan riittävä.

Täältä hieman lisätietoa:

http://www.nordius.fi/index.php?pg_id=10&alaid=27&page_id=208

" Asunto-osakeyhtiöissä pesuhuoneissa oli ennen pääsääntöisesti muovipinnoite. Sen päälle arvon-korotusrakentamisena on tehty laatoitus. Menettely oli yleinen vielä 1990 –luvulla. Laatoituksesta on tullut vahinkoriski.

Yleisimmät virheet

Laatoituksessa muovipinnoitteen päälle olen havainnut seuraavat yleiset virheet:

1. Seinien runkojakoa ei ole vahvistettu

Levyrakenteissa seinien runkojako oli yleensä 600 mm. Laatoituksessa runkojako tulisi olla 400 mm tai vähemmän. Jos laatoituksen yhteydessä runkojakoa ei muuteteta, seinän lisääntynyt paino aiheuttaa levyrakenteissa taipumia ja laatat tai saumat saattavat halkeilla. Vesi pääsee helpommin vedeneristeeseen ja sieltä rakenteisiin kohdassa 3 mainitusta syystä.

2. Lattiakaivon korokerengas on tiivistämättä

Laatoitus korottaa pinnoitetta laatan paksuuden verran. Korotus on hoidettu korokerenkaalla. Syntynyt rako on ”tiivistetty” silikonimassalla, joka ei ole vedeneriste. Se kuluu pois jossain ajassa. Lattiakaivon ympäristö rakenteessa tulee kosteaksi.

3. Laatan alla olevan muovimaton vedeneristekyky heikkenee

Muovimaton tekninen käyttöikä on korkeintaan 15 vuotta. Muovi sisältää liuotteita, jotka haihtu-vat jatkuvasti ja matto kuivuu ja kutistuu. Myös liima vanhenee. Kutistuminen johtaa saumojen aukeamiseen ja maton irtoamiseen alustastaan. Laatoitus näyttää lyhentävän muovipinnoitteen käyttöikää vedeneristeenä. Monesti laatoitukseen on ryhdytty, kun muovimaton käyttöikä on jo kulumassa umpeen tai on jo ohi. Nykyisin muovimattoa voi käyttää vedeneristeenä vain silloin, kun se on pintamateriaalina. "
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
huokoista kirjoitti:
Mikrobeilla ei ole mitään ongelmia päästä tunkeutumaan myös syvälle betonin sisälle huokosiin ja muodostaa kasvustoja sinnekin. Betonimassassa on jo lähtökohtaisestikin valmiina mikrobeja, jotka kosteuden vaikutuksesta voivat lähteä lisääntymään.
Betonin alkaalisuudesta johtuen mikrobikasvu siinä on pientä,eri asia on pinta joka voi homehtua ollessaan vapaaseen ilmaan kosketuksissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taloyhtiö maksaa vesieristykseen asti ja sinä kaikki siitä eteenpäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Tarkoittaa siis mitä??
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sinkkuäiti kirjoitti:
Tarkoittaa siis mitä??
Notta sinä maksat kaiken vesieristyksen päälle tulevan eli lattialämmityksen, laatoituksen ja kalusteet mukaanlukien WC-istuimen, käsienpesualtaa, suihkun, hanat jne.

Tuo siis, jos vaurioita löytyy. Jos ei löydy mitään, remonttiin ei ryhdytä paitsi tietysti, jos haluat itse maksaa aivan kaiken.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sdgsdgsdg kirjoitti:
Notta sinä maksat kaiken vesieristyksen päälle tulevan eli lattialämmityksen, laatoituksen ja kalusteet mukaanlukien WC-istuimen, käsienpesualtaa, suihkun, hanat jne.

Tuo siis, jos vaurioita löytyy. Jos ei löydy mitään, remonttiin ei ryhdytä paitsi tietysti, jos haluat itse maksaa aivan kaiken.
Eihän tuo tosiaan sitten niin kauheaa oliskaan jos jotain löytyisi. Remonttia kun olen jokatapauksessa suunnitellut.

Näin jo mielessäni iiiisot pinot laskuja kaikenmaailman vesieristyksistä, kuivatuksista ym. ym.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sdgsdgsdg kirjoitti:
Notta sinä maksat kaiken vesieristyksen päälle tulevan eli lattialämmityksen, laatoituksen ja kalusteet mukaanlukien WC-istuimen, käsienpesualtaa, suihkun, hanat jne.

Tuo siis, jos vaurioita löytyy. Jos ei löydy mitään, remonttiin ei ryhdytä paitsi tietysti, jos haluat itse maksaa aivan kaiken.
jos taloyhtiö haluaa mitata ja alkaa sitten tekemään remonttia, niin kyllä ne sen sitten kuntoonkin laittaa, tietysti alkuperäisen tasoisilla materiaaleilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tuo pätee ainoastaan tilanteissa, jossa osakas itse haluaa esim. sisutuksellisista syistä tehdä kylppäriremontin.

Jos rakenteissa on vikaa taloyhtiö maksaa kaiken alkuperäistä tasoa vastaavaksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
viesti on totta kirjoitti:
jos taloyhtiö haluaa mitata ja alkaa sitten tekemään remonttia, niin kyllä ne sen sitten kuntoonkin laittaa, tietysti alkuperäisen tasoisilla materiaaleilla.
Jos taloyhtiö tekee tutkimuksia se tarkoittaa sitä että kaikki maksaa sen ainakin yhtiövuokrissa. Ei taloyhtiöllä mitään muuta tuloa ole kuin osakkeenomistajat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
taas... kirjoitti:
Tuo pätee ainoastaan tilanteissa, jossa osakas itse haluaa esim. sisutuksellisista syistä tehdä kylppäriremontin.

Jos rakenteissa on vikaa taloyhtiö maksaa kaiken alkuperäistä tasoa vastaavaksi.
Kyllä kaikki kosteuseristykset ym tulee kaikkien maksettaviksi täysmääräisenä. Miksi asukkaat paukuttelevat henskeitä kun kaikkiin huoneisiin tehdään remonteja. Kyllä ne itse joutuu omasta pussista maksamaan lopulta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
myös tutkimukset kirjoitti:
Jos taloyhtiö tekee tutkimuksia se tarkoittaa sitä että kaikki maksaa sen ainakin yhtiövuokrissa. Ei taloyhtiöllä mitään muuta tuloa ole kuin osakkeenomistajat.
taloyhtiöllä on paljon vuokratulojakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sdgsdgsdg kirjoitti:
Notta sinä maksat kaiken vesieristyksen päälle tulevan eli lattialämmityksen, laatoituksen ja kalusteet mukaanlukien WC-istuimen, käsienpesualtaa, suihkun, hanat jne.

Tuo siis, jos vaurioita löytyy. Jos ei löydy mitään, remonttiin ei ryhdytä paitsi tietysti, jos haluat itse maksaa aivan kaiken.
jotain asiasta tietäisit, tietäisit myös senkin, että lattialämmitys tulee AINA vesieristeen alle!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sdgsdgsdg kirjoitti:
Notta sinä maksat kaiken vesieristyksen päälle tulevan eli lattialämmityksen, laatoituksen ja kalusteet mukaanlukien WC-istuimen, käsienpesualtaa, suihkun, hanat jne.

Tuo siis, jos vaurioita löytyy. Jos ei löydy mitään, remonttiin ei ryhdytä paitsi tietysti, jos haluat itse maksaa aivan kaiken.
asennetaan aina ja ehdottomasti vedeneristeiden alle !!!!!

Tämä on ehdotonta...!! tietää amatimies....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
jos isännöitsijä haluaa kosteusmittauksen teettää.
Meillä oli juuri samanlainen tapaus omassa osakkeessamme.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Meidän taloyhtiössä on sellainen käytäntö, että jokaiselle vuodelle on varattu oma summa juuri näitä tapauksia varten, eli naapurin papan ei tarvitse kaivaa nitroja jos meille tulee remppa... Tuota rahaa maksetaan tottakai joka kuukausi pieni summa vastikkeessa, mutta se on mielestäni loistava tapa varautua "pahanpäivän varalle" ja jos mitään remppoja ei tarvitse tehdä, on taloyhtiön tili ainakin plussalla. Eikai kukaan taloyhtiö ihan niin tiukilla ole, että pikkuinenkin remppa korottaa vastikkeita, eihän???
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Isännöitsijä haluaa teettää kosteusmittauksen meille

miten homma käytännössä sujuu? Kuka maksaa?

Miten osakeyhtiössä kosteantilan remonttikustannukset menee. Maksaako asukas kaiken vai?? Ollaan ostettu tämä asunto kaksi vuotta sitten. Tämä on rakennettu -83 ja kylppäri on alkuperäisessä kunnossa.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta