karstan poltto

katsastukseen tulee poltettua karstat. Joskus tuli hylkäys päästöistä karstojen takia ja katsastusmies neuvoi kierrättämään reippaasti ennen uusintakäyntiä. Ja se toimi. Vielä kun pistää raskaan kärryn perään niin kyllä muuten vetohalut paranee huomattavasti.

Eivät ne kierrokset karstaa polta vaan kova kuumuus jonka saa aikaiseksi kovan kuormituksen avulla.

Kesärajoitusten voimassaoloaikana voi ajella hiljaisena iltana "isoa kovaa" vaikkapa tampereen moottoritien edestakaisin viisi bodaria ja 300kg sementtiä kyydissä niin kyllä karstat palavat :)

Tiedä sitten auttavatko nämä tankkiin kaadettavat moottorin puhdistustärpätit mitään mutta tuskin ne haittaavatkaan jos tuommoista lisää juuri ennen karstanpolttoa.

Nykyisillä polttoaineilla ei pahemmin enää ole karstoittavaa vaikutusta. Karstaa toki tulee, jos vain kaupungissa ajelee ja pätkäajoa harrastaa. Männät, sylinterit, ym. ovat kuitenkin puhtaampia kuin lyijyllisen polttoaineen aikoina. Tämän ovat todistaneet silloin tällöin tehtävät polttoainetestit ja niiden ohella tutkitut moottorit.

Karsta ei poistu ihan pienillä ajokilometreillä, ei edes kovaa ajettaessa. Kilometrejä täytyy kertyä aikamonen määrä, jotta se puhdistaisi moottoria. Silloin tällöin tehtävät pitemmät ja moottoritienopeuksilla ajettavat reissut ovat omiaan karstanpoistoon. Ihan älyttömään revitykseen ei kuitenkaan ole tarvetta.

Nykyautoissa ei ole karstaa jota polttaa,se aika jäi kaasuttimien mukana pois.Jos todella huonokuntoisessa moottorissa on kuitenkin kerääntynyt karstaa esim venttiililautasen päälle varren ympärille,niin katalysaattoriautossa se saisi siinä pysyäkin;jos karsta irtoaa paloina,niin katalysaattori ei laske niitä "pillistönsä" läpi.Karstanpalan kohta menee siis tukkoon.Muutenkin vanhanajan vesi- ja automaattiöljykäsittelyt voi nykymoottoreissa unohtaa, saa vain vahinkoa aikaiseksi.

Dieselautoilijana täälläkin mainittu pakoputken noenpuhdistus ennen katsastusta on tuttua. Itse ajan kolmosella satasta kymmenisen kilometriä ennen sauhutestiin menoa.

Mutta kunnon karstanpoistoon tarvitaan täysi kuormitus ja sehän ei onnistu nykyautoilla Suomessa. Itse olen huomannut täydessä lastissa ajetun saksanreisuun jälkeen sen, että turbo ja kytkin toimivat paremmin. Ilmeisesti sieltä lähtee pois pölyä ja nokea.

Kun lähtee kesälomamatkalle. Auto on herkkä, jossain 400km ajon jälkeen.

antaa enemmän kierroksia. vaihdatin golffiin öljyt 3000km sitten ja samalla tehtiin forte huuhtelu, silti venttiilin ohjurit piti hiukan ääntä. annoin volkkarille kunnolla kierroksia kolmosella viitentonniin muutaman kilometrin ja venttiilien kilinä loppui ja on nyt pysynyt poissa.

Aina kun kamat rupee olee siin kunnos niin kyl karstat on väännettävä.

Kone kuumaksi, putsarit pois, kone käyntiin ja 3500rpm, ja kahvikupillinen vettä kaasariin kohtuu nopeasti kaatamalla, pakoputkesta voi nähdä miten karstat tulee ulos samantien. Tämä siis joskus 70 luvulla, nykybensoilla ei tarvita.

