HO-tuomion purku

Millaisilla edellytyksillä voi hakea HO:n tuomioon purkua ja
mistä sitä haetaan?

Onko joskus saatu purku HO:n tuomioon?
Ilmianna
Jaa

34 Vastausta



Kyllä niitäkintapauksia on; mutta KKO on ottanut kovenevan linjan käsitellessään ns. siviiliasioita; joita kuuleman mukaan on enää 5 % tapauksista.

Valitusluvan hakeminen ei ole älyttämän kallis; mutta jos valitusluvan saa voit varautua pitkään odotukseen.

Tietämättä tapauksesta keskustele asiantuntijan kansaa; mutta älä saman, joka on asiaa hoitanut tähän asti !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
18 VASTAUSTA:
KKO ei käy enää, mutta onko muuta tietä tuomion purkuun?

Onko siinä onnistuttu joskus?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
onko muuta kirjoitti:
KKO ei käy enää, mutta onko muuta tietä tuomion purkuun?

Onko siinä onnistuttu joskus?
purku onnistuu, pätevät perustelut oltava, onnistuu kyllä.

Kaksi varmmaa syytä tuomion purkuun on tuomarivirhe/käsittely tai perätön lausuma, joiden mukaan tuomio ei ole lainvoimainen.

Muita mahdollisia purkusyitä vois olla jääviyskysymykset ja uusi tuomioon vaikuttava esille tullut seikka joka ei ole jostain syystä ollut oikeuden tiedossa päätöstä annettaessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kokemuksella kirjoitti:
purku onnistuu, pätevät perustelut oltava, onnistuu kyllä.

Kaksi varmmaa syytä tuomion purkuun on tuomarivirhe/käsittely tai perätön lausuma, joiden mukaan tuomio ei ole lainvoimainen.

Muita mahdollisia purkusyitä vois olla jääviyskysymykset ja uusi tuomioon vaikuttava esille tullut seikka joka ei ole jostain syystä ollut oikeuden tiedossa päätöstä annettaessa.
Pitääkö valittaa tai tehdä kantelu johonkin paikkaan, jos haluaa, että HO:n tuomio puretaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
voi onnistua kirjoitti:
Pitääkö valittaa tai tehdä kantelu johonkin paikkaan, jos haluaa, että HO:n tuomio puretaan?
haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Tässä pykälät tuomiovirhekantelusta ja tuomionpurusta (oikeudenkäymiskaari 31 luku):

31 LUKU (20.2.1960/109)
Ylimääräisestä muutoksenhausta
Kantelu
1 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:

1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;

2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;

3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai

4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

2 § (20.2.1960/109)
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.

Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.

Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen lopulliseksi jääneen ratkaisun antamisesta. (26.8.2005/666)

3 § (20.2.1960/109)
Kantelukirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Kirjelmään on liitettävä tuomio, josta kannellaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin viitataan.

4 § (20.2.1960/109)
Jollei kantelukirjelmään ole liitetty tuomiota, josta kannellaan, taikka jos kirjelmä on niin puutteellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkaista, kantelijaa on kehotettava korjaamaan puute määräajassa uhalla, että jos hän sen laiminlyö, kantelu jätetään tutkimatta. Kehotus saadaan lähettää postitse kantelijan ilmoittamalla osoitteella. (2.2.1979/104)

Jollei kantelua jätetä tutkimatta tai selvästi perusteettomana hylätä, sen johdosta on vastapuolelta tai muulta, jonka oikeutta kantelu koskee, vaadittava kirjallinen vastaus, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta. Tarvittaessa on vaadittava myös asianomaisen tuomarin lausunto tai selitys.

Milloin syytä on, voidaan ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota toistaiseksi ole pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

5 § (2.2.1979/104)
Jos havaitaan tarvittavan lisäselvitystä ennen kuin asia voidaan ratkaista, tuomioistuimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisen selvityksen hankkimiseksi. Suullisen käsittelyn toimittamisesta kantelua koskevissa asioissa on voimassa, mitä suullisen käsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa on muutoin säädetty.

6 § (20.2.1960/109)
Jos havaitaan, että tuomiovirhe on tapahtunut, poistettakoon tuomio kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin ja juttu osoitettakoon, jos se on käsiteltävä uudestaan, siihen oikeuteen, missä tuomiovirhe on tapahtunut. Tällöin on myös määrättävä, minkä ajan kuluessa ja millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi.

Lainvoiman saaneen «tuomion» purkaminen
7 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka «tuomion» on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

8 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

8 a § (16.5.2003/360)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai

3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.

9 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava; tai

2) jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä. (19.7.1974/622)

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka «tuomion» on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

9 a § (8.8.1997/755)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa myös, jos siinä rangaistusta määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä säädetyin tavoin otettu huomioon toinen rangaistus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittemmin poistettu taikka sen perustana ollut syyte on kokonaan tai osittain hylätty tai rangaistus on muuten olennaisesti muuttunut.

9 b § (30.12.2003/1290)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa myös, jos henkilöä on pyydetty luovutettavaksi Suomeen suorittamaan rikoslain 7 luvun nojalla tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta, eikä luovuttaminen ole mahdollista kaikista yhteiseen vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista, tai luovuttamiseen ei jonkin rikoksen osalta suostuta. Tällöin korkeimman oikeuden on määrättävä rangaistus erikseen niistä rikoksista, joiden osalta luovuttaminen on mahdollista tai luovuttamiseen suostutaan, sekä muista rikoksista. Näin määrättävät rangaistukset eivät yhteensä saa olla ankarammat kuin alkuperäinen yhteinen vankeusrangaistus.

9 c § (30.12.2003/1290)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että menettämisseuraamusta ei ole tuomittu tai että se on tuomittu olennaisesti lievempänä kuin se olisi tullut tuomita; tai

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen tai menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen olennaisesti ankarampana.

Tuomiota ei pureta 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä tuomioistuimessa, joka on «tuomion» antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

10 § (20.2.1960/109)
«Tuomion» purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)

Riita-asiassa annetun «tuomion» purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

11 § (20.2.1960/109)
Jos jotakuta on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä, voidaan lainvoiman saanut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemiseksi purkaa määräajasta riippumatta. Tällöin voidaan rikosasiassa annettu tuomio 9 §: n säännösten estämättä purkaa ja myös välittömästi oikaista syytetyn vahingoksikin, milloin erehdys on johtunut hänen syystään.

12 § (20.2.1960/109)
«Tuomion» purkamista haetaan korkeimmalta oikeudelta, jollei 14 a §:stä muuta johdu. (26.8.2005/666)

Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan.

Jos hakemus nojautuu 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on hakijan ilmoitettava, minkä vuoksi kysymyksessä olevaan seikkaan tai todisteeseen ei ole vedottu oikeudenkäynnissä.

13 § (20.2.1960/109)
Hakemuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 4 ja 5 §:ssä on kantelun kohdalta säädetty.

14 § (20.2.1960/109)
Jos «tuomion» purkamista koskevaan hakemukseen suostutaan ja jutun uusi käsittely havaitaan tarpeelliseksi, määrätköön korkein oikeus, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa sekä millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmalla oikeudella on kuitenkin valta välittömästi oikaista tuomiota, milloin asia havaitaan selväksi eikä hakemus koske rikosasiassa annetun «tuomion» purkamista syytetyn vahingoksi.

Jos juttu on asianosaisen toimenpiteestä otettava uudelleen käsiteltäväksi ja tämä laiminlyö, mitä hänelle on siinä suhteessa määrätty, tahi jää saapumatta siihen oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa jutun ensimmäinen käsittely on määrätty tapahtuvaksi, raukeaa «purku».

14 a § (26.8.2005/666)
Siitä poiketen, mitä 12 §:ssä säädetään, «tuomion» purkamista haetaan siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa:

1) rikosasiassa annetun «tuomion» purkamista tai oikaisemista siksi, että henkilöä on käsitelty toisena tai väärällä nimellä;

2) poissaolon johdosta määrätyn seuraamuksen poistamista laillisen esteen vuoksi; taikka

3) «tuomion» purkamista tai oikaisemista 9 a §:n nojalla.

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakemus hyväksytään, tuomioistuin voi samalla oikaista tuomiota.

Sen lisäksi, mitä 3–5 §:ssä säädetään, hakemuksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.

15 § (16.5.2003/360)
Jos rikosjutussa on tehty vahingonkorvaus- tai muu yksityisoikeudellinen vaatimus, on jutussa annetun «tuomion» purkamista koskevassa asiassa tältä osalta sovellettava riitajutussa annetun «tuomion» purkamista koskevia säännöksiä. Jos tuomio puretaan rangaistusvaatimusta tai menettämisvaatimusta koskevalta osalta, voidaan tuomio edellä sanotun estämättä samalla purkaa myös yksityisoikeudellista vaatimusta koskevalta osalta.

16 § (20.2.1960/109)
Mitä edellä tässä luvussa on säädetty lainvoiman saaneesta tuomiosta, on vastaavasti sovellettava, milloin kysymys on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
purkamista kirjoitti:
haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Tässä pykälät tuomiovirhekantelusta ja tuomionpurusta (oikeudenkäymiskaari 31 luku):

31 LUKU (20.2.1960/109)
Ylimääräisestä muutoksenhausta
Kantelu
1 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:

1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;

2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;

3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai

4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

2 § (20.2.1960/109)
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.

Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.

Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen lopulliseksi jääneen ratkaisun antamisesta. (26.8.2005/666)

3 § (20.2.1960/109)
Kantelukirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Kirjelmään on liitettävä tuomio, josta kannellaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin viitataan.

4 § (20.2.1960/109)
Jollei kantelukirjelmään ole liitetty tuomiota, josta kannellaan, taikka jos kirjelmä on niin puutteellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkaista, kantelijaa on kehotettava korjaamaan puute määräajassa uhalla, että jos hän sen laiminlyö, kantelu jätetään tutkimatta. Kehotus saadaan lähettää postitse kantelijan ilmoittamalla osoitteella. (2.2.1979/104)

Jollei kantelua jätetä tutkimatta tai selvästi perusteettomana hylätä, sen johdosta on vastapuolelta tai muulta, jonka oikeutta kantelu koskee, vaadittava kirjallinen vastaus, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta. Tarvittaessa on vaadittava myös asianomaisen tuomarin lausunto tai selitys.

Milloin syytä on, voidaan ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota toistaiseksi ole pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

5 § (2.2.1979/104)
Jos havaitaan tarvittavan lisäselvitystä ennen kuin asia voidaan ratkaista, tuomioistuimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisen selvityksen hankkimiseksi. Suullisen käsittelyn toimittamisesta kantelua koskevissa asioissa on voimassa, mitä suullisen käsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa on muutoin säädetty.

6 § (20.2.1960/109)
Jos havaitaan, että tuomiovirhe on tapahtunut, poistettakoon tuomio kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin ja juttu osoitettakoon, jos se on käsiteltävä uudestaan, siihen oikeuteen, missä tuomiovirhe on tapahtunut. Tällöin on myös määrättävä, minkä ajan kuluessa ja millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi.

Lainvoiman saaneen «tuomion» purkaminen
7 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka «tuomion» on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

8 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

8 a § (16.5.2003/360)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai

3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.

9 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava; tai

2) jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä. (19.7.1974/622)

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka «tuomion» on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

9 a § (8.8.1997/755)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa myös, jos siinä rangaistusta määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä säädetyin tavoin otettu huomioon toinen rangaistus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittemmin poistettu taikka sen perustana ollut syyte on kokonaan tai osittain hylätty tai rangaistus on muuten olennaisesti muuttunut.

9 b § (30.12.2003/1290)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa myös, jos henkilöä on pyydetty luovutettavaksi Suomeen suorittamaan rikoslain 7 luvun nojalla tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta, eikä luovuttaminen ole mahdollista kaikista yhteiseen vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista, tai luovuttamiseen ei jonkin rikoksen osalta suostuta. Tällöin korkeimman oikeuden on määrättävä rangaistus erikseen niistä rikoksista, joiden osalta luovuttaminen on mahdollista tai luovuttamiseen suostutaan, sekä muista rikoksista. Näin määrättävät rangaistukset eivät yhteensä saa olla ankarammat kuin alkuperäinen yhteinen vankeusrangaistus.

9 c § (30.12.2003/1290)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että menettämisseuraamusta ei ole tuomittu tai että se on tuomittu olennaisesti lievempänä kuin se olisi tullut tuomita; tai

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen tai menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen olennaisesti ankarampana.

Tuomiota ei pureta 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä tuomioistuimessa, joka on «tuomion» antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

10 § (20.2.1960/109)
«Tuomion» purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)

Riita-asiassa annetun «tuomion» purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

11 § (20.2.1960/109)
Jos jotakuta on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä, voidaan lainvoiman saanut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemiseksi purkaa määräajasta riippumatta. Tällöin voidaan rikosasiassa annettu tuomio 9 §: n säännösten estämättä purkaa ja myös välittömästi oikaista syytetyn vahingoksikin, milloin erehdys on johtunut hänen syystään.

12 § (20.2.1960/109)
«Tuomion» purkamista haetaan korkeimmalta oikeudelta, jollei 14 a §:stä muuta johdu. (26.8.2005/666)

Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan.

Jos hakemus nojautuu 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on hakijan ilmoitettava, minkä vuoksi kysymyksessä olevaan seikkaan tai todisteeseen ei ole vedottu oikeudenkäynnissä.

13 § (20.2.1960/109)
Hakemuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 4 ja 5 §:ssä on kantelun kohdalta säädetty.

14 § (20.2.1960/109)
Jos «tuomion» purkamista koskevaan hakemukseen suostutaan ja jutun uusi käsittely havaitaan tarpeelliseksi, määrätköön korkein oikeus, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa sekä millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmalla oikeudella on kuitenkin valta välittömästi oikaista tuomiota, milloin asia havaitaan selväksi eikä hakemus koske rikosasiassa annetun «tuomion» purkamista syytetyn vahingoksi.

Jos juttu on asianosaisen toimenpiteestä otettava uudelleen käsiteltäväksi ja tämä laiminlyö, mitä hänelle on siinä suhteessa määrätty, tahi jää saapumatta siihen oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa jutun ensimmäinen käsittely on määrätty tapahtuvaksi, raukeaa «purku».

14 a § (26.8.2005/666)
Siitä poiketen, mitä 12 §:ssä säädetään, «tuomion» purkamista haetaan siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa:

1) rikosasiassa annetun «tuomion» purkamista tai oikaisemista siksi, että henkilöä on käsitelty toisena tai väärällä nimellä;

2) poissaolon johdosta määrätyn seuraamuksen poistamista laillisen esteen vuoksi; taikka

3) «tuomion» purkamista tai oikaisemista 9 a §:n nojalla.

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakemus hyväksytään, tuomioistuin voi samalla oikaista tuomiota.

Sen lisäksi, mitä 3–5 §:ssä säädetään, hakemuksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.

15 § (16.5.2003/360)
Jos rikosjutussa on tehty vahingonkorvaus- tai muu yksityisoikeudellinen vaatimus, on jutussa annetun «tuomion» purkamista koskevassa asiassa tältä osalta sovellettava riitajutussa annetun «tuomion» purkamista koskevia säännöksiä. Jos tuomio puretaan rangaistusvaatimusta tai menettämisvaatimusta koskevalta osalta, voidaan tuomio edellä sanotun estämättä samalla purkaa myös yksityisoikeudellista vaatimusta koskevalta osalta.

16 § (20.2.1960/109)
Mitä edellä tässä luvussa on säädetty lainvoiman saaneesta tuomiosta, on vastaavasti sovellettava, milloin kysymys on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta.
Koska oikeasti kukaan maallikko ei jaksa lukea saati ymmärtää tuota pitkää lakilainausta pitänee lienee vähän selittää näin sivusta.

Hovioikeuden väärä tuomio, joka on saanut lainvoiman, voidaan purkaa joko kantelulla tai purkuhakemuksella.

Kantelussa on kyse oikeuskäsittelyssä tapahtuneesta muotovirheestä ja purkuasioissa kyse on asiallisesti väärästa tuomiosta (väärä lain soveltaminen), uusista todisteista tai vakavasta virheistä (väärät todisteet, asiamiesten tai tuomarien rikollinen menettely).

Lyhyesti sanottuna purkukynnys on käytännössä suurempi kuin kantelukynnys tuomion purkamiseksi mutta siinä on tiukka määräaika joka on 6 kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta (poikkeuksena tiedotusvirhe jolloin määräaikaa aletaan laskea siitä kun tuomiosta on saatu tieto)

Näin siis jos kyse on siviiliasian tuomiosta.

Rikosasian tuomiosta kanteluperusteet ovat samat mutta purkuperusteet ovat rikosprosessin luonteesta johtuen erillaiset (monimaisemmat) enkä niitä selosta sillä sellaisesta asiasta ei ilmeisesti ole kyse?

Myös purkuasioissa on määräajat mutta ne ovat väljemmät. Yleisesti ottaen purkuahakemus pitää tehdä 1 vuoden kuluttua siitä kun sai tiedon purkuperusteesta. Käytännössä tämä määräaika ei koske tapauksia jossa purkuperusteena vedotaan oikeuden tekemään väärään lain soveltamiseen vaan tämän perusteella voi kannella välittämättä tuosta määräajasta.

Kuitenkin "ehdottomana" takarajana (haettaessa purkua minkä tahansa purkuperusteen siviiliasiassa mukaan) tuomion purussa on 5 vuotta tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Tämän 5 vuoden jälkeen tuomio puretaan vain erittäin painavista syistä. Käytännön oikeuskäytäntöä seuranneena tuomion purkaminen siviiliasioissa yli 5 vuoden jälkee on todella harvinaista sillä KKO on asettanut tuon "erittäin painava syyt" -riman todella korkealle. Näitten määräaikojen lisäksi mitään erityistä kynnystä tuomion purkamiseen ei ole vaan tuomio puretaan jos voidaan osoittaa että joku purkuperuste on olemassa.

Hovioikeuden tuomiosta niin kantelut kuin purut käsittelee KKO.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maanmittari kirjoitti:
Koska oikeasti kukaan maallikko ei jaksa lukea saati ymmärtää tuota pitkää lakilainausta pitänee lienee vähän selittää näin sivusta.

Hovioikeuden väärä tuomio, joka on saanut lainvoiman, voidaan purkaa joko kantelulla tai purkuhakemuksella.

Kantelussa on kyse oikeuskäsittelyssä tapahtuneesta muotovirheestä ja purkuasioissa kyse on asiallisesti väärästa tuomiosta (väärä lain soveltaminen), uusista todisteista tai vakavasta virheistä (väärät todisteet, asiamiesten tai tuomarien rikollinen menettely).

Lyhyesti sanottuna purkukynnys on käytännössä suurempi kuin kantelukynnys tuomion purkamiseksi mutta siinä on tiukka määräaika joka on 6 kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta (poikkeuksena tiedotusvirhe jolloin määräaikaa aletaan laskea siitä kun tuomiosta on saatu tieto)

Näin siis jos kyse on siviiliasian tuomiosta.

Rikosasian tuomiosta kanteluperusteet ovat samat mutta purkuperusteet ovat rikosprosessin luonteesta johtuen erillaiset (monimaisemmat) enkä niitä selosta sillä sellaisesta asiasta ei ilmeisesti ole kyse?

Myös purkuasioissa on määräajat mutta ne ovat väljemmät. Yleisesti ottaen purkuahakemus pitää tehdä 1 vuoden kuluttua siitä kun sai tiedon purkuperusteesta. Käytännössä tämä määräaika ei koske tapauksia jossa purkuperusteena vedotaan oikeuden tekemään väärään lain soveltamiseen vaan tämän perusteella voi kannella välittämättä tuosta määräajasta.

Kuitenkin "ehdottomana" takarajana (haettaessa purkua minkä tahansa purkuperusteen siviiliasiassa mukaan) tuomion purussa on 5 vuotta tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Tämän 5 vuoden jälkeen tuomio puretaan vain erittäin painavista syistä. Käytännön oikeuskäytäntöä seuranneena tuomion purkaminen siviiliasioissa yli 5 vuoden jälkee on todella harvinaista sillä KKO on asettanut tuon "erittäin painava syyt" -riman todella korkealle. Näitten määräaikojen lisäksi mitään erityistä kynnystä tuomion purkamiseen ei ole vaan tuomio puretaan jos voidaan osoittaa että joku purkuperuste on olemassa.

Hovioikeuden tuomiosta niin kantelut kuin purut käsittelee KKO.
Voiko oikeuskansleri ottaa kantaa HO:n tuomion purkuun?

Kyseeseen voisi tulla tuo kohta 'väärä lain soveltaminen';
KKO ei käsittele tuomiota, ei ole saatu valituslupaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maanmittari kirjoitti:
Koska oikeasti kukaan maallikko ei jaksa lukea saati ymmärtää tuota pitkää lakilainausta pitänee lienee vähän selittää näin sivusta.

Hovioikeuden väärä tuomio, joka on saanut lainvoiman, voidaan purkaa joko kantelulla tai purkuhakemuksella.

Kantelussa on kyse oikeuskäsittelyssä tapahtuneesta muotovirheestä ja purkuasioissa kyse on asiallisesti väärästa tuomiosta (väärä lain soveltaminen), uusista todisteista tai vakavasta virheistä (väärät todisteet, asiamiesten tai tuomarien rikollinen menettely).

Lyhyesti sanottuna purkukynnys on käytännössä suurempi kuin kantelukynnys tuomion purkamiseksi mutta siinä on tiukka määräaika joka on 6 kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta (poikkeuksena tiedotusvirhe jolloin määräaikaa aletaan laskea siitä kun tuomiosta on saatu tieto)

Näin siis jos kyse on siviiliasian tuomiosta.

Rikosasian tuomiosta kanteluperusteet ovat samat mutta purkuperusteet ovat rikosprosessin luonteesta johtuen erillaiset (monimaisemmat) enkä niitä selosta sillä sellaisesta asiasta ei ilmeisesti ole kyse?

Myös purkuasioissa on määräajat mutta ne ovat väljemmät. Yleisesti ottaen purkuahakemus pitää tehdä 1 vuoden kuluttua siitä kun sai tiedon purkuperusteesta. Käytännössä tämä määräaika ei koske tapauksia jossa purkuperusteena vedotaan oikeuden tekemään väärään lain soveltamiseen vaan tämän perusteella voi kannella välittämättä tuosta määräajasta.

Kuitenkin "ehdottomana" takarajana (haettaessa purkua minkä tahansa purkuperusteen siviiliasiassa mukaan) tuomion purussa on 5 vuotta tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Tämän 5 vuoden jälkeen tuomio puretaan vain erittäin painavista syistä. Käytännön oikeuskäytäntöä seuranneena tuomion purkaminen siviiliasioissa yli 5 vuoden jälkee on todella harvinaista sillä KKO on asettanut tuon "erittäin painava syyt" -riman todella korkealle. Näitten määräaikojen lisäksi mitään erityistä kynnystä tuomion purkamiseen ei ole vaan tuomio puretaan jos voidaan osoittaa että joku purkuperuste on olemassa.

Hovioikeuden tuomiosta niin kantelut kuin purut käsittelee KKO.
hienoa, että vaivauduit purkamaan tuota lakitekstiä - todella hyödyllistä tietoa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maanmittari kirjoitti:
Koska oikeasti kukaan maallikko ei jaksa lukea saati ymmärtää tuota pitkää lakilainausta pitänee lienee vähän selittää näin sivusta.

Hovioikeuden väärä tuomio, joka on saanut lainvoiman, voidaan purkaa joko kantelulla tai purkuhakemuksella.

Kantelussa on kyse oikeuskäsittelyssä tapahtuneesta muotovirheestä ja purkuasioissa kyse on asiallisesti väärästa tuomiosta (väärä lain soveltaminen), uusista todisteista tai vakavasta virheistä (väärät todisteet, asiamiesten tai tuomarien rikollinen menettely).

Lyhyesti sanottuna purkukynnys on käytännössä suurempi kuin kantelukynnys tuomion purkamiseksi mutta siinä on tiukka määräaika joka on 6 kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta (poikkeuksena tiedotusvirhe jolloin määräaikaa aletaan laskea siitä kun tuomiosta on saatu tieto)

Näin siis jos kyse on siviiliasian tuomiosta.

Rikosasian tuomiosta kanteluperusteet ovat samat mutta purkuperusteet ovat rikosprosessin luonteesta johtuen erillaiset (monimaisemmat) enkä niitä selosta sillä sellaisesta asiasta ei ilmeisesti ole kyse?

Myös purkuasioissa on määräajat mutta ne ovat väljemmät. Yleisesti ottaen purkuahakemus pitää tehdä 1 vuoden kuluttua siitä kun sai tiedon purkuperusteesta. Käytännössä tämä määräaika ei koske tapauksia jossa purkuperusteena vedotaan oikeuden tekemään väärään lain soveltamiseen vaan tämän perusteella voi kannella välittämättä tuosta määräajasta.

Kuitenkin "ehdottomana" takarajana (haettaessa purkua minkä tahansa purkuperusteen siviiliasiassa mukaan) tuomion purussa on 5 vuotta tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Tämän 5 vuoden jälkeen tuomio puretaan vain erittäin painavista syistä. Käytännön oikeuskäytäntöä seuranneena tuomion purkaminen siviiliasioissa yli 5 vuoden jälkee on todella harvinaista sillä KKO on asettanut tuon "erittäin painava syyt" -riman todella korkealle. Näitten määräaikojen lisäksi mitään erityistä kynnystä tuomion purkamiseen ei ole vaan tuomio puretaan jos voidaan osoittaa että joku purkuperuste on olemassa.

Hovioikeuden tuomiosta niin kantelut kuin purut käsittelee KKO.
Jos korkein oikeus ei valituslupaa myönnä niin asia on loppuun käsitelty.Itse tiedän kokemuksesta että vielä 90-luvun alussa tuomarit sopi keskenään juttuja yksityisten kansalaisten ja yrittäjien vahingoksi ,siinä ei painaneet pitävät näytöt yhtään mitään.Vielä kolme vuotta sitten Itä-Suomen hovioikeus sopi "sisäpiirissä"konkkaan menneen asianajotoimiston tekaistuja laskuja yksityisen maksettavaksi vastoin käräjäoikeuden päätöstä.tuomio tuli vastaajaa kuulematta ilmoitusluenteisena pari päivää ennen kesälomia.Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.On turha puhua että Suomi on esimerkillinen oikeusvaltio,kyllä se on kaukana siitä niin kauan kun tuollaiset konnaoikeudet tekee mielivaltaisia päätöksiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
käsitteleekö tuomion purkuja kirjoitti:
Voiko oikeuskansleri ottaa kantaa HO:n tuomion purkuun?

Kyseeseen voisi tulla tuo kohta 'väärä lain soveltaminen';
KKO ei käsittele tuomiota, ei ole saatu valituslupaa.
valituslupa ovat eri asioita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
käsitteleekö tuomion purkuja kirjoitti:
Voiko oikeuskansleri ottaa kantaa HO:n tuomion purkuun?

Kyseeseen voisi tulla tuo kohta 'väärä lain soveltaminen';
KKO ei käsittele tuomiota, ei ole saatu valituslupaa.
HO perusteli tuomionsa siten, että mikään laki ei perusteluja tue, sääti oikeastaan uuden lain.

Perusteluissa on otettu esille sellaisia asioita, joita ei kukaan ole maininnut suullisessa käsittelyssä eikä missään kirjallisissa todisteluissa. HO keksi itse kantajan puolesta perustelut.

Onko se tavallista, että oikeus etsii kantajan puolesta asiat, joilla perustelee tuomionsa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei mitään lakia kirjoitti:
HO perusteli tuomionsa siten, että mikään laki ei perusteluja tue, sääti oikeastaan uuden lain.

Perusteluissa on otettu esille sellaisia asioita, joita ei kukaan ole maininnut suullisessa käsittelyssä eikä missään kirjallisissa todisteluissa. HO keksi itse kantajan puolesta perustelut.

Onko se tavallista, että oikeus etsii kantajan puolesta asiat, joilla perustelee tuomionsa?
Ainakin Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa sellaista on tapahtunut.Eikä siellä liioin vastaajaa juuri haluta kuulla,tuomioita lätkitään mielivallalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ja... kirjoitti:
valituslupa ovat eri asioita.
Oikeuskanslerille siis tehdään kantelu. Voiko kantelun tehdä HO:n tuomiosta? Onko mitään mahdollisuutta, että oikeuskansleri vaatii muutosta jollakin tavalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hovikonnat kirjoitti:
Jos korkein oikeus ei valituslupaa myönnä niin asia on loppuun käsitelty.Itse tiedän kokemuksesta että vielä 90-luvun alussa tuomarit sopi keskenään juttuja yksityisten kansalaisten ja yrittäjien vahingoksi ,siinä ei painaneet pitävät näytöt yhtään mitään.Vielä kolme vuotta sitten Itä-Suomen hovioikeus sopi "sisäpiirissä"konkkaan menneen asianajotoimiston tekaistuja laskuja yksityisen maksettavaksi vastoin käräjäoikeuden päätöstä.tuomio tuli vastaajaa kuulematta ilmoitusluenteisena pari päivää ennen kesälomia.Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.On turha puhua että Suomi on esimerkillinen oikeusvaltio,kyllä se on kaukana siitä niin kauan kun tuollaiset konnaoikeudet tekee mielivaltaisia päätöksiä.
Näin tuntuu olevan näreet. Eräs tuttu juristi valitteli tässä juuri Suomen oikeuslaitoksen tasoa. Sanoi, että on siitä suorastaan järkyttynyt. Ja kun lukee näitä keskusteluja sekä netistä löytyviä blogeja, niin kyllä hävettää itseänikin.
- Mitä tulee Suomen saamiin nootteihin EU:lta, tämä tukee samaa asiaa. Kumma, että tällainen voi jatkua. Toivoa vaan sopii, ettei joudu koskaan vahinkossa jollekin rikospaikalle, sitä voi joutua ihan syyttä suotta vaikka vankilaan.

Itse olen kokenut vain taloudellisen rankan tappion, enkä voi vieläkään käsittää tuomiota, joka oli kahdessa eri oikeuskäsittelyssä päinvastainen. Tämä viimeisin, jolla häviöni sinetöitiin, oli perustelematon, ei ollut mielestäni lain kirjaimen, ei hengen eikä tulevien käytäntöjenkään kannalta ymmärrettävissä. Tuntui...että hovi ei ollut ikäänkuin lainkaan tutustunkaan asiohin. Istunnossa tuntui, että tuomarit eivät edes kuunnelleet. Istunnon jälkeenkin oli jokin torikokous, jossa vastapuoli toi uusia valokuvia paikalle, joissa ei siis ollut mitään nähtävää, vaikka näin yrittivät selittää???. Ihan suorastaan pelottavaa touhua.

Ai niin, juristimme pomo sanoi, että "ei tuomiot ole oikeudenmukaisia. ne riippuvat siitä, mitä kukin tuomari henkilökohtaisesti on jättänyt taakseen näissä asioissa, minkälaiset vatsanpurut hänellä on kyseisenä istuntopäivänä ja mikä on hänen ykkösprioriteettijuttunsa juuri sillä hetkellä". Kivaa kuultavaa ammattilaisilta.

Välttäkää tällaista satunnaisoikeutta kaikin keinoin. Tämä on kuin Etelä-Amerikka!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oikeusmurhattu kirjoitti:
Näin tuntuu olevan näreet. Eräs tuttu juristi valitteli tässä juuri Suomen oikeuslaitoksen tasoa. Sanoi, että on siitä suorastaan järkyttynyt. Ja kun lukee näitä keskusteluja sekä netistä löytyviä blogeja, niin kyllä hävettää itseänikin.
- Mitä tulee Suomen saamiin nootteihin EU:lta, tämä tukee samaa asiaa. Kumma, että tällainen voi jatkua. Toivoa vaan sopii, ettei joudu koskaan vahinkossa jollekin rikospaikalle, sitä voi joutua ihan syyttä suotta vaikka vankilaan.

Itse olen kokenut vain taloudellisen rankan tappion, enkä voi vieläkään käsittää tuomiota, joka oli kahdessa eri oikeuskäsittelyssä päinvastainen. Tämä viimeisin, jolla häviöni sinetöitiin, oli perustelematon, ei ollut mielestäni lain kirjaimen, ei hengen eikä tulevien käytäntöjenkään kannalta ymmärrettävissä. Tuntui...että hovi ei ollut ikäänkuin lainkaan tutustunkaan asiohin. Istunnossa tuntui, että tuomarit eivät edes kuunnelleet. Istunnon jälkeenkin oli jokin torikokous, jossa vastapuoli toi uusia valokuvia paikalle, joissa ei siis ollut mitään nähtävää, vaikka näin yrittivät selittää???. Ihan suorastaan pelottavaa touhua.

Ai niin, juristimme pomo sanoi, että "ei tuomiot ole oikeudenmukaisia. ne riippuvat siitä, mitä kukin tuomari henkilökohtaisesti on jättänyt taakseen näissä asioissa, minkälaiset vatsanpurut hänellä on kyseisenä istuntopäivänä ja mikä on hänen ykkösprioriteettijuttunsa juuri sillä hetkellä". Kivaa kuultavaa ammattilaisilta.

Välttäkää tällaista satunnaisoikeutta kaikin keinoin. Tämä on kuin Etelä-Amerikka!
Minun todistajien kuulemisen aikana kolme hovioikeuden tuomari jutteli ja vitsaili jostain keskenään. Ex- mieheni tuntui myös tietävän tuomion jo etukäteen.

Minun ei annettu tuoda hovioikeuteen lasten lastenkoti ajan muistiinpanoja hoviin, koska en ollut saanut niitä käräjäoikeuteenkaan, koska Helsingin sosiaaliviraston lakimies yksikön mukaan toinen huoltaja (isä) voi estää toista huoltajaa saamasta mitään kirjauksia. Vasta käsitteillä olevaan oikeusprosessiin vetoaminen ja uhkaukset haasteesta oiekuteen saivat heidät ne antamaan "sitten kun ehtivät kopioida" eli hovia edeltävänä iltana!

Sen sijaan todisteeksi hyväksyttii postikortit, joihin oli lisätty täysin eri käsialalla muka tarrojen alle tekstiä. Ne kirjoitukset muka todistivat minun olevan kykenemätön lasten huoltajaksi. Käsialasta ei ole vieläkään tehty poliisitutkintaa!
Tuomioon ei vaikuttanut edes se, että käräjäoikeuden päätöstä ennen toinen hovioikeus oli pieniä maksumäärä muutoksia lukuunottamatta suullisesti ilmoittanut pitävänsä ennallaan ex- mieheni tuomion myös 6-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä! Kun päätöstä ei olltu kirjallisena, se ei vaikuttanut käräjäoikeuden päätökseen ja kun se oli jo ollut olemassa käräjäoikeuden päätöksen aikana, sen kirjalliseen muotoon saamien ei vaikuttanut hovin ratkaisuun. Lapset asuvat edelleen pahoinpitelevän isän luona ja minä en ole saanut edes soittaa lapsille yli ½ vuoteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lakia "sovelletaan" kirjoitti:
Minun todistajien kuulemisen aikana kolme hovioikeuden tuomari jutteli ja vitsaili jostain keskenään. Ex- mieheni tuntui myös tietävän tuomion jo etukäteen.

Minun ei annettu tuoda hovioikeuteen lasten lastenkoti ajan muistiinpanoja hoviin, koska en ollut saanut niitä käräjäoikeuteenkaan, koska Helsingin sosiaaliviraston lakimies yksikön mukaan toinen huoltaja (isä) voi estää toista huoltajaa saamasta mitään kirjauksia. Vasta käsitteillä olevaan oikeusprosessiin vetoaminen ja uhkaukset haasteesta oiekuteen saivat heidät ne antamaan "sitten kun ehtivät kopioida" eli hovia edeltävänä iltana!

Sen sijaan todisteeksi hyväksyttii postikortit, joihin oli lisätty täysin eri käsialalla muka tarrojen alle tekstiä. Ne kirjoitukset muka todistivat minun olevan kykenemätön lasten huoltajaksi. Käsialasta ei ole vieläkään tehty poliisitutkintaa!
Tuomioon ei vaikuttanut edes se, että käräjäoikeuden päätöstä ennen toinen hovioikeus oli pieniä maksumäärä muutoksia lukuunottamatta suullisesti ilmoittanut pitävänsä ennallaan ex- mieheni tuomion myös 6-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä! Kun päätöstä ei olltu kirjallisena, se ei vaikuttanut käräjäoikeuden päätökseen ja kun se oli jo ollut olemassa käräjäoikeuden päätöksen aikana, sen kirjalliseen muotoon saamien ei vaikuttanut hovin ratkaisuun. Lapset asuvat edelleen pahoinpitelevän isän luona ja minä en ole saanut edes soittaa lapsille yli ½ vuoteen.
Olen tuo edellinen kirjoittaja ja nyt siis oman kokemukseni ja tuon sinun kirjoituksesi jälkeen olen vakuuttunut, että oikeus on yhtä lailla heikko kuin sen heikoin lenkki. Valtaa pitävillä voi itsellään olla salaisuuksia ja tietämättömyyttä peitellään vallasta huumautuneena - vailla mitään loogisuuden HÄIVÄÄ.

Valitin itse nyt oikeuskanslerille, eipä ehkä ole mitään muuta hyötyä, kuin että sain purettua itseäni ja tuotua lukuisia päätöksen sisältämiä lainvastaisuuksia sekä perusteettomia väitteitä esiin. Seuraava paikka on sitten EU tuomioistuin, jos tämän kanteluni pohjalta ei mitään tapahdu. Eihän tuomiota voi tehdä ilman logiikkaa saati sitten, että se noudattaa lakia.

Asiaa käsitellyt viskaali oli kotikieleltään ruotsinkielinen, mietin sitäkin...jospa tuo oli ymmärtänyt asioiden syvimmän sisällön väärin. Tai sydämessäni toivon niin, sillä en tovoisi, että yksikään Suomen oikeuslaitoksen tuomareista olisi niin..hm...tyhmä, kuin mitä tuomion tekstistä voi lukea. Syitä voi toki olla useita, kiire, lukuisat työtehtävät, pitkittynyt käsittely on sekoittanut ajatukset....jne.

Tuossa sinun tapauksessasi ihmettelen, miksi et ole saanut soittaa lapsillesi? Sehän on täysin vastoin lasten etua. Ei tuollaista voi hyväksyä. Valita sinä myös, ja sitten EU-tuomioistuimeen, ja pikaisesti. Hitsi vie, oikeuslaitos on todella pelottava.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oikeuslaitoskammotar kirjoitti:
Olen tuo edellinen kirjoittaja ja nyt siis oman kokemukseni ja tuon sinun kirjoituksesi jälkeen olen vakuuttunut, että oikeus on yhtä lailla heikko kuin sen heikoin lenkki. Valtaa pitävillä voi itsellään olla salaisuuksia ja tietämättömyyttä peitellään vallasta huumautuneena - vailla mitään loogisuuden HÄIVÄÄ.

Valitin itse nyt oikeuskanslerille, eipä ehkä ole mitään muuta hyötyä, kuin että sain purettua itseäni ja tuotua lukuisia päätöksen sisältämiä lainvastaisuuksia sekä perusteettomia väitteitä esiin. Seuraava paikka on sitten EU tuomioistuin, jos tämän kanteluni pohjalta ei mitään tapahdu. Eihän tuomiota voi tehdä ilman logiikkaa saati sitten, että se noudattaa lakia.

Asiaa käsitellyt viskaali oli kotikieleltään ruotsinkielinen, mietin sitäkin...jospa tuo oli ymmärtänyt asioiden syvimmän sisällön väärin. Tai sydämessäni toivon niin, sillä en tovoisi, että yksikään Suomen oikeuslaitoksen tuomareista olisi niin..hm...tyhmä, kuin mitä tuomion tekstistä voi lukea. Syitä voi toki olla useita, kiire, lukuisat työtehtävät, pitkittynyt käsittely on sekoittanut ajatukset....jne.

Tuossa sinun tapauksessasi ihmettelen, miksi et ole saanut soittaa lapsillesi? Sehän on täysin vastoin lasten etua. Ei tuollaista voi hyväksyä. Valita sinä myös, ja sitten EU-tuomioistuimeen, ja pikaisesti. Hitsi vie, oikeuslaitos on todella pelottava.
Nyt saimme n. 3 kk kantelumme jälkeen jo oikeuskanslerin virastosta kirjelmän, ovat käyneet hovioikeudessa ja saaneet tuomareilta sekä viskaalilta erilliset vastineet asiaan. Tuomarit eivät muista oikein mitään ja viskaali valitteli työkiireitä ja tulospaineita sekä henkilökohtaisia syitä, ettei ole voinut keskittyä tapaukseen kunnolla ja että sen vuoksi käsittely on kestänyt kuudetta vuotta.

Lisää tästä tällä kanavalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oikeuttavoiollakin kirjoitti:
Nyt saimme n. 3 kk kantelumme jälkeen jo oikeuskanslerin virastosta kirjelmän, ovat käyneet hovioikeudessa ja saaneet tuomareilta sekä viskaalilta erilliset vastineet asiaan. Tuomarit eivät muista oikein mitään ja viskaali valitteli työkiireitä ja tulospaineita sekä henkilökohtaisia syitä, ettei ole voinut keskittyä tapaukseen kunnolla ja että sen vuoksi käsittely on kestänyt kuudetta vuotta.

Lisää tästä tällä kanavalla.
Millaiset kustannukset tuomion purku ja -kanteluasioissa tulee?
Voiko vastapuoli joutua maksajaksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
käsitteleekö tuomion purkuja kirjoitti:
Voiko oikeuskansleri ottaa kantaa HO:n tuomion purkuun?

Kyseeseen voisi tulla tuo kohta 'väärä lain soveltaminen';
KKO ei käsittele tuomiota, ei ole saatu valituslupaa.
Miten tuomion täytäntöönpanon käy jos tuomionpurkuhakemus riita-asiassa
otetaan käsittelyyn kko:ssa? Ja mikä on käsittelyaika?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kantelu ei maksa mitään, siis ainakaan tuo meidän oikeuskanslerille tekemä kantelu. Tai, vaivan se maksoi. Nyt olemme odotelleet kolmen oikeusneuvoksen vastausta asiassamme.

Tuosta en tiedä, miten vastapuolelle käy, ainakin jossain luki, että kanslerin tulee ilmoittaa kantelun käsittelystä tms. sille, jonka etuutta asia koskee. Mutta kun olen maallikko, en ymmärrä. Haluan vain oikeutta ja loogisesti, kielellisesti ja teknisesti pätevän tuomion. Toivotaan, ettei pidä viedä EIT:n käsittelyyn, alkaa olla jo noloa tälle maalle!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Mitä tuomion purku/ylim. muutoksenhaku voi kattona maksaa, onko
kokemuksia? Ja saako kantelulla muutettua tuomiota?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yrkkö kirjoitti:
Mitä tuomion purku/ylim. muutoksenhaku voi kattona maksaa, onko
kokemuksia? Ja saako kantelulla muutettua tuomiota?
Voiko oikeuskansleri muuttaa tuomiota?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tysse kirjoitti:
Voiko oikeuskansleri muuttaa tuomiota?
Kyllä voi ja todella useasti tuomiota on myös muutettu!!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nysse12345 kirjoitti:
Kyllä voi ja todella useasti tuomiota on myös muutettu!!
Miten oikeuskansleri voi tuomiota muuttaa? Käsitykseni on ollut
et antaa vaan huomautuksia, ei voi muuttaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Valituksen kannattaa tehdä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelle. Viime vuosini on ollut sen verran paljon juttuja, että EIT ottaa vakavasti Suomesta tulevat jutut.

Tärkeältä kuulostavan nimen "ihmisoikeustuomioistuin" ei kannata antaa hämätä. Sinne voi viedä ihan tavallisia juttuja eikä pelkästään sotarikosjuttuja tms.

