suomalaispurjehtija kuoli itämerellä

Ellet sinä tunne, tuli taas painava syy oppia. Ensiapukurssit ovat suositeltavia. Netistäkin voit lueskella hypotermiasta.
Siteeraan pätkän tekstiä www.terveyskirjasto.fi. sivuilta:

"Veden varaan joutunut jäähtyy erittäin nopeasti. Kylmässä vedessä ( 4– 6°C) uhri menettää toimintakyvyn muutamassa minuutissa, menee tajuttomaksi tyypillisesti noin 15 minuutissa ja menehtyy puolessa tunnissa. Myös kesälämpöisissä vesissä (15–18°C) jäähtyminen tapahtuu nopeasti, ja toimintakyky säilyy korkeintaan tunnin ajan. Yksilöiden väliset erot ovat erittäin suuria.
Kun ihminen joutuu kylmään, elimistö käynnistää suojamekanisminsa jäähtymistä vastaan. Ihon verisuonet supistuvat ja ihoverenkierto heikkenee, jolloin haihtumalla ja iholta johtumalla tapahtuva lämmönhukka vähenee. Se atavistinen piirre ihmiselläkin on, että karvat kohoavat pystyyn ja iho menee kananlihalle. Tahdosta riippumaton lihasvärinä tuottaa tehokkaasti lämpöä, jolloin energiankulutus kasvaa moninkertaiseksi. Lihasvärinä on sinänsä varsin tehokas hypotermian torjuja, mutta sen tehokkuus riippuu oleellisesti uhrin fyysisestä kunnosta. Kun värinä lakkaa, lämpötila laskee romahdusmaisesti.

Toiminta merellä
Merellä liikuttaessa varusteiden täytyy olla kunnossa. Kesälläkin merivesi on Suomen rannikoilla kylmää, jolloin putoaminen veneestä voi olla kohtalokasta. Turvavaljaita tulisi käyttää aina, kun riski putoamiseen on todellinen. Pelastusliivit estävät hukkumisen, mutta eivät suojaa hypotermialta. Kunnollinen pelastuspuku antaa riittävän suojan kylmää vastaan useiksi tunneiksi..."

S/y Aquavitin tapauksessa uhri oli ollut meressä puolitoista tuntia ilman pelastuspukua (vai onko oikeampi termi pelastautumispuku?).
http://www.hamnen.se/nyheter/finsk-seglare-omkom-mellan-landsort-och-gotland.html

purjehtijat hypotermian? kirjoitti:

Ellet sinä tunne, tuli taas painava syy oppia. Ensiapukurssit ovat suositeltavia. Netistäkin voit lueskella hypotermiasta.
Siteeraan pätkän tekstiä www.terveyskirjasto.fi. sivuilta:

"Veden varaan joutunut jäähtyy erittäin nopeasti. Kylmässä vedessä ( 4– 6°C) uhri menettää toimintakyvyn muutamassa minuutissa, menee tajuttomaksi tyypillisesti noin 15 minuutissa ja menehtyy puolessa tunnissa. Myös kesälämpöisissä vesissä (15–18°C) jäähtyminen tapahtuu nopeasti, ja toimintakyky säilyy korkeintaan tunnin ajan. Yksilöiden väliset erot ovat erittäin suuria.
Kun ihminen joutuu kylmään, elimistö käynnistää suojamekanisminsa jäähtymistä vastaan. Ihon verisuonet supistuvat ja ihoverenkierto heikkenee, jolloin haihtumalla ja iholta johtumalla tapahtuva lämmönhukka vähenee. Se atavistinen piirre ihmiselläkin on, että karvat kohoavat pystyyn ja iho menee kananlihalle. Tahdosta riippumaton lihasvärinä tuottaa tehokkaasti lämpöä, jolloin energiankulutus kasvaa moninkertaiseksi. Lihasvärinä on sinänsä varsin tehokas hypotermian torjuja, mutta sen tehokkuus riippuu oleellisesti uhrin fyysisestä kunnosta. Kun värinä lakkaa, lämpötila laskee romahdusmaisesti.

Toiminta merellä
Merellä liikuttaessa varusteiden täytyy olla kunnossa. Kesälläkin merivesi on Suomen rannikoilla kylmää, jolloin putoaminen veneestä voi olla kohtalokasta. Turvavaljaita tulisi käyttää aina, kun riski putoamiseen on todellinen. Pelastusliivit estävät hukkumisen, mutta eivät suojaa hypotermialta. Kunnollinen pelastuspuku antaa riittävän suojan kylmää vastaan useiksi tunneiksi..."

S/y Aquavitin tapauksessa uhri oli ollut meressä puolitoista tuntia ilman pelastuspukua (vai onko oikeampi termi pelastautumispuku?).
http://www.hamnen.se/nyheter/finsk-seglare-omkom-mellan-landsort-och-gotland.html

Lue lisää

pelastuspuvun ja pelastautumispuvun eron? Ellet sinä tunne, tulisiko sinun oppia?

Jeesus kirjoitti:

pelastuspuvun ja pelastautumispuvun eron? Ellet sinä tunne, tulisiko sinun oppia?

Kumpaakin termiä on käytetty jopa virallisissa raporteissa.
Sanatarkasti ottaen oikeampi termi varmaankin voisi olla pelastautumispuku. Eikö pelastautuminen tarkoita oma-aloitteista toimintaa?
Pelastusoperaatioissa voidaan käyttää erilaisia "avaruushuopia" yms pelastusvälineitä hypotermian ensihoitoon.

Tunnen kyllä varusteet ja satun olemaan perillä ensiapuasioista. "Jeesustelu" oli tällä kertaa tarpeetonta.

vai mitä tarkoitat? kirjoitti:

Kumpaakin termiä on käytetty jopa virallisissa raporteissa.
Sanatarkasti ottaen oikeampi termi varmaankin voisi olla pelastautumispuku. Eikö pelastautuminen tarkoita oma-aloitteista toimintaa?
Pelastusoperaatioissa voidaan käyttää erilaisia "avaruushuopia" yms pelastusvälineitä hypotermian ensihoitoon.

Tunnen kyllä varusteet ja satun olemaan perillä ensiapuasioista. "Jeesustelu" oli tällä kertaa tarpeetonta.

Lue lisää

Ensin arvuuttelet mikä olis oikea termi ja seuraavaksi kerrot että tunnet kyllä varusteet.
Jos et eroa tiedä, et tunne varusteita, piste.

Ehkä kannattaisi ensin perehtyä asiaan ennenkuin alkaa täällä esiintymään asiantuntijana, joku voi vielä ottaa tosissaan.

Jeesus kirjoitti:

Ensin arvuuttelet mikä olis oikea termi ja seuraavaksi kerrot että tunnet kyllä varusteet.
Jos et eroa tiedä, et tunne varusteita, piste.

Ehkä kannattaisi ensin perehtyä asiaan ennenkuin alkaa täällä esiintymään asiantuntijana, joku voi vielä ottaa tosissaan.

Lue lisää

Tämmöinen pallottelu on päiväkodin pihaleikkien pahisten puuhaa.

Jos tietoa on pukujen eroista, ne ilmoitetaan samantien kirjoittamalla eikä jatketa tuollaista mollaamista.

Pelastautumis/pelastuspuku on eri juttu kun pääosin kellukkeettomat ja vain roiskevedeltä suojaavat purjehdushaalarit, taitaa olla asian ydin.

Itse tosin olen jo yli 5v joten aina ei voi tietää mistä näissä besserwisseröinneissä on kyse.

Hellanlettas.. kirjoitti:

Tämmöinen pallottelu on päiväkodin pihaleikkien pahisten puuhaa.

Jos tietoa on pukujen eroista, ne ilmoitetaan samantien kirjoittamalla eikä jatketa tuollaista mollaamista.

Pelastautumis/pelastuspuku on eri juttu kun pääosin kellukkeettomat ja vain roiskevedeltä suojaavat purjehdushaalarit, taitaa olla asian ydin.

Itse tosin olen jo yli 5v joten aina ei voi tietää mistä näissä besserwisseröinneissä on kyse.

Lue lisää

Haehan vauhtia sieltä päiväkodin pihamaalta ja anna vuodevanhojen topicien varsinkin tällaisista asiosta levätä jo rauhassa!!

Ruotsalaisen jutun mukaan henkilö oli ollut kopteriin nostettaessa 1,5 h vedessä. Vakavassa hypotermiassa (uhri tajuton) on uhria liikuteltava varovasti ja kuljetettava mahdollisuuksien mukaan vaakatasossa hoitopaikkaan - käytännössä mahdoton toteuttaa helikopteriin noston yhteydessä. Raajoihin jäänyt kylmettynyt veri voi sydämeen päästyään aiheuttaa kammiovärinän ja siitä aiheutuvan kuoleman.

Aallon korkeus on muuttunut 9 jalasta 9 metriksi. 9 jalkaa on noin 3 metriä mikä oli todellista.

p.p. kirjoitti:

Aallon korkeus on muuttunut 9 jalasta 9 metriksi. 9 jalkaa on noin 3 metriä mikä oli todellista.

Aaallonkorkeudeksi todettiin 3 metriä.

ruotsalaisuutista! kirjoitti:

Aaallonkorkeudeksi todettiin 3 metriä.

ei oikein ymmärrä tota ruotsia ni jätän väliin, 3metriä rupee kuulostaan jo vähä paremmalta,mut epäilen sitäkin...

...... kirjoitti:

ei oikein ymmärrä tota ruotsia ni jätän väliin, 3metriä rupee kuulostaan jo vähä paremmalta,mut epäilen sitäkin...

Jos keskimääräinen allonkorkeus oli 3 m tai vaikkapa 2 m, mitä merkitystä sillä on? Kuolemako "kuullostaa paremmalta" jos aallonkorkeus oli jokin mieleisesi mittainen? Ehkä löydät Itämerellä mitattuja aallonkorkeuksia nettiä surfaamalla.

Käytännössä ongelma tulee murtuvista aalloista ja/tai epäsäännöllisestä aallokosta. Aina on niitä muita korkeampia aaltoja joukossa, kun tuulee kovaa. Aina joskus iso aalto vyöryy kannen yli tai istuinlaatikkoon ja voi viedä gastin tai kipparin mennessään niinkuin nytkin taisi käydä. Uutinen ei kertonut, huuhtoutuiko uhri sitloorasta vai kannelta. Turvavaljaista ei ollut mainintaa. Todennäköisesti valjaat eivät olleet kytkettyinä. Onnettomuuksia on tosin sattunut myös turvavaljaiden irtoamisten takia.

Surullinen tapahtuma paitsi uhrin omaisille myös veneen muulle miehistölle. Sympatiat heille.

avomerellä? kirjoitti:

Jos keskimääräinen allonkorkeus oli 3 m tai vaikkapa 2 m, mitä merkitystä sillä on? Kuolemako "kuullostaa paremmalta" jos aallonkorkeus oli jokin mieleisesi mittainen? Ehkä löydät Itämerellä mitattuja aallonkorkeuksia nettiä surfaamalla.

Käytännössä ongelma tulee murtuvista aalloista ja/tai epäsäännöllisestä aallokosta. Aina on niitä muita korkeampia aaltoja joukossa, kun tuulee kovaa. Aina joskus iso aalto vyöryy kannen yli tai istuinlaatikkoon ja voi viedä gastin tai kipparin mennessään niinkuin nytkin taisi käydä. Uutinen ei kertonut, huuhtoutuiko uhri sitloorasta vai kannelta. Turvavaljaista ei ollut mainintaa. Todennäköisesti valjaat eivät olleet kytkettyinä. Onnettomuuksia on tosin sattunut myös turvavaljaiden irtoamisten takia.

Surullinen tapahtuma paitsi uhrin omaisille myös veneen muulle miehistölle. Sympatiat heille.

Lue lisää

oon joskus nuorena poikana...

...... kirjoitti:

ei oikein ymmärrä tota ruotsia ni jätän väliin, 3metriä rupee kuulostaan jo vähä paremmalta,mut epäilen sitäkin...

http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/aallonkorkeus/#waveHeight

Merkitsevä aallonkorkeus on eilen ollut 3-4 metriä eli suurimmat aallot n. 6-8 metrisiä.

aallokkoa oli kirjoitti:

http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/aallonkorkeus/#waveHeight

Merkitsevä aallonkorkeus on eilen ollut 3-4 metriä eli suurimmat aallot n. 6-8 metrisiä.

Lue lisää

Torstaina tapahtumahetkellä hiukka ennen 20.00 taulukko näyttää 3 metriä, joka vastaa 5,5 metriä korkeimpana aaltona.
Aallokkoa on ollut riittävästi, jotta se on voinut aiheuttaa vahingon. Mutta pimeydestä on saattanut olla yhtä suuret ongelmat. Kannella ei ole nähnyt lähestyvää aaltoa eikä ole nähnyt kunnolla mistä pitää kiinni.
Mitä sitten kannella on pitänyt tehdä jää arvoitukseksi?
Veteen putoamisen jälkeen kun nähtävästi on purjehdittu on pimeydestä lähes mahdoton ketään enään löytää. Taskulampun ja valonheittimen valo voisi vielä auttaa näkemään jostain puvuissa olevista heijastimista, mutta silloinkin pitäisi osua aallon harjalle yht'aikaa ja valon osua juuri silloin kohdalleen. Minuutin kuluttua kaikki on jo todella tuuuri.
Yhtä ihme on miten helikopteri löysi puolessa tunnissa saavuttuaan vedenvarassa olevan.

p.p. kirjoitti:

Torstaina tapahtumahetkellä hiukka ennen 20.00 taulukko näyttää 3 metriä, joka vastaa 5,5 metriä korkeimpana aaltona.
Aallokkoa on ollut riittävästi, jotta se on voinut aiheuttaa vahingon. Mutta pimeydestä on saattanut olla yhtä suuret ongelmat. Kannella ei ole nähnyt lähestyvää aaltoa eikä ole nähnyt kunnolla mistä pitää kiinni.
Mitä sitten kannella on pitänyt tehdä jää arvoitukseksi?
Veteen putoamisen jälkeen kun nähtävästi on purjehdittu on pimeydestä lähes mahdoton ketään enään löytää. Taskulampun ja valonheittimen valo voisi vielä auttaa näkemään jostain puvuissa olevista heijastimista, mutta silloinkin pitäisi osua aallon harjalle yht'aikaa ja valon osua juuri silloin kohdalleen. Minuutin kuluttua kaikki on jo todella tuuuri.
Yhtä ihme on miten helikopteri löysi puolessa tunnissa saavuttuaan vedenvarassa olevan.

Lue lisää

ei ole kovinkaan suuri ihme. Hehän näkevät ylhäältä eli aallokko ei haittaa samalla tavoin ja etsintävalonheitin on melkoisen tehokas. Kaverin liiveissä oli todennäköisesti heijastin kuitenkin. Lisäksi puoli tuntia on siinä mielessä lyhyt aika, että lämpökamerallakin on vielä mahdollisuuksia eli vaikka henki olisi jo mennyt niin ruumiinlämpö on silti selvästi taustasta erottuvalla tasolla.

Surullinen juttu. Kelitiedoin jo voi sanoa, että purjehtija viimeiseen asti.

Toivottavasti omaiset jaksavat.

Olet säälittävä ressukka, juttele ongelmistasi jonkun aikuisen kanssa. Meneekö koulussa huonosti?

Kirjoittaisitko samanlaisia asiattomuuksia jos sinun läheisesi olisi uhri? Omalla nimelläsi tuskin kehtaisit tehdä tätä. Häpeä ja pyydä anteeksi huonoa käytöstäsi.

Minulta kuoli isä hiljattain.
Nautitko lähetellessä postejasi ?

Jos, niin hakeudu hoitoon. Nopeasti.

En tiedä mitä tarkoitat turvaliiveillä, ehkäpä pelastusliivejä?
Turvavaljaat ovat aivan normaali varustus avomerellä. Niitä käyttävät muutkin kuin 60-70-vuotiaat saksalaiset jossain Patmoksella.

Kummallista on se, että venevalmistajat eivät piittaa turvallisuudesta sen vertaa, että asentaisivat turvavaljaiden kiinnitysrenkaat avotilaan ja turvavaljaiden elämänlangat (hihna tai vaijeri) kanteen joka-ainooan avomerelle tarkoitettuun purteensa.
Purjehdusharrastuksen aloittelijat ja saariston perhepurjehtijat kenties ajattelevat, että CE/A luokitus riittää. Jälkiasennukset uuden veneen sandwich-rakenteisiin kansiin voivat olla harrastelijalle hankalia.

Pelkkä turvavaljas ei riitä, sille pitää olla tukevat kiinnityspisteet veneessä!

Turvavaljaat normaali varus... kirjoitti:

En tiedä mitä tarkoitat turvaliiveillä, ehkäpä pelastusliivejä?
Turvavaljaat ovat aivan normaali varustus avomerellä. Niitä käyttävät muutkin kuin 60-70-vuotiaat saksalaiset jossain Patmoksella.

Kummallista on se, että venevalmistajat eivät piittaa turvallisuudesta sen vertaa, että asentaisivat turvavaljaiden kiinnitysrenkaat avotilaan ja turvavaljaiden elämänlangat (hihna tai vaijeri) kanteen joka-ainooan avomerelle tarkoitettuun purteensa.
Purjehdusharrastuksen aloittelijat ja saariston perhepurjehtijat kenties ajattelevat, että CE/A luokitus riittää. Jälkiasennukset uuden veneen sandwich-rakenteisiin kansiin voivat olla harrastelijalle hankalia.

Pelkkä turvavaljas ei riitä, sille pitää olla tukevat kiinnityspisteet veneessä!

Lue lisää

Eikö sitä elämänlankaa voi vaikka itse laittaa nenemään peräknaapista keulaknaapiin?
Pitääkö kaikki olla tehtaalla asennettu?

Ulisee. kirjoitti:

Eikö sitä elämänlankaa voi vaikka itse laittaa nenemään peräknaapista keulaknaapiin?
Pitääkö kaikki olla tehtaalla asennettu?

Voi sen elämänlangan laittaa keulasta perään knaapiin, mutta ei ole riittävä kestämään veneilijän painoa. Merellä on hyvä sääntö valita aina suosituksesta vähintään numeroa suurempi juttu. Jos roikut valjaistasi elämänlangasta, et saa kuin hipaista merta eli jalkasi voit kastella. Veneessä pitää olla elämänlangalle vahvat kiinnityspisteet keulassa, perässä ja keskellä ruffissa,jottet roikkuisi elämänlangassa meressä veneen alla sen syydätessä.

Pusuri kirjoitti:

Voi sen elämänlangan laittaa keulasta perään knaapiin, mutta ei ole riittävä kestämään veneilijän painoa. Merellä on hyvä sääntö valita aina suosituksesta vähintään numeroa suurempi juttu. Jos roikut valjaistasi elämänlangasta, et saa kuin hipaista merta eli jalkasi voit kastella. Veneessä pitää olla elämänlangalle vahvat kiinnityspisteet keulassa, perässä ja keskellä ruffissa,jottet roikkuisi elämänlangassa meressä veneen alla sen syydätessä.

Lue lisää

On sulla erikoinen vene jos ei knaapit kestä äijän painoa, vai paljonko painat? Normaalitapauksessa kestää kyllä. Ja keskellä venettä ei kyllä mitään kiinnityspisteitä elämänlangalle tarvi olla nelkyjalkasessa veneessä.

Turvavaljaiden juoksuvaijerin tai -liinan tulisi olla
1) sellaisessa paikassa kannella, ettei siihen kompastu ja että turvavaljaita ei tarvitse kannella liikkuessa/työskennellessä irroittaa
2) sellaisessa paikassa, ettei siihen kiinnittyneenä ulotu putoamaan mantoogin yli eli mieluiten mahdollisimman kaukana veneen laidoilta
3) sellaisessa paikassa, joka ei estä satamamanöövereitä (esim. keulan tai perän kiinnitysknaapien käyttämistä).

Jos jokaista avomerilegiä varten life-line pitää viritellä kannelle, se jää helposti tekemättä...

Turvavaljaisiin voi kohdistua kovia voimia. Sen takia kiinnityspisteiden on oltava tukevia. Istuinlaatikossa on oltava kiinnitys jokaiselle miehistön jäsenelle.
Venevalmistajalle tämä olisi pieni vaiva veneen suunnitelu- ja valmistusvaiheessa. Ihan pieni vaiva ei ole läpipulttaukset jälkiasennuksina. Varmaankin ymmärrät, että työ voi vaatia sisustusmateriaalin avaamista ja sandwich-rakenteen vahvistamista pulttien kohdalla. Mitkään peltiruuviasennukset eivät kestä tositilanteissa.

Minäkään en tiedä onnettomuuden tapahtumia, mutta ihmettelen silti CE/A-luokitettujen uusien veneiden turvallisuusvarustuksen niukkuutta. Tuskin missään ns valtamerikelpoisessa perheveneessä on edes myrskypurjeita vakiona. Välistaagin kansi- ja mastohelojen asennus myrskyfokalle olisi niinikään helppo rakennusvaiheessa ja hankala jälkikäteen. Se mitä veneessä ei ole vakiovarusteena sitä ei lisämaksujen takia kovin helposti myöskään hankita. Uskotaan, ettei "me niitä koskaan tarvita" tai "ei niitä muillakaan ole".

riittävä viritys? kirjoitti:

Turvavaljaiden juoksuvaijerin tai -liinan tulisi olla
1) sellaisessa paikassa kannella, ettei siihen kompastu ja että turvavaljaita ei tarvitse kannella liikkuessa/työskennellessä irroittaa
2) sellaisessa paikassa, ettei siihen kiinnittyneenä ulotu putoamaan mantoogin yli eli mieluiten mahdollisimman kaukana veneen laidoilta
3) sellaisessa paikassa, joka ei estä satamamanöövereitä (esim. keulan tai perän kiinnitysknaapien käyttämistä).

Jos jokaista avomerilegiä varten life-line pitää viritellä kannelle, se jää helposti tekemättä...

Turvavaljaisiin voi kohdistua kovia voimia. Sen takia kiinnityspisteiden on oltava tukevia. Istuinlaatikossa on oltava kiinnitys jokaiselle miehistön jäsenelle.
Venevalmistajalle tämä olisi pieni vaiva veneen suunnitelu- ja valmistusvaiheessa. Ihan pieni vaiva ei ole läpipulttaukset jälkiasennuksina. Varmaankin ymmärrät, että työ voi vaatia sisustusmateriaalin avaamista ja sandwich-rakenteen vahvistamista pulttien kohdalla. Mitkään peltiruuviasennukset eivät kestä tositilanteissa.

Minäkään en tiedä onnettomuuden tapahtumia, mutta ihmettelen silti CE/A-luokitettujen uusien veneiden turvallisuusvarustuksen niukkuutta. Tuskin missään ns valtamerikelpoisessa perheveneessä on edes myrskypurjeita vakiona. Välistaagin kansi- ja mastohelojen asennus myrskyfokalle olisi niinikään helppo rakennusvaiheessa ja hankala jälkikäteen. Se mitä veneessä ei ole vakiovarusteena sitä ei lisämaksujen takia kovin helposti myöskään hankita. Uskotaan, ettei "me niitä koskaan tarvita" tai "ei niitä muillakaan ole".

Lue lisää

Jos sä nyt hetken mietit niin kun etuknaaplita vedetään liina takaknaapille niin kaikki sun vaatimukset täytyy. Ei tarvi irroitella, voi liikkua keulasta perään valjaa ollessa kiinni. On takuulla kestävä paikka kiinnittää - ei mikään rinkula kannessa. Ja sen liinan saa kiinni siihen knaapiin itseasiassa niin kiini, että kiinnitysköydet saa vielä päälle kiinni.

(uutta tietoa) Tämäkin vene on ollut kisakäytössä vuosikymmeniä ja uskon siinä olleen turvavarustuksen paremmassa kunnossa kuin keskiveroperheveneen!

kiihdy kirjoitti:

Jos sä nyt hetken mietit niin kun etuknaaplita vedetään liina takaknaapille niin kaikki sun vaatimukset täytyy. Ei tarvi irroitella, voi liikkua keulasta perään valjaa ollessa kiinni. On takuulla kestävä paikka kiinnittää - ei mikään rinkula kannessa. Ja sen liinan saa kiinni siihen knaapiin itseasiassa niin kiini, että kiinnitysköydet saa vielä päälle kiinni.

(uutta tietoa) Tämäkin vene on ollut kisakäytössä vuosikymmeniä ja uskon siinä olleen turvavarustuksen paremmassa kunnossa kuin keskiveroperheveneen!

Lue lisää

Ei todellakaan ollut minkäänlaisesta kiihtymisestä kysymys, vaan pelkästään turvavaljaiden kiinnityksistä. Etkö millään viitsisi lukaista uudelleen mitä edellä kirjoitin.

Mielestäni kansiknaapista toiseen kiinnitetty "elämänlanka" käy tilapäisratkaisuksi, mutta ei ole paras mahdollinen. Perustelu: kompastumisriski kannella, varsinkin pimeässä, ja yleensä se on myös liian lähellä veneen laitaa.
"Elämänlangan" tulisi olla sen verran kireäkin, ettei venymästä tulisi ongelmaa. Kokeilepa oman veneesi viritystä. Voitko sen avulla joutua mantoogin yli mereen asti valjaat kiinnitettyinä? Pääsetkö takaisin veneeseen, jos roikut valjaissasi veneen kyljellä?

Yksi murheellinen esimerkki oli vuoden 2002 ARC:ssa, jossa viisikymppinen palomies hukkui turvavaljaissaan veneen kyljellä. Hän ei pystynyt kapuamaan takaisin kannelle, vaikka veli auttoi. Veneessä oli kahden hengen miehistö. Ruumis jäi roikkumaan valjaisiin. Haudattiin mereen. Juttu löytynee yhä worldcruising.com sivuilta. Muitakin tapauksia on, myös Itämereltä. Eräs niistä sattui yksinpurjehtijalle. Tapahtumien kulku pääteltiin siitä, että valjaat roikkuivat meressä ja mies puuttui. Oli ilmeisesti irrottautunut ja yrittänyt uida veneen perätikkaisiin. Ehkä joku muukin muistaa tapauksen (sattui n. 20 v sitten).

Mielestäni paras viritys on sellainen, jossa valjaan voi siirtää "elämänlankaan" istuinlaatikon suojassa ja "elämänlanka" on sijoitettu vaikkapa ruffin katon korkeudelle, lähelle veneen keskustaa.
Oma käsitykseni on syntynyt pitkän avomerikilpailu-urani aikana. Olen kisannut koti- ja ulkomailla sekä tehnyt useita valtamerien ylityksiä. Varmaan jokaiselle syntyy pitkään purjehtiessa käsityksiä siitä mikä veneissä on huonoa ja mitä voisi kehittää.

" Tämäkin vene on ollut kisakäytössä vuosikymmeniä ja uskon siinä olleen turvavarustuksen paremmassa kunnossa kuin keskiveroperheveneen!"
Tässähän yksi ongelma onkin. "Keskivertoperheen" veneissä turvallisuusnäkökohdat voivat olla rempallaan, koska venevalmistaja ei niistä piittaa kustannussyiden takia. Kisaveneissä turvallisuus huomioidaan määräysten takia, mutta ei suinkaan aina parhaalla mahdollisella tavalla eikä käyttökokemusten perusteella.

Kyllä, miehistössä kaikki oli suomalaisia kokeneita purjehtijoita. Ja purjevene oli suomalainen.

ILC 40

näyttäisi olevan kirjoitti:

ILC 40

http://www.blur.se/2008/11/01/seglare-omkom-utanfor-gotland/

http://www.boatquest.com/Sail/ILC/Category/Length/40374/Feet/USD/1/boats_pictures.aspx

tämä kysymyksessä kirjoitti:

http://www.boatquest.com/Sail/ILC/Category/Length/40374/Feet/USD/1/boats_pictures.aspx

Lue lisää

Ainakin näiden uutisten perusteella:

http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=14&t=2917

ja

http://www.blur.se/2008/11/01/seglare-omkom-utanfor-gotland/

Osanottoni.

Myrsky? Pinnaohjaus?

http://www.cruiser-racer.com/admin/gallery/models/images/0000000184/DSCN0621.JPG

Yksi meistä siirtyi taas aavanmeren tuollepuolen, ystävämme on poissa, eikä koskaan enää palaa.

Me muistamme, kun aurinko painuu meren helmaan ja taas nousee uuteen aamuun spinaakkerin vetäessä kohti seuraavaa kääntömerkkiä.

Rauha hänen muistolleen, jaksamista ja syvin osanottomme läheisille.

??? kirjoitti:

Myrsky? Pinnaohjaus?

http://www.cruiser-racer.com/admin/gallery/models/images/0000000184/DSCN0621.JPG

Lue lisää

ILC 40.
Niissä olen nähnyt pinnaohjausta käytettävän.
Ja perä on auki, jolloin aallon mukana menee helposti mereen, jos ei valjaita.

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/article2117977.ece

pinnaa kirjoitti:

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/article2117977.ece

Sama vene, mistä putoaa veteen kohtalokkain seuruksin.
Osaanottonini omaisille. T : Jaakko

Tämän vuoden hienoin kokemus oli jälleen kerran "tähän aikaan vuodesta" osunut purjeveneen siirto-operaatio. Kyseessä oli ystäväni x:n johtama operaatio.
Reissu alkoi maanantai-aamuna siirtymällä junalla Turkuun, josta lautalla Maarianhaminaan. Sieltä hyppäsimme Aquavit purjeveneeseen, joka oli palannut Gotlant Runt-kisoista edellisellä viikolla.
Matkasimme Maarianhaminasta halki päivän ja yön kohti Hankoa. Hangossa kävimme saunomassa ja rentoutumassa sekä syömässä. Sitten matka jatkui parin pysähdyksen jälkeen kohti Helsinkiä.

Ainutlaatuinen reissu tuollaisessa paatissa. Edellisen kerran teimme vastaavan reissun tasan vuosi sitten.

Aurinko paistoi ja oli leppoisaa meininkiä kaikin puolin. Loistavaa ryhmää matkassa, kiitos teille jotka olitte messissä! Paluumatkalla tuli "pieni" sadekuuro, mutta tulipahan sekin fiilis koettua!

OLEVAN. kirjoitti:

ILC 40.
Niissä olen nähnyt pinnaohjausta käytettävän.
Ja perä on auki, jolloin aallon mukana menee helposti mereen, jos ei valjaita.

Ratti tietenkin !
Avomeri xxxxx AQUAVIT ILC-40 . Tosi on.
Lajillemme ikävää tosiasioiden kertausta.
- sanoisivat jälkiviisaat.

totta ? kirjoitti:

Sama vene, mistä putoaa veteen kohtalokkain seuruksin.
Osaanottonini omaisille. T : Jaakko

Tämän vuoden hienoin kokemus oli jälleen kerran "tähän aikaan vuodesta" osunut purjeveneen siirto-operaatio. Kyseessä oli ystäväni x:n johtama operaatio.
Reissu alkoi maanantai-aamuna siirtymällä junalla Turkuun, josta lautalla Maarianhaminaan. Sieltä hyppäsimme Aquavit purjeveneeseen, joka oli palannut Gotlant Runt-kisoista edellisellä viikolla.
Matkasimme Maarianhaminasta halki päivän ja yön kohti Hankoa. Hangossa kävimme saunomassa ja rentoutumassa sekä syömässä. Sitten matka jatkui parin pysähdyksen jälkeen kohti Helsinkiä.

Ainutlaatuinen reissu tuollaisessa paatissa. Edellisen kerran teimme vastaavan reissun tasan vuosi sitten.

Aurinko paistoi ja oli leppoisaa meininkiä kaikin puolin. Loistavaa ryhmää matkassa, kiitos teille jotka olitte messissä! Paluumatkalla tuli "pieni" sadekuuro, mutta tulipahan sekin fiilis koettua!

Lue lisää

Reissu "tähän aikaan vuodesta", mutta "Sieltä hyppäsimme Aquavit purjeveneeseen, joka oli palannut Gotlant Runt-kisoista edellisellä viikolla."
Runtti päättyi keskikesällä ja vasta viime viikolla hyppäsitte tuohon akvaviittiin .
Mitenkähän sankaritarinanne liittyi keskustelun otsikkoon? Ei mitenkään!

pinnaa kirjoitti:

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/article2117977.ece

todella suojattoman näköinen avotila ja pinnamiehen paikka. Eipä voi sen paremmin suositella tätä asvomerelle kovaan keliin kuin tätä onnettomuusvenettäkää.

Stora kirjoitti:

todella suojattoman näköinen avotila ja pinnamiehen paikka. Eipä voi sen paremmin suositella tätä asvomerelle kovaan keliin kuin tätä onnettomuusvenettäkää.

pitää olla styroxia! Se kelluu paremmin. Puu ei kelpaa verkkosi kohoksi jne. Näinhän olet jo moneen kertaan julistanut.
Jos oikeasti omistat jonkun veneen, kerropa siitä ihan vaan vertailun vuoksi.

tiedetään jo: kirjoitti:

pitää olla styroxia! Se kelluu paremmin. Puu ei kelpaa verkkosi kohoksi jne. Näinhän olet jo moneen kertaan julistanut.
Jos oikeasti omistat jonkun veneen, kerropa siitä ihan vaan vertailun vuoksi.

Lue lisää

pituus 11,3 leveys 3,8 syväys 1,67 kölipaino 2950 kg uppouma 7,5 tn purjeala 77 m2 CC. Moottorivene 6 m levveys 2,1 paino 800 kg, kone 55 hv, vaihto suurempaan ensi kaudeksi lähinnä käyttötarkoitukseen nähden pienen moottorin takia. Haluatko ostaa?

Stora kirjoitti:

pituus 11,3 leveys 3,8 syväys 1,67 kölipaino 2950 kg uppouma 7,5 tn purjeala 77 m2 CC. Moottorivene 6 m levveys 2,1 paino 800 kg, kone 55 hv, vaihto suurempaan ensi kaudeksi lähinnä käyttötarkoitukseen nähden pienen moottorin takia. Haluatko ostaa?

Lue lisää

Mikä cc on kyseessä?
Itseäni viehättää nuo cc:t ja olisi kiva kuulla pikkaisen kokemuksia, kun ei niitä suomessa kuitenkaan kovin paljoa ole.

Stora kirjoitti:

pituus 11,3 leveys 3,8 syväys 1,67 kölipaino 2950 kg uppouma 7,5 tn purjeala 77 m2 CC. Moottorivene 6 m levveys 2,1 paino 800 kg, kone 55 hv, vaihto suurempaan ensi kaudeksi lähinnä käyttötarkoitukseen nähden pienen moottorin takia. Haluatko ostaa?

Lue lisää

Haukilahden veistämön lujitemuovisen CA40:n pituus on 12, lev 4.1, syväys 1.95, kölipaino 8tn, uppouma 17tn, purjeala 100m2. Täsmälleen oman veneesi levyisen HC 38:n köli on niinikään syvempi ja painavampi kuin sinun veneesi: D=1.83, kölipaino 4,7 tn, uppouma n. 12tn. Alkuperäisen CA:n syväys oli n 2 m ja kölipaino 7 tn, LOA 14, B 4, Dspl taisi olla 15 tn luokkaa.
Aikaisemmissa jutuissasi parjasit CA:n purjehdusominaisuuksia ja merikelpoisuutta. Lukujen perusteella voisi nyt väittää, että oman purkkarisi vastaavat ominaisuudet ovat heikommat ja rakennekin todennäköisesti heikompi - vaikka ei olisikaan styroxia ;). Veneesi on suhteellisen leveä kuten CA-tyyppiset ovat, mutta veneesi syväys onkin selvästi pienempi, ainoastaan 1,67 m, ja myös kölipaino on syväykseen nähden pieni. Todennäköisesti veneesi kryssii huonosti, ottaa heikkoa korkeutta ja sorto on kohtaisen suuri.
Leveyden, pienen syväyksen ja pienehkön kölipainon perusteella voisi jopa epäillä veneesi merikelpoisuutta ääriolosuhteissa. Mikä on venetyyppisi STIX ja AVS? Merikelpoisuusvertailussa ne luvut ovat mielenkiintoisia.

Kirjoitin tämän kommenttini vain siksi, että itse otit asian esille merikelpoisuuden näkökohdasta kritisoimalla CA:n ja haveristiveneen ominaisuuksia.

mittoja vaikkapa CA-tyyppiseen kirjoitti:

Haukilahden veistämön lujitemuovisen CA40:n pituus on 12, lev 4.1, syväys 1.95, kölipaino 8tn, uppouma 17tn, purjeala 100m2. Täsmälleen oman veneesi levyisen HC 38:n köli on niinikään syvempi ja painavampi kuin sinun veneesi: D=1.83, kölipaino 4,7 tn, uppouma n. 12tn. Alkuperäisen CA:n syväys oli n 2 m ja kölipaino 7 tn, LOA 14, B 4, Dspl taisi olla 15 tn luokkaa.
Aikaisemmissa jutuissasi parjasit CA:n purjehdusominaisuuksia ja merikelpoisuutta. Lukujen perusteella voisi nyt väittää, että oman purkkarisi vastaavat ominaisuudet ovat heikommat ja rakennekin todennäköisesti heikompi - vaikka ei olisikaan styroxia ;). Veneesi on suhteellisen leveä kuten CA-tyyppiset ovat, mutta veneesi syväys onkin selvästi pienempi, ainoastaan 1,67 m, ja myös kölipaino on syväykseen nähden pieni. Todennäköisesti veneesi kryssii huonosti, ottaa heikkoa korkeutta ja sorto on kohtaisen suuri.
Leveyden, pienen syväyksen ja pienehkön kölipainon perusteella voisi jopa epäillä veneesi merikelpoisuutta ääriolosuhteissa. Mikä on venetyyppisi STIX ja AVS? Merikelpoisuusvertailussa ne luvut ovat mielenkiintoisia.

Kirjoitin tämän kommenttini vain siksi, että itse otit asian esille merikelpoisuuden näkökohdasta kritisoimalla CA:n ja haveristiveneen ominaisuuksia.

Lue lisää

STIX ja AVS? T : vasta 10 v. perhepurjehtinut.

pinnaa kirjoitti:

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/article2117977.ece

En voi käsittää kuka voi ihannoida hidasta kulkua, mitättömiä kryssiominaisuuksia, pieniä sisätiloja jne.
Kyllä nykyään veneet sentään purjehtivat.
Jopa paljon parjatut massatuotantoveneet.
Ja ne kestävät. Nekin.

pojilla kiireitä kirjoitti:

Reissu "tähän aikaan vuodesta", mutta "Sieltä hyppäsimme Aquavit purjeveneeseen, joka oli palannut Gotlant Runt-kisoista edellisellä viikolla."
Runtti päättyi keskikesällä ja vasta viime viikolla hyppäsitte tuohon akvaviittiin .
Mitenkähän sankaritarinanne liittyi keskustelun otsikkoon? Ei mitenkään!

Lue lisää

Onnettomuusvene oli Aquavit

on ? kirjoitti:

STIX ja AVS? T : vasta 10 v. perhepurjehtinut.

Esimerkiksi tässä on yksi kommentti STIXistä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000024129588

ZYZ kirjoitti:

Onnettomuusvene oli Aquavit

Lämpimällä kesäkelillä purjehdus on aina erilaista, leppoisaa ja rentouttavaa niinkuin Aquavitin kesäretkellä.

En tiedä pidettiikö valjaat kiinnitettyinä Aquavitin syyspurjehduksella. Varmaankin varustus oli ok, koska on kisavene.

Ihan vaan omien mielikuvien perusteella tuntuu, että aika harvassa perheveneessä sittenkään on edes kunnollisia kiinnikkeitä turvavaljaille. Siltä on näyttänyt vaikkapa Visbyseen tai Bornhomiin tulleiden perheveneiden osalta. Liivejä kyllä käytetään jopa tunnollisesti, mutta valjaita ei.

Turvavaljaista ja niiden turvaköysistä taitaa olla EU-direktiivejä. Yleensä vetolujuus näyttäisi oleva 2000 kg. Mutta onko avotilassa ja kannella valmiina kiinnikkeet vähintäin samoille kuormituslujuuksille? CE/A-luokitus ei vaadi turvavaljaiden kiinnikkeitä? Tietääkö harrastusta aloittava perheveneen ostaja, mihin turvavaljaiden kiinnikkeet kannattaisi asentaa ja minkälaiset niiden tulisi olla?

Kamala laite... kirjoitti:

En voi käsittää kuka voi ihannoida hidasta kulkua, mitättömiä kryssiominaisuuksia, pieniä sisätiloja jne.
Kyllä nykyään veneet sentään purjehtivat.
Jopa paljon parjatut massatuotantoveneet.
Ja ne kestävät. Nekin.

Lue lisää

miten elämänlangat turvavaljaita varten on asennettu tuossa vanhassa CA:ssa. Ne näkyy kuvassa hyvin. Noin kevyessä kelissä valjaat ei tietenkään ole käytössä.

Kamala laite... kirjoitti:

En voi käsittää kuka voi ihannoida hidasta kulkua, mitättömiä kryssiominaisuuksia, pieniä sisätiloja jne.
Kyllä nykyään veneet sentään purjehtivat.
Jopa paljon parjatut massatuotantoveneet.
Ja ne kestävät. Nekin.

Lue lisää

Atlantin ylityksissä niinkin hyvin? Eikö se suomalaisvalmisteinen CA40 "Martha" sijoittunut muihin veneisiin verrattuna ihan kohtuulisesti? Ehkä löydät jonkun colinarherin ARC:n tuloslistoilta. Tässä viime vuoden ARC:n tulokset:
http://www.worldcruising.com/content/S633338470181605000/ARC2007_Results_Divisions.pdf

Kehut massatuotantoveneiden kestävyyttä. Aika heikosti nuo näyttävät sietävän kolhuja. Sisätilat varmaankin riippuvat veneen koosta. Minusta CA40 oli yllättävän avara sisältä, seisomakorkeuttakin todella runsaasti. En halua kuitenkaan kinata makuasioista tai mielikuvista.

Mitä avomerikelvotonta on pinnaohjauksessa? Mitä vaarallista on avoimessa perässä?

Varalaidatkaan eivät ole matalat, ellei vertaa sisältä pullistettuihin nykykruisereihin, joissa korkealla varalaidalla haetaan ainoastaan sisätilavuutta.

Jostain syystä kuitenkin lähinnä tuon näköisiä veneitä tehdään kaikkein kovimpiin valtameriolosuhteisiin. Kuka on väärässä?

kysymystä kirjoitti:

Mitä avomerikelvotonta on pinnaohjauksessa? Mitä vaarallista on avoimessa perässä?

Varalaidatkaan eivät ole matalat, ellei vertaa sisältä pullistettuihin nykykruisereihin, joissa korkealla varalaidalla haetaan ainoastaan sisätilavuutta.

Jostain syystä kuitenkin lähinnä tuon näköisiä veneitä tehdään kaikkein kovimpiin valtameriolosuhteisiin. Kuka on väärässä?

Lue lisää

Eikö ole itsestään selvää, että pinnaohjaus on yksinkertaisena luotettavampi kuin rattiohjaus mekanismeineen? Rattiveneissäkin on pinna varalla, ainakin pitäisi olla ja sen toiminta kannattaisi kokeilla.
Isoissa veneissä rattiohjaus voi olla välttämätön sen takia, että pinnaohjaus voi olla niihin liian raskas. Pienemmissä, vaikkapa 40-jalan kokoluokassa, ratti voi olla pelkkä imago-kysymys. Nykymuoti haluaa ratin.

Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus, ei ainakaan omasta mielestäni.

Merikelpoisuuden kanssa näillä asioilla ei juurikaan ole tekemistä.
Rattiohjauksen yksi harmi vikamahdollisuuksien lisäksi on se, että ruorimies joutuu olemaan sitlooran takaosassa eikä saa suojaa sprayhoodista tai ruffin rakenteista. Pinnaohjauksessa on yleensä parempi mahdollisuus suojautua roiskeilta.

ei pidä ottaa vakavasti! kirjoitti:

Eikö ole itsestään selvää, että pinnaohjaus on yksinkertaisena luotettavampi kuin rattiohjaus mekanismeineen? Rattiveneissäkin on pinna varalla, ainakin pitäisi olla ja sen toiminta kannattaisi kokeilla.
Isoissa veneissä rattiohjaus voi olla välttämätön sen takia, että pinnaohjaus voi olla niihin liian raskas. Pienemmissä, vaikkapa 40-jalan kokoluokassa, ratti voi olla pelkkä imago-kysymys. Nykymuoti haluaa ratin.

Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus, ei ainakaan omasta mielestäni.

Merikelpoisuuden kanssa näillä asioilla ei juurikaan ole tekemistä.
Rattiohjauksen yksi harmi vikamahdollisuuksien lisäksi on se, että ruorimies joutuu olemaan sitlooran takaosassa eikä saa suojaa sprayhoodista tai ruffin rakenteista. Pinnaohjauksessa on yleensä parempi mahdollisuus suojautua roiskeilta.

Lue lisää

"Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus"
Jos puhut lapsiperheen cruisailusta suomen saaristossa keskellä kesää, niin olet oikeassa.
Jos liikutaan isoilla vesillä mahdollisesti vuorovesien tai muista syistä merivirtoja sisältävillä alueilla joilla allokko voi olla sekä korkeaa että jyrkkää, jopa murtuvaa, niin kyllä taakse avoin tyhjenee huomattavasti nopeammin ja on siten paljon turvallisempi, kunhan käytetään valjaita asiallisella tavalla. Tämän ovat valtamerillä kisaavat oppineet ihan kantapäänkautta ilman mitään eriäviä mielipiteitä etelämantereen kiertäjiltä. Keskellä oleva suljettu avotila tyhjenee joko vaarallisesti sisätiloihin tai siihen äkkiä kertyvä vesi vie veneeltä vakavuuden vaaraa aiheuttaen, eikä siinä uima-altaassa kestä yhtään sen paremmin ilman valjaita kuin taakse avoimessakaan. Letkuilla/putkilla tyhjeneminen katsastusmääräyksien sallimilla läpimitoilla ei todellakaan ole riittävän nopeaa murtuvassa aallokossa.

mittoja vaikkapa CA-tyyppiseen kirjoitti:

Haukilahden veistämön lujitemuovisen CA40:n pituus on 12, lev 4.1, syväys 1.95, kölipaino 8tn, uppouma 17tn, purjeala 100m2. Täsmälleen oman veneesi levyisen HC 38:n köli on niinikään syvempi ja painavampi kuin sinun veneesi: D=1.83, kölipaino 4,7 tn, uppouma n. 12tn. Alkuperäisen CA:n syväys oli n 2 m ja kölipaino 7 tn, LOA 14, B 4, Dspl taisi olla 15 tn luokkaa.
Aikaisemmissa jutuissasi parjasit CA:n purjehdusominaisuuksia ja merikelpoisuutta. Lukujen perusteella voisi nyt väittää, että oman purkkarisi vastaavat ominaisuudet ovat heikommat ja rakennekin todennäköisesti heikompi - vaikka ei olisikaan styroxia ;). Veneesi on suhteellisen leveä kuten CA-tyyppiset ovat, mutta veneesi syväys onkin selvästi pienempi, ainoastaan 1,67 m, ja myös kölipaino on syväykseen nähden pieni. Todennäköisesti veneesi kryssii huonosti, ottaa heikkoa korkeutta ja sorto on kohtaisen suuri.
Leveyden, pienen syväyksen ja pienehkön kölipainon perusteella voisi jopa epäillä veneesi merikelpoisuutta ääriolosuhteissa. Mikä on venetyyppisi STIX ja AVS? Merikelpoisuusvertailussa ne luvut ovat mielenkiintoisia.

Kirjoitin tämän kommenttini vain siksi, että itse otit asian esille merikelpoisuuden näkökohdasta kritisoimalla CA:n ja haveristiveneen ominaisuuksia.

Lue lisää

ei edelleenkään ole CA. Vedenaialinen runko on hyvin erillainen kuin CA:ssa. CA:ssa ei oikeastaan ole edes köliä, vaan painolasti on osa kölipuuta. Suuri syväys johtuu siitä, että painava runko vajoaa syvälle. Pelkkiä mittoja ja arvoja katsoen voisikin kuvitella sen olevan hyvin purjehtiva, mutta totuus on toisenlainen. Soutuvenekkään ei muutu hyvinpurjehtivaksi vaikka lastaisit sen niin, että vajoaa syvälle. Köli tarvitaa edelleen. CA jos mikä sortuu.

Laitoin nuo veneeni mitat juuri sen takia, että pelkkien lukujen perusteella et tässäkään tapauksessa voi heittää muuta kuin arvioita.

Nykyinen veneeni on jo 6. omistamani purkkari. Aikaisemmat ovat olleet Suomalais ja Ruotsalais valmisteisia. Mukana ollut myös hyviksiväitettyjä purjehtijoita, kuten Albin Alpha (-87) ja Nova (-89). Purjehdusominaisuuksiltaan eivät kuitenkaan ole hääppösiä verrattuna nykyveneeseeni. Ei kryssillä, mutta varsinkin myötäisellä kyseiset skandit ovat jopa olleet surkeita. Jätimme muuten kryssillä mm. Sun Odysey 36i Performancen tuossa toissa kesänä... Älä anna pelkkien mittojen harhauttaa. Matala syväys ei tarkoita, että painopiste ei voisi olla alhaalla...

Stora kirjoitti:

ei edelleenkään ole CA. Vedenaialinen runko on hyvin erillainen kuin CA:ssa. CA:ssa ei oikeastaan ole edes köliä, vaan painolasti on osa kölipuuta. Suuri syväys johtuu siitä, että painava runko vajoaa syvälle. Pelkkiä mittoja ja arvoja katsoen voisikin kuvitella sen olevan hyvin purjehtiva, mutta totuus on toisenlainen. Soutuvenekkään ei muutu hyvinpurjehtivaksi vaikka lastaisit sen niin, että vajoaa syvälle. Köli tarvitaa edelleen. CA jos mikä sortuu.

Laitoin nuo veneeni mitat juuri sen takia, että pelkkien lukujen perusteella et tässäkään tapauksessa voi heittää muuta kuin arvioita.

Nykyinen veneeni on jo 6. omistamani purkkari. Aikaisemmat ovat olleet Suomalais ja Ruotsalais valmisteisia. Mukana ollut myös hyviksiväitettyjä purjehtijoita, kuten Albin Alpha (-87) ja Nova (-89). Purjehdusominaisuuksiltaan eivät kuitenkaan ole hääppösiä verrattuna nykyveneeseeni. Ei kryssillä, mutta varsinkin myötäisellä kyseiset skandit ovat jopa olleet surkeita. Jätimme muuten kryssillä mm. Sun Odysey 36i Performancen tuossa toissa kesänä... Älä anna pelkkien mittojen harhauttaa. Matala syväys ei tarkoita, että painopiste ei voisi olla alhaalla...

Lue lisää

paskaankin 6 kertaa peräkkäin!

Hämmästelen heikkoa tietämystäsi veneistä ja niiden köleistä. Sinun kannattaisi itsevarmojen mielikuviesi sijaan hankkia perustietoa venesuunnittelusta.

Se, että olet kryssiessäsi ohittanut toisen veneen (Sun Odyssein toissa kesänä) ei välttämättä todista yhtään mitään eri veneiden ominaisuuksista. Paljon luotettavampi tapa on mittalukujen vertailu, vielä parempi polaarikäyrien vertaileminen mikäli haluat vertailla eri veneiden vauhtiresursseja toisiinsa.
Veneen tunnuslukujen perusteella voidaan kyllä päätellä aika monia asioita, jotka koskevat vakausta, vauhtia, aallokkomukavuutta tms. Painopistettä ja luoviominaisuuksia sinun ei kannata sotkeä toisiinsa. Matalampi syväys merkitsee yleensä heikompia luoviominaisuuksia varsinkin, jos verrataan kahta köliä samassa veneessä. Pääosin matalilla rannikkovesillä retkeilevälle purjehtijalle matalakölinen versio voi olla hyvä valinta, johon sinäkin näytät päätyneen. Yksi vene on hyvä yhdessä tarkoituksessa, toinen toisessa. Siitä on turha kinastella. Ei kukaan ole väittänyt että HC = CA. Vaikutteita HC:n suunnittelussa on otettu CA:sta, niin väitetään ja se on myös helppo uskoa.

mikä onkaan se paras kirjoitti:

"Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus"
Jos puhut lapsiperheen cruisailusta suomen saaristossa keskellä kesää, niin olet oikeassa.
Jos liikutaan isoilla vesillä mahdollisesti vuorovesien tai muista syistä merivirtoja sisältävillä alueilla joilla allokko voi olla sekä korkeaa että jyrkkää, jopa murtuvaa, niin kyllä taakse avoin tyhjenee huomattavasti nopeammin ja on siten paljon turvallisempi, kunhan käytetään valjaita asiallisella tavalla. Tämän ovat valtamerillä kisaavat oppineet ihan kantapäänkautta ilman mitään eriäviä mielipiteitä etelämantereen kiertäjiltä. Keskellä oleva suljettu avotila tyhjenee joko vaarallisesti sisätiloihin tai siihen äkkiä kertyvä vesi vie veneeltä vakavuuden vaaraa aiheuttaen, eikä siinä uima-altaassa kestä yhtään sen paremmin ilman valjaita kuin taakse avoimessakaan. Letkuilla/putkilla tyhjeneminen katsastusmääräyksien sallimilla läpimitoilla ei todellakaan ole riittävän nopeaa murtuvassa aallokossa.

Lue lisää

Tarkastellaanpa asiaa rauhallisemmin.
Ketkä tai mitkä veneet katsot Etelänapamantereen kiertäjiksi? Itse olen tavannut vain Rolf Bjelken ja hänen vaimonsa Deborahin. Heidän NorthernLight teräsveneensä on tyyppiä Joshua 40, jossa on perinteinen pieni istuinlaatikko. Ammatikseen Etelänapamantereen charter-purjehduksia tekevän Skip Novakin alumiinivene Pelagic ei myöskään ole mainostamasi avoperäinen.
Valtamerillä kilpailevat veneet, kuten Kapkaupunkiin juuri saapuneet/saapumassa olevat VOR-veneet, ovat kovin erilaisia kuin valtamerikäyttöön suunnitellut cruising-veneet. BOC-Challenge teräsveneissä ei tietääkseni ole ollut avoperäisiä, vaikka niiden reittiä pidetään kaikkein hankalimpana kilpareittinä. Kaikki kilpareitit pallon ympäri kuitenkin kiertävät Etelänapamantereen etäältä, joten et varmaankaan tarkoittanut niitä "etelämantereen kiertäjiksi"?

Valtameripurjehduksille ei yleensäkään pidä valita sellaista paattia, jossa istuinlaatikon täyttyminen vaarantaa vakauden. Siinä olet tietenkin täysin oikeassa. Itse olen purjehtinut vuorovesillä ja valtamerillä monta vuotta eikä istuinlaatikon täyttyminen ole ollut mitenkään harvinaista, mutta ei se myöskään ole ollut minkäänlainen ongelma. Tyhjenee nopeasti, kun tyhjennysputket ovat riittävät (nykyisessä veneessäni tyhjennysputket ovat 90mm läpimittaiset ja lyhyet). En todellakaan valitsisi omaan käyttööni avoperäistä mallia. Pieni "perinteinen" istuinlaatikko on ehdottomasti suojaisempi kuin raasereiden "valtava" perästä avoin avotila.

On kiva katsella VOR-videoita netistä, kun istuu kotona lämpimässä ja kuivassa. Purjehtiminen omalla pienellä veneellä ja pienellä miehistöllä samoilla vesillä on kovin, kovin erilaista.

joku voi astua kirjoitti:

paskaankin 6 kertaa peräkkäin!

Hämmästelen heikkoa tietämystäsi veneistä ja niiden köleistä. Sinun kannattaisi itsevarmojen mielikuviesi sijaan hankkia perustietoa venesuunnittelusta.

Se, että olet kryssiessäsi ohittanut toisen veneen (Sun Odyssein toissa kesänä) ei välttämättä todista yhtään mitään eri veneiden ominaisuuksista. Paljon luotettavampi tapa on mittalukujen vertailu, vielä parempi polaarikäyrien vertaileminen mikäli haluat vertailla eri veneiden vauhtiresursseja toisiinsa.
Veneen tunnuslukujen perusteella voidaan kyllä päätellä aika monia asioita, jotka koskevat vakausta, vauhtia, aallokkomukavuutta tms. Painopistettä ja luoviominaisuuksia sinun ei kannata sotkeä toisiinsa. Matalampi syväys merkitsee yleensä heikompia luoviominaisuuksia varsinkin, jos verrataan kahta köliä samassa veneessä. Pääosin matalilla rannikkovesillä retkeilevälle purjehtijalle matalakölinen versio voi olla hyvä valinta, johon sinäkin näytät päätyneen. Yksi vene on hyvä yhdessä tarkoituksessa, toinen toisessa. Siitä on turha kinastella. Ei kukaan ole väittänyt että HC = CA. Vaikutteita HC:n suunnittelussa on otettu CA:sta, niin väitetään ja se on myös helppo uskoa.

Lue lisää

näin eli "Matalampi syväys merkitsee yleensä heikompia luoviominaisuuksia varsinkin, jos verrataan kahta köliä samassa veneessä." Niin monet muutkin asiat vaikuttavat. Muuten, omistamastani venetyypistä on olemassa 1,22 m syvyinen versio... Mielestäni suuresta syvyydestä ei ole cruiserissa mitään hyötyä, purjehditpa sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikutus luoviominaisuuksiin on niin mitätön.

mikä onkaan se paras kirjoitti:

"Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus"
Jos puhut lapsiperheen cruisailusta suomen saaristossa keskellä kesää, niin olet oikeassa.
Jos liikutaan isoilla vesillä mahdollisesti vuorovesien tai muista syistä merivirtoja sisältävillä alueilla joilla allokko voi olla sekä korkeaa että jyrkkää, jopa murtuvaa, niin kyllä taakse avoin tyhjenee huomattavasti nopeammin ja on siten paljon turvallisempi, kunhan käytetään valjaita asiallisella tavalla. Tämän ovat valtamerillä kisaavat oppineet ihan kantapäänkautta ilman mitään eriäviä mielipiteitä etelämantereen kiertäjiltä. Keskellä oleva suljettu avotila tyhjenee joko vaarallisesti sisätiloihin tai siihen äkkiä kertyvä vesi vie veneeltä vakavuuden vaaraa aiheuttaen, eikä siinä uima-altaassa kestä yhtään sen paremmin ilman valjaita kuin taakse avoimessakaan. Letkuilla/putkilla tyhjeneminen katsastusmääräyksien sallimilla läpimitoilla ei todellakaan ole riittävän nopeaa murtuvassa aallokossa.

Lue lisää

ILC-40 veneen merikelpoisuudessa ei ole mitään vikaa. Kyseinen alus on mitä parhaiten toimiva, luotettava ja johdonmukainen purjehdittava. Kyseisessä onnettomuudessa alus ja sen miehistö säilytti toimintakykynsä ja pystyi opastamaan auttajat paikalle ja pelastustoimien jälkeen purjehti omin avuin Ruotsin saariston suojaan.

Kelissä missä vahinko tapahtui ei laidan korkeudella, ohjauksen tyypillä yms. ole enää mitään väliä koska murtuvan ristiaallokon korkeus oli yli 6m ja tuulta puuskissa yli 25m/s (faktat 50mpk päässä olevalta aaltopoijulta ja lähimmältä säähavaintoasemalta). Tuollaisissa olosuhteissa aallot kaatavat minkä tahansa tämän kokoluokan aluksen ja pyyhkivät kuin pikajuna ylitse. Tässä kelissä, riippumatta siitä mikä vene allasi on, pienikin lipsahdus voi olla kohtalokas. Mereen pudonneen nostaminen takaisin alukseen on lähestulkoon mahdotonta näin kovissa olosuhteissa, ei vaikka pystyisi pudonneen merestä löytämään, kuten ko. onnettomuudessa tapahtui.

Älkää hyvät ihmiset kuvitelko että tällaista ei tapahtu Colin Archereissa yms. muissa ns. merikelpoisissa veneissä.

Veneessä mukana olleet olivat kokeneita purjehtijoita ja tiesivät mitä olivat tekemässä, siitä huolimatta surullinen vahinko pääsi tapahtumaan. Tällä kertaa meri vei yhden parhaista ja kokeneimmista purjehtijoistamme.

Osanottoni Omaisille ja Ystäville..

Merikelpoisuudesta kirjoitti:

ILC-40 veneen merikelpoisuudessa ei ole mitään vikaa. Kyseinen alus on mitä parhaiten toimiva, luotettava ja johdonmukainen purjehdittava. Kyseisessä onnettomuudessa alus ja sen miehistö säilytti toimintakykynsä ja pystyi opastamaan auttajat paikalle ja pelastustoimien jälkeen purjehti omin avuin Ruotsin saariston suojaan.

Kelissä missä vahinko tapahtui ei laidan korkeudella, ohjauksen tyypillä yms. ole enää mitään väliä koska murtuvan ristiaallokon korkeus oli yli 6m ja tuulta puuskissa yli 25m/s (faktat 50mpk päässä olevalta aaltopoijulta ja lähimmältä säähavaintoasemalta). Tuollaisissa olosuhteissa aallot kaatavat minkä tahansa tämän kokoluokan aluksen ja pyyhkivät kuin pikajuna ylitse. Tässä kelissä, riippumatta siitä mikä vene allasi on, pienikin lipsahdus voi olla kohtalokas. Mereen pudonneen nostaminen takaisin alukseen on lähestulkoon mahdotonta näin kovissa olosuhteissa, ei vaikka pystyisi pudonneen merestä löytämään, kuten ko. onnettomuudessa tapahtui.

Älkää hyvät ihmiset kuvitelko että tällaista ei tapahtu Colin Archereissa yms. muissa ns. merikelpoisissa veneissä.

Veneessä mukana olleet olivat kokeneita purjehtijoita ja tiesivät mitä olivat tekemässä, siitä huolimatta surullinen vahinko pääsi tapahtumaan. Tällä kertaa meri vei yhden parhaista ja kokeneimmista purjehtijoistamme.

Osanottoni Omaisille ja Ystäville..

Lue lisää

En halua arvostella ILC40 haveria, koska tiedän siitä vain uutisten perusteella. Oli siis viiden hengen miehistö, vene matkalla Ystadiin, puomin kerrottiin rikkoutuneen ja aalto oli pyyhkäissyt yhden miehistön jäsenen mereen Gotlannin ja Landsortin välisellä merialueella, josta hänet nostettiin helikopteriin noin puolentoista tunnin kuluttua.
Faktaa on sekin, että uutisissa ei ole mainintaa turvavaljaiden käytöstä tai käyttämättä jättämisestä. Uhrilla oli pelastusliivit ja kelluntahaalari. Vain ne mainitaan.
Pelastautumispukuja ei ilmeisestikään kuulunut varusteisiin (eikä niitä muuten ole omassakaan veneessäni...jäänyt hankkimatta hinnan takia).

Pientä isompi lipsahdus on tietenkin se, JOS turvavaljaita ei käytetty vaikka meri kävi korkeana ja tuuli oli kova. Turvavaljaat ovat pelastusliiviäkin tärkeämpi varuste silloin, kun merivesi on kylmää.
Putoaminen kylmään mereen vie toimintakyvyn muutamissa minuuteissa. Pelastautumispuku voi hidastaa hypotermian kehittymistä useilla tunneilla.

myös miehistöstä! kirjoitti:

En halua arvostella ILC40 haveria, koska tiedän siitä vain uutisten perusteella. Oli siis viiden hengen miehistö, vene matkalla Ystadiin, puomin kerrottiin rikkoutuneen ja aalto oli pyyhkäissyt yhden miehistön jäsenen mereen Gotlannin ja Landsortin välisellä merialueella, josta hänet nostettiin helikopteriin noin puolentoista tunnin kuluttua.
Faktaa on sekin, että uutisissa ei ole mainintaa turvavaljaiden käytöstä tai käyttämättä jättämisestä. Uhrilla oli pelastusliivit ja kelluntahaalari. Vain ne mainitaan.
Pelastautumispukuja ei ilmeisestikään kuulunut varusteisiin (eikä niitä muuten ole omassakaan veneessäni...jäänyt hankkimatta hinnan takia).

Pientä isompi lipsahdus on tietenkin se, JOS turvavaljaita ei käytetty vaikka meri kävi korkeana ja tuuli oli kova. Turvavaljaat ovat pelastusliiviäkin tärkeämpi varuste silloin, kun merivesi on kylmää.
Putoaminen kylmään mereen vie toimintakyvyn muutamissa minuuteissa. Pelastautumispuku voi hidastaa hypotermian kehittymistä useilla tunneilla.

Lue lisää

surullinen onnettomuus.

Mutta onko pohjoismainen helikopterivarustus ajan tasalla? Ymmärtääkseni pohjoismaissa vinssataan kainaloiden alle asetetulla nostolenkillä.

USA:ssa taas ensisijainen nostotapa on korinosto, eli pelastettava asetetaan puoli-istuvaan asentoon nostokoriin. Tämä on hypotermiauhrin kannalta parempi tapa koska uhri tulisi olla mahdollisimman vaakasuorassa asennossa.

Pohjoismaisessa pystynostossa helikopterinosto voi olla se viimeinen pisara hypotermian kannalta.

Olisiko tässä tapauksessa uhri elossa jos nosto olisi tehty nostokorilla?

Tässä linkkejä USA:ssa käytettävään nostomenetelmään:

nostokori:
http://www.lifesupportintl.com/products/product.asp?pID=359&cID=285

video jossa pintapelastaja käyttää koria (10metrinen aallokko ääninauhan mukaan)
http://www.youtube.com/watch?v=6zoCzWEGnxc

U.S. Coast Guardin pintapelastaja ohjesääntö:
http://www.uscg.mil/directives/cim/3000-3999/CIM_3710_4B.pdf

"rescue basket" on ensisijainen nostotapa

Olisiko Suomen rajavartiolaitoksen syytä arvioida tulisiko hankkia nostokorilaitteet?

Tuleeko NH90 koptereihin nostokorilaitteet?

Stora kirjoitti:

näin eli "Matalampi syväys merkitsee yleensä heikompia luoviominaisuuksia varsinkin, jos verrataan kahta köliä samassa veneessä." Niin monet muutkin asiat vaikuttavat. Muuten, omistamastani venetyypistä on olemassa 1,22 m syvyinen versio... Mielestäni suuresta syvyydestä ei ole cruiserissa mitään hyötyä, purjehditpa sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikutus luoviominaisuuksiin on niin mitätön.

Lue lisää

"omistamastani venetyypistä on olemassa 1,22 m syvyinen versio... Mielestäni suuresta syvyydestä ei ole cruiserissa mitään hyötyä, purjehditpa sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikutus luoviominaisuuksiin on niin mitätön."

Uskaltaisinpa väittää, että sinun veneesi 37-jalan kokoluokassa ja 3.8 m leveydellä olisi 1,2 m kölillä kryssiminen tosi heikkoa. Noin pieni syväys voi tulla pelkästä rungosta ( pystyssä pitävästä painokölistä). Yleensä silloin veneessä on alaslaskettava nostoköli purjehtimista varten. Veneesi mitoista tulee mieleen Bill Dixonin piirtämät leveät Moodyt, jotka suunnittelijansa mukaan olivat "ideal for family cruising or day sailing". Bill Dixon taisi piirtää Moodyynsä myös nostokölisen version, jossa syväys oli tuo mainittu 1,2m. En muista olisiko muita sarjatuontatomalleja noilla mitoilla. Ranskalainen Philippe Briandin suunnittelema OVNI on myös leveä ja matala (alle 1m), mutta siinäkin on syvä nostoköli luovikykyä varten.

Ehkäpä uskot kölin vaikutuksen luovikykyyn, jos siteeraan tunnettua venesuunnittelijaa:
"For a yacht to sail close to the wind it needs to have an efficient keel design. The efficiency of a keel is very closely linked to its 'aspect ratio' and, as most sailors are aware, the deep slim keel of racing yachts give the best performance upwind".

Se mitä pidät "suurena syväyksenä" on tietenkin subjektiivinen käsitys. Suomen saaristossa yli 2 metrin syväys rupeaa rajoittamaan hieman ja 2,5 m syväys alkaa jo tehdä hankaluuksia väylien mataluuden takia. Jos haet kompromissia sekä mataliin vesiin että valtamerille, nostokölinen cruiseri voi olla hyvä ratkaisu.

pitäisikö tarkistaa??? kirjoitti:

surullinen onnettomuus.

Mutta onko pohjoismainen helikopterivarustus ajan tasalla? Ymmärtääkseni pohjoismaissa vinssataan kainaloiden alle asetetulla nostolenkillä.

USA:ssa taas ensisijainen nostotapa on korinosto, eli pelastettava asetetaan puoli-istuvaan asentoon nostokoriin. Tämä on hypotermiauhrin kannalta parempi tapa koska uhri tulisi olla mahdollisimman vaakasuorassa asennossa.

Pohjoismaisessa pystynostossa helikopterinosto voi olla se viimeinen pisara hypotermian kannalta.

Olisiko tässä tapauksessa uhri elossa jos nosto olisi tehty nostokorilla?

Tässä linkkejä USA:ssa käytettävään nostomenetelmään:

nostokori:
http://www.lifesupportintl.com/products/product.asp?pID=359&cID=285

video jossa pintapelastaja käyttää koria (10metrinen aallokko ääninauhan mukaan)
http://www.youtube.com/watch?v=6zoCzWEGnxc

U.S. Coast Guardin pintapelastaja ohjesääntö:
http://www.uscg.mil/directives/cim/3000-3999/CIM_3710_4B.pdf

"rescue basket" on ensisijainen nostotapa

Olisiko Suomen rajavartiolaitoksen syytä arvioida tulisiko hankkia nostokorilaitteet?

Tuleeko NH90 koptereihin nostokorilaitteet?

Lue lisää

Kyseisessä onnettomuudessa ihmetyttää myös aika mikä nostossa kului. Kopteri oli paikalla ja löysi pudonneen tunnissa, mikä on kiitettävä saavutus, mutta... Nostoon kului kuitenkin tämän jälkeen vielä puolituntia kauppa-alus Scandinavian antaessa suojaa.

http://www.helagotland.se/nyheter/artikel.aspx?articleid=4411573

Olkoonkin että olosuhteet olivat huonot, olisikohan nykyisiä systeemejä tutkailtava kriittisesti, kylmässä vedessä taistellaan kuitenkin minuutteja vastaan.

Muutama vuosi sitten Gotlandruntissa Pelastettava tipahti lenkistä kesken noston ja pudotessaan lipesi pelastusliiveistä ja katosi...

pitäisikö tarkistaa??? kirjoitti:

surullinen onnettomuus.

Mutta onko pohjoismainen helikopterivarustus ajan tasalla? Ymmärtääkseni pohjoismaissa vinssataan kainaloiden alle asetetulla nostolenkillä.

USA:ssa taas ensisijainen nostotapa on korinosto, eli pelastettava asetetaan puoli-istuvaan asentoon nostokoriin. Tämä on hypotermiauhrin kannalta parempi tapa koska uhri tulisi olla mahdollisimman vaakasuorassa asennossa.

Pohjoismaisessa pystynostossa helikopterinosto voi olla se viimeinen pisara hypotermian kannalta.

Olisiko tässä tapauksessa uhri elossa jos nosto olisi tehty nostokorilla?

Tässä linkkejä USA:ssa käytettävään nostomenetelmään:

nostokori:
http://www.lifesupportintl.com/products/product.asp?pID=359&cID=285

video jossa pintapelastaja käyttää koria (10metrinen aallokko ääninauhan mukaan)
http://www.youtube.com/watch?v=6zoCzWEGnxc

U.S. Coast Guardin pintapelastaja ohjesääntö:
http://www.uscg.mil/directives/cim/3000-3999/CIM_3710_4B.pdf

"rescue basket" on ensisijainen nostotapa

Olisiko Suomen rajavartiolaitoksen syytä arvioida tulisiko hankkia nostokorilaitteet?

Tuleeko NH90 koptereihin nostokorilaitteet?

Lue lisää

Silloin oli koko kalusto käytössä. Varmaankin raportti helikoptereista löytyisi.
Aina voidaan jossitella mitä olisi voinut tai pitänyt missäkin tilanteessa tehdä. Miksi ei käytetty turvavaljaita, jos ei käytetty...
Tässä tapauksessa taisi olla ruotsalainen ? pelastuskopteri ja pintasulkeltaja. Uhri nostettiin niillä välineillä, jotka olivat käytettävissä ja kuljetettiin Visbyn sairaalaan. Tiedetäänkö Visbyn sairaalan mahdollisuudet hypotermiapotilaiden hoitamiseen?

Vaikean hypotermian hoito ei ole helppoa, ei edes ole helppo tunnistaa missä vaiheessa uhri on kuollut.
Tässä kaksi esimerkkitapausta vaikean hypotermian hoidosta
http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2004/no_2/a_pullinen.pdf

onko kehitettävää? kirjoitti:

Kyseisessä onnettomuudessa ihmetyttää myös aika mikä nostossa kului. Kopteri oli paikalla ja löysi pudonneen tunnissa, mikä on kiitettävä saavutus, mutta... Nostoon kului kuitenkin tämän jälkeen vielä puolituntia kauppa-alus Scandinavian antaessa suojaa.

http://www.helagotland.se/nyheter/artikel.aspx?articleid=4411573

Olkoonkin että olosuhteet olivat huonot, olisikohan nykyisiä systeemejä tutkailtava kriittisesti, kylmässä vedessä taistellaan kuitenkin minuutteja vastaan.

Muutama vuosi sitten Gotlandruntissa Pelastettava tipahti lenkistä kesken noston ja pudotessaan lipesi pelastusliiveistä ja katosi...

Lue lisää

Pintapelastaja riisui pelastettavan liivit, jotta sai nostolenkin ympärille.
Livetessään nostolenkistä ei liivejä enää ollut, ja katosi.

myös miehistöstä! kirjoitti:

En halua arvostella ILC40 haveria, koska tiedän siitä vain uutisten perusteella. Oli siis viiden hengen miehistö, vene matkalla Ystadiin, puomin kerrottiin rikkoutuneen ja aalto oli pyyhkäissyt yhden miehistön jäsenen mereen Gotlannin ja Landsortin välisellä merialueella, josta hänet nostettiin helikopteriin noin puolentoista tunnin kuluttua.
Faktaa on sekin, että uutisissa ei ole mainintaa turvavaljaiden käytöstä tai käyttämättä jättämisestä. Uhrilla oli pelastusliivit ja kelluntahaalari. Vain ne mainitaan.
Pelastautumispukuja ei ilmeisestikään kuulunut varusteisiin (eikä niitä muuten ole omassakaan veneessäni...jäänyt hankkimatta hinnan takia).

Pientä isompi lipsahdus on tietenkin se, JOS turvavaljaita ei käytetty vaikka meri kävi korkeana ja tuuli oli kova. Turvavaljaat ovat pelastusliiviäkin tärkeämpi varuste silloin, kun merivesi on kylmää.
Putoaminen kylmään mereen vie toimintakyvyn muutamissa minuuteissa. Pelastautumispuku voi hidastaa hypotermian kehittymistä useilla tunneilla.

Lue lisää

Aquavitin ja sen miehistön tuntien voin kertoa että turvavaljaita käytetään kyseisessä aluksessa jo huomattavasti leppoisammissa keleissä.
Aluksessa on "elämänlangat" keulasta perään ja ruorimiehelle lisäksi omat kiinnikkeet ruorin vieressä.

Aluksessa kuitenkin liikutaan. Ruffista ulos, laidalta toiselle skuuttia kiristämään yms.

Jollain välillä saatat jättää itsesi hetkeksi irti vaihtaessasi paikkaa, tai valitsemasi kiinnityspiste pettää...
Näin ei saisi käydä, mutta se on inhimillistä.

pitäisikö tarkistaa??? kirjoitti:

surullinen onnettomuus.

Mutta onko pohjoismainen helikopterivarustus ajan tasalla? Ymmärtääkseni pohjoismaissa vinssataan kainaloiden alle asetetulla nostolenkillä.

USA:ssa taas ensisijainen nostotapa on korinosto, eli pelastettava asetetaan puoli-istuvaan asentoon nostokoriin. Tämä on hypotermiauhrin kannalta parempi tapa koska uhri tulisi olla mahdollisimman vaakasuorassa asennossa.

Pohjoismaisessa pystynostossa helikopterinosto voi olla se viimeinen pisara hypotermian kannalta.

Olisiko tässä tapauksessa uhri elossa jos nosto olisi tehty nostokorilla?

Tässä linkkejä USA:ssa käytettävään nostomenetelmään:

nostokori:
http://www.lifesupportintl.com/products/product.asp?pID=359&cID=285

video jossa pintapelastaja käyttää koria (10metrinen aallokko ääninauhan mukaan)
http://www.youtube.com/watch?v=6zoCzWEGnxc

U.S. Coast Guardin pintapelastaja ohjesääntö:
http://www.uscg.mil/directives/cim/3000-3999/CIM_3710_4B.pdf

"rescue basket" on ensisijainen nostotapa

Olisiko Suomen rajavartiolaitoksen syytä arvioida tulisiko hankkia nostokorilaitteet?

Tuleeko NH90 koptereihin nostokorilaitteet?

Lue lisää

http://www.raja.fi/rvl/rmvk/home.nsf/files/DDA5AA43FF268456C225726E00264BA2/$file/6_SRU_su_9524911221.pdf

... Rajavartiolaitoksen meripelastuopas. Alukseen pelastamisohjeissa sivulla 37 mainitaan vaaka-asennon olevan toivottavaa mikäli suinkin mahdollista, kopteriohjeissa sivulla 82 asiaa ei mainita varmaan siitä syystä, että on käytännössä mahdoton toteuttaa.(Paareja käytetään nostettaessa potilaita aluksista). Huonoista vaihtoehdoista parempi on kuitenkin nostaa uhri kopteriin kuin jättää mereen vaaka-asentoon kellumaan.

onko kehitettävää? kirjoitti:

Kyseisessä onnettomuudessa ihmetyttää myös aika mikä nostossa kului. Kopteri oli paikalla ja löysi pudonneen tunnissa, mikä on kiitettävä saavutus, mutta... Nostoon kului kuitenkin tämän jälkeen vielä puolituntia kauppa-alus Scandinavian antaessa suojaa.

http://www.helagotland.se/nyheter/artikel.aspx?articleid=4411573

Olkoonkin että olosuhteet olivat huonot, olisikohan nykyisiä systeemejä tutkailtava kriittisesti, kylmässä vedessä taistellaan kuitenkin minuutteja vastaan.

Muutama vuosi sitten Gotlandruntissa Pelastettava tipahti lenkistä kesken noston ja pudotessaan lipesi pelastusliiveistä ja katosi...

Lue lisää

Miehistön jäsen huuhtoutui mereen klo 19.50 kaukana rannikosta. Helikopteri paikansi uhrin klo 20.52 ja nosto onnistui klo 21.18. Oli yön pimeys ja myrskyiset olosuhteet.
Kummasti menee ajatukset ristiin! Minusta pelastuspalvelu toimi erittäin ripeästi.

Tietenkin jokainen minuutti kylmässä vedessä pahentaa hypotermiaa ja on hengenvaarallinen. Sitä kukaan ei kiistä ja sen pitäisi jokaisen myös tietää...
Veneiden turvavarustuksessa ja varusteiden käytössä saattaa myös löytyä kehitettävää.

Käytti turvavaljaita kirjoitti:

Aquavitin ja sen miehistön tuntien voin kertoa että turvavaljaita käytetään kyseisessä aluksessa jo huomattavasti leppoisammissa keleissä.
Aluksessa on "elämänlangat" keulasta perään ja ruorimiehelle lisäksi omat kiinnikkeet ruorin vieressä.

Aluksessa kuitenkin liikutaan. Ruffista ulos, laidalta toiselle skuuttia kiristämään yms.

Jollain välillä saatat jättää itsesi hetkeksi irti vaihtaessasi paikkaa, tai valitsemasi kiinnityspiste pettää...
Näin ei saisi käydä, mutta se on inhimillistä.

Lue lisää

Valjaita ei pidetä kytkettyinä silloin, kun ne estävät liikkumista tai kiinnityspisteet/juoksuhihnat(tai -vaijerit) ovat huonosti sijoittetuja. Monissa veneissä on parantamisen varaa tässä suhteessa. Kovassa kelissä olisi valjas voitava kiinnittää jo ennenkuin kömpii ruffista kannelle (kiinnikkeet myös sisäänkäynnin kohdalle). Kannen juoksuvaijerit olisi hyvä sijoittaa niin kauas laidoilta, ettei valjaissa pysty putoamaan mantoogin yli. Kuolemantapauksia on sattunut, kun valjaissa roikkuvaa ei ole ajoissa saatu takaisin veneeseen.
Valjaisiin ja kiinnityspisteisiin kohdistuu aika kovia voimia. Purjehduskaverini sai kylkiluun murtumia ja avomurtuman sääreensä, mutta pysyi kiinni valjaissa eikä huuhtoutunut mereen (tapahtui valtamerellä).

mikä onkaan se paras kirjoitti:

"Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus"
Jos puhut lapsiperheen cruisailusta suomen saaristossa keskellä kesää, niin olet oikeassa.
Jos liikutaan isoilla vesillä mahdollisesti vuorovesien tai muista syistä merivirtoja sisältävillä alueilla joilla allokko voi olla sekä korkeaa että jyrkkää, jopa murtuvaa, niin kyllä taakse avoin tyhjenee huomattavasti nopeammin ja on siten paljon turvallisempi, kunhan käytetään valjaita asiallisella tavalla. Tämän ovat valtamerillä kisaavat oppineet ihan kantapäänkautta ilman mitään eriäviä mielipiteitä etelämantereen kiertäjiltä. Keskellä oleva suljettu avotila tyhjenee joko vaarallisesti sisätiloihin tai siihen äkkiä kertyvä vesi vie veneeltä vakavuuden vaaraa aiheuttaen, eikä siinä uima-altaassa kestä yhtään sen paremmin ilman valjaita kuin taakse avoimessakaan. Letkuilla/putkilla tyhjeneminen katsastusmääräyksien sallimilla läpimitoilla ei todellakaan ole riittävän nopeaa murtuvassa aallokossa.

Lue lisää

Vesirajassa oleva, sisäänrakennettu, pyöreä iso takataso katsastusvarusteeksi kaikkiin paatteihin.

katsastusvarusteeksi kaikki... kirjoitti:

Vesirajassa oleva, sisäänrakennettu, pyöreä iso takataso katsastusvarusteeksi kaikkiin paatteihin.

???

katsastusvarusteeksi kaikki... kirjoitti:

Vesirajassa oleva, sisäänrakennettu, pyöreä iso takataso katsastusvarusteeksi kaikkiin paatteihin.

Ehdotuksesi taitaa tulla sohvaistujan mielikuvamaailmasta. Mitä tekemistä sillä on tämän tapauksen kanssa? Veneen perä ei ole helppo paikka merenkäynnissä, ei varsinkaan ko olosuhteissa. Veteen joutuneen vinssaaminen kannelle voi olla helpompi ja nopeampi tehdä leen puoleiselta laidalta.
Kylmään veteen pudonnut on muutamassa minuutissa kyvytön itse kiipeämään. Jaksaisitko sinä nostaa likomärän miehen käsivoimillasi sille pyöreälle perätasollesi? Pysytkö itse veneesi perätasolla 4 metrin aallokossa?

Miten se olisi auttanut? kirjoitti:

Ehdotuksesi taitaa tulla sohvaistujan mielikuvamaailmasta. Mitä tekemistä sillä on tämän tapauksen kanssa? Veneen perä ei ole helppo paikka merenkäynnissä, ei varsinkaan ko olosuhteissa. Veteen joutuneen vinssaaminen kannelle voi olla helpompi ja nopeampi tehdä leen puoleiselta laidalta.
Kylmään veteen pudonnut on muutamassa minuutissa kyvytön itse kiipeämään. Jaksaisitko sinä nostaa likomärän miehen käsivoimillasi sille pyöreälle perätasollesi? Pysytkö itse veneesi perätasolla 4 metrin aallokossa?

Lue lisää

bavaria on rakentanut aivan älyttömän hienon hydraulisen uimatason veneeseensä.se lienee kaunis ja käytännöllinen (?) aurinkoisessa poukamassa.uimaportaat menevät perän sisään taso ylösnostettuna niin että ne eivät ole silloin käytettävissä.uimaisilleen joutuvalla täytyy olla kaukosäädin mukanaan,jotta saa tikkaat itselleen.tosin kolmen metrin aallokossa tämäkin on vain akateemista pohdintaa.

Miten se olisi auttanut? kirjoitti:

Ehdotuksesi taitaa tulla sohvaistujan mielikuvamaailmasta. Mitä tekemistä sillä on tämän tapauksen kanssa? Veneen perä ei ole helppo paikka merenkäynnissä, ei varsinkaan ko olosuhteissa. Veteen joutuneen vinssaaminen kannelle voi olla helpompi ja nopeampi tehdä leen puoleiselta laidalta.
Kylmään veteen pudonnut on muutamassa minuutissa kyvytön itse kiipeämään. Jaksaisitko sinä nostaa likomärän miehen käsivoimillasi sille pyöreälle perätasollesi? Pysytkö itse veneesi perätasolla 4 metrin aallokossa?

Lue lisää

Teräviä runkoja, pieniä ulokkeita ja muita vastaavia keihäitä ei saa olla veneessä.

Isolle takatasolle on päästävä vesirajasta helposti kevyemmällä kelillä, jolloin putomisia sattuu eniten.

Isolle tasolle mahtuu sanmanaikaisesti tarpeeksi auttajia ja uhri.

Kuka sitä nyt kovassa kelissä veneestä putoaisi.
Silloinhan pidetään kiinni kahvoista, käytetään turvavaljaita tai ollaan kovan katon alla turvassa.

lisää ohjeita kirjoitti:

http://www.raja.fi/rvl/rmvk/home.nsf/files/DDA5AA43FF268456C225726E00264BA2/$file/6_SRU_su_9524911221.pdf

... Rajavartiolaitoksen meripelastuopas. Alukseen pelastamisohjeissa sivulla 37 mainitaan vaaka-asennon olevan toivottavaa mikäli suinkin mahdollista, kopteriohjeissa sivulla 82 asiaa ei mainita varmaan siitä syystä, että on käytännössä mahdoton toteuttaa.(Paareja käytetään nostettaessa potilaita aluksista). Huonoista vaihtoehdoista parempi on kuitenkin nostaa uhri kopteriin kuin jättää mereen vaaka-asentoon kellumaan.

Lue lisää

Sitä vaan ihmettelen että miksi USA:ssa käytetään nostokoreja mutta meillä nostolenkkejä? Nostokori on eri asia kuin paarit. Eli kuten videoistakin näkyy nostokoria käytetään vedestä nostoon ja nostettava on lähes vaaka-asennossa. Lisäksi nostettava voi pitää pelastusliivit päällä.

eikö nosto-kori mahdu Super Puman oviaukosta sisään? Vai onko vaan niin että Rajavartiolaitos ei ole tietoinen tai koskaan kokeillut nostokoreja?

http://video.popularmechanics.com/services/link/bcpid1873832427/bctid1877562280

missään veneessä kirjoitti:

Teräviä runkoja, pieniä ulokkeita ja muita vastaavia keihäitä ei saa olla veneessä.

Isolle takatasolle on päästävä vesirajasta helposti kevyemmällä kelillä, jolloin putomisia sattuu eniten.

Isolle tasolle mahtuu sanmanaikaisesti tarpeeksi auttajia ja uhri.

Kuka sitä nyt kovassa kelissä veneestä putoaisi.
Silloinhan pidetään kiinni kahvoista, käytetään turvavaljaita tai ollaan kovan katon alla turvassa.

Lue lisää

"Kuka sitä nyt kovassa kelissä veneestä putoaisi.
Silloinhan pidetään kiinni kahvoista, käytetään turvavaljaita tai ollaan kovan katon alla turvassa".

Eikö vitsisi ole turhan härski, kun keskustellaan purjehtijan kuolemasta? Ei naurattanut.

Muuta osaa jutustasi en viitsi edes kommentoida.

mutta ei meillä kirjoitti:

Sitä vaan ihmettelen että miksi USA:ssa käytetään nostokoreja mutta meillä nostolenkkejä? Nostokori on eri asia kuin paarit. Eli kuten videoistakin näkyy nostokoria käytetään vedestä nostoon ja nostettava on lähes vaaka-asennossa. Lisäksi nostettava voi pitää pelastusliivit päällä.

eikö nosto-kori mahdu Super Puman oviaukosta sisään? Vai onko vaan niin että Rajavartiolaitos ei ole tietoinen tai koskaan kokeillut nostokoreja?

http://video.popularmechanics.com/services/link/bcpid1873832427/bctid1877562280

Lue lisää

Onnettomuus tapahtui Landsortin ja Gotlannin välisellä merialueella.
Siirryttiinkö nyt keskustelemaan meikäläisestä Rajavartiolaitoksesta vai ruotsalaisten heko-kalustosta?

Luulisi meripelastuksen ammattikoulutukseen sisältyvän myös hypotermian uhrien käsittelyn ja ensiavun. Tietämisen puutteesta varmaankaan ei voi olla kysymys. Rahasta todennäköisemmin. Hyvä, että meripelastukseen soveltuvia koptereita on ylipäätään saatu.
Olisi kiva kuulla Rajavartiolaitoksen mielipide kalustostaan, uhrin nostosta yms.

Aivan eri olosuhteet ! kirjoitti:

Lämpimällä kesäkelillä purjehdus on aina erilaista, leppoisaa ja rentouttavaa niinkuin Aquavitin kesäretkellä.

En tiedä pidettiikö valjaat kiinnitettyinä Aquavitin syyspurjehduksella. Varmaankin varustus oli ok, koska on kisavene.

Ihan vaan omien mielikuvien perusteella tuntuu, että aika harvassa perheveneessä sittenkään on edes kunnollisia kiinnikkeitä turvavaljaille. Siltä on näyttänyt vaikkapa Visbyseen tai Bornhomiin tulleiden perheveneiden osalta. Liivejä kyllä käytetään jopa tunnollisesti, mutta valjaita ei.

Turvavaljaista ja niiden turvaköysistä taitaa olla EU-direktiivejä. Yleensä vetolujuus näyttäisi oleva 2000 kg. Mutta onko avotilassa ja kannella valmiina kiinnikkeet vähintäin samoille kuormituslujuuksille? CE/A-luokitus ei vaadi turvavaljaiden kiinnikkeitä? Tietääkö harrastusta aloittava perheveneen ostaja, mihin turvavaljaiden kiinnikkeet kannattaisi asentaa ja minkälaiset niiden tulisi olla?

Lue lisää

"Delphia 37 myrskyssä. Itämeri, tuuli puuskissa 35 m/s, ääriolosuhteet. Nelimetrisessä aallokossa veneen kulku rauhoittuu, kastit nukkuvat ja kippari seilaa veneen turvallisesti Gotlantiin. Vaikuttava kokemus, vaikuttava vene." http://www.delphia.fi/index.php?pageid=15&lang=fi

Estonian tapauksessa? kirjoitti:

Silloin oli koko kalusto käytössä. Varmaankin raportti helikoptereista löytyisi.
Aina voidaan jossitella mitä olisi voinut tai pitänyt missäkin tilanteessa tehdä. Miksi ei käytetty turvavaljaita, jos ei käytetty...
Tässä tapauksessa taisi olla ruotsalainen ? pelastuskopteri ja pintasulkeltaja. Uhri nostettiin niillä välineillä, jotka olivat käytettävissä ja kuljetettiin Visbyn sairaalaan. Tiedetäänkö Visbyn sairaalan mahdollisuudet hypotermiapotilaiden hoitamiseen?

Vaikean hypotermian hoito ei ole helppoa, ei edes ole helppo tunnistaa missä vaiheessa uhri on kuollut.
Tässä kaksi esimerkkitapausta vaikean hypotermian hoidosta
http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2004/no_2/a_pullinen.pdf

Lue lisää

Eikohän hypotermiaa pystytä hoitamaan jopa terveyskeskustasollakin. Kuulunee lääkäreiden peruskoulutukseen.

oletan... kirjoitti:

Eikohän hypotermiaa pystytä hoitamaan jopa terveyskeskustasollakin. Kuulunee lääkäreiden peruskoulutukseen.

että vaikean hypotermian hoito vaatii teho-osaston välineistöä ja erityisosaamista. Ongelma johtuu siitä, että alilämpöinen sydän ei pysy käynnissä. Pelkkä elintoimintojen seuranta, hengitysilman ja nesteinfuusioiden lämmitys sekä tavanomaiset elvytystoimet eivät riitä, jos sydän ei ylläpidä pumppaustoimintaa. Kehon lämmitykseen voidaan tarvita sydänkeuhkokonetta. Terveyskeskuksissa pystytään hoitamaan lieviä hypotermioita, vaikeimmat kuuluvat yliopistosairaaloihin.

Hoito on kannattavaa senkin vuoksi, että alilämpöisyys suojaa aivoja, vaikka sydän lakkoilisi. Syvästi hypoterminen henkilö voi tajuttomuuden ja pulssittomuuden takia näyttää kuolleelta. Siksi tila on tunnistettava eikä elvytystoimissa kannata viivytellä.

Hypotermian tunnistaminen ja hoitamisen aloittaminen kuuluu ensiapukoulutukseen, jonka sinäkin toivottavasti olet saanut. Ensiapukurssit eivät ole turhia!

meripelastus? kirjoitti:

Onnettomuus tapahtui Landsortin ja Gotlannin välisellä merialueella.
Siirryttiinkö nyt keskustelemaan meikäläisestä Rajavartiolaitoksesta vai ruotsalaisten heko-kalustosta?

Luulisi meripelastuksen ammattikoulutukseen sisältyvän myös hypotermian uhrien käsittelyn ja ensiavun. Tietämisen puutteesta varmaankaan ei voi olla kysymys. Rahasta todennäköisemmin. Hyvä, että meripelastukseen soveltuvia koptereita on ylipäätään saatu.
Olisi kiva kuulla Rajavartiolaitoksen mielipide kalustostaan, uhrin nostosta yms.

Lue lisää

siis varmasti HEKO miehistöt ja pintapelastajat ovat tehneet työnsä parhaalla mahdollisella tavalla käytössä olevalla kalustollaan. Mutta ainahan voi etsiä parantamisen varaa ja hakea oppia vaikkapa helikoptereiden suurimmasta käyttäjämaasta maailmassa eli USA:sta. USA:ssa HEKO pelastuksessa käytetään lähtökohtaisesti aina nostokoria. Pohjoismaissa ei. Miksi näin?

Ruotsissa kävi jo aikaisemmin tapaus jossa nostolenkin käyttö vaati uhrilta pelastusliivien poistamisen, joka sitten valitettavasti johti uhrin hukkumiseen. Tässä tuoreemmassa tapauksessa uhri oli nostovaiheessa ilmeisesti jo kriittisessä hypotermiatilassa. On paljon mahdollista että nostolenkillä nosto ja sitä seurannut pystyasentoon siirtyminen oli viimeinen pisara hypotermian kannalta.

Jos Ruotsin HEKO pelastus olisi käyttänyt samanlaista nostokoria kuin Yhdysvaltain rannikkovartiosto, niin ainakin ensimmäisen tapauksen uhrilta olisi vältytty koska pelastusliiviä ei olisi tarvinnut riisua. On spekulaation varassa olisiko tämän toisen tapauksen kanssa uhri selvinnyt hengissä nostokorissa (koska olisi pysynyt enemmän vaakatasossa). Tuo USCG nostokori on aika kompaktin näköinen joten luulisi että se mahtuisi pohjoismaiseenkin HEKO kalustoon, ainakin Super Pumaan.

Kiinnostaisi tietää miksi Ruotsin tai Suomen HEKO meripelastustoiminnassa ei käytetä nostokoria? USA:ssa se on käytössä ensisijaisena nostomenetelmänä, ja helikopterikalustokaan ei näytä niin erilaiselta. Joku syy tähän on pakko olla. Jos ongelma on nostokorien hinta olen valmis osallistumaan kansalaiskeräykseen nostokorien hankkimiseksi. Jos ongelma on se että HEKO pelastusohjeet eivät ole ajan tasalla ehdotan että näitä tarkastetaan. Luulisi että puolustusbudjetista löytyisi varaa muutaman nostokorin hankkimiseen. Onko syy tiedon puutteessa, pitääkö lähettää rajavartiolaitoksen edustaja tutumiskäynnille USA:n HEKO pelastustoimintaan? Tässä voisi näyttää mallia Ruotsille ja toimia itse suunnannäyttäjänä.

ja luovimiskyky kirjoitti:

"omistamastani venetyypistä on olemassa 1,22 m syvyinen versio... Mielestäni suuresta syvyydestä ei ole cruiserissa mitään hyötyä, purjehditpa sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikutus luoviominaisuuksiin on niin mitätön."

Uskaltaisinpa väittää, että sinun veneesi 37-jalan kokoluokassa ja 3.8 m leveydellä olisi 1,2 m kölillä kryssiminen tosi heikkoa. Noin pieni syväys voi tulla pelkästä rungosta ( pystyssä pitävästä painokölistä). Yleensä silloin veneessä on alaslaskettava nostoköli purjehtimista varten. Veneesi mitoista tulee mieleen Bill Dixonin piirtämät leveät Moodyt, jotka suunnittelijansa mukaan olivat "ideal for family cruising or day sailing". Bill Dixon taisi piirtää Moodyynsä myös nostokölisen version, jossa syväys oli tuo mainittu 1,2m. En muista olisiko muita sarjatuontatomalleja noilla mitoilla. Ranskalainen Philippe Briandin suunnittelema OVNI on myös leveä ja matala (alle 1m), mutta siinäkin on syvä nostoköli luovikykyä varten.

Ehkäpä uskot kölin vaikutuksen luovikykyyn, jos siteeraan tunnettua venesuunnittelijaa:
"For a yacht to sail close to the wind it needs to have an efficient keel design. The efficiency of a keel is very closely linked to its 'aspect ratio' and, as most sailors are aware, the deep slim keel of racing yachts give the best performance upwind".

Se mitä pidät "suurena syväyksenä" on tietenkin subjektiivinen käsitys. Suomen saaristossa yli 2 metrin syväys rupeaa rajoittamaan hieman ja 2,5 m syväys alkaa jo tehdä hankaluuksia väylien mataluuden takia. Jos haet kompromissia sekä mataliin vesiin että valtamerille, nostokölinen cruiseri voi olla hyvä ratkaisu.

Lue lisää

http://www.yachtworld.com/core/listing/boatFullDetails.jsp?boat_id=1417352&ybw=&units=Feet¤cy=USD&access=Public&listing_id=49834&url=

pieleen siinä, kirjoitti:

että vaikean hypotermian hoito vaatii teho-osaston välineistöä ja erityisosaamista. Ongelma johtuu siitä, että alilämpöinen sydän ei pysy käynnissä. Pelkkä elintoimintojen seuranta, hengitysilman ja nesteinfuusioiden lämmitys sekä tavanomaiset elvytystoimet eivät riitä, jos sydän ei ylläpidä pumppaustoimintaa. Kehon lämmitykseen voidaan tarvita sydänkeuhkokonetta. Terveyskeskuksissa pystytään hoitamaan lieviä hypotermioita, vaikeimmat kuuluvat yliopistosairaaloihin.

Hoito on kannattavaa senkin vuoksi, että alilämpöisyys suojaa aivoja, vaikka sydän lakkoilisi. Syvästi hypoterminen henkilö voi tajuttomuuden ja pulssittomuuden takia näyttää kuolleelta. Siksi tila on tunnistettava eikä elvytystoimissa kannata viivytellä.

Hypotermian tunnistaminen ja hoitamisen aloittaminen kuuluu ensiapukoulutukseen, jonka sinäkin toivottavasti olet saanut. Ensiapukurssit eivät ole turhia!

Lue lisää

Miksi ihmeessä pitää olla yliopistosairaala?
Kyllä keskussairaaloistakin löytyy nuo laitteet.

Tuota??? kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitää olla yliopistosairaala?
Kyllä keskussairaaloistakin löytyy nuo laitteet.

Missä kaikissa keskussairaaloissa on hoidettu/hoidetaan vaikeita hypotermioita kehon ulkoisen keinoverenkierron avulla? Jos esittää väitteitä, on ne perusteltava. Eikö vaan?

lisää, jos tiedät! kirjoitti:

Missä kaikissa keskussairaaloissa on hoidettu/hoidetaan vaikeita hypotermioita kehon ulkoisen keinoverenkierron avulla? Jos esittää väitteitä, on ne perusteltava. Eikö vaan?

Lue lisää

Ystavääni hoidettiin Kokkolassa keskusairaalassa.

Kerron. kirjoitti:

Ystavääni hoidettiin Kokkolassa keskusairaalassa.

niihin sairaaloihin, joissa on mahdollisuus käyttää kehonulkoista verenkiertoa. Tätä mahdollisuutta ei tietääkseni ole kuin OYS, KYS, TaYS, Hyks ja VKS:ssa eikä sitä tarvita, ellei hypotermia ei ole "syvä".
Syvässä hypotermiassa henkilön ydinlämpö on laskenut 32 asteen alapuolelle eikä sydän enää pysy käynnissä ja hoidon onnistuminen ilman sydänkeuhkokoneen apua voi muuttua epätodennäköiseksi. Siteeraan tähän kappaleen asiantuntijoiden kirjoituksesta:

"Kokemus on osoittanut, että syvästi hypoterminen eloton potilas kestää ulkoisen elvytyksen avulla pitkänkin kuljetuksen. Uudenmaan alueella ensihoidolle on annettu suositus tuoda hypotermiapotilaat koko läänin alueelta Meilahden sairaalaan, jossa potilas lämmitetään sydän-keuhkokoneella.
Riittävän varhain tehty ennakkoilmoitus tällaisen potilaan saapumisesta on edellytys hoidon onnistumiselle. Vuoden aikana Meilahdessa hoidetaan useita syvästi hypotermisiä potilaita tällä menetelmällä, ja heistä jopa 60 % selviytyy."

hoidot on keskitetty kirjoitti:

niihin sairaaloihin, joissa on mahdollisuus käyttää kehonulkoista verenkiertoa. Tätä mahdollisuutta ei tietääkseni ole kuin OYS, KYS, TaYS, Hyks ja VKS:ssa eikä sitä tarvita, ellei hypotermia ei ole "syvä".
Syvässä hypotermiassa henkilön ydinlämpö on laskenut 32 asteen alapuolelle eikä sydän enää pysy käynnissä ja hoidon onnistuminen ilman sydänkeuhkokoneen apua voi muuttua epätodennäköiseksi. Siteeraan tähän kappaleen asiantuntijoiden kirjoituksesta:

"Kokemus on osoittanut, että syvästi hypoterminen eloton potilas kestää ulkoisen elvytyksen avulla pitkänkin kuljetuksen. Uudenmaan alueella ensihoidolle on annettu suositus tuoda hypotermiapotilaat koko läänin alueelta Meilahden sairaalaan, jossa potilas lämmitetään sydän-keuhkokoneella.
Riittävän varhain tehty ennakkoilmoitus tällaisen potilaan saapumisesta on edellytys hoidon onnistumiselle. Vuoden aikana Meilahdessa hoidetaan useita syvästi hypotermisiä potilaita tällä menetelmällä, ja heistä jopa 60 % selviytyy."

Lue lisää

Kyllä Turussakin on sydänkeuhkokone. Tuttu kaveri joutui turvautumaan, ei kylläkään hypotermiahoidossa.

Tamperelaispurjehtija kirjoitti:

Kyllä Turussakin on sydänkeuhkokone. Tuttu kaveri joutui turvautumaan, ei kylläkään hypotermiahoidossa.

Mitenköhän on Visbyn sairaalassa, minne tämän onnettomuuden uhri vietiin?

Tietoa ? kirjoitti:

Mitenköhän on Visbyn sairaalassa, minne tämän onnettomuuden uhri vietiin?

no niin tästä löytyikin kaksi kysymystä viranomaistahoille:

1) Onko Visbyn sairaalassa asianmukaisia laitteita syvän hypotermian hoitoon? Jos ei ole niin ehkä pitäisi hankkia ottaen huomioon sen että läntisellä itämerellä Visbyn sairaala lienee lähin hoitopaikka meriliikenteen hypotermiauhreille tuolla suunnalla. Lisäksi Gotlannin läheisyydessä kulkee useita laivareittejä, ja vuosittain suuria purjehdustapahtumia. Kuka alkaa selvittämään tätä?

2) onko HEKO pelastusmenetelmät asianmukaisia Ruotsissa ja Suomessa? Kuten sanottu USA:ssa käytetään USCG "Rescue Basket" nostokoreja lähtökohtaisesti aina helikopteripelastuksessa. Nostolenkkejä ei käytetä kuin erikoistapauksissa. Miksi Ruotsissa ja Suomessa käytetään "väärää" nostotapaa joka johtaa hypotermiapotilaan hengenvaaralliseen pystyasentoon siirtymisen? Kuka alkaa selvittämään tätä kysymystä?

Tuskinpa näitä Suomi24 palstoja kukaan päättäjä lukee joten jonkun pitäisi alkaa ajamaan näitä kysymyksiä jotta jatkossa pystyttäisiin pelastamaan enemmän ihmishenkiä.

kaksi tapaa parantaa toimintaa kirjoitti:

no niin tästä löytyikin kaksi kysymystä viranomaistahoille:

1) Onko Visbyn sairaalassa asianmukaisia laitteita syvän hypotermian hoitoon? Jos ei ole niin ehkä pitäisi hankkia ottaen huomioon sen että läntisellä itämerellä Visbyn sairaala lienee lähin hoitopaikka meriliikenteen hypotermiauhreille tuolla suunnalla. Lisäksi Gotlannin läheisyydessä kulkee useita laivareittejä, ja vuosittain suuria purjehdustapahtumia. Kuka alkaa selvittämään tätä?

2) onko HEKO pelastusmenetelmät asianmukaisia Ruotsissa ja Suomessa? Kuten sanottu USA:ssa käytetään USCG "Rescue Basket" nostokoreja lähtökohtaisesti aina helikopteripelastuksessa. Nostolenkkejä ei käytetä kuin erikoistapauksissa. Miksi Ruotsissa ja Suomessa käytetään "väärää" nostotapaa joka johtaa hypotermiapotilaan hengenvaaralliseen pystyasentoon siirtymisen? Kuka alkaa selvittämään tätä kysymystä?

Tuskinpa näitä Suomi24 palstoja kukaan päättäjä lukee joten jonkun pitäisi alkaa ajamaan näitä kysymyksiä jotta jatkossa pystyttäisiin pelastamaan enemmän ihmishenkiä.

Lue lisää

Osanottoni onnettomuuteen osallisiksi joutuneille.
Kolmas asian minkä tästä voi ja jokaisen täytyykin oppia on asianmukaisten turvavarusteiden hankkiminen veneeseen ja niiden käyttäminen. Omassa veneessäni on mm. vhf, pelastuslautta, turvavaljaat ja goretexkuivapuvut miehistölle, mutta aivan liian usein laiminlyön jopa pelastusliivien käyttämisen.

Tamperelaispurjehtija kirjoitti:

Kyllä Turussakin on sydänkeuhkokone. Tuttu kaveri joutui turvautumaan, ei kylläkään hypotermiahoidossa.

varmaan jäänyt viestistä vahingossa!

Tietoa ? kirjoitti:

Mitenköhän on Visbyn sairaalassa, minne tämän onnettomuuden uhri vietiin?

Jos elonmerkkejä olisi todettu, ehkäpä uhri olisi siirretty heko:lla edelleen (koko ajan elvyttäen) vaikkapa Tukholman Karoliiniseen sairaalaan. Eiköhän Visbyn sairaalassa sentään ole asiantuntemusta siitä, mitkä tapaukset se pystyy hoitamaan ja mitkä toimittaa eteenpäin. Meripelastus-heko:n miehistölläkin luulisi olevan toimintaohjeet siitä, minne merestä nostetut uhrit milloinkin viedään.

kaksi tapaa parantaa toimintaa kirjoitti:

no niin tästä löytyikin kaksi kysymystä viranomaistahoille:

1) Onko Visbyn sairaalassa asianmukaisia laitteita syvän hypotermian hoitoon? Jos ei ole niin ehkä pitäisi hankkia ottaen huomioon sen että läntisellä itämerellä Visbyn sairaala lienee lähin hoitopaikka meriliikenteen hypotermiauhreille tuolla suunnalla. Lisäksi Gotlannin läheisyydessä kulkee useita laivareittejä, ja vuosittain suuria purjehdustapahtumia. Kuka alkaa selvittämään tätä?

2) onko HEKO pelastusmenetelmät asianmukaisia Ruotsissa ja Suomessa? Kuten sanottu USA:ssa käytetään USCG "Rescue Basket" nostokoreja lähtökohtaisesti aina helikopteripelastuksessa. Nostolenkkejä ei käytetä kuin erikoistapauksissa. Miksi Ruotsissa ja Suomessa käytetään "väärää" nostotapaa joka johtaa hypotermiapotilaan hengenvaaralliseen pystyasentoon siirtymisen? Kuka alkaa selvittämään tätä kysymystä?

Tuskinpa näitä Suomi24 palstoja kukaan päättäjä lukee joten jonkun pitäisi alkaa ajamaan näitä kysymyksiä jotta jatkossa pystyttäisiin pelastamaan enemmän ihmishenkiä.

Lue lisää

"Kokemus on osoittanut, että syvästi hypoterminen eloton potilas kestää ulkoisen elvytyksen avulla pitkänkin kuljetuksen. " Näinhän todettiin jo aikaisemmin.

Kaikki vaativat hoitotoimenpiteet pyritään yleensäkin keskittämään eikä hajauttamaan. Hommat sujuu paremmin, kun hoitohenkilöstöllä on tehohoidon osaamista ja jatkuvaa kokemusta toimenpiteiden suorittamisesta. Hypotermia on jokapäiväistä rutiinia kaikille sydänkirurgisille keskuksille, joissa potilaan kehon lämpötila alennetaan toimenpiteiden suorittamista varten..Syvän hypotermian hoitoon on osaamista ja välineistö. Ei taida olla perusteita ruveta ehdottelemaan Visbyn sairaalalle välineistön ostoa ja teho-osaston perustamista. Sairaaloilla on heko-kentät.

Se mitä meidän purjehtijoiden tehtäväksi jää on huolehtiminen veneessä pysymisestä. Putoaminen mereen on aina hengenvaarallista.
Pelastautumispuku olisi kylmällä merellä hyvä varuste, vaikka veden varaan ei joutuisikaan.

Varmaan kannattaa myös miettiä, miten hätäkutsu lähetetään. Muunkin kuin kipparin on osattava. DSC-VHF on hyvä. Epirb ( gps:llä varustettua suositellaan ) toimii kaikkialla maailmassa, myös Itämerellä. Kännykkä kelpaa vain rannikkojen läheisyydessä ja on herkkä monenlaisille häiriöille. Sillä ei saa yhteyttä esim. heko:iin tai laivaan. Lähiyhteyksiin olisi hyvä olla käsi-VHF.

ja luovimiskyky kirjoitti:

"omistamastani venetyypistä on olemassa 1,22 m syvyinen versio... Mielestäni suuresta syvyydestä ei ole cruiserissa mitään hyötyä, purjehditpa sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikutus luoviominaisuuksiin on niin mitätön."

Uskaltaisinpa väittää, että sinun veneesi 37-jalan kokoluokassa ja 3.8 m leveydellä olisi 1,2 m kölillä kryssiminen tosi heikkoa. Noin pieni syväys voi tulla pelkästä rungosta ( pystyssä pitävästä painokölistä). Yleensä silloin veneessä on alaslaskettava nostoköli purjehtimista varten. Veneesi mitoista tulee mieleen Bill Dixonin piirtämät leveät Moodyt, jotka suunnittelijansa mukaan olivat "ideal for family cruising or day sailing". Bill Dixon taisi piirtää Moodyynsä myös nostokölisen version, jossa syväys oli tuo mainittu 1,2m. En muista olisiko muita sarjatuontatomalleja noilla mitoilla. Ranskalainen Philippe Briandin suunnittelema OVNI on myös leveä ja matala (alle 1m), mutta siinäkin on syvä nostoköli luovikykyä varten.

Ehkäpä uskot kölin vaikutuksen luovikykyyn, jos siteeraan tunnettua venesuunnittelijaa:
"For a yacht to sail close to the wind it needs to have an efficient keel design. The efficiency of a keel is very closely linked to its 'aspect ratio' and, as most sailors are aware, the deep slim keel of racing yachts give the best performance upwind".

Se mitä pidät "suurena syväyksenä" on tietenkin subjektiivinen käsitys. Suomen saaristossa yli 2 metrin syväys rupeaa rajoittamaan hieman ja 2,5 m syväys alkaa jo tehdä hankaluuksia väylien mataluuden takia. Jos haet kompromissia sekä mataliin vesiin että valtamerille, nostokölinen cruiseri voi olla hyvä ratkaisu.

Lue lisää

37:kaa kuvaa seuraavasti: "The Moody 37 is intended as a comfortable, fast and stable cruising yacht."

http://www.premiermarinas.com/pages/boat_yacht_archive/make:Moody/archive:1/page:3

Moody-Man 2 kirjoitti:

37:kaa kuvaa seuraavasti: "The Moody 37 is intended as a comfortable, fast and stable cruising yacht."

http://www.premiermarinas.com/pages/boat_yacht_archive/make:Moody/archive:1/page:3

Lue lisää

ei siis puutu mitään ominaisuuksia :?

no compromises kirjoitti:

ei siis puutu mitään ominaisuuksia :?

sanottiin? Eikös tuo ollut selvä kannanotto suunnittelun lähtökohdista ja veneen käyttötarkoituksesta. Todistaa vain, miten musta-valkoisia ajatuksiltaan osa palstan lukijoista on.

Moody-Man 2 kirjoitti:

37:kaa kuvaa seuraavasti: "The Moody 37 is intended as a comfortable, fast and stable cruising yacht."

http://www.premiermarinas.com/pages/boat_yacht_archive/make:Moody/archive:1/page:3

Lue lisää

Se aikaisemmin siteeraamani toteamus "ideal for family cruising or day sailing" oli suora lainaus valmistajan tekstistä vuodelta 1992 ja koski 37-jalkaista CC-Moodya (LOA 11.53m, Beam 3,81m, Draft 1,68m, Designer Bill Dixon).

Valmistaja oli silloin Marine Pjojects Ltd, Newport Street, Plymouth, Devon PL1 3QG, England. Ota yhteyttä sinne, jos heidän tekstissään on mielestäsi kritisoitavaa.

Mitä merkitystä sillä on, mitä Moodyn web-sivun mainoksissa nyt kerrotaan? Eikö pääasia ole, että itse olet veneeseesi tyytyväinen?

Varmaankin Moodyssä on tilaa runsaasti, koska sen runko on leveä ja kohtalaisen korkea. Matala syväys on kompromissi, joka sopinee paitsi Englannin mataliin vuorovesisatamiin myös meidän saaristoomme.

lähin sairaala.. kirjoitti:

Jos elonmerkkejä olisi todettu, ehkäpä uhri olisi siirretty heko:lla edelleen (koko ajan elvyttäen) vaikkapa Tukholman Karoliiniseen sairaalaan. Eiköhän Visbyn sairaalassa sentään ole asiantuntemusta siitä, mitkä tapaukset se pystyy hoitamaan ja mitkä toimittaa eteenpäin. Meripelastus-heko:n miehistölläkin luulisi olevan toimintaohjeet siitä, minne merestä nostetut uhrit milloinkin viedään.

Lue lisää

Lainaan tässä tekstiä edellisiltä kirjoittajilta joilla tuntuu olevan tietoa.

"Kokemus on osoittanut, että syvästi hypoterminen eloton potilas kestää ulkoisen elvytyksen avulla pitkänkin kuljetuksen." ja "Vuoden aikana Meilahdessa hoidetaan useita syvästi hypotermisiä potilaita tällä menetelmällä, ja heistä jopa 60 % selviytyy."    

Jos Visbyssä ei ole syvän hypotermian hoitoon soveltuvia laitteita eikä osaamista, mitä järkeä on kuskata syvästi hypotermista uhria ko. sairaalaan? Ihan tavallisella purjehtijan järjellä tuntuisi ainoalta oikealta ratkaisulta viedä uhri sairaalaan jossa laitteet on. Onkohan ohjeistuksissa tarkistamista? Ehdottomasti pitää saada näitä asioita selvitettyä ja kehitettyä. Voihan tietysti että kaikki on ok, mutta kun ei ole tietoa, niin alkaa epäilyttää...

mielipide vai vitsi? kirjoitti:

"Kuka sitä nyt kovassa kelissä veneestä putoaisi.
Silloinhan pidetään kiinni kahvoista, käytetään turvavaljaita tai ollaan kovan katon alla turvassa".

Eikö vitsisi ole turhan härski, kun keskustellaan purjehtijan kuolemasta? Ei naurattanut.

Muuta osaa jutustasi en viitsi edes kommentoida.

Lue lisää

Arvaa naurattaako minua takaa korkeat giljotiinit
rungot. EI.

lähin sairaala.. kirjoitti:

Jos elonmerkkejä olisi todettu, ehkäpä uhri olisi siirretty heko:lla edelleen (koko ajan elvyttäen) vaikkapa Tukholman Karoliiniseen sairaalaan. Eiköhän Visbyn sairaalassa sentään ole asiantuntemusta siitä, mitkä tapaukset se pystyy hoitamaan ja mitkä toimittaa eteenpäin. Meripelastus-heko:n miehistölläkin luulisi olevan toimintaohjeet siitä, minne merestä nostetut uhrit milloinkin viedään.

Lue lisää

Meinaatko, että yön pimeydessä pelastushelikopterissa voidaan muutamassa minuutissa päätellä minkälaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä merestä nostettu uhri tulee tarvitsemaan? Todennäköisesti meripelastus viestitti ennakkoilmoituksen Visby Lasarettiin, jossa organisoitiin täysi valmius ensiapuun ja elvytystoimenpiteisiin. Tuskinpa kellään oli etukäteen tiedossa, että kyseessä olisikin vaikkapa syvä hypotermia ja sitä varten pitäisi järjestää valmius erikoishoitoon jossain muualla kuin lähimmässä ensiapusairaalassa eli Visby Lasarettissä. Ehkä ei vielä tiedetä sitäkään johtuiko kuolema hukkumisesta vai hypotermiasta tai ehkä molemmista.

Visby Lasarettissä on valmiudet kaikkeen ensiapuhoitoon, tehohoitoon ja myös valmiudet potilaan siirtoon mantereelle, jos hoito sitä edellyttää.

http://www.gotland.se/imcms/3528
"Om patienten behöver akut vård på fastlandet finns en transportorganisation med helikopter".

lähin sairaala.. kirjoitti:

Jos elonmerkkejä olisi todettu, ehkäpä uhri olisi siirretty heko:lla edelleen (koko ajan elvyttäen) vaikkapa Tukholman Karoliiniseen sairaalaan. Eiköhän Visbyn sairaalassa sentään ole asiantuntemusta siitä, mitkä tapaukset se pystyy hoitamaan ja mitkä toimittaa eteenpäin. Meripelastus-heko:n miehistölläkin luulisi olevan toimintaohjeet siitä, minne merestä nostetut uhrit milloinkin viedään.

Lue lisää

En mitenkään halua viisastella, enkä olla jälkiviisas mutta...

Jos mies on ollut meressä 1,5h syyskylmässä meressä lienee päivänselvää että hän tarvitaan hoitoa syvään hypotermiaan. Siihen pystyykö kopterissa ottamaan kantaa uhrin tilaan en ota kantaa, koska en tiedä. Olen kuitenkin ymmärtänyt ettei syvässä hypotermiassa uhrissa paljon elonmerkkejä näy?

ja luovimiskyky kirjoitti:

"omistamastani venetyypistä on olemassa 1,22 m syvyinen versio... Mielestäni suuresta syvyydestä ei ole cruiserissa mitään hyötyä, purjehditpa sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikutus luoviominaisuuksiin on niin mitätön."

Uskaltaisinpa väittää, että sinun veneesi 37-jalan kokoluokassa ja 3.8 m leveydellä olisi 1,2 m kölillä kryssiminen tosi heikkoa. Noin pieni syväys voi tulla pelkästä rungosta ( pystyssä pitävästä painokölistä). Yleensä silloin veneessä on alaslaskettava nostoköli purjehtimista varten. Veneesi mitoista tulee mieleen Bill Dixonin piirtämät leveät Moodyt, jotka suunnittelijansa mukaan olivat "ideal for family cruising or day sailing". Bill Dixon taisi piirtää Moodyynsä myös nostokölisen version, jossa syväys oli tuo mainittu 1,2m. En muista olisiko muita sarjatuontatomalleja noilla mitoilla. Ranskalainen Philippe Briandin suunnittelema OVNI on myös leveä ja matala (alle 1m), mutta siinäkin on syvä nostoköli luovikykyä varten.

Ehkäpä uskot kölin vaikutuksen luovikykyyn, jos siteeraan tunnettua venesuunnittelijaa:
"For a yacht to sail close to the wind it needs to have an efficient keel design. The efficiency of a keel is very closely linked to its 'aspect ratio' and, as most sailors are aware, the deep slim keel of racing yachts give the best performance upwind".

Se mitä pidät "suurena syväyksenä" on tietenkin subjektiivinen käsitys. Suomen saaristossa yli 2 metrin syväys rupeaa rajoittamaan hieman ja 2,5 m syväys alkaa jo tehdä hankaluuksia väylien mataluuden takia. Jos haet kompromissia sekä mataliin vesiin että valtamerille, nostokölinen cruiseri voi olla hyvä ratkaisu.

Lue lisää

Tuo on Moody 376, se kuutonen perään tulee uimatasosta:
http://www.moodyowners.net/moody_archives/26_boat.htm
Miksi 2 vessaa? 1 iso vessa suihkuineen mieluummin tai toiseen vaikka sauna :)

lähin sairaala.. kirjoitti:

Jos elonmerkkejä olisi todettu, ehkäpä uhri olisi siirretty heko:lla edelleen (koko ajan elvyttäen) vaikkapa Tukholman Karoliiniseen sairaalaan. Eiköhän Visbyn sairaalassa sentään ole asiantuntemusta siitä, mitkä tapaukset se pystyy hoitamaan ja mitkä toimittaa eteenpäin. Meripelastus-heko:n miehistölläkin luulisi olevan toimintaohjeet siitä, minne merestä nostetut uhrit milloinkin viedään.

Lue lisää

Gasti huuhtoutui mereen klo 19.50 Helikopteri paikansi klo 20.52 ja nosto tapahtui klo 21.18. Näistä tiedoistako voi helposti päätellä, oliko uhri kuollut hukkumalla vai minkä asteinen hypotermia hänelle oli kehittynyt?

Sen verran tiedän, että heko-pelastuksissa sovitaan jo etukäteen mihin sairaalaan/sairaaloihin uhri/uhrit toimitetaan. Tässä tapauksessa valmiustila uhrin vastaanottamiseen ja ensihoitoon oli ilmeisesti sovittu Visbyn sairaalaan. Luultavasti asia varmistettiin, kun uhri pystytiin paikantamaan.

rungot kirjoitti:

Arvaa naurattaako minua takaa korkeat giljotiinit
rungot. EI.

Kerro esimerkkejä "giljotiinirungoista" ja niiden aiheuttamista henkilövahingoista. Onko jotain onnettomuustutkintaraportteja? Anna linkkeja niistä!

Siinä olet aivan oikeassa, että veneen perä voi olla merenkäynnissä vaarallinen paikka. Se kohoaa aallossa korkealle ja iskee sitten taas alas. Mereen pudonnut kannattaa vinssata ylös veneen sivulta, mikä fallilla nostamiseen on muutenkin luonnollisin paikka. Fallin kiinnittäminen nopeutuu, jos uhrin pelastusliivissä on turvavaljas renkaineen. Fallihaka siihen. Oletko kokeillut omalla veneelläsi? Vedestä nostamista kannattaa treenata etukäteen!

Merikelpoisuudesta kirjoitti:

ILC-40 veneen merikelpoisuudessa ei ole mitään vikaa. Kyseinen alus on mitä parhaiten toimiva, luotettava ja johdonmukainen purjehdittava. Kyseisessä onnettomuudessa alus ja sen miehistö säilytti toimintakykynsä ja pystyi opastamaan auttajat paikalle ja pelastustoimien jälkeen purjehti omin avuin Ruotsin saariston suojaan.

Kelissä missä vahinko tapahtui ei laidan korkeudella, ohjauksen tyypillä yms. ole enää mitään väliä koska murtuvan ristiaallokon korkeus oli yli 6m ja tuulta puuskissa yli 25m/s (faktat 50mpk päässä olevalta aaltopoijulta ja lähimmältä säähavaintoasemalta). Tuollaisissa olosuhteissa aallot kaatavat minkä tahansa tämän kokoluokan aluksen ja pyyhkivät kuin pikajuna ylitse. Tässä kelissä, riippumatta siitä mikä vene allasi on, pienikin lipsahdus voi olla kohtalokas. Mereen pudonneen nostaminen takaisin alukseen on lähestulkoon mahdotonta näin kovissa olosuhteissa, ei vaikka pystyisi pudonneen merestä löytämään, kuten ko. onnettomuudessa tapahtui.

Älkää hyvät ihmiset kuvitelko että tällaista ei tapahtu Colin Archereissa yms. muissa ns. merikelpoisissa veneissä.

Veneessä mukana olleet olivat kokeneita purjehtijoita ja tiesivät mitä olivat tekemässä, siitä huolimatta surullinen vahinko pääsi tapahtumaan. Tällä kertaa meri vei yhden parhaista ja kokeneimmista purjehtijoistamme.

Osanottoni Omaisille ja Ystäville..

Lue lisää

Puhut asiaa. Lienet ollut tällaisessa kelissä. Itse kaaduin 8 m terävässä aallokossa Gotlannin eteläpuolella SW27ms tuulessa. Korat ja sutarit jotain aivan muuta. Paras pysyä kaksipistevaljailla kiinni veneessä. Tietysti joku kysyy, miksi mennä tällaisiin keleihin. Ei sinne tietenkään lähdettäisi, mutta kun jostain ilmestyi syvä matalapaine ja nosti tuulet ja meren yht´äkkiä päiväksi helvetiksi. Kauhea kokemus mutta hengissä ollaan.

mikä onkaan se paras kirjoitti:

"Cruising-veneessä tuollainen ICL 40-kaltainen perästä avoin istuinkaukalo ei ole mikään toivottava ominaisuus"
Jos puhut lapsiperheen cruisailusta suomen saaristossa keskellä kesää, niin olet oikeassa.
Jos liikutaan isoilla vesillä mahdollisesti vuorovesien tai muista syistä merivirtoja sisältävillä alueilla joilla allokko voi olla sekä korkeaa että jyrkkää, jopa murtuvaa, niin kyllä taakse avoin tyhjenee huomattavasti nopeammin ja on siten paljon turvallisempi, kunhan käytetään valjaita asiallisella tavalla. Tämän ovat valtamerillä kisaavat oppineet ihan kantapäänkautta ilman mitään eriäviä mielipiteitä etelämantereen kiertäjiltä. Keskellä oleva suljettu avotila tyhjenee joko vaarallisesti sisätiloihin tai siihen äkkiä kertyvä vesi vie veneeltä vakavuuden vaaraa aiheuttaen, eikä siinä uima-altaassa kestä yhtään sen paremmin ilman valjaita kuin taakse avoimessakaan. Letkuilla/putkilla tyhjeneminen katsastusmääräyksien sallimilla läpimitoilla ei todellakaan ole riittävän nopeaa murtuvassa aallokossa.

Lue lisää

Jos avotila täyttyy, tulee sen voida tyhjentyä nopeasti. Mieti, kuinka kauan kylpyammeen tyhjeneminen kestää, kun olet nostanut tapin pois. Sitlooran koosta riippuen meren tonnien lisäkuorma tekee pinnan voimattomaksi ainakin lenssillä ja slöörillä.

lähin sairaala.. kirjoitti:

Jos elonmerkkejä olisi todettu, ehkäpä uhri olisi siirretty heko:lla edelleen (koko ajan elvyttäen) vaikkapa Tukholman Karoliiniseen sairaalaan. Eiköhän Visbyn sairaalassa sentään ole asiantuntemusta siitä, mitkä tapaukset se pystyy hoitamaan ja mitkä toimittaa eteenpäin. Meripelastus-heko:n miehistölläkin luulisi olevan toimintaohjeet siitä, minne merestä nostetut uhrit milloinkin viedään.

Lue lisää

Tällaista materiaalia löytyi...
sorry pitkää lainausta.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae25170

"Tajuton potilas on vakavasti hypoterminen ja välittömässä hengenvaarassa. Ydinlämpötila on todennäköisesti alle 30°C, ja vaara edelleen jäähtymisestä on todellinen. Pahimmassa tapauksessa potilas vaikuttaa kliinisesti kuolleelta. On kuitenkin muistettava, että vaikka hänestä olisi todettavissa kliinisen kuoleman merkit – eli pulssittomuus ja hengittämättömyys, laajat ja valojäykät pupillit ja jäykät raajat – hän voi silti olla elossa ja elvytettävissä.

Hypotermiapotilasta ei saa todeta kuolleeksi, ennen kuin sairaalassa lämmittämisen yhteydessä elvytysyritykset osoittautuvat turhiksi. Vaikeasti hypotermisen ensihoidossa on noudatettava suurta varovaisuutta. Hengitystiet avataan ja yritetään selvittää verenkierron tila. Paineluelvytykseen ei ryhdytä, vaikka pulssi ei olisi tunnettavissa, ellei sydämenpysähdystä ole osoitettavissa EKG-monitorilla. Monitorissa voi näkyä erittäin harva rytmi, joka kuitenkin on riittävä potilaan ollessa "aineenvaihdunnallisessa jääkaapissa". Kammiovärinän hoito on ongelmallista, sillä kylmässä ei defibrillaatio eivätkä elvytyslääkkeet tehoa. Paineluelvytys tulee aloittaa rauhallisella rytmillä, eli noin 50 painallusta minuutissa, ja sitä tulee jatkaa keskeytyksettä aina lopulliseen hoitopaikkaan asti. Jos potilaalla on asystolia löydettäessä, hänen ennusteensa on erittäin huono. Viime vuosina kirjallisuudessa on esitetty – myös Suomesta – useita täydellisiä toipumisia toivottoman tuntuisesta hypotermiasta. Paineluelvytystä on monesti jatkettu tunteja, ja lopulta lämmitys on suoritettu sydän-keuhkokoneella. Ensihoitajien tuleekin harkita tarkasti hypotermiapotilaan lopullista hoitopaikkaa. Hoitavassa sairaalassa pitäisi olla mahdollisuus tehokkaisiin, invasiivisiin lämmityshoitoihin. Puhelinsoitto omaan sairaalaan ja konsultaatio hoitopaikasta varmasti kannattavat."

Pusuri kirjoitti:

Jos avotila täyttyy, tulee sen voida tyhjentyä nopeasti. Mieti, kuinka kauan kylpyammeen tyhjeneminen kestää, kun olet nostanut tapin pois. Sitlooran koosta riippuen meren tonnien lisäkuorma tekee pinnan voimattomaksi ainakin lenssillä ja slöörillä.

Lue lisää

Sen verran on kokemusta sitlooran täyttymisestä, että voin sanoa. Edes piripintaan täyttyminen ei todellakaan ole ollut ongelma, kun istuinlaatikon tilavuus on pieni. Ei ollut erityistä merkitystä myöskään sillä, että sitloora tyhjentyi aika hitaasti (oli kaksi 2,5" läpimittaista tyhjennysputkea eli turhan pienet - nyt on isommat). Sitä en ole huomannut, että ohjaus olisi tullut mitenkään raskaammaksi tai jotenkin tehottomaksi. Aika raskaat on ne olosuhteetkin, jolloin aalto kaatuu päälle tai vene retkahtaa kyljelleen. Niissä tilanteissahan sitloora täyttyyy, ei pelkistä roiskeista.

perätasanteita? kirjoitti:

Kerro esimerkkejä "giljotiinirungoista" ja niiden aiheuttamista henkilövahingoista. Onko jotain onnettomuustutkintaraportteja? Anna linkkeja niistä!

Siinä olet aivan oikeassa, että veneen perä voi olla merenkäynnissä vaarallinen paikka. Se kohoaa aallossa korkealle ja iskee sitten taas alas. Mereen pudonnut kannattaa vinssata ylös veneen sivulta, mikä fallilla nostamiseen on muutenkin luonnollisin paikka. Fallin kiinnittäminen nopeutuu, jos uhrin pelastusliivissä on turvavaljas renkaineen. Fallihaka siihen. Oletko kokeillut omalla veneelläsi? Vedestä nostamista kannattaa treenata etukäteen!

Lue lisää

Totta, kovassa kelissä keskivene ei heilu yhtä paljon.

Se on klassikoilla ainoa giljotiiniton paikka.

Muulloin 99 % tapauksista em. ison pyöreän sisäänrakennetun takatason kautta, jos on sellainen.

Muulloin 99 % tapauksista t... kirjoitti:

Totta, kovassa kelissä keskivene ei heilu yhtä paljon.

Se on klassikoilla ainoa giljotiiniton paikka.

Muulloin 99 % tapauksista em. ison pyöreän sisäänrakennetun takatason kautta, jos on sellainen.

Lue lisää

laitapa viimein jotain faktatietoa. Vaikka tilastoja niistä "klassikoiden" "giljotiineistä". Vedit prosenttiluvun pelkkien kuvitelmiesi perusteella.

Kerro edes oma kokemuksesi siitä, kuinka nostat miehen merestä veneeseesi. Saatko yksin nostettua "ison pyöreän sisäänrakennetun peräkannen kautta"? Tarvittiinko monta nostajaa? Olet varmaankin harjoitellut MOB-tilanteita omalla veneelläsi ja vakiomiehistölläsi niinkuin useimmat meistä ovat tehneet tai tulevat ensi kesänä tekemään?

Aika monet matkapurjehtijat seilaavat kahden hengen miehistöllä (mies ja nainen) tai lapsiperheen kanssa. Jaksaako vaimosi nostaa sinut ilman vinssiä, jos et itse auta (kylmään veteen pudotessa voimat ehtyvät muutamassa minuutissa)? Ellei ole kokeillut, ei voi tietää.

Ne isot pyöreät perätasosi lienevät kivoja venemessuilla ja kesäisillä ankkuripaikoilla, jos tykkää. Mutta eikö täällä käydä keskustelua Itämerellä sattuneesta haverista ja sen olosuhteista?

tuputtaa mielikuviasi... kirjoitti:

laitapa viimein jotain faktatietoa. Vaikka tilastoja niistä "klassikoiden" "giljotiineistä". Vedit prosenttiluvun pelkkien kuvitelmiesi perusteella.

Kerro edes oma kokemuksesi siitä, kuinka nostat miehen merestä veneeseesi. Saatko yksin nostettua "ison pyöreän sisäänrakennetun peräkannen kautta"? Tarvittiinko monta nostajaa? Olet varmaankin harjoitellut MOB-tilanteita omalla veneelläsi ja vakiomiehistölläsi niinkuin useimmat meistä ovat tehneet tai tulevat ensi kesänä tekemään?

Aika monet matkapurjehtijat seilaavat kahden hengen miehistöllä (mies ja nainen) tai lapsiperheen kanssa. Jaksaako vaimosi nostaa sinut ilman vinssiä, jos et itse auta (kylmään veteen pudotessa voimat ehtyvät muutamassa minuutissa)? Ellei ole kokeillut, ei voi tietää.

Ne isot pyöreät perätasosi lienevät kivoja venemessuilla ja kesäisillä ankkuripaikoilla, jos tykkää. Mutta eikö täällä käydä keskustelua Itämerellä sattuneesta haverista ja sen olosuhteista?

Lue lisää

Kohta varmaan kuulemme, kuinka SAR-aluksissakin on se integroitu. Ja onhan niissä hyvä ollakin, koska joutuvat pelastustehtäviin paljon useammin hyvässä säässä kuin huonossa. Siis keräilemään ihmisiä kivelleajon jälkeen ja sen kaltaisia tehtäviä.

Tavallisen matka- tai kilpapurjehtijan kannalta se uimataso onkin sitten vain uimataso. Jos joku putoaa kelkasta hyvällä säällä, hän voi nousta takaisin portaita pitkin. Kovemmassa kelissä hänet joka tapauksessa nostetaan veneen sivulta. Niitä hyvän kelin tapauksia on varmasti osuus, joka on lähempänä 99 %:a, mutta kun niistä selviää muutenkin, ei perää tarvitse sen mukaan muotoilla.

lisää ohjeita kirjoitti:

http://www.raja.fi/rvl/rmvk/home.nsf/files/DDA5AA43FF268456C225726E00264BA2/$file/6_SRU_su_9524911221.pdf

... Rajavartiolaitoksen meripelastuopas. Alukseen pelastamisohjeissa sivulla 37 mainitaan vaaka-asennon olevan toivottavaa mikäli suinkin mahdollista, kopteriohjeissa sivulla 82 asiaa ei mainita varmaan siitä syystä, että on käytännössä mahdoton toteuttaa.(Paareja käytetään nostettaessa potilaita aluksista). Huonoista vaihtoehdoista parempi on kuitenkin nostaa uhri kopteriin kuin jättää mereen vaaka-asentoon kellumaan.

Lue lisää

Mielenkiintoista ja asiantuntevaa luettavaa hypotermiasta ja hukkumisesta, kirjaa voi selailla netissä.

tuputin kirjoitti:

Kohta varmaan kuulemme, kuinka SAR-aluksissakin on se integroitu. Ja onhan niissä hyvä ollakin, koska joutuvat pelastustehtäviin paljon useammin hyvässä säässä kuin huonossa. Siis keräilemään ihmisiä kivelleajon jälkeen ja sen kaltaisia tehtäviä.

Tavallisen matka- tai kilpapurjehtijan kannalta se uimataso onkin sitten vain uimataso. Jos joku putoaa kelkasta hyvällä säällä, hän voi nousta takaisin portaita pitkin. Kovemmassa kelissä hänet joka tapauksessa nostetaan veneen sivulta. Niitä hyvän kelin tapauksia on varmasti osuus, joka on lähempänä 99 %:a, mutta kun niistä selviää muutenkin, ei perää tarvitse sen mukaan muotoilla.

Lue lisää

SAR luokitetuissa ja hyväksytyissä aluksissa on sisäänrakennettu perätaso ja äärimmäisen pyöristetty runko myös sisältä.

sisäänrakennettu perätaso j... kirjoitti:

SAR luokitetuissa ja hyväksytyissä aluksissa on sisäänrakennettu perätaso ja äärimmäisen pyöristetty runko myös sisältä.

Parikymmentä tuntia ja siinä se tuli.

sisäänrakennettu perätaso j... kirjoitti:

SAR luokitetuissa ja hyväksytyissä aluksissa on sisäänrakennettu perätaso ja äärimmäisen pyöristetty runko myös sisältä.

http://www.youtube.com/watch?v=9xEqhSC31-E
http://www.youtube.com/watch?v=Ign90jvYdws

Mikä on SAR-alusten "äärimmäisen pyöristetty runko"?

OLEVAN. kirjoitti:

ILC 40.
Niissä olen nähnyt pinnaohjausta käytettävän.
Ja perä on auki, jolloin aallon mukana menee helposti mereen, jos ei valjaita.

Akussa nyt kuitenkin on ruori. Ja ne joita vene huimaa voivat tosiaan pysytellä perheveneissään rannan tuntumassa, nyt kyseessä oli kuitenkin ihan eri miehet. Pitäisköhän sun nyt huolestua myös VOR 70:stä kun niissäkin on perä auki. Kannelta nyt menee kelissä mereen muualtakin jos ei oo valjaita. On muuten ylivoimasesti helpoin paikka nostaa joku vedestä takaisin veneeseen.

Jeesus kirjoitti:

Akussa nyt kuitenkin on ruori. Ja ne joita vene huimaa voivat tosiaan pysytellä perheveneissään rannan tuntumassa, nyt kyseessä oli kuitenkin ihan eri miehet. Pitäisköhän sun nyt huolestua myös VOR 70:stä kun niissäkin on perä auki. Kannelta nyt menee kelissä mereen muualtakin jos ei oo valjaita. On muuten ylivoimasesti helpoin paikka nostaa joku vedestä takaisin veneeseen.

Lue lisää

Kerrot avoimesta perästä, että se "On muuten ylivoimaisesti helpoin paikka nostaa joku vedestä takaisin veneeseen".

Omassa veneessäni MOB-tilanteita on harjoiteltu säännöllisesti, koska teen pitkiä avomerireissuja. Ainoa onnistumisen mahdollisuus uhrin nostoon on vinssaaminen veneen kyljeltä. Veneeni fallivinssi on 2-nopeuksinen ST-vinssi (maston tyvessä) ja spinnun fallihaka kiinnitetään uhrin turvavaljaaseen. Kiinnittäminen onnistuu, kun se tehdään kannella maaten (varalaita ei ole kovin korkea). Mantoogiportin avaaminen helpottaa ulottumista. Jos mereen pudonneella ei ole valjaita, käytetään nostolenkkiä, "life-sling", joka on hyvä varuste myös uhrin vinssaamiseen. Purjehdin enimmäkseen kahden hengen miehistöllä. Myös vaimoni jaksaa vinssata minut kannelle, vaikka en itse lainkaan avustaisi. Käsivoimilla nostaminen veneen perästä onnistuu ainoastaan silloin, kun mereen pudonnut auttaa itse tai kykenee kiipeämään.
Tositilanteessa kylmä vesi vie lihasvoiman jo muutamassa minuutissa eikä kiipeäminen sen jälkeen voi enää onnistua. Merenkäynnissä uhrin nosto veneen perästä voi olla miesvoimin erittäin hankalaa.

MOB-tilanteet ovat aina hengenvaarallisia. Siksi ei kannattaisi edes keskustelufoorumilla esittää omia luulemisiaan toimintamalleina kokemattomille purjehtijoille!
Siksi kysyn, perustuiko väitteesi pelkkään arveluun, MOB-harjoitukseen vai tositilanteeseen. Minkä kokoisella miehistöllä olet harjoitellut uhrin nostoa veneen perästä? Pystyikö yksi henkilö suoriutumaan perän kautta nostamisesta? Miksi piditte perän kautta nostamista "ylivoimaisesti helpompana" verrattuna kyljeltä vinssaamiseen?

Sillä onko veneessä ratti vai pinna, ei ole mitään tekemistä MOB-tilanteissa. Merikelpoisuuden kannata pinna voi olla jopa parempi, koska sen rakenne on yksinkertaisempana luotettavampi. Rattiohjauksen pettämisestä kovassa merenkäynnissä on itselläni kokemusta niinkuin on monilla muillakin paljon seilanneilla.

väitteesi !! kirjoitti:

Kerrot avoimesta perästä, että se "On muuten ylivoimaisesti helpoin paikka nostaa joku vedestä takaisin veneeseen".

Omassa veneessäni MOB-tilanteita on harjoiteltu säännöllisesti, koska teen pitkiä avomerireissuja. Ainoa onnistumisen mahdollisuus uhrin nostoon on vinssaaminen veneen kyljeltä. Veneeni fallivinssi on 2-nopeuksinen ST-vinssi (maston tyvessä) ja spinnun fallihaka kiinnitetään uhrin turvavaljaaseen. Kiinnittäminen onnistuu, kun se tehdään kannella maaten (varalaita ei ole kovin korkea). Mantoogiportin avaaminen helpottaa ulottumista. Jos mereen pudonneella ei ole valjaita, käytetään nostolenkkiä, "life-sling", joka on hyvä varuste myös uhrin vinssaamiseen. Purjehdin enimmäkseen kahden hengen miehistöllä. Myös vaimoni jaksaa vinssata minut kannelle, vaikka en itse lainkaan avustaisi. Käsivoimilla nostaminen veneen perästä onnistuu ainoastaan silloin, kun mereen pudonnut auttaa itse tai kykenee kiipeämään.
Tositilanteessa kylmä vesi vie lihasvoiman jo muutamassa minuutissa eikä kiipeäminen sen jälkeen voi enää onnistua. Merenkäynnissä uhrin nosto veneen perästä voi olla miesvoimin erittäin hankalaa.

MOB-tilanteet ovat aina hengenvaarallisia. Siksi ei kannattaisi edes keskustelufoorumilla esittää omia luulemisiaan toimintamalleina kokemattomille purjehtijoille!
Siksi kysyn, perustuiko väitteesi pelkkään arveluun, MOB-harjoitukseen vai tositilanteeseen. Minkä kokoisella miehistöllä olet harjoitellut uhrin nostoa veneen perästä? Pystyikö yksi henkilö suoriutumaan perän kautta nostamisesta? Miksi piditte perän kautta nostamista "ylivoimaisesti helpompana" verrattuna kyljeltä vinssaamiseen?

Sillä onko veneessä ratti vai pinna, ei ole mitään tekemistä MOB-tilanteissa. Merikelpoisuuden kannata pinna voi olla jopa parempi, koska sen rakenne on yksinkertaisempana luotettavampi. Rattiohjauksen pettämisestä kovassa merenkäynnissä on itselläni kokemusta niinkuin on monilla muillakin paljon seilanneilla.

Lue lisää

Nyt kun olemme useamman kauden seilanneet ja harjoitelleet MOB-tilanteita avoperäisillä veneillä, niin aina on mies tullut helpoiten ylös perästä. Tositilannetta ei ole onneksi kohdalle avoperäisellä sattunut.

Kerrot että omassa veneessäsi ainoa mahdollisuus uhrin nostoon on kyljeltä. Paljonko olet harjoitellut avoperäisillä, vai perustuuko sinun väitteesi pelkkään arveluun? Se että veneessä on avoin perä ei estä käyttämästä sitlooran vinssiä eikä lifeslingiä, mutta hyvissä olosuhteissa sieltä vetää pari ukkoa äijän tosiaan käsinkin ylös. Ja kyllä meidän 3-nopeuksisella vinssillä vähän heikompikin kaveri yksin. Eikä tarvi lähteä keikkumaan mastolle.

Kisassa meillä on veneessä väkeä kuin Jokereiden maalilla, mutta siirtokeikoilla joudutaan kyllä yleensä menemään aika pienellä jengillä, harvemmin kuitenkaan yksin.

Ruori-/pinnakommentti ei nyt liittynyt tähän itse ylösnostamiseen vaan näihin kommentteihin:
" Ei tuollaisia veneitä ole tarkoitettu myrskyyn.
Pinnaohjaus, perä auki, matalat laidat....
Tuollainen vene on tehty radoille hyvään keliin.
Merenkäyntiin on eri veneet."

"ILC 40.
Niissä olen nähnyt pinnaohjausta käytettävän.
Ja perä on auki, jolloin aallon mukana menee helposti mereen, jos ei valjaita."

Millä perusteella avoperäisillä pinnaveneillä ei pitäisi lähteä kovaan keliin?

Jeesus kirjoitti:

Nyt kun olemme useamman kauden seilanneet ja harjoitelleet MOB-tilanteita avoperäisillä veneillä, niin aina on mies tullut helpoiten ylös perästä. Tositilannetta ei ole onneksi kohdalle avoperäisellä sattunut.

Kerrot että omassa veneessäsi ainoa mahdollisuus uhrin nostoon on kyljeltä. Paljonko olet harjoitellut avoperäisillä, vai perustuuko sinun väitteesi pelkkään arveluun? Se että veneessä on avoin perä ei estä käyttämästä sitlooran vinssiä eikä lifeslingiä, mutta hyvissä olosuhteissa sieltä vetää pari ukkoa äijän tosiaan käsinkin ylös. Ja kyllä meidän 3-nopeuksisella vinssillä vähän heikompikin kaveri yksin. Eikä tarvi lähteä keikkumaan mastolle.

Kisassa meillä on veneessä väkeä kuin Jokereiden maalilla, mutta siirtokeikoilla joudutaan kyllä yleensä menemään aika pienellä jengillä, harvemmin kuitenkaan yksin.

Ruori-/pinnakommentti ei nyt liittynyt tähän itse ylösnostamiseen vaan näihin kommentteihin:
" Ei tuollaisia veneitä ole tarkoitettu myrskyyn.
Pinnaohjaus, perä auki, matalat laidat....
Tuollainen vene on tehty radoille hyvään keliin.
Merenkäyntiin on eri veneet."

"ILC 40.
Niissä olen nähnyt pinnaohjausta käytettävän.
Ja perä on auki, jolloin aallon mukana menee helposti mereen, jos ei valjaita."

Millä perusteella avoperäisillä pinnaveneillä ei pitäisi lähteä kovaan keliin?

Lue lisää

Hyvä, että tekin olette harjoitelleet ja tiedätte, miten uhri teidän veneessänne ja teidän miehistönne avulla tositilanteen sattuessa nostetaan merestä. Oman kokemukseni kuvasin edellä ja se toimii pienellä miehistöllä.

Sinun esityksellesi en löytänyt minkäänlaista tukea MOB-kirjoituksista. Kaikki suosittelivat uhrin nostoa veneen kyljeltä nostimen avulla vinssaamalla. Uhrin noston helpottamiseksi on myös olemassa erilaisia apuvälineitä, joilla uhri vinssataan vaakasuorassa asennossa kannelle (hypotermian kannalta turvallisin asento).

Aikanaan PBO:ssa oli käytännön testi ”How to rescue heavy crewman in MOB situation”: kyljeltä vinssaaminen oli ehdottomasti parhain menetelmä.

Kannattaa huomata sekin, että perätasot ja peräportaat ovat käyttökelpoisia vain, mikäli merenkäyntiä ei ole:
” Stern boarding-platforms and ladders, provided they reach well below water level, are useful in calm conditions but can inflict lethal injury if the boat is pitching or rolling violently”.

Varusteineen vedessä oleva mies painaa hyvinkin toistasataa kiloa. On selvä, että nostoon tarvitaan ”Herkuleen voimia, joita löytyy vain gorilloilta”. Olisi kiinnostava kuulla, miten käytitte vinssiä, kun poikkeuksellisesti vinssasitte hänet veneen perästä eikä veneen kyljeltä. Eikö vetoköyden suunta aiheuttanut mitään ongelmia? Tositilanteessa vammoja?

Vinssin ei suinkaan tarvitse olla 3-nopeuksinen skuuttivinssi. Aika helpostihan mies nousee maston toppiin fallivinssilläkin! Varmaankin vinssaatte painavan apujollanne fallin avulla veneen kyljeltä eikä perästä? (Ymmärrän kyllä, että kisojen ajaksi jolla perämoottoreineen kuten muukin raskas varustus on jätetty maihin).

Tässä muutamia linkkejä MOB ohjeisiin:
http://www.ehow.com/how_3319_rescue-man-overboard.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Man_overboard_rescue_turn
http://www.afloat.com.au/afloat-magazine/2008/november-2008/Man_Overboard

Aina voi viisastella miten olisi pitänyt tehdä, mutta tärkeämpää on miettiä miten itse menettelisi vastaavassa tilanteessa. Tosi hyvä, että onnettomuuksista keskustellaan!

toisten vahingoista! kirjoitti:

Aina voi viisastella miten olisi pitänyt tehdä, mutta tärkeämpää on miettiä miten itse menettelisi vastaavassa tilanteessa. Tosi hyvä, että onnettomuuksista keskustellaan!

Lue lisää

Keskustelua pitää olla mutta julkisesti asian penkominen pelkkien uutistietojen perusteella on vähän kyseenalaista. Toivottavasti tästä tehdään asiallinen raportti ja senperusteella mahdollisesti turvallisuutta parantavia ehdotuksia.


Osanotto kaikille omaisille

spekulointi ei kirjoitti:

Keskustelua pitää olla mutta julkisesti asian penkominen pelkkien uutistietojen perusteella on vähän kyseenalaista. Toivottavasti tästä tehdään asiallinen raportti ja senperusteella mahdollisesti turvallisuutta parantavia ehdotuksia.


Osanotto kaikille omaisille

Lue lisää

Uhri tuli kannelle oksentamaan, kun merisairaus iski sisätiloissa ja loppu on huonoa onnea. Vaikka olen itse sille taudille lähes immuuni, on minullakin sen verran aiheesta kokemusta ja näkemystä, että tiedän olosuhteet. Sillä hetkeellä ei ensimmäisenä mietitä, saanko valjaat kiinni. Ei edes veneessä, jossa muutoin noudatetaan hyvin asiallista turvallisuuskulttuuria.

Menetimme hyvän ihmisen, siitä syvä osanottoni omaisille.

tiedetään kirjoitti:

Uhri tuli kannelle oksentamaan, kun merisairaus iski sisätiloissa ja loppu on huonoa onnea. Vaikka olen itse sille taudille lähes immuuni, on minullakin sen verran aiheesta kokemusta ja näkemystä, että tiedän olosuhteet. Sillä hetkeellä ei ensimmäisenä mietitä, saanko valjaat kiinni. Ei edes veneessä, jossa muutoin noudatetaan hyvin asiallista turvallisuuskulttuuria.

Menetimme hyvän ihmisen, siitä syvä osanottoni omaisille.

Lue lisää

En halua viisastella. Kipparin/miehistön pitää valvoa, että kaikki kiinnitävät valjaansa kannella huonossa kelissä.

kertoisitko, minkä ikäisiä puoliorvoiksi jääneet lapset olivat. Ei meitä niin montaa mene vuosittain, etteikö tuohon voisi osallistua. Valitettavasti meitä menee niin monessa tilanteessa jo yhden vuoden aikana (liikenne, työtapaturmat jne.) niin monta, että kaikkia ei hyvästä tahdostakaan huolimattakaan pysty muistamaan. Muuten olen sitä mieltä, että kohtuullinen summa voisi olla veneseuran vuosimaksun hinta, joka yleensä on varsin edullinen.

Voisitko valaista tätä puolta ennen kuin ihmiset alkavat tehdä tilisiirtojaan. Alalta löytyy varsin ikäviä huijauksia jopa syöpäsairaiden hyväksikäytöllä.

Jos asia ok, laitan kyllä lahjoituksen menemään.

Toivaottavsti keräysluvat o... kirjoitti:

Voisitko valaista tätä puolta ennen kuin ihmiset alkavat tehdä tilisiirtojaan. Alalta löytyy varsin ikäviä huijauksia jopa syöpäsairaiden hyväksikäytöllä.

Jos asia ok, laitan kyllä lahjoituksen menemään.

Lue lisää

Eikös vakuutukset ole tätä varten? Purjehtijaliitollakin on vakuutus, joka korvaa ainkain tapaturmissa: miten lie kuoleman tapauksessa?

Toivaottavsti keräysluvat o... kirjoitti:

Voisitko valaista tätä puolta ennen kuin ihmiset alkavat tehdä tilisiirtojaan. Alalta löytyy varsin ikäviä huijauksia jopa syöpäsairaiden hyväksikäytöllä.

Jos asia ok, laitan kyllä lahjoituksen menemään.

Lue lisää

Lapset 15 ja 16 , olen tytön kummisetä ja menehtyneen lapsuudenkaveri vuodesta 1967 .
Viisi venettä kimpassa ollut myös aikoinaan tämä Aquavit. Olen lasten edunvalvoja ja vastaan henkilökohtaisesti että ko varat menevät lyhentämättömänä lapsille.
Yst Terv Timo Lamberg , Wiliinan kummisetä

Merihiisi kirjoitti:

Eikös vakuutukset ole tätä varten? Purjehtijaliitollakin on vakuutus, joka korvaa ainkain tapaturmissa: miten lie kuoleman tapauksessa?

Vakuutukset ovat kunnossa .
Meille on tullut erittäin paljon yhteydenottoja tutuilta ja tuntemattomilta, joissa on ilmaistu halukkuus kunnioittaa edesmenneen Gunnarin muistoa lasten tukirahastolla.

Merihiisi kirjoitti:

Eikös vakuutukset ole tätä varten? Purjehtijaliitollakin on vakuutus, joka korvaa ainkain tapaturmissa: miten lie kuoleman tapauksessa?

On kai tässä muustakin kyse kuin rahasta. Minä ainakin tulen ottamaan osaa keräykseen jo pelkästään osoittaakseni, että välitän.

Timo "Bosse" Lamberg kirjoitti:

Lapset 15 ja 16 , olen tytön kummisetä ja menehtyneen lapsuudenkaveri vuodesta 1967 .
Viisi venettä kimpassa ollut myös aikoinaan tämä Aquavit. Olen lasten edunvalvoja ja vastaan henkilökohtaisesti että ko varat menevät lyhentämättömänä lapsille.
Yst Terv Timo Lamberg , Wiliinan kummisetä

Lue lisää

Osanottoni omaisille. Ajatus keräyksestä on hieno. En ole juristi mutta asiaan saatetaan soveltaa rahankeräyslain 6 pykälää jolloin keräykseen tarvitaan lain mukaan keräyslupa. Kannattaa tarkasta lain tulkinta joltain juristilta. Lainasäädäntö löytyy finlexistä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060255?search[type]=pika&search[pika]=rahankeräyslaki