Pakokaasumittaukset ovat pelkkä rahastustoimi. Ei niillä mittauksilla on mitään arvoa liikenteen kokonaispäästöihin (tai muihin päästöihin).

Piankos ne mittaajat keksii uuden lisän eli toimistomaksun pakokaasumittauksille.
Ja sitten valtio keksii lisämaksun tähän toimistomaksuun (=toimistomaksuun liitettävä ylimäärinen lisävero, "tiedonsiirto" maksuna kuten sähkön siirrossa se sähkövero)
Ja jos tämä ei kelpaa niin sitten keksitään "kytkentämaksu" pakokaasumittaukselle.

Lopuksi tulee rikemaksu "karstanpoltosta".

Päätin kokeilla BG-karstanpoistoainetta kun katsastusasemalla näin mainoksen.
Fiat Ducato, 350 tkm, diesel tietysti. Ajattelin ensin että turhaa rahan tuhlausta vanhaan romuun.
Puolikkaaseen tankkiin laitettiin aineet. Nyt olen ajanut siitä vasta puolet, joten neljäsosa vielä jäljellä. Nyt jo huomattavia muutoksia autossa. Tyhjäkäyntiääni muuttui, ehkä kierrosluvussa muutos, mutta en muista miten päin. Kaasuvaste parani merkittävästi. Olin pari kertaa kylmiltään jäänyt ylämäkeen kun kaasun kolmasosa painallus ei tuonutkaan lisää kierroksia, enää tätä ei ilmene. Samoin tuntuu että kiihtyvyys parani.
Loput huomiot kun tankki on tyhjä.

Mökkireissu yht. 600 km ja moottoritieajoa n.130 km/h. Diesel-autoni pakoputki on ajon jälkeen vaalean harmaa. Auto käy tasaisesti ja kierrokset nousevat kevyesti ajon jälkeen. Egr kiittää, samoin hiukkasloukku. Ei mitään ongelmia tähän asti (220 tkm).

Kokemus;
ostin asuntovaunun ja aloin vetmään sitä Golf 1,1 litran , 50 hv, koneella. heti tuli pitkä loiva ylämäki vedin ehkä 2 vaihteella, pakoputkesta tuli mustaa niin että vaunua ei tahtonut näkyä. Musta savu loppui muutamasssa kilometrissä eikä tullut enää koskaan kun samassa tilanteessa vedin kerrN VIIKOSSA.

ELI mielestäni pitäisi olla raskasta , ei liene parasta jos on vain pieni vaihde ja korkeat kierrokset.
Mutta minusta riittää sopivat öljyt 5w - 30 korkeitaan 40. ei nykyautoilla ainakaan yleisesti ole karstaongelmia. Öljyt kyllä kannatta vaihtaa hyvissä autoissa 15tkm ja vanhemmissahan oli 5 ja 10 tkm väihtovälejä, ne puolittaa.
Mitään lisäaineita ja huuhteluja en ajattelisi normaaliautossa.

Missä polttaa karstoja kesällä kun on voimassa palovaroitukset

Kaasutimilla ei ole mitään tekemistä moottorin karstaantumisen kanssa. Katalysaattoreille ja lambda-antureille tekee hyvää se reippaampi maantieajo. Palaa karstat pois. Kaasuttimen ja ruiskujen puhdistusaineita kannattaa käyttää ainakin kerran vuoteen. Ongelmana on nykybensan hartsiutuminen polttoainelaitteisiin.

Käytän ruiskupuhdistetta aina keväisin. Talvella tulee ajettua enimmäkseen kaupunkiajoa, joka on pahinta myös polttoainelaitteille. Hartsiutuma ei lähde muulla kuin liuottamalla. Myös EGR:n toiminta likaa imuventtiiliä. Puhdistusmönjät tepsivät myös karstaantuneisiin imuventtiileihin lukuunottamatta suorasuihkutusmoottoreita.