EIT ottaa jutut käsittelyyn mm. silloin, jos ei oikeudessa ole järjestetty suullista käsittelyä vaikka on pyydetty. Siis jos tuomari on sanonut sinulle "pidä suus kiinni - ei me jakseta kuulla sun jorinoita" tai "ei enää kysymyksiä todistajalle"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ihanaa. Ensin kysellään todistajilta ummet ja lammet eikä edes yritetä pysyä asiassa. Sitten kun tuomari aiheellisesti osoittaa prosenssinjohtoa, niin valitetaan EIT:iin. Voi kristus mä vaihdan ammattia...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
MItä tulee maksamaan valitus EIT:n?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Millaiset käsittelyajat on kko:n ylimääräisellä muutoksenhaulla jos ei oteta
tai otetaan käsittelyyn ja miten eit:llä samat?
Ilmianna
Jaa
Tänne vielä tiedoksi, että nyt noin vuoden odottelun jälkeen saimme oikeuskanslerilta vastauksen. Huomauttavat hovioikeutta heidän toiminnastaan ja siitä, miten jättivät ilmoittamatta tuomiosta 30 pv:n sisällä, me saimme tuomion siis 7 kuukauden päästä istunnosta. Tämän päätöksen valmistumisesta ilmoitettiin 2 päivää ennen tuomion saapumista. Heh.

Mutta siis tosiaan, tuomion purkua eivät tee. Mistä sen ymmärtää, kun ei ole nyt varaa enää käyttää lakimiestä. Pakko vaan itse yrittää. Ei ketään saa oikeusmurhata! Eli nyt sitten purkuhakemus kko:lle. Tämän viestiketjun mukaanhan sen voi tehdä vielä, koska kyseessä on peruste: "väärä lain soveltaminen".

Käydään nyt ensin kaikki nämä oman maamme systeemit lävitse ja sitten sinne EIT:lle vasta, jos on tarvis.
Ilmianna
Jaa
Tervetuloa Suomeen kaikki varkaat!
Omaisuuden varastaminen on Suomessa laillista.

Helsingin hovioikeus on murtanut Helsinkiläisen yrityksen omaisuuden suojan.
South Import Oy on tuomittu menettämään omistamiensa osakkeiden hallinta-oikeuden Asunto-osakeyhtiölle. Omaisuuden suoja laki on yli 2000 v. vanha Roomalainen laki. " Joka ei omista mitään ei voi hallita mitään. "
Tämän omaisuuden suojan loukkauksen on hyväksynyt Suomen korkein oikeus.

Tuomiossa on rikottu, useita EIS:n artikloja vastaan:
6 artikla (1) Helsingin hovioikeuden tuomari ei ollut selkeästi puolueeton. Tuomarilla oli todistettavissa oleva henkilökohtainen etu taloyhtiössä.
13 artikla Vaikka on käyty läpi useita tuomioistuimia, tuomiot olivat enemmän tai vähemmän näennäisiä, perusteluiltaan hataria, tuomio ei perustu mihinkään lainkohtaan, perustelu sisältää myös yhtiöjärjestyksen tekstin väärennöksen. Perusteluteksti osoittaa myös välinpitämättömyyden lukea oikeuskäsittelyä varten luovutettua tausta-aineistoa.
14 artikla Asunto Oyn asukkaita ei ole kohdeltu tasapuolisesti
26 artikla Jatkuva omistusoikeuden rikkomus. Viranomaiset eivät ole ryhtyneet toimiin palauttaakseen laillisen oikeuden omaisuuteen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta on olemassa myönteinen alustava päätös mutta Suomessa ei ole keinoja laittaa sitä täytäntöön. Suomen tuomioistuin voi tehdä mitä huvittaa omaisuuden suojan rikkomuksessa ja sitä kautta loukata ihmisoikeuksia. Ilman seuraamuksia.

Italiassa tuomari kuolee Mafian luoteihin oikeutta puolustaessaan mutta Suomessa Mafian hommat hoitaa itse tuomari. Pelottaa asua Suomessa
Oikeudenkäyntiaineistoa: http://www.etelatuonti.fi/OIKEUS/
Ilmianna
Jaa
Myös Helsingin HO:ssa menevät mukaan toisen puolen älyttömiin sepittelyihin.
Pelkästään totuudenvastaisiksi todetut tarinat päätöksen perusteiksi.
Missä puolueeton oikeudenkäynti??
Ilmianna
Jaa
Helsingin HO juuri tuntuukin olevan vailla osaamista.

Miksi hemmetissä ketään ei kiinnosta nämä väärät tuomiot? Kyllähän tuomio tulee perustella kaikin tavoin.

Ei oikeuskansleri voi sanoa, että tuomarilla on harkinnan vapaus. Tuskin on! Sitä vartenhan on laki, josta perustelut tuomiolle on löydyttävä.

Omassa tapauksessamme itsellämme oli kaikesta kirjalliset todisteet, vastapuolella vain oma sana ja rankatkin valheet. Luulisi, että niille olisi pitänyt olla myös kirjalliset todisteet, että voi ottaa vakavasti, mutta juuri ne sepitteet sitten olivatkin tuomareiden mielestä totta. Aivan järkyttävän käsittämätöntä!

Tällaisilla väärillä tuomioilla sitten aiheutetaan kärsimys niille, jotka haluavat toimia lain mukaan ja nämä hemmetin luihuilijat nyt naruavat partaansa oikein hovioikeuden tuomiopapereihin vedoten. Meillä koko taloyhtiö on järkyttynyt, koska tapauksen voittaneet tyypit olivat yhtiössä diktaattoreita ja aiheuttivat kaikille taloudellisen katastrofin ja he itse pääsivät kuin koira veräjästä.

Itse sitten elämme loppuelämän veloissa - tällaisten kähmijöiden ja HO:n vuoksi.
Ei sitten yhtään katkeraa. Eipä tosin enää pelota kuolema eikä mikään, aivan sama.
Ilmianna
Jaa
Ei hovioikeuden tuomioita "pureta". Ainoastaan KKO:n tuomiot ovat tietyin edellytyksin purettavissa.

Hovioikeuden tuomioihin haetaan muutosta Korkeimmasta oikeudesta (KKO).
Ilmianna
Jaa
No, olen maallikko ja luen lakikirjaa näillä taidoilla. Termeistä viis, tuomio tulee perustella, muuten se on jotain harvainvaltaa tai diktatuuria.

No, todistetusti sitä ei täältä saa.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

HO-tuomion purku

Millaisilla edellytyksillä voi hakea HO:n tuomioon purkua ja
mistä sitä haetaan?

Onko joskus saatu purku HO:n tuomioon?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta