Maailman voimakkain moottori

On mallia Rocketdyne F1 joka tuottaa 180 miljoonaan hevosvoimaa.

http://www.youtube.com/watch?v=f3sVuFjJlp4&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=2rXtG3vfAlA&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=luZQOqF6oYk&feature=related
Ilmianna
Jaa

40 Vastausta


Mistäpä nappasit tuon 180 milj ??

Taitaa totuus olla vaatimattomampi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
24 VASTAUSTA:
Kyllä se vain on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tuottavat tuon 180 milj. heppaa.

Kuvassa näkyvä testipenkki torneineen on noin 100 metriä korkea ihan vertailun vuoksi.

Ennätyksenä voisi myös sanoa että kyseisien moottorien ääni on mitattu maailman voimakkaimmaksi ääneksi räjähdysten jälkeen, kuten ydinpommien testiräjäytykset jotka tuottavat suuremman äänenpaineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
>Pilot< kirjoitti:
Tuottavat tuon 180 milj. heppaa.

Kuvassa näkyvä testipenkki torneineen on noin 100 metriä korkea ihan vertailun vuoksi.

Ennätyksenä voisi myös sanoa että kyseisien moottorien ääni on mitattu maailman voimakkaimmaksi ääneksi räjähdysten jälkeen, kuten ydinpommien testiräjäytykset jotka tuottavat suuremman äänenpaineen.
Moottorien käynnistyminen havaittiin maanjäristyksenä jopa 1600 kilometrin päässä seismografiasemalla.

http://www.johntopley.com/blog/wp-content/uploads/wernervonbraun.jpg
http://jamesmskipper.tripod.com/images/RocketParkw970h506.jpg
http://images.encarta.msn.com/xrefmedia/sharemed/targets/images/pho/t373/T373929A.jpg
http://z.about.com/d/goflorida/1/0/C/4/SaturnV.jpg
http://www.spaceychick.com/rockets/ksc_saturn_v.jpg
http://photos.fyrdrakken.net/NASA/Saturn4.JPG
http://www.deepastronomy.com/images/saturn-v-family.jpg
http://mrskingsbioweb.com/images/SaturnV.JPG
http://paultclark.com/nasa/sat_v_hi.gif
http://psas.pdx.edu/news/2003-06-12/really_really_big_engines.jpg
http://www.angelo.edu/faculty/kboudrea/lagniappe/pictures_jsc/rocket_park_saturn_07.jpg
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Orbit. kirjoitti:
Kyllä se vain on.
Wikin mukaan ton kirnun p-a kulutus on 900 kg/s, ja jos työntötehoksi tulis 35%, niin se olisi 18 milj hv.

Jossain mättää pahasti, laitas vaikka linkki että asia selviää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Noinkohan kirjoitti:
Wikin mukaan ton kirnun p-a kulutus on 900 kg/s, ja jos työntötehoksi tulis 35%, niin se olisi 18 milj hv.

Jossain mättää pahasti, laitas vaikka linkki että asia selviää.
Et sinä nyt saa mustaa valkoiseksi pelkästään väittelemällä.

Tuolla alempana on linkki videoon jossa sanotaan myös tuo teholukema ja tämä fakta on ollut tiedossa jo 60-luvun puolivälistä asti, joten mikään uusi uutinen ei ole kyseessä.

Polttoaineesta vielä sen verran että raketin ensimmäinen vaihe käytti erikoisvalmisteista RP-1 (engl. Rocket Propellant-1 tai Refined Petroleum-1) tarkasti jalostettua korosiinia, jota käytetään rakettipolttoaineena. Se on ulkonaisesti lentopetrolin kaltaista. Erityisesti RP-1:n tilavuusenergitiheys on paljon parempi kuin raketin toisessa ja kolmannessa vaiheessa käytettävän nestevedyn.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RP-1 kirjoitti:
Et sinä nyt saa mustaa valkoiseksi pelkästään väittelemällä.

Tuolla alempana on linkki videoon jossa sanotaan myös tuo teholukema ja tämä fakta on ollut tiedossa jo 60-luvun puolivälistä asti, joten mikään uusi uutinen ei ole kyseessä.

Polttoaineesta vielä sen verran että raketin ensimmäinen vaihe käytti erikoisvalmisteista RP-1 (engl. Rocket Propellant-1 tai Refined Petroleum-1) tarkasti jalostettua korosiinia, jota käytetään rakettipolttoaineena. Se on ulkonaisesti lentopetrolin kaltaista. Erityisesti RP-1:n tilavuusenergitiheys on paljon parempi kuin raketin toisessa ja kolmannessa vaiheessa käytettävän nestevedyn.
Vedyn energiatiheys tilavuusyksikköä kohti on onneton miltei mihin hyvänsä verrattuna, ei erityisesti RP-1 .een.

Laita nyt vaan niitä faktoja esiin, vaikka RP-1 .n lämpöarvosta ja kulutuksesta, jos epäilet Wikissä olevan väärää tietoa.

Pelkät vakuuttelusi ovat tyhjää tarinan toistoa ellei jutuille ole mitään pohjaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Noinkohan kirjoitti:
Vedyn energiatiheys tilavuusyksikköä kohti on onneton miltei mihin hyvänsä verrattuna, ei erityisesti RP-1 .een.

Laita nyt vaan niitä faktoja esiin, vaikka RP-1 .n lämpöarvosta ja kulutuksesta, jos epäilet Wikissä olevan väärää tietoa.

Pelkät vakuuttelusi ovat tyhjää tarinan toistoa ellei jutuille ole mitään pohjaa.
Ja kuuntele.

http://www.youtube.com/watch?v=v6QpkcWhSXo
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Katso video kirjoitti:
Saturn V ensimmäinen vaihe palaa 150 s ja kuluttaa ajoainetta LOx/RP-1, 2000 tonnia, tuosta määrästä 2/3 on happea ja jos RP-1 energiasisältö on n. 30 Mj/kg niin energiamäärä vastaa keskimäärin 180 milj hevosvoiman tehoa.

Se on kaikkien 5 moottorin yhteiskulutus joten 1 mylly kuluttaa 36 milj hv vastaavan polttoainemäärän, joka taas on se 900 kg /mylly/s.

Sitten tullaan alueelle joka on hiukan sumea, eli kuinka paljon lämpöenergiasta menee lämpöhukkana ja kuinka paljon työntövoimaksi ja 35% arvio voi olla aika optimistinen, joten yhden moottorin työntövoima muunnettuna hevosvoimiksi pysyy 10 milj seutuvilla ja väite 180 milj hv /moottori perustuu täydelliseen väärinymmärrykseen.

Lähtötiedot löytyy useammista paikoista haulla - Saturn V ja Rocketdyne F1 -.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
-seurailija- kirjoitti:
Saturn V ensimmäinen vaihe palaa 150 s ja kuluttaa ajoainetta LOx/RP-1, 2000 tonnia, tuosta määrästä 2/3 on happea ja jos RP-1 energiasisältö on n. 30 Mj/kg niin energiamäärä vastaa keskimäärin 180 milj hevosvoiman tehoa.

Se on kaikkien 5 moottorin yhteiskulutus joten 1 mylly kuluttaa 36 milj hv vastaavan polttoainemäärän, joka taas on se 900 kg /mylly/s.

Sitten tullaan alueelle joka on hiukan sumea, eli kuinka paljon lämpöenergiasta menee lämpöhukkana ja kuinka paljon työntövoimaksi ja 35% arvio voi olla aika optimistinen, joten yhden moottorin työntövoima muunnettuna hevosvoimiksi pysyy 10 milj seutuvilla ja väite 180 milj hv /moottori perustuu täydelliseen väärinymmärrykseen.

Lähtötiedot löytyy useammista paikoista haulla - Saturn V ja Rocketdyne F1 -.
Tultiin suomalaisten autoja rassaavien rasvanäppien kanssa tähän tulokseen Esson baarissa!

Sillä mikäänhän ei ole niin viisas kuin suomalainen kaljaa kittaava mies!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
poikien kanssa päätettiin kirjoitti:
Tultiin suomalaisten autoja rassaavien rasvanäppien kanssa tähän tulokseen Esson baarissa!

Sillä mikäänhän ei ole niin viisas kuin suomalainen kaljaa kittaava mies!
Viisas suomalainen mies koskaan lentänyt kuuhun?

Hmmm...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Katso video kirjoitti:
Erottaa toimittajien hehkutusta todellisuudesta.

Ilmeisesti uskot terikseen ja fantomiinkin, onhan niistäkin videoita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Noinkohan kirjoitti:
Erottaa toimittajien hehkutusta todellisuudesta.

Ilmeisesti uskot terikseen ja fantomiinkin, onhan niistäkin videoita.
"9 Nov 1967 - One of KSC's two new pads at Launch Complex 39, Pad A, was used for the first time to launch the first Saturn V on Apollo 4, the first launch in the Apollo Program. This powerful three-stage vehicle, towering over previous launch vehicles at 363 feet, produced more than seven-and-one-half million pounds of thrust, equal to about 180 million horsepower. This was also the first time that one of the firing rooms in KSC's Launch Control Center was used. Constructed between March 1964 and May 1965, the LCC won the 1965 Architectural Award for the Industrial Design of the Year."

http://www.nasa.gov/centers/kennedy/about/history/timeline/1950.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suoraan nasan sivuilta kirjoitti:
"9 Nov 1967 - One of KSC's two new pads at Launch Complex 39, Pad A, was used for the first time to launch the first Saturn V on Apollo 4, the first launch in the Apollo Program. This powerful three-stage vehicle, towering over previous launch vehicles at 363 feet, produced more than seven-and-one-half million pounds of thrust, equal to about 180 million horsepower. This was also the first time that one of the firing rooms in KSC's Launch Control Center was used. Constructed between March 1964 and May 1965, the LCC won the 1965 Architectural Award for the Industrial Design of the Year."

http://www.nasa.gov/centers/kennedy/about/history/timeline/1950.html
Siinähän se on sanottu selvästi.
Kokonaistyöntövoima ensimmäisessä vaiheessa on 7.5 milj naulaa eli 1.5 milj nailaa / moottori , joka on esitetty kaikissa muissakin lähteissä.
Kokonaisenergia vastaa keskimäärin 180 milj hv energiamäärää kun se puhalletaan 150 sekunnissa.

Mikä ihme tässä vielä jaksaa hiertää.

Yritä nyt vähitellen ymmärtää ja lopeta se typerä inttäminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
on meitä tosiaan kirjoitti:
Siinähän se on sanottu selvästi.
Kokonaistyöntövoima ensimmäisessä vaiheessa on 7.5 milj naulaa eli 1.5 milj nailaa / moottori , joka on esitetty kaikissa muissakin lähteissä.
Kokonaisenergia vastaa keskimäärin 180 milj hv energiamäärää kun se puhalletaan 150 sekunnissa.

Mikä ihme tässä vielä jaksaa hiertää.

Yritä nyt vähitellen ymmärtää ja lopeta se typerä inttäminen.
Ei sen laivamoottorinkaan tehoa lasketa kokonaisen valtameriylityksen ajalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suoraan nasan sivuilta kirjoitti:
"9 Nov 1967 - One of KSC's two new pads at Launch Complex 39, Pad A, was used for the first time to launch the first Saturn V on Apollo 4, the first launch in the Apollo Program. This powerful three-stage vehicle, towering over previous launch vehicles at 363 feet, produced more than seven-and-one-half million pounds of thrust, equal to about 180 million horsepower. This was also the first time that one of the firing rooms in KSC's Launch Control Center was used. Constructed between March 1964 and May 1965, the LCC won the 1965 Architectural Award for the Industrial Design of the Year."

http://www.nasa.gov/centers/kennedy/about/history/timeline/1950.html
Apollot 4-14 lensivät alkuperäisellä moottoriteholla, mutta kolme viimeistä lentoa Apollot 15-17 olivat niin raskaita että moottorien tehoa nostettiin lisäkuorman kantamiseksi.

Pidennetty kolmen vorokauden oleskelu kuun pinnalla vaati suuremmat happi ja polttoainemäärät ja lisäksi oli mukana myös kuuauto ja enemmän tutkimusvälineitä.

Saturn raketin tehoa nostettiin edelleen vuonna 1973 kun sillä laukaistiin erittäin raskas Skylab avaruusasema.

"Apollo Lunar Surface Journal".
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Sivuilta löytyy tuntikaupalla videokuvaa kuukävelyiltä.
Apollo 17
http://history.nasa.gov/alsj/a17/video17.html
Apollo 16
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/video16.html
Apollo 15
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a15/video15.html
Apollo 14
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a14/video14.html
Apollo 13
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Apollo 12
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Apollo 11
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
©2008 kirjoitti:
Apollot 4-14 lensivät alkuperäisellä moottoriteholla, mutta kolme viimeistä lentoa Apollot 15-17 olivat niin raskaita että moottorien tehoa nostettiin lisäkuorman kantamiseksi.

Pidennetty kolmen vorokauden oleskelu kuun pinnalla vaati suuremmat happi ja polttoainemäärät ja lisäksi oli mukana myös kuuauto ja enemmän tutkimusvälineitä.

Saturn raketin tehoa nostettiin edelleen vuonna 1973 kun sillä laukaistiin erittäin raskas Skylab avaruusasema.

"Apollo Lunar Surface Journal".
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Sivuilta löytyy tuntikaupalla videokuvaa kuukävelyiltä.
Apollo 17
http://history.nasa.gov/alsj/a17/video17.html
Apollo 16
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/video16.html
Apollo 15
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a15/video15.html
Apollo 14
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a14/video14.html
Apollo 13
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Apollo 12
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Apollo 11
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
Apollo 8 Launch
http://www.youtube.com/watch?v=XKtH0uzg8wU

Lennonjohdon työskentely kuuluu videolla hyvin.
Etenkin lennonjohtaja "FLIGHT" juttelee paljon ja moni muu lennonjohdossa työskentelevä järjestelmävalvoja.

Tässä nauhoite lennonjohdon työskentelystä ensimmäisen (Apollo 11) kuulaskeutumisen aikana. Taustalla kuuluu myös radioliikennettä.
http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_with_FD_loop.mp3
Lennonjohtajana (FLIGHT) toimii rautahermoisena tunnettu Gene Kranz.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gene_Kranz

Tässä vähän selostettu noita lennonjohdon järjestelmävalvojien kutsulyhenteitä joita nauhalla kuuluu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flight_controller#Common_flight_control_positions
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Public Affairs kirjoitti:
Apollo 8 Launch
http://www.youtube.com/watch?v=XKtH0uzg8wU

Lennonjohdon työskentely kuuluu videolla hyvin.
Etenkin lennonjohtaja "FLIGHT" juttelee paljon ja moni muu lennonjohdossa työskentelevä järjestelmävalvoja.

Tässä nauhoite lennonjohdon työskentelystä ensimmäisen (Apollo 11) kuulaskeutumisen aikana. Taustalla kuuluu myös radioliikennettä.
http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_with_FD_loop.mp3
Lennonjohtajana (FLIGHT) toimii rautahermoisena tunnettu Gene Kranz.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gene_Kranz

Tässä vähän selostettu noita lennonjohdon järjestelmävalvojien kutsulyhenteitä joita nauhalla kuuluu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flight_controller#Common_flight_control_positions
At the heart of the manned space flight missions was the Mission Control Center HOUSTON (MCC-H) in the Mission Operations Wing of Building 30.

http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston MCC dessin.gif
http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston MCC building 30.jpg
http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston MOCR A13.jpg

Inside the windowless building were two Mission Operations Control Rooms (MOCR) on floors two and three. The second floor MOCR was used for three Apollo Saturn 1B Missions, and Apollo 5-7 and 9, Skylab and Apollo-Soyuz missions. The third floor MOCR was used for all the Gemini and Apollo lunar missions. Outside the control room but on the same floor were all the Staff Support Rooms (SSRs) housing the technical specialists responsible for supporting their counterparts in the MOCR.

The first floor of Building 30 was the Real Time Computer Complex (RTCC). The tracking stations interfaced with the MOCRs through the Communications, Command and Telemetry System (CCATS) on the first floor.

Mission Control Center HOUSTON
http://www.honeysucklecreek.net/images/msfn_images_part/MCC-H/mccha15.jpg
http://www.honeysucklecreek.net/images/msfn_images_part/MCC-H/MCC-H_med.jpg
http://www.honeysucklecreek.net/images/msfn_images_part/MCC-H/MCC_3rd_flr.jpg
http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston DCS.gif

1. Director of Flight Operations – Overall responsibility for the mission interface to program Management.

2. Mission Director from NASA Headquarters. The primary interface between NASA Headquarters and the Flight Control Team

3. The Department of Defense Representative – Primary interface with NASA for any Department of Defense support required during a mission, including recovery ships and DoD controlled tracking resources..

4. The Public Affairs Officer – was responsible for providing information on the mission to the public. The television and radio voice of Mission Control.

5. The Flight Director – the team leader, was responsible to the Mission Director for detailed control of the mission from launch (tower clear) to splashdown and assumed the duties of the Mission Director in his absence. In real time was responsible to take any actions needed for crew safety and mission success.

6. INCO – Instrumentation and Communications Officer – With the advent of dual spacecraft operations, lunar surface operations, science TV, and extensive data recovery, a new operating position was added, beginning with the Apollo 11 mission.

7. Operations and Procedures Officer – was responsible to the Flight Director for the detailed implementation of the Mission Control Center/Ground Operational Support Systems mission control procedures.

8. The Assistant Flight Director – was responsible to the Flight Director for detailed control of the mission and assumed the duties of the Flight Director in his absence.

9. Flight Activities Officer – Responsible for real time flight planning and related crew procedures. Maintained track of crew activities in relation to mission time lines.

10. Network Controller – had detailed operational control of the world wide Ground Operational Support System, which included the tracking stations.

11. Flight Surgeons – directed all operational medical activities and crew’s medical status.

12. Spacecraft Communicator – or Capcom, an astronaut who provided all the voice communications between the ground and the spacecraft.

13. Vehicle Systems Engineers – monitored the performance of all electrical, mechanical, communications, environmental and life support and EVA systems on the spacecraft.

14. Booster Systems Engineer – monitored the 3 Saturn V stages during the launch phase.

15. Retrofire Officer – Kept track of abort and return to earth options.

16. Flight Dynamics Officer – monitored the flight trajectory, and planned all major spacecraft manoeuvres. Recommended whether to “Go” or “Abort” a mission.

17. Guidance Officer – monitored the spacecraft computers, the Inertial Guidance and Navigation Systems, and the abort guidance system.

18. The Maintenance and Operations Supervisor – was responsible for the performance and status of the Mission Control Center equipment.

19. Experiments/Lunar Surface Operations Officer. During lunar surface activities an Experiments Officer directed scientific activities and relayed information from the science teams from the booster console for lunar surface as well as orbital science.

Backing the above front line operators in the MOCR were 7 Staff Support Rooms (SSR):

1. Flight Dynamics – to monitor all aspects of powered flight concerning crew safety and orbital insertion, evaluate and recommend modification of trajectories to meet mission objectives.

2. Vehicle Systems – to monitor detailed status of trends of flight systems and components of the spacecraft, and overcoming in-flight equipment failures.

3. Life Systems – to monitor physiological and environmental information from the spacecraft.

4. Flight Crew – to co-ordinate non-medical flight crew activities and any scientific experiments attempted during the flight.

5. Networks – to schedule, monitor, and direct network activities and readiness checks.

6. Operations and Procedures/INCO – to provide detailed technical and administrative support and communications and data systems management.

7. ALSEP/Lunar Science Room – to provide the support for the lunar scientists and management for the science equipment that would remain on the moon after the crews departure.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Public Affairs kirjoitti:
Apollo 8 Launch
http://www.youtube.com/watch?v=XKtH0uzg8wU

Lennonjohdon työskentely kuuluu videolla hyvin.
Etenkin lennonjohtaja "FLIGHT" juttelee paljon ja moni muu lennonjohdossa työskentelevä järjestelmävalvoja.

Tässä nauhoite lennonjohdon työskentelystä ensimmäisen (Apollo 11) kuulaskeutumisen aikana. Taustalla kuuluu myös radioliikennettä.
http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_with_FD_loop.mp3
Lennonjohtajana (FLIGHT) toimii rautahermoisena tunnettu Gene Kranz.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gene_Kranz

Tässä vähän selostettu noita lennonjohdon järjestelmävalvojien kutsulyhenteitä joita nauhalla kuuluu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flight_controller#Common_flight_control_positions
http://www.hq.nasa.gov/alsj/lrvhand.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mission Control Center kirjoitti:
At the heart of the manned space flight missions was the Mission Control Center HOUSTON (MCC-H) in the Mission Operations Wing of Building 30.

http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston MCC dessin.gif
http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston MCC building 30.jpg
http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston MOCR A13.jpg

Inside the windowless building were two Mission Operations Control Rooms (MOCR) on floors two and three. The second floor MOCR was used for three Apollo Saturn 1B Missions, and Apollo 5-7 and 9, Skylab and Apollo-Soyuz missions. The third floor MOCR was used for all the Gemini and Apollo lunar missions. Outside the control room but on the same floor were all the Staff Support Rooms (SSRs) housing the technical specialists responsible for supporting their counterparts in the MOCR.

The first floor of Building 30 was the Real Time Computer Complex (RTCC). The tracking stations interfaced with the MOCRs through the Communications, Command and Telemetry System (CCATS) on the first floor.

Mission Control Center HOUSTON
http://www.honeysucklecreek.net/images/msfn_images_part/MCC-H/mccha15.jpg
http://www.honeysucklecreek.net/images/msfn_images_part/MCC-H/MCC-H_med.jpg
http://www.honeysucklecreek.net/images/msfn_images_part/MCC-H/MCC_3rd_flr.jpg
http://www.capcomespace.net/dossiers/espace_US/apollo/installations/houston DCS.gif

1. Director of Flight Operations – Overall responsibility for the mission interface to program Management.

2. Mission Director from NASA Headquarters. The primary interface between NASA Headquarters and the Flight Control Team

3. The Department of Defense Representative – Primary interface with NASA for any Department of Defense support required during a mission, including recovery ships and DoD controlled tracking resources..

4. The Public Affairs Officer – was responsible for providing information on the mission to the public. The television and radio voice of Mission Control.

5. The Flight Director – the team leader, was responsible to the Mission Director for detailed control of the mission from launch (tower clear) to splashdown and assumed the duties of the Mission Director in his absence. In real time was responsible to take any actions needed for crew safety and mission success.

6. INCO – Instrumentation and Communications Officer – With the advent of dual spacecraft operations, lunar surface operations, science TV, and extensive data recovery, a new operating position was added, beginning with the Apollo 11 mission.

7. Operations and Procedures Officer – was responsible to the Flight Director for the detailed implementation of the Mission Control Center/Ground Operational Support Systems mission control procedures.

8. The Assistant Flight Director – was responsible to the Flight Director for detailed control of the mission and assumed the duties of the Flight Director in his absence.

9. Flight Activities Officer – Responsible for real time flight planning and related crew procedures. Maintained track of crew activities in relation to mission time lines.

10. Network Controller – had detailed operational control of the world wide Ground Operational Support System, which included the tracking stations.

11. Flight Surgeons – directed all operational medical activities and crew’s medical status.

12. Spacecraft Communicator – or Capcom, an astronaut who provided all the voice communications between the ground and the spacecraft.

13. Vehicle Systems Engineers – monitored the performance of all electrical, mechanical, communications, environmental and life support and EVA systems on the spacecraft.

14. Booster Systems Engineer – monitored the 3 Saturn V stages during the launch phase.

15. Retrofire Officer – Kept track of abort and return to earth options.

16. Flight Dynamics Officer – monitored the flight trajectory, and planned all major spacecraft manoeuvres. Recommended whether to “Go” or “Abort” a mission.

17. Guidance Officer – monitored the spacecraft computers, the Inertial Guidance and Navigation Systems, and the abort guidance system.

18. The Maintenance and Operations Supervisor – was responsible for the performance and status of the Mission Control Center equipment.

19. Experiments/Lunar Surface Operations Officer. During lunar surface activities an Experiments Officer directed scientific activities and relayed information from the science teams from the booster console for lunar surface as well as orbital science.

Backing the above front line operators in the MOCR were 7 Staff Support Rooms (SSR):

1. Flight Dynamics – to monitor all aspects of powered flight concerning crew safety and orbital insertion, evaluate and recommend modification of trajectories to meet mission objectives.

2. Vehicle Systems – to monitor detailed status of trends of flight systems and components of the spacecraft, and overcoming in-flight equipment failures.

3. Life Systems – to monitor physiological and environmental information from the spacecraft.

4. Flight Crew – to co-ordinate non-medical flight crew activities and any scientific experiments attempted during the flight.

5. Networks – to schedule, monitor, and direct network activities and readiness checks.

6. Operations and Procedures/INCO – to provide detailed technical and administrative support and communications and data systems management.

7. ALSEP/Lunar Science Room – to provide the support for the lunar scientists and management for the science equipment that would remain on the moon after the crews departure.
Kerros 1.
keskustietokonehuoneet, tietoliikenne, tietojen tallennuslaitteet. (Real-Time Computer Complex)
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/1st_floor.gif

Kerros 2.
Lennonjohtohuone 1. Mission Operations Control Room 1 (MOCR1)
Käytettiin Apollo 5-7 ja 9, Skylab ja Apollo-Soyuz lennoilla.
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/2nd_floor.gif

Kerros 3.
Lennonjohtohuone 2. Mission Operations Control Room 2 (MOCR2)
Käytettiin Gemini lennoilla ja Apollo lennoilla jotka suuntautuivat kuun kiertoradalle Apollo 8 ja 10 tai joilla laskeuduttiin kun pinnalle Apollo 11-17.
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/3rd_floor.gif
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
MOCR kirjoitti:
Kerros 1.
keskustietokonehuoneet, tietoliikenne, tietojen tallennuslaitteet. (Real-Time Computer Complex)
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/1st_floor.gif

Kerros 2.
Lennonjohtohuone 1. Mission Operations Control Room 1 (MOCR1)
Käytettiin Apollo 5-7 ja 9, Skylab ja Apollo-Soyuz lennoilla.
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/2nd_floor.gif

Kerros 3.
Lennonjohtohuone 2. Mission Operations Control Room 2 (MOCR2)
Käytettiin Gemini lennoilla ja Apollo lennoilla jotka suuntautuivat kuun kiertoradalle Apollo 8 ja 10 tai joilla laskeuduttiin kun pinnalle Apollo 11-17.
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/3rd_floor.gif
http://pagesperso-orange.fr/max.q/apollo/infra/images/mcc_3_map.gif
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
-Pilot- kirjoitti:
Ikkunaton lennonjohtorakennus on rakennettu raskaista betonielementeistä jotta se kestäisi Teksasissa esiintyviä tornadoja.
Betoniseinän sisäpuolella on sentin paksuisista teräslevyistä saumattomaksi hitsattu teräskuori joka suojaa rakennusta ja sen sisällä olevia lennonjohdon herkkiä laitteita sähkömagneettisilta pulsseilta kuten salamoilta.
Rakennuksella on myös oma varasähköjärjestelmä sähkökatkoksien varalta.

Mikään ulkopuoliset tekijät ei saa häiritä lennonjohdon toimintaa, sillä he ovat astronauttien "henkivakuutus".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Public Affairs kirjoitti:
Apollo 8 Launch
http://www.youtube.com/watch?v=XKtH0uzg8wU

Lennonjohdon työskentely kuuluu videolla hyvin.
Etenkin lennonjohtaja "FLIGHT" juttelee paljon ja moni muu lennonjohdossa työskentelevä järjestelmävalvoja.

Tässä nauhoite lennonjohdon työskentelystä ensimmäisen (Apollo 11) kuulaskeutumisen aikana. Taustalla kuuluu myös radioliikennettä.
http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_with_FD_loop.mp3
Lennonjohtajana (FLIGHT) toimii rautahermoisena tunnettu Gene Kranz.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gene_Kranz

Tässä vähän selostettu noita lennonjohdon järjestelmävalvojien kutsulyhenteitä joita nauhalla kuuluu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flight_controller#Common_flight_control_positions
http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_ground_loop.mp3

Lennonjohdon sisäinen keskustelu nauhoitettuna lennonjohtajan puheryhmästä (Flight Director's loop) ilman lennonjohdon (CAPCOM, Charles Duke) ja kuumoduulin (Buzz Aldrin) välistä häiritsevää radioliikennettä.

Nauhalla kuuluu kuinka lennonjohto nopeasti selvittää useammankin laskeutuessa ilmestyneen hälytyksen (1201 alarm, 1202 alarm) syitä ja päättävät nopeasti että laskeutuminen voi jatkua.

Lennonjohtajana (FLIGHT) Gene Kranz.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gene_Kranz
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
most advanced kirjoitti:
Ikkunaton lennonjohtorakennus on rakennettu raskaista betonielementeistä jotta se kestäisi Teksasissa esiintyviä tornadoja.
Betoniseinän sisäpuolella on sentin paksuisista teräslevyistä saumattomaksi hitsattu teräskuori joka suojaa rakennusta ja sen sisällä olevia lennonjohdon herkkiä laitteita sähkömagneettisilta pulsseilta kuten salamoilta.
Rakennuksella on myös oma varasähköjärjestelmä sähkökatkoksien varalta.

Mikään ulkopuoliset tekijät ei saa häiritä lennonjohdon toimintaa, sillä he ovat astronauttien "henkivakuutus".
Lennonjohdon rakennusta laajennettiin 90-luvun puolivälissä kun sukkula sai uuden lennonjohtorakennuksen aivan viereen.

Ennen laajennusta
http://history.nasa.gov/SP-4205/images/c186a.jpg

Laajennus on vanhaa osaa korkeampi ja rakennettu aivan kiinni vanhaan rakennukseen
http://quest.arc.nasa.gov/people/journals/space/dempsey/Dempsey8.jpg
http://www.freesoft.org/kxh/2006/nasa/nasa_jsc_files/image004.jpg
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Rakettimoottoreille on kyllä tapana ilmoittaa työntö Newtoneina eikä tehoa hevosvoimina joten tehokkain moottori jonka teho ilmoitetaan tuossa yksikössä taitaa olla edelleen wärtsilän 110 000hv laivadiesel.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Jolloin saadaan 180 000 000 hv.

Vertauksena se vastaa 85 kertaa Yhdysvalloissa olevan Hooverin padon tehoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aviation Specialist kirjoitti:
Jolloin saadaan 180 000 000 hv.

Vertauksena se vastaa 85 kertaa Yhdysvalloissa olevan Hooverin padon tehoa.
Hevosvoima = 75kpm/s = 735Nm/s = 735W = 0,735kW.
Jos 180 000 000 N vastaa 180 000 000 hevosvoimaa, eli 1N vastaa 1hv, niin nopeus on silloin
v=P/F=735Nm/s / 1N = 735m/s=2646km/h.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siis ottiatuota kirjoitti:
Hevosvoima = 75kpm/s = 735Nm/s = 735W = 0,735kW.
Jos 180 000 000 N vastaa 180 000 000 hevosvoimaa, eli 1N vastaa 1hv, niin nopeus on silloin
v=P/F=735Nm/s / 1N = 735m/s=2646km/h.
Nopeus jolla päästään maan kiertoradalle on 8km/s

Nopeus joka vaaditaan päästäkseen kuuhun on 11km/s
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Orbit. kirjoitti:
Nopeus jolla päästään maan kiertoradalle on 8km/s

Nopeus joka vaaditaan päästäkseen kuuhun on 11km/s
Nopeudet ovat rajoja, joiden liike-energiaa vastaava määrä on vähintään saavutettava.

Maan kiertoradalle ja kuuhun pääsee pienemmilläkin nopeuksilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aviation Specialist kirjoitti:
Jolloin saadaan 180 000 000 hv.

Vertauksena se vastaa 85 kertaa Yhdysvalloissa olevan Hooverin padon tehoa.
Nuo muunnokset on tarkoitettu henkisesti jälkeenjääneelle tai amerikkalaiselle yleisölle jolle ei koskaan saa kertoa vaikeita lukuja tai yksikköjä vaan pitää kertoa että se ja se painaa yhtä paljon kuin tuhat henkilöautoa ja siinä on saman verran tehoa kuin miljoonassa rekannupissa.

Vain tällaiselle yleisölle voi ja pitääkin esittää teho hevosvoimina jopa sellaisille moottoreille joissa ei ole voiman ulosottoa perinteisessä mielessä lainkaan.

Ei sen puoleen etteikö tuo varmasti olisi maailman tehokkain moottori.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ilmianna
Jaa
Apollo 11 laukaisu.

NASA:n PAO (Public Affairs Officer) selostaa.

http://www.youtube.com/watch?v=zGNryrsT7OI
Ilmianna
Jaa
oli, että liittyen versiosta n. 170-200 MILJOONAA hevosvoimaa. Tehokkain ihmisen tekemä laite koskaan!

40 vuotta ja vaikka silloin oli alkeeellista toi tietotekniikka, niin tehokkaampaa moottoria ei ole rakennettu!

Käsittämätön määrä hevosvoimia!

http://www.youtube.com/watch?v=wvWHnK2FiCk
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Mielenkiintoista! Nykyään kuitenkin on olemassa vielä voimakkaampi ja hyötysuhteeltaan parempi rakettimoottori. Se on venäkäinen RD-170 (googlesta löytyy). Sitä käytetttin pari kertaa Energia kantoraketissa mm. kun se vei Buran sukkula ensimmäiselle ja ainoalle lennolleen maan kiertoradalle. Nykyään siitä kehitetty alas skaalattu versio RD-180 on käytössä USAlaisessa Atlas V kantoraketissa.
Muuten tuo hevosvoima määrä raketissa on vähän vaikea määritellä. Se teho joka menee raketin suihkun muodostamiseen on P= .5*dm/dt*v^2, jossa dm/dt = sekunnissa kuluva ajoaine, siis hapetin ja pottoaine yhteensä, Saturnus V:ssä noin 13000kg/sek. v=suihkun nopeus, F1:ssä se oli noin 2700 m/s (riippuu ilmanpaineesta)
.5*13000*2700*2700 =64.5M hp, noin. (1 hp= 735W)
Mutta käyttämällä kaavaa P =F*v, joss v nyt on raketin nopeus, joka juuri ennen ensimmäisen vaiheen irtoamista oli 2300m/s, saadaan 34000000N*2300m/s = 78200000000W = 106M hevosta.
Tuon yllämainitun RD-170:n polttoainepummu muuten kehittää noin 257,000 hevosvoimaa.
Rakettimoottorin tehoa ei yleensä käytetä alan ammattilaisten keskuudessa, sillä se ei oikeastaan tarkoika mitään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
auto ja liikenne osastolle.
Onko uutisia meridieseleistä tms.?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
noille :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Juu toi Saturn 5 -moottorien yhteisteho on aivan mieletön!!!!!!!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Vastaisko 180-200 miljoonaa hevosvoimaa koko Suomen henkilöautokantaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kysäväeitieltäeksy kirjoitti:
Vastaisko 180-200 miljoonaa hevosvoimaa koko Suomen henkilöautokantaa?
Älä usko kaikkea!

Kerrottu 180 milj hp on tarkoitettu kai hehkutukseksi, tai
toimittajan mokaksi, totuus on vähän karumpi.

180 milj hp on suunnilleen kaikkien viiden moottorin yhteisen
polttoainekulutuksen sisältämä energia, moottoria kohden siis vajaa
40 milj hp, ja nettoteho työntövoimaan suhteutettuna on n 12 milj hp
/ moottori.

http://en.wikipedia.org/wiki/F-1_(rocket_engine)#Design
